Avainsanat Luokanopettaja, haluaminen, tahtominen, arvo-orientaatio, kulttuurinen oikeutus, tiedonintressi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avainsanat Luokanopettaja, haluaminen, tahtominen, arvo-orientaatio, kulttuurinen oikeutus, tiedonintressi"

Transkriptio

1 TUTKIJASEMINAARIN ESITYS /Artikkelityöpaperi Heijastuksia luokanopettajien arvonäkökulmista 2000-luvun Luokanopettaja-lehden reflektoimana Hanna Vilkka Abstrakti Tutkimus esittää, millaisilla kulttuurisilla oikeutuksilla rakennetaan luokanopettajien työn tiedolle ja siitä nouseville arvonäkökulmille. Tutkimusaineistona on Luokanopettajaliiton vuosien välillä julkaistut 40 Luokanopettaja-lehteä. Tutkimusaineistojen analyysissä käytetyt teemat nousevat sosiosemantiikasta ja siinä esitetyistä pragmaattisten modaalisuuden lajeista, joita ovat haluaminen (tahtominen), täytyminen, kykeneminen ja osaaminen. Tämän artikkelin tutkimusanalyysi keskittyy pragmaattisista modaalisuuksista haluamiseen ja tahtomiseen, jotka implikoivat velvoitteen olemassaoloa ja sen myötä työn kulttuurisia oikeutuksia ja työtä suuntaavia motiiveja. Tässä artikkelissa tutkittuja kulttuurisia oikeutuksia tarkastellaan Jürgen Habermasin tiedonintressiteorian kehyksessä. Tuloksena on, että Luokanopettaja-lehti reflektoi luokanopettajan työhön kulttuuristen oikeutusten katsannosta arvonäkökulmia, jotka perustuvat tekniseen ja hermeneuttiseen tiedonintressiin. Tästä näkökulmasta luokanopettajien työtä ohjaavat arvonäkökulmat ovat ensisijaisesti välineellisiä arvoja sekä arvoja, jotka tukevat perinteen ja perinnön siirtämisestä ja säilyttämisestä. Avainsanat Luokanopettaja, haluaminen, tahtominen, arvo-orientaatio, kulttuurinen oikeutus, tiedonintressi Johdanto Tutkimusartikkelini liittyy laajempaan tutkimukseen, jossa tarkastelen työssä toimivien luokanopettajien työn ulkopuolisia arvo-orientaatioita normiteoreettisesta viitekehyksestä luvulla suomalaisen koulutuspolitiikan yhteiskunnallis-historiallisessa kehyksessä. Luokanopettajan työn arvonäkökulmat eivät synny tyhjästä. Niillä on historia ja perinne. Luokanopettajan työn arvonäkökulmat kommunikoivat koko ajan ympäröivän yhteiskunnan, kulttuurin, maailman arvojen ja normien kanssa. Siten arvonäkökulmat eivät ole, tai eivät ainakaan pitäisi olla, muuttumattomia vaan ketteriä, joustavia ja eläviä.

2 Luokanopettajan arvonäkökulmat eivät tule vain työn ulkopuolelta vaan niiden rakentumiseen vaikuttavat myös luokanopettajan oma persoona ja psyykkiset tekijät (vrt. Sulkunen 1997, 23). Persoona on yksilö, joka kykenee itsetiedostukseen ja olemaan tekemisistään vastuullinen. Hän on aina mielellisessä ja merkityksellisessä suhteessa omaan elämäntilanteeseensa. Kuten Rauhala toteaa, omassa elämänkokonaisuudessaan ihminen muodostaa käsityksen itsestään ja maailmankuvastaan. Näin on siitäkin huolimatta, että kaikki merkityssuhteet eivät olisi yhtä jäsentyneitä. (Rauhala 1993, 29 30, , 198.) Oma elämäntilanne toimii esiymmärryksenä, joka suuntaa sitä tapaa, millä ihminen järjestää elämäänsä sekä siihen liittyviä asioita ja olosuhteita. Koetut asiat vaikuttavat ihmisen koko kehoon, siis hänen orgaaniseen kokonaisuuteensa eli elintoiminnallisiin prosesseihinsa, ja elämäntilanteeseensa ja päinvastoin muuttaen ihmisen antamia merkityksiä. Elämäntilanne kattaa kaiken, johon ihminen on suhteessa. Siihen kuuluvat toiset ihmiset, maantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteet, työ, koti, kulttuuri, arvot, normit, arvostukset ja uskomukset. (Rauhala 1993, 20, 92, 200; Rauhala 1989, 36.) Ihminen toimii siten vastavuorisessa suhteessa ympäristön ja yhteiskunnan kanssa ja tässä kokonaisuudessa muodostuu erilaisista arvonäkökulmista luokanopettajan työtä ohjaavat arvonäkökulmat. Siten luokanopettajan elämänkokonaisuudessa henkilökohtaiset arvonäkökulmat ja hänen ulkopuoliset arvonäkökulmansa ovat dialektisessa suhteessa toisiinsa. Vaikka arvonäkökulmia tarkastellessa luokanopettajan koko elämänkokonaisuus tulisi ottaa huomioon, tässä artikkelissa rajaan luokanopettajan henkilökohtaiset arvonäkökulmat analyysin ulkopuolelle. Artikkelissa on tavoitteena luoda kuva siitä, millaiset luokanopettajan kulttuurisiin oikeutuksiin liittyvät tietoon perustuvat ulkopuoliset arvonäkökulmat reflektoituvat 2000-luvun Luokanopettaja-lehden teksteistä. Kulttuurisilla oikeutuksilla tarkoitetaan asioita, jota viittaavat kulttuurissa hyväksyttäviin ajattelu-, toiminta- ja käyttäytymistapoihin. Tulkinnassa ja päätelmissä keskitytään siihen, millaisiin tiedon intresseihin kulttuurisiin oikeutuksiin viittaavat lausumat tekstissä tukeutuvat sekä millainen arvonäkökulma luokanopettajalle suunnattuihin teksteihin kätkeytyy tiedon intressin katsantotavasta. Tutkimuskohde Luokanopettajaliitto on perustettu 1975 ja sen tehtävänä ajaa luokanopettajien asioita yhteiskunnassa liittyen muun muassa luokanopettajien asemaan yhtenäisessä koulussa. Liitto

3 ottaa kantaa niin luokanopettajankoulutukseen, opetukseen, oppimiseen kuin ohjaukseen peruskoulussa. Luokanopettaja-lehti on vuonna 1978 perustettu luokanopettajien jäsenlehti, jossa käydään keskustelua liittyen muun muassa kasvatukseen, oppimiseen, opettamiseen ja ohjaamiseen, opettajuuteen ja ammatilliseen kasvuun, koulun toimintakulttuuriin ja pedagogiaan. Lehti antaa ajankohtaista asiantuntijatietoa, mutta myös tiedottaa tapahtumista ja yhteiskunnallisista asioista. Luokanopettajien äänitorvena se luo, ylläpitää ja muuttaa luokanopettajien työtä ohjaavia yhteiskunnallisia arvoja ja niitä kulttuurisia oikeutuksia, joilla luokanopettaja voi perustella työnsä päämääriä ja kulttuurista oikeutusta. Luokanopettaja-lehti muodostaa omanlaisena sosiaalisen toiminnan todellisuuden, jossa pääasiassa luokanopettajakoulutuksen saaneet kirjoittajat samastuvat luokanopettajiin ja heidän arjen todellisuuteensa koululuokassa. Myös lehdessä ilmoittavat kaupalliset mainostajat samastuvat luokanopettajiin, vaikka niiden arvot ja todellisuuden kuva kimpoaa kaupallisesta näkökulmasta. Pääpiirteittäin lehden kommunikaatiorakenteet muodostuvat luokanopettajadiskurssista, josta erilaiset taloudelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja sosiaaliset konstruktiot tuotetaan. Nämä konstruktiot välittävät tietoa luokanopettajan päämäärien saavuttamisen kulttuurisista oikeutuksista. Niistä reflektoituu luokanopettajan toimintaa suuntaavat erilaiset legitimoidut intressit, arvonäkökulmat ja tavoitteet. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Tämän artikkelini tutkimusaineistona on Luokanopettajaliiton vuosina julkaistut Luokanopettaja-lehdet. Lehti julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Näin ollen aineistoni muodostuu 40 Luokanopettaja-lehdestä. Tutkimusaineistoni analyysiin liittyvä lähestymistapani on normiteoreettinen, jossa arvotettuja näkökulmia tarkastellaan pragmaattisten modaalisuuden lajien haluamisen (tahtomisen), täytymisen, kykenemisen ja osaamisen kannalta (Törrönen 2000, 249). Sosiaalinen toiminta normiteoreettisesta näkökulmasta tarkasteltuna ohjautuu hyvin usein ulkopuolisten kielloilla ja määräysvallalla, kuten Törrönen (2000, 249) toteaa. Luokanopettajan työ on monesta hänen itsensä ulkopuolisesta näkökulmasta ohjattu. Hänen tahtotilaansa, haluunsa, osaamiseensa ja velvoitteisiinsa liittyvää arvoperustaa arvioidaan ja tulkitaan kaiken aikaa julkisuudessa. Arvoperustaan liittyvä ohjaus taas määrittää osaltaan luokanopettajan olemisen ja tekemisen tapaa koulun toimintakulttuurissa. (Vrt. Veijola 1997, 131.) Samanaikaisesti ohjaus antaa

4 itsenäisen vapauden luokanopettajalle tehdä tulkintoja toimintatavoista ja tavoitteista luokassa (Tomperi & Piattoeva 2005, 258). Tulkintaviitekehys Rauno Huttusen mukaan habermasilaisessa ajattelussa elämismaailman kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi tiettyjen pysyvien maailmaan kohdistuvien tiedon intressien avulla. Habermasin tiedonintressiteorian tarkoitus onkin esittää, mitkä ovat tiedon ja tietämisen yhteiskunnalliset ehdot ja perustella, millä tavalla emansipatorinen intressi ja sitä kautta kriittinen teoria ovat muutoksen ja ennen kaikkea yhteiskunnallisen muutoksen välttämättömyys. Habermasin mukaan tiedon intressit nousevat lajityypillisestä luontoperäisestä pakosta ja määrittävät ne kehykset, joiden avulla voimme ymmärtää todellisuutta. (Huttunen 1999, 152.) Yhteiskuntafilosofi Jürgen Habermas määrittelee yhteiskunnalliset tiedon intressit kolmeen ideaalityyppiin sosiaalisen toiminnan luonteensa mukaan: 1) Tekninen tiedonintressi tuottaa tietoa, joka on teknisesti käyttökelpoista ja välineellistä. Yhteiskunta tarvitsee teknistä tiedonintressiä saavuttaakseen tietoa, jolla ihminen voi manipuloida luonnon objekteja ja uusintaa aineellista olemassaoloaan. 2) Praktinen tiedonintressi liittyy symbolisiin prosesseihin, kieleen ja kommunikaatioon. Sen tarkoitus liittyy perinteen siirtämiseen ja ymmärtämiseen. Praktisesta tiedonintressistä puhutaan myös hermeneuttisena tiedonintressinä, koska sillä on tiedon tuottamisessa hermeneuttinen ja tulkinnallinen tarkoitus. Hermeneuttisella tiedolla tavoitteena on lisätä inhimillisen toiminnan ymmärtämistä. Siksi hermeneuttisen tiedonintressin avulla saavutetaan tietoa, jonka avulla on mahdollinen jatkuva kollektiivinen yhteisöelämä. Symboliset prosessit kytkeytyvät sosiaalistumiseen ja määrittelevät vahvasti yksilön elämää yhteiskunnassa. Hermeneuttinen intressi tuottaa kulttuuristen merkitysten ymmärtämisen kautta sellaista tietoa ja tulkintaa, jonka avulla on mahdollista sitoa nykyhetki ja tulevaisuus yhteiskunnalliseen perinteeseen ja sukupolvien jatkumoon. 3) Emansipatorinen tiedonintressi liittyy vapautumiseen ja itsereflektioon. Emansipatorisen intressin tuottama tieto tavoittelee maailman muuttumista ja ihmisen vapautumista perinteen ohjaamasta ajattelusta ja olemisesta sekä tiedostamattomien valtasuhteiden paljastamista. (Habermas 1976, 121, 130; Huttunen 1999, ) Habermasin (1976, 135) mukaan tietoa synnyttävät prosessit eivät ole vain välineitä elämän uusintamiseen vaan tieto on myös itsesäilytyksen ja myös itseymmärryksen väline. Habermasin

5 mukaan edellä mainitut kolme maailmaan kohdistuvaa tiedonintressiä ovat välttämättömiä yhteiskunnalliselle tiedolle: teknisen tiedon avulla pystymme laajentamaan valtaa työn välineellisen toiminnan kautta, hermeneuttisen tiedon avulla suuntaamme toimintaa kommunikaation kautta yhteisen perinteen puitteissa ja emansipatorisen tiedon avulla vapaudumme esimerkiksi riippuvuudesta muilla tiedonintresseillä tuotettuun tietoon. (Huttunen 1999, ) Rauno Huttusen esittämänä Habermasin mukaan länsimaisessa rationalisaatiossa on välineellisen voittokulun ohella olemassa myös kielelliseen vuorovaikutukseen perustuvan myönteisen kehityksen mahdollisuus. Tällä Habermas tarkoittaa Huttusen mukaan sitä, että kieleen itseensä sisältyy pyrkimys itseymmärrykseen eli itsensä asettamisesta johonkin ja itsensä siirtäminen siitä johonkin ulkoiseen niin, että kokemus tulee tutuksi. (Huttunen 1999, 151, 153, 154.) Opettajaryhmät ja etnosentrismi kulttuurisina oikeuttajina Luokanopettaja-lehden teksteissä rakennetaan kulttuurista oikeutusta luokanopettajien päämäärien saavuttamiselle paikoin etnosentrisesti. Kirjoittajien etnosetriset asenteet nousevat esille silloin, kun luokanopettaja tai heidän edustajansa haluavat kirjoituksellaan erottautua muista tai samastua muihin esimerkiksi toisiin opettaja-ammattiryhmiin. Erottautumista tehdään niin edunvalvontapuheessa kuin kasvatuspuheessa. Opettajaammattiryhmistä lähinnä erottautumista tehdään aineenopettajiin, varhaiskasvattajiin ja epäpäteviin opettajiin, mutta myös rehtoreihin. Kasvatuspuheessa erottautumisen kohteena on vanhemmat ja heidän kasvatustaitonsa. Edunvalvontapuheessa erottautumistapa on tyypillisesti seuraavanlainen: Tulevat luokanopettajat eivät puristu lastentarhureiden ja aineenopettajien väliin. -- OAJ vaati opettajan ammattinimikkeen suojaamista epäpäteviltä. Erottautumisessa usein korostetaan luokanopettajan työn monipuolisuutta, moniosaamista ja vaativuutta verrattuna muihin opettaja-ammattiryhmiin. Näitä argumentteja käytettään oikeuttamaan myös, kun puhutaan luokanopettajien palkkauksesta: Tällöin luokanopettajan työn monipuolisuus tulee huomioitua vaativuuden arvioinneissa. -- Parhaimmillaan palkkataso saattaa jopa nousta, jos tehtävän vaativuustekijöitä löytyy tarpeeksi -- aika korjata luokanopettajien palkkaus tehtävien vaativuuden, vastuullisuuden ja koulutuksen edellyttämälle tasolle.

6 Eräs luokanopettajaopiskelija pohtii: Erityisopettaja on hyvin erityinen. Opo on pop. Mutta mitä on luokanopettaja? Tavallinen ja tylsä tällainen, joka tekee sitä tavallista opettajan työtä! Hänellä ei ole sen kummallisempia hienouksia tutkinnossaan. Luokanopettaja osaa vähän kaikkea. -- Ehkäpä juuri tuossa tavallisuudessa onkin se erikoisuus. Osaamme paljon eri asioita ja hoidamme työmme huolella. Emme ole erityisosaajia millään tietyllä alalla, mutta olemme silti huippuosaajia. -- Me olemme tavallisen työn raatajia, jotka tekevät ylpeydellä työtään pitkäjänteisesti ja ammattitaidolla, maisterin tutkinnolla. Luokanopettajan erottautuminen aineenopettajista ja oman ammattitaidon kulttuurinen oikeuttaminen oman ammattitaidon monipuolisuuden korostamisella tiivistyy parhaiten erään opettajan toteamukseen: Luokanopettaja osaa myös matematiikkaa! Vuonna 2000 kirjoitettiin Aineopettaja tulee - Oletko valmis? -otsikolla: Totta, että kuvataideopettajat on koulutettu opettamaan vain kuvataiteita, meidän kaikkia aineita. Mutta kummat tuntevat oppilasaineksensa paremmin, syvällisemmin. Kummat voivat tuntiensa puitteissa luoda sellaisia opetustuokioita, joissa kuva palvelee yhtenä osana kokonaisuutta. Kummat voivat integroida kuvista muihin aineisiin. Kummat voivat antaa jatkuvasti kuvataideopetusta, ei vain kurssien aikana. -- Aineopettajat ovat myös oikeassa. Meidän on jatkuvasti kouluttauduttava myös kuvataiteiden alueella. -- Järkevintä on tässä vaiheessa kuunnella kuvataideopettajien toiveita alaasteen opetuksesta ja yhteistyössä heidän kanssaan kehittää opetusta. Väliin tuntuu vaan siltä, että tämä niveltävä yhteistyö on näivettynyttä. -- Nyt kuvataideopettajat, huomenna äidinkielenopettajat? Samastuminen esiintyy selkeimmin edunvalvontapuheessa ja suhteessa samoihin opettajaammattiryhmiin kuin erottautuminen. Samastumispuheessa luokanopettajat rinnastettiin kaikkiin perusopetuksessa työskenteleviin ja muihin saman tasoisen korkeakoulututkinnon tehneisiin: On järjetöntä, että samalla tutkintotasolla ja samaa opetussuunnitelmaa opettamalla luokanopettajat häviävät palkkauksessa uransa aikana räikeimmillään yli euroa samalla viikkotuntimäärällä. -- Opettajan koko työ pitää saada palkan perusteeksi. -- Liitto haluaa edistää perusopetuksen samapalkkaisuutta luokanopettajien, koulunjohtajien ja rehtorien osalta. -- Opettajien palvelussuhteenehtojen tulee olla yhtenäiset. Lisäkorvaukset esim. demonstraatioiden valmistelutunnit sekä taito- ja taideaineiden korvaukset on maksettava samoin perustein aineen- ja luokanopettajille peruskoulun vuosiluokilla 1 9. Myös luokanopettajille on maksettava

7 luokanvalvojan työstä palkkio. Palkkauksen eriytymisen perusteet on löydettävä tehtävien erilaisesta vaativuudesta, ei virkanimikkeestä. Myös luokanopettajat itse perään kuuluttivat yhteistä palkkapolitiikkaa perusopetuksessa toimiville samuuteen vedoten: On sitten kyseessä uusi tai kokeneempi luokanopettaja, kaikki me teemme samaa arvokasta opettajuuden perustyötä, jolle on saatava se arvostus, mikä sille kuuluu. Edelleen tänäkin päivänä arvostuksen mitta työmarkkinoilla on palkka, joten se tulee saattaa oikealle tasolleen ja tasapuolisesti koko perusopetuksen suhteen. Kasvatustaito ja kasvatuksellinen työkokemus kulttuurisena oikeuttajana Etnosetriset asenteet ja erottautuminen ilmenevät myös opettajien vanhempiin liittyvässä puheessa. Oppilaiden vanhemmista luokanopettajat haluavat erottautua lähinnä vertailevalla kasvatuspuheella, jossa fokuksessa oli kasvatustaito. Luokanopettaja-lehden teksteissä vanhempien kasvatustaitoa tarkastellaan usein hyvin kriittisesti ja luokanopettajan kasvatustaitoa nostattavasti. Tyypillinen ilmaisutapa on: On tavallista, että näiden ongelmaoppilaiden pulmat eivät rajoitu kouluun. Niiden taustalla on usein heikot kotiolot, joissa lapsen tarpeista ei ole kyetty riittävästi huolehtimaan. Huolenpidon puute ilmenee aikuisiin kohdistuvana epäluottamuksena. Oppilas ei ole oppinut sosiaalisesti vastuullista käytöstä. Erottautuminen vanhemmista vertailevassa kasvatuspuheessa tapahtui tuomalla esiin myös henkilökohtainen työkokemus liitettynä muodolliseen pätevyyteen. Yhdessä ne antoivat kulttuurisen oikeutuksen luokanopettajan päämäärille ja toiminnalle kasvattajana. Eräs opettaja kirjoittaa kokemuksistaan: Oltuani kohta kolmekymmentä vuotta työssäni, olen oppinut suhtautumaan vanhempiin pienellä varauksella. Aluksi ajattelin, että kaikki huoltajat ovat järkiväkeä, upeita ihmisiä, kunnes havaitsin joidenkin (onneksi hyvin harvojen) olevan entisiä mielenterveydessään horjuvia, juoppoja tai huumausaineitten käyttäjiä, insestiin taipuvaisia, rikollisia, perhettään pahoinpiteleviä... melkein mitä tahansa arveluttavaa joukkoa. En minä heitäkään halua tuomita, ovatpa oman kohtalonsa uhreja, eikä minulla heidän arvioimiseensa ole tietoa, kykyä tai minkäänlaista oikeutta. Mutta olen kyllä oppinut ajattelemaan, että katsotaan ensin, millaista väkeä lasten kotona asuu. Monesti ns. laitapuolen kulkijoiden kanssa on ollut helpompi löytää yhteisymmärrys kuin niiden hyvin

8 toimeentulevien erinomaisten vanhempien kanssa, joiden lasten aina tulisi saada kaikesta kymppi plus. Myös klassisten kouluromaanien esittelyssä argumentoitiin kokemuksella: Ilman omaa kokemusta ei kukaan pysty kirjoittamaan näin autenttista tekstiä, joukossa taitaa olla suora lainaus jostakin harjoitustunnin suunnitelmastakin. Harrastuneisuus kulttuurisena oikeuttajana Työkokemuksen, ammattitaidon monipuolisuuden ja korkeakoulutuksen rinnalla opettajat nostavat tärkeään asemaan monipuolisen ja pitkäkestoisen harrastuneisuuden. Harrastuneisuus kuuluu itseisarvoisesti opettajan persoonaan: Itse olen harrastanut musiikkia pienestä pitäen, kävin pianotunneilla ja lauloin innokkaasti kuorossa. Ilokseni olen saanut kokea, että pianonsoitto- ja laulutaitoja voin hyödyntää luokanopettajan työssä päivittäin. Harrastuneisuus nousee argumenttina, kun korostetaan opettajan roolia mahdollisuutena tukea oppilaissa elinikäistä harrastuneisuutta. Kuten eräs luokanopettaja esittää: Oppituntien puitteissakin onnistumme aina joskus herättämään elämänkestoisen kiinnostuksen, joka jalostuu uskolliseksi harrastamiseksi läpi vuosien. -- Itselleni taito- ja taideaineet ovat olleet jo omana kouluaikanani yhtä tärkeitä kuin ns. lukuaineet. Niiden kautta on auennut portteja uusiin maailmoihin samoin kuin kirjaston lukemattomista moneen kertaan luetuista kiehtovista teoksista. -- Miten rikkaaseen vapaa-ajanviettoon ohjaava toiminta näkyy opetussuunnitelmassa? Elinikäinen oppiminen kulttuurisen oikeuttajana Vaatimattomuus kaunistaa. Siihen uskovat myös luokanopettajat ja heidän kouluttajansa. Kulttuurisen oikeutuksen luokanopettajat saavat myös siitä, että he ovat myös itse valmiita esimerkillisesti elinikäiseen oppimiseen. Opettajankouluttaja toteaa: -- opettaja ei ole koskaan täysin valmis, vaan hänen on jatkuvasti täydennettävä taitojaan. Opettajankoulutuksessa oleva opiskelija taas tuo ilmi saman asian opiskelua motivoivien tekijöiden kautta: Pyrin koulutukseen saadakseni muodollisen pätevyyden luokanopettajaksi, jotta olisi

9 mahdollisuus saada vakituinen virka ja parempaa palkkaa. Lisäksi opiskelun kautta toivon kehittyväni tässä työssä, jossa koskaan ei tule valmiiksi. Ammatillinen asema yhteiskunnassa, työkokemus, korkeakoulutus, elinikäinen oppiminen ja niihin perustuva kasvatustaito sekä laaja harrastuneisuus antavat Luokanopettaja-lehden luokanopettajien ja edunvalvojien teksteissä kulttuurisen oikeutuksen luokanopettajan työlleen asettamille päämäärille. Säännöt, normit, suunnitelmallisuus ja PISA Eräässä kirja-arvostelussa todetaan: Opetustyö on monipuolista toimintaa, jossa opettaja toimii laajalla rintamalla, kohdaten melkein kaiken inhimillisen. Opetustyöhön liittyy paljon taustaseikkoja, jotka järjestävät ja jäsentävät toimintaa. Näihin kuuluvat mm. lainsäädäntö, opetushallinto, opetussuunnitelma ja opetuksen koulukohtainen organisointi. Siinä kiteytettynä luokanopettajan työn yhteiskunnallinen arvoperusta luokanopettajien lausumana luvulle jatkui jo 1990-luvulla alkanut opetussuunnitelmauudistuskeskustelu. Luokanopettajalehden tekstit tuovat selkeästi ilmi sen, että opetussuunnitelmat ovat luokanopettajan työn perusta ja työn oikeutus. Opetussuunnitelman noudattamatta jättämisellä ei saavuta luokanopettajan päämäärille kulttuurista oikeutusta. Opetussuunnitelma toimii argumenttina luokanopettajan useimmille toiminnan päämäärille. Opetussuunnitelman roolia luokanopettajien toimintaa suuntaavana asiakirjana ja ajattelun arvoperustana kuvaa hyvin Luokanopettaja-lehdessä oleva toteamus: Sieltä opetussuunnitelmastahan löytyvät myös opettajan eettiselle toiminnalle raamit. Työmenetelmänsä hän saa muokata itselleen sopiviksi. -- Opetussuunnitelmat ovat osa kasvatusjärjestelmän demokraattista kehittämistä. Etukäteen tasapainoisiksi laaditut opetus- ja kasvatussuunnitelmat ovat tutkitusti paras tapa turvata kaikkien lasten tasapainoinen kehitys julkisessa kasvatusjärjestelmässä. Opetussuunnitelmasta löytyy perusta argumenteille, jotka koskevat niin opetusmenetelmiä, opettajan toiminnan raameja, opetuksen kehittämistä ja lasten tasapainoista kasvua kuin luokanopettajuuden yhteisöllistä arvoperustaa. Lehdessä kirjoittanut toteaa: Opetussuunnitelman julkinen teoria on, että olemme kaikki kuin yhtä suurta perhettä.

10 Pisa-tutkimus argumenttina solmii yhteen niin koulutuksen, harrastuneisuuden, työkokemuksen, normatiiviset lähtökohdat kuin kasvatustaidon. Sitä pidetään argumenttina, kun suomalaista koulua ylistetään ja myös silloin, kun koulua ja opettajia arvostellaan. Jälkimmäisen kohdalla uskotaan, kuten eräs kirjoittaja osuvasti toteaa, Pisa-tulosten hohdon himmenneen. Pisa-tutkimuksen tulokset antavat kulttuurisen oikeutuksen vaatia luokanopettajille palkkatasoon korjausta: Suomalaisten erinomaista PISA-menestystä on taas syytä juhlia. Opettajien pitäisi riemuita ainakin omassa piirissään, koska ympäröivä yhteiskunta ei tunnu paljon asiasta riemuitsevan. -- Pisa-tulokset oikeuttavat opettajia vaatimaan palkkatasoonsa reilua korjausta, ja erityisesti niitä opettajaryhmiä, joiden palkka-asema on täysin epätasapainossa verrattuna muihin samaa työtä tekeviin. Pisa-tutkimusten tuloksista tuntuu kantavan paljoon, kun luokanopettajan kulttuurista oikeutusta vakuutetaan toisille luokanopettajille: Suomi on pärjännyt loistavasti viimeaikaisissa kansainvälisissä oppimistulosten vertailututkimuksissa. Eräs merkittävä tekijä hyviin oppimistuloksiin pääsemisessä on suomalaisten opettajien korkeatasoinen yliopistokoulutus. -- Suomalainen luokanopettajajärjestelmä luo elinikäiselle oppimiselle sellaista pohjaa, että sille voi rakentaa jatkossa millaista ammatillista uraa tahansa. -- PISA-tutkijoiden mukaan suomalainen opettaja oli itsenäinen ja hänellä on laaja päätäntävalta useimpien muiden maiden kollegoihinsa verrattuna. -- Olemme saaneet ylpeillä paitsi Pisa-tuloksillamme myös sillä, että meillä kaikki käyvät oppivelvollisuuskoulun loppuun. Opettajan yli satavuotinen virkavelvollisuus pitää päiväkirjaa oppitunneistaan jälkikäteen poistettiin peruskouluasetuksesta vuonna Ratkaisu oli osa 1980-luvulla luotua luottamuksen kulttuuria. Uudet perusopetussäädökset eivät myöskään enää tunne päiväkirjaa. Siitä huolimatta päiväkirjaa markkinoidaan Luokanopettaja-lehdessä onnistuneen opetussuunnitelmaan perustuvan opetuksen ja toimintakulttuurin varmistajana: Päiväkirjaa ei ole pakko pitää - mutta viisasta se on, kuten liiton edunvalvoja toteaa. Luokanopettajan päiväkirjaa mainostetaankin kaiken kattavana opettajan monipuolisena työvälineenä, johon voi kirjata muistiinpanoja kurinpitotoimista ja poissaoloista sekä suunnitella oppitunteja. Sen avulla luokanopettaja saa tietopaketteja, lakipaketteja ja pedagogiikka. Luokanopettajan päiväkirjassa tiedonintressinä korostuu suunnitelmallisuus, kuri ja järjestys opettajan keskeisinä arvoina. Perinne ja perintö kulttuurisena oikeuttajana

11 Luokanopettaja-lehti esittelee niin klassisia kirjaromaaneja, kuvataide- ja askarteluvinkkejä, kuin näytelmäkäsikirjoituksia vietäväksi koululuokan harjoiteltavaksi. Kuvataide- ja askarteluvinkit seuraavat suomalaisille tärkeitä vuodenaikoja kuten kevääntuloa, talvea ja syksyä elonkorjuineen ja kesää. Niissä tuodaan esille kirkollista vuodenkiertoa laskiaisineen, pääsiäisineen ja jouluineen. Kaupallisesta kontekstista nousevat äitienpäivä, isänpäivä, ystävänpäivä ja halloween. Kulttuuriperinnöstä Kalevalan päivä ja Runebergin päivä. Askarteluvinkeistä löytyy niin isänpäiväkortti huumorilla kuin jouluisia olkitähtiä, huopaenkeleitä, jäätonttuja ja puuporoja. Tiedonintressin kohteena on suomalainen kulttuuriperintö ja siihen liittyvä kirkollinen vuodenkierto ja luonnonkierto. Vinkit ohjaavat tekemistä luokassa yhteisöllisyyteen: ryhmälähtöisyyteen, yhteistoiminnallisuuteen ja oppiaineiden integrointiin. Luokanopettajan päämäärien kulttuurinen oikeutus ja motivaatioperusta rakentuu vahvasti suomalaisen kulttuuriperinnön, mutta myös toiminnallisten perinteiden, kuten leikkiperinteen, siirtämiseen ja säilyttämiseen. Myös metsä ja luonto suomalaisena kulttuurimaisemana nostetaan esiin. Leirikoulumainokset markkinoivat pääsääntöisesti luontoon suuntautuneita leirejä vaelluskursseineen, metsäkursseineen, talousmetsä luonnonhoito -kursseineen sekä metsätalous ja ympäristökursseineen. Tarjolla on Lapin luontoa, saamelaiskulttuuria ja erätaitoja. Myös askarteluvinkeissä ollaan lähellä luontoa ja annetaan ohjeita siihen, miten oppilaiden kanssa voi rakentaa esimerkiksi Lumimaisema kuun valossa. Uskontoon liittyvä kulttuurikasvatus ja sen perintö koulussa ei näy vain kirkollista vuodenkiertoa seuraavassa taide- ja askarteluvinkeissä tai jouluun, laskiaiseen ja pääsiäiseen liittyvinä tapahtumina luvun koulussa Raamatun tuntemuksessa myös kilpaillaan: Tänäkin syksynä sadoissa kouluissa nähdään harvinainen näky: oppilaat pänttäävät Raamattua vapaaehtoisesti tavoitteenaan menestyä tietokilpailussa, jossa punnitaan valtakunnan parhaat Raamatun tuntijat. Visa tarjonnee oppilaille tilaisuuden tutustua Raamattuun vapaaehtoisesti. Visaan osallistuminen ei ole pakollista, mutta siitä huolimatta kaikki oppilaat ovat joka vuosi halunneet osallistua. [Opettaja] vakuuttaa visan tukeneen hyvin omalta osaltaan koulun uskonnonopetuksen ja kulttuurikasvatuksen tavoitteita.

12 Laskiaisperinnettä avataan uskontokulttuuriin viitaten seuraavasti: Erityisesti katolisissa ja ortodoksisissa maissa alkoi ja alkaa paastonaika, jolloin ei syödä lihaa. Sana laskiainen ei siis tule laskiaismäestä, vaan laskeutumisesta paastoon. Suomalaisten laskiaiseen on kuulunut hernerokan ja tuhdin laskiaispullan lisäksi mäenlasku, aiemmin myös rekiajelut ja jääkelkat. Säätyläisperheissä järjestettiin naamiaishuveja. Enteitä ja taikauskoakin entiseen laskiaisen viettoon kuului paljon. Kristinuskon tultua juhlat säilyivät, mutta niiden merkitys muuttui. Esimerkiksi naamioita käytettiin edelleen. Euroopassa karnevaalit olivat yleisiä 1800-luvun alkupuolelle saakka ja etenkin Italian karnevaalit olivat tunnettuja loistostaan. Myös kirja-arvostelujen kautta avautuu vahva luokanopettajien usko kulttuuritiedon siirtämisen tärkeydestä tuleville sukupolville. Eräs kirja-arvostelun kirjoittanut opettaja toteaa: Mikä on kansanperinteen merkitys nykyajanihmiselle: - Tunnemmeko omat perinteemme? - Haluammeko vuoropuhelua toisten kulttuurien edustajien kanssa? -- Kirja on oiva apu kansanperinteen kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen ja nykyperinteen populaarikulttuuriin integroimiseen. -- Kirja mahdollistaa tavoitteellisen hypyn kansanperinteen kokonaisvaltaiseen kokemiseen yhteistoiminnallisesti, leikinomaisesti, teatterin eri lajeja kokeillen ja asioita yhdessä pohtien. Luokanopettaja-lehdessä avattu tutkimus lasten leikeistä tuo myös perinteen säilymisen tärkeyden luokanopettajille esille huolimatta siitä, että lasten leikit ovat siirtyneet informaatioaikaan: Perinneleikit ovat säilyttäneet suosionsa. Leikit ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Tosin leikkien nimet ovat saattaneet muuttua niin, että leikkiä ei nimen perusteella tunnista -- Suurin osa vastauksista kertoi tietokonepelien pelaamisesta. Koulussa pelataan opettavaisia pelejä, joita jotkut luonnehtivat älyttömiksi. Kotona pelataan urheilu-, räiskintä- ja strategiapelejä. Perinne tulee esille myös lehden materiaalimainoksissa esimerkiksi materiaalin nimeämisellä kirjallisesta perinteestä tuttujen nimien mukaan: Pärrä hurisee, lavasteet soivat ja lapset riemuitsevat! Topelius-materiaali innostaa pitkäjännitteiseen työskentelyyn, jonka huipennuksena syntyy tee-se-itse-musiikkiteatteriesitys. Topelius-materiaalipaketti antaa selkeät työohjeet musiikkiteatteriesityksen valmistamiseen luokan, koko koulun ja iltapäiväkerhojen voimin. Työpajoissa lapset valmistavat itse käsikirjoituksen, soittimet ja äänimaailman sekä puvut ja lavasteet. Kaikille lapsille löytyy tehtävää: esiintymistä, rakentamista, pörriäisen pyöritystä tai bassorummun kumauttelua. Vanhat, sukupolvia yhdistävät koululaulut raikaavat ja Topeliuksen satumaailma lumoaa.

13 Klassisten lukuromaanien esittelyille varattu oma palsta vahvistaa tulkintaa luokanopettajista ensisijaisesti traditionaalisen kulttuuriperinnön siirtäjinä. Etenkin kun nykykirjallisuutta ei lainkaan esitellä 2000-luvun lehdissä. Perinne ja arki ovat kunnia-asemassa niin kotoisen kuin muiden maiden kulttuuriperinnetiedon siirtämisessä. Perheitä kehotetaan keskitytään perheen arkeen ja tutustumaan lähiympäristöön on Kansainvälisissä kouluvierailuissa luotetaan myös perinnetiedon voimaan: Comenius 1-projekti antaa opetusta ja inspiraatiota osallistujilleen. Yhteinen projektimme aihe liittyy kulttuuriperintöön. Se toteutuu paikallisella ja kansainvälisellä tasolla. -- Valmistelevassa vierailussa päätettiin, että jokainen koulu tutustuu kotiseutuunsa ja tuottaa sen pohjalta omia julkaisuja, joita lähetetään muille projektiin osallistuville kouluille -- sai miettimään, mitä kaikkea meillä onkaan toisillemme annettavana. Ei vain eurooppalaisina opettajina, vaan ihmisinä. Kulttuuri on voimakas osa identiteettiämme eikä koulutusta voi erottaa kulttuurista. -- Positiivisista kohtaamisista syntyy suvaitsevaisuus elämän monimuotoisuutta kohtaan. Filosofi Comeniuksen ajatus taimitarhasta ei liene hullumpi. Opettajat voivat olla erinomaisia puutarhureita. Kulttuuriperinnön siirtämisessä nostetaan esille myös ajankohtaisia teemoja. Vanhat tutut joulupukit ja totut saadaan näytelmissä pohtimaan muun muassa ilmastonmuutosta korvatunturilla. Ohessa katkelma kouluissa harjoiteltavaksi tarkoitetusta näytelmäkäsikirjoituksesta: Pukki: No saat anteeksi, kun mitään pahempaa ei sattunut. Mutta teille tonttupojat sanon, että ei tuollainen ilmastonmuutos tapahdu hetkessä. Siihen tarvitaan vuosia, ehkä vuosisatoja ja jos kaikki haluavat säästää ilmakehää, saadaan ilmastonmuutos ehkä pysäytetyksi. Lähetti: Voi kun saataisiinkin. Eihän joulu olisi mitään ilman lunta ja pakkasta. Nisse: Totta totta. (laulaa) Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan? Kulttuurisesti oikeutettu luokanopettaja Luokanopettajaliitto palkitsee vuosittain Suomesta yhden luokanopettajan vuoden luokanopettajana. Millainen on esimerkillinen luokanopettaja? Liiton kilpailumainoksessa todetaan: Hänen on oltava osaava, pedagogi, empaattinen, taitavasti toimiva, ajan tasalla ja aktiivinen. Tosin monissa teksteissä tuodaan esille myös toinen puoli. Opettajakin saa joskus olla väsynyt ja huonotuulinen. Virheiden tekeminenkin on sallittua. Tutkimusten mukaan kulttuurinen oikeutus luokanopettajien

14 päämäärille saavutetaan, kun oppilaat näkevät opettajan henkilönä, joka auttaa, arvostaa ja kohtelee heitä kunnioittavasti. Luokanopettaja-lehdessä esitetään myös se, millaisilla asioilla ei luokanopettajan päämäärille saa kulttuurista oikeutusta. Argumenttien mukaan opettajan ei ole sopivaa olla saapumatta työhönsä tai tulla silloin kuin huvittaa. Työhön ei voi myöskään tulla päihtyneenä. Opettajan suhde oppilaisiin on määritelty. Opettaja ei saa lähennellä oppilaitaan, olla heitä kohtaan väkivaltainen tai tietoisesti nöyryyttää, alistaa tai nolata oppilaita. Myöskään nöyryyttävillä opetus- ja kurinpitokeinoilla sekä kurinpitosäädösten, ja jo aiemmin esille tullut opetussuunnitelman, noudattamatta jättämisellä ei saavuta päämäärilleen kulttuurista oikeutusta. Päätoimittaja toteaa tarkastellessaan menneen vuoden uutisotsikoita: Yksittäiset opettajat ja rehtorit pääsevät yhä otsikkoihin hairahduttuaan kaidalta tieltä. Itsefleksio kulttuurisena oikeuttajana 2000-luvulla Luokanopettaja-lehdessä on vain heijastuksia siitä, että luokanopettajan tiedonintressinä olisi emansipatorinen tieto ja itserefleksio. Tutkiva opettajuus, kokeellinen opettaminen ja muutokseen pyrkivä ideointi, ideoiden arvioiminen ja kehittely ei lehden tekstien perusteella ole 2000-luvun luokanopettajien arvo. Emansipatoristakin tiedonintressiä kuitenkin esiintyi, kuten luokanopettajan kuvaus havainnollistaa: Tutkimisesta innostuneena opettajana päätin esittää saman tyyppisen kysymyksen oppimisympäristöstä, -- Nykypäivän haasteet oppimisympäristölle ovat kovat: pyrkimys on saavuttaa tehokas ja monipuolinen koulutus, jossa hyödynnetään erilaisia ympäristöjä. Koulun ja yhteiskunnan lähempi kanssakäyminen, koulun ja yrityselämän kasvava yhteistyö ja oppimisen laajentaminen maailmanlaajuiseksi erilaisten viestimien kautta on kasvava tavoite, joka tulisi saavuttaa ilman, että oppilaan perusturvallisuus tai oppiminen heikkenee. Tutkiva opettaja ei sammaloidu, hän naurahti. Seuraavaksi [opettaja] aikoo tutkia opettajien tunteita kodin ja koulun yhteistoiminnassa. Päätelmät 1960-luvun alun auskultointi olisi silloin tuntunut yhtä tutulta kuin 1910-luvulla! Jos ajatuskoe vähänkään pitää paikkaansa, sata vuotta vilahtaa hetkessä, mutta opettajaksi opiskeleminen on edelleen samanlaista kuin sata vuotta sitten. Entä jos onkin? Yksityiskohdat ja konteksti tietenkin

15 ovat muuttuneet mutta opettajaksi opiskelemisessa lienee kuitenkin jotakin pysyvää. Ja pysyvä on arvokasta, koeteltua ja mietittyä, hyväksi todettua. Parhaiden piirteiden soisi säilyvän. Näin kirjoittaa luokanopettaja lehdessä julkaistussa kirja-arviossaan. Luokanopettajien työtä suuntaa vahvasti tekninen ja hermeneuttinen tiedonintressi. Luokanopettajalehdessä luokanopettajan toiminnan kulttuuriset oikeutukset nousevat lähinnä Pisa-tutkimusten tuloksista sekä kulttuuriperinnöstä ja -perinteestä, sen säilyttämisestä ja siirtämisestä. Koulutukseen ja työkokemukseen liittyvä argumentointi nojaa taas yksistään teknisesti työkokemuksen ja koulutuksen määrään pikemminkin kuin niiden hermeneuttiseen tai emansipatoriseen intressiin luokanopettajaksi kasvussa. Habermasin teorian näkökulmasta tarkasteltuna Luokanopettaja-lehti reflektoi todellisuutta, jonka voidaan sanoa ylläpitävän luokanopettajissa sellaisia yhteiskunnallisen tiedon arvonäkökulmia, jotka tukevat yhteiskunnan uusintamista ja itsesäilytystä, toiminnan suuntaamista yhteisen perinnön puitteissa. Arvona on kommunikatiivinen yhteisöllisyys, jossa kulttuurin symbolien järjestelmä on sosiaalisessa toiminnassa keskeinen. Hermeneuttinen tieto on asetettu usein teknistä päämäärää varten. Päämääränä on numeraalisesti kuvattu pärjääminen kansainvälisessä koulutusvertailussa. Hermeneuttinen intressi sitoo luokanopettajien toiminnan ja sen arvonäkökulmat kaikessa niin vahvasti perinneyhteyteen ja kaiken toisenlaisen tiedon sen uusintamisen välineeksi, että se estää luokanopettajuutta vapautumasta ja tarkastelemasta kriittisesti itseään ja erilaisia toiminnan päämääriä, tarkoituksia, arvohierarkioita ja tiedon auktoriteetteja. Habermas (1976, 138, 140) toteaa osuvasti sen, mitä tästä seuraa: Kun muut ulottuvuudet hylätään ja jätetään vielä kaikkea refleksiota vaille, pääsee positivismi juhlimaan kaikkein korkeimmalla tasolla. Ilman refleksiota häviää tiedon ja intressin välinen luova yhteys. Sen sijaan välineellisen ja teknisen tiedon intressi elää liitossa hermeneuttisen tiedon intressin kanssa. Arvonäkökulmat eivät muutu. Habermasin mukaan tietoa on hankittu kaikkialla yhteiskunnassa pitkälti sitä tarkoitusta varten, että ihminen on voinut säilyttää omat materiaaliset edellytyksensä. Tämä Habermasin mukaan tapahtuu sosiaalisesti, keskinäisessä kanssakäymisessä mahdollisimman ymmärtämiseen suuntautuvalla tavalla (Anttonen & Huotari 1995, 36). Luokanopettaja-lehdessä näyttäytyvä todellisuus kulkee tulkintani mukaan käsi kädessä yhteiskunnan luonnollisen ja välttämättömän tiedonintressin kanssa. Habermasin katsannosta tulkittuna tämän päivän yhteiskunnassa tiedonintressi on vinoutunut, Vinoutuneena sitä voidaan pitää siksi, että lehdestä tiedon näkökulmasta reflektoituvat kulttuuriset oikeutukset eivät tue uuden tiedon tuottamista ja kehittävää otetta. Habermasin tiedonintressien kautta paljastuu, että tietoon

16 sisään rakennettu ajatus hyvästä ei toteudu siinä todellisuudessa, joka reflektoituu luokanopettajien työhön Luokanopettaja-lehdestä. Refleksio edellyttäisi kulttuuristen oikeutusten esille tuomista tavalla, jolla luokanopettajat voisivat kriittisesti, rakentavasti ja turvallisesti luoda uutta luokanopettajakulttuuria. Habermas väittää Huttusen (1999, 154) mukaan, että ihmisellä on lajina intressi emansipatoriseen tietoon. Ihminen olisi ikään kuin luonnostaan pyrkivä emansipaatioon, reflektioon ja kriittiseen tietoon ja mahdollisesti sitä kautta tulevaan hyvään. Ihminen on tämän mukaan tiedostava ja tietoa tuottava yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen sekä kommunikatiivinen subjekti, joka teknisen, hermeneuttisen ja emansipatorisen tiedon kautta luo, ylläpitää ja muuttaa ympäristöä, yhteiskuntaa ja itseään. Toisin sanoen ideaalitilanteessa Habermasin (1976, 136) mukaan yksilön tasolla vaikuttavat tiedon intressit pikku hiljaa siirtyvät yhteiskunnalliseen toimintaan aiemmista sosiaalisista kehyksistä vapauttaviksi tulkintatavoiksi. Luokanopettaja-lehden 2000-luvun teksteistä ei avaudu ainakaan kulttuurisiin oikeutuksiin keskittyvässä tutkimuksessa sellainen todellisuus, josta voisi päätellä luokanopettajien halun ja tahdon eli motivaatioperustan olevan habermasilaisittain esitettynä luonnostaan pyrkivä reflektioon ja kriittiseen tietoon. Innovatiivinen, omintakeinen ja luova luokanopettajuus ei Luokanopettajalehden reflektoimassa todellisuudessa ole arvokasta. Kysymys on vain vähäisessä määrin uuden ja emansipatorisen tiedon tuottamisesta ja siksi voidaan loppupäätelmänä esittää, että Luokanopettajalehden diskurssissa säilytetään ensisijaisesti yhteiskunnallisia valtasuhteita. Kirjallisuus Anttonen, Saila & Huotari, Vesa Metafysiikka, metodologia ja maailma. Teoksessa Menetelmävalintojen viidakossa. Pohdintoja kasvatuksen tutkimisen lähtökohdista. Toimittanut Juha Nieminen, Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitoksen julkaisusarja B: N:o 13. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitos. Habermas, Jürgen Tieto ja intressi. Teoksessa Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet osa I. Toimittaneet Raimo Tuomela ja Ilkka Patoluoto. Alkuteksti Technik und Wissenschaft als Ideologie, suomentanut Paavo Löppönen. Helsinki: Gaudeamus. ( ) Huttunen, Rauno Jürgen Habermas. Kommunikatiivinen opettaminen. Teoksessa Kasvatussosiologian teoreetikoita. Toimittanut Tapio Aittola. Helsinki: Gaudeamus. ( ) Rauhala, Lauri Ihmisen ykseys ja moninaisuus. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Rauhala, Lauri Humanistinen psykologia, 3. painos. Helsinki: Yliopistopaino.

17 Sulkunen, Pekka "Todellisuuden ymmärrettävyys ja diskurssianalyysin rajat". Teoksessa Semioottisen sosiologian näkökulmia. Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys. Toimittaneet Pekka Sulkunen ja Jukka Törrönen. Helsinki: Gaudeamus. (13 53) Sulkunen, Pekka & Törrönen, Jukka Semioottisen sosiologian näkökulmia. Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys. Helsinki: Gaudeamus. (72 95) Tomperi, Tuukka & Nelli Piattoeva "Demokraattisten juurten kasvattaminen". Teoksessa Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Toimittaneet Tuukka Tomperi, Marjo Vuorikoski ja Tomi Kiilakoski. Tampere: Vastapaino. ( ) Törrönen, Jukka "Intohimoinen teksti pysäytetty kertomus suostuttelun makrorakenteena". Teoksessa Semioottisen sosiologian näkökulmia. Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys. Toimittaneet Pekka Sulkunen ja Jukka Törrönen. Helsinki: Gaudeamus. ( ) Törrönen, Jukka Subjektiaseman käsite empiirisessä sosiaalitutkimuksessa. Sosiologia 3/2000, 37. vuosikerta. Westermarck-seura. ( ) Törrönen, Jukka & Maunu, Antti Ravintola, sosiaalisuus ja kulttuuriset selonteot. Sosiologia 4/2004, 41. vuosikerta. Westermarck-seura. ( ) Veijola, Soile "Modaalisia suhteita pelissä ja keskustelussa." Teoksessa Semioottisen sosiologian näkökulmia. Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys. Toimittaneet Pekka Sulkunen ja Jukka Törrönen. Helsinki: Gaudeamus. ( )

Avainsanat Luokanopettaja, haluaminen, tahtominen, arvo-orientaatio, kulttuurinen oikeutus, tiedonintressi

Avainsanat Luokanopettaja, haluaminen, tahtominen, arvo-orientaatio, kulttuurinen oikeutus, tiedonintressi TUTKIJASEMINAARIN ESITYS 25.4.2012 /Artikkelityöpaperi Heijastuksia luokanopettajien arvonäkökulmista 2000-luvun Luokanopettaja-lehden reflektoimana Hanna Vilkka Abstrakti Tutkimus esittää, millaisilla

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta Koulun ja koulutuksen puolesta Koulun JA Koulutuksen puolesta Kaikki koulukasvatuksen parissa työtään tekevät tuntevat kouluelämän ja yhteiskunnan vääjäämättömän muutoksen ja jatkuvuuden. Yhteisölliset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SUKUPUOLI- JA TASA-ARVOTIETOINEN OPETTAJANKOULUTUS. Opettajankoulutuksen opettajien sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät

SUKUPUOLI- JA TASA-ARVOTIETOINEN OPETTAJANKOULUTUS. Opettajankoulutuksen opettajien sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät SUKUPUOLI- JA TASA-ARVOTIETOINEN OPETTAJANKOULUTUS Opettajankoulutuksen opettajien sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät henkilökohtaiset ja ulkoiset arvo-orientaatiot VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka SISÄLLYS

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

SUKUPUOLI- JA TASA-ARVOTIETOINEN OPETTAJANKOULUTUS. Opettajankoulutuksen opettajien sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät henkilökohtaiset ja ulkoiset

SUKUPUOLI- JA TASA-ARVOTIETOINEN OPETTAJANKOULUTUS. Opettajankoulutuksen opettajien sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät henkilökohtaiset ja ulkoiset SUKUPUOLI- JA TASA-ARVOTIETOINEN OPETTAJANKOULUTUS Opettajankoulutuksen opettajien sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät henkilökohtaiset ja ulkoiset arvo-orientaatiot SISÄLLYS VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakulttuurin hahmottelua Mikä asia keskusteluttaa teidän koulussanne opettajia vuodesta toiseen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot