SELVITYS VASTAVALMISTUNEIDEN LUOKANOPETTAJIEN KOKEMUKSISTA TYÖELÄMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS VASTAVALMISTUNEIDEN LUOKANOPETTAJIEN KOKEMUKSISTA TYÖELÄMÄSSÄ"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Kasvatustieteellinen tiedekunta SELVITYS VASTAVALMISTUNEIDEN LUOKANOPETTAJIEN KOKEMUKSISTA TYÖELÄMÄSSÄ Työssä ja opiskellen -opetuksen kehittämishanke Huhtikuu 2003 Anna Lyra-Katz

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA 2 3. SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN 3 4. SELVITYKSEN TOTEUTUS HAASTATTELUAINEISTO KOHDEJOUKKO 4 5. VALMISTUNEIDEN KOKEMUKSIA TYÖELÄMÄSTÄ ENSIMMÄINEN TYÖVUOSI VASTAVALMISTUNEENA 6 KÄYTÄNTÖSHOKKI 6 VALMISTUMISEN TUOMA HELPOTUS 7 TYÖELÄMÄ ODOTUKSIA HELPOMPAA 7 OMA VAATIMUSTASO KORKEALLA KOULUYHTEISÖÖN PEREHDYTTÄMINEN KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET 9 VALINNAISET SIVUAINEOPINNOT 10 MONIALAISET OPINNOT 12 TIETEELLISET JA TEOREETTISET OPINNOT 12 PRAKTIKUM -OPINNOT 13 ASENNOITUMINEN TYÖHÖN 14 VERTAISRYHMÄ 15 OPINTOIHIN VAIKUTTAVAT HENKILÖKOHTAISET SYYT 15 MENETELMÄT JA OPETTAJAT OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSELLA TULEVAISUUS 16 ELINIKÄINEN OPPIMINEN 16 URASUUNNITELMAT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 18 KIRJALLISUUS 20 LIITTEET 21

4 1. JOHDANTO Vastavalmistunut opettaja on monien odotusten keskellä astuessaan työelämään. Yhteiskunnan nopeat muutokset heijastuvat voimakkaasti opettajan arkipäivään. Yliopisto-opinnoista työelämään siirtymisvaiheen helpottaminen ja opiskelijasta luokanopettajaksi muuttumisprosessin tukeminen luovat haasteita myös opettajankoulutukselle. Luokanopettajan koulutuksen tavoitteena on tutkintovaatimusten mukaan antaa opiskelijoille mm. taitoja ja tietoja suunnitella, toteuttaa ja evaluoida kasvatus- ja opetustapahtumia sekä valmiuksia toimia oman työnsä kehittäjänä, vaikuttajana, kokeilijana, tutkijana ja asiantuntijana. Miten nämä tavoitteet on saavuttu vastavalmistuneiden luokanopettajien mielestä? Miten he näkevät ja kokevat saamansa koulutuksen työskenneltyään valmistumisensa jälkeen noin vuoden verran työelämässä? Minkälaisia tukitoimia tarvittaisiin työelämään siirtymisvaiheessa? Miten kasvatustieteellinen tiedekunta ja sen opettajankoulutuslaitos voisi olla tässä työssä mukana? Tässä selvityksessä tarkastellaan Helsingin yliopistosta vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksia työelämän alkutaipaleella: miten siirtyminen työelämään on heiltä sujunut, millaista tukea ja perehdytystä he ovat kouluyhteisöltä työhönsä saaneet sekä minkälaisena he kokevat työelämän näkökulmasta luokanopettajan koulutuksessa saamansa valmiudet? Kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutuslaitokselta valmistuneet luokanopettajat ovat alansa ammattilaisia ja asiantuntijoita. Heidän näkemyksensä ja arvionsa saamastaan koulutuksesta ja sen antamista valmiuksista työelämän tositoimissa on kiinnostava ja auttaa opettajankoulutusta suuntaamaan opetusta entistä paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on käynnissä kolmivuotinen Työssä ja opiskellen -hanke, joka jatkuu vuoden 2003 loppuun. Hanke toteutetaan rehtorin myöntämillä opetuksen ja opintojen kehittämismäärärahoilla ja sitä koordinoi kasvatustieteellisen tiedekunnan opetuksen kehittämistyöryhmä. Tiedekunnan opetuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille yksi painopistealue on työelämäyhteyksien parantaminen. Tähän mennessä Työssä ja opiskellen -hankkeessa on selvitetty opintojen työelämäyhteyksiä, opiskelijoiden työelämään sijoittumista sekä opiskelijoiden työelämävalmiuksia työnantajien, opetushenkilöstön sekä opiskelijoiden näkökulmasta. Hankkeesta on ilmestynyt raportti kasvatustieteellisen tiedekunnan Pedagogica -julkaisusarjassa (11/2002) otsikolla Kasvatustieteellisen tiedekunnan henkilökunnan, työnantajien sekä valmistuneiden näkemyksiä opinnoista ja työelämästä Työssä ja opiskellen - hankeen väliraportti kevät 2001 syksy Edellä mainitussa raportissa esitettiin tässä esitelty jatkoselvityshanke. Käsillä olevassa raportissa eritellään tarkemmin vastavalmistuneiden luokanopettajien työelämään siirtymistä ja ammatillista kasvua selvittämällä heidän ensimmäisen työvuoden kokemuksiaan. 1

5 2. LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA Opettajien kelpoisuudesta on säädetty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa 986/1998. Luokanopettajan koulutuksessa suoritetaan tutkintoasetuksen 576/ 1995 mukaan 160 opintoviikon laajuinen ylempi korkeakoulututkinto, kasvatustieteen maisterin tutkinto, joka antaa kelpoisuuden luokanopettajan tehtäviin perusopetuksessa. Luokanopettajan koulutuksessa on mahdollista suorittaa tutkinto neljässä viidessä vuodessa. Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirryttäessä syksyllä 2005 tutkinnon laajuutta tullaan mittaamaan Euroopan yhteisön koulutusohjelmissa käytetyllä ECTS-pistejärjestelmällä (lukuvuoden työpanos vastaa 60 ECTS-suorituspistettä). Tutkintojen ajalliset laajuudet eivät kuitenkaan tule uudistuksen myötä muuttumaan: maisteriopintojen laajuudeksi tulee 300 ECTS-suorituspistettä. Tutkinnon suorittaminen kestää viisi vuotta. Kasvatustieteellisen maisterin tutkinto luokanopettajan koulutuksessa Helsingin yliopistossa koostuu yleisistä opinnoista (mm. tieto- ja viestintätekniikka sekä kieliopinnot), kasvatustieteen tai kasvatuspsykologian (vuodesta 1998) pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä sivuaineopinnoista. Yhden valinnaisen sivuaineen laajempi oppimäärä (vähintään 35 opintoviikkoa) tuottaa myös ko. aineessa aineenopettajan pätevyyden (mikäli kyseessä on perusopetukseen kuuluvan opetettavan aineen opinnot). Luokanopettaja voi opettaa omassa luokassaan kaikkia perusopetuksessa opetettavia aineita. Luokanopettajan koulutuksessa suoritettu tutkinto tarjoaa mahdollisuuden myös asiantuntijuutta edellyttäviin kouluhallinnon, suunnittelun tai tutkimustoiminnan tehtäviin, mm. julkishallinnon virkoihin, joihin vaaditaan soveltuvaa tai ylempää korkeakoulututkintoa. Tutkintovaatimuksissa korostetaan myös koulutuksen tehtävää vahvistaa pyrkimystä elinikäiseen oppimiseen. Koulutuksen toiminta-ajatuksen perusteella teoreettinen tieto ja käytäntö kohtaavat koulutuksessa, minkä oletetaan johtavan kasvatustieteelle ominaisen tiedon ja teorian hallintaan. Keskeiset tutkimuskohteet ovat opetustapahtuma ja oppiminen erilaisissa oppimisympäristöissä. Koulukasvatusta suuntaavien arvokysymysten ja eettisten lähtökohtien pohdinta antaa valmiuksia tutkivaan opetustyöhön, eettisten periaatteiden noudattamiseen sekä toimintaan kriittisenä muutosvoimana kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa. Tätä selvitystä varten haastatellut olivat aloittaneet opiskelunsa vuonna 1996 tai myöhemmin. Luokanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset ovat muuttuneet tämän jälkeen. Koulutuksen (kasvatustiede pääaineena) opetussuunnitelman laadinta ja kehittäminen ovat pohjautuneet systemaattisiin tutkimuksiin ja arviointeihin mm. vuonna 1999 toteutettuun valtakunnalliseen opettajan koulutuksen arviointiin (Jussila & Saari 1999). Vuosina tehty koulutuksen ja tutkintojen laadun kansainvälinen arviointi Helsingin yliopistossa (Tuomi & Pakkanen 2002, Lahtinen 2002) tullee myös osaltaan suuntaamaan tulevaa koulutuksen kehittämistä ja tapahtuu vastaisuudessakin yhteistyössä opiskelijoiden, opettajankouluttajien, tutkijoiden, harjoittelukoulujen lehtoreiden sekä hallintohenkilöstön kanssa. (Lahtinen 2002, 18.) Suurimmat muutokset tähän selvitykseen haastateltujen opettajien opetussuunnitelmien ja nykyisin koulutuksessa olevien opiskelijoiden opetussuunnitelmien välillä ovat praktikum -opintojen sekä peruskoulussa opetettavien aineiden monialaisten opintojen laajuuksissa ja sisällöissä. 2

6 3. SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Luokanopettajat saavat koulutustaan vastaavaa työtä suhteellisen nopeasti valmistuttuaan. Helsingin yliopiston rekrytointipalvelujen tekemän selvityksen mukaan vuonna 1997 valmistuneista luokanopettajista 65 % oli opiskelualaansa vastaavassa työssä heti valmistuttuaan. Tämä osuus on selvästi korkeampi kuin Helsingin yliopistosta valmistuneiden työllisyystilanteen keskiarvo (50 %). (Pulkkinen 2001a, 21 25, Pulkkinen 2001b, ) Saman selvityksen mukaan kolmen vuoden kuluttua valmistumisestaan (vuonna 2000) 80 % luokanopettajista ilmoitti olevansa opiskelualaansa vastaavassa työssä. Kun reilu 10 % ilmoitti olevansa kotona (esim. äitiysloma tai lastenhoito), voidaan luokanopettajien työllisyystilannetta pitää erittäin hyvänä. Kuviossa 1 on verrattu luokanopettajien sijoittumista kasvatustieteellisestä tiedekunnasta sekä Helsingin yliopistosta valmistuneisiin. Kasvatustieteellisestä tiedekunnasta ja koko Helsingin yliopistosta valmistuneiden osuuksissa on myös luokanopettajiksi valmistuneet mukana.(pulkkinen 2001a, 21 25, Pulkkinen 2001b, ) Opiskelualaa vastaavassa työssä valmistumishetkellä (vuonna 1997) Opiskelualaa vastaavassa työssä kolme vuotta valmistumisen jälkeen (vuonna 2000) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokanopettajat Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto KUVIO 1 Vuonna 1997 luokanopettajiksi valmistuneiden, kasvatustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden sekä Helsingin yliopistosta valmistuneiden osuudet työllistymisestä opintojaan vastaaviin töihin vuonna 1997 ja vuonna (Pulkkinen 2001a, 21 25, Pulkkinen 2001b, ) Myös käsillä oleva selvitys tukee käsitystä siitä, että opettajat sijoittuvat koulutustaan vastaavaan työhön. Haastatelluista ei kenelläkään ollut ollut ongelmia työn saamisessa. Kaksi kymmenestä haastatellusta toimi virassa ensimmäisenä vuonna valmistumisensa jälkeen. Lisäksi kolmella muulla oli melko varma virka tiedossa vuosi valmistumisensa jälkeen. Rekrytoituminen juuri tiettyyn kouluun oli tapahtunut aikaisempien sijaisuuksien perusteella tai ystävien kautta. Monille siis koulut, joissa he vastavalmistuneina työskentelivät, olivat jo entuudestaan tuttuja tai siellä kuului henkilöstöön ystäviä. Ko. seikat saattavat suuresti helpottaa työelämään siirtymistä. 3

7 4. SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksia opettajan uran alkutaipaleella: miten heidän työelämään siirtymisensä on sujunut, millaisina he arvioivat koulutuksen antamat valmiudet oikeassa työelämässä ja minkälaisena nuoret luokanopettajat näkevät tulevaisuutensa opettajana. Aineisto käsillä olevaan selvitykseen on kerätty haastatteluilla, jotka tehtiin tammi helmikuussa Pedagogica -julkaisusarjan aikaisemmissa julkaisuissa mm. Virtanen (2000, 25 34) ja Mattila (2002, 45 47) on raportoitu tietoja, joita vastavalmistuneilta luokanopettajilta on kerätty kyselylomakkeilla. Virtanen (2000, 32) täydensi kyselylomakkeilla kerättyä aineistoa myös kahden luokanopettajan haastattelulla. Nämä opettajat olivat kuitenkin toimineet työelämässä valmistumisensa jälkeen jo useamman vuoden ajan. Tässä selvityksessä on haastattelemalla pyritty saamaan laadullisesti erilaista tietoa verrattuna edellä mainittuihin selvityksiin HAASTATTELUAINEISTO Haastattelut olivat teemahaastatteluja ja niihin käytettiin aikaa noin yksi tunti kunkin haastateltavan kanssa. Haastattelun teemat olivat: ensimmäinen vuosi työelämässä, ammattitaito ja koulutus, ammattiin kasvu, työyhteisö ja koulukulttuuri, tulevaisuus sekä ohjeet ja neuvot. Teemat liittyvät vahvasti toisiinsa, joten haastattelutkin polveilivat aihealueesta toiseen. Tarkempi haastattelurunko on esitetty liitteessä 1. Haastattelutilanteet olivat haastattelurungosta huolimatta kuitenkin keskustelevia. Haastattelurungossa teemoihin on liitetty kysymyksiä, joita ei kuitenkaan varsinaisissa haastattelutilanteissa käyty läpi samalla tavalla toistettuina kysymysmuotoina. Kysymysten tarkoituksena oli ohjata ja muistuttaa haastattelijaa teemojen eri ulottuvuuksista, joihin haastatteluissa oli hyvä keskittyä KOHDEJOUKKO Selvitystä varten haastateltiin kymmentä vuonna 2002 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta valmistunutta luokanopettajaa, jotka toimivat keväällä 2003 luokanopettajina. Kaikkien haastateltavien pääaineena oli kasvatustiede. Haastateltavien yhteystiedot saatiin tutkintotodistuspyyntölomakkeista, joista poimittiin vuonna 1996 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet, jotka olivat syntyneet vuonna 1976 tai sen jälkeen. Opiskeluajan ja syntymävuoden rajaamisen tarkoituksena oli, ettei haastatelluilla olisi ollut kovinkaan paljon työkokemusta luokanopettajana ennen opintoja tai niiden ohessa. Tällä pyrittiin varmistamaan, että vastavalmistuneet luokanopettajat arvioisivat haastatteluissa nimenomaan koulutuksesta saamiaan valmiuksia ja ammattitaitoaan. Edellä mainitut kriteerit täyttävistä valmistuneista etsittiin satunnaisesti luokanopettajina toimivia ja haastatteluun halukkaita. Vuonna 2002 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta luokanopettajan koulutuksesta valmistui annettujen tutkintotodistusten mukaan yhteensä 107 henkilöä, joista miehiä oli 12 (11 %). Kaikki haastatellut toimivat pääkaupunkiseudun kouluissa opettajina. Kaikki koulut olivat alaasteita, joista neljä sijaitsi Helsingissä, kaksi Vantaalla ja neljä Espoossa. Oppilasmääriltään koulujen koko vaihteli n oppilaaseen. Kymmenestä haastatellusta yksi oli mies. Kaksi kymmenestä vastavalmistuneesta toimi erityisopettajan tehtävissä, muut luokanopettajina. Vaik- 4

8 ka haastatteluun pyrittiin saamaan vastavalmistuneita luokanopettajia, joilla ei iän perusteella oletettu olevan paljon työkokemusta, lähes kaikki haastatellut olivat toimineet opettajina vähintään vuoden. 5

9 5. VALMISTUNEIDEN KOKEMUKSIA TYÖELÄMÄSTÄ 5.1. ENSIMMÄINEN TYÖVUOSI VASTAVALMISTUNEENA KÄYTÄNTÖSHOKKI Ensimmäinen vuosi opettajana saattaa tuntua yllättävältä ja raskaalta. Opiskelijasta opettajaksi muuntuminen, uuteen työyhteisöön siirtyminen ja uusiin oppilaisiin tutustuminen vaativat kaikki pitkäjänteisyyttä ja voimia. Kiviniemen (2000, 64) mukaan useat tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, miten vastavalmistuneet opettajat kokevat työhön siirtyessään eräänlaisen käytäntöshokin ja läpikäyvät vaikean muuntumisprosessin pyrkiessään omaksumaan käytännön työssä vaadittavia taitoja ensimmäisten opetusvuosiensa aikana. Virtasen (2000, 26) selvityksessä luokanopettajiksi valmistuneiden mielestä koulutuksen antama kuva työtehtävistä ei ollut realistinen. Tähän selvitykseen haastatelluista ei kuitenkaan monikaan ollut kokenut käytäntöshokkeja. Tähän vaikutti haastateltujen mielestä suuresti se, että useimmalla oli runsaasti työkokemusta koulusta mm. koulunkäyntiavustajana ja opettajan sijaisena toimimisesta ennen valmistumistaan. Koulutuksen antamia valmiuksia käytäntöshokkiin varautumiseen tai sen tiedostamiseen ja ennalta ehkäisemiseen ei kukaan haastatelluista maininnut. Vaikka suurilta käytäntöshokeilta olikin vältytty, työelämässä oli kuitenkin piirteitä, joita ei koulutuksessa juurikaan oltu tuotu esiin. Koulun arjen nopeatempoisuus yllätti., samoin kuin se työmäärä, joka kuluu muuhun kuin itse opetukseen. Muutama haastatelluista oli ensimmäisenä syksynä kokenut väsymystä ja uupumusta työmäärän paljouden ja siihen kuluvan ajan vuoksi. et se on ihan hirveen hektistä se arki...et on koko ajan jotain muuta ja niitä perustunteja vaan menee emmä tiedä tajusiko sitä et 50 prosenttia on muuta kun sitä opetusta se oli aika iso asia et kuinka paljon työaikaa menee sen varsinaisen opetuksen ulkopuolella et on aika paljon muutakin kun sitä oppilaiden kanssa olemista kun tulet tänne töihin niin on olemassa muutakin kuin ne oppilaat oli se alku sellaista, et mä aina ajattelin et ensi maanantaina mä sitten suunnittelen vähän pitemmälle sitten se vaan meni se aika ja yhtäkkiä huomasi vaan et on joulu tavallaan kun on tehnyt niin paljon sijaisuuksia niin ei ole tullut hirveitä shokkeja et ku ne tuolla (OKL:ssä) faktoina opetetaan et totta kai se ois omastakin kyseenalaistamisestakin kiinni se oli tosi hyvä että jotakin aikaisempia työkokemuksia siitä oli hirveästi hyötyä et oli just nähnyt et mitä siellä oikeasti on ja pysty vähän kriittisesti suhtautumaan ja vertaamaan olin mä syksyllä ihan väsynyt et välillä itketti... ja sitten huomasi et sunnuntai iltana alkoi sitten miettimään et nyt se taas sitten alkaa se koko viikko 6

10 Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan koulutuksen mahdollisia keinoja käytäntöshokin lievempään kohtaamiseen, mutta haastatellut totesivat sen hankalaksi, miltei mahdottomaksi. Käytäntöä ei voi koulutuksen aikana täysin simuloida, vaan sen ymmärtää vasta työelämään siirtymisen jälkeen käytännössä. Kuitenkin monet totesivat, että jo yleensä tulevan kiireen ja mahdollisten ongelmien tiedostaminen ja niiden etukäteiskartoittaminen voisi olla hyödyllistä ja helpottaa alkua. Voidaan otaksua, että myös aika auttaa: opettajavuosien karttuessa koko kouluvuoden rytmi tulee tutuksi ja opitaan muutenkin organisoimaan omaa työtä. Yllätyksellistä haastatelluille oli myös kouluissa toimivan henkilöstön moninaisuus, johon ei kuulunutkaan vain opettajakollegat, vaan vahva ja läheinen yhteistyö muun koulun henkilöstön mm. kouluavustajien, terveydenhoitajien, erityisopettajien, kuraattorien, psykologien jne. kanssa. Opettajan rooli verkostossa, jossa monet eri intressit on otettava huomioon omia suunnitelmia tehdessä, ei ollut koulutuksessa tullut esiin. kesti aluksi aikansa et miten mä organisoin tän et nää kaikki oppii jotain ku on yhteyksiä sinne ja yhteyksiä tänne ja yks käy opiskelemassa dysfasialuokassa osan aikaa ja sit on kaks erityisopettajaa, joitten kanssa ollaan kontaktissa ja sit on kouluavustaja osan aikaa ja sit saa sen palapelin toimimaan Myös Mattilan (2002, 6 7) selvityksessä kasvatustieteellisen tiedekunnan henkilökunnan haastatteluissa pidettiin tärkeänä sitä, että opiskelijoille selkeytettäisiin opettajan työnkuvan kaikkia puolia jo opintojen aikana. Katsottiin, että perusopetuksen opettajan työn muuta kuin varsinaista opettamispuolta tulisi korostaa opiskelijoille, jotta he olisivat paremmin varustautuneita työelämään. Opiskelijoiden tulisi saada jo koulutuksen aikana tietoa siitä, että opettajan työssä aikaa vievät muun muassa opetussuunnitelmatyö, projektit ja teemaryhmät sekä yhteydenpito oppilaiden koteihin. Ongelmana pidettiin kuitenkin sitä, että vaikka koulumaailman realiteetit tiedettäisiin etukäteen, todellinen tuntuma niihin saadaan vasta työssä ja tämä aiheuttaa tuoreelle opettajalle helposti pettymyksiä. VALMISTUMISEN TUOMA HELPOTUS Vaikka haastatteluihin pyrittiinkin saamaan sellaisia vastavalmistuneita luokanopettajia, joilla ei iän perusteella oletettu olevan paljon työkokemusta, haastatteluja tehdessä osoittautui kuitenkin, että suurin osa haastatelluista oli toiminut vähintään vuoden verran yhtäjaksoisesti opettajina ennen valmistumistaan. Näyttääkin siltä, että viimeisiä opintoja tehdään usein työn ohessa. Haastatellut kokivat tämän ehdottomasti myönteisenä vaikkakin raskaana; vahva työelämäyhteys opintojen loppuvaiheessa helpottaa siirtymistä koulutuksesta työelämään ja mm. rekrytointi oli tapahtunut usein juuri aiempien työsuhteiden perusteella. Valmistuminen toi siis suuren helpotuksen arkeen, enää ei tarvinnut panostaa opintoihin, vaan pystyi keskittymään täysin työhön. tää on eka vuosi kun on helpottunut olo tehdä töitä ku ei se gradu paina niskassa ja ei tentit paina työnteko on leppoisampaa, voi niinku levollisimmin mielin keskittyä siihen työntekoon TYÖELÄMÄ ODOTUKSIA HELPOMPAA Arki koulussa saattoi osoittautua myös koulutuksen luomia mielikuvia ja odotuksia helpommaksi. Jotkut haastatelluista kokivat saaneensa koulutuksesta mielikuvan, että kaikki piti tehdä alusta 7

11 alkaen ja itse, mutta helpotukseksi malli suurista suunnitelmista ja projekteista ei ollutkaan arkipäivää. Yllätyksenä koulussa olikin asiantuntijoiden tekemiä opettajanoppaita ja niiden perusteella voi vetää hyviä tunteja hyvällä omatunnolla, eikä kaikkea suunnittelemista tarvinnut tehdäkään itse alusta alkaen. positiivisempaa tää on kun odotin ehkä OKL:ssä jossain vaiheessa vääristy se kuva jossain määrin, harjoittelut ja muut oli niinku aika rankkoja piti, niinku keksiä jotain ihmeellistä ja hirvee määrä aikaa meni suunnitteluun (opinnoissa) vois korostaa sit sitä että niitä opettajanoppaitakin on, ja et nekin on ihan O.K. ja työ ei oikeesti ole sitä et sä joudut kaiken itse keksimään ja suunnittelemaan ettei tarvitse olla mikään superopettaja, vaan voi ihan hyvin vetää tunnin äidinkielen opettajanoppaan perusteella OMA VAATIMUSTASO KORKEALLA Haastatellut kokivat myös, että osa työhön liittyvistä paineista oli itse luotuja ja aiheutui turhan korkealle asetetuista omista tavoitteista. Vapaa-aikaa käytettiin runsaasti suunnitteluun ja materiaalin tekoon sekä hankintaan, vaikka toisaalta tiedostettiinkin, ettei se olisikaan välttämätöntä. Kuitenkin oppilaiden kanssa haluttiin tehdä mm. erilaisia ekstrahommia, jotka työllistivät opettajaa. Toisaalta materiaalin tekeminen nähtiin työelämän alkutaipaleen rasitteeksi, joka helpottuu myöhemmin. Monet halusivat tehdä sellaisia materiaaleja, joita myöhempinä vuosina tulevat käyttämään. Itse teen itselleni paljon työtä, et mä just laitan jotkut kauheen tarkat tavoitteet ja annan oppilaille: et miettikää näitten mukaan ja sit laitan et ope laittaa tähän (palautteen) ja sit pitää laittaa open palaute ja sit huomaa et miksi mä tein tän 5.2. KOULUYHTEISÖÖN PEREHDYTTÄMINEN Uusien opettajien perehdyttämisellä on suuri vaikutus siihen, miten työt uudessa ympäristössä lähtevät käyntiin. Tämä näkökulma painottui myös Mattilan (2002, 19) selvityksessä, jossa haastatellut rehtorit toivat esiin, että työuraansa aloitteleva opettaja tarvitsee mm. kollegoiltaan voimakasta tukea ja perehdytystä. Uusien opettajien perehdyttäminen vaihtelee suuresti koulujen kesken. Suurimmassa osassa haastateltujen kouluista perehdyttämisellä tarkoitettiin sitä, että uusi työntekijä kierrätettiin koulun läpi katsomassa tilat ja esiteltiin muulle henkilökunnalle jonkin henkilöstön yhteisen tapaamisen yhteydessä. oli meillä sitä perehdyttämistä; ladattiin sitä mappia eteen ja käskettiin palvelimelta lukea nämä ja nämä osiot ensimmäisenä päivänä ku tulin rehtori kierrätti koulussa ja näytti mitä on missäkin sen jälkeen olikin sit omillaan Haastatellut kokivat kuitenkin yleensä työyhteisön avuliaaksi ja sen antaman tuen aloittavalle opettajalle kannustavaksi. Avun saaminen vaatii kuitenkin tuoreelta opettajalta omaaloitteisuutta ja rohkeutta kysyä. 8

12 kaikki oli kauhean auttavaisia mutta kuitenkin ne oletti että tietää itse piti ottaa selville Yhdessä haastateltavien kouluista oli käytössä mentorisysteemi, jolloin aloittavalle opettajalle oli nimetty vanhempi opettaja, mentori, jonka kanssa keskusteltiin, käytiin mentoripalavereja vähintään kerran viikossa koko ensimmäisen syksyn ajan. Palavereissa käsiteltiin kouluun liittyviä käytännön asioita sekä muita mieltä askarruttavia kysymyksiä. (mentoripalaverissa keskustellaan) ihan sellaista käytännön asiaa ja kai siinä on sitten tietysti tarkoitus jos stressaa ja tuntuu vaikealta niin sitten voi tavallaan myös vuodattaa sille mentorille niitä asioita Haastateltu koki mentorisysteemin hyväksi, vaikkakin raskaaksi mentorin näkökulmasta. Erään toisen haastatellun koulussa uusia opettajia perehdytettiin kesällä ennen koulun alkua muutaman päivän ajan. Myös tämä nähtiin erittäin tarpeellisena. rehtori piti uusille (opettajille perehdyttämispäivät) rehtori piti ihan lain kannalta kaikkee: saatiin lakipykälät ja systeemit käytiin läpi, sit käytiin tilat, yleensä koulun arjesta ja toiminnasta ja aika hyvät tietopaketit saatiin ku ei ne tietysti kaikki keralla päähän pysty opsia käytiin siinä samalla läpi Opetussuunnitelma nähdään opetushallinnossa sekä opettajankoulutuksessa koulun tärkeänä työkaluna ja arkityötä ohjaavana tavoitteistona kriteeristönä. Kuitenkaan vastavalmistuneita opettajia ei ollut perehdytetty koulujen opetussuunnitelmiin, eivätkä he näin ollen olleet myöskään sitoutuneet koulun omaan kokonaistavoitteeseen. Opetussuunnitelmat vaikuttivat monessa haastateltujen koulussa uuden opettajan kannalta kuolleelta tekstiltä. Tähän voi tietenkin olla myös syynä opetussuunnitelmissa parhaillaan menossa oleva kehittämistyö voimassa olevat opetussuunnitelmat nähdään jo vanhoina, eikä niihin enää haluta uusia opettajia perehdyttää. Opetussuunnitelmaan olivat monet haastatelluista tutustuneet vain sen luokka-asteen osalta, jota sillä hetkellä opettivat. OPS, se iskettiin käteen... ja et tutustu sain OPSin siitä katselet OPS, sen mä sain heti, siinä vaiheessa tiedettiin jo, että se tulee muuttumaan ihan kohta niin ei kai siihen sit sen kummemmin mua perehdytetty 5.3. KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET Ammattitaidolla tarkoitetaan yleensä yhteiskunnallisen työnjaon edellyttämää, tietyllä koulutuksella tai kokemuksella hankittua, yksilön valmiutta tai pätevyyttä toimia määrätyssä ammatissa. Ammattitaidon käsitteeseen liittyy tekemisen taito, käytännöllisiin töihin liittyvä osaaminen. (Eteläpelto 1994, ) Minkälaisen ammattitaidon opettajankoulutus antaa? Koulutuksen ja ammattitaidon suhdetta pohdittaessa nousee esiin myös käytännön ja teorian yhteensovittamisen ongelma. Helsingin yliopistossa tehdyn koulutuksen ja tutkintojen kansainvälisen arvioinnin (Lahtinen 2002, 26) mukaan luokanopettajaksi opiskelevat arvioivat, että luokanopettajan koulu- 9

13 tuksen opetussuunnitelmassa on otettu hyvin huomioon työelämän tarpeet ja ajankohtaisuus. Opinnot sisältävät mm. erityispedagogiikkaa sekä tieto- ja viestintävalmiuksien opiskelua. Opiskelijat kokivat saavansa opettajan ammatin lisäksi teoreettisen, kasvatustieteisiin perustuvan tutkinnon, joka antaa myös muita mahdollisuuksia tulevassa työelämässä. Opiskelijan näkökulmasta siis käytäntö ja teoria täydentävät toisiaan koulutuksessa. Kysymys teorian ja käytännön yhteensovittamisesta nousi esiin myös Mattilan (2002, 19) selvityksessä, jossa kartoitettiin mm. rehtoreiden näkemyksiä vastavalmistuneista luokanopettajista. Rehtorit korostivat Helsingin yliopistosta luokanopettajiksi valmistuneiden vahvaa teoreettista osaamista. Tätä teorian hallintaa arvostettiin koulussa mm. opetussuunnitelmatyössä ja koulun sisäisessä henkilöstökoulutuksessa. Toisaalta rehtorit painottivat opettajan työssä tarvittavaa käytännönläheisyyttä. Aikaisempien selvitysten perusteella vastavalmistuneet sekä myös työnantajat (tässä rehtorit) ovat kokeneet, ettei luokanopettajan koulutus anna tarpeeksi valmiuksia opettajan työssä tarvittavaan erityispedagogiikan osaamiseen, vuorovaikutustaitoihin (mm. vanhempien kohtaaminen) sekä maahanmuuttajaoppilaiden kohtaamiseen. Nämä teemat nousivat myös tämän selvityksen haastatteluissa esiin, mutta niihin ei tässä selvityksessä perehdytä, koska aiheista on runsaasti aikaisempaa selvitystietoa. Kun haastateltavat tässä selvityksessä arvioivat koulutuksestaan saamiaan valmiuksia, ensimmäiseksi heidän mieleensä nousi käytännön työhön saadut konkreettiset välineet, ideat ja mallit. Ko. havaintoa selittänee mm. Jussilan ja Saaren (1999, 37 38) toteamus opettajankoulutuksen arviointiraportissa, että kyse voi olla vaikeudesta hahmottaa teoreettisen tiedon asemaa ja merkitystä opetustyössä. Vastavalmistuneiden näkemyksiä koulutuksen antamista valmiuksista tarkastellaan seuraavassa haastatteluissa esiin nousseiden teemojen perusteella. Teemat voidaan jakaa seuraavaan neljään luokanopettajan koulutukseen kuuluvaan opintokokonaisuuteen: 1. valinnaiset sivuaineopinnot, 2. monialaiset opinnot, 3. tieteelliset ja teoreettiset opinnot sekä 4. praktikum -opinnot. Muita teemoja ovat 5. asennoituminen työhön, 6. vertaisryhmä, 7. opintoihin vaikuttavat henkilökohtaiset syyt sekä 8. menetelmät ja opettajat opettajankoulutuslaitoksella. VALINNAISET SIVUAINEOPINNOT Haastateltavien pohtiessa työnsä kannalta koulutuksen hyödyllisintä antia työelämän näkökulmasta nousi ensimmäiseksi melkein kaikilla esiin valinnaiset sivuaineopinnot. Valinnaiset sivuaineopinnot ovat laajuudeltaan joko 2 x 15 opintoviikkoa tai 35 opintoviikkoa. Vuonna 2002 kasvatustieteellisen tiedekunnan antamien tutkintotodistusten mukaan luokanopettajiksi valmistuneiden suosituin valinnainen sivuaine oli äidinkieli (15 ov), jonka oli suorittanut 35 % valmistuneista. Seuraavaksi eniten oli suoritettu alkuopetuksen (34 %) sekä erityisopetuksen (30 %) valinnaisia 15 opintoviikon laajuisia sivuaineopintoja. Kuviossa 2 on esitelty kymmenen suosituinta 15 opintoviikon laajuista valinnaista sivuainetta sekä suorittaneiden osuudet valmistuneista. 10

14 äidinkieli alkuopetus/esi- ja alkuopetus erityisopetus/-kasvatus liikunta puhe- ja ilmaisukasvatus musiikki kuvaamataito historia englanti luonnon- ja ympäristötiede 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % KUVIO 2 Vuonna 2002 luokanopettajan koulutuksesta valmistuneiden (N = 107) kymmenen suosituinta valinnaista sivuainetta ja niitä suorittaneiden prosenttiosuudet kasvatustieteellisen tiedekunnan antamien tutkintotodistusten mukaan. Useimmilla haastatelluista oli sivuaineopintoja tutkintovaatimusten vähimmäismäärää enemmän. Vuonna 2002 luokanopettajan koulutuksesta valmistuneista oli kasvatustieteellisen tiedekunnan antamien tutkintotodistusten mukaan 57 % suorittanut kaksi valinnaista sivuainetta, 28 % kolme ja 9 % neljä valinnaista sivuainetta. Haastateltujen mukaan juuri sivuaineopinnoista oli saatu konkreettisia malleja ja vinkkejä työhön. Aineenhallinta näissä aineissa on laajempaa, mistä syntyi myös varmuus ja mukavuus aineen opettamiseen. Haastatteluissa nousi esiin myös ongelma, joka syntyy, kun sivuaineeksi valitaan itselle valmiiksi jo vahvoja ja mieluisia aineita. Työelämässä oli havaittu, että juuri itselle vieraampien ja hankalimpien aineiden opettaminen on vaikeinta. Koulutuksessa ei oltu saatu tai toisaalta ei oltu haluttu ottaa vastaan itselle vaikeamman tai epämieluisemman aineen opetusta. Tällaisissa aineissa opinnot oli tehty hyvin suorituskeskeisesti. pitäis opiskella sitä mitä itse vähiten osaa ku sit koulussa kuitenkin joutuu opettaa lähes kaikkee Toisaalta sivuaineisiin oltiin myös pettyneitä ja niitä kritisoitiin voimakkaasti, jos niistä ei tuntunut työelämän todellisuudessa olevan käytännön hyötyä. missään mun opintojen vaiheessa ei ollu lukemaan opettelua vaikka erikoistuin äidinkieleen ja alkuopetukseen se puuttuu täysin yhdellä luennolla käsiteltiin liikuntaan mä petyin petyin laitoksen omien opettajien vetämiin tunteihin mä en saanut esimerkiksi vinkkejä miten pitää turvallisesti kiinni lapsesta telinevoimistelussa kattokaa itte oppaasta 11

15 MONIALAISET OPINNOT Peruskoulussa opetettavien aineiden tai aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävän aineenhallinnan ja didaktiikan perusvalmiuden luokanopettajana toimimiseen. Peruskoulussa opetettavien aineiden tai aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (35 ov) koostuvat Helsingin yliopistossa tällä hetkellä seuraavista osuuksista: äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikka 5 ov, matematiikan didaktiikka 4 ov, taito- ja taideaineiden didaktiikan perusosat 9 ov sekä valinnaiset osat 2 6 ov ja orientoivien aineiden didaktiikan perusosat 9 ov sekä valinnaiset osat 2 6 ov. Monialaisten opintojen laajuuksissa ja sisällöissä on tapahtunut joitakin muutoksia sen jälkeen, kuin haastatellut ovat opintonsa suorittaneet mm. valinnaisuutta on lisätty. Aineen hallintaan liittyviä puutteita oli haastatelluilla enemmän aineissa, joita he olivat opiskelleet vain monialaisten opintojen yhteydessä. Toisaalta ymmärrettiin, ettei aineisiin voida paneutua syvällisemmin ja monet totesivat, että tietoa on kuitenkin helppo itse etsiä, kun sitä tarvitsee. Monialaisissa opinnoissa oli kuitenkin ollut myös päällekkäisyyttä, joka ei ole tarkoituksenmukaista. monialaiset opinnot et kaikkea olisi vähän enemmän, kaikkea sä kuitenkin joudut opettamaan se on niin pinta raapaisu kyllä mulla on ihan oppiaineissakin (puutteita) mut ne nyt on sit helposti opiskeltavissa jostain kirjasta monialaisissa opinnoissa on hirveästi päällekkäisyyksiä kaikki puhu samat asiat jostain peruskonstruktivismista ja behaviorismista kun didaktiikka on erikseen ja sitten se itse käytäntö tai se mitä se aineen opettaminen on se jäi sit jonnekin hatusta vedettäväksi Vaikka monialaiset opinnot koettiinkin usein riittämättömiksi, oli myös yhdellä haastatelluista päinvastaisia kokemuksia; innostus aineeseen ja varmuus aineen opettamiseen oli syntynyt neljän opintoviikon laajuisen monialaisiin opintoihin kuuluvan jakson yhteydessä. sen ymmärtäminen oppiaineena innostus aineeseen mä tykkään opettaa sitä, ja nytkin kun tehdään uutta OPSia mä oon sen aineen suunnitteluryhmässä, vaikken mä ikinä ollut itse hyvä siinä koulussa enkä tykännyt siitä erikoisemmin mä tykkään opettaa sitä TIETEELLISET JA TEOREETTISET OPINNOT Tieteellisten sekä teoreettisten opintojen ja opettajan käytännön työn yhteyttä oli haastateltavien vaikea havaita. Kuitenkin tieteelliset opinnot koettiin tärkeiksi ja välttämättömiksi laajemman ja moniulotteisemman kuvan saamiseksi. paljonhan OKL opinnoista kuitenkin on sellaista teoreettista, mut ehkä sit kuitenki oman kehityksen kannalta hyvä mä luulen et silloin ku mä olin ennen koulutusta töissä niin nää päivät, et jos tätä niinku ulkopuolisen silmin katsoisi, niin se näyttäisi varmaan ihan samanlaiselta, niinku en mä siellä opiskellessa omaksunut sellaisia uusia tapoja, ehkä jotain vinkkejä mutta kyl mulla itsellä on tunne, et tää työ jotenki muuttui sen koulutuksen aikana suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi 12

16 ekana vuonna ihmetteli kasvatustieteen asemaa et mihin sitä kaikkea tarvitaan mut toisaalta sitä huomaa et on niissä jutuissa ollut usein yhtymäkohtia joutuu kahlaamaan erilaisia opuksia läpi ja tekemään myös gradun ja vaikka se nyt tuntuu aika raskaalta mutta tietyllä tavalla laajentaa vähä sitä näkemystä itselle ja toisaalta on myös semmoinen olo et sitä voi halutessaan suunnata myös muulle Pro gradu -tutkielman mielekkyys ja sen käytännön työhön tuoma apu riippui haastateltavilla paljon työn aiheesta. Osalle haastatelluista oli käytännön työssä ollut suurtakin hyötyä omasta opinnäytetyöstään, jos aihe oli osunut kohdalleen. Teoreettisia opintoja kritisoitiin mm. niiden luoman idealistisen kuvan perusteella. Konstruktivismiin perustuva näkemys ei aina ollutkaan se, joka koulun todellisuudessa oli koettu toimivaksi. turha idealismi aika vähissä se liikkumavara, et ku todellisuudessa se on kuitenkin sitä et taistellaan oppilaiden kanssa siitä, et tekeekö ne yleensäkään mitään et jos lähetään liikkeelle siitä mitä lapsi haluaa tietää ja yleensäkään ne ei haluu tietää mitään opiskeluaikoinakin vähän nauratti PRAKTIKUM -OPINNOT Praktikum -opintojen integraatiota ja ohjaussysteemiä on kehitetty haastateltujen praktikum - opintojen suorittamisen jälkeen. Opiskelijoiden mahdollisuuksia tutustua erilaisiin oppilaisiin ja saada kokemuksia erilaisista kouluista on laajennettu tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus suorittaa harjoittelu myös ns. kenttäkouluissa (yli 30 koulua Helsingin ympäristössä). (Lahtinen 2002,17.) Haastatellut pitivät praktikum -opintojen antamia valmiuksia käytännön työhön hyvinä. Tuntien suunnittelu ja niistä saatu palaute koettiin merkittäväksi ja hyödylliseksi osaksi opiskeluja. Praktikum -opinnot olivat vahvasti sidoksissa ohjaavaan opettajaan ja pääsääntöisesti kokemukset olivat olleet hyviä. Joillain haastatelluista oli ollut myös hyvin huonoja kokemuksia harjoitteluista, mutta nekin nähtiin usein hyödyllisinä ja huonoista kokemuksista oli opittu jotain. Pari, jonka kanssa harjoittelu tehtiin, vaikutti myös suuresti harjoittelun onnistumiseen. pari ja se yhteistyöskentely... mutta sitten kanssa ohjaajat, ne anto meille ideointivapauden ja hirveen rakentavasti ohjas ja laitto itse ajattelemaan ja etsimään eri vaihtoehtoja hirveen hedelmällisiä ne keskustelut ja sai niinku miettii et miksi teki niin niinku teki et mikä on niinku se oma tapa tavallaan se rutiini, että miten se tunti suunnitellaan ja hankitaan materiaali, et miten se tunti rakennetaan, et se tuntien pitäminen olikin siinä aika pieni homma perusharjoittelu oli ihan huippu, ihanat ohjaajat ne ohjeistukset ja teemat olivat laajoja mutta kuitenkin meille kerrottiin tarkkaan ja annettiin rajat et mitenkä kannattaa käydä läpi ja ne jatkuvasti otti meidät opettajaopiskelijoina, ja ne jutteli ja me reflektoitiin ja pohdittiin ja mietittiin ja keskusteltiin ja aina sai kysyä 13

17 ja se ohjaaja ei kohdellut siis semmoisena opiskelijana et nää ei oo mitään tällaisia typyköitä vaan kollegoita ja siltä tasolta lähti se ohjaus et se oli tosi hyvä ekaa kertaa joudut ja saat ottaa vastuun siitä näki sen käytännössä, että se mitä oot opiskellut kursseilla ja luennoilla ja tunneilla et oikeasti niin paljo saat siitä vaikka ne ei ookkaan eikä mun mielestä pidäkään olla valmiita esimerkkejä mutta saa sen verran ajattelemaan, että tajuaa että sen itse pystyy tekemään sen, että osaa oikeasti sitä omaa ammattiaan totta kai se on hieno huomata Osa haastatelluista koki yliopiston omat harjoittelukoulut siinä mielessä hyviksi harjoittelupaikoiksi, että niissä pystyi keskittymään täysin opetukseen pienien luokkakokojen ja hyvien resurssien takia. Toisaalta toiset näkivät asian juuri päinvastoin ja kritisoivat normaalikoulujen todellisuudesta poikkeavaa maailmaa. Mm. normaalikoulujen resurssit poikkesivat suuresti niiden koulujen resursseista, joissa vastavalmistuneet tällä hetkellä työskentelivät. jos ei olisi ollut ennen OKL:ää töissä niin OKL:n pohjalta ois aika väärä kuva todellisuudesta, et harjoittelukoulun luokat on pieniä ja siellä on materiaalia yllin kyllin sun pitää sopeuttaa se työ tavallaan siihen mitä sulla on siellä (koulussa) valmiina, eikä niin päin et lähtee villeistä kuvitelmista toteuttamaan rahaa ostaa sitä mitä ei oo, todellisuus on kuitenkin aika toisenlainen sun pitää kehittää kaikkee ilman sitä ilman kirjoja hankalia oppilaita Olihan siellä materiaalia ja täällä sitten saa käyttää luovuutta, mutta toisaalta se on hyvä että harjoittelukoululla on materiaalia, koska sitten se jää sulle mieleen ja voit ehdottaa että tännekin hankitaan tai toisinpäin ASENNOITUMINEN TYÖHÖN Kun koulutuksen antamia valmiuksia työelämään arvioitiin, nousi haastatteluissa esille myös opettajankoulutuksessa vahvistunut asenne opettajan työhön. Oppituntien ei haluttu olevan opettajajohtoisia tietoiskuja, vaan oppilaiden ajatusten ja kiinnostuksen herättämistä opetettavaa aihetta kohtaan pidettiin tavoiteltavana. Myös oman opettajuuden kehittäminen ja reflektoiva työtapa oli monelle haastatelluista tärkeä osa työtä, vaikka sitä ei arkipäivän työssä tietoisesti koko ajan pohdittukaan. jotenkin mä pyrin kuitenkin siihen, ettei se ois just semmoista, et otetaan se kirja ja luetaan ja tehdään tehtävät tai kirjoitetaan opettajajohtoisesti muistiinpanot jotenkin pyrkis aina siihen et mitä on jäänyt tosta koulutuksestaki et aktivois itse sen oppilaan ajattelemaan, vaikkei se aina ihan helppoo olekaan välillä, täytyy myöntää, että sitä tekee usein just sen helpoimman kautta semmoisia asenteita sieltä tuli tiimityöskentelyasenne, yhteistyöasenne, sit semmoinen niinku koko aika tutkiva asennoituminen omaan työhön ja sellainen koko aika halu kehittyä siinä ennen opiskelua ajatteli et sit ku mä oon oppinnu niin se on opittu, opiskelusta välittyi sellainen et tätä pitää jatkaa ja kehittää eteenpäin OKL oli sitä reflektointia koko ajan ja siihen opettamista niin kai se on nyt sitä niin että ku jos täällä välillä tekee semmoisia mokia ja huomaa että hommat menee ihan päin 14

18 mäntyä niin siitä on kyllä apua että on oppinut miettimään niitä monia puolia ja reflektoimaan sitä työtä mut eihän sitä tiedosta että minäpä tässä nyt reflektoin VERTAISRYHMÄ Suuri osa opiskelusta luokanopettajan koulutuksessa tapahtuu ryhmä- ja vertaisryhmäopiskelun muodossa. Haastateltavat olivat tyytyväisiä kiinteisiin ryhmiin. Valmistumisen jälkeenkin pidettiin kurssikavereihin tiivistä yhteyttä ja jaettiin kokemuksia työelämästä. Usealla vastavalmistuneella olikin työelämään siirtymisen alkuvaiheessa tärkeänä tukena toimineet juuri opiskeluystävät, joiden kanssa oli helppo puhua ja vertailla kokemuksia alkaneesta työstä ja siihen liittyvistä asioista. Oli helpottavaa huomata, että muillakin oli ollut vastaavanlaisia ongelmia työelämään siirtymisen yhteydessä kuin itsellä. Myös itse opiskelun aikana ryhmän tuki koettiin tarpeelliseksi. se oma ryhmä pari ekaa opiskelu vuotta silläkin on hirveen iso merkitys ollaan niin tiivisti yhdessä sekin auttaa opiskelun alussa OPINTOIHIN VAIKUTTAVAT HENKILÖKOHTAISET SYYT Monet haastatelluista ottivat vastuun siitä, etteivät olleet kaikkea OKL:n tarjoamaa opetusta ottaneet vastaan sisäistäneet. Oma opiskelumotivaatio oli voinut olla välillä heikko ja opiskelu varsin suorituskeskeistä. Myös oma opiskeluaikataulu oli saatettu laatia liian tiukaksi ja asioihin perehtyminen ja niiden sisäistäminen jäi toissijaiseksi merkintöjä kalastellessa. Myös oma vahva mm. työkokemuksen kautta hankittu ennakkonäkemys opettamisesta oli jyrännyt opetettavan aineksen yli, eikä uutta informaatiota haluttu ottaa vastaan, hyödyntää. opettaja oli ihan hyvä mutta mä en ehkä antanut hänelle tilaisuutta kehittää mun oppimista niinku olisi pitänyt mun pettymykset koulutukseen johtuu osaltaan siitä, että mulla ei ollut ensimmäisinä vuosina hirmuisesti energiaa ottaa kaikesta irti sitä mitä olisi pystynyt aika paljon on ollut siten itsestänsäkin kiinni... et jos sä olet ollut oikein väsyneenä ja et ole edes halunnut saada irti jostakin luennosta jotakin MENETELMÄT JA OPETTAJAT OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSELLA Niin kuin oppiminen yleensä, myös opettajankoulutuslaitoksella opiskelusta oppiminen ja opinnoista saatavan aineksen sisäistäminen kiinnittyivät opetusmenetelmiin ja opetusta antavaan henkilökuntaan. Opetusmenetelmiä kiitettiin sekä kritisoitiin, myös henkilöstön ajan tasalla oleminen nousi monessa haastattelussa esiin. jos haluaa sisäistää jonkun mallin opiskelijoille, niin sitä pitää itse käyttää: kateederiopetuksella saa kateederiopettajia ja semmoisella ryhmätyöopetuksella jota ei ohjata niin saa vaan sellaisia opettajia jotka pitää ryhmätöitä ohjaamatta niitä tavallaan ne asenteet on pakko vetää sen käytännön kautta sisään 15

19 välillä tuli sellainen olo että usein luennoitsijat ja ihmiset jotka piti niitä kursseja ei ollut lapsia moneen kymmeneen vuoteen nähnytkään, että aika usein tuli sellainen fiilis ehkä kannattasi norsunluutornista käydä katsomassa ihan tavallisten koulujen arkipäivää eikä pelkästään noiden harjoittelukoulujen todellisuutta nykyään kouluilla säästölinja ja muut, resurssit on aika pienet 5.4. TULEVAISUUS ELINIKÄINEN OPPIMINEN Luokanopettajan koulutuksen tehtävänä on mm. vahvistaa pyrkimystä elinikäiseen oppimiseen. Koulutuksesta valmistumisen tulisikin olla vain yksi askel opintojen tiellä, jota myöhemmin työn ohessa voi täydentää omien intressien ja tarpeiden mukaan. Järvinen (1999) käyttää jatkuvan ammatillisen koulutuksen käsitettä (continuing professional education), joka sisältää erilaisia elementtejä, kuten muodollista täydennyskoulutusta, itseohjattua opiskelua, työpaikan kehitysprojekteja, tutkintotavoitteisia ohjelmia, konsultatiivista ohjausta jne. Opettaja voi itse valita omien ammatillisten kehitystarpeidensa mukaiset ja omaan elämäntilanteeseensa sopivat muodot ja sisällöt. (Järvinen 1999, ) Jussilan ja Saaren (1999,33) mukaan opettajankoulutusta kehitettäessä tuleekin ottaa huomioon, että hiljattain tutkintonsa suorittanut opettaja ei työelämään siirtyessään ole vielä perehtynyt kaikkiin opettajan ja kasvattajan vaativiin tehtäviin. Myös vastavalmistuneiden opettajien tulisi tiedostaa tämä. Tähän voidaan vaikutta myös koulujen uusien opettajien perehdyttämisellä. Lähes kaikki haastatellut aikoivat osallistua tulevaisuudessa johonkin koulutukseen. Tieteellisiä jatko-opintoja ei kuitenkaan kukaan haastatelluista vastavalmistuttuaan vielä suunnitellut. Kuitenkaan täydennyskoulutukseen heti ensimmäisenä vuonna ei vielä ollut juurikaan osallistuttu. Syynä tähän olivat myös koulun niukentuneet täydennyskoulutusresurssit. Vastavalmistuneena haluttiin hengähtää opiskeluista hetkeksi, eikä akuuttia koulutustarvetta juurikaan koettu. Tämä vahvistaa sitä, että luokanopettajan koulutus on antanut vastavalmistuneille riittävät valmiudet työelämän käynnistämiseen. ettei kannata kuitenkaan sille koulutukselle asettaa hirveitä paineita. Joillakin on sellainen kuvitelma, että siitä putkesta kun astuu valmiina ulos niin on valmis opettaja, se on yksi askel sillä matkalla missä kasvetaan opettajaksi ja yksi semmoinen etappi, josta saa kyllä valmiuksia, mutta ei sieltä valmista opettajaa tutkintotodistus kädessä putkahda et se harhakuvitelma häipyisi et se (valmistuminen opettajaksi) on kaikkivoipaa vaan se pitäisi mennä nimenomaan sykleinä, niin et sä oot välillä töissä ja välillä opiskelet ja sit ku sä huomaat mitä sä tarvit, niin sit opiskelet (lisää) Kaikki kymmenen haastateltua näkivät itsensä koulun piirissä töissä vielä vuoden kuluttua. Muutamat tähtäsivät erityisopettajaksi ja myös koulun johtotehtävistä ja oppikirjojen tekemisestä oltiin tulevaisuudessa kiinnostuneita. 16

20 URASUUNNITELMAT Viime aikoina on puhuttu paljon opettajien huonoista työoloista ja mm. palkan pienuudesta. Mm. opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Erkki Kangasniemi toi huolensa esiin siitä, että vuosittain valmistuvista opettajista satoja valuu muille aloille. Kangasniemen mukaan ei ole hyväksyttävää, että korkeakoulutuksen saaneet opettajat hakeutuvat muualle. (Epäpätevät opettajat kasvava ongelma 2003.) Myös Mattilan (2002, 23 24) raporttiin haastatellut rehtorit olivat huolissaan opettajakadosta. Heidän mukaansa erityisesti miesopettajat lähtevät herkästi muihin tehtäviin. Opettajakatoon vaikuttavat opettajan työn reunaehdot mm. palkkaus ja työolot. Koulutuksen on kuitenkin vaikea vaikuttaa näihin haasteisiin. Opiskelijoiden motivoiminen ammattiyhdistystoimintaan voi kuitenkin olla yksi keino. Haastatteluissa nousi myös esiin, että jo opiskeluaikoina oli havaittu tietynlaista sitoutumattomuutta opettajaksi ryhtymisestä, vaikka siihen oltiinkin kouluttautumassa. Toisaalta lähes kaikilla haastatelluista oli itselläänkin jossain opintojensa vaiheessa ollut epäileviä tuntemuksia opettajaksi ryhtymisen suhteen. Kuitenkin opettajaksi opiskelevien sitoutuminen opettajan ammattiin on koulutuksen kannalta erityisen tärkeää. mitä pidemmälle meidän opiskelut OKL:ssä meni niin sitä useampi sano ettei musta ainakaan tule opettajaa mua hämmästytti silloin OKL- aikoina kun saatto olla, että istu kymmenen ihmistä samassa pöydässä ja niistä kaksi sano et haluaa kouluun töihin 17

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP 1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 työpaja Helsingissä 4.2.2014 Piirros: Linda Saukko-Rauta Niin opiskelijat kuin työnantajatkin tuntuvat olevan epätietoisia siitä, mitä opiskelijoista oikeasti valmistuu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP 1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2007-2009) KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opintonsa 2009-2010 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2009-2010) 1 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset

Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset Helsingin yliopisto / Käyttäytymistieteiden laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien 2012-2013 - 2014-2015 tutkintovaatimukset

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Eija Lehtonen eija.lehtonen@omnia.fi / eija.e.lehtonen@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

OmaOpo ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka

OmaOpo ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka Oma ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka 1 Sisältö 7 luokan tavoitteet...3 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet...4 Oma-seurantalomake...5 Sisältöalueiden tavoitteet ja itsearvioinnit S1 Oppiminen ja opiskelu...8

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Taiteen paikka. koulusta ulos vai sisään

Taiteen paikka. koulusta ulos vai sisään Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain )

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain ) 17.05.2017 Sivu 1 / 1 5435/2016 01.01.01 101 Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1256-16) Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846

Lisätiedot

KEMIAN NOVIISIOPETTAJIEN NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄN ENSIMMÄISIEN VUOSIEN HAASTEISTA

KEMIAN NOVIISIOPETTAJIEN NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄN ENSIMMÄISIEN VUOSIEN HAASTEISTA KEMIAN NOVIISIOPETTAJIEN NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄN ENSIMMÄISIEN VUOSIEN HAASTEISTA Heidi Handolin Kemian opetuksen päivät 2011 Työpajatyöskentely Kemian opettajankoulutusyksikkö / Heidi Handolin 25.3.2011 1

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin

Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin Liisa Postareff, Anne Nevgi & Sari Lindblom-Ylänne Helsingin yliopisto Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot