Menetelmä soveltuu WQ-palkin alalaipassa käytettävän palosuojamaalauksen lämmönjohtavuusarvojen

Transkriptio

1 TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 16/2004 [KORVAA NORMIKORTIN N:o14/2001] Plosuojmlien lämmönjohvuusrvojen määriäminen, kun suojv eräsos on WQ-lkin lli Yheyshenkilö: Jyri Ouinen Teräsrkenneyhdisys ry Unioninku 14, HELSINKI uh , fx e-mil: Meneelmän kuvus: Meneelmän rjoiukse: Teräsnormikoriss esieään meneelmä losuojmlien lämmönjohvuusrvojen määriykseen, kun suojv rkenne on hisun WQ-lkin lli. Teräsnormikorin eruseell lskeu lämmönjohvuuden ominisrvo on rkoieu ohjeiden B7 mukisen mioiusrvojen lskemiseen WQ-lkin llin losuojukselle. Meneelmä soveluu WQ-lkin lliss käyeävän losuojmluksen lämmönjohvuusrvojen määriykseen, kun lkin loluokk on R15-R120 lorsius on ISO 834-sndrdin mukinen koejärjesely ov eräsnormikorin mukise. Tämän eräsnormikorin eruseell määriey losuojmlin lämmönjohvuusrvo erusuv yksinkeriseuihin yhälöihin j mlin kuivklvonksuueen, joen niiä ei s ole losuojmlin odellisiksi ineominisuuksiksi eikä käyää elemenimeneelmään erusuvss lskennss. Teräsrkenneyhdisyksen Normioimikun on käsielly j hyväksyny Teräsnormikorin. Teräsnormikorin käyäjällä on vsuu korin ohjeiden käyösä. Tämä Teräsnormikori on voimss oisiseksi. Helsingissä huhikuun 20. äivänä 2004 TERÄSRAKENNEYHDISTYS RY TRY Teräsrkenneyhdisys ry Unioninku 14, 4.krs. Puh.: (09) HELSINKI Fx: (09)

2 1. JOHDANTO Tus Hisujen WQ-lkkien käyö P1 j P2 luokn rkennuksiss edellyää vllisesi lkin llin losuojus. Plosuojmlus soveluu WQ-lkin llin losuojukseen j losuojmlu in ei erou vnomisill mleill mlus inns. Knvien WQ-lkkien loluokkvimus on usein R60-R120, jok soveluu losuojmlille. WQ-lkkien llin losuojmlien klvoksuuden määriämisessä on ikisemmin käyey voimille i suljeuille eräsrofiileille määrieyjä mioiuskäyriä i yksiäisiä olokoeuloksi. Plosuojmlin isumisrekio on erilinen uki-, I- j levymäisen (esim. WQ-lkin lli) eräsosien innll. Plosuojmlin suojusvikuus on remi WQ-lkin lliss kuin suljeujen j yleensä myös voimien rofiilien innll. Suljeujen rofiilien mioiuskäyriä voidn sien sovel suorn myös WQ-lkeille. Avoimille j suljeuille rofiileille määriey mioiuskäyrä lkv kuienkin yleensä vs oikkileikkusekijän A /V rvos / m j jkuv oikkileikkusekijän rvoon / m. WQlkkien llin ksuude vihelev vllisesi 10 j 30 mm välillä j näiden oikkileikkusekijän rvo ov , kun llin leveys on 450 mm. Avoimien j suljeujen rofiilien mioiuskäyrä eivä siis yleensä k koko WQ-lkkien käyölue. Yheismillisen mioiuskäyräsöjen määriämiseksi Teräsrkenneyhdisys ry:n losuojmliyöryhmä on kehiäny WQ-lkin llin losuojmlukselle soveluvn olokoe- j lskenmeneelmän. Normikoriss esiey koe- j lskenmeneelmä erusuu Nordes NT FIRE 021 /1/ meneelmään j losuojmlej vren ehyyn lisäohjeeseen Nordes echnicl reor 122 /2/. Koemeneelmän mukn lskeujen lämmönjohvuuden ominisrvojen vull on mhdollis määriää Suomen rkenmismääräyskokoelmn ohjeiden B7 /3/ mukise yleisesi hyväksyy mioiuskäyräsö i - uluko WQ-lkin llin losuojuksen eriseksuuden määriämisä vren. Polokoemeneelmän vull määrieään losuojmlin suojuskyky WQ-lkin lliss sndrdin ISO 834 /4/ mukisess loss. Tämän ohjeen eruseell määriey losuojmlin lämmönjohvuusrvo erusuv yksinkeriseuihin yhälöihin j mlin kuivklvoksuueen, joen niiä ei s ole losuojmlin odellisiksi ineominisuuksiksi eikä käyää elemenimeneelmään erusuvss lskennss. 1.2 Normikorin mukisess lskennss käyeävä WQ-lkin llin oikkileikkusekijä Poikkileikkusekijällä A /V rkoien lolle liin olevn eräsosn in-ln j ilvuuden suhde [1/m]. WQ-lkin lli on mioiln yleensä smnlinen koko lkiss. Kuvss 1.1 esieään WQlkin llin oikkileikkusekijän A /V määriämiseen rviv mi kun llin oikkileikkus ysyy lkin iuussuunnss muuumomn.

3 3 b Kuv 1.1 WQ-lkin llin oikkileikkusekijä A /V määrieään kvs (1), kun llin oikkileikkus lkin iuussuunnss ysyy muuumomn. A b + 2 = (1) V b missä b on llin leveys [m] on llin ksuus [m] 2. LÄMMMÖNJOHTAVUUSARVOJEN JA TERÄSLÄMPÖTILOJEN LASKENNAN PERUSTEET Lskenmeneelmä erusuu WQ-lkeill ehäviin olokokeisiin, jok ehdään ISO 834 /4/ mukise vimukse äyävässä olouuniss. Polokokees miujen eräs- j loiln lämöilojen vull määrieään losuojmlin lämmönjohvuus memisen mllin vull. Lskennss määrieään kunkin yksiäisen koekleen losuojmlin lämmönjohvuusrvo o C lämöiloiss 25 o C:n välein. Koesrjn ulosen vull lsken lämmönjohvuuksien keskirvo lämöilvälille o C. Peruskoesrjn koekleill määrieyihin lämmönjohvuuden keskirvouloksiin lisäään koesrjn keskihjon kerroun vkiorvoll k = 1,0. Mikäli käyeään kohdn 3.4 mukis muunneun lämmönjohvuuden koe- j lskenmeneelmää, käyeään keskihjonkeroimelle vkiorvo k = 0. Plosuojmlin lämmönjohvuuden ominisrvojen vull voidn määriää eräsosn lämöil eri lonkesojoille kisinlskennn vull. Memisen mllin käyö mhdollis eräsosn lämöilojen lskennss ineroloinnin koeulosen rjoimss lueess j ässä ohjeess esieyissä rjoiss huvn eksroloinnin suojvn eräsosn oikkileikkusekijän j losuojmlin kuivklvoksuuden suheen.

4 4 3. KOEKAPPALEET 3.1 Yleisä Polokoesrjn koeklee vlin sien, eä niiden oikkileikkusekijä j losuojmlin kuivklvoksuude kv käyännössä esiinyvän lueen. WQ-lkkien lliojen A /V - suhde vlin vllisesi 35 j / m sekä losuojmlin kuivklvoksuus d 200 j 1500 µm välilä. Koeklee vlmisen S235, S275, S355, S420, S460 i muus vsvs rkenneeräsljis. Polokokeiss käyeävien koekleiden oikkileikkusmi rkisen. Poikkileikkusekijän lskennss käyeään nimellisiä oikkileikkusmioj mikäli miu oikkileikkusmi ov Rkenmismääräyskokoelmn osn B7 /3/ olernssien mukise. 3.2 Peruskoesrj Peruskoesrjn koekleiden lukumäärä on vähinään kuusi. Koeklee vlin sien, eä ne kv käyännössä esiinyvän lueen klvoksuuden j oikkileikkusekijän osl. Plkkien vähimmäisiuudeksi suosielln 1250 mm j ne voidn es kuormimomin. Koekleiden oikkileikkusekijä vlin oleeujen käyökoheiden mukn sien, eä kuskin rofiiliryhmäsä esn inkin ienin j suurin A /V-suhde käyäen vähinään kolme eri mliklvoksuu (ieni, suuri j keskimääräinen käyölueen klvoksuus). Tulukoss 3.1 j kuvss 3.1 esieään esimerkkikoesrj eruskoesrjn koekleis. Mikäli mioiuskäyräsö on rkoieu ääsiss loluokkn R60, ulukon 3.1 mukisess koesrjss on rkoiuksenmukis ksv koekleen 1 klvoksuu j mhdollisesi ienenää koekleen 6 klvoksuu jonkin verrn. Kuivklvoksuude ulee in vli uskohisesi. Tulukko 3.1 Esimerkki eruskoesrjn koekleis. Nro Allin leveys [mm] Allin ksuus [mm] Poikkileikkusekijä A /V [ 1 / m ] Kuivklvoksuus d [µm]

5 Mlin kuivklvon ksuus [µm] Kuv 3.1 Esimerkki eruskoesrjn koekleis. 3.3 Koekleiden sennus uuniin Poikkileikkusekijä A /V [ 1 / m ] Koeklee sennen uuniin sien, eä niiden llin lin j sivu ov kokonisuudessn lolle liin. Alliojen äälle sennen höyrykrkisus kevybeonis vlmiseu elemeni, kuvn 3.2 mukisesi. Elemenien ulee oll senneess kuivi. Elemenien j WQlkin välinen sum iiviseään kuivll hiekll. WQ-lkin ylälin äälle sennen vähinään 50 mm kuiv hiekk j 50 mm luokn A2-s1,d0 vimukse äyävää minerlivill lämöhäviöiden minimoimiseksi. Mikäli koelki knnen uunin seinärkeneis ulee lämmön johuminen esää lkeis uunin ulkouolelle. Koeklee suosielln riusevksi uunin korkeneis Kuv 3.2 Esimerkki WQ-lkkien sijoimises olouuniin. Väli- j yläohjiss WQ-lkin llin ukeuuu vllisesi sumvleu onelolso. Käyämällä olokokeiss väliohjss beonirkeneiden sijs kuivi höyrykrkisus kevybeonis vlmiseuj elemenejä j kuiv sumhiekk sdn vrmll uolell olevi eräsosn lämöiloj. Lämö ei johdu niin helosi höyrykrkisuun kevybeoniin kuin vlliseen beoniin j beonin sisälämä koseus hids odellisiss rkeneiss llin lämöiln nousu.

6 6 3.4 Muunneun lämmönjohvuuden määriysmeneelmä Plosuojmlin lämmönjohvuuden rvojen on hviu olevn lhisemi ohuill klvoksuuksill j hoikkien eräsosien innoill kuin ksuill klvoksuuksill j ksumien eräsosien innoill. Plosuojmlien lämmönjohvuueen viku sien lämöiln lisäksi myös mlin kuivklvon ksuus d j llin oikkileikkusekijä A /V. Kohdss 6.2 esieään meneelmä muunneun lämmönjohvuuden määriämiseksi. Jos losuojmlin klvoksuuden j eräsosn oikkileikkusekijän vikuus lämmönjohvuuden ominisrvoihin ei oe huomioon eräsosn lämöil määrieäessä, s seuruksen oll ohuill klvoill j suurill oikkileikkusekijän rvoill losuojmlin selvä ylimioiminen j ksuill klvoill j ienillä oikkileikkusekijän rvoill mliklvon limioiminen. Teräsrkeneen lämöil sndrdiloss sdn rkemmin lskeuksi eri mliklvon ksuuksill käyämällä lämmönjohvuuksien määriämisessä NT echnicl reor 122:ss esieyä mliklvon ksuuden j oikkileikkusekijän muunnosmeneelyä. Plosuojmlin muunneun kuivklvoksuuden j oikkileikkusekijän käyäminen edellyää eruskoesrj suurem koeklemäärää. Meneelmää vren rvin vähinään yhdeksän koekle eruskoesrjn kuuden sijs. Koekleiden oikkileikkusekijä j mliklvo vlin oleeujen käyökoheiden mukn sien, eä kuskin rofiiliryhmäsä esn inkin ienin, keskimmäinen j suurin A /V-suhde käyäen vähinään kolme eri kuivklvoksuu (ieni, suuri j keskimääräinen käyölueen klvoksuus). Koesrj koskev muu vimukse ov sm kuin eruskoesrjll. Tulukoss 3.2 j kuvss 3.3 esieään esimerkkikoesrj muunneun lämmönjohvuuden määriysmeneelmän koekleis. Tulukko 3.2 Esimerkki muunneun lämmönjohvuuden määriysmeneelmän koekleis. Nro Allin leveys [mm] Allin ksuus [mm] Poikkileikkusekijä A /V [ 1 / m ] Kuivklvoksuus d [µm]

7 Mlin kuivklvon ksuus [µm] Poikkileikkusekijä A /V [ 1 / m ] Kuv 3.3 Esimerkki muunneun lämmönjohvuuden meneelmän koesrjs. 4. KOEKAPPALEIDEN MAALAUS JA MAALIKALVON PAKSUUDEN MÄÄRITTÄ- MINEN Koekleiden losuojvn innn mlus suorien mlin vlmisjn ohjeen mukisesi ruiskull elll i sivelimellä sisesi leviäen koko lolle liin olevlle innlle. Plosuojmli ei s keskiää lämöilmiiseiden ymärille. Ruiskumll mlujen koekleiden losuojmlin klvoksuuksin käyeään klvonksuusmirill miujen yksiäisen ulosen keskirvo jos vähenneään ohj- j inmlin osuude. Mlikerrosen ksuuden mimiseen käyeään klibroiu sähkömgneeis kuivklvomiri. Mliklvon ksuuden määriämiseksi miuksi suorien vähinään 30 llin yhä lolle lis lkv neliömeriä kohden. Miukse suorien ohj-, losuoj- j inmlin leviämisen jälkeen. Yksi miusulos rkoi n. 1 cm 2 lueel suorieun kolmen miuksen (koskeuksen) keskirvo. Tel i sivellinä käyeäessä mlin määrä voidn määriää klvoksuusmirill edellä esieyllä vll i unnisemll mlisi mleineen j leviysvälineineen ennen j jälkeen mluksen. Punnisemll määrieyn mliklvon ksuus sdn kyseiselle mlille ominisen märkäklvo [g/m 2 ] vsvn kuivklvoksuuden eruseell. Plosuojmlin ulee oll äysin kuivunu ennen olokokeiden suorimis. Koekleiden mlus ulee suori vähinään kksi viikko ennen olokoe. Mlin vähimmäiskuivumisik ulee vrmis losuojmlin vlmisjl ennen olokokeen suorimis.

8 8 Plosuojmlille määrieyjä lämmönjohvuuden ominisrvoj voidn käyää eräslämöilojen lskennss vin olokokeiss esuille mliyhdiselmille (ohjmli, losuojmli j inmli). Koesrjs oikkevn inmli- j/i ohjmliyhdiselmän käyö losuojmlin knss vii vrmenvn olokokeen suorimisen mliyhdiselmän soveluvuuden vrmismiseksi. Vrmenv olokoe losuojmlin knss käyeäville eri in- j ohjmliyhdiselmille voidn ehdä esimerkiksi käyäen yhdelä uolel lolle liin olevi mm eräslevyjä i eruskoesrj vsvi koeklei. Kokeess olen sekä lämmönjohvuuden ominisrvojen määriyksessä käyey hyväksyy eä uusi mliyhdiselmä. Plosuojmlin klvoksuuksien j eräsosien (muoo j oikkileikkusekijä) ulee oll verilviss koekleiss smnlise. Tähän kokeeseen käyeävä losuojmlin klvoksuus vlin käyöksuuden ylärjoil. Mikäli esvn losuojmluksen eräsinnn lämöiln nousu on yhä noe i him kuin verilumlun eräsosn voidn uu mliyhdiselmää käyää vnhn rinnll smoin mioiuserusein. Vrmenviss olokokeiss ulee noud sndrdin ISO 834 /4/ mukis lämöilnousu j olokoe voidn ehdä myös kuuiouuniss. 5. POLTTOKOKEET JA LÄMPÖTILOJEN MITTAUS 5.1 Polokokeiden suoriminen Polokokee suorien olouuniss jok äyää ISO 834 /4/ mukise vimukse. Polokokeiss uunin lämöil nosen ISO 834 -sndrdilokäyrän mukisesi. Uunin miu keskimääräinen lämöil s oike sndrdilokäyräsä eninään sndrdiss ISO 834 esieyjen olernssien verrn. Polokokei jken, kunnes WQ-lkkien lliojen keskilämöil on vähinään C i voieen ollu lonkesoik on yliyny. Kokeen ikn seurn isumisrekio sekä losuojmlin kiinniysyvyyä. Tehdy hvinno kirjn ukimusselosukseen. 5.2 Uunin j eräslämöilojen mius Lämmönjohvuuden ominisrvojen lsken vren kunkin koekleen lämöiln nousu j uunin lämöil min j llennen ieokoneelle. Miusieojen llennusväliksi suosielln eninään 30 sekuni. Lämöil vihelee uunin eri osiss jonkin verrn, joen uunin lämöiloj ulee mi uses kohds koekleiden ymärilä. Miisee ulee sijoi sien, eä niiden vull voidn määriää uunin lämöil vähinään khden miiseen keskirvon kunkin koekleen ymärilä. Uunin lämöil min 3 mm ksuill visuojuill ermoelemeneillä. WQ-lkin lämöilmiisee ulee sijoi llin sien, eä miusieojen erusell voidn määriää llin keskimääräinen lämöil. Allin lämöil ulee mi yheensä vähinään seisemäsä eri miiseesä khdes eri leikkuksess kuvn 5.1 mukisesi. Teräslämöilojen miusrkkuuden ulee oll vähinään ± 5 o C j uunin lämöiln ± 15 o C. Termoelemenien kiinniysv esieään sndrdiss NT FIRE 021. Teräslämöilojen miuksess käyeään ermolnk jonk mellilngn ksuus on noin 1,5 mm.

9 Kuv 5.1 Esimerkki ermoelemenien sijinnis WQ-lkin lliss. Termoelemenien sijini j osien mi riiuv koesevs koeklees. 6. LASKENTAMENETELMÄ 6.1 Peruskoesrjn mukinen lskenmeneelmä Plosuojmlin lämmönjohvuuden lskennss käyeään NT FIRE 021 -sndrdiss esieyä lskenmeneelyä j sndrdiin losuojmlej vren ehyä lisäohje Nordes echnicl reor 122. Lskennss käyeään ominislämmölle NT FIRE 021 -sndrdis oikeen vkiorvo 600 J/kg o C. Lämmönjohvuuden lskennss käyeävä yleinen kv losuoj-ineille on muoo λ θ θ φ /10 g, V φ [ + ( e 1) ] d ρ c (1 + ) A 3 = (2) θ θ g, missä λ on losuojmlin lämmönjohvuus [W/m o C] d on losuojmlin kuivklvoksuus [m] ρ α on eräksen iheys, 7850 kg/m 3 c on eräksen ominislämö, vkiorvo 600 J/kg o C A /V on WQ-lkin llin oikkileikkusekijä [m -1 ] θ g, on loiln lämöil [ o C] θ on eräsosn lämöil [ o C] θ on eräsosn lämöiln muuos [ o C] θ g, on loiln lämöiln muuos [ o C] on lsken-ikväli [s] c ρ φ = d A /V on losuoj-ineen j suojvn eräsosn lämöksieeien välinen suhde, erise-syseemin c ρ suheellinen erminen mssiivisuus.

10 10 Käyeäessä losuojmli kv (2) yksinkerisuu kvksi (3), kun losuojuksen j eräsosn lämöksieeien välinen suhde θ seen nollksi. λ θ V d ρ c A = (3) θ θ g, Koekleiden jokisen miusiseen uloksis lsken kv (3) käyäen losuojmlin lämmönjohvuusrvo o C lämöiloiss 25 o C:n välein. Kun kunkin koekleen lämmönjohvuude on su, lsken koko koesrjn lämmönjohvuuksien rimeeinen keskirvo j keskihjon. Plosuojmlin lämmönjohvuuden ominisrvo λ d lsken koesrjn keskirvon j keskihjonnn eruseell edellä miniuiss lämöiloiss kvs (4). λ = λ + k s (4) d k λ missä λ d on lämmönjohvuuden ominisrvo [W/m 2o C] λ k on koesrjn lämmönjohvuusrvojen keskirvo [W/m 2o C] s λ on koesrjn lämmönjohvuusrvojen keskihjon [W/m 2o C] k on koesrjn vrmuu kuvv vkiokerroin (1,0) Ploiln lämöiln käyeään lämmönjohvuusrvojen lskennss miusuloksiin ienimmän neliösummn eruseell sovieu sndrdilokäyrän muoois logrimifunkio θ g, = b + log(8 +1). Logrimifunkion määriäminen suorien erikseen koekleiden ymärilä miujen uunin lämöilmiusiseiden vull. WQ-lkin llin keskimääräisen eräslämöiln lskennss käyeään kv (5), joss losuojmlin lämmönjohvuuen käyeään kvn (4) vull suj lämmönjohvuuden ominisrvoj λ d. θ = λ d d 1 A ( θ g, θ ) ρ c V (5) 6.2 Muunneun lämmönjohvuuden meneelmän mukinen lskenmeneelmä Plosuojmlien lämmönjohvuusrvoihin on odeu vikuvn lämöiln lisäksi myös eräsosn oikkileikkusekijä j losuojmlin kuivklvoksuus. Lsken suorien käyäen NT echnicl reor 122 esieyä muunneun lämmönjohvuuden ominisrvojen lskenmeneelmää, kun koekleiden lukumäärä j vlin on suorieu kohdn 3.4 mukisesi. Muunneuihin lämmönjohvuuden ominisrvoihin ei viku eriseksuus eikä eräsrkeneen oikkileikkusekijä. Muunneujen lämmönjohvuuksien ominisrvo määrieään kvs (4) käyäen keskihjonkerroin k = 0. WQ-lkin llin lämöiln nousun lskennss ulee käyää kv (6), joss losuojmlin lämmönjohvuuden rvoin käyeään muunneuj ominisrvoj.

11 11 θ λd ' = d ρ 1 c A V ( θ g, θ ) (6) Käyeäessä muunneuj lämmönjohvuuksien ominisrvoj eräslämöilojen lskennss korvn kvn (5) klvoksuus d j oikkileikkusekijä A /V muunneull klvoksuudell d j oikkileikkusekijällä [A /V], kv (7) j (8). d ' d c 1 1 = (7) b1 + 1 d 2 missä d' on muunneu losuojmlin klvoksuus [m] d 1 on lkueräinen losuojmlin klvoksuus [m] d 2 = d [m] 1, b 1 j c 1 ov klvoksuuden suheen suorieun muunnoksen ikn määrieyjä vkiorvoj A V A ' ( b ) = V c 2 A V (8) missä [A /V] on muunneu WQ-lkin llin oikkileikkusekijä [1/m] A /V on WQ-lkin llin oikkileikkusekijä [1/m] 2, b 2 j c 2 ov oikkileikkusekijän suheen suorieun muunnoksen ikn määrieyjä vkiorvoj Kvojen (7) j (8) vkiokeroime i, b i j c i (i=1 i 2) määrieään NT echnicl reor 122 ohjeen mukn. Keroime 2, b 2 j c 2 ulee määriää sien, eä kikill slliuill oikkileikkusekijän rvoill llin lämöil nousee oikkileikkusekijän suurenuess. 7. LASKENTAMENETELMÄN EKSTRAPOLOINTISÄÄNNÖT Plosuojmlien suojusksuuden lskennllinen mioius mhdollis eksroloinnin klvoksuuden j oikkileikkusekijän suheen. Eksroloini s suori vin ulukon 7.1 osoimill slliuill lueill kosk eksroloini s n näiden lueiden ulkouolell eävrmll uolell olevi eräslämöiloj. Pisunu mlikerros voi kuoriuu i vlu loss jos sen run- i leikkuskesävyys ei ole riiävä. Toisl isumisrekio voi jäädä uueelliseksi, kun eräsrkeneen oikkileikkusekijä on ieni.

12 12 Kokeiden eruseell eksroloinnin on hviu olevn urvllisem oikkileikkusekijän suheen ylösäin j klvoksuuden suheen lsäin. Tulukoss 7.1 esieään suurimm slliu eksroloiniluee eräsrofiilin oikkileikkusekijän j losuojmlin kuivklvoksuuden suheen. Tulukko 7.1 Teräslämöilojen lskennss käyeävä suurimm slliu eksroloiniluee eräsrofiilin oikkileikkusekijän j mlin klvoksuuden suheen. Eksroloiv ekijä Slliu eksroloiniluee Teräsrofiilin oikkileikkusekijä A /V [1/m] - 10 % % Plosuojmlin kuivklvoksuus d [m] - 25 % % 8. LÄHTEET 1. NT FIRE 021, Insulion of seel srucures: Fire roecion. Finlnd 1985, Nordes. 14 s. 2. Niels E. Andersen, Guidelines o use of NT FIRE 021. NT echn reor 122, Finlnd 1989, Nordes rojec no s. 3. Suomen rkenmismääräyskokoelm os B7, Teräsrkenee, Ohjee Helsinki 1996, Ymärisöminiseriö. 4. ISO 834-1:1999, Fire resisnce ess - Elemens of building consrucion Pr 1:generl Requiremens. Swizerlnd 1999, Inernionl orgnision for sndrdision. 25 s.