BLOGIT KOULUOPETUKSESSA -PERUSKOULUN LUOKKIEN LUOKANOPETTAJIEN ASENTEET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA JA SEN UUTTA INNOVAATIOTA BLOGIA KOHTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BLOGIT KOULUOPETUKSESSA -PERUSKOULUN 3.-6. -LUOKKIEN LUOKANOPETTAJIEN ASENTEET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA JA SEN UUTTA INNOVAATIOTA BLOGIA KOHTAAN"

Transkriptio

1 Laura Hyvönen & Markku Laatikainen BLOGIT KOULUOPETUKSESSA -PERUSKOULUN LUOKKIEN LUOKANOPETTAJIEN ASENTEET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA JA SEN UUTTA INNOVAATIOTA BLOGIA KOHTAAN Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus 2007

2

3 Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luokanopettajankoulutus Tekijä Laura Hyvönen ja Markku Laatikainen Työn nimi BLOGIT KOULUOPETUKSESSA - PERUSKOULUN LUOKKIEN LUOKANOPETTAJIEN ASENTEET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA JA SEN UUTTA INNOVAATIOTA BLOGIA KOHTAAN Pääaine kasvatustiede Työn laji pro gradu -tutkielma Aika Helmikuu 2007 Sivumäärä 72 s., 1 liite Tiivistelmä Tämä tutkimus käsittelee luokkien luokanopettajien asenteita tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) ja erityisesti sen uutta sovellusta, blogia kohtaan. Tutkimuksen taustalla on ajatus siitä, että Suomen peruskouluissa, luokanopettajien tietotekninen taitotaso voi olla paikoin riittämätön. Opettajille kuitenkin esitetään yhä kasvavassa määrin tiedollisia ja taidollisia vaatimuksia, vaikka heidän asenteitaan aihetta kohtaan ei olla kartoitettu liioin. Tutkimus tästä näkökulmasta voi olla aiheellinen, jotta osattaisiin tehdä oikeita ratkaisuja asian eteenpäin viemiseksi ja ymmärrettäisiin kuinka suuri on mahdollinen muutosvastarinta opettajakunnassamme. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin peruskouluihin lähetetyn kyselylomakkeen avulla keväällä Kyselylomakkeessa on kolme kysymyksen tai väittämän osiota: 1) vastaajan taustatiedot, kuten: sukupuoli, syntymäaika (ikä), onko vastaajalla kotona tietokonetta tai kuinka usein hän sitä käyttää 2) vastaajan suhtautuminen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön yleisesti 3) vastaajan suhtautuminen blogeihin. Kysely on postitettu 45 eri koululle, jotka sijaitsevat 25 eri kunnassa. Otoksessa on pyritty ottamaan huomioon kaiken kokoiset kunnat eri puolilta Suomea. Vastauksia kyselyyn on saatu 109 luokanopettajalta 17 eri koulusta ja 27 eri kunnasta. Vastaajien ikäjakaumassa painottuu hienoisesti nuorempi opettajakunta. Tutkimuskohde on rajattu vielä erityisesti blogien opetuskäyttöön, jossa blogit edustavat uutta tieto- ja viestintätekniikan työkalua, joka ei vielä yleisesti ole opetuskäytössä. Vastaajien ymmärrys siitä mikä on blogi, on varmistettu pienen kyselylomakkeen osana toimitetun tietoiskun avulla. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään kuinka myönteistä tai kielteistä opettajien suhtautuminen blogeihin on. Tätä varten on luotu blogipositiivisuus ja negatiivisuus keskiarvoiset ryhmämuuttujat kyselylomakkeen kolmannen, blogeja koskevan osion väittämistä. Kyselylomakkeen toisessa osiossa on selvitetty myös luokkien opettajien asenteita yleisesti TVT:aa kohtaan. Tutkimusta varten on luotu tieto- ja viestintätekniikan käyttöhalukkuus -ryhmämuuttuja tämän osion väittämistä. Tutkimuksessa blogipositiivisuus ja negatiivisuus omaavat voimakkaan negatiivisen korrelaation keskenään, joka kertoo osaltaan näiden ryhmämuuttujien olevan oikein asetetut. Käyttöhalukkuudella näyttäisi olevan kohtalainen negatiivinen korrelaatio bloginegatiivisuuden kanssa kun taas käyttöhalukkuuden ja blogipositiivisuuden välillä on vähäinen positiivinen korrelaatio. Nämä kertovat asenteen tieto- ja viestintätekniikkaa kohtaan yleisesti (käyttöhalukkuus) olevan suhteessa siihen, kuinka vastaaja asennoituu myös blogeihin. Tutkimuksen perusteella on siis oletettavaa, että yleisesti TVT:hen positiivisesti suhtautuva käyttäjä suhtautuu positiivisesti myös blogeihin. Tutkimuksessa ilmenee, että suomalaiset luokkien luokanopettajat suhtautuvat varovaisen myönteisesti sekä tietoja viestintätekniikkaan yleisesti, että blogeihin. Kyselyyn vastaajien blogipositiivisuuden keskiarvoksi muotoutui 3,73, joka osoittaa varovaista myönteisyyttä blogeja kohtaan oletuskeskiarvon ollessa 3. Bloginegatiivisuudelle keskiarvo asettui puolestaan kohtaan 2,53. Vastaajista kolme viidesosaa tiesi jo entuudestaan mikä blogi on ja yli puolet soveltaisivat blogia osana opetustaan. Sillä, tiesikö opettaja jo entuudestaan, mitä blogit ovat, ei näyttäisi kuitenkaan olevan minkäänlaista tilastollista yhteyttä hänen blogipositiivisen tai negatiivisen asennoitumisensa kanssa. Tutkimustulokset ovat varovaisen myönteiset ja kertovat opettajien seuraavan aikaansa. Tutkimustulokset lienevät myös yleistettävissä perusjoukkoon kohtalaisen hyvin, tosin vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumat ovat tutkimuksessamme mahdollisesti hieman vääristyneet. Tähän on osin voinut vaikuttaa kyselyn tekninen aihevalinta. Asiasanat asenteet, blogit, luokanopettajat, tieto- ja viestintätekniikka

4

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSESSA HISTORIA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN VALTAKUNNALLISET STRATEGIAT TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ TIETOTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖÖN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Resurssit Opettajien tietotekninen osaaminen ja koulutus Ikä Sukupuoli VERKKO-OPETUS Vuorovaikutus verkossa Yhteisöllinen opetus, opiskelu ja oppiminen verkossa BLOGIT BLOGIT OPETUKSESSA BLOGIEN YHTEISÖLLISYYS ASENTEET ASENTEIDEN KLASSINEN MÄÄRITTELY ASENTEET JA TIETOTEKNIIKKA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN PERUSJOUKKO TUTKIMUSOTE MITTARIN RAKENTAMINEN AINEISTON ANALYSOINTI TUTKIMUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET VASTAAJIEN TAUSTATEKIJÄT TVT:N KÄYTTÖHALUKKUUS JA ASENNOITUMINEN BLOGEIHIN Käyttöhalukkuus Blogipositiivisuus ja -negatiivisuus TVT:N KÄYTTÖHALUKKUUDEN JA BLOGEIHIN ASENNOITUMISEN SUHDE TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS TVT:N KÄYTTÖHALUKKUUTEEN JA BLOGEIHIN ASENNOITUMISEEN MUITA TUTKIMUSTULOKSIA TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS VALIDITEETTI Ulkoinen validiteetti Sisäinen validiteetti RELIABILITEETTI...64

6 8. POHDINTA...67 LÄHDELUETTELO...70 LIITTEET

7 1. Johdanto Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) tuo opetukseen ja oppimiseen monia uusia ulottuvuuksia. TVT:n systemaattinen hyödyntäminen tekee opetuksesta tehokkaampaa, monipuolisempaa ja mielekkäämpää perinteiseen opetukseen verrattuna. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävässä opetuksessa korostuu tekemällä ja tutkimalla oppiminen sekä yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutus toisten kanssa. (Markkula, 2003, s.44.) TVT:n suuri merkitys opetuksessa ja oppimisessa, kuten muuallakin jokapäiväisessä elämässämme lienee lähes kiistaton. TVT:n merkitykseen kansallisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämisessä on kiinnitetty järjestelmällisesti huomiota jo vuodesta 1995 lähtien (Opetushallitus, 2005, s. 10). Kaikkialla Suomen peruskouluissa tieto- ja viestintätekniikkaa ei kuitenkaan ole otettu luonnolliseksi osaksi opetus- ja oppimisprosessia. Herääkin kysymys, miksi? Osin syyksi voidaan osoittaa opetussuunnitelmat, jotka vasta viime vuosina ovat alkaneet huomioimaan tieto- ja viestintätekniikkaa paitsi opetusvälineenä, myös opetettavana aihealueena. Opettajien tietotaitoon on viime vuosina pyritty panostamaan aiempaa enemmän, mikä käy ilmi esimerkiksi Opetusalan kauden tietoyhteiskuntastrategiasta (ks. luku 2.2). Kuitenkin kentällä toimivien opettajien suusta kuulee, että omat taidot eivät riitä tietokoneiden monipuoliseen opetuskäyttöön tai että oppilaat tuntevat tekniikan paremmin kuin opettajat. Myös tehokkaiden ja riittävän yksinkertaisten työkalujen puuttuminen on hidastanut koulujen teknistä kehitystä, mikä käy ilmi tuonnempana luvussa Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valtakunnallisissa strategioissa on kiinnitetty huomiota opettajien asenteiden ja taitojen merkitykseen TVT:n opetuskäytön visioiden toteutumisessa (ks. luku 2.2). Yksi keskeinen syy TVT:n takkuiseen rantautumiseen luonnolliseksi osaksi kaikkien peruskoulujen arkea lieneekin juuri opettajien asenteet tieto- ja viestintätekniikkaa ja sen opetuskäyttöä kohtaan. Asenteet ovat hyvin keskeisessä roolissa yksilön toiminnan suuntautumisessa, kuten myöhemmin luvussa 4 tuomme esille. Peruskoulun 1-5 vuosiluokilla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus 2004) kyllä edellyttää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä niin opetuksen apuvälineenä kuin oppimisen kohteena. Kuitenkin opetussuunnitelma jättää hyvin paljon tilaa opettajan omille valinnoille ja ratkaisuilleen. Se, millä tavalla ja kuinka paljon jokainen opettaja omassa opetuksessaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntää, on kiinni melkoisesti jokaisen opettajan asenteista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä kohtaan. Me halusimmekin keskittyä

8 2 tutkimuksessamme tarkastelemaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä nimenomaan opettajien asenteiden kautta. Weblogit eli blogit ovat yksi helppo tapa koota ja julkaista informaatiota Internetiin. Tämä uudehko innovaatio sai meidätkin miettimään, olisiko blogeista perusopetuksen avuksi ja tueksi? Pian tästä pohdinnasta muodostui tutkimuksemme toinen keskeinen teema. Halusimme tutkia, miten opettajat suhtautuisivat tähän uudehkoon ilmiöön TVT:n kentällä ja näkisivätkö he siinä hyötyjä ja mahdollisuuksia opetuksensa tueksi. Aihe vaati kuitenkin rajausta, siksi päätimme keskittyä nimenomaan blogien käyttöön äidinkielen opetuksessa. Blogien käyttö juuri äidinkielen opetuksessa tuntui luonnollisimmalta, sillä onhan blogi nimenomaan kirjoitusfoorumi. Toki, kuten myöhemmin luvussa 3 tuomme esille, blogi on paljon enemmänkin. Koska blogit ovat suhteellisen uusi ilmiö, ei aiheesta löydy paljonkaan lähdekirjallisuutta, ei ainakaan perinteisessä painetussa muodossa. Blogit ovat olleet runsaasti esillä mediassa tätä kirjoitettaessa kevään ja syksyn 2006 aikana, kun julkisuuden henkilöt ovat aloittaneet omia verkkoblogejaan, jossa kertovat kokemuksistaan elämästä. Blogit voivat olla ja ovat myös muuta kuin Internetissä kirjoitettava julkinen päiväkirja. Halusimmekin ajatella tutkimuksessa blogia monipuolisempana työkaluna ja esitämme tuonnempana muutamia ideoita blogien hyödyntämiseksi opetuksessa.

9 3 2. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa 2.1 Historia Tietokone on ajan saatossa käynyt läpi merkittävän muutosprosessin suuresta keskustietokoneesta monikäyttöisiksi henkilökohtaisiksi mikrotietokoneiksi. Myös tietokoneen rooli opetuksessa on muuttunut. Parin viime vuosikymmenen aikana painopiste on siirtynyt tietokoneperustaisesta opetuksesta verkko-opetukseen. (Tella, 2001, s ) 1970-luvun loppupuolella tietokoneperustainen opetus jakautui kahtia: tietokoneohjattuun opetukseen sekä tietokoneavusteiseen opetukseen. Tietokoneohjatussa opetuksessa koko opetusprosessi perustui tietokoneeseen. Tietokoneavusteisessa opetuksessa tietokone oli opetuksen apuvälineenä. Vähitellen myös tietokoneiden verkottuminen alkoi. Tietokoneita alettiin kytkeä lähiverkkoihin ja erilaisiin opetusverkkoihin. Samanaikaisesti myös tietokoneen terminologia muuttui. ATK eli automaattinen tietojenkäsittely termin tilalle syntyi toisaalta tietotekniikka- ja IT eli informaatioteknologia käsitteet ja toisaalta rinnalle muodostui myös uusi tekniikan suuntaus eli viestintätekniikka. (Tella, 2001, s ) Internetin synty puolestaan voidaan ajoittaa aina 1960 luvun alkuun. Internetissä käytettyä tekniikkaa kehitettiin alun perin yhtäaikaisesti useammassa toisistaan tietämättömässä paikassa. Pieniin tietopaketteihin pohjautuva tietoliikenneverkko oli kehitteillä aluksi sekä yliopistollisissa piireissä että Yhdysvaltojen armeijan tuotekehitysyksikössä. Näistä viimeksi mainittu saa kuitenkin kunnian ensimmäisistä kirjatuista suunnitelmista ja julkistetuista dokumenteista Internetin luomiseksi. Pian syntymänsä jälkeen silloisesta Internetistä muodostui korkeakoulujen välinen viestintä-, tiedonsiirto- ja palveluverkko. Internetin yleistyminen eteni kuitenkin hitaasti. Vielä 1970-luvun alussa Internetiin oli kytketty vain muutamia kymmeniä tietokoneita. Käyttäjienkin joukko oli melko pieni ja sisälsi lähinnä tutkijoita. Vasta 1980-luvun jälkipuoliskolla tavalliselle mikrotietokoneen käyttäjällekin alkoi avautua mahdollisuuksia kansainvälisen verkon hyödyntämiseen. (Leiner et al., 2003) Verkko-opetuksen yhdeksi avaintekijäksi luonnehdittu Word Wide Web (www) eli Internetin graafinen käyttöalusta alkoi vuonna 1993 toden teolla saada jalansijaa tietokonemaailmassa. Tämä kiihdytti Internetin kehitystä ja yleistymistä voimakkaasti. Murroksessa

10 4 syntyi jälleen myös uusia termejä. Tärkeimpänä muutoksena IT ja tietotekniikka yhdistyivät viestintätekniikan kanssa TVT termiksi, eli tieto ja viestintätekniikaksi. Kansainvälisesti puhutaan ICT:stä (Information and Communication Technologies). (Tella, 2001, s ) Uusien termien yleistyminen arkikielessä on kuitenkin tapahtunut paljon edellä mainittuja ajankohtia hitaammin. Edelleen usein kuulee käytettävän vanhaa ATK käsitettä uusimpien käsitteiden asemesta. 2.2 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valtakunnalliset strategiat Tieto- ja viestintätekniikan merkitykseen kansallisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämisessä on kiinnitetty järjestelmällisesti huomiota jo vuodesta 1995 lähtien. Tuolloin valtiovarainministeriö teetti ensimmäisen kansallisen tietoyhteiskuntastrategian. Vuonna 1995 julkaistiin myös ensimmäinen opetusalan oma tietoyhteiskuntastrategia ( ), joka käynnisti Suomi tietoyhteiskunnaksi -hankkeen. Alkoi oppilaitosten tietoteknisen laitetason parantaminen, tietoverkkojen rakentaminen ja opettajien täydennyskoulutus. Opetusalan toisen strategiakauden ( ) tavoitteisiin lisättiin verkko-opetushankkeiden kehittäminen. Pro Gradu tutkielmamme kirjoitushetkellä (2006) toteutettavana olevan kolmannen strategiakauden ( ) tavoitteet ovat: 1) kehittää kansalaisten tietoyhteiskuntatietoja ja taitoja, 2) vahvistaa oppilaitosten mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti toiminnassaan, 3) vakiinnuttaa tulokselliset ja taloudellisesti kestävät tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät toimintatavat koulutuksessa ja tutkimuksessa ja 4) edistää tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä sosiaalisissa innovaatioissa. (Opetushallitus, 2005, s. 10.) Opetushallitus asetti työryhmän laatimaan perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämissuunnitelman sekä suunnitelman oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perusvalmiuksien toteuttamiseksi. Suunnitelmien tuli sisältää 1) tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteet perusopetuksessa vuodelle 2007, 2) suunnitelman toimenpiteistä ja palveluista, joiden avulla tieto- ja viestintätekniikan käyttö saadaan juurrutettua pysyväksi käytännöksi kaikissa perusopetusta antavissa oppilaitoksissa, 3) arvio verkko-opetuksen soveltuvuudesta perusopetuksessa ja kehittämisen painopisteet, tarvittavat palvelut sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla ja niiden rahoitustarve ja 4) suunnitelman toimenpiteistä ja palveluista, joilla edistetään oppilaiden tieto- ja viestintä-

11 5 tekniikan perustaitojen toteutumista perusopetuksessa, ja selvitys siitä, onko tieto- ja viestintätekniikan taitokortti käyttökelpoinen osaamisen varmentamisen keino. (ibid., s.8.) Työryhmän lähtökohtana oli opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma , jossa asetetaan tavoitteeksi muun muassa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valtakunnallisten verkostojen toiminnan vakiinnuttaminen. Ohjelmassa esitetään myös, että virtuaalikouluhankkeelle laaditaan kehittämissuunnitelma. Ohjelmassa edellytetään tieto- ja viestintätekniikan laajaa käyttöä opiskelussa ja opetuksessa kaikilla koulutuksen asteilla. Ohjelmassa vaaditaan myös, että oppilaiden tulee saada tarvittavat tieto- ja viestintätekniikan perustaidot perusopetuksen aikana. (ibid.) Virtuaalikouluhanketta on toteutettu Suomessa jo vuosina paikallisilla kehittämishankkeilla, joita on tuettu valtionavustuksilla. Painopistealueet ovat vaihdelleet hieman vuosittain. Vaihtelevina painotusalueina ovat olleet mm. koulutuksen alueellisen tasaarvon tukeminen, opetus- ja opiskelumenetelmien ja toimintatapojen kehittämien sekä opettajien tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittäminen. (ibid. s. 14,16.) Opetushallituksen syyskuussa 2004 asettaman työryhmän tuotoksena syntynyt visio tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön roolista osaamisyhteiskunnan kehittämisessä voidaan jakaa kolmeen päätavoitteeseen: 1. Oppilaiden ja opettajien tieto- ja viestintätekniikkataidot vastaavat yksilön ja yhteiskunnan tarpeita. Oppilaat kehittyvät peruskoulun aikana tieto- ja viestintätekniikan työtaidoissa, tiedonhallinnan-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa sekä saavat tietämystä tietoturvasta ja tietotekniikan etiikasta. Opettajien asenteiden ja taitojen merkitys tieto- ja viestintätekniikan yleistymiselle sekä oppilaiden perustaitojen kehittymiselle on erittäin keskeinen. 2. Koulutuksen järjestäjät ja koulut hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa aktiivisesti omassa toiminnassaan ja toimivat yhteistyössä keskenään hyvien koulutuspalvelujen turvaamiseksi koko maassa. Tieto- ja viestintätekniikka toimii koulutuksen tasa-arvon ja laadun kehittämisen tukena sekä osana oppimisympäristöä, opetuksen ja oppimisen tukena. Tieto- ja viestintätekniikka palvelee sekä lähioppimisen rikastamista että etäoppimisen mahdollisuuksien parantamista.

12 6 3. Kunnissa ja kouluissa on edellytykset tieto- ja viestintätekniikan täysimääräiselle hyödyntämiselle. Opettajilla tulee olla tarvittava osaaminen, koulun johdon on sitouduttava kehittämiseen ja käytössä on oltava riittävät välineet sekä materiaalit. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksella on erittäin suuri rooli tieto- ja viestintätekniikan edellytysten mahdollistamisessa. Keskeisiä ovat myös opettajien työnkuvaan, työtehtävien määrittelyyn sekä työaikaan liittyvät ratkaisut. Visio ei voi toteutua ilman opettajien osaamista sekä myönteistä asennoitumista. (ibid. s.36-40) Yllä esitetyissä kolmessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön päätavoitteessa osaamisyhteiskunnan kehittämisprosessissa painotetaan hyvin selvästi opettajien asenteiden ja osaamisen merkitystä näiden tavoitteiden toteutumiselle. Myöhemmin luvussa 4 tulee myös esille, että nämä kaksi, asenteet ja osaaminen tai paremminkin näkemys omasta osaamisesta, ovat yhteydessä toisiinsa. Opettajien tieto- ja viestintätekniikkaan kohdistuvien asenteiden tutkiminen onkin hyvin ajankohtaista ja tärkeää. Uusin kansallinen tietoyhteiskuntastrategia julkistettiin tutkimuksemme viimeistelyvaiheessa. Siinä painottuu ennen kaikkea ihminen tekniikan käyttäjänä ja sisällön tuottajana, johon tutkimuksemmekin keskittyy. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2004) tieto- ja viestintätekniikka ei ole mitenkään korostuneesti esillä, mutta kyllä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen viitataan useampaankin otteeseen. Opetuksen toteuttamista käsittelevissä luvuissa tieto- ja viestintätekniikka nousee esille sekä oppimisympäristöä että työtapoja käsiteltäessä. Opetussuunnitelmassa todetaan, että oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Opiskelun ja oppimisen työtapoja käsiteltäessä mainitaan yhtenä tekijänä, että työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2004) luvussa seitsemän käsitellään oppimisen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetussuunnitelmassa uutuutena ovat eheyttäminen ja seitsemän erilaista aihekokonaisuutta, jotka tulisi huomioida jokaisen oppiaineen opetuksessa. Seitsemäs aihekokonaisuus on Ihminen ja teknologia. Tieto- ja viestintätekniikka kuuluu luonnollisena osana tämän aihekokonaisuuden piiriin. Aihekokonai-

13 7 suuden yksi tavoite on, että oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja. Tieto- ja viestintätekniikka sisältyy myös kolmanteen aihekokonaisuuteen Viestintä ja mediataito. Tämän aihekokonaisuuden yksi tavoite on, että oppilaan tulisi oppia käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa ja välittämisessä sekä erilaissa vuorovaikutustilanteissa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa vilahtelee myös eri oppiaineiden sisältöjä ja tavoitteita käsiteltäessä. Äidinkielessä jo 1. ja 2.-vuosiluokkien kohdalla mainitaan tieto- ja viestintätekniikka. Oppilaan tulisi harjoittaa medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisissä oppimisympäristöissä. Oppilaan tulee myös opetella tietokoneella kirjoittamista vuosiluokilla painotetaan edelleen tekstien tuottamista käsin kirjoituksen lisäksi erilaisten tekstinkäsittelyohjelmien avulla. Oppilaan tulee myös oppia perustietoja mediasta ja viestintävälineiden tavoitteellista hyödyntämistä. Yksinkertainen tiedonhaku verkosta mainitaan myös vuosiluokkien äidinkielen opetuksen sisällöissä. Yllä eritellyt poiminnat osoittavat, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnettävän opetuksessa jo peruskoulun ensimmäisiltä vuosiluokilta lähtien. Se, kuinka paljon kouluissa todella tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään ja millä tavalla sekä minkälaisella innokkuudella, on kuitenkin aivan toinen asia. 2.3 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Opetushallituksen vuonna 2004 asettaman työryhmän raportissa (Opetushallitus, 2005, s ) TVT:n hyötyä opetuksen ja oppimisen kannalta tarkastellaan ainakin kolmesta tärkeästä näkökulmasta. Ensinnäkin keskeistä on se, millaisin valmiuksin varustettuja kansalaisia tarvitsemme nykypäivänä ja miten näitä valmiuksia voidaan kehittää koulussa? Tarvitaan kriittisiä mediataitoja, tiedonhankinnan ja hallinnan taitoja, kommunikointi- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä ratkaista ongelmia ja toimia monimutkaisissa ympäristöissä. Tietoteknisiä taitoja tarvitaan opiskelussa ja työelämässä sekä myös niiden ulkopuolella; asioiden hoitamisessa, kansalaistoiminnassa ja harrastuksissa. (ibid.) Toiseksi tarkastellaan, miten tieto- ja viestintätekniikan käyttö parantaa ja monipuolistaa opetusta ja oppimista sekä oppimisympäristöjä. TVT:n avulla voidaan oppimisympäristöä

14 8 monipuolistaa ja laajentaa esimerkiksi hyödyntämällä koulun ulkopuolisia asiantuntijoita sekä verkossa olevia materiaaleja. Opetus- ja oppimisprosessien etenemisen konkretisointi ja havainnollistaminen helpottuu, samoin oppimistulosten syvällisempi tarkastelu. Tieto- ja viestintätekniikka helpottaa myös koulun välttämätöntä dokumentointityötä. TVT:n avulla voidaan myös monipuolistaa yhteistyötä eri tahojen, kuten esimerkiksi toisten koulujen ja eri yritysten kanssa. Kodin ja koulun väliseen yhteyden pitoon tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa hyvän lisän. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoavat myös monipuolisia työvälineohjelmia esimerkiksi erilaisen suunnittelun ja mallintamisen avuksi. (ibid.) Kolmas tärkeä näkökulma keskittyy tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksen järjestämisessä. TVT tehostaa tiedonkulkua ja yhteistyötä kuntien sekä muiden yhteiskunnan tahojen ja koulujen välillä. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa mahdollisuuksia parantaa opetuksen saatavuutta sekä tasa-arvoa maamme eri alueiden välillä. Tieto- ja viestintätekniikan edut etäopetuksessa ja pienten oppilasryhmien sekä vähän opiskeltujen aineiden opetuksessa ovat myös merkittävät. (ibid.) Tietokoneella on monenlaisia rooleja, riippuen käyttäjästä ja käyttötarkoituksesta. Tietokoneen roolit ovat myös muuttuneet ajan myötä, kuten jo aiemmin käsitellystä tietokoneen terminologian muutoksestakin käy ilmi. Seppo Tella (2001) on luokitellut tieto- ja viestintätekniikan funktiot neljään eri kategoriaan: 1) Instrumentaalinen näkökulma, jossa tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään lähinnä työvälineenä 2) Tieto- ja viestintätekniikka älyllisenä partnerina 3) Tieto- ja viestintätekniikka uudenlaisena työ-, toiminta-, opetus- ja viestintäkonteksteina 4) Tieto- ja viestintätekniikka valtauttavina mediaattoreina eli ihmisen henkistä kapasiteettia ja sosiaalista kanssakäymistä rikastuttavana ja edistävänä välittäjänä (Tella, 2001, s. 24.) Tellan luokituksesta näkee tietokoneen nykyiset erittäin monipuoliset käyttömahdollisuudet. Enää ei voi puhua pelkästä apuvälineestä vaan puhutaan älyllisestä partnerista tai toi-

15 9 mintaympäristöstä. Tämä kuvaa hyvin, kuinka tärkeässä roolissa tietokone on nykypäivänä ihmisten elämässä. Tieto- ja viestintätekniikan rooli opetuksessa on myös vaihdellut ajan saatossa. Rooleista on heijastunut vuorollaan behavioristinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. (Ritala-Koskinen, 2001, s. 138.) Aluksi tietokoneavusteiset opetusohjelmat perustuivat lähinnä behavioristiseen käsitykseen oppimisesta. Opetusohjelmissa opeteltava asia jaettiin pienempiin osiin ja ohjelman avulla kontrolloitiin oppijan etenemistä vaiheesta toiseen. Perinteisesti opettajan tehtävänä on pidetty opiskeltavan aineksen organisointia ja jakamista sekä oppijoiden edistymisen tarkkailua. Ohjelmat toimivat opettajan apuna tässä hänen opetustehtävässään. Jossakin vaiheessa hyvän opetusohjelman uskottiin jopa korvaavan opettajan. Tietokonetta pidettiin jopa kärsivällisempänä ja sitä kautta parempana opettajana kuin ihminen. Jaksoihan tietokone toistaa ohjeet ja neuvot lukemattomia kertoja. (Nevgi & Tirri, 2003, s ) Tyypillisiä esimerkkejä tietokoneohjelmista, joissa vahvasti näkyy behavioristinen oppimiskäsitys, ovat erilaiset ohjelmat, joissa tietokone toimii tutorin ominaisuudessa. Hyvin tyypillisiä ovat drilli-ohjelmat. Niissä ohjelma esittää oppijalle kysymyksiä ja antaa palautteen oppijan antaman vastauksen perusteella. (Ritala-Koskinen, 2001, s. 138.) Kognitiivisen psykologian ja konstruktivistisen oppimiskäsityksen yleistyessä oppimisen ja opetuksen painopiste siirtyi oppijaan ja hänen sisäisiin prosesseihin. Konstruktivismin mukaan oppija itse aktiivisesti tulkitsee ja muokkaa käsityksiään aikaisempien kokemuksiensa perusteella. Tämän uuden oppimiskäsityksen sekä tekniikan kehityksen myötä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö muuttui. Ryhdyttiin painottamaan yksilöllistä tiedonrakentamista. Tietokoneen käyttö myös monipuolistui. Opetukseen ja oppimiseen tuli oppimisympäristöajattelu. Opettaja organisoi opetuksen, opiskelun ja oppimisen avuksi erilaisia oppimisympäristöjä, joissa voi hyödyntää sekä tieto- ja viestintätekniikkaa että perinteisiä opetus- ja oppimismenetelmiä. Suosituiksi tulivat erilaiset verkko-oppimisympäristöt. (Nevgi & Tirri, 2003, s ) Välineenä tietotekniikkaa on hyödynnetty muun muassa tekstinkäsittelyohjelmien, laskentataulukkojen, tietokantojen ja julkaisu- ja esitysohjelmien muodossa. Nämä työvälineohjelmat muovautuvat käytettäväksi monin eri tavoin ja oikein käytettynä toimivat monipuolisesti opetuksen, opiskelun ja oppimisen apuna. Simulaattoreiden käyttö opetuksessa on

16 10 mahdollistanut erilaisten ilmiöiden, tapahtumien ja tilanteiden tarkastelun ja mallintamisen. Nykyisin opetuksessa ja oppimisessa korostuu tieto- ja viestintätekniikan rooli informaation lähteenä sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen tukijana sekä muokkaajana. (Ritala- Koskinen, 2001, s ) Kuten jo edellä on käynyt ilmi, tietokone muovautuu opetuskäytössä moneksi. On olemassa monia erilaisia tapoja jaotella tietokoneen opetuskäytön muotoja omiin luokkiinsa. Vahtivuori (2001, s ) on jaotellut tietokoneen opetuskäytön muodot Goldsworthyn (1999) ajatteluun perustuen neljään eri kategoriaan tieto- ja viestintätekniikan käyttötapojen perusteella: 1) Pedagoginen käyttö, 2) välineellinen käyttö, 3) yhteisöllinen käyttö sekä 4) viestinnällinen käyttö. Jaottelu on karkea eivätkä käyttötavat ole toisiaan poissulkevia vaan useimmiten päällekkäisiä. 2.4 Tietotekniikan opetuskäyttöön vaikuttavia tekijöitä Vaikka tutkimmekin opettajien asenteita tieto- ja viestintätekniikkaan ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön, on syytä tarkastella myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat konkreettiseen tietokoneen käyttöön. Tietokoneasenteiden ja tietokoneen käytön välinen yhteys on todettu useissakin tutkimuksissa (Tuomivaara, 2000, s.29). Asenne ilmaisee mieltymyksen tai kielteisyyden jotakin, esimerkiksi tietokoneen käyttöä kohtaan. Nämä mieltymyksen tai kielteisyyden tunteet puolestaan ohjaavat ja vaikuttavat aikomukseen käyttää tietokonetta ja myös suoraan tietokoneen käyttöön. (ibid.) Asenteita käsittelemme tarkemmin erityisesti Davisin (1989) mallin sekä Tuomivaaran (2000) muokkaaman Skinnerin mallin pohjalta luvussa Resurssit SITESin kansainvälisen tietotekniikan opetuskäytön tutkimuksen ensimmäisen vaiheen ( ) tilannekartoituksen mukaan tietokoneiden riittämätön määrä on yksi suurimmista esteistä tietokoneiden opetuskäytölle. Kartoituksessa tietokoneiden määrän ja oppilaiden määrän suhdeluvuksi ala-asteilla saatiin 15 ja yläasteilla 12. Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittui sekä ala- että yläasteella keskivertoa paremmin. Ala-asteella pienin suhdeluku oli Kanadassa (9) ja yläasteella samoin Kanadassa (8). (Kankaanranta, Puhakka ja Linnakylä, 2000, s.25.)

17 11 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) tekemässä tilannekartoituksessa tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksista oppimiseen ja opetukseen (Sitra 191, 1998) saatiin samankaltaisia tuloksia. Peruskouluissa ja lukioissa tietokoneiden määrä suhteessa koulun oppilasmäärään oli arviolta noin 13. Ala-asteilla suhdeluku arvioitiin 10 ja 12 välille, yläasteella puolestaan 14 paikkeille. Osa koneista oli vanhentuneita ja kovan käytön takia hyvin kuluneita. Koulujen välillä oli kuitenkin suuriakin eroja. Pienillä kouluilla suhdeluku oli yleensä parempi kuin suurilla kouluilla. Lähiverkkoon koneista oli ala-asteilla kytketty vain vähän yli puolet ja yläasteilla lähes 90 %. (Huovinen et. al., 1998, s ) Taulukko 1. Suomen kustannusyhdistyksen tekemä (1997) selvitys tietokoneiden ja Internetliitäntöjen määristä erikokoisissa kouluissa (Huovinen et. al., 1998 s. 64). Kouluaste Oppilasmäärä Oppilaita / tietokone Oppilaita / Internet-yhteys Ala-aste <100! 100 Yläaste < 250! 250 Lukio < 250! > 16 8,6 15,4 9,6 18,4 12 > > 24,4 13,5 22,3 Opetusministeriön vuoden 2004 kartoituksessa nähdään, että tilanne on jo huomattavastikin parantunut näistä 1997 vuoden tilastoista, jotka yllä olevassa taulukossa (taulukko 1) esiteltiin. Edelleen kuitenkin vanhoja työasemia on yli puolet kaikista työasemista. Taulukko 2. Oppilaitoksen työasemien lukumäärä suhteessa opiskelijamäärään sekä Internet-yhteyksien osuus näissä työasemissa. (Opetusministeriö, 2005) Opiskelijoita / opetuskäytössä Vanhojen * työasemien Internet- yhteydellä varus- oleva työasema osuus kaikista työasemista tettujen työasemien osuus OPPILAITOKSET (%) kaikista työasemista Peruskoulut Perusasteen erityiskoulut Lukiot Musiikkioppilaitokset * = ennen vuotta 2002 hankitut työasemat

18 12 Peruskouluissa yhtä tietokonetta kohden on vuonna 2004 ollut keskimäärin 8 oppilasta, mitä voitaneen pitää tyydyttävänä tuloksena. Näistä koneista 90 % on varustettu Internet yhteydellä. Seuraavassa taulukossa on vielä tarkennettu, millaisia verkkoyhteyksiä oppilaitosten koneissa on. Taulukko 3. Oppilaitosten verkkoyhteydet. (Opetusministeriö, 2005) Ulkoinen verkkoyhteys OPPILAITOKSET Lähiverkko % Kiinteä verkkoyhteys % ISDN -yhteys % Modeemi -yhteys % Peruskoulut Perusasteen erityiskoulut Lukiot Musiikkioppilaitokset Peruskoulujen Internet-yhteyksistä jopa 81 prosenttia oli vuonna 2004 laajakaistaisen Internet-yhteyden päässä. ISDN-yhteyksillä varustettuja työasemia oli vielä 17 prosenttia ja hitailla modeemi- yhteyksillä varustettuja työasemia 3 prosenttia. Taulukko 4. Opiskelijamäärältään erisuuruisten koulujen tilanne kiinteän verkkoyhteyden suhteen. (Opetusministeriö, 2005) Opiskelijamäärä Peruskoulut < yli 400 Koulujen lukumäärä Koulujen osuus, joissa on kiinteä verkkoyhteys 72 % 97 % 94 % 99 % 100 % Tehdyn tutkimuksen perusteella voi helposti vetää johtopäätöksen, jossa oppilasmäärältään isot koulut ovat vuonna 2004 Internet-yhteyksien suhteen yli kaksinkertaisesti paremmassa

19 13 asemassa kuin pienet. Osin asiaa voidaan selittää taloudellisesti, mutta suurin syy lienee laajakaistaisten Internet-yhteyksien ulottuvuus kattamaan haja-asutusalueilla sijaitsevia pieniä kouluja. Opetushallituksen perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämissuunnitelmaa sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perusvalmiuksien toteuttamissuunnitelmaa laatimaan asettama työryhmä esitti raportissaan ( ), että kansalliseksi tavoitetasoksi tulisi asettaa enintään 4-5 oppilasta työasemaa kohden. Jokaisen oppilaan tulisi käyttää tietokonetta viikoittain eri oppiaineissa. Työryhmä edellyttää myös nykyaikaiseen oppimisympäristöön kuuluvan riittävän nopean Internet-yhteyden. Heidän suosituksensa on 8 Mbps ja minimivaatimus 2 Mbps. Koneet tulisi myös verkottaa keskenään. (Opetushallitus, 2005, s. 51.) Näihin tavoitteisiin on ainakin vielä vuoden 2004 kartoituksen (ks. Taulukot 2-4) mukaan kohtalaisesti matkaa. Ongelmia tietotekniikan käytölle tuottaa laitteiden pienen määrän sekä laitteiden vanhentumisen lisäksi myös välineiden ylläpidolliset ongelmat. Sitran tekemän kartoituksen mukaan vastuu ylläpidosta on yleensä joko koulun atk-vastuuopettajalla tai kunnan tukihenkilöllä. Molemmilla työtä on liikaa. (Huovinen et.al., 1998, s ) Myös tietokoneiden sijoittelulla koulun tiloihin on vaikutusta niiden opetuskäyttöön. Sijoittelun tulisi perustua opetuskäyttöön. Suurimmassa osassa yläasteita ja lukioita sekä suurimpia ala-asteita oli tietokoneluokka. Kaikilla koulutasoilla tietokoneita oli sijoitettu myös muualle. Ala-asteilla tämä oli yleisintä. Yleisesti ottaen tietokoneet sijoitetaan ensisijaisesti tietokoneluokkiin ja vasta toissijaisesti opetusluokkiin. Tietokoneluokat toimivat opetuksessa silloin, kun halutaan työskennellä intensiivisesti koneella sekä opiskella samalla tietokoneen ja sen ohjelmistojen käyttöön liittyviä asioita. Tietokoneluokat tarjoavat myös rauhallisen työskentelytilan. Opetusluokkiin sijoittelu puolestaan tukee tietotekniikan ja muun opetuksen integraatiota. Kirjaston ja tietokoneluokan yhdistäminen koko koulun mediakeskukseksi on myös yksi ratkaisu. Se kuitenkin vaatii resursseja koulukirjastojen kehittämiseen ja kirjastonhoitajien koulutukseen sekä palkkauksen. (ibid, s ) Myös opetushallituksen asettama työryhmä kiinnitti huomiota laitteiden sijoittamiseen. Työryhmän näkemyksen mukaan jokaisessa luokassa tulisi olla vähintään yksi alle neljän vuoden ikäinen tietokone, projektori ja dokumenttikamera. Lisäksi koulussa oli-

20 14 si hyvä olla tieto- ja viestintätekniikkalaitteilla varustettuja ryhmätyötiloja sekä erillinen tietokoneluokka. (Opetushallitus, 2005, s.51.) Opettajien tietotekninen osaaminen ja koulutus SITESin tilannekartoituksessa ( ) tietokoneiden riittämättömyyden lisäksi korostunut este tietokoneiden opetuskäytölle oli opettajien puutteellinen teknologinen tietotaito (Kankaanranta, Puhakka ja Linnakylä, 2000, s.51). Samaa pohdittiin Sitran (1998) tekemässä tieto- ja viestintätekniikan tilannekartoituksessa. Sen mukaan opettajien tietotekniikan käytön ja tietoteknisen osaamisen välillä on selvä yhteys. Tietoteknisten taitojen sekä tietokoneen opetuskäytön kannalta on hyvin tärkeää, onko opettajalla kotonaan tietokone. Jos kotona on kone, opettaja voi rauhassa perehtyä siihen sekä käyttää sitä opetuksen suunnittelussa ja esivalmisteluissa. Koulujen tietotekniikan vastuuhenkilöiden mukaan yli puolet opettajista on saanut koulutusta työvälineohjelmien käyttöön. Perusasiat ovat hallussa melko hyvin, mutta monimutkaisemmat toiminnot, kuten esimerkiksi julkaisuohjelmat, kuvankäsittely, tietokantojen käyttö, ryhmätyöohjelmat sekä videoneuvottelulaitteet, tuottavat ongelmia. (Huovinen et. al., 1998.) Opetushallituksen asettama työryhmä korostaa opettajien tietoja ja taitoja välttämättömänä edellytyksenä heidän oppilaidensa tieto- ja viestintätaitojen kehittämiselle. Työryhmä vaatii, että sekä opettajien peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa, tulee huolehtia opettajien riittävistä tieto- ja viestintätekniikka taidoista. (Opetushallitus, 2005, s. 52.) Eroja opettajien oman tietoteknisen osaamisen arvioinnissa on eri sukupuolten välillä. Miesopettajat arvioivat osaamisensa selvästi paremmaksi kuin naisopettajat. Juha Nurmelaan (1998) viitaten muistutetaan kuitenkin, että kyse saattaa olla vain miesten ja naisten eroista arvioida omia taitojaan eikä niinkään todellisista eroista tietoteknisissä taidoissa. Omien taitojen arvioinnissa myös ikä vaikuttaa. Nuoret arvioivat omat taitonsa huomattavasti paremmaksi kuin vanhemmat opettajakollegat. Tietoteknisen koulutuksen ja tuen tarvetta arvioidessa teknistä tukea tärkeämmäksi koettiin opetuskäytön pedagoginen tuki. Koetulla tietoteknisen koulutuksen tarpeella on yhteytensä tietokoneiden opetuskäyttöön.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Ari Myllyviita, FM, yhteisöpedagogi (AMK), kemian opettaja, hankekoordinaattori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Miten yhteisöllisen median työkalut

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet

Lisätiedot

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot