LASTEN KOULUVALMIUDET LASTENTARHAN- JA LUOKANOPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA. Lasten koulun aloituksen edistämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN KOULUVALMIUDET LASTENTARHAN- JA LUOKANOPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA. Lasten koulun aloituksen edistämisestä"

Transkriptio

1 LASTEN KOULUVALMIUDET LASTENTARHAN- JA LUOKANOPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA Lasten koulun aloituksen edistämisestä Janne Hellsten Alkio-opisto Kasvatustieteen aineopinnot Proseminaari Maaliskuu

2 TURUN YLIOPISTO Kasvatustieteellinen tiedekunta HELLSTEN, JANNE: Lasten kouluvalmiudet lastentarhan- ja luokanopettajien näkökulmasta, lasten koulun aloituksen edistämisestä. Proseminaari, 27s., 1 liites. Kasvatustiede Maaliskuu Oppivelvollisuusiän varhentaminen on puheenaihe, joka on esiintynyt yhteiskunnallisessa keskustelussa tasaisin väliajoin. Usein oppivelvollisuusiän varhentamista perustellaan esimerkiksi työelämän vaatimuksilla sekä kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Toisaalta monien mielestä nykyinen oppivelvollisuusikä on sopiva, koska lapsille tulisi turvata kunnollinen lapsuus. Nämä lähtökohdat ovat herättäneet kiinnostukseni lasten kouluvalmiuksia kohtaan. Minua on kiinnostanut, millaiseksi opettajat kokevat lasten taidot koulun alkaessa. Ovatko taidot riittävällä tasolla, jotta lapsen toiminta koulun askareissa sujuu riittävän hyvin? Lapsi kehittyy kokonaisvaltaisesti. Kehityksen useat osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Lisäksi lapsen kehitys on vuorovaikutuksessa hänen kasvu- ja kehitysympäristönsä kanssa. Koulun alkuun lapsella liittyy useita fyysisiä, psyykkisiä ja yksilöllisiä muutoksia. Lapsi kohtaa koulussa uuden ilmapiirin ja sosiaalisen ympäristön, jotka asettavat uusia vaatimuksia lapsen sopeutumiskyvylle. Onko lapsi valmis tähän kaikkeen? Tutkimuksessani selvitän ja kuvailen, millaisia valmiuksia lastentarha- ja luokanopettajat kokevat koulun aloittavilla lapsilla olevan. Lisäksi selvitän, miten lasten koulun aloitusta voidaan edistää päivähoidon ja koulun näkökulmista. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat kaksi lastentarhan- ja kaksi luokanopettajaa. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu, jolla haastateltiin kaikki neljä tutkimukseen osallistunutta henkilöä. Kaikkiaan haastateltujen lastentarhan- ja luokanopettajien mielestä suurin osa lapsista on hyvin kouluvalmiita. He kokivat lasten fyysisten, psyykkisten, kognitiivisten ja sosiaalisten valmiuksien olevan riittävällä tasolla koulun aloitusta ajatellen. Lasten valmiuksien eritasoisuus on haastateltavien mukaan monin tavoin huomattavissa heidän jokapäiväisessä työssään. Lisäksi ajan riittämättömyys erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa koettiin opettajien keskuudessa ongelmaksi ja huolenaiheeksi. Lasten koulun aloituksen edistämisessä tuli esiin monenlaisia näkökulmia. Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien yhdistäminen helpottaa lasten koulun aloitusta, koska koulussa voidaan sujuvammin jatkaa siitä, mihin päiväkodissa on jääty. Myös opettajien erilaisten yhteistyötahojen kuten erityisopettajien ja koulupsykologien merkitystä pidettiin tärkeänä. Lopulta yhteistyön toteuttamiseen ja lasten koulun aloituksen edistämiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa mallia, koska esimerkiksi alueelliset erot vaikuttavat yhteistyöhön. Asiasanat: Kouluvalmius, esiopetus, alkuopetus, varhaiskasvatus ja joustava alkuopetus 2

3 Sisällys 1 JOHDANTO ESI- JA ALKUOPETUS Esiopetusuudistus Eri tahojen yhteistyöstä LAPSEN KEHITYS JA KOULUVALMIUDET Lapsen kehityksestä Varhaisista kehityksen ja oppimisen ongelmista Kouluvalmius..7 4 LAPSEN SIIRTYMINEN ESIOPETUKSESTA KOULUUN Koulun aloitus Koulun aloituksen lykkäyksestä Aiempi tutkimus TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusaineisto ja sen hankkiminen Aineiston analyysi Tutkimuksen luotettavuus 12 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Kouluvalmius Kognitiiviset valmiudet Sosiaaliset valmiudet Fyysiset valmiudet Tunne-elämän kypsyys Työskentelynomaiset toimintatavat Ikä kouluvalmiuden määrittäjänä Esiopetuksen antamat kouluvalmiudet Siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen ja siirtymisen helpottaminen TULOSTEN TARKASTELUA Kouluvalmiudet Lasten koulun aloittamisen helpottaminen POHDINTA.. 25 LÄHTEET Liite 1: Teemahaastattelurunko 3

4 1 JOHDANTO Viime aikoina on keskusteltu esikoulun ja koulun yhdistämisestä. Lisäksi on pohdittu mahdollisuutta nykyistä joustavampaan koulunaloittamisikään. On esimerkiksi esitetty, että 5 8-vuotiaille lapsille perustettaisiin pienten lasten koulu. Siinä yhdistyisivät perinteisen päiväkodin ja alkuopetuksen tehtävät, koska lapsille tarjottaisiin sekä kasvatusta että hoivaa. Koulun aloittaminen tuo esiin lasten yksilöllisyyden ja mahdolliset kehitysongelmat ehkä selvemmin kuin aiemmat elämänvaiheet. Koulun tehtävänä on tarjota jokaiselle yksilöllisten edellytysten mukaista opetusta. Käytännössä luokassa vallitsevan kannustavan oppimisympäristön luominen ei ole helppoa, koska keskimääräistä heikommat lapset jäävät nopeammin etenevien jalkoihin. Lisäksi heikommin menestyville oppilaille jää harvoin suurissa lapsiryhmissä mahdollisuutta erityistukeen. (Lamminmäki & Meriläinen 1997, 7.) Koulunaloittamisikä on ollut keskustelun kohteena viime vuosien aikana tasaisin väliajoin. Erityisesti esiopetusuudistus nosti koulunaloittamisiän esiin. Esimerkiksi teollisuutta edustavat johtajat ovat moneen otteeseen todenneet, että Suomessa oppivelvollisuusikä tulisi laskea kuuteen vuoteen. Oppivelvollisuusiän varhentamista on usein perusteltu Suomen kilpailukyvyn säilymisenä, koska useissa teollisuusmaissa lapset aloittavat koulunkäynnin 6 vuotiaana. Toisaalta monet tahot ovat puhuneet lapsuuden säilyttämisen puolesta ja vedonneet siihen, että nykyisen mallin mukaan lapsuus jää liian lyhyeksi jaksoksi. Kiinnostuin lasten kouluvalmiuksista ollessani koulunkäyntiavustajana ala-asteella syyslukukaudella Silloin lasten kouluvalmiudet sekä muutkin taidot nousivat esiin erilaisissa luokkatilanteissa. Näiden käytännön kokemusten ansiosta olen jonkin verran seurannut julkisuudessa käytyä keskustelua lasten koulun aloituksesta, ja pyrkinyt ymmärtämään perusteluja erilaisten mielipiteiden taustalta. Tutkimuksessani kuvailen, millaisia valmiuksia lastentarhan- ja luokanopettajat kokevat koulun aloittavilla lapsilla olevan. Tämän lisäksi selvitän, miten lasten koulun aloitusta voidaan helpottaa ja edistää päivähoidon ja koulun näkökulmista. Tutkimuksen tuottama tieto voi herätellä uusia ajatuksia, esimerkiksi päivähoidon ja koulun välisen yhteistyön parantamisessa. 2 ESI- JA ALKUOPETUS Esiopetuksen ja koulun lapsikäsityksien eroista Brotherus, Hytönen ja Krokfors (2002, 23) toteavat, että varhaiskasvatuksen lapsikäsitys perustuu kokonaisvaltaiseen näkemykseen lapsesta. Johtavana periaatteena on, että varhaiskasvatuksessa pyritään turvaamaan lapsen kaikenpuolinen kehittymi- 1

5 nen, mikä eroaa huomattavasti koulun ainejakoisista ja tiedollisesti suuntautuneista toimintatavoista. Ainejakoisuuden sijasta varhaiskasvatus on kokonaisvaltaista toimintaa, ja varhaiskasvatusta leimaa oppituntijaon sijaan toiminnan jatkuvuus. Kokonaisvaltaisella näkemyksellä lapsesta tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että päivittäiset hoitotilanteet ovat kasvatuksen kannalta aivan yhtä tärkeitä kuin muut enemmän oppimiseen tähtäävät toiminnat ja toimintamuodot. Koululaitoksessa painottuu näkemys lapsesta kulttuurin ja tiedon omaksujana, mikä ilmenee esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmissa. (Brotherus ym. 2002, 23.) Esiopetuksen käsitteen määrittelyyn on liittynyt ja liittyy edelleen useita toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Käsitykset ovat vaihdelleet sekä yhteiskunnan päätöksen että toteutuksen tasolla. Syynä on se, että esiopetus on ollut pitkään pääasiassa osa muuta alle kouluikäisten päivähoitoa, vailla omia tavoitteita, sisältöjä ja keskeisiä toimintatapoja. Suomalaiselle päivähoidolle tunnusomaista on niin sanottu educare-malli, jolla tarkoitetaan sitä, että saman järjestelmän tulee sekä opettaa lapsia että tarjota heille päivähoitopaikka. Toisin sanoen päivähoidon tehtävänä on tarjota perheille sosiaalipalvelua. (Brotherus ym. 2002, 27.) Esiopetuksen käsitemäärittelyissä ikä ja esiopetuksen sisältö ovat tärkeitä erottavia tekijöitä. Laajimmillaan esiopetuksen ymmärretään koskevan kaikkea alle oppivelvollisuusikäisiin kohdistuvaa kodin ulkopuolista kasvatusta. Tästä näkökulmasta katsottuna esiopetus nähdään osana päivähoitoa, kokonaisvaltaisena päivähoidon arkeen liittyvänä hoito-, kasvatus- ja opetustoimintana. Keskilaajan näkökulman mukaisesti esiopetuksella tarkoitetaan lähinnä 3 6-vuotiaiden kasvatus- ja opetustoimintaa. Suppeiden määrittelyjen mukaan esiopetuksella tarkoitetaan 6-vuotiaille suunnattua tavoitteellista kasvatusta ja opetusta. Käytännön kasvatustyössä esiopetus on liitetty päiväkotitoimintaan vahvistamaan 6-vuotiaiden kouluvalmiuksia. (Brotherus ym. 2002, 28.) Esiopetuksen on yleisesti katsottu liittyvän kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että alkuopetukseen. Esiopetuksella koetaan olevan sillanrakentajan rooli varhaiskasvatuksen, alkuopetuksen ja muun perusopetuksen välillä. Esiopetus on yhteydessä yhteiskunnan eri instituutioihin, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, millaiseksi esiopetus muodostuu. Yleistäen voidaan sanoa, että päiväkodin esiopetus on liittynyt osaksi arjen toimintoja, korostaen lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Koulun järjestämä esiopetus puolestaan korostaa ehkä enemmän kouluvalmiuksien vahvistamista. Perinteisesti varhaiskasvatus on ymmärretty kodin ja päivähoidon piirissä tapahtuvaksi alle kouluikäisten hoidoksi, kasvatukseksi ja opetukseksi. Alkuopetus on varsin yksiselitteinen käsite. Sillä tarkoitettaan vuosiluokkien 1-2 opetusta, jonka tulee niveltyä niin esiopetukseen kuin myöhempään perusopetukseen. (Brotherus ym. 2002, ) 2

6 2.1 Esiopetusuudistus Päivähoidon varhaiskasvatus ja siihen sisältyvä esiopetus ovat perinteisesti tähdänneet lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseen, aina syntymästä oppivelvollisuuskoulun alkuun saakka. Ongelmana on pidetty sitä, että päivähoitoon sisäänrakennettu esiopetus ei tavoita kaikkia lapsia. Tämä onkin yksi keskeisimmistä hallinnolle tulevista esiopetuksen haasteista. Esiopetuksen suhteen lapset ovat myös alueellisesti eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi monissa Etelä-Suomen kunnissa lähes kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen. Toisaalta esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on suhteellisen yleistä, että vain osa lapsista pääsee esiopetuksen piiriin. Lisäksi vaihtelua esiintyy erilaisten päivähoitomuotojen välillä, kuten myös varhaiskasvattajien valmiudet tavoitteellisen esiopetuksen toteuttamiseen vaihtelevat jonkin verran. On ennen kaikkea hallinnollinen haaste ratkaista päivähoidon esiopetuksen ulkopuolelle jäävien lasten asema. Toisin sanottuna, miten tarjota kaikille lapsille tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua esiopetukseen. (Hujala, Puroila, Parrila- Haapakoski & Nivala 1998, 219.) Uudistetun perusopetuslain mukaan esiopetus osana varhaiskasvatusta on suunnitelmallista kuusivuotiaiden opetusta ja kasvatusta, jota tarjotaan kaikille lapsille ennen oppivelvollisuuteen kuuluvan opetuksen alkamista. Esiopetus voi tapahtua joko päiväkodissa tai peruskoulussa. (Brotherus ym. 2002, 29, Perusopetuslain 1998 mukaan.) Uudistettu perusopetuslaki, jossa kuntia velvoitetaan tarjoamana maksutonta esiopetusta kaikille, on mielestäni lisännyt tasa-arvoisuutta lapsien ja perheiden välillä. Toisaalta on varmasti totta, että joissakin osin Suomea esimerkiksi kulkuyhteydet ovat sen verran huonot että vanhempien on mahdotonta kuljettaa lasta aina esiopetukseen. Tämä on mielestäni yksi epäkohta kun ajatellaan lapsen mahdollisuutta päästä esiopetukseen. Viime vuonna hallitus ja eduskunta ottivat kuljetuskysymykseen kantaa säätämällä lakiuudistuksen. Syksystä 2004 alkaen tulee voimaan uudistus, jossa esiopetuksen oppilaille annetaan oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos matka on yli viisi kilometriä. Uudistuksella pyritään parantamaan esiopetuksen saavutettavuutta sekä lisäämään kuntien yhdenvertaisuutta peruspalvelujen järjestämisessä. (Elektroninen lähde: Esiopetukseen maksuton kuljetus ensi vuonna 2003.) 2.2 Eri tahojen yhteistyöstä Brotheruksen ym. (2002, 21) mukaan maassamme on 1970-luvun alusta alkaen pyritty sitomaan esija alkuopetus toisiinsa. Näitä pyrkimyksiä on vauhdittanut näkemys, jonka mukaan lapsen kasvu- ja kehitystapahtumaa eivät saisi häiritä kynnykset, jollaiseksi siirtyminen varhaiskasvatuksesta oppivelvollisuuskouluun on perinteisesti mielletty. Erityisesti 1990-luvulla kehittämistyössä on tapahtu- 3

7 nut selvä aktiivisuuden lisääntyminen. Positiiviset tulokset kehittämistyössä ovat jääneet niukoiksi, huolimatta suhteellisen pitkästä ajanjaksosta sekä monipuolisista kehittämisohjelmista. Ehkä tärkein syy heikkoon edistymiseen on ollut se, että yhdistettäessä esi- ja alkuopetusta ei olla selvästi tiedostettu, millainen yhteiskunnallinen asema ja merkitys kummallakin instituutiolla on maamme kasvatusjärjestelmässä. Lisäksi molemmat instituutiot luovat omaa kasvatuskulttuuriaan, mikä vaikuttaa kummankin kentän työntekijöiden näkemykseen omasta kasvattajan tehtävästään. (Brotherus ym. 2002, 21.) Tärkeäksi haasteeksi koetaan sillan rakentaminen koulun ja päivähoidon välille. Kun asiaa tarkastellaan varhaiskasvatuksen näkökulmasta esi- ja alkuopetuksen rajapinnat ovat häilyviä. Koulun ja päivähoidon jatkuvuus edellyttää yhteistä kiinnostusta lapsen oppimisesta. Jatkuvuus ei toteudu opettajien omien reviirien vartioinnilla, vaan oppivelvollisuuskoulun ja esiopetuksen opettajien vahvuuksien, osaamisen ja asiantuntemuksen yhdistämisellä. Tällä hetkellä päivähoidolla ja koululla on paljon yhteistä kosketuspintaa lasten kohtaamisessa. Ensinnäkin niillä on yhteinen esiopetussuunnitelma. Toiseksi koulun ja päivähoidon väki tekee useissa kunnissa ansiokasta yhteistyötä esiopetuksen suhteen. Lisäksi myös yliopistossa esi- ja alkuopetuksen linjaukset ovat samat, koska ne perustuvat varhaiskasvatuksen tuottamaan tutkimustietoon. (Hujala ym. 1998, 221.) Käytännössä yhteistyön lisääminen ei aina ole helppoa. Monissa kehittämishankkeissa, joissa yhteistyö on ollut tiivistä päiväkodin ja koulun välillä on yhteisenä piirteenä ollut päiväkodin ja koulun fyysinen läheisyys. Tästä huolimatta toimintatavoissa ja -muodoissa on kuitenkin myös eroja. (Kankaanranta 1994, 34.) Suomessa lapset ja perheet ovat tavoitettavissa varhaiskasvatuksen sekä muiden sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden kautta. Erityisesti lastenneuvoloilla ja päivähoidolla on ollut tärkeä merkitys ennaltaehkäisevän toiminnan ja pitkän aikavälin kehitysseurannan yhteistyössä perheiden kanssa. Tämä on taannut sen, että kaikille on voitu tarjota terveydellisiä, psyykkis-sosiaalisia ja kasvatuksellisia peruspalveluita. Lisäksi varhainen monialainen ammatillinen tukitoiminta, sitä tarvitseville lapsille ja perheille on ollut Suomessa mahdollista jo vuosia ennen kuin lapsi aloittaa koulun. Lapsen suotuisaa kehitystä päivähoidosta kouluun on pyritty yhteiskunnassamme turvaamaan perheiden ja eri tahojen välisen yhteistyön avulla. (Mäkinen 1997, 31.) Yhteistyötä voidaan toteuttaa monella tavalla. Kankaarannan (1994, 34-35) esittämässä, hyväksi koetussa kokeilussa koulun erityisopettajat ja koulupsykologi tutustuivat jo keväällä päiväkotikäynneillä seuraavana syksynä koulun aloittaviin lapsiin. Tämän jälkeen toimintaa laajennettiin siten, että ala-asteen erityisopettaja on pitänyt syksystä alkaen yhden tunnin viikossa päiväkodissa. Voidaankin sanoa, että erityisopetus liittyy tässä kokeilussa saumattomasti muuhun toimintaan. (Kankaanranta 1994, ) 4

8 Olennaista esi- ja alkuopetuksen välisen yhteistyön onnistumisessa on se, että kummankin kentän opettajat tiedostavat oman ja naapuriensa kasvatuskulttuurin ominaispiirteet. Esi- ja alkuopetuksen kasvatuskäytäntöjen todellinen integraatio on prosessi, joka vaatii pitkän ajan. Lähtökohtana tulisi olla toisen ammattiryhmän työn ja osaamisen arvostaminen. Lisäksi onnistunut integraatio edellyttää, että kummallakin kasvattajaryhmällä on pedagogiikassaan riittävän yhtenäinen perusnäkemys. (Brotherus ym. 2002, 25.) 3 LAPSEN KEHITYS JA KOULUVALMIUDET Esiopetuksen vaikutuksista lapsen kehityksen tukijana on saatu hyviä tuloksia ja kokemuksia. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että hyvin suunnitellulla ja toteutetulla esikasvatuksella on merkittävä vaikutus lapsen myöhemmälle kehitykselle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu riski-lapsille suunnattujen laajojen esikouluohjelmien olevan hyödyllisiä. Erityisesti esikouluohjelmat ovat auttaneet epäedullisesta sosioekonomisesta taustasta tulevia lapsia. Tutkimusten mukaan hyvin järjestetyn esikasvatuksen vaikutukset näkyvät kouluiässä erityisesti lapsen motivoitumisessa sekä oppimaan orientoitumisessa jo hyvin varhaisessa vaiheessa koulun alussa. On myös arveltu, että koulun aloitusvaiheella on ilmeisesti myönteisiä kasautuvia vaikutuksia lapsen koko koulutietä ajatellen. (Ahonen, Aro, Lamminmäki & Närhi, 1997, 40.) 3.1 Lapsen kehityksestä Lapsen varhainen kehitys on kokonaisvaltaista. Fyysinen kasvu sekä motorinen, kognitiivinen ja sosiaalis-emotionaalinen kehitys liittyvät yhteen ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kun lapsi varttuu kehityksen eri puolet alkavat eriytyä, jolloin niiden keskinäiset yhteydet vastaavasti heikkenevät. Eri kehityksen osa-alueiden vuorovaikutusta esiintyy vielä lapsuusiän jälkeenkin. Tämän lisäksi kehityksen osa-alueet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa yksilön kasvu- ja kehitysympäristön kanssa. (Korkiakangas, Ruoppila & Saarinen 1994, 111.) Korkiakankaan ym. (1994, 112, 117) mukaan motorinen kehitys yhdistyy läheisesti lapsen fyysiseen kasvuun ja kehitykseen. Motorisilla perustaidoilla tarkoitettaan sellaisia luonnollisia liikunta- ja esineenkäsittelyliikkeitä, joita tarvitaan jokapäiväisissä toiminnoissa. Motoriset perustaidot ovat perustana kehittyneemmille ja erikoistuneemmille taidoille, joita tarvitaan esimerkiksi eri liikuntalajeissa tai piirtämisessä. Liikunnan perusmuotojen ensioppimisen vaiheessa lapsi omaksuu erilaisia liikkumisliikkeitä, liikuntaliikkeitä ja esineenkäsittelyliikkeitä. Ikävuosien 3-7 aikana nämä liikunnan perusmuodot täydentyvät ja monipuolistuvat, koska lapsi oppii yhdistelemään erilaisia 5

9 liikkeitä. Lapsi osaa esimerkiksi yhdistää hypyn kiinniottoon. Kaikkiaan liikkeiden hallinta paranee myös laadullisesti. Motorinen kehitys on erityisesti varhaislapsuudessa monin tavoin yhteydessä kognitiiviseen, sosiaaliseen ja tunne-elämän kehitykseen. Myös kouluiässä motorinen kehitys voi tukea kognitiivista kehitystä. Yhteys ei ole kuitenkaan niin voimakas kuin varhemmin. (Korkiakangas ym. 1994, 112, 117.) Lapsen aivotoimintojen merkittävä kehitys ajoittuu kouluiän alkuun. Erityisesti aivojen etuosien kypsymisellä on tärkeä merkitys lapsen oman toiminnan säätelyssä ja suunnittelussa. Vasta kouluiän kynnyksellä lasten on havaittu kykenevän puheensa avulla säätelemään omia motorisia toimintojaan. Näin lapsi kykenee esimerkiksi tekemään keskittyneesti koulutehtäviä. Lapset tulevat tietoiseksi omista kognitiivisista toiminnoistaan. Metakognitiivisten taitojen kehittyminen on erityisesti muistin alueella havaittavissa, sillä kouluikäiset kykenevät kehittämään keinoja, joiden varassa he muistavat asiat paremmin. Lasten ajattelussa tapahtuu kouluiän alussa muutoksia, heidän ajantaju laajenee ja realismi lisääntyy. (Himberg, Laakso, Näätänen, Peltola & Vidjeskog 2000, ) Lapsen sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys ovat tiiviisti sidoksissa ympäristöön ja yhteisöön. Ne liittyvät sekä lähtökohdiltaan että tavoitteiltaan aina yhteisön eettisiin ja moraalisiin arvostuksiin, käsityksiin ihmisarvosta sekä sosiaalisen vuorovaikutusten muotoihin ja sisältöihin. (Korkiakangas ym. 1994, 129.) Esikouluiässä lapsi pystyy järjestäytyneeseen yhteisleikkiin ja myös säännöt saavat aivan uuden merkityksen. Kuusivuotias pystyy jo melko pitkäjänteiseen ryhmäleikkiin, kortti- ja sääntöpeleihin. Hän osaa odottaa vuoroaan ja kestää hiukan häviöitäkin. Yleensä kuusivuotias pystyy sopeutumaan ryhmään. Koulun alussa harrastusten laatu muuttuu. Lapsi saattaa haluta liittyä kerhoon, partioon tai muuhun ryhmään, jossa sosiaalisia taitoja käytetään. (Villko- Riihelä 1999, 234.) 3.2 Varhaisista kehityksen ja oppimisen ongelmista Mäkinen (1997, 31-32) esittää, että varhaiset kehityksen ja oppimisen ongelmat voivat heikentää ratkaisevasti lapsen oppimismahdollisuuksia suhteessa luokan muihin oppilaisiin. On mahdollista, että heikot opiskelutavat voivat vakiintua jo varhaisessa vaiheessa ja niillä saattaa olla vaikutuksia hyvin pitkään. Esimerkiksi huono minäkäsitys oppijana saattaa vieraannuttaa lapsen koulusta sekä mahdollisuuksiensa mukaisesta oppimisesta. Lapsi saattaa virheellisen itseä koskevan käsityksen varassa omaksua esimerkiksi väliinputoajan roolin. Kaikkiaan puhumme laajasta ongelmasta, sillä sellaiset ongelmat kuten häiritsevyys, kouluhaluttomuus sekä käyttäytymis- ja oppimisvaikeudet, ovat suurin syy lasten ohjaamisessa mielenterveyspalveluihin. (Mäkinen 1997, ) 6

10 Usein ongelmat todetaan koulun alkuvaiheessa, eli 6 7-vuotiailla, ja lasten kouluvaikeudet alkavatkin usein heti ensimmäisellä luokka-asteella. Koulun aloittaminen tuo esiin ajallisesti jatkuvalla tai muuttuvalla tavalla lapsella jo aikaisemmin olleen psykopatologian eli psyykkisen häiriön, tai se saattaa käynnistää spesifimmän oppimisvaikeuden. (Mäkinen 1993, 23.) Arvioiden mukaan erilaiset oppimisvaikeudet ja kehitykselliset häiriöt vaikuttavat koulun alkuvuosina noin prosentille koko ikäluokasta. Osa tästä voidaan selittää lasten erilaisesta kehitysaikataulusta tai riittävien kokemusten ja tuen puutteesta. Osalla on kyse jopa koko kouluajan tukea vaativasta lapsen hermoston kehityksen poikkeavuudesta. (Ahonen ym. 1997, 41.) 3.3 Kouluvalmius Aikaisemmin kouluvalmiudesta käytettiin käsitettä koulukypsyys. Nykyisin laajempaan käyttöön on vakiintunut käsite kouluvalmius, mutta jonkin verran käytetään myös käsitettä oppimisvalmius. (Linnilä 1997, 15.) Kouluvalmius voidaan määritellä monilla eri tavoilla, mutta Linnilän mukaan Lehtovaaran 1950-luvulta peräisin oleva kouluvalmiuden määritelmä on edelleen hyvin käyttökelpoinen. Tämän määritelmän mukaan kouluvalmiudella ensimmäisenä tarkoitetaan lapsen pystyvyyttä työskentelynomaisiin toimintatapoihin. Lapsen on pystyttävä asettamaan työtavoilleen tavoitteita ja arvostelemaan omaa työskentelyään. Toiseksi lapsen älyllisen tason tulee vastata ensimmäisen lukuvuoden työskentelyä. Lisäksi havaintotoimintojen ja ruumiinliikkeiden tulee olla riittävän kehittyneitä. Tähän sisältyy muun muassa riittävän täsmällinen silmän liikkeiden hallinta, jota tarvitaan lukemaan oppimisessa. Kolmanneksi lapsen tulee olla sosiaalisesti kypsä lapsiyhteisön jäseneksi. Neljänneksi lapsen fyysisen kunnon tulisi kestää koulutyön asettamat rasitukset. (Linnilä 1997, 15, Lehtovaaran 1950 mukaan.) 4 LAPSI SIIRTYY ESIOPETUKSESTA KOULUUN Mäkisen (1997, 34) mukaan on suotavaa, että lapsi on vähintään vuoden esiopetuksessa ennen koulun aloitusta. Vuotta pidempi osallistuminen varhaiskasvatukseen sekä siihen liittyvään tukitoimintaan, vahvistaa lapsen kehitystä. Erityisen myönteisiä vaikutuksia varhaiskasvatuksella on huomattu olevan lapsille, joilla on lieviä tai vaikeampiasteisia kehityksen tai kasvatuksen erityistarpeita. (Mäkinen 1997, 34.) 7

11 4.1 Koulun aloitus Koulun alkamisajankohtaan liittyy useita fyysisiä, psyykkisiä ja yksilöllisiä muutoksia. Uusi ilmapiiri ja uusi sosiaalinen yhteisö asettavat suuria vaatimuksia lapsen sopeutumiskyvylle. Mutta vastaavasti lapsella on valtavasti voimia kohdata uusia vaatimuksia ja kehittyä tässä muutosvaiheessa. Lapsen into oppia uutta ja tutustua ympäröivään maailmaan on huomattava. Uusia asioita kohdatessaan lapsen yksilölliset piirteensä pääsevät kehittymään. (Dunderfelt 1992, 74.) Koulun alkaminen on lapselle merkittävä ja uudenlainen elämäntilanne, jossa hänen kehitykselliset piirteensä ja suorituskykynsä ovat usein ensimmäistä kertaa testattavina erilaisissa vertaisryhmissä. Kasvattajien pyrkimys kehityksen kiihdyttämiseen voi monimutkaistaa lapsen tilannetta, koska se saattaa aiheuttaa traumatisoivaa, painostuksen sävyttämää ja yksisuuntaista vuorovaikutusta. (Mäkinen 1997, ) Koulun aloitus on suuri muutos lapselle, koska se merkitsee uuden elämänpiirin avautumista. 5 7-vuotiaiden lasten odotetaan kykenevän muodollisen koulutuksen asettamiin vaatimuksiin, kuten oppivan lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Myös vanhempien mielessä on odotuksia ja omia muistikuvia, joiden perusteella he arvioivat lasta uudesta näkökulmasta. Lapsi työskentelee myös itse kouluun liittyvien ajatusten kanssa, ja häntä voivat pelottaa tulossa olevat muutokset. (Himberg ym. 2000, 77.) Tällä hetkellä keskustelu lapsen valmiuksista on osittain muuttunut keskusteluksi koulun valmiuksista kohdata erilaisia lapsia. Nykyisin keskustellaan koulun valmiudesta kohdata eri kehitysvaiheissa olevia ja eri kulttuureista tulevia lapsia, sekä tukea heidän oppimistaan opetusta eriyttäen. Tärkeä kysymys on, että missä määrin lapsen kehityksen yksilölliset piirteet pystytään ja osataan ottaa huomioon alkuopetuksessa. (Brotherus ym. 2002, 230.) 4.2 Koulun aloituksen lykkäyksestä Tyypillistä lapsen kouluun siirtymistä voidaan kuvata seuraavan mallin mukaisesti. Päiväkodissa tehdään usein koulun aloitusta koskevat havainnot. Lastentarhaopettaja ja erityisopettaja tekevät ehdotuksen tutkimuksista vanhemmille, jotka siirtävät ehdotuksen edelleen kasvatusneuvolan psykologille. Tutkimuksen suorittaa ja lausunnon antaa useimmiten psykologi, mutta joissakin tapauksissa myös yleis- tai erikoislääkäri. Lopullisen ratkaisun lapsen koulun aloituksesta tekevät vanhemmat eri osapuolia kuultuaan. Siinä tapauksessa jos vanhemmat päätyvät lapsen koulun aloituksen lykkäykseen he anovat sitä koululautakunnalta. Kunnan koulutoimi antaa virallisen luvan lapsen koulun aloituksen lykkäämiseen. (Linnilä 1997, ) Vanhemmat joutuvat lapsen koulunaloittamisiän lähestyessä miettimään hänen valmiutta aloittaa koulu. Erityisesti kouluvalmiuden pohdinta korostuu silloin, kun lapsi aloittaa koulunsa 8

12 varhennettuna eli kuusivuotiaana tai lykättynä eli kahdeksanvuotiaana. Suomessa lykätään vuosittain keskimäärin yli tuhannen lapsen koulun aloitusta. Lykkäysprosentti vaihtelee vuosittain kahden ja kolmen prosentin välillä koko ikäluokasta. Suurin osa lykkäystä saavista lapsista on poikia, keskimäärin yli kaksinkertainen määrä tyttöihin verrattuna. Lykkäystä saaville lapsille toinen yhteinen piirre on loppuvuodesta syntyminen. Tehtyjen tutkimusten perusteella lykkäyksen yleisyys vaihtelee maan eri osissa selvästi. Tämän lisäksi läänienkin sisällä lykkäysten yleisyys vaihtelee kunnittain melkoisesti. (Linnilä 1997, ) 4.3 Aiempi tutkimus Vuonna 2001 ilmestyi Johanna Perämäen pro gradu tutkielma Esiopetus luokanopettajan silmin. Tutkimuksen tehtävänä on ollut selvittää, miten Alahärmän kunnan kuusivuotiaiden esiopetuksessa on onnistuttu. Tutkimuksessa yhdeksi keskeiseksi tulokseksi nousi se, että luokanopettajien mielestä hyppäys esiopetuksesta alkuopetukseen ei aiheuttanut lapsille ylitsepääsemättömiä ongelmia. Lisäksi kukaan opettajista ei nostanut esiin koulun aloitusiän laskemista, vaan heidän mielestään lapsuus on arvo sinänsä. Tutkimuksessa lasten sosiaaliset taidot nousivat esille erityisesti esiopetuksen merkitystä ja kouluvalmiutta tarkasteltaessa. Lisäksi lasten keskittymiskyvyttömyys tuli esiin tutkimuksen tuloksissa. Keskittymiskyvyttömyys kuvasti tutkimukseen osallistuneiden opettajien mielestä tämän ajan henkeä. (Perämäki 2001, ) 5 TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja kuvailla, millaisia valmiuksia lastentarhan- ja luokanopettajat kokevat koulun aloittavilla lapsilla olevan. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lasten koulun aloittamista voidaan helpottaa ja edistää päivähoidon ja koulun näkökulmista. Tutkimuksen ongelmat ovat: 1. Millaisia valmiuksia koulun aloittavilla lapsilla yleisesti on lastentarhan- ja luokanopettajien mielestä? 2. Millainen vaikutus lapsen iällä on lapsen kouluvalmiuteen lastentarhan- ja luokanopettajien mielestä? 3. Miten lasten koulun aloittamista voidaan helpottaa päivähoidossa ja koulussa? 9

13 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Päädyin laadulliseen tutkimukseen, koska mielestäni tutkimusongelmiin vastaaminen edellyttää laadulliselle tutkimukselle tunnusomaisien piirteiden käyttämistä, kuten kontekstuaalisuutta, tulkintaa ja toimijoiden näkökulman ymmärtämistä. Lisäksi laadullisen tutkimusotteen valitsemista perustelee mielestäni se, että pyrkimyksenä on mahdollisimman laajasti ymmärtää tutkittavaa kohdetta ja erilaisia näkökulmia. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 22, Glesne & Peshkin 1992 mukaan.) 6.1 Tutkimusaineisto ja sen hankkiminen Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kaksi lastentarhan- ja kaksi luokanopettajaa. Tutkimukseen osallistuneet lastentarhanopettajat työskentelevät pienen, Länsi-Suomen läänissä sijaitsevan kunnan päiväkodissa. Tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat työskentelevät eri kunnassa kuin lastentarhanopettajat, mutta kunta on myös suhteellisen pieni ja sijaitsee Länsi-Suomen läänissä. Kyseisellä ala-asteella ovat luokat 1-6 ja oppilaita on noin 400. Tutkimukseen osallistuneista lastentarhanopettajista molemmat olivat suorittaneet lastentarhanopettajan tutkinnon, jonka lisäksi lastentarhanopettaja A oli suorittanut jatkokoulutuksena musiikkipedagogin tutkinnon. Tutkimukseen osallistuneista luokanopettajista molemmat olivat koulutukseltaan kasvatustieteen maistereita, eli he ovat käyneet läpi luokanopettajan koulutuksen. Lastentarhanopettaja A:lla oli 7,5 vuoden kokemus kunnassa toteutetusta esiopetuksesta, lisäksi hän oli toiminut musiikin opetustehtävissä. Lastentarhaopettaja B:llä oli 23 vuoden kokemus kunnassa toteutetusta esiopetuksesta, lisäksi hän oli toiminut kolme vuotta lastentarhaopettajana muissa kunnissa. Luokanopettaja A:lla oli kuuden vuoden kokemus ensimmäisen ja toisen luokan opettamisesta samassa kunnassa. Luokanopettaja B:llä oli 16 vuoden kokemus kunnassa toteutetusta opetuksesta, joka oli painottunut alkuopetukseen. Monipuolisen kuvan saamiseksi, haastattelin kahta lastentarhan- ja kahta luokanopettajaa. Helmikuun ensimmäisellä viikolla kysyin luvan koulun rehtorilta ja päiväkodin johtajalta haastattelujen tekemiseen. Haastattelut suoritettiin opettajanhuoneessa, kirjavarastossa ja päiväkodissa rauhallisessa huoneessa. Haastattelut tapahtuivat sellaisina aikoina, jolloin koulunkäyntiavustaja oli valvomassa luokkien toimintaa. Kestoltaan haastattelut olivat noin 30 minuuttisia. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, koska tällä tavalla haastateltavien omat näkemykset ja mielipiteet pääsevät parhaiten esille. Kuitenkin siten, että kaikkien haastateltavien kanssa käsiteltiin läpi samat aihepiirit. Vastaajat pystyivät teemahaastattelussa puhumaan varsin vapaamuotoisesti, jolloin vastaukset edustivat vastaajan puhetta. (Eskola & Suoranta 1998, 88.) Haastat- 10

14 telua varten olin miettinyt muutamia lisäkysymyksiä, joita käytin tarpeen mukaan. Kaikille haastateltaville ei esitetty täysin samoja kysymyksiä. Vastaajasta riippuen haastatteluissa on huomattavissa joitakin painotuseroja. Käytin haastattelutilanteissa apuna nauhuria, jonka käyttöön sain luvan jokaiselta haastateltavalta. Litteroinnin pyrin suorittamaan mahdollisimman nopeasti haastattelujen jälkeen. 6.2 Aineiston analyysi Aineisto analysoitiin haastattelujen jälkeen. Mietin aineistosta yleisesti nousseita teemoja sekä eri haastateltavilla esiintyneitä painotuseroja. Aineistoa analysoitiin kokonaisuutena haastattelujen suorittamisen jälkeen. Aineistoa lähestyttäessä olennaista oli ymmärtämiseen pyrkiminen. Erityisesti pyrin ymmärtämään haastateltavia sekä niitä eroja, joita kuntien välillä esiopetuksessa ja koulussa on. (Hirsjärvi ym ) Analysointi suoritettiin jakamalla aineisto teemoihin ja pyrkimään ymmärtämään syntyvää kokonaisuutta. Pyrin nostamaan aineistosta tutkimusongelmia valaisevia teemoja ja vertailemaan tiettyjen teemojen esiintymistä aineistossa. (Eskola & Suoranta 1998, 175.) Tutkimuksen tuloksissa olevat teemat ovat osittain samat kuin teemahaastattelurungon teemat. Koska haastatteluissa hieman eri asiat nousivat tärkeiksi, ei teemoja valittu suoraan teemahaastattelurungosta. Analysoinnissa yhdistin teorian ja tutkimuksesta saadun aineiston sekä tulkitsin aineistoa teorian perusteella. 6.3 Tutkimuksen luotettavuus Lähtökohtana laadullisessa tutkimuksessa on tutkijan avoin subjektiviteetti ja sen myöntäminen, että tutkija on tutkimuksensa tärkeä tutkimusväline. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tärkein luotettavuuden kriteeri on tutkija itse. Tutkimuksen luotettavuuden arviointiin voidaan määritellä neljä käsitettä. Uskottavuudella luotettavuuden kriteerinä tarkoitetaan sitä, että tutkijan on varmistettava vastaavatko hänen käsitteelistyksensä ja tulkintansa tutkittavien käsityksiä. Ei voida kuitenkaan varmasti sanoa, että tutkimuksen uskottavuus lisääntyisi viemällä tulkinnat tukittavien arvioitaviksi. Koska tutkittavat voivat olla sokeita kokemukselleen tai tilanteelleen. Tutkimustulosten siirrettävyys on mahdollista tietyin ehdoin. Tutkimuksen varmuus kasvaa kun tutkimukseen ennustamattomasti vaikuttavat ennakkoehdot otetaan huomioon. Vahvistuvuudella tarkoitetaan sitä, että tehdyt tulkinnat saavat tukea muista vastaavaa ilmiötä tarkastelleista tutkimuksista. (Eskola & Suoranta 1998, ) 11

15 Mielestäni tutkimuksen vahvistuvuus toteutuu kohtuullisen hyvin, koska tutkimustulokset saivat tukea esimerkiksi Perämäen (2001) pro gradu tutkimuksesta ja Kankaanrannan (1994) tekemistä kokeiluista. Tutkimuksen varmuutta arvioin pohtimalla haastattelutilanteita. Haastattelut tapahtuivat rauhallisissa ympäristöissä, joten ympäristötekijät eivät mielestäni vaikuta tutkimuksen luotettavuuteen. Tutkimustulokset ovat mielestäni kohtuullisen hyvin siirrettävissä kouluvalmiuteen liittyvissä osissa. Toisaalta lasten koulun aloituksen edistämiseen liittyvässä osassa alueelliset erot saattavat vaikuttaa jossain määrin siirrettävyyteen. Tiedostin aineiston keruuta tehdessäni sen, että haastattelijalla on tärkeä merkitys haastattelun onnistumisessa. Tämän vuoksi yritin pysyä haastatteluissa mahdollisimman puolueettomana, ja yritin mahdollisimman vähän johdatella vastaajia kysymyksen asetteluissani. Kuitenkin haastatteluja tehdessäni huomasin, että teemahaastattelun ohjailu tilanteen vaatimalla tavalla ei ollut aina niin helppoa kuin, mitä olin aiemmin kuvitellut. Kaikkiaan teemahaastattelun toteutus vaatii haastattelijalta hyvää aihepiirin tuntemusta ja valppautta koko ajan seurata haastateltavan vastauksia. En tiedä kuinka paljon tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa se, että kyseessä on ensimmäinen tutkimukseni, ja sen vuoksi varsin vähäinen haastattelukokemus. Kuitenkin yritin haastatteluissa olla mahdollisimman objektiivinen, ja sitä kautta saavuttaa luotettavia tuloksia. 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Esittelen tutkimuksen tuloksia neljän teeman avulla. Teemat perustuvat tutkimusongelmiin. 7.1 Kouluvalmius Molempien lastentarhanopettajien mielestä kouluvalmiudet ovat suurimmalla osalla lapsista hyvällä tasolla. Lastentarhanopettaja A:n ryhmässä ei ollut yhtään erityistä tukea tarvitsevaa lasta kun taas lastentarhanopettaja B:n ryhmässä oli kaksi lasta, joiden kohdalla harkittiin koulunaloituksen lykkäämistä. Molemmat lastentarhanopettajat ajattelivat lasten eritasoisuuden ilmenevän esiopetuksessa jossain määrin. Molempien luokanopettajien mukaan esiopetuksesta tulee heterogeenisiä, eli hyvin eri tasoisia lapsia. Heidän mielestään esiopetus tulee tulevaisuudessa tasoittamaan eroja lasten välillä. Lisäksi esiopetuksen koettiin yleisesti nostaneen lasten kouluvalmiuksia. Toisaalta luokanopettaja B ajatteli, että kouluvalmiuksissa on yhä toivomisen varaa. 12

16 Meillä täällä tulee useammasta eri esiopetusryhmästä lapsia, niin sitten sen huomaa sen, että niitä eroja on. Tietenkin koska osa lapsista on käynyt esiopetuksessa vaan kolme päivää viikossa neljä tuntia ja toiset on ollu joka päivä sen neljä tuntia esiopetuksessa. Niin varmaan sillä tiedollisella puolella on enemmän hajontaa. (Luokanopettaja B) Kognitiiviset valmiudet Luokanopettajien mukaan lasten kognitiivisissa valmiuksissa hajontaa ilmenee jonkin verran. Esimerkkien kautta tuli ilmi, että osa lapsista kykenee hyvin muodostamaan oppimiskäsityksiä vanhan päälle ja ajattelemaan monipuolisesti. Toisaalta ilmaistiin myös, että osalle nämä taidot ovat huomattavasti vaikeampia. Lastentarhanopettajien näkemykset lasten kognitiivisista valmiuksista yhtenivät keskenään jonkin verran. Molemmat ajattelivat, että tavallisilla lapsilla kognitiiviset valmiudet ovat suhteellisen hyvällä tasolla. Lastentarhanopettaja A:n mukaan lapset osaavat esittää hyvinkin tarkkoja kysymyksiä, sekä etenevät muutenkin pitkälle erilaisissa ajattelutehtävissä. Lastentarhanopettaja B pohti lykkäyslasten asemaa ja totesi, että usein lykkäyslapsilla kognitiiviset valmiudet ovat usein hyvällä tasolla, mutta ongelmat ilmenevät joillakin muilla kehityksen osa-alueilla. Jos ajatellaan lapsen kokonaiskehitystä ja kognitiivisia valmiuksia niin mahdolliset lykkäyslapset voivat olla ehkä kaikkein parhaita siinä lapsen kokonaiskehityksessä, että sitten näillä lapsilla ne ongelmat ja puutteet on kehityksen muilla alueilla. Mulla on semmonen ajatus, että ne ongelmat on enemmän siellä sosiaalisten ja emotionaalisten asioiden puolella. (Lastentarhanopettaja B) Sosiaaliset valmiudet Luokanopettajien mielestä lapset ovat erilaisissa esiopetusryhmissä tottuneet vuorovaikutukseen. Esiopetuksessa saadun harjoituksen ansiosta lasten sosiaalisten valmiuksien koettiin olevan suhteellisen hyvällä tasolla, joskin joissakin asioissa todettiin olevan toivomisen varaa. Luokanopettajat ajattelivat parantamisen varaa olevan esimerkiksi siinä, että lapsi osaa odottaa omaa vuoroaan ja ottaa keskustelussa muut lapset huomioon. Lasten sosiaalisia valmiuksista lastentarhanopettaja A totesi, että puolipäiväryhmä ryhmäytyy jollakin tavalla tiiviimmin kuin kokopäiväryhmä, jossa lapset tulevat päivähoitoon hieman eri aikoihin. Hänen mukaansa puolipäiväryhmän toiminta on aika lähellä koulutilannetta, koska lapset 13

17 ovat tiiviisti esiopetuksessa neljän tunnin mittaisen jakson. Molempien lastentarhanopettajien mukaan lapsilla on yleisellä tasolla hyviä sosiaalisia valmiuksia. Lisäksi lastentarhanopettaja B kertoi erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteesta. Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot ovat nykyään päällimmäisinä niillä lapsilla, joilla on vaikeaa ja jotka tarvitsevat erityistä tukea. (Lastentarhanopettaja B) Fyysiset valmiudet Lastentarhanopettajien mukaan lasten fyysiset valmiudet vaihtelevat keskinkertaisesta hyvin taitavaan. Kaikkiaan he ajattelivat, että lapset ovat hyvin liikkuvaisia ja energiaa pursuavia. Lastentarhanopettaja B:n mukaan joidenkin lasten kohdalla fyysiset valmiudet saattavat olla esteenä koulunkäynnin aloittamiselle. Esimerkiksi hän nosti lapsen fyysisen voiman. Jos lapsi ei jaksa tehdä tiettyjä fyysisiä suorituksia kuten kävellä kouluun tai keskittyä tunnilla, voidaan fyysisiä valmiuksia tällöin pitää yhtenä epäkohtana ennen koulun alkua. Luokanopettajien mielipiteet erosivat lasten fyysisistä valmiuksista toisistaan jonkin verran. Luokanopettaja A:n mielestä lapsen pienikokoisuus ja motoriset häiriöt saattavat vaikeuttaa lapsen toimintaa koulussa. Lisäksi lapsen vaikeudet oman kehon osien hahmotuksessa saattavat vaikeuttaa esimerkiksi hiihtämistä.. Luokanopettaja B:n mukaan fyysisissä valmiuksissa on menty huomattavasti eteenpäin, koska nykyisin lähes kaikki osaavat ensimmäisellä luokalla luistella ja hiihtää. Hänen mukaansa motoriikka ja fyysiset valmiudet on otettu kaikkiaan hyvin huomioon esiopetuksessa Tunne-elämän kypsyys Lastentarhanopettajat ajattelivat lasten olevan yleisesti tunne-elämältään kohtuullisen tasapainoisia ja kypsiä. Heidän mukaansa kotoakaan ei heijastunut suurempia ongelmia. Lastentarhanopettaja A:n mukaan lasten tunne-elämän valmiuksista puhuttaessa täytyisi muistaa, että lapset ovat kouluun siirtyessään murrosvaiheessa. Tietysti 6-vuotiaat ovat omalla laillaan hyvinkin herkkiä tunne-elämältään eli he ovat tavallaan murrosvaiheessa ennen siirtymistä kouluun eli kyllähän tuon ikäiset lapset tunteitaan ilmaisee. (Lastentarhanopettaja A) 14

18 Tunne-elämän kypsyyteen tulisi luokanopettajien mielestä kiinnittää enemmän huomiota, koska usein yhden lapsen uhmakkaasta käytöksestä voivat muut lapset joutua kärsimään. Toisaalta luokanopettaja B:n mukaan koululla on varsin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa lasten tunne-elämän kypsyyteen. No siinä on tietysti varmaan tää vaihtelu, joka on perheestä lähtösin, sitä ei täällä koulun eikä esiopetuksen puolella pystytä tasoittamaan. Tietysti koulussa voidaan jonkin verran kehittää tunne-elämän taitoja, kuten tunteiden hallintaa ja ilmaisua. (Luokanopettaja B) Työskentelynomaiset toimintatavat Lastentarhanopettajat nostivat lasten työskentelynomaisista toimintatavoista esiin sen, että päiväkodissa on käytössä kasvun kansio, jonka yhtenä osana ovat lasten tekemät itsearvioinnit. Lastentarhanopettaja A:n mukaan lapset pääpiirteittäin ymmärtävät, missä asioissa on kehittymisen varaa. Hänen mukaansa lasten tekemät itsearvioinnit ovat olleet kohtuullisen realistisia. Toisaalta hän totesi, että monissa asioissa lapsi tarvitsee vierelleen aikuisen huomauttamaan asioista, jotta lapsi tiedostaa kulloisenkin tilanteen paremmin. Luokanopettajien mukaan koulussa tavoitteiden asettaminen korostuu enemmän kuin esiopetuksessa. Luokanopettaja B:n mukaan lasten tavoitteiden täytyy tulla ulkoapäin ohjautuen. Hän näki ominaisimpana piirteenä lapsen työskentelylle kiireisyyden, jolla hän tarkoitti sitä, että lapset pyrkivät saamaan työn valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja vähällä vaivalla. Tämän jälkeen lapset haluavat siirtyä mahdollisimman nopeasti seuraavaan tehtävään. Lapsien omalle työskentelylleen asettamista tavoitteista hän oli sitä mieltä, että harvat lapset kykenevät tavoitteiden asettamiseen. Luokanopettaja A:n mielestä lapset osaavat aika realistisesti arvioida omia taitojaan. Sitä mun mielestä aletaan täällä koulussa harjoitteleen, sitä tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista. Sitten meillä on näitä itsearviointeja mutta siinäkin on sitä kirjoa, että toiset on jo aika valmiitakin siihen tavoitteiden asettamiseen ja osaavat aika realistisestikin arvioida itseänsä. Mutta sitten sitä vaihtelua on jonkin verran, että ehkä yleisempää on se, että lapset kuvittelee olevansa heikompia joissakin asioissa kuin todellisuudessa ovatkaan. (Luokanopettaja A) 15

19 7.2 Ikä kouluvalmiuden määrittäjänä Lastentarhanopettajien mielipiteet erosivat toisistaan huomattavasti siinä, kuinka ikä määrittää lapsen kouluvalmiutta. Lastentarhanopettaja A:n mukaan jos varhaisemmalle siirtymiselle luodaan hyvät puitteet voidaan sitä pitää kannatettavana. Varhaisemman siirtymisen edellytyksenä hän piti tarkkaa kouluvalmiuksien testaamista. Lastentarhanopettaja B:n mielestä kouluun siirtymisessä tulisi olla nykyistä enemmän joustavuutta molempiin suuntiin. Hän ajatteli, että koulun aloituksen tulisi olla kuudesta kahdeksaan, tai jopa yhdeksään vuoteen asti hyvin joustavaa. Ihanteellisin olisi hänen mukaansa sellainen tilanne, jossa lapsen kouluvalmiutta arvioitaisiin yksilöllisten edellytysten mukaan. Luokanopettajien mielipiteet iästä kouluvalmiuden määrittäjänä erosivat myös jonkin verran. Luokanopettaja A viittasi lukuisiin tutkimuksiin, joiden mukaan lapsi on valmis kouluun, sekä oppimaan uusia asioita juuri seitsemän vuoden iässä. Näiden tutkimusten perusteella hän ajatteli, että nykyinen oppivelvollisuusikä on sopiva. Luokanopettaja B:n mukaan joustavan alkuopetuksen käsite on hänelle arkipäivää. Hän toivoikin, että joustava alkuopetus toteutuisi laajemmin maassamme. Kouluun ei hänen mielestään tarvitse tulla 7 vuotiaana, jos ei ole siihen valmis. Toisaalta kouluun voisi ehkä tulla aikaisemminkin jos lapsi on siihen valmis. Lapsen koulun aloittamista tulisi harkita ensisijaisesti yksilöllisten edellytysten mukaan. Koska yhteiskunnan asettama paine on voimakkaampi siihen suuntaan, että lapsen koulun aloitus tulisi tapahtua yhä aikaisemmin. Hän myös pohdiskeli, että nykyisin kodeissa suhtaudutaan pehmeämmin siihen, jos lapselle päiväkodista suositellaan lykkäystä. Just oli tossa puhetta, että nyt varmaan alkaa olla semmonen aika, että tämä viesti jos päiväkoti suosittelee lykkäyksen harkitsemista niin, se otetaan kodeissa pehmeämmin vastaan kuin ehkä muutama vuosi sitten. Että kyllähän se lapsen etu on etusijalla, mutta kyllä se 7- vuotta on tota useimmissa tapauksissa hyvä ikä. (Luokanopettaja B) Oppivelvollisuusiän varhentamisesta 6-vuoteen molemmat lastentarhanopettajat ajattelivat, että jos sellainen päätös tehtäisiin tulisi kouluilla olla paremmat valmiudet järjestää opetusta. Tärkeää on, että opetuksessa huomioitaisiin nuoremmat lapset. Lastentarhanopettaja A ajatteli, että opetuksen tulisi silloin olla enemmän leikinomaista, ja ryhmien tulisi olla huomattavasti pienempiä kuin perinteisessä koulussa. Toisaalta hänen mukaansa varhaisempi oppivelvollisuusikä voisi toimia siinä tapauksessa jos puitteet ovat kunnossa ja kaikki lapset on testattu. Lastentarhanopettaja B:n mukaan 16

20 on vaikeaa arvioida, mitä seurauksia oppivelvollisuusiän varhentaminen toisi mukanaan. Varmaa hänen mukaansa olisi, että jotain seurauksia tulisi tapahtumaan. Nykyinen koulu ei ole valmis vastaanottamaan lapsia, siis opetusmenetelmät ja oppimiskäsitykset on niin kaukana siitä, mitä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ajatellaan kuusivuotiaan lapsen oppimisesta. (Lastentarhanopettaja B) Luokanopettajien mukaan jos esiopetus tulevaisuudessa läpäisee kaikki 6-vuotiaat olisi sen pohjalta hyvä aloittaa koulu 7-vuotiaana. Toisaalta molemmat huomauttivat, että kouluun voi tulla testien kautta aikaisemmin, jos lapsen valmiudet ovat riittävät. Luokanopettaja A:n ajatteli samalla tavalla lastentarhanopettajien kanssa siitä, jos oppivelvollisuusikä varhennetaan 6-vuoteen siitä seuraisi runsaasti uusia koulussa tehtäviä järjestelyjä. Koulun tilat eivät hänen mukaansa tarjoa läheskään samanlaisia mahdollisuuksia leikinomaiseen toimintaan kuin päiväkodissa. 7.3 Esiopetuksen antamat kouluvalmiudet Lastentarhanopettajien mielestä esiopetuksen antamat kouluvalmiudet ovat hyvin laaja-alaisia. Tärkeimmäksi esiopetuksen tehtäväksi nähtiin lapsen kokonaiskehityksen tukeminen. Lisäksi lastentarhanopettaja A korosti esiopetuksen antamia sosiaalisia valmiuksia. Lastentarhanopettaja B puolestaan totesi, että heidän talossaan on johtavana ajatuksena lapsen itsetunnon vahvistaminen. Myös luokanopettajien mukaan esiopetus antaa lapsille hyvin perustavanlaatuisia taitoja, kuten esimerkiksi tehtäviin keskittymistä ja oman vuoron odottamista. Lisäksi luokanopettaja B näki selkeimmän muutoksen tapahtuneen lasten motoristen taitojen kehittymisessä. Molemmat luokanopettajat korostivat esiopetuksen antamien sosiaalisten valmiuksien merkitystä. Kaiken kaikkiaan luokanopettajat olivat tyytyväisiä esiopetuksen antamiin valmiuksiin. Että kyllä esiopetus varmaan sellasenaan kun se nyt toteutuu niin on ihan paikallaan. (Luokanopettaja B) 7.4 Siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen ja siirtymisen helpottaminen Molempien lastentarhanopettajien mukaan esiopetusryhmät käyvät keväällä tutustumassa kouluun. Lisäksi kunnassa on tapana, että keväällä luokanopettajat tekevät vierailun päiväkodille, ja keskustelevat kouluun siirtyvistä lapsista sekä vierailevat esiopetusryhmissä. Lastentarhanopettaja A:n 17

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET 24.3.2015 Jussi Pihkala Yhteisiä tavoitteita - Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistaminen Oppilaan oikeus saada perusopetusta - Varhainen tuki

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot