BLOGIT KOULUOPETUKSESSA -PERUSKOULUN LUOKKIEN LUOKANOPETTAJIEN ASENTEET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA JA SEN UUTTA INNOVAATIOTA BLOGIA KOHTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BLOGIT KOULUOPETUKSESSA -PERUSKOULUN 3.-6. -LUOKKIEN LUOKANOPETTAJIEN ASENTEET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA JA SEN UUTTA INNOVAATIOTA BLOGIA KOHTAAN"

Transkriptio

1 Laura Hyvönen & Markku Laatikainen BLOGIT KOULUOPETUKSESSA -PERUSKOULUN LUOKKIEN LUOKANOPETTAJIEN ASENTEET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA JA SEN UUTTA INNOVAATIOTA BLOGIA KOHTAAN Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus 2007

2

3 Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luokanopettajankoulutus Tekijä Laura Hyvönen ja Markku Laatikainen Työn nimi BLOGIT KOULUOPETUKSESSA - PERUSKOULUN LUOKKIEN LUOKANOPETTAJIEN ASENTEET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA JA SEN UUTTA INNOVAATIOTA BLOGIA KOHTAAN Pääaine kasvatustiede Työn laji pro gradu -tutkielma Aika Helmikuu 2007 Sivumäärä 72 s., 1 liite Tiivistelmä Tämä tutkimus käsittelee luokkien luokanopettajien asenteita tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) ja erityisesti sen uutta sovellusta, blogia kohtaan. Tutkimuksen taustalla on ajatus siitä, että Suomen peruskouluissa, luokanopettajien tietotekninen taitotaso voi olla paikoin riittämätön. Opettajille kuitenkin esitetään yhä kasvavassa määrin tiedollisia ja taidollisia vaatimuksia, vaikka heidän asenteitaan aihetta kohtaan ei olla kartoitettu liioin. Tutkimus tästä näkökulmasta voi olla aiheellinen, jotta osattaisiin tehdä oikeita ratkaisuja asian eteenpäin viemiseksi ja ymmärrettäisiin kuinka suuri on mahdollinen muutosvastarinta opettajakunnassamme. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin peruskouluihin lähetetyn kyselylomakkeen avulla keväällä Kyselylomakkeessa on kolme kysymyksen tai väittämän osiota: 1) vastaajan taustatiedot, kuten: sukupuoli, syntymäaika (ikä), onko vastaajalla kotona tietokonetta tai kuinka usein hän sitä käyttää 2) vastaajan suhtautuminen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön yleisesti 3) vastaajan suhtautuminen blogeihin. Kysely on postitettu 45 eri koululle, jotka sijaitsevat 25 eri kunnassa. Otoksessa on pyritty ottamaan huomioon kaiken kokoiset kunnat eri puolilta Suomea. Vastauksia kyselyyn on saatu 109 luokanopettajalta 17 eri koulusta ja 27 eri kunnasta. Vastaajien ikäjakaumassa painottuu hienoisesti nuorempi opettajakunta. Tutkimuskohde on rajattu vielä erityisesti blogien opetuskäyttöön, jossa blogit edustavat uutta tieto- ja viestintätekniikan työkalua, joka ei vielä yleisesti ole opetuskäytössä. Vastaajien ymmärrys siitä mikä on blogi, on varmistettu pienen kyselylomakkeen osana toimitetun tietoiskun avulla. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään kuinka myönteistä tai kielteistä opettajien suhtautuminen blogeihin on. Tätä varten on luotu blogipositiivisuus ja negatiivisuus keskiarvoiset ryhmämuuttujat kyselylomakkeen kolmannen, blogeja koskevan osion väittämistä. Kyselylomakkeen toisessa osiossa on selvitetty myös luokkien opettajien asenteita yleisesti TVT:aa kohtaan. Tutkimusta varten on luotu tieto- ja viestintätekniikan käyttöhalukkuus -ryhmämuuttuja tämän osion väittämistä. Tutkimuksessa blogipositiivisuus ja negatiivisuus omaavat voimakkaan negatiivisen korrelaation keskenään, joka kertoo osaltaan näiden ryhmämuuttujien olevan oikein asetetut. Käyttöhalukkuudella näyttäisi olevan kohtalainen negatiivinen korrelaatio bloginegatiivisuuden kanssa kun taas käyttöhalukkuuden ja blogipositiivisuuden välillä on vähäinen positiivinen korrelaatio. Nämä kertovat asenteen tieto- ja viestintätekniikkaa kohtaan yleisesti (käyttöhalukkuus) olevan suhteessa siihen, kuinka vastaaja asennoituu myös blogeihin. Tutkimuksen perusteella on siis oletettavaa, että yleisesti TVT:hen positiivisesti suhtautuva käyttäjä suhtautuu positiivisesti myös blogeihin. Tutkimuksessa ilmenee, että suomalaiset luokkien luokanopettajat suhtautuvat varovaisen myönteisesti sekä tietoja viestintätekniikkaan yleisesti, että blogeihin. Kyselyyn vastaajien blogipositiivisuuden keskiarvoksi muotoutui 3,73, joka osoittaa varovaista myönteisyyttä blogeja kohtaan oletuskeskiarvon ollessa 3. Bloginegatiivisuudelle keskiarvo asettui puolestaan kohtaan 2,53. Vastaajista kolme viidesosaa tiesi jo entuudestaan mikä blogi on ja yli puolet soveltaisivat blogia osana opetustaan. Sillä, tiesikö opettaja jo entuudestaan, mitä blogit ovat, ei näyttäisi kuitenkaan olevan minkäänlaista tilastollista yhteyttä hänen blogipositiivisen tai negatiivisen asennoitumisensa kanssa. Tutkimustulokset ovat varovaisen myönteiset ja kertovat opettajien seuraavan aikaansa. Tutkimustulokset lienevät myös yleistettävissä perusjoukkoon kohtalaisen hyvin, tosin vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumat ovat tutkimuksessamme mahdollisesti hieman vääristyneet. Tähän on osin voinut vaikuttaa kyselyn tekninen aihevalinta. Asiasanat asenteet, blogit, luokanopettajat, tieto- ja viestintätekniikka

4

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSESSA HISTORIA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN VALTAKUNNALLISET STRATEGIAT TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ TIETOTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖÖN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Resurssit Opettajien tietotekninen osaaminen ja koulutus Ikä Sukupuoli VERKKO-OPETUS Vuorovaikutus verkossa Yhteisöllinen opetus, opiskelu ja oppiminen verkossa BLOGIT BLOGIT OPETUKSESSA BLOGIEN YHTEISÖLLISYYS ASENTEET ASENTEIDEN KLASSINEN MÄÄRITTELY ASENTEET JA TIETOTEKNIIKKA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN PERUSJOUKKO TUTKIMUSOTE MITTARIN RAKENTAMINEN AINEISTON ANALYSOINTI TUTKIMUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET VASTAAJIEN TAUSTATEKIJÄT TVT:N KÄYTTÖHALUKKUUS JA ASENNOITUMINEN BLOGEIHIN Käyttöhalukkuus Blogipositiivisuus ja -negatiivisuus TVT:N KÄYTTÖHALUKKUUDEN JA BLOGEIHIN ASENNOITUMISEN SUHDE TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS TVT:N KÄYTTÖHALUKKUUTEEN JA BLOGEIHIN ASENNOITUMISEEN MUITA TUTKIMUSTULOKSIA TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS VALIDITEETTI Ulkoinen validiteetti Sisäinen validiteetti RELIABILITEETTI...64

6 8. POHDINTA...67 LÄHDELUETTELO...70 LIITTEET

7 1. Johdanto Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) tuo opetukseen ja oppimiseen monia uusia ulottuvuuksia. TVT:n systemaattinen hyödyntäminen tekee opetuksesta tehokkaampaa, monipuolisempaa ja mielekkäämpää perinteiseen opetukseen verrattuna. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävässä opetuksessa korostuu tekemällä ja tutkimalla oppiminen sekä yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutus toisten kanssa. (Markkula, 2003, s.44.) TVT:n suuri merkitys opetuksessa ja oppimisessa, kuten muuallakin jokapäiväisessä elämässämme lienee lähes kiistaton. TVT:n merkitykseen kansallisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämisessä on kiinnitetty järjestelmällisesti huomiota jo vuodesta 1995 lähtien (Opetushallitus, 2005, s. 10). Kaikkialla Suomen peruskouluissa tieto- ja viestintätekniikkaa ei kuitenkaan ole otettu luonnolliseksi osaksi opetus- ja oppimisprosessia. Herääkin kysymys, miksi? Osin syyksi voidaan osoittaa opetussuunnitelmat, jotka vasta viime vuosina ovat alkaneet huomioimaan tieto- ja viestintätekniikkaa paitsi opetusvälineenä, myös opetettavana aihealueena. Opettajien tietotaitoon on viime vuosina pyritty panostamaan aiempaa enemmän, mikä käy ilmi esimerkiksi Opetusalan kauden tietoyhteiskuntastrategiasta (ks. luku 2.2). Kuitenkin kentällä toimivien opettajien suusta kuulee, että omat taidot eivät riitä tietokoneiden monipuoliseen opetuskäyttöön tai että oppilaat tuntevat tekniikan paremmin kuin opettajat. Myös tehokkaiden ja riittävän yksinkertaisten työkalujen puuttuminen on hidastanut koulujen teknistä kehitystä, mikä käy ilmi tuonnempana luvussa Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valtakunnallisissa strategioissa on kiinnitetty huomiota opettajien asenteiden ja taitojen merkitykseen TVT:n opetuskäytön visioiden toteutumisessa (ks. luku 2.2). Yksi keskeinen syy TVT:n takkuiseen rantautumiseen luonnolliseksi osaksi kaikkien peruskoulujen arkea lieneekin juuri opettajien asenteet tieto- ja viestintätekniikkaa ja sen opetuskäyttöä kohtaan. Asenteet ovat hyvin keskeisessä roolissa yksilön toiminnan suuntautumisessa, kuten myöhemmin luvussa 4 tuomme esille. Peruskoulun 1-5 vuosiluokilla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus 2004) kyllä edellyttää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä niin opetuksen apuvälineenä kuin oppimisen kohteena. Kuitenkin opetussuunnitelma jättää hyvin paljon tilaa opettajan omille valinnoille ja ratkaisuilleen. Se, millä tavalla ja kuinka paljon jokainen opettaja omassa opetuksessaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntää, on kiinni melkoisesti jokaisen opettajan asenteista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä kohtaan. Me halusimmekin keskittyä

8 2 tutkimuksessamme tarkastelemaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä nimenomaan opettajien asenteiden kautta. Weblogit eli blogit ovat yksi helppo tapa koota ja julkaista informaatiota Internetiin. Tämä uudehko innovaatio sai meidätkin miettimään, olisiko blogeista perusopetuksen avuksi ja tueksi? Pian tästä pohdinnasta muodostui tutkimuksemme toinen keskeinen teema. Halusimme tutkia, miten opettajat suhtautuisivat tähän uudehkoon ilmiöön TVT:n kentällä ja näkisivätkö he siinä hyötyjä ja mahdollisuuksia opetuksensa tueksi. Aihe vaati kuitenkin rajausta, siksi päätimme keskittyä nimenomaan blogien käyttöön äidinkielen opetuksessa. Blogien käyttö juuri äidinkielen opetuksessa tuntui luonnollisimmalta, sillä onhan blogi nimenomaan kirjoitusfoorumi. Toki, kuten myöhemmin luvussa 3 tuomme esille, blogi on paljon enemmänkin. Koska blogit ovat suhteellisen uusi ilmiö, ei aiheesta löydy paljonkaan lähdekirjallisuutta, ei ainakaan perinteisessä painetussa muodossa. Blogit ovat olleet runsaasti esillä mediassa tätä kirjoitettaessa kevään ja syksyn 2006 aikana, kun julkisuuden henkilöt ovat aloittaneet omia verkkoblogejaan, jossa kertovat kokemuksistaan elämästä. Blogit voivat olla ja ovat myös muuta kuin Internetissä kirjoitettava julkinen päiväkirja. Halusimmekin ajatella tutkimuksessa blogia monipuolisempana työkaluna ja esitämme tuonnempana muutamia ideoita blogien hyödyntämiseksi opetuksessa.

9 3 2. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa 2.1 Historia Tietokone on ajan saatossa käynyt läpi merkittävän muutosprosessin suuresta keskustietokoneesta monikäyttöisiksi henkilökohtaisiksi mikrotietokoneiksi. Myös tietokoneen rooli opetuksessa on muuttunut. Parin viime vuosikymmenen aikana painopiste on siirtynyt tietokoneperustaisesta opetuksesta verkko-opetukseen. (Tella, 2001, s ) 1970-luvun loppupuolella tietokoneperustainen opetus jakautui kahtia: tietokoneohjattuun opetukseen sekä tietokoneavusteiseen opetukseen. Tietokoneohjatussa opetuksessa koko opetusprosessi perustui tietokoneeseen. Tietokoneavusteisessa opetuksessa tietokone oli opetuksen apuvälineenä. Vähitellen myös tietokoneiden verkottuminen alkoi. Tietokoneita alettiin kytkeä lähiverkkoihin ja erilaisiin opetusverkkoihin. Samanaikaisesti myös tietokoneen terminologia muuttui. ATK eli automaattinen tietojenkäsittely termin tilalle syntyi toisaalta tietotekniikka- ja IT eli informaatioteknologia käsitteet ja toisaalta rinnalle muodostui myös uusi tekniikan suuntaus eli viestintätekniikka. (Tella, 2001, s ) Internetin synty puolestaan voidaan ajoittaa aina 1960 luvun alkuun. Internetissä käytettyä tekniikkaa kehitettiin alun perin yhtäaikaisesti useammassa toisistaan tietämättömässä paikassa. Pieniin tietopaketteihin pohjautuva tietoliikenneverkko oli kehitteillä aluksi sekä yliopistollisissa piireissä että Yhdysvaltojen armeijan tuotekehitysyksikössä. Näistä viimeksi mainittu saa kuitenkin kunnian ensimmäisistä kirjatuista suunnitelmista ja julkistetuista dokumenteista Internetin luomiseksi. Pian syntymänsä jälkeen silloisesta Internetistä muodostui korkeakoulujen välinen viestintä-, tiedonsiirto- ja palveluverkko. Internetin yleistyminen eteni kuitenkin hitaasti. Vielä 1970-luvun alussa Internetiin oli kytketty vain muutamia kymmeniä tietokoneita. Käyttäjienkin joukko oli melko pieni ja sisälsi lähinnä tutkijoita. Vasta 1980-luvun jälkipuoliskolla tavalliselle mikrotietokoneen käyttäjällekin alkoi avautua mahdollisuuksia kansainvälisen verkon hyödyntämiseen. (Leiner et al., 2003) Verkko-opetuksen yhdeksi avaintekijäksi luonnehdittu Word Wide Web (www) eli Internetin graafinen käyttöalusta alkoi vuonna 1993 toden teolla saada jalansijaa tietokonemaailmassa. Tämä kiihdytti Internetin kehitystä ja yleistymistä voimakkaasti. Murroksessa

10 4 syntyi jälleen myös uusia termejä. Tärkeimpänä muutoksena IT ja tietotekniikka yhdistyivät viestintätekniikan kanssa TVT termiksi, eli tieto ja viestintätekniikaksi. Kansainvälisesti puhutaan ICT:stä (Information and Communication Technologies). (Tella, 2001, s ) Uusien termien yleistyminen arkikielessä on kuitenkin tapahtunut paljon edellä mainittuja ajankohtia hitaammin. Edelleen usein kuulee käytettävän vanhaa ATK käsitettä uusimpien käsitteiden asemesta. 2.2 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valtakunnalliset strategiat Tieto- ja viestintätekniikan merkitykseen kansallisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämisessä on kiinnitetty järjestelmällisesti huomiota jo vuodesta 1995 lähtien. Tuolloin valtiovarainministeriö teetti ensimmäisen kansallisen tietoyhteiskuntastrategian. Vuonna 1995 julkaistiin myös ensimmäinen opetusalan oma tietoyhteiskuntastrategia ( ), joka käynnisti Suomi tietoyhteiskunnaksi -hankkeen. Alkoi oppilaitosten tietoteknisen laitetason parantaminen, tietoverkkojen rakentaminen ja opettajien täydennyskoulutus. Opetusalan toisen strategiakauden ( ) tavoitteisiin lisättiin verkko-opetushankkeiden kehittäminen. Pro Gradu tutkielmamme kirjoitushetkellä (2006) toteutettavana olevan kolmannen strategiakauden ( ) tavoitteet ovat: 1) kehittää kansalaisten tietoyhteiskuntatietoja ja taitoja, 2) vahvistaa oppilaitosten mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti toiminnassaan, 3) vakiinnuttaa tulokselliset ja taloudellisesti kestävät tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät toimintatavat koulutuksessa ja tutkimuksessa ja 4) edistää tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä sosiaalisissa innovaatioissa. (Opetushallitus, 2005, s. 10.) Opetushallitus asetti työryhmän laatimaan perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämissuunnitelman sekä suunnitelman oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perusvalmiuksien toteuttamiseksi. Suunnitelmien tuli sisältää 1) tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteet perusopetuksessa vuodelle 2007, 2) suunnitelman toimenpiteistä ja palveluista, joiden avulla tieto- ja viestintätekniikan käyttö saadaan juurrutettua pysyväksi käytännöksi kaikissa perusopetusta antavissa oppilaitoksissa, 3) arvio verkko-opetuksen soveltuvuudesta perusopetuksessa ja kehittämisen painopisteet, tarvittavat palvelut sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla ja niiden rahoitustarve ja 4) suunnitelman toimenpiteistä ja palveluista, joilla edistetään oppilaiden tieto- ja viestintä-

11 5 tekniikan perustaitojen toteutumista perusopetuksessa, ja selvitys siitä, onko tieto- ja viestintätekniikan taitokortti käyttökelpoinen osaamisen varmentamisen keino. (ibid., s.8.) Työryhmän lähtökohtana oli opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma , jossa asetetaan tavoitteeksi muun muassa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valtakunnallisten verkostojen toiminnan vakiinnuttaminen. Ohjelmassa esitetään myös, että virtuaalikouluhankkeelle laaditaan kehittämissuunnitelma. Ohjelmassa edellytetään tieto- ja viestintätekniikan laajaa käyttöä opiskelussa ja opetuksessa kaikilla koulutuksen asteilla. Ohjelmassa vaaditaan myös, että oppilaiden tulee saada tarvittavat tieto- ja viestintätekniikan perustaidot perusopetuksen aikana. (ibid.) Virtuaalikouluhanketta on toteutettu Suomessa jo vuosina paikallisilla kehittämishankkeilla, joita on tuettu valtionavustuksilla. Painopistealueet ovat vaihdelleet hieman vuosittain. Vaihtelevina painotusalueina ovat olleet mm. koulutuksen alueellisen tasaarvon tukeminen, opetus- ja opiskelumenetelmien ja toimintatapojen kehittämien sekä opettajien tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittäminen. (ibid. s. 14,16.) Opetushallituksen syyskuussa 2004 asettaman työryhmän tuotoksena syntynyt visio tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön roolista osaamisyhteiskunnan kehittämisessä voidaan jakaa kolmeen päätavoitteeseen: 1. Oppilaiden ja opettajien tieto- ja viestintätekniikkataidot vastaavat yksilön ja yhteiskunnan tarpeita. Oppilaat kehittyvät peruskoulun aikana tieto- ja viestintätekniikan työtaidoissa, tiedonhallinnan-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa sekä saavat tietämystä tietoturvasta ja tietotekniikan etiikasta. Opettajien asenteiden ja taitojen merkitys tieto- ja viestintätekniikan yleistymiselle sekä oppilaiden perustaitojen kehittymiselle on erittäin keskeinen. 2. Koulutuksen järjestäjät ja koulut hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa aktiivisesti omassa toiminnassaan ja toimivat yhteistyössä keskenään hyvien koulutuspalvelujen turvaamiseksi koko maassa. Tieto- ja viestintätekniikka toimii koulutuksen tasa-arvon ja laadun kehittämisen tukena sekä osana oppimisympäristöä, opetuksen ja oppimisen tukena. Tieto- ja viestintätekniikka palvelee sekä lähioppimisen rikastamista että etäoppimisen mahdollisuuksien parantamista.

12 6 3. Kunnissa ja kouluissa on edellytykset tieto- ja viestintätekniikan täysimääräiselle hyödyntämiselle. Opettajilla tulee olla tarvittava osaaminen, koulun johdon on sitouduttava kehittämiseen ja käytössä on oltava riittävät välineet sekä materiaalit. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksella on erittäin suuri rooli tieto- ja viestintätekniikan edellytysten mahdollistamisessa. Keskeisiä ovat myös opettajien työnkuvaan, työtehtävien määrittelyyn sekä työaikaan liittyvät ratkaisut. Visio ei voi toteutua ilman opettajien osaamista sekä myönteistä asennoitumista. (ibid. s.36-40) Yllä esitetyissä kolmessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön päätavoitteessa osaamisyhteiskunnan kehittämisprosessissa painotetaan hyvin selvästi opettajien asenteiden ja osaamisen merkitystä näiden tavoitteiden toteutumiselle. Myöhemmin luvussa 4 tulee myös esille, että nämä kaksi, asenteet ja osaaminen tai paremminkin näkemys omasta osaamisesta, ovat yhteydessä toisiinsa. Opettajien tieto- ja viestintätekniikkaan kohdistuvien asenteiden tutkiminen onkin hyvin ajankohtaista ja tärkeää. Uusin kansallinen tietoyhteiskuntastrategia julkistettiin tutkimuksemme viimeistelyvaiheessa. Siinä painottuu ennen kaikkea ihminen tekniikan käyttäjänä ja sisällön tuottajana, johon tutkimuksemmekin keskittyy. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2004) tieto- ja viestintätekniikka ei ole mitenkään korostuneesti esillä, mutta kyllä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen viitataan useampaankin otteeseen. Opetuksen toteuttamista käsittelevissä luvuissa tieto- ja viestintätekniikka nousee esille sekä oppimisympäristöä että työtapoja käsiteltäessä. Opetussuunnitelmassa todetaan, että oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Opiskelun ja oppimisen työtapoja käsiteltäessä mainitaan yhtenä tekijänä, että työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2004) luvussa seitsemän käsitellään oppimisen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetussuunnitelmassa uutuutena ovat eheyttäminen ja seitsemän erilaista aihekokonaisuutta, jotka tulisi huomioida jokaisen oppiaineen opetuksessa. Seitsemäs aihekokonaisuus on Ihminen ja teknologia. Tieto- ja viestintätekniikka kuuluu luonnollisena osana tämän aihekokonaisuuden piiriin. Aihekokonai-

13 7 suuden yksi tavoite on, että oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja. Tieto- ja viestintätekniikka sisältyy myös kolmanteen aihekokonaisuuteen Viestintä ja mediataito. Tämän aihekokonaisuuden yksi tavoite on, että oppilaan tulisi oppia käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa ja välittämisessä sekä erilaissa vuorovaikutustilanteissa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa vilahtelee myös eri oppiaineiden sisältöjä ja tavoitteita käsiteltäessä. Äidinkielessä jo 1. ja 2.-vuosiluokkien kohdalla mainitaan tieto- ja viestintätekniikka. Oppilaan tulisi harjoittaa medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisissä oppimisympäristöissä. Oppilaan tulee myös opetella tietokoneella kirjoittamista vuosiluokilla painotetaan edelleen tekstien tuottamista käsin kirjoituksen lisäksi erilaisten tekstinkäsittelyohjelmien avulla. Oppilaan tulee myös oppia perustietoja mediasta ja viestintävälineiden tavoitteellista hyödyntämistä. Yksinkertainen tiedonhaku verkosta mainitaan myös vuosiluokkien äidinkielen opetuksen sisällöissä. Yllä eritellyt poiminnat osoittavat, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnettävän opetuksessa jo peruskoulun ensimmäisiltä vuosiluokilta lähtien. Se, kuinka paljon kouluissa todella tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään ja millä tavalla sekä minkälaisella innokkuudella, on kuitenkin aivan toinen asia. 2.3 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Opetushallituksen vuonna 2004 asettaman työryhmän raportissa (Opetushallitus, 2005, s ) TVT:n hyötyä opetuksen ja oppimisen kannalta tarkastellaan ainakin kolmesta tärkeästä näkökulmasta. Ensinnäkin keskeistä on se, millaisin valmiuksin varustettuja kansalaisia tarvitsemme nykypäivänä ja miten näitä valmiuksia voidaan kehittää koulussa? Tarvitaan kriittisiä mediataitoja, tiedonhankinnan ja hallinnan taitoja, kommunikointi- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä ratkaista ongelmia ja toimia monimutkaisissa ympäristöissä. Tietoteknisiä taitoja tarvitaan opiskelussa ja työelämässä sekä myös niiden ulkopuolella; asioiden hoitamisessa, kansalaistoiminnassa ja harrastuksissa. (ibid.) Toiseksi tarkastellaan, miten tieto- ja viestintätekniikan käyttö parantaa ja monipuolistaa opetusta ja oppimista sekä oppimisympäristöjä. TVT:n avulla voidaan oppimisympäristöä

14 8 monipuolistaa ja laajentaa esimerkiksi hyödyntämällä koulun ulkopuolisia asiantuntijoita sekä verkossa olevia materiaaleja. Opetus- ja oppimisprosessien etenemisen konkretisointi ja havainnollistaminen helpottuu, samoin oppimistulosten syvällisempi tarkastelu. Tieto- ja viestintätekniikka helpottaa myös koulun välttämätöntä dokumentointityötä. TVT:n avulla voidaan myös monipuolistaa yhteistyötä eri tahojen, kuten esimerkiksi toisten koulujen ja eri yritysten kanssa. Kodin ja koulun väliseen yhteyden pitoon tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa hyvän lisän. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoavat myös monipuolisia työvälineohjelmia esimerkiksi erilaisen suunnittelun ja mallintamisen avuksi. (ibid.) Kolmas tärkeä näkökulma keskittyy tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksen järjestämisessä. TVT tehostaa tiedonkulkua ja yhteistyötä kuntien sekä muiden yhteiskunnan tahojen ja koulujen välillä. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa mahdollisuuksia parantaa opetuksen saatavuutta sekä tasa-arvoa maamme eri alueiden välillä. Tieto- ja viestintätekniikan edut etäopetuksessa ja pienten oppilasryhmien sekä vähän opiskeltujen aineiden opetuksessa ovat myös merkittävät. (ibid.) Tietokoneella on monenlaisia rooleja, riippuen käyttäjästä ja käyttötarkoituksesta. Tietokoneen roolit ovat myös muuttuneet ajan myötä, kuten jo aiemmin käsitellystä tietokoneen terminologian muutoksestakin käy ilmi. Seppo Tella (2001) on luokitellut tieto- ja viestintätekniikan funktiot neljään eri kategoriaan: 1) Instrumentaalinen näkökulma, jossa tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään lähinnä työvälineenä 2) Tieto- ja viestintätekniikka älyllisenä partnerina 3) Tieto- ja viestintätekniikka uudenlaisena työ-, toiminta-, opetus- ja viestintäkonteksteina 4) Tieto- ja viestintätekniikka valtauttavina mediaattoreina eli ihmisen henkistä kapasiteettia ja sosiaalista kanssakäymistä rikastuttavana ja edistävänä välittäjänä (Tella, 2001, s. 24.) Tellan luokituksesta näkee tietokoneen nykyiset erittäin monipuoliset käyttömahdollisuudet. Enää ei voi puhua pelkästä apuvälineestä vaan puhutaan älyllisestä partnerista tai toi-

15 9 mintaympäristöstä. Tämä kuvaa hyvin, kuinka tärkeässä roolissa tietokone on nykypäivänä ihmisten elämässä. Tieto- ja viestintätekniikan rooli opetuksessa on myös vaihdellut ajan saatossa. Rooleista on heijastunut vuorollaan behavioristinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. (Ritala-Koskinen, 2001, s. 138.) Aluksi tietokoneavusteiset opetusohjelmat perustuivat lähinnä behavioristiseen käsitykseen oppimisesta. Opetusohjelmissa opeteltava asia jaettiin pienempiin osiin ja ohjelman avulla kontrolloitiin oppijan etenemistä vaiheesta toiseen. Perinteisesti opettajan tehtävänä on pidetty opiskeltavan aineksen organisointia ja jakamista sekä oppijoiden edistymisen tarkkailua. Ohjelmat toimivat opettajan apuna tässä hänen opetustehtävässään. Jossakin vaiheessa hyvän opetusohjelman uskottiin jopa korvaavan opettajan. Tietokonetta pidettiin jopa kärsivällisempänä ja sitä kautta parempana opettajana kuin ihminen. Jaksoihan tietokone toistaa ohjeet ja neuvot lukemattomia kertoja. (Nevgi & Tirri, 2003, s ) Tyypillisiä esimerkkejä tietokoneohjelmista, joissa vahvasti näkyy behavioristinen oppimiskäsitys, ovat erilaiset ohjelmat, joissa tietokone toimii tutorin ominaisuudessa. Hyvin tyypillisiä ovat drilli-ohjelmat. Niissä ohjelma esittää oppijalle kysymyksiä ja antaa palautteen oppijan antaman vastauksen perusteella. (Ritala-Koskinen, 2001, s. 138.) Kognitiivisen psykologian ja konstruktivistisen oppimiskäsityksen yleistyessä oppimisen ja opetuksen painopiste siirtyi oppijaan ja hänen sisäisiin prosesseihin. Konstruktivismin mukaan oppija itse aktiivisesti tulkitsee ja muokkaa käsityksiään aikaisempien kokemuksiensa perusteella. Tämän uuden oppimiskäsityksen sekä tekniikan kehityksen myötä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö muuttui. Ryhdyttiin painottamaan yksilöllistä tiedonrakentamista. Tietokoneen käyttö myös monipuolistui. Opetukseen ja oppimiseen tuli oppimisympäristöajattelu. Opettaja organisoi opetuksen, opiskelun ja oppimisen avuksi erilaisia oppimisympäristöjä, joissa voi hyödyntää sekä tieto- ja viestintätekniikkaa että perinteisiä opetus- ja oppimismenetelmiä. Suosituiksi tulivat erilaiset verkko-oppimisympäristöt. (Nevgi & Tirri, 2003, s ) Välineenä tietotekniikkaa on hyödynnetty muun muassa tekstinkäsittelyohjelmien, laskentataulukkojen, tietokantojen ja julkaisu- ja esitysohjelmien muodossa. Nämä työvälineohjelmat muovautuvat käytettäväksi monin eri tavoin ja oikein käytettynä toimivat monipuolisesti opetuksen, opiskelun ja oppimisen apuna. Simulaattoreiden käyttö opetuksessa on

16 10 mahdollistanut erilaisten ilmiöiden, tapahtumien ja tilanteiden tarkastelun ja mallintamisen. Nykyisin opetuksessa ja oppimisessa korostuu tieto- ja viestintätekniikan rooli informaation lähteenä sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen tukijana sekä muokkaajana. (Ritala- Koskinen, 2001, s ) Kuten jo edellä on käynyt ilmi, tietokone muovautuu opetuskäytössä moneksi. On olemassa monia erilaisia tapoja jaotella tietokoneen opetuskäytön muotoja omiin luokkiinsa. Vahtivuori (2001, s ) on jaotellut tietokoneen opetuskäytön muodot Goldsworthyn (1999) ajatteluun perustuen neljään eri kategoriaan tieto- ja viestintätekniikan käyttötapojen perusteella: 1) Pedagoginen käyttö, 2) välineellinen käyttö, 3) yhteisöllinen käyttö sekä 4) viestinnällinen käyttö. Jaottelu on karkea eivätkä käyttötavat ole toisiaan poissulkevia vaan useimmiten päällekkäisiä. 2.4 Tietotekniikan opetuskäyttöön vaikuttavia tekijöitä Vaikka tutkimmekin opettajien asenteita tieto- ja viestintätekniikkaan ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön, on syytä tarkastella myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat konkreettiseen tietokoneen käyttöön. Tietokoneasenteiden ja tietokoneen käytön välinen yhteys on todettu useissakin tutkimuksissa (Tuomivaara, 2000, s.29). Asenne ilmaisee mieltymyksen tai kielteisyyden jotakin, esimerkiksi tietokoneen käyttöä kohtaan. Nämä mieltymyksen tai kielteisyyden tunteet puolestaan ohjaavat ja vaikuttavat aikomukseen käyttää tietokonetta ja myös suoraan tietokoneen käyttöön. (ibid.) Asenteita käsittelemme tarkemmin erityisesti Davisin (1989) mallin sekä Tuomivaaran (2000) muokkaaman Skinnerin mallin pohjalta luvussa Resurssit SITESin kansainvälisen tietotekniikan opetuskäytön tutkimuksen ensimmäisen vaiheen ( ) tilannekartoituksen mukaan tietokoneiden riittämätön määrä on yksi suurimmista esteistä tietokoneiden opetuskäytölle. Kartoituksessa tietokoneiden määrän ja oppilaiden määrän suhdeluvuksi ala-asteilla saatiin 15 ja yläasteilla 12. Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittui sekä ala- että yläasteella keskivertoa paremmin. Ala-asteella pienin suhdeluku oli Kanadassa (9) ja yläasteella samoin Kanadassa (8). (Kankaanranta, Puhakka ja Linnakylä, 2000, s.25.)

17 11 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) tekemässä tilannekartoituksessa tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksista oppimiseen ja opetukseen (Sitra 191, 1998) saatiin samankaltaisia tuloksia. Peruskouluissa ja lukioissa tietokoneiden määrä suhteessa koulun oppilasmäärään oli arviolta noin 13. Ala-asteilla suhdeluku arvioitiin 10 ja 12 välille, yläasteella puolestaan 14 paikkeille. Osa koneista oli vanhentuneita ja kovan käytön takia hyvin kuluneita. Koulujen välillä oli kuitenkin suuriakin eroja. Pienillä kouluilla suhdeluku oli yleensä parempi kuin suurilla kouluilla. Lähiverkkoon koneista oli ala-asteilla kytketty vain vähän yli puolet ja yläasteilla lähes 90 %. (Huovinen et. al., 1998, s ) Taulukko 1. Suomen kustannusyhdistyksen tekemä (1997) selvitys tietokoneiden ja Internetliitäntöjen määristä erikokoisissa kouluissa (Huovinen et. al., 1998 s. 64). Kouluaste Oppilasmäärä Oppilaita / tietokone Oppilaita / Internet-yhteys Ala-aste <100! 100 Yläaste < 250! 250 Lukio < 250! > 16 8,6 15,4 9,6 18,4 12 > > 24,4 13,5 22,3 Opetusministeriön vuoden 2004 kartoituksessa nähdään, että tilanne on jo huomattavastikin parantunut näistä 1997 vuoden tilastoista, jotka yllä olevassa taulukossa (taulukko 1) esiteltiin. Edelleen kuitenkin vanhoja työasemia on yli puolet kaikista työasemista. Taulukko 2. Oppilaitoksen työasemien lukumäärä suhteessa opiskelijamäärään sekä Internet-yhteyksien osuus näissä työasemissa. (Opetusministeriö, 2005) Opiskelijoita / opetuskäytössä Vanhojen * työasemien Internet- yhteydellä varus- oleva työasema osuus kaikista työasemista tettujen työasemien osuus OPPILAITOKSET (%) kaikista työasemista Peruskoulut Perusasteen erityiskoulut Lukiot Musiikkioppilaitokset * = ennen vuotta 2002 hankitut työasemat

18 12 Peruskouluissa yhtä tietokonetta kohden on vuonna 2004 ollut keskimäärin 8 oppilasta, mitä voitaneen pitää tyydyttävänä tuloksena. Näistä koneista 90 % on varustettu Internet yhteydellä. Seuraavassa taulukossa on vielä tarkennettu, millaisia verkkoyhteyksiä oppilaitosten koneissa on. Taulukko 3. Oppilaitosten verkkoyhteydet. (Opetusministeriö, 2005) Ulkoinen verkkoyhteys OPPILAITOKSET Lähiverkko % Kiinteä verkkoyhteys % ISDN -yhteys % Modeemi -yhteys % Peruskoulut Perusasteen erityiskoulut Lukiot Musiikkioppilaitokset Peruskoulujen Internet-yhteyksistä jopa 81 prosenttia oli vuonna 2004 laajakaistaisen Internet-yhteyden päässä. ISDN-yhteyksillä varustettuja työasemia oli vielä 17 prosenttia ja hitailla modeemi- yhteyksillä varustettuja työasemia 3 prosenttia. Taulukko 4. Opiskelijamäärältään erisuuruisten koulujen tilanne kiinteän verkkoyhteyden suhteen. (Opetusministeriö, 2005) Opiskelijamäärä Peruskoulut < yli 400 Koulujen lukumäärä Koulujen osuus, joissa on kiinteä verkkoyhteys 72 % 97 % 94 % 99 % 100 % Tehdyn tutkimuksen perusteella voi helposti vetää johtopäätöksen, jossa oppilasmäärältään isot koulut ovat vuonna 2004 Internet-yhteyksien suhteen yli kaksinkertaisesti paremmassa

19 13 asemassa kuin pienet. Osin asiaa voidaan selittää taloudellisesti, mutta suurin syy lienee laajakaistaisten Internet-yhteyksien ulottuvuus kattamaan haja-asutusalueilla sijaitsevia pieniä kouluja. Opetushallituksen perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämissuunnitelmaa sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perusvalmiuksien toteuttamissuunnitelmaa laatimaan asettama työryhmä esitti raportissaan ( ), että kansalliseksi tavoitetasoksi tulisi asettaa enintään 4-5 oppilasta työasemaa kohden. Jokaisen oppilaan tulisi käyttää tietokonetta viikoittain eri oppiaineissa. Työryhmä edellyttää myös nykyaikaiseen oppimisympäristöön kuuluvan riittävän nopean Internet-yhteyden. Heidän suosituksensa on 8 Mbps ja minimivaatimus 2 Mbps. Koneet tulisi myös verkottaa keskenään. (Opetushallitus, 2005, s. 51.) Näihin tavoitteisiin on ainakin vielä vuoden 2004 kartoituksen (ks. Taulukot 2-4) mukaan kohtalaisesti matkaa. Ongelmia tietotekniikan käytölle tuottaa laitteiden pienen määrän sekä laitteiden vanhentumisen lisäksi myös välineiden ylläpidolliset ongelmat. Sitran tekemän kartoituksen mukaan vastuu ylläpidosta on yleensä joko koulun atk-vastuuopettajalla tai kunnan tukihenkilöllä. Molemmilla työtä on liikaa. (Huovinen et.al., 1998, s ) Myös tietokoneiden sijoittelulla koulun tiloihin on vaikutusta niiden opetuskäyttöön. Sijoittelun tulisi perustua opetuskäyttöön. Suurimmassa osassa yläasteita ja lukioita sekä suurimpia ala-asteita oli tietokoneluokka. Kaikilla koulutasoilla tietokoneita oli sijoitettu myös muualle. Ala-asteilla tämä oli yleisintä. Yleisesti ottaen tietokoneet sijoitetaan ensisijaisesti tietokoneluokkiin ja vasta toissijaisesti opetusluokkiin. Tietokoneluokat toimivat opetuksessa silloin, kun halutaan työskennellä intensiivisesti koneella sekä opiskella samalla tietokoneen ja sen ohjelmistojen käyttöön liittyviä asioita. Tietokoneluokat tarjoavat myös rauhallisen työskentelytilan. Opetusluokkiin sijoittelu puolestaan tukee tietotekniikan ja muun opetuksen integraatiota. Kirjaston ja tietokoneluokan yhdistäminen koko koulun mediakeskukseksi on myös yksi ratkaisu. Se kuitenkin vaatii resursseja koulukirjastojen kehittämiseen ja kirjastonhoitajien koulutukseen sekä palkkauksen. (ibid, s ) Myös opetushallituksen asettama työryhmä kiinnitti huomiota laitteiden sijoittamiseen. Työryhmän näkemyksen mukaan jokaisessa luokassa tulisi olla vähintään yksi alle neljän vuoden ikäinen tietokone, projektori ja dokumenttikamera. Lisäksi koulussa oli-

20 14 si hyvä olla tieto- ja viestintätekniikkalaitteilla varustettuja ryhmätyötiloja sekä erillinen tietokoneluokka. (Opetushallitus, 2005, s.51.) Opettajien tietotekninen osaaminen ja koulutus SITESin tilannekartoituksessa ( ) tietokoneiden riittämättömyyden lisäksi korostunut este tietokoneiden opetuskäytölle oli opettajien puutteellinen teknologinen tietotaito (Kankaanranta, Puhakka ja Linnakylä, 2000, s.51). Samaa pohdittiin Sitran (1998) tekemässä tieto- ja viestintätekniikan tilannekartoituksessa. Sen mukaan opettajien tietotekniikan käytön ja tietoteknisen osaamisen välillä on selvä yhteys. Tietoteknisten taitojen sekä tietokoneen opetuskäytön kannalta on hyvin tärkeää, onko opettajalla kotonaan tietokone. Jos kotona on kone, opettaja voi rauhassa perehtyä siihen sekä käyttää sitä opetuksen suunnittelussa ja esivalmisteluissa. Koulujen tietotekniikan vastuuhenkilöiden mukaan yli puolet opettajista on saanut koulutusta työvälineohjelmien käyttöön. Perusasiat ovat hallussa melko hyvin, mutta monimutkaisemmat toiminnot, kuten esimerkiksi julkaisuohjelmat, kuvankäsittely, tietokantojen käyttö, ryhmätyöohjelmat sekä videoneuvottelulaitteet, tuottavat ongelmia. (Huovinen et. al., 1998.) Opetushallituksen asettama työryhmä korostaa opettajien tietoja ja taitoja välttämättömänä edellytyksenä heidän oppilaidensa tieto- ja viestintätaitojen kehittämiselle. Työryhmä vaatii, että sekä opettajien peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa, tulee huolehtia opettajien riittävistä tieto- ja viestintätekniikka taidoista. (Opetushallitus, 2005, s. 52.) Eroja opettajien oman tietoteknisen osaamisen arvioinnissa on eri sukupuolten välillä. Miesopettajat arvioivat osaamisensa selvästi paremmaksi kuin naisopettajat. Juha Nurmelaan (1998) viitaten muistutetaan kuitenkin, että kyse saattaa olla vain miesten ja naisten eroista arvioida omia taitojaan eikä niinkään todellisista eroista tietoteknisissä taidoissa. Omien taitojen arvioinnissa myös ikä vaikuttaa. Nuoret arvioivat omat taitonsa huomattavasti paremmaksi kuin vanhemmat opettajakollegat. Tietoteknisen koulutuksen ja tuen tarvetta arvioidessa teknistä tukea tärkeämmäksi koettiin opetuskäytön pedagoginen tuki. Koetulla tietoteknisen koulutuksen tarpeella on yhteytensä tietokoneiden opetuskäyttöön.

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen 1 Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen Liisa Ilomäki, Kirsi Oravainen, Minna Lakkala ja Marjut Iivonen Espoon koulutoimen tieto

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot