VUOSIKERTOMUS. Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti. UKK-instituutti Vuosikertomus 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS. Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti. UKK-instituutti Vuosikertomus 2011"

Transkriptio

1 vuosikertomus 2011

2 2 UKK-instituutti Vuosikertomus 2011

3 VUOSIKERTOMUS 2011 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti UKK-instituutti Vuosikertomus

4 4

5 Sisältö Johtajan katsaus... 7 Terveysliikuntaohjelman painoalueet Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen...12 Toiminta numeroina...14 Talous...14 Asiakkaat...15 Kumppanit...15 Prosessit...16 Tutkimus...16 Viestintä, tietopalvelu ja koulutus Palvelutoiminta...18 Laboratorio...18 Voimavarat...19 Hallinto...19 Henkilöstövoimavarat...19 Tyky- ja virkistystoiminta...19 Henkilöstökoulutus...19 Sammandrag Summary...21 Liitteet

6 6

7 Johtajan katsaus Aikaisemmin tunnettujen liikunnan terveyttä tuottavien vaikutusten ohella liikkumattomuuden eli istumisen merkitys on korostunut itsenäisenä riskitekijänä monissa elintapasairauksissa. Siksi on tullut tarve myös mitata entistä tarkemmin sekä aktiivisesti liikkuen että passiivisena istuen vietettyä aikaa päivässä. Syksyllä mitattiin ensimmäistä kertaa suomalaisessa väestössä objektiivisesti fyysistä aktiivisuutta, liikkumattomuutta sekä fyysistä kuntoa osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys seurantatutkimusta. UKK-instituutti vastasi aktiivisuuden ja kunnon mittareiden kehittämisestä, kouluttamisesta tutkimushoitajille ja laadunvalvonnasta. UKK-instituutin tutkijat kokosivat viimeisimmän tutkitun tiedon suomalaisten aktiivisuudesta ja kunnosta Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto raporttiin. Terveys tutkimuksen tulokset antavat aikuisväestön aktiivisuudesta ja kunnosta huomattavasti tarkemman kuvan kuin aikaisemmat kyselyihin perustuvat tutkimukset. Tarkemmilla aktiivisuuden ja liikkumattomuuden mittareilla passiiviset henkilöt voidaan tunnistaa aikaisempaa helpommin ja edelleen heidän aktivoitumistaan voidaan seurata aikaisempaa tarkemmin. Väestön vanhentuessa turvallisen liikkumisen merkitys yhteiskunnassa kasvaa. UKK-instituutin kehittämän kaatumisriskin kokonaisvaltaiseen vähentämiseen suunnatun KAAOS-klinikkamallin todettiin vaikuttavuustutkimuksessa vähentävän kaatumisia ja kaatumisvammoja noin 30 prosenttia. Mallia käytetään jo muutamissa kaupungeissa. Lasten ja nuorten liikuntaturvallisuutta edistettiin Terve koululainen -hankkeessa. Kansallisesti työurien pidentäminen on valittu valtioneuvoston puolesta yhdeksi keskeisistä tavoitteista kuluvalla hallituskaudella. Toimintavuoden aikana oli käynnissä useita tutkimushankkeita, joissa selvitettiin liikunnan ja elintapaneuvonnan mahdollisuuksia edistää työ- ja toimintakykyä. Liikunnan ter- veyshyötyjä tavoiteltiin erityisesti vaihdevuosioireista kärsiville naisille, liikapainoisille kaukoliikenteen kuljettajille ja rintasyöpään sairastuneille. Instituutti on useiden vuosien ajan panostanut järjestelmällisesti tutkitun tiedon jalkauttamiseen osaksi kansalaisten arkea. Tätä työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa. Vuoden 2011 aikana UKK-instituutti teki yhteistyötä muun muassa Diabetesliiton kanssa aikuis- ja raskausdiabetesta koskevien esitteiden uudistamisessa ja tyypin 2 diabeteksen ensitieto-oppaan kirjoittamisessa. Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeessa tehtiin koulutusyhteistyötä raskaana olevien ja perheiden liikuntaan ja ravintoon liittyvissä kysymyksissä. Edelleen instituutti suunnitteli Tule-KUNTOMITTA-testistön ja harjoitusohjelmat lihaskunnon ja liikehallintakyvyn harjoittamiseen yhteistyössä Suomen Tule ry:n jäsenjärjestöjen kanssa. Instituutin tutkijat olivat myös aktiivisesti rakentamassa Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositusta. UKK-instituutin tärkein viestintäkanava on omat verkkosivut. Verkkopalvelun kävijöiden määrä kasvoi noin 10 prosenttia edellisestä vuodesta, käyntejä oli Vuoden aikana julkaistiin paljon uutta terveysliikunnan edistämisen koulutus- ja viestintämateriaalia. Vuoden alussa julkaistiin toinen uudistettu painos 250-sivuisesta Terveysliikunta-oppikirjasta. Tule-KUNTOMITTA-hankkeessa valmistetut videot lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävistä harjoitusohjelmista julkaistiin verkkopalvelussa. Tutkitun tiedon jalkauttaminen edellyttää tiedon tarjoamista helposti omaksuttavassa muodossa. Esimerkkinä hyvästä tutkitun tiedon jalkautuksesta voidaan pitää UKK-instituutin Liikuntapiirakkaa, joka sai TEKRY ry:n Terveyden edistämisen teko -palkinnon. Yhteistyössä MS-liiton kanssa Liikuntapiirakasta kehitetyt erityisryhmille tarkoitetut soveltavat liikuntapiirakat julkaistiin alkuvuodesta. Tommi Vasankari UKK-instituutti Vuosikertomus

8 Terveysliikuntaohjelman painoalueet 1. Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta UKK-instituutin tavoite on arvioida ja seurata väestön liikkumisen, liikkumattomuuden ja kunnon kehittymistä ja raportoida siitä säännöllisesti päättäjille, asiantuntijoille ja kansalaisille. Lisäksi edistetään luotettavien ja pätevien arviointimenetelmien ja toimintamallien saatavuutta ja käyttöönottoa terveydenhuollossa, liikunta-alalla ja järjestöissä. Vähäinen liikunta, suuri istumisen määrä ja huono kunto ovat merkittäviä kansanterveyden haasteita, ja niiden seurantaa tarvitaan, kun pyritään edistämään koko väestön terveyttä, pidentämään suomalaisten työuria ja parantamaan iäkkäiden itsenäistä selviytymistä kotona. Vuonna 2011 tehtiin ensimmäisen kerran objektiiviset fyysisen aktiivisuuden ja kunnon mittaukset noin suomalaiselle aikuiselle osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys seurantatutkimusta. Tämän Liikunta-osatutkimuksen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. UKK-instituutti vastasi tutkimushenkilöstön koulutuksesta ja tutkimuksen toteutuksen laadunarvioinnista. Tulokset antavat entistä tarkempaa väestöpohjaista tietoa, jota voidaan verrata vuonna 2011 ilmestyneeseen, UKK-instituutin tuottamaan katsaukseen Suomalaisten fyysisen aktiivisuus ja kunto 2010 (OKM 2011:15). Liikunta-osatutkimuksen fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen käytettiin uudenlaisia kiihtyvyysantureita, joiden keräämästä tiedosta voidaan määrittää luotettavasti neljä perusliikkumisen tasoa: erittäin kevyt, kevyt, kohtuullisesti kuormittava ja rasittava. Liikkumattomuudesta erotellaan makaamisen, istumisen ja seisomisen kokonaismäärä valveillaolon ajalta. Määrityksiin tarvittavat raja-arvot saatiin UKK-instituutin esitutkimuksista, joissa erilaisia liikuntasuorituksia tehtiin vakioidulla tehtäväradalla. Kiihtyvyyden lisäksi mitattiin sydämen sykettä, jolla todettiin olevan vahva suoraviivainen yhteys perusliikkumisen aikana mitattuun kuormitustasoon. Liikunta-osatutkimuksessa käytettiin UKKinstituutin kehittämiä terveyskuntotestejä tasapainon, lihasten ponnistusvoiman sekä ylävartalon voiman ja selän asennon hallinnan kartoitukseen. Kestävyyskuntoa mitattiin 6 minuutin kävelytestillä, joka UKK-instituutin tekemissä esitutkimuksissa osoittautui päteväksi aikuisväestön hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon mittariksi. TESTIT-hankkeessa, joka edistää väestön terveyskunnon arviointimenetelmien ja hyvien toimintamallien käyttöönottoa, valmistui käsikirjoitus Terveyskunnon testaus menetelmä terveysliikunnan edistämiseen. Tämä käsikirja ja sen verkossa julkaistava oheismateriaali ilmestyvät keväällä Lisäksi julkaistiin Kansalaisen Tule-KUNTOMITTAtestistö ja siihen liittyvä videomateriaali (ks. sivu 7). Eurooppalaisesta ALPHA-FIT-testistöstä järjestettiin ensimmäisen kerran koulutusta. Lisäksi osallistuttiin Liikuntatieteellisen seuran Kuntotestausvaliokunnan laadunkehittämistyöhön. 8 UKK-instituutti Vuosikertomus 2011

9 Kansalaisen Tule-KUNTOMITTA testistö järjestöjen käyttöön Jaana Suni, Marjo Rinne, Annika Taulaniemi Tuki ja liikuntaelimistön sairaudet ja oireet ovat merkittäviä syitä suomalaisten työstä poissaoloihin, pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen ja ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Liikunta on halpa ja vaikuttava lääke tule-sairauksiin kuitenkin vain 10 % aikuisväestöstä harjoittaa lihaskuntoa suositusten mukaisesti. UKK-instituutti on suunnitellut Tule-KUNTOMITTAtestistön ja harjoitusohjelmat lihaskunnon ja liikehallintakyvyn harjoittamiseen yhteistyössä Suomen Tule ry:n kanssa. UKK-instituutti kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia Tule-KUNTOMITTA-testaajiksi ja järjestöjen vertaisohjaajia harjoitusohjelmien ohjaajiksi. Tule-KUNTOMITTA-testit antavat testattaville tietoa omasta terveyskunnosta ja tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvystä. Lisäksi jokainen testattava saa tuletoimintakykyä edistävän, omaa kuntotasoa vastaavan ohjelman lihaskunnon ja liikehallintakyvyn harjoittamiseen. Kolmelle eri kuntotasolle suunnitellut harjoitusohjelmat julkaistiin Tule-KUNTOMITTA-oppaassa, jossa on myös testit ja testauksen turvallisuuden varmistava terveysseulontakysely. Harjoitusohjelmat ovat katsottavissa UKK-instituutin verkkosivuilla. Kansalaisen Tule-KUNTOMITTA on osa Kansallista TULE-ohjelmaa ( ). Hankkeen levittäjinä ja toimeenpanijoina toimivat Tule ry:n jäsenjärjestöt. Kehittämisprojektit Suomalaisten fyysisen aktiivisuuden ja kunnon seuranta (Terveys 2011) Väestön terveyskunnon arvioinnin edistäminen (TESTIT-hanke) Kansalaisen Tule-KUNTOMITTA / Suomen Tule ry, Kansallinen TULE-ohjelma Asiantuntijatyö Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen seura Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaryhmä TOIMIA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveysliikuntaneuvosto / Kunto ry Comission on Leisure, Recreation and Physical Activities / Rehabilitation Internatiional -järjestö Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman neuvottelukunta HEPA Europe terveysliikuntaverkoston johtoryhmä / WHO Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin hallitus Julkaisu Suni J, Rinne M, Taulaniemi A. Kansalaisen Tule-KUNTOMITTA. Suomen Tule ry, UKK-instituutti, 2011 Tule-KUNTOMITTA lihaskunto- ja liikehallintaharjoitukset. UKK-instituutti Vuosikertomus

10 2. Liikkumisen turvallisuus Merkittävä osa liikunnan tuottamista terveyshyödyistä voidaan menettää liikunnan aikana sattuneiden tapaturmien ja rasitusvammojen takia. Taitavalla annostelulla voi kuitenkin vähentää liikunnan haittavaikutuksia. UKK-instituutti tutkii ja kehittää liikunta-alalle, terveydenhuoltoon ja järjestöille käytäntöön sovellettavia liikkumisturvallisuutta edistäviä toimintamalleja, liikunta ohjelmia ja harjoitusmenetelmiä. Liikunta- ja vapaa-ajan vammojen ehkäisystä oli käynnissä seitsemän tutkimushanketta. Urheiluseuroissa liikkuvien nuorten nilkka- ja polvivammojen riskitekijöitä, syntymekanismeja ja ehkäisyä selvittävässä tutkimuksessa urheilijoiden liikeanalyyseissa käytettiin uusinta 3D-tekniikkaa. Tärkein kehittämishanke oli Liikuntavammojen valtakunnallista ehkäisyohjelma (LiVE), joka edistää turvallista liikuntaa kouluissa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Ohjelman kahta hanketta Terve koululainen (2010 ) ja Terve urheilija (2006 ) toteutetaan yhteistyössä liikunta- ja terveysjärjestöjen, lajiliittojen ja liikunta-alan koulutuskeskusten kanssa. Peruskoulun opettajille ja oppilaille suunnatussa Terve koululainen -hankkeessa (TEKO) tuotettiin hankkeen verkkosivuille tietopaketteja ja käytännön opetusmateriaaleja fyysisestä aktiivisuudesta, levon ja unen merkityksestä sekä liikuntatapaturmista. Näiden lisäksi koulutuksissa teemana oli myös liikkujan ravitsemus. Valmentajille, ohjaajille ja urheilijoille suunnatussa Terve urheilija -hankkeessa rekisteröitiin Kymppiympyrä, joka on hankkeen sisältöalueiden tutkimuksellinen viitekehys ja visuaalinen esitysmuoto. Yhteistyössä Varalan Urheiluopiston sekä Hämeen Liikunta ja Urheilun kanssa järjestetettiin vuoden mittainen kouluttajakoulutus. Vuoden tapaturmapäivän teema oli liikunnan turvallisuus, ja LiVE toimi valtakunnallisen tapaturmayhteistyöryhmän pääkumppanina. Tapaturmapäivän seminaari järjestettiin UKK-instituutissa otsikolla Liikunnan iloa vai päätöntä menoa. LiVEen kuuluvassa Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisy -hankkeessa julkaistiin opas selän terveydestä huolehtimiseen Puolustusvoimien ja UKK-instituutin verkkosivuilla. UKK-instituutin tavoitteena on ehkäistä ikääntyvän väestön kaatumisia. Kaatumisriskin kokonaisvaltaiseen vähentämiseen suunnatun KAAOSklinikkamallin vaikuttavuustutkimuksessa sen todettiin vähentävän kaatumisia ja kaatumisvammoja noin 30 prosenttia. Tutkimuksen pääraportti lähetettiin loppuvuodesta julkaistavaksi. KAAOS-klinikat toimivat tällä hetkellä Tampereella ja Lahdessa. Murtumat heikentävät iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä vuosiksi, todetaan Maarit Piirtolan väitöskirjatutkimuksessa, joka hyväksyttiin Turun yliopistossa. Tampereen yliopistossa hyväksytyn Saija Karinkannan väitöskirjatutkimuksen mukaan kohtuullisesti rasittava voimaharjoittelu ja tasapainohyppelyharjoittelu ovat turvallisia ja käyttökelpoisia harjoitusmuotoja kotona asuville iäkkäille naisille. Tampereella iäkkäiden palvelukeskuksissa aloitettu tutkimus selvittää, voiko värähtelyharjoittelulla lisätä asukkaiden fyysistä toimintakykyä ja ehkäistä kaatumisia. Asiantuntijatyötä tehtiin useissa hankkeissa: Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman, Lonkkamurtumapotilaan käypä hoito -suosituksen ja Kaatumisten ehkäisyn fysioterapiasuosituksen laatiminen (ks. sivu 9). Invalidiliiton Talvisia jännitysnäytelmiä -kampanjaan tehtiin ohjeet tasapainon harjoittamiseen. Lisäksi UKK-instituutti järjesti yhdessä THL:n kanssa iäkkäiden kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn asiantuntijafoorumin. Tampereen Urheilulääkäriasema järjesti liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutusta yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. 10 UKK-instituutti Vuosikertomus 2011

11 Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Maarit Piirtola, Saija Karinkanta Kaatumiset ovat iäkkäiden yleisin tapaturma ja kaatumisista johtuvien vammojen määrän on ennustettu lisääntyvän rajusti jo lähitulevaisuudessa. Suositus kokoaa tiedon fysioterapiamenetelmistä, joilla voidaan vähentää iäkkäiden kaatumisvaaraa ja kaatumisista johtuvia vammoja, sekä esittelee luotettavaksi osoitettuja menetelmiä ja testistöjä kaatumisvaarassa olevien henkilöiden tunnistamiseen. Suositukset kaatumisten ehkäisymenetelmistä annetaan erikseen kotona asuville iäkkäille henkilöille, hoiva- ja sairaalapotilaille sekä muutamille potilasryhmille, kuten muistisairaille, osteoporoosia ja neurologisia sairauksia sairastaville. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy on moniammatillista yhteistyötä, jossa monipuolisella liikuntaharjoittelulla on keskeinen merkitys. Harjoittelun tulee aina sisältää tasapainoa parantavia ja alaraajojen lihasvoimaa lisääviä harjoitteita. Usein harjoittelun tueksi tarvitaan iäkkäiden liikuntaharjoitteluun perehtynyttä ammattilaista. Fysioterapeuteille tarkoitettua suositusta voivat hyödyntää myös muut iäkkäiden henkilöiden parissa toimivat ammattiryhmät, päätöksentekijät, tutkijat, opettajat ja kouluttajat sekä soveltuvin osin iäkkäät henkilöt ja heidän omaisensa. Julkaisu Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. Hyvä fysioterapiakäytäntö ( ). Suomen Fysioterapeutit Finlands Fysioterapeuter ry:n asettama työryhmä: Satu Pajala, Maarit Piirtola, Saija Karinkanta, Minna Mänty, Tiina Pitkänen, Anne Punakallio, Sanna Sihvonen, Jyrki Kettunen ja Heli Kangas ( Kehittämisprojektit Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) - Terve Urheilija -hanke ( - Terve Koululainen -hanke ( EuroSafe, Information Exchange on Sports Injuries Action to strengthen the mutual benefits of physical activity promotion and injury prevention in Europe -hanke / European working group of promotion of physical activity and injury prevention Kaatumis- ja osteoporoosiklinikka (KAAOS) Tampereella ja Lahdessa. Asiantuntijatyö Kenttälääkintäjaos / Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) Tapaturmapäivän viestintäryhmä / Sisäasianministeriö Nuorten tukiurheilijoiden ravitsemusohjaus / Suomen Olympiakomitea Tampereen Urheiluakatemia, terveyspalvelujen koordinaattori / Tampereen kaupunki Tampereen Urheiluakatemia, ravitsemusasiantuntija / Tampereen kaupunki Tampereen Urheiluakatemia, valmennus / Tampereen kaupunki Huippu-urheilutyöryhmän Tytöt ja naiset asiantuntijajäsen / Suomen Salibandyliitto Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen seura Liikuntalääketieteen valiokunta / Liikuntatieteellinen seura Aikuisliikuntatoimikunta / Suomen Golfliitto Europe Working Group on HEPA Promotion and Injury Prevention / Eurosafe Lonkkamurtumapotilaan Käypä hoito, asiantuntijatyöryhmä / Duodecim Kaatumisten ehkäisyn fysioterapiasuositustyöryhmä / Suomen fysioterapeutit Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosikuntoutujille /Suomen Osteoporoosiliitto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto / Varalan Urheiluopisto UKK-instituutti Vuosikertomus

12 3. Terveysliikunnan edistäminen Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi elintapoihin liittyvien kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. UKK-instituutin tavoitteena on tutkia ja kehittää erilaisille kohderyhmille toimivia ja kustannustehokkaita terveysliikunnan edistämisen toimintatapoja, arvioida niiden toimivuutta ja vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Hyviksi todetuista toimintatavoista välitetään tietoa julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen terveys- ja liikunta-alan toimijoille ja väestölle. Toimintavuoden erityisenä painopisteenä olivat tutkimushankkeet, joissa selvitettiin liikunnan ja elintapaneuvonnan mahdollisuuksia edistää työ- ja toimintakykyä. Liikunnan terveyshyötyjä tavoiteltiin erityisesti vaihdevuosioireista kärsiville naisille, liikapainoisille kaukoliikenteen kuljettajille ja rintasyöpään sairastuneille. Liikunnan edistämisessä ja tietojen keruussa käytettiin mm. askelmittaria, sähköpostia ja matkapuhelinta, joiden käytettävyydestä saatiin uutta tietoa. Hoitohenkilöstön selkäkivun uusiutumista ehkäisevän tutkimuksen alkumittaukset käynnistyivät loppuvuodesta. Tutkimuksessa selvitetään pilatestyyppisen lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta alaselkäkipujen uusiutumisen ehkäisyyn. Vaihdevuosi-ikäisten naisten liikunnan edistämistä koskevan tutkimuksen onnistuneista tuloksista kirjoitettiin artikkelit useisiin ammattilehtiin. Suomen Akatemian työhyvinvointiohjelman tuloksista kertovaan kirjaan kirjoitettiin Työterveyslaitoksen tutkijoiden kanssa artikkeli elintapojen vaikutuksista äitien työkykyyn ja työhön paluuseen perhevapaalta. Yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa tehtiin kaikissa tamperelaisissa yläkouluissa internet-pohjainen koulumatka- ja liikuntakysely. Tamperelaisia yläkouluikäisiä oli myös mukana fyysisen aktiivisuu- den arviointimenetelmien luotettavuutta selvittävässä tutkimuksessa. Useita pirkanmaalaisia kuntia osallistuu Liikkumisreseptin käyttöönottoa edistävässään hankkeeseen, jossa pyritään lisäämään alueellista yhteistyötä liikunnan edistämisessä. UKK-instituutti teki yhteistyötä Diabetesliiton kanssa aikuis- ja raskausdiabetesta koskevien esitteiden uudistamisessa ja tyypin 2 diabeteksen ensitieto-oppaan kirjoittamisessa. Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeessa tehtiin koulutusyhteistyötä raskaana olevien ja perheiden liikuntaan ja ravintoon liittyvissä kysymyksissä. NELLI-tutkimuksessa (ks. s 11) neuvoloiden käyttöön kehitetyt liikunnan ja ravitsemuksen neuvontamateriaalit raskaana oleville ja synnyttäneille äideille päivitettiin, ja ne levisivät neuvoloihin ympäri Suomea. UKK-instituutin Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät -seminarissa perehdyttiin liikkumattomuuden haittoihin ja terveyskasvatuksen ajankohtaispäivässä käsiteltiin terveyden edistämisen eettisiä kysymyksiä. Yhteistyössä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin uudet koulutukset niskavaivojen ja olkapään toimintahäiriöiden aktiivisesta kuntoutuksesta liikunnan avulla. Tampereen seudun omaishoitajien koulutusyhteistyön tavoitteena on omaishoitajien jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen. UKK-instituutin Liikuntapiirakka sai Terveyden edistämisen teko -palkinnon. Yhteistyössä MSliiton kanssa Liikuntapiirakasta kehitetyt erityisryhmille tarkoitetut soveltavat liikuntapiirakat julkaistiin alkuvuodesta. Duodecimin kustantamasta, UKK-instituutin asiantuntijoiden kirjoittamasta Terveysliikunta-oppikirjasta ilmestyi uudistettu painos. Terveysliikunnan eurooppalaisen yhteistyöverkoston HEPA Europen toimintaan osallistuttiin useassa eri työryhmässä. 12 UKK-instituutti Vuosikertomus 2011

13 Raskauden aikaisesta elintapaneuvonnasta hyötyjä äidille, lapselle ja yhteiskunnalle Riitta Luoto Raskausdiabetekseen liittyvää lapsen suurta syntymäpainoa voidaan ehkäistä tehostamalla riskiryhmään kuuluvien äitien liikunta- ja ravitsemusneuvontaa. Tutkimuksessa haastatellut äidit olivat raskausajan jälkeen työkyvyltään ja hyvinvoinniltaan hyvin heterogeeninen ryhmä. Puolet äideistä koki olevansa riittävän hyvinvoivia yhdistääkseen työn ja perhe-elämän. Vähän liikkuvilla iäkkillä ensisynnyttäjillä masennusoireita oli eniten muihin ryhmiin verrattuna. Työelämään paluuta tuki äidin hyvinvointi, jota edisti riittävä liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen. Raskauden aikaisten elintapamuutosten vaikutuksia äitien hyvinvointiin, työhön paluuseen ja työkykyyn selvitettiin Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -tutkimushankkeen seurannassa. Seurantatutkimuksen aineisto kerättiin vuosi synnytyksen jälkeen yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Hankkeessa tutkittiin raskauden aikaisen elintapaneuvonnan vaikuttavuutta 14 pirkanmaalaisessa kunnassa. Tutkimukseen osallistui 841 raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvaa äitiä. Joka kolmas raskaana oleva suomalainen nainen kuuluu raskausdiabeteksen riskiryhmään, jonka raskaudenaikaiset terveydenhuollon kustannukset ovat lähes kaksinkertaiset muihin naisiin verrattuna. Raskausdiabetekseen liittyvää lapsen suurta syntymäpainoa voidaan ehkäistä tehostamalla riskiryhmään kuuluvien äitien liikunta- ja ravitsemusneuvontaa. Julkaisut Luoto R, Kinnunen T, Aittasalo M, Kolu P, Raitanen J, Ojala K, Mansikkamäki K, Lamberg S, Komulainen T, Vasankari T, Tulokas S. Primary prevention of gestational diabetes mellitus and newborn s high birthweight by lifestyle counseling a cluster-randomized controlled trial. Plos Medicine 2011 (open access) Kolu P, Raitanen J, Luoto R. Cost of gestational diabetes mellitus-related antenatal visits in health care based on Finnish Medical Birth Register. Prim Care Diabetes 2011 (epub ahead of print Feb 1) Luoto R, Kauppinen K, Luotonen A. Perhevapaalta takaisin työelämään. Kirjassa: Pietikäinen P (toim). Työstä, jousta ja jaksa. Gaudeamus, Helsinki Luoto R, Riippi J. Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus Pirkanmaalla tuloksia ja terveydenhoitajien kokemuksia. Terveydenhoitaja-lehti Luoto R, Kolu P, Tulokas S. Raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus sekä äiti että lapsi hyötyvät elintapaneuvonnasta. Diabetes ja lääkäri 2011; 4: Kehittämisprojektit Terveysneuvonnan käytännöt perusterveydenhuollossa (TNK) Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa (NELLI) Liikkumisreseptin käyttöönoton edistäminen terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa -hanke (LIREKE) Asiantuntijatyö Fysioterapiakoulutuksen neuvottelukunta / Helsingin ammattikorkeakoulu Metropolia Liikuntatoimikunta / Suomen MS-liitto Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmä / Ikäinstituutti Pirkanmaan terveyden edistämisen verkosto Tieteellinen neuvottelukunta / Terveyden edistämisen keskus Käypä hoito -suosituksien toimituskunta Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmä, Yksi elämä -hanke / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Liiku terveemmäksi -hanke / Suomen Latu Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta / Tampereen yliopisto Johtoryhmä / Valtakunnallinen kansan terveyden tutkijakoulu (DPPH) Asiantuntijaverkosto / Suomen Selkäliitto PETRA personal trainer -projektin ohjausryhmä / Tampereen seudun omaishoitajat Koulutustyöryhmä / Soveltava Liikunta SoveLi ry Soveltavan liikunnan kouluttajaverkostohankkeen ohjausryhmä / SoveLi ry Suomen TYKY-verkosto / Työterveyslaitos Kansallisen metsäohjelman 2015 Elämänlaatutyöryhmä / Maa- ja metsätalousministeriö Terveyden edistämisen neuvottelukunta / Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Väestön lihavuuskehitys käännetään laskuun strateginen toimi -työryhmä / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos UKK-instituutti Vuosikertomus

14 Toiminta numeroina Talous UKK-instituutin toiminnan rahoituksen perustana ovat vuotuinen valtionavustus sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä ja vuotuinen avustus Rahaautomaatti yhdistyksen tuotoista valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Vuoden 2011 talouden keskeiset tunnusluvut on esitetty oheisessa taulukossa. UKK-instituutin oman toiminnan tuotot ja julkisesti haettavat apurahat olivat yhteensä 39 % toiminnan kokonaistuotoista. Säätiön taseen loppusumma oli ,91 euroa, ja tilivuoden alijäämä oli ,72 euroa. Tampereen Urheilulääkäriasema (TaULA) sai toiminta-avustusta opetusministeriöltä. Urheilulääkäriaseman toiminnan alijäämä oli ,95 euroa. UKK-instituutin vuoden 2011 tulojen tunnuslukuja (euroa) RAY / tutkimustoiminnan avustus RAY / investointiavustus STM / valtionavustus Tutkimusapurahat ja muut tutkimustoiminnan tuotot Koulutustoiminnan tuotot Muut tuotot ja varainhankinta UKK-instituutin vuoden 2011 kulujen tunnuslukuja UKK-instituutin kokonaiskulut Hankinnat ja sijoitukset TaULAn vuoden 2011 talouden tunnuslukuja Toiminta-avustus Oman toiminnan tuotot Hankerahoitus Kokonaiskulut Säätiön tuloslaskelma ja tase ovat liitteenä vuosikertomuksen lopussa. 14 UKK-instituutti Vuosikertomus 2011

15 Asiakkaat UKK-instituutin asiakkaiden tuoma tulo vuonna 2011 oli ,91 euroa. Tämä luku ei sisällä avustuksia RAY:ltä tai tutkimusapurahoja myöntäviltä julkisorganisaatioilta. Ammatillisen täydennyskoulutuksen suurimmat asiakasryhmät olivat perusterveydenhuollossa työskentelevät fysioterapeutit sekä liikunta-alan ammattilaiset. UKKinstituutin verkkopalvelun huomattava asiakasryhmä oli terveysneuvonnan parissa työskentelevät terveysalan ammattilaiset. UKK-instituutin tärkeimmät asiakasryhmät 2010 tulo 2011 tulo 2011 % Tuote: Ammatillinen täydennys koulutus ja viestintätuotteet Asiakkaat: Perusterveydenhuollon henkilöstö, erityisesti fysioterapeutit Tuote: Kokouspalvelu Asiakkaat: Yritykset Tuote: Liikuntasalin vuokraus Asiakkaat: Tamperelaiset urheiluseurat ja yhteisöt , , , , , ,48 10 Muut , ,01 12 Kumppanit Strategiansa mukaisesti UKK-instituutti on kansallisesti merkittävänä terveysliikunnan asiantuntijana, joka pyrkii vaikuttavuuteen tehokkaasti verkottuen tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijatyön ja viestinnän aloilla. Instituutti tekee laajasti yhteistyötä monien terveyden ja liikunnan toimijoiden kanssa. Toimintavuoden 2011 UKKinstituutin keskeisimmät yhteistyökumppanit olivat järjestötoimijoista Sydänliitto, Diabetesliitto, Ikäinstituutti, Suomen TULE ry, KKI-ohjelma/LIKES, Kuntoliikuntaliitto, Liikuntatieteellinen seura ja Terveyden edistämisen keskus, sektoritutkimuslaitoksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos, yliopistoista Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, Tampereen kaupunki, ministeriöistä sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Puolustusvoimat. Tämä yhteistyöverkosto kuvastaa hyvin sekä instituutin että koko terveysliikunnan kentän tutkimuksen ja tiedon soveltamisen poikkihallinnollisuutta. Keskeiset yhteistyökumppanit vuoden 2011 toimintojen kannalta on lueteltu liitteessä 1. UKK-instituutti Vuosikertomus

16 Prosessit Tutkimus Tutkimustoiminta oli vuoden 2011 aikana vilkasta. Vuoden aikana oli käynnissä 33 tutkimusta ja kehittämishanketta. Toimintavuoden aikana päättyi neljä tutkimushanketta. Vertaisarvioitujen kansainvälisten alkuperäisjulkaisujen ja katsausten määrä laski hieman edeltävästä vuodesta. Vastaavasti asiantuntijajulkaisujen ja kirja-artikkelien määrä kasvoi selvästi. Vuoden aikana ilmestyi kaksi väitöskirjaa. Tutkimustoiminnan kilpailtujen apurahojen määrän kasvu jatkui viidentenä vuonna peräkkäin. UKK-instituutin tutkimustoimikunta kokoontui vuoden 2011 aikana neljä kertaa ja antoi lausunnon neljästä tutkimussuunnitelmasta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta pyydettiin lausunto neljästä tutkimussuunnitelmasta. Yhdelle tutkimussuunnitelmalle haettiin lausunto Tampereen alueen ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta. Tiedelehdet, joissa UKK-instituutin tutkijat ovat toimineet vertaisarvioijina, on esitetty liitteessä 2. UKK-instituutin toimintakonsepti tutkimuksesta väestön terveysliikunnan edistämiseen on esitetty liitteessä 9. UKK-instituutin tutkimustoiminnan tunnuslukuja Apurahat (euroa) Julkaisut tieteellisissä sarjoissa Muut julkaisut Kongressiabstraktit Kotimaiset suulliset asiantuntijaesitelmät Kansainväliset suulliset asiantuntijaesitelmät Julkisesti haettava hankerahoitus (euroa) OKM 30 % 21 % 35 % STM 19 % 27 % 21 % Pirkanmaan sh-piiri 9 % 10 % 10 % Suomen Akatemia 24 % 41 % 27 % Muut 18 % 3 % 7 % UKK-instituutti Vuosikertomus 2011

17 Viestintä, tietopalvelu ja koulutus UKK-instituutin viestinnän ja täydennyskoulutuksen tavoitteena on tutkimustiedon ja uusien toimintamallien nopea siirtyminen terveysliikunnan palveluihin ja ammatillisiin käytäntöihin. Tiedonvälityksessä käytetään koulutuksen lisäksi useita viestintäkanavia ja keskeisiä kohderyhmiä ovat terveyden ja terveysliikunnan edistäjät, joiden kautta luotettava tieto välittyy väestölle. UKK-instituutin tärkein viestintäkanava on verkkopalvelu Palvelun sisältöä täydennettiin ja muun muassa liikunnan terveysvaikutuksia käsittelevät artikkelit päivitettiin vuoden alussa ilmestyneen Terveysliikunta-kirjan pohjalta. Tule-KUNTOMITTA-hankkeessa valmistetut videot lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävistä harjoitusohjelmista julkaistiin verkkopalvelussa. Sivuston tietosisältöjä linkitettiin aktiivisesti muun muassa terveydenhuollon alueellisiin portaaleihin ja kuntien verkkosivuihin. Instituutin verkkopalvelun kävijöiden määrä kasvoi noin 10 prosenttia edellisestä vuodesta, käyntejä oli UKK-instituutin tutkimustoiminnan tiedottamisesta valmisteltiin toimintamalli, jossa kuvataan tutkimustiedotuksen sisäiset viestintäkäytännöt. Tiedotteet tutkimusten käynnistymisestä ja julkaistuista tuloksista tuottivat runsaasti medianäkyvyyttä. Aikaisemmin julkaistuja terveysliikunnan edistämisen aineistoja uudistettiin (liite 4) ja aineiston markkinointia erilaisissa terveydenhuollon tilaisuuksissa tehostettiin. UKK-instituutin toiminnasta kertovia tai tutkijoita asiantuntijoina käyttäviä lehtijuttuja julkaistiin yhteensä 654. Lisäksi tutkijoita haastateltiin lukuisiin radio- ja tv-ohjelmiin. Kirjaston asiakkaina on oman henkilökunnan lisäksi esim. opinnäytteiden laatijoita, terveydenhuollon ammattilaisia, terveys- ja liikunta-alan tutkijoita kotimaasta ja ulkomailta sekä lehtien ja verkkopalveluiden toimittajia. Kirjasto tarjoaa painettua kirjallisuutta, verkkomateriaalia, tietopalvelua ja tiedonhaun neuvontaa ja opetusta. UKK-instituutin julkaisuluettelo laadittiin suomeksi ja englanniksi. Uusimmat tiedot UKK-instituutin julkaisuista on nähtävissä verkkopalvelun julkaisuhakemistossa. Terveysliikunnan uutispalveluun kuuluu kerran kuukaudessa julkaistavat verkkouutiset ja kerran vuodessa julkaistava Terveysliikuntauutisten teema- numero, jonka aiheena oli Liikkumattomuus haasteena. Uutispalvelun tilaajien määrä kasvoi edellisvuodesta ja on nyt noin 800. TerveysInfo-tietokantaan UKK-instituutti kerää tiedot Suomessa saatavilla olevasta terveysaineistoista. Hakemisto helpottaa terveysneuvontaan tarkoitettujen lehtisten ja muiden aineistojen löytämistä. TerveysInfo-hakemiston asiak kaille tarjottiin uutena palvelumuotona neljä kertaa vuodessa ilmestyvä uutuustiedote. Koulutukset pohjautuvat UKK-instituutin kolmen painoalueen tuottamaan uuteen tietoon ja kouluttajina toimivat UKK-instituutin tutkijat ja asiantuntijat. Tavoitteena on tukea paikallisten ohjaus- ja liikuntapalveluiden suuntaamista entistä enemmän liian vähän liikkuvien suomalaisten tarpeisiin. Avoimet täydennyskoulutukset ovat 1 6 päivän mittaisia ja ne toteutetaan moniammatillisissa pienryhmissä. Kaikkia avoimen koulutusohjelman sisältöjä toteutetaan myös tilaajan tarpeisiin sovellettuina tilauskoulutuksina tai luentoina. Koulutusohjelmassa oli tarjolla kaksi ajankohtaisseminaaria, 28 avointa koulutustilaisuutta ja niiden lisäksi 13 koulutusta, joita tarjottiin vain tilauksesta. Koulutustilaisuuksista toteutui kaksi seminaaria, 18 avointa koulutustilaisuutta ja tilattuja koulutuksia oli 73 (114 tuntia). Täydennyskoulutustilaisuuksissa annettiin opetusta yhteensä 342 tuntia. Instituutin avoin koulutustarjonta oli hiukan edellistä vuotta laajempi (23/28), mutta peruuntuneita koulutuksia oli syyskaudella poikkeuksellisen paljon ja osallistujamäärät putosivat edellisvuosista (liite 3). Koulutuksen osallistujat täydennyskoulutus, tilatut täydennyskoulutus, avoimet koulutukset UKK-instituutti Vuosikertomus

18 Palvelutoiminta Säätiö omistaa osake-enemmistön UKK Terveyspalvelut Oy:stä. Yhtiön tarkoituksena on tuottaa terveyteen, hyvinvointiin, liikuntaan ja elintapoihin liittyviä tuotteita ja asiantuntijapalveluita. Laboratorio Vuoden 2011 aikana laboratorio tuotti palveluja instituutin terveysliikuntaohjelman kaikille painoalueille. Laboratoriossa tehtiin terveyskunto- ja suorituskykymittauksia, luustomittauksia sekä ultraäänikuvauksia ja lisäksi otettiin verinäytteitä interventio- ja pitkäaikaisseurantatutkimuksissa. Kliinisen kemian analyyseja tehtiin instituutin tutkimuksiin liittyen ja analyysivalikoimaa täydennettiin yhteistyöllä Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin Fimlab Laboratoriot Oy:n sekä Turun Yliopiston biolääketieteenlaitoksen kanssa. Mittausten ja analytiikan laatua varmistettiin yhteistyöllä Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikön kanssa sekä osallistuttiin Labquality Oy:n järjestämiin kliinisen kemian ja fysiologian laaduntarkkailukierroksiin. Laboratorio osallistui Terveys hankkeen tutkimushoitajien koulutukseen ja terveyskuntoon liittyvien mittausten auditointiin kenttämittausten yhteydessä. Laboratorion henkilökunta osallistui myös instituutin koulutustoimintaan ja tutkimuksien liikuntasuunnitteluun. 18 UKK-instituutti Vuosikertomus 2011

19 Voimavarat Hallinto Säätiön hallitukseen kuuluu kaksitoista jäsentä, joista opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto nimeävät kukin yhden. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. UKK-instituutin johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Hallintoyksikkö hoitaa UKK-instituutin ja säätiön hallintotehtävät, taloushallinnon sekä yleiset toimistopalvelut ja pitää huolta kiinteistöstä ja muusta omaisuudesta. Yksikkö huolehtii myös tietotekniikan käyttäjätuesta ja tietoteknisten järjestelmien ylläpidosta. Toimintavuonna aloitettiin rakennuksen ilmastointikoneiden sekä lämmitys- ja rakennusautomaatiojärjestelmien osittaisen uusimisen yksityiskohtainen suunnittelu. Henkilöstövoimavarat UKK-instituutissa oli vuoden lopussa 62 työntekijää (liite 6). Työntekijöistä 40 henkilöllä (65 %) oli akateeminen loppututkinto vuoden 2011 lopussa. Tyky- ja virkistystoiminta Tyky-toimintaa ja työyhteisön hyvinvointia arvioitiin kuudetta kertaa TYKY-STEP-itsearviointimenetelmällä. Niin keskimääräiset kokonaispisteet kuin eri osaalueiden pisteet olivat kaikki edistyneellä tasolla, mihin tilanne näyttää vakiintuneen jo useamman vuoden aikana. Lokakuussa henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus työterveyshoitajan tekemiin terveystarkastuksiin UKK-instituutin tiloissa. Viikoittaisia tyky-kuntosalivartteja järjestettiin keväällä ja syksyllä. Työhyvinvointitiimi kokoontui kerran syksyllä, jolloin keskusteltiin työterveyshoitajan kanssa muun muassa varhaisen tuen mallin käyttöönotosta ja sen painotuksista. Henkilökuntakerho Urhea Kunto Kopla järjesti monipuolista liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Viikoittaiset tyky-jumpat, jotka oli teemoitettu kattamaan terveyskunnon eri osa-alueet, keräsivät laajan osallistujajoukon. Keväiset ja syksyiset Asahi-aamut olivat suosittuja, samoin jokaviikkoiset sählyvuorot. Talviliikuntapäivänä lumikenkäiltiin ja kesäretkellä tutustuttiin Sastamalan kirkkoihin. Lisäksi aloitetiin KinoKoplan elokuvaesitykset. Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksissa oli UKK-instituutin sisäisiä koulutuksia, kuten kirjastopalveluiden ja webropoltyökalun käytön esittelyt. Näiden lisäksi talon ulkopuolisten kouluttajien johdolla opiskeltiin tiedottamisen ja mediasuhteiden hoitamista, ruotsin käyttämistä työympäristössä puhekielenä ja OPTIMA-verkkooppimisalustan käyttöä. Työhyvinvointipäivässä teemana oli työpaikan vuorovaikutustaitojen kehittäminen, josta kuultiin luento Kilpaile vain itsesi kanssa. Henkilöstökoulutusta järjestettiin tasaisesti läpi vuoden. Henkilöstön koulutuspäivät täydennys- ja jatkokoulutus tieteellinen koulutus ja kongressit sisäinen koulutus UKK-instituutti Vuosikertomus

20 Sammandrag Fysisk inaktivitet, dvs att man sitter för mycket, har blivit en självständig riksfaktor för många sjukdomar som orsakas av levnadsvanor. Därför finns det också behov att mer noggrant än förr mäta tiden för daglig motion respektive den tid som man är inaktiv under dagen. För att mäta den finländska befolkningens fysiska aktivitet, inaktivitet och fysisk kondition använde man på hösten 2011 för första gången objektiva mätinstrument. Dessa mätningar gjordes som del av en uppföljningsundersökning till Hälsa 2011 vid Institutet för hälsa och välfärd. UKK-institutet ansvarade för mätinstrumentens utveckling, utbildning av personal för undersökning och kvalitetskontroll vid mätningarna. I början av året publicarade forskare vid UKK-institutet publikationen Fysisk aktivitet och kondition bland finländare år Nya resultat i undersökningen Hälsa 2011 beträffande den vuxna befolkningens fysiska aktivitet och kondition ger en mycket mer detaljerad bild än de tidigare undersökningarna som baserar sig på utfrågningar. Med exakta aktivitetsmätare är det lättare att känna igen fysiskt passiva personer och ökningen i deras aktivitetsgrad kan följas upp bättre. Som följd av befolkningens åldrande förstärks trygghetens betydelse för motionen. UKK-institutets klinikmodell KAAOS utvecklades för att minska den totala risken för fallolyckor, och när man undersökte dess verkningar kunde man konstatera att modellen minskade fallolyckor och -skador med 30 procent. Modellen används redan i några städer. Säkerheten för motionerande barn och unga befrämjades med projektet Terve koululainen. På det nationella planet är förlängandet av arbetslivskarriären en av den nuvarande regeringens centrala målsättningar. Under verksamhetsåret i UKK-institutet pågick flera forskningsprojekt i syfte att utreda vilka möjligheter motion och rådgivning i levnadsvanor har när det gäller att befrämja arbets- och funktionsförmågan. Man strävade efter nyttan av motion i synnerhet för kvinnor med menopaussyndrom, överviktiga långtradarförare och bröstcancerpatienter. UKK-institutet har under flera år haft en genomtänkt satsning för att forskningsresultaten skall komma till nytta i medborgarnas vardag. Man samarbetar tätt med organisationer och kommuner. År 2011 samarbetade man med Diabetesförbundet och utarbetade en guide med förstahandsinformation vid diabetestyp 2 samt nya broschyrer om vuxendiabetes och diabetes under graviditet. Med Hjärtförbundet samarbetade man i utbildningsfrågor om motion och näring för gravida och barnfamiljer. Därtill utarbetade UKK-institutet Tule-KUNTOMITTA, konditionstester och träningsprogram för övning av muskelkondition och förbättring av koordination och balans, i samarbete med Suomen Tule ry:s medlemsorganisationer. Institutets forskare deltog också i utarbetandet av rekommendationer för fysioterapi vid fallolyckor och fallskador. UKK-institutets viktigaste kommunikationskanal är webbtjänst, och besökarantalet växte ca 10 procent från föregående år till sammanlagt Under årets gång gav man ut många nya material för att främja utbildning och kommunikation inom hälsofrämjande motion, bl a en förnyad upplaga av läroboken Terveysliikunta (Hälsomotion). Projektet Tule-KUNTOMITTA gjorde videoinspelningar med träningsprogram för muskelkondition och förbättring av koordination och balans och dessa gavs ut på institutets webbtjänst. Förutsättningen för att forskningsresultaten skall få fotfäste bland befolkningen är att presenterade kunskaper är lättillgängliga. Ett lyckat exempel på detta kan anses vara UKK-Institutets Liikuntapiirakka(Motionskakan), som fick priset Terveyden edistämisen teko (Hälsofrämjande gärning). I samarbete med MS-förbundet utarbetade man tillämpade Motionskakor som är avsedda för olika specialgrupper. 20 UKK-instituutti Vuosikertomus 2011

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Urheilijan alipalautuminen ja ylikuormitus

Urheilijan alipalautuminen ja ylikuormitus Terve Urheilija -iltaseminaari Urheilijan alipalautuminen ja ylikuormitus miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen 20.11.2013 UKK-instituutti, Tampere terveurheilija.fi 1 Terve Urheilija -ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola

Lisätiedot

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla

Lisätiedot

National Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:

National Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat: National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Toimenpideohjelman lähtökohta Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (Teli)

Lisätiedot

Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy

Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy Anne-Mari Jussila kehittämispäällikkö, tutkija LitM, AO 1 Lahti 25.1.2012 Liikkumisen turvallisuus Suomessa Suomessa sattui vuonna 2009 lähes 350 000 liikuntavammaa

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Vuosikertomus 2015. Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti

Vuosikertomus 2015. Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Vuosikertomus 2015 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti 31.3.2016 Sisältö Johtajan katsaus... 3 UKK-instituutin toimintakuvaus... 4 STRATEGISET PAINOALUEET... 5 1. Fyysisen aktiivisuuden,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Hanke-esittely kevät 2010 Anne-Mari Jussila, kehittämispäällikkö, LitM

Hanke-esittely kevät 2010 Anne-Mari Jussila, kehittämispäällikkö, LitM Hanke-esittely kevät 2010 Anne-Mari Jussila, kehittämispäällikkö, LitM Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma, LiVE Vuodesta 2006 Rahoitus STM Hanketta koordinoi Terve urheilija 2006-2009, jalkauttaminen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

Onko 20 m viivajuoksu turvallinen? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Onko 20 m viivajuoksu turvallinen? Tommi Vasankari UKK-instituutti Onko 20 m viivajuoksu turvallinen? Tommi Vasankari UKK-instituutti Miksi UKK-instituutti? UKK-instituutille pyyntö arvioida onko Move!- mittauksien 20 m viivajuoksu turvallinen. Suhtaudutaan pyyntöön vakavasti.

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti. Sisältö. Johtajan katsaus 2

Vuosikertomus 2010. Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti. Sisältö. Johtajan katsaus 2 vuosikertomus 2010 Vuosikertomus 2010 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Sisältö Johtajan katsaus 2 Terveysliikuntaohjelman painoalueet 1. Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta

Lisätiedot

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Vuosikertomus 2013. Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti

Vuosikertomus 2013. Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Sisältö Johtajan katsaus... 5 UKK-instituutin toimintakuvaus...6 Terveysliikuntaohjelman painoalueet 1. Väestön

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Vuosikertomus 2009. Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti. Sisältö. Johtajan katsaus 2

Vuosikertomus 2009. Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti. Sisältö. Johtajan katsaus 2 vuosikertomus 2009 Vuosikertomus 2009 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Sisältö Johtajan katsaus 2 Terveysliikuntaohjelman painoalueet 1. Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles)

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles) Piirtola Maarit (140667) 16 October 2007 PUBLICATIONS Ia Scientific publications: original publications and reviews Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä S-L. Lääkärin hoitoa

Lisätiedot

Piirtola Maarit 4.7.2012

Piirtola Maarit 4.7.2012 Piirtola Maarit 4.7.2012 PUBLICATIONS I a Scientific publications: original publications and reviews (14) (Explanatory translations are given below the Finnish titles) 1. Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen

Lisätiedot

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas Hyvinvointia työstä Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work 1.2.2017 Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas www.ttl.fi 2 Promo@Work hanke 2016-2019 (Evidence-based

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Jari Parkkari, LT, dosentti, ylilääkäri Anne-Mari Jussila, LitM, palvelu- ja kehittämispäällikkö, tutkija

Lisätiedot

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 Tampere Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Marjo Rinne TtT, tutkija, ft UKK-instituutti Terveyskunnon testaus yhteiskunnan päätöksenteon tukena Pyritään tunnistamaan

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikuntasuositus

Ikääntyneiden liikuntasuositus Ikääntyneiden liikuntasuositus FT, ft Saija Karinkanta 20.11.2012 1 LIIKUNTASUOSITUKSET Nelson ME et al. Physical Activity and Public Health in Older Adults: Recommendation from the American College of

Lisätiedot

aikuisille -infograafit

aikuisille -infograafit Fyysisen aktiivisuuden suositukset toimintaesteisille aikuisille -infograafit Fysisk aktivitet Rekommendationer för vuxna med funktionsnedsättning -infografer Pajulahti 12.4.2019 Suomen Vammaisurheilu

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Raskausdiabeteksen ehkäisy. Riitta Luoto LT, tutkimusjohtaja UKK-instituutti ja THL

Raskausdiabeteksen ehkäisy. Riitta Luoto LT, tutkimusjohtaja UKK-instituutti ja THL Raskausdiabeteksen ehkäisy Riitta Luoto LT, tutkimusjohtaja UKK-instituutti ja THL Raskausdiabeteksen ehkäisy Primaaripreventio Ristiriitaista näyttöä havainnoivista tutkimuksista Nurses Health Study 1997

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote

Lisätiedot

Urheilijan sydän. Terve Urheilija -iltaseminaari. 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere. terveurheilija.fi 1. Polar Electro Oy

Urheilijan sydän. Terve Urheilija -iltaseminaari. 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere. terveurheilija.fi 1. Polar Electro Oy Urheilijan sydän Terve Urheilija -iltaseminaari Polar Electro Oy 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere terveurheilija.fi 1 Terve Urheilija -ohjelma Tavoitteena urheilijoiden laadukkaan ja terveyttä tukevan

Lisätiedot

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 1933-2013 Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 TAMPERE, UKK-INSTITUUTTI KESKIVIIKKO 20.3.2013 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS VÄESTÖN KUNTOTESTAUS

Lisätiedot

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota. Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille Hyvinvointiohjelma yritysten ikääntymässä oleville työntekijöille (yli 50 v.) käsittää painotuksiltaan moniulotteisen kokonaisuuden

Lisätiedot

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Puolen Suomen sote-hanke VESOTE projektipäällikkö Sari Kivimäki VESOTE VESOTE on yksi STM:n rahoittamista

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö

Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö Tutkimustieto SOTEkehityksen käyttöön Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö Tutkimusperustainen palvelu-

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN

KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN 21.5. KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN IÄKKÄIDEN ARJESSA Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö MIKSI IÄKKÄIDEN KAATUMISIA PITÄISI EHKÄISTÄ? 1. Kaatuminen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 2 15.6.2017 Etunimi Sukunimi Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot