7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

Transkriptio

1 Osa 2 7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet O petus voi olla ainejakoista tai eheytettyä, jolloin tavoitteena on ohjata oppilaita tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Myös esiopetuksen toteuttamisen sisällöllinen lähtökohta on opetuksen eheyttäminen. Teemoina tai projekteina toteutettavat opetuskokonaisuudet ja niihin liittyvät oppimisen prosessit ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Sisältöaluejako on tarkoitettu opettajan työvälineeksi. Eri tiedonalat ovat mukana opetuksessa. Kun sekä lapset että vanhemmat otetaan mukaan jo teemakokonaisuuksien suunnitteluvaiheessa, varmistuu parhaimmalla tavalla se, että lasten kannalta merkitykselliset asiat sisältyvät oppimisprosesseihin. Lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja tulee tietoiseksi itsestään oppijana. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat pääasiassa eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet on sisällytetty yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Kaupunkinäkymä etelään

2 Ihmisenä kasvaminen K oko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Sisällöt fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta

3 Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys K ulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Sisällöt oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle Näkökulma Strengbergin katolta Viestintä ja mediataito V iestintä ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja.

4 Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Aihekokonaisuuden tavoitteet ovat osittain yhteneväisiä Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden kanssa. Tieto ja viestintäteknologian käyttö koulussa edistää oppimisen laatua. Oppiminen ei ole vain tehtävien suorittamista, vaan tiedon rakentamista ja luovaa ongelmanratkaisua. Oppilaiden ajattelun ja itseohjautuvuuden taidot kehittyvät. Tietostrategiassa (Pietarsaaren kaupungin tieto ja viestintätekniikan koulukäytön strategia vuosille ) asetettavia opetuksellisia tavoitteita ohjaa osaltaan myös Tietoyhteiskunta asiain neuvottelukunnan raportti hallitukselle , joka sisältää tavoitteita tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien osalta, joita ovat tekniset taidot, viestintätaidot, tiedonhankinta ja käyttötaidot, kuluttajataidot sekä taito vaikuttaa tietoyhteiskunnan rakenteisiin ja verkkoetiikan sisäistäminen. Koulutasolla tavoite on, että peruskoulun päättyessä oppilas omaa riittävät medialuku ja kirjoitustaidot niin, että hän pystyy jatkuvasti kehittämään tiedon hakuun, jäsentelyyn ja julkaisemiseen liittyviä taitoja. Näin päästään tietotekniikan joustavaan käyttöön työvälineenä siten, että oppilas hyödyntää erilaisia tietojärjestelmiä eri oppiaineissa ja oppimistilanteissa. Tieto ja viestintätekniikan koulukäytöllä annetaan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä sosiaalisuuden ja kommunikointitaitojen kehittymiseen kansainvälistyvässä maailmassa. Näiden taitojen hiominen ja tietojen hankkiminen ovat olennainen osa opetusta ja opiskelua kaikissa oppiaineissa. Se ei ole sinällään itseisarvo, vaan väline opetukselle asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiallisen kriittinen suhtautuminen tietotekniikan käyttöön ja sen kulloiseenkin tarkoituksenmukaisuuteen tulee olla opetuksessa jatkuvasti mukana. Viestintäpalvelujen kehittyessä ja tullessa yhä lähemmäksi jokaista kansalaista edellytetään kykyä ymmärtää ja hallita tietokoneen käyttöliittymä ja peruskäsitteet. Kansalaistaitoihin kuuluu osata käyttää sähköpostia ja Internet selainta sekä etsiä, käsitellä ja jäsentää tietoa tieto ja viestintätekniikan avulla.

5 Oppilas ohjataan kriittiseen ajatteluun, tiedon keräämiseen ja sen jäsentämiseen. Hän oppii käyttämään tietotekniikkaa luontevasti yhtenä oppimisen välineenä ja hallitsee myös etätyön tekemiseen tarvittavat taidot. Oppilaitosten tulee tarjota tälle ajanmukaiset mahdollisuudet ja puitteet. Pietarsaaren kouluportaali on opettajien, oppilaiden, kotien ja sidosryhmien vuorovaikutteinen foorumi, jota hyödynnetään päivittäin sähköisen viestinnän ympäristönä sekä opetussuunnitelman tietolähteenä kaikissa kouluissa. Tieto ja viestintätekniikan tulee olla luonteva osa koulutyötä. Peruskoulun tulee opettaa oppilaat medialukutaitoisiksi, unohtamatta sitä tosiseikkaa, että tietokoneet ja verkot ovat tärkeä osa tieto ja viestintätekniikkaa, mutta eivät ainut osa. Sanomalehdet, televisio, radio, videot jopa ilmoitustaulu ym. ovat tärkeitä viestittämisen välineitä. Koulun toiminnassa tieto ja viestintätekniikka palvelee oppilaiden ja opettajien mahdollisuuksia monipuolisen tiedon hankintaan ja hallintaan sekä lisää vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Koulu tulee nähdä yhteisönä, jonka täyspainoinen toiminta ja kehittäminen koostuvat oppilaiden, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja oppilaiden vanhempien yhteistyöstä. Yhteistyön e dellytyksenä on keskinäinen viestintä. Tällä toimintamallilla pyritään lisäämään opettajien sekä oppilaiden viestintä ja vuorovaikutusmahdollisuuksia sähköisessä ympäristössä, ja huomioidaan kansainvälisyys. Pietarsaaren kouluportaalin etusivun luonnos Kaikilla peruskoulun suorittaneilla oppilailla tulee olla riittävät tieto ja viestintätekniikan taidot, tiedonhankinnan ja tiedonhallinnan sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen perustaidot ottaen huomioon toisen asteen oppilaitosten, vapaa ajan toimintoihin liittyvät, sekä työelämän asettamat vaatimukset. Tavoitteena on, että oppilas osaa hankkia itsenäisesti tietoa eri lähteistä ja valita tarkoitukseensa sopivimmat lähteet, käsitellä löytämäänsä tietoa eri sovellusohjelmilla, oppii erilaisia työtapoja käyttäen vuorovaikutustaitoja ja viestintää sekä oppii tietoverkkojen ja verkkosovellusten käytön perusteita.

6 Tietotekniikan on oleellista olla mukana opetussuunnitelmassa, koska oppilaat oppivat asioita 69 % visuaalisesti 67 % aktiivisesti tekemällä 57 % aistihavainnoilla 71 % siirtovaikutuksen avulla ja jaksottamalla Viestintätaitojen taitoalueet viestinnän tehtäviin liittyvät taidot vuorovaikutuksen ja sanomanrakentamisen taidot sanoman vastaanottamisen ja arvioimisen taidot ihmisten välisiin suhteisiin ja konfliktien ratkaisuihin liittyvät taidot Mediakasvatus esiopetuksessa Esiopetuksessa median välineitä, kuten lehtiä, radiota, televisiota, äänitteitä, elokuvia ja tietokonetta tulee käyttää ensisijaisesti herättämään lapsessa halua ja uteliaisuutta uuden tiedon etsintään. Hallitussa käytössä ne tarjoavat mahdollisuuksia tehdä tutkimuksia ja kokeiluja, etsiä vastauksia ja selkiinnyttää toden ja sadun, faktan ja fiktion rajaa. Lasta opastetaan erilaisten mediavälineiden käyttämiseen niin, että hän tulee tietoiseksi niiden hyvistä ja huonoista puolista. Median keinoin voidaan lasten kanssa tehdä omia tuotoksia, kuten äänitteitä, filmauksia, diasarjoja, elokuvia, digitaalisten kuvien käsittelyä ja sähköisiä piirroksia. Lapsen tulee saada tutustua ennakkoluulottomasti ja kokeilevasti tietotekniikan mahdollisuuksiin siten, että sen avulla voidaan hyödyntää muiden perustaitojen saavuttamista. Mediavälineiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi esiopetusyksiköt laativat suunnitelman, joka sisältää uudishankinnat sekä laitteiden yhteiskäytön päiväkotien ja koulujen kesken. Esi ja alkuopetuksen mediakasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä on tarkistettu keväällä 2004 vastaamaan alan nopeaa kehittymistä ja vaatimuksia, sekä muuttuneita olosuhteita myös Pietarsaaressa. Muutokset on kirjattu tähän opetussuunnitelmaan.

7 Tieto ja vistintätekniikan opetuksen ja käytön YLEISET TAVOITTEET oppilaat käyttävät luontevasti tieto ja viestintätekniikkaa opiskelun apuvälineenä opettajat hyödyntävät tieto ja viestintätekniikkaa arkipäivän opetustyössä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla koulussa hyödynnetään omien opettajien ja kaupallisten oppimateriaalin valmistajien käytettävissä olevaa verkkoperusteista oppimateriaalia ja digitaalisia tallenteita sekä tuotetaan niitä itse täydennyskoulutusta järjestetään vuosittain tarkistettavan suunnitelman mukaan koulun sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa hyödynnetään kouluportaalia perinteisten tiedotusmuotojen rinnalla Esiopetuksen SISÄLLÖT Mediakulttuuri on lapsen saatavilla: lehdet, tietokirjallisuus, radio, erilaiset äänitteet, televisio ja video, erilaiset kuvalliset tallenteet, tietokone Median käyttö opetuksessa: radion ja television opetusohjelmat, sanomalehdet, luonto ohjelmat, lasten elokuvat, tietokoneavusteiset opetusohjelmat, vuorovaikutteisuus ja kansainvälisyys sähköisen viestinnän keinoin Median käyttö omiin kokeiluihin: ryhmässä tai yksilöllisesti tehdyt tuotokset, tuotosten analysoiminen ja esittäminen Esiopetuksen OPETUSTAVOITTEET lapsi kiinnostuu omatoimisesta tiedonetsinnästä ja tutkimisesta oppii mediavälineiden peruskäyttöä tutustuu tietokoneeseen osaa avata ja sulkea tietokoneen opettelee hiiren ja näppäimistön peruskäyttöä lajittelee ja selaa tietoa lapsille sopivien opetusohjelmien avulla piirtää ja kirjoittaa omien edellytystensä mukaisesti saa opastusta tietokoneen asialliseen käyttöön ja tiedon valikointiin yhdessä aikusten kanssa osaa kyseenalaistaa ja valikoida informaatiota, jonka keskellä hän elää Pietarsaaren kävelykatu Mediakasvatus TAVOITTEET vuosiluokilla 1 6 oppilas oppii kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä

8 tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti etsiessään tietoa omien ajatusten ja tunteiden ilmaisua, erilaisia ilmaisukieliä ja niiden käyttöä eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittelyä ja tulkintaa ymmärtämään median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen yhteiskunnassa tekemään yhteistyötä median kanssa käsitteet: lähdekritiikki, sananvapaus, tietoturva, verkkoetiikka käyttämään viestintäteknisiä välineitä monipuolisesti Tieto ja viestintätekniikka TAVOITTEET vuosiluokilla 1 6 oppilas osaa käyttää itsepalveluasemia ja langattomia viestimiä sekä asioida sähköisesti hallitsee tietokoneen käyttöliittymän ja peruskäsitteet ymmärtää tietoturvan merkityksen ja osaa toimia ongelmatilanteissa osaa käyttää sähköpostia ja selainta osaa käsitellä tekstiä ja kuvaa osaa tuottaa ja julkaista verkkoon osaa etsiä tietoa hakujärjestelmien ja tietopalveluiden avulla ja käsitellä sitä osaa tehdä etätyötä Viestintätaidot, kuluttajataidot ja verkkoetiikka: TAVOITTEET vuosiluokilla 1 6 oppilas osaa lukea verkkomateriaalia arvioi ja tulkitsee materiaalin luotettavuutta, sisällön laatua, verkon arvomaailmaa, kulttuuriulottuvuuksia ja sitä, miksi ja miten se on tuotettu hallitsee tietoverkkojen yleiset käyttäytymissäännöt (netiketti) tiedostaa turvallisten ja haitallisten sivustojen erot ja niihin liittyvät riskit tutustuu verkkokaupankäyntiin ja omaksuu uudenlaisen kuluttajatietoisuuden hahmottaa mahdollisuutensa vaikuttaa tietoyhteiskuntapolitiikkaan aktivoituu kansalaiskeskusteluun KESKEISET SISÄLLÖT vuosiluokilla 1 6 peruskäyttö tietokoneen käyttöliittymän hallinta, hiiren hallinta, työvälinesovelluksen perushallinta (tekstinkäsittelysovellus, piirto ohjelma tms) aktivoi leikkaa kopioi liitä toiminnot, tiedostojen ja kansioiden hallinta, kansioiden järjestyksen hallinta, tietokoneen turhien tiedostojen poistaminen kirjoittaminen ja laskeminen pienimuotoisen kirjoitelman, esitelmän, raportin tms. tuottaminen ja tulostaminen, kuvien liittäminen kirjoitelmaan, taulukoiden ja diagrammien liittäminen tekstiin ja pienimuotoisten taulukoiden tuottaminen grafiikka ja kuvankäsittely kuvien tuottaminen piirto ohjelmalla

9 tiedon hakeminen Internet ja kriittinen suhtautuminen löytyneisiin tietoihin sähköposti lähettäminen, vastaanottaminen ja vastaaminen saapuneeseen sähköpostiin, liitteen avaaminen ja tallentaminen nettietiketti ja tekijänoikeudet asiallinen käytös hyödynnettäessä sähköpostia, Internetiä ja ryhmätyöskentelysovelluksia, tekijänoikeuksien perussääntöjä tietoturva: virustentorjunta ja tietosuojariskit verkkokäytön opetteleminen tiedon löytäminen (huom. kriittisyys) oma aloitteisuus (osallistuminen luokkien/koulujenväliseen etäopiskeluun) netiketti sähköpostiin tutustuminen Internetin tiedonhakutoiminnot multimedian käyttö musiikin ja animaatioiden teossa mahdollisuuksien mukaan virustorjuntasovellus, tietokoneen tiedostojen järjestäminen ja puhdistaminen (turhat ja vahingolliset tiedostot) SISÄLLÖT vuosiluokilla 1 3 SISÄLLÖT vuosiluokilla 7 9 tutustuminen tietokonelaitteistoon valmiiden opetusohjelmien käyttö tietokoneen avaaminen ja sulkeminen hiiren ja näppäimistön peruskäyttö käyttöjärjestelmän ja tarvittavien ohjelmien avaaminen ja sulkeminen informaation syöttäminen koneelle näppäimistön ja hiiren avulla oman tarinan kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla ja piirtäminen tiedon tallentamisen harjoittelua turhien tiedostojen poistaminen pysyvästi tulostaminen (opettajan kanssa) SISÄLLÖT vuosiluokilla luokilla opeteltujen perustaitojen vahvistaminen ja täydentäminen (tekstin siirtäminen, kirjasintyylien käyttö, kuvien liittäminen tekstiin eri tavoin) omien tekstien (tutkielmat, luokkalehdet ym.) tuottaminen ja puhtaaksikirjoitus, tulostaminen leikepöydän käyttö (kopioi/leikkaa ja liitätoiminnot) Peruskäyttö: 6. luokilla opittujen taitojen vahvistaminen ja täydentäminen tietokoneen rakenne ja oheislaitteet Windows käyttöjärjestelmän perusteet, tiedostojen käsittely, tulostaminen jonkin työvälineohjelman käytön hyvä tuntemus työvälineohjelman yleisen toimintaperiaatteen ymmärtäminen ja kyky siirtää periaate myös muihin sovelluksiin Kirjoittaminen: tekstinkäsittelysovelluksen (esim. Word) sujuva käyttö erilaisten kirjoitelmien, esitelmien, raporttien ja tutkielmien kirjoittamiseen, oikeinkirjoituksen tarkistaminen asiakirjan ulkonäköön ja luettavuuteen liittyvät perusasiat, kuten kirjoituksen ulkoasun muokkaaminen ja asettelu selkeään, helposti luettavaan muotoon

10 Grafiikka ja kuvankäsittely: kuvien hakeminen ja tallentaminen, skannerin ja digitaalikameran käyttö, resoluution ja värien merkitys sekä kuvien eri tallennusmuodot piirtotyökaluilla piirtäminen ja muotoilu, yksinkertaisen animaation laatiminen kuvien, taulukoiden ja diagrammien liittäminen ja muokkaaminen kirjallisen tai suullisen esityksen tueksi kuvan rajaaminen, kuvakoon valinta Internet ja tiedonhaku: lähiverkkoon ja verkottumiseen liittyvien käsitteiden ymmärtäminen sähköpostin käyttö ja verkkofoorumeilla tapahtuvaan keskusteluun ja työskentelyyn osallistuminen, liitetiedostojen hallinta sujuva hakupalvelinten käyttö ja tiedon yksilöimiskeinot haussa tiedon kriittinen arviointi käytettäessä verkkoa tietolähteenä tekijänoikeudet ja nettietiketti tietoturva Muut tietotekniikan tarjoamat käyttömahdollisuudet: äänen käsittely ja musiikki, editointi tietotekniikan luonteva käyttö välineenä tietojen hakuun ja hallintaan eri oppiaineissa ja oppimisprojekteissa multimedian hyödyntäminen opiskelun tukena erilaisten työvälineiden käyttö oman oppimisen ja arvioinnin tukena Liite: Kouluille tukea Internetin vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön Taulukkolaskenta: (esim. Excel) taulukon rakenne, tietojen syöttäminen ja kaavojen lisääminen, taulukoiden muotoilu ja diagrammin laatiminen niistä tietokantojen merkityksen ja niihin liittyvien peruskäsitteiden ymmärtäminen: tietue, kenttä, lomake ja luettelo Digitaalinen julkaiseminen: www sivujen teko: asiallinen ja selkeä ulkonäkö, sivuston toimivuus, sisältö ja tekijänoikeudet multimedia ja tietokantasovellukset esityksen tekeminen julkaisugrafiikkaa hyödyntämällä (Power Point) Merikivet

11 TAVOITTEET Jäätelökioski kävelykadulla Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys O sallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

12 SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen Kahvila Trend Pietarsaaren kävelykadulla Ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta perusopetuksessa otteita puheenvuorosta Pia Leena Leskisen kirjassa Yrittäjyyttä etsimässä kokemuksia ja ajatuksia yrittäjyyskasvatuksessa (v.2000), kirjoittajana koulutoimenjohtaja Terhi Päivärinta Nykypäivänä lapsia ja nuoria koulutetaan työelämään ja yhteiskuntaan, jossa muutokset ovat nopeita. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee ihmisiä, joilla on hyvä itsetunto ja jotka ovat oma-aloitteisia, joustavia, itsenäisiä ja yhteistyökykyisiä tiedonhankkijoita. Tulevaisuuden yhteiskunnan ja työelämän vaatimukset asettavat suuria haasteita koululaitokselle, koululle ja yksittäiselle opettajalle. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan yrittäjyyskasvatuksen a- vulla tuetaan sekä oppilaan sisäistä yrittäjyyttä että perehdytetään oppilaat yrittäjyyteen myös ammattina. Yrittäjyyskasvatuksen osa-alueiden painotus riippuu siitä, millä luokka-asteella oppilas on. On luonnollista, että sisäiseen yrittäjyyteen liittyvät asiat, kuten yritteliäisyys, aktiivisuus, luovuus ja sinnikkyys korostuvat alempien luokka-asteiden opetuksessa, kun taas tiedolliset ja taidolliset asiat yrittämisestä painottuvat pääsääntöiseti ylemmillä luokka-asteilla. Yrittäjyyskasvatuksen opetuksessa korostuvat yhteistoiminnalliset työtavat.

13 Opetussuunnitelman perusteissa yrittäjyyskasvatus on nostettu esille yhtenä tärkeänä osa-alueena perusopetuksessa. Koulun todellisuus voi olla toinen, sillä teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa toisiaan. Kun keskustelee opettajien kanssa, huomaa, että moni opettaja yhdistää yrittäjyyskasvatuksen ennen kaikkea ulkoiseen yrittäjyyteen eli varsinaiseen yritystoimintaan. Erityisesti alempien vuosiluokkien opettajat eivät koe asiaa omakseen, vaikka yrittäjyyskasvatus ja sen sisällöt soveltuvat hyvin opetukseen jo alimmilta luokkaasteilta alkaen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta V astuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Kulttuurinen ulottuvuus on tärkeä, jonka avulla opitaan tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä ja näkemään oma sukupolvi aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä. Suomalainen kulttuuri identiteetti hahmotetaan osaksi alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria, mutta myös muihin kulttuureihin tutustuminen ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitus ovat kestävään kehitykseen sitoutumisen edellytyksiä. On tärkeää oppia ymmärtämään, miten omalla käyttäytymisellä ja paikallisella toiminnalla voi olla vaikutusta koko maapallon ympäristöön ja yhteiskunnallisiin asioihin. Koulun tulee opettaa demokraattisia osallistumis ja vaikuttamiskeinoja ja tarjota kokemuksia osallistumisesta. Kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset sisällöt eivät ole koulumaailmassa uusia asioita. Niitä on käsitelty mm. ympäristö, kuluttaja, kansainvälisyys, kulttuuri, tasa arvo ja suvaitsevuuskasvatuksessa. Uutta on se, että kestävä kehitys haastaa etsimään kokonaisnäkemystä, joka yhdistää eri näkökulmat. Kestävän kehityksen kulttuurista ulottuvuutta oppii parhaiten tutkimalla ja analysoimalla omaa elinympäristöä: sen tapaa rakentaa ja hyödyntää luontoa, tapoja ja kauneuskäsityksiä, kulttuurielämää ja tapaa huolehtia muista.

14 Tutkimuskohteet rajoittuvat pienten koululaisten kanssa yksittäisten kohteiden tutkimiseen lähiympäristössä, mutta perusopetuksen ylemmillä luokilla ja lukiossa jo kokonaisten alueiden tutkimiseen. ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Venelaituri TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla Saaristomaisemaa

15 Kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita Suomessa Opetushallitus ja Museovirasto käynnistivät vuonna 1998 kulttuuriperinnön kehittämisprojektin. Suomen Tammeksi nimetyn projektin tavoitteena on kulttuurisen lukutaidon kehittäminen, kulttuuri- ja luonnonperinnön välittyminen sekä omaan ympäristöön juurtuminen. Hankkeen aikana on luotu uusia yhteistoimintamuotoja koulujen ja museoiden välille. Projektiin kuuluu myös UNESCOn maailmanperintökohteisiin liittyvä opetus. Vuonna 2001 hankkeeseen liittyi ympäristöministeriö, ja hanke laajeni esineiden, taideteosten, rakennusten ja maailmanperintökohteiden tutkimisesta kulttuurimaiseman tutkimiseen. Vuoden 2004 toiminnassa huomioidaan rakennusperinnön teemavuosi ja sen tuomat uudet sisältöalueet. Vuonna 2004 keskitytään levittämään Suomen Tammi hankkeessa kerättyjä kokemuksia kulttuuriperinnön opetuksen alueellisesta organisoinnista. Samalla selvitetään mahdollisuuksia laajentaa hanketta vuoden 2004 jälkeen yhteistyössä Itämeren maiden kesken, painottaen kulttuuriperinnön osuutta kestävän kehityksen opetuksessa. Suomessa käynnistetty Baltic 21E -ohjelma pyrkii luomaan uusia käytäntöjä ja menetelmiä kestävän kehityksen liittämiseksi opetukseen ja koulun arkitoimintoihin. Ohjelma käynnistetään kahdella pilottihankkeella. Ensimmäisessä hankkeessa laaditaan koulukohtainen kestävän kehityksen ohjelma. Siinä pyritään sisällyttämään kestävän kehityksen ulottuvuudet kaikkiin koulun toimintoihin. Toisessa hankkeessa osallistutaan paikalliseen yhteistyöhön elinympäristön puolesta ja tuodaan osallistuminen osaksi normaalia opetustyötä, monien oppiaineiden yhteiseksi vastuualueeksi. Opetusministeriö ryhtyi keväällä 2001 valmistelemaan kansallista luovuus- ja kulttuurikasvatusstrategiaa. Siihen liittyvällä Luovuus ja kulttuuri -kärkihankkeella kartoitetaan ja verkotetaan luovuutta ja kulttuurikasvatusta edistävää toimintaa Suomen jokaisessa läänissä. Hankkeeseen liittyy Kerro koulustasi - projekti, jonka tarkoituksena on tehdä oppilaille oma koulurakennus esineistöineen tutuksi. Opetushallitus on ollut mukana erilaisissa kumppanuusprojekteissa myös muiden ministeriöiden ja järjestöjen kanssa. Uusin projekti "Liikenne ja elinympäristö" ohjaa oppilaita kulttuurisen ulottuvuuden tutkimiseen liikenneympäristöissä. Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos: Itämeren alueen yhteistyötä ja kulttuuriperintöä Pohjoismaisen Ministerineuvoston seminaarissa ʺKoulutus ja kestävä kehitysʺ Ruotsin Karlskronassa )

16 7.1.6 Turvallisuus ja liikenne SISÄLLÖT T urvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Pietarsaaressa toteutetaan aihekokonaisuutta tukemaan yläluokilla Uskallaprojekti, jonka sisällöt esitellään tarkemmin terveystiedon opetussuunnitelman yhteydessä. onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja Pietarsaaren tori

17 7.1.7 Ihminen ja teknologia SISÄLLÖT I hminen ja teknologia aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi ja tasa arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen Näkymä Pietarsaaren torille