Helsingin maanalaiset resurssit - Kaupunki kasvaa peruskalliossa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin maanalaiset resurssit - Kaupunki kasvaa peruskalliossa"

Aurora Katajakoski
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Helsingin maanalaiset resurssit - Kaupunki kasvaa peruskalliossa Ilkka Vähäaho Geoteknisen osaston osastopäällikkö Lisää aiheesta: CaseBank (in English) CasePankki (suomeksi) 2 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 1

osastopäällikkö Lisää aiheesta: www.geotechnics.

2 Maanalaisen Helsingin statistiikkaa Maanalaista tilaa yhteensä (pysäköinti, liikunta, öljy- ja hiilivarastoja, metro jne.) m 3 ~keskim. 1 m 2 per 100 m 2 maapintaa kohti Yli 400 nimettyä maanalaista tilaa Teknisiä tunneleita 220 km Raakavesitunnelia 24 km Yhteiskäyttö all in one eli virallisesti Energiatunneleita (kaukolämpö ja -jäähdytys, sähkö- ym. kaapelit, vesijohdot) 60 km Photo: Erkki Makkonen Courtesy Länsimetro Oy 3 4 Image: Helsingin Väylä Oy) kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 2

1 m 2 per 100 m 2 maapintaa kohti Yli 400 nimettyä maanalaista tilaa Teknisiä tunneleita 220 km Raakavesitunnelia 24 km

3 5 Image: Helsingin Väylä Oy) 6 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 3

4 Maanalaiset resurssit tuovat uusia mahdollisuuksia Yhdistää kaupungin osa-alueita toisiinsa ja saadaan siten eheä ja toimiva yhdyskuntarakenne Mahdollistaa pitkäntähtäyksen maanalaisten varausten säilyttämisen tunneleille ja kuiluille liikennettä, teknistä huoltoa ja muita tulevaisuuden tilatarpeita varten Courtesy: City of Helsinki 7 Esimerkki yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä Courtesy: City of Helsinki Jokeri 2 joukkoliikennetunneli Paloheinästä Kuninkaantammeen 8 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 4

teknistä huoltoa ja muita tulevaisuuden tilatarpeita varten Courtesy: City of Helsinki 7 Esimerkki yhdyskuntarakenteen

5 Esimerkki tehokkaasta maankäytöstä: Katri Valan puisto ±0 Väestönsuoja 1940-luvulla Lämpöpumppulaitos 2005 Tilaa mahdollisille uusille hankkeille Kruununhaka Pasila yhteiskäyttötunneli Puhdistettujen jätevesien poistotunneli 1986 Yhteiskäyttö- eli Energiatunnelit Maanalaiset kunnallistekniikan ja muun teknisen huollon (kuten energia, vesi, sähkö ja tele) ratkaisut ovat luonteeltaan silmukoituja runkoverkkoja Yhteiskäyttötunnelit sijaitsevat sellaisilla syvyyksillä, että niiden tilatarpeilla ei ole merkittävää vaikutusta muille maanalaisille tilatarpeille (poikkeuksena lämpökaivot) Photo: Jorma Vilkman 10 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 5

(kuten energia, vesi, sähkö ja tele) ratkaisut ovat luonteeltaan silmukoituja runkoverkkoja Yhteiskäyttötunnelit sijaitsevat sellaisilla syvyyksillä, että niiden

6 Esimerkki pystysuoran lämpökaivon porauksesta 11 Helsingin yhteiskäyttötunneliverkoston vaiheet 1977, 1984, 1988, 1998, 2000, 2005, 2008 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 6

7 Yhteiskäyttötunnelit ja puhdistetun jäteveden tunneli 13 Esimerkki yhteiskäyttötunnelin edullisesta korkeusasemasta 14 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 7

8 Nimeämättömien kallioresurssien kalliotekninen soveltuvuus Helsingissä Tutkimuksessa selvitettiin alueet ja tasot, jotka soveltuvat suurten hallimaisten maanalaisten tilojen rakentamiseen Mallinnus perustui kallionpinnasta olevaan dataan ja standardikokoiseen mitoitusluolaston (leveys 50 m, pituus 150 m, korkeus 12 m) Kallion pintamalli perustuu kantakartan kalliopaljastumatietoihin ja porakonekairausten tuloksiin sekä näistä tehtyihin tulkintoihin Tutkimuksessa otettiin huomioon myös tiedot kalliossa olevista ruhje- ja heikkousvyöhykkeistä sekä jo käytetyt kallioresurssit Yleisesti voidaan sanoa, että Helsingissä kallionpinta on varsin lähellä maanpintaa ja että maanalaiseen rakentamiseen soveltuvia kohteita on runsaasti; valmiiksi louhitun kuivan tilan hinta on keskimäärin vain 100 /m 3 15 Nimeämättömät kallioresurssialueet Tutkimuksessa löydettiin keskusta-alueen ulkopuolelta 55 riittävän kokoista kallioresurssia, joihin voidaan sijoittaa maanalaisia toimintoja pääliikenneväylien läheisyyteen Näistä varattiin 44 kallioresurssia, joille ei ole vielä määritetty käyttötarkoitusta, mutta jotka soveltuvat useisiin eri tarpeisiin Kallioresurssien keskimääräinen koko on 30 ha Nimeämättömien kallioresurssien yhteispinta-ala on ha (= 14 km 2 ) vastaten 6,4% Helsingin maapintaalasta eli noin puolta Östersundomista 16 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 8

porakonekairausten tuloksiin sekä näistä tehtyihin tulkintoihin Tutkimuksessa otettiin huomioon myös tiedot kalliossa olevista ruhje- ja heikkousvyöhykkeistä sekä jo käytetyt kallioresurssit

9 3D KIINTEISTÖT RAKENNETTAVAN kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 9

10 19 Courtesy: City of Helsinki 20 Courtesy: City of Helsinki kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 10

11 21 Courtesy: City of Helsinki 22 Courtesy: City of Helsinki kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 11

12 23 G-UG 2009 Helsinki, UNDERGROUND SPACE Courtesy: SEMINAR City of Helsinki Uutta asuinaluetta mainostava kyltti EI mainosta jäteveden puhdostamoa jalkojesi alla vaan Photo: Ilkka Vähäaho 24 G-UG 2009 Helsinki, UNDERGROUND SPACE SEMINAR kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 12

puhdostamoa jalkojesi alla vaan Photo: Ilkka Vähäaho 24 G-UG 2009

13 25 Mitä opittiin Viikinmäki -projektista Viikinmäen puhdistamo on keskuspuhdistamo, joka käsittelee jätevedet kuudesta kunnasta Sijaitsee alle 10 km Helsingin keskustasta Puhdistamo käsittelee kuutiometriä jätevettä joka päivä ja palvelee noin ihmistä Maksoi valmistuttuaan noin180 miljoonaa euroa ja otettiin käyttöön vuonna1994 Korvasi 16 pienempää puhdistamoa, jotka olivat kaikki maanpäällisiä ja mahdollisti niiden alueille arvokkaampaa käyttöä Keskuspuhdistamon investointikuluista on tähän mennessä saatu tontin jalostuksella takaisin hiukan yli puolet, vielä on jalostamatta Kyläsaari, Viikki ja Vuosaari Keskuspuhdistamon laajentaminen tapahtui samanaikaisesti maanpäällisen infran ja talotuotannon kanssa ilman merkittäviä haittoja 26 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 13

kaikki maanpäällisiä ja mahdollisti niiden alueille arvokkaampaa käyttöä Keskuspuhdistamon investointikuluista on tähän mennessä saatu tontin jalostuksella takaisin hiukan yli puolet, vielä on

14 Etuja ja ristiriitoja teknisen huollon maanalaisissa ratkaisuissa 1. Luotettava energiahuoltoverkosto 2. Optimaalinen energian yhteistuotanto voimaloiden kesken 3. Kustannukset on jaettu usean käyttäjän kesken (5 /m/a, [110 kv 25 ] Φ 20a) 4. Maanpinta on käytettävissä muihin tarpeisiin 5. Kaupunkikuva paranee kun ilmajohtojen määrä vähenee 6. Voimalinjan siirto tunneliin mahdollistaisi Vihdintien itäpuolelle lisärakentamista 7. Maanalaisesta rakentamisesta on vähemmän haittaa ympäristölle 8. Syntyvä louhe voidaan käyttää vaikka rantojen rakentamiseen 9. Tunneleissa olevien putkien, johtojen ja kaapeleiden käyttöikä on pidempi ja niiden huolto on helpompaa p eikä haittaa ympäristöä 10. Putkien ja kaapeleiden rikkoutuminen on vähemmän vaarallista, lisäksi jatkuva valvontamahdollisuus 11. Tunnelit ovat vandalismin kannalta turvallisempia 12. Tunneleiden reitit ovat suorempia kuin ilmajohtojen tai kadussa olevien putkien; Vuosaari-Pasila -tunnelissa arvioitiin lyhenemäksi 15-20% 27 North Harbour 1922 Kalasatama vuonna Courtesy: Finnish Defence Forces (Topografikunta) kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 14

Voimalinjan siirto tunneliin mahdollistaisi Vihdintien itäpuolelle lisärakentamista 7. Maanalaisesta rakentamisesta on vähemmän haittaa ympäristölle 8.

15 Erittäin käytännöllistä koordinoida maanalaisten tilojen ja rantatäyttöjen toteutuksen ajoitus North Harbour 1922 Tunnelilouheen hyödyntäminen on ollut edullisin tapa uusien rantaalueiden rakentamiseksi Kalasatama vuonna 2020? Kaupunkisuunnitteluviraston visiossa 29 Fantasiasta toteuttamiskelpoisuuden tutkimiseen: Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki 30 Martti Kalliala, Talsinki island, A 21st century pragmatic utopia, Master s thesis in architecture, Helsinki university of technology, 2008 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 15

2004 visiossa 29 Fantasiasta toteuttamiskelpoisuuden tutkimiseen: Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki 30 Martti Kalliala, Talsinki

16 From Fantasy to Vision: Planning of Helsinki-Tallinn Twin-City 31 Martti Kalliala, Talsinki island, A 21st century pragmatic utopia, Master s thesis in architecture, Helsinki university of technology, 2008 Maanalaisiin tiloihin liittyviä ristiriitoja (ei koske teknisen huollon tunneleita) Kiinteistön omistaja hallitsee lain mukaan myös kiinteistön maanpinnan alapuolisia osia, mutta omistuksen ulottuvuutta pystysuunnassa ei varsinaisesti ole lainsäädännössä määritelty Ulottuvuutta tulkittaessa on päädytty y rajaamaan alapinta teknisen hyödyntämiskelpoisuuden perusteella; käytännössä 6 m > Case Forum Helsingin kaupunki perii tontinvuokraa myös maanalaisista tiloista, mutta vuokra on vain n. 50% vastaavista maanpinnalla olevista Maanalaisen tilan rakentajalla tulee olla maanalaiseen rakennuspaikkaan käyttöoikeus sopimusteitse Omistusoikeus voi syntyä joko vapaaehtoisilla kaupoilla, sopimuksilla tai lakiin perustuvalla lunastamisella Rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa Kiinteistöjärjestelmä on nykyisellään rakennettu kaksiulotteiseksi ja eri tasoissa sijaitsevien hallintaoikeuksien rekisteröinti tai esim. maanalaisen tilan panttauskelpoisuuden osoittaminen voi olla ongelmallista 32 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 16

omistuksen ulottuvuutta pystysuunnassa ei varsinaisesti ole lainsäädännössä määritelty Ulottuvuutta tulkittaessa on päädytty y rajaamaan alapinta teknisen hyödyntämiskelpoisuuden perusteella;

17 Miten syvälle maan omistusoikeus ulottuu? 33 Alan suurin tapahtuma Runsaasti alan tietoa edelleen saatavilla osoitteesta: 34 kasvaa peruskalliossa / Ilkka Vähäaho 17

5.2011 Runsaasti alan tietoa edelleen saatavilla

Samankaltaiset tiedostot

Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys 40 vuotta 30.10.2014

Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys 40 vuotta 30.10.2014 Maanalaisen rakentamisen keskeiset hankkeet Helsingissä Tulevaisuus: Helsinki-Tallinna -tunneli Jussi Pajunen kaupunginjohtaja Krim Ukraina