7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt"

Transkriptio

1 Osa 2 7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet O petus voi olla ainejakoista tai eheytettyä, jolloin tavoitteena on ohjata oppilaita tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Myös esiopetuksen toteuttamisen sisällöllinen lähtökohta on opetuksen eheyttäminen. Teemoina tai projekteina toteutettavat opetuskokonaisuudet ja niihin liittyvät oppimisen prosessit ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Sisältöaluejako on tarkoitettu opettajan työvälineeksi. Eri tiedonalat ovat mukana opetuksessa. Kun sekä lapset että vanhemmat otetaan mukaan jo teemakokonaisuuksien suunnitteluvaiheessa, varmistuu parhaimmalla tavalla se, että lasten kannalta merkitykselliset asiat sisältyvät oppimisprosesseihin. Lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja tulee tietoiseksi itsestään oppijana. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat pääasiassa eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet on sisällytetty yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Kaupunkinäkymä etelään

2 Ihmisenä kasvaminen K oko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Sisällöt fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta

3 Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys K ulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Sisällöt oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle Näkökulma Strengbergin katolta Viestintä ja mediataito V iestintä ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja.

4 Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Aihekokonaisuuden tavoitteet ovat osittain yhteneväisiä Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden kanssa. Tieto ja viestintäteknologian käyttö koulussa edistää oppimisen laatua. Oppiminen ei ole vain tehtävien suorittamista, vaan tiedon rakentamista ja luovaa ongelmanratkaisua. Oppilaiden ajattelun ja itseohjautuvuuden taidot kehittyvät. Tietostrategiassa (Pietarsaaren kaupungin tieto ja viestintätekniikan koulukäytön strategia vuosille ) asetettavia opetuksellisia tavoitteita ohjaa osaltaan myös Tietoyhteiskunta asiain neuvottelukunnan raportti hallitukselle , joka sisältää tavoitteita tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien osalta, joita ovat tekniset taidot, viestintätaidot, tiedonhankinta ja käyttötaidot, kuluttajataidot sekä taito vaikuttaa tietoyhteiskunnan rakenteisiin ja verkkoetiikan sisäistäminen. Koulutasolla tavoite on, että peruskoulun päättyessä oppilas omaa riittävät medialuku ja kirjoitustaidot niin, että hän pystyy jatkuvasti kehittämään tiedon hakuun, jäsentelyyn ja julkaisemiseen liittyviä taitoja. Näin päästään tietotekniikan joustavaan käyttöön työvälineenä siten, että oppilas hyödyntää erilaisia tietojärjestelmiä eri oppiaineissa ja oppimistilanteissa. Tieto ja viestintätekniikan koulukäytöllä annetaan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä sosiaalisuuden ja kommunikointitaitojen kehittymiseen kansainvälistyvässä maailmassa. Näiden taitojen hiominen ja tietojen hankkiminen ovat olennainen osa opetusta ja opiskelua kaikissa oppiaineissa. Se ei ole sinällään itseisarvo, vaan väline opetukselle asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiallisen kriittinen suhtautuminen tietotekniikan käyttöön ja sen kulloiseenkin tarkoituksenmukaisuuteen tulee olla opetuksessa jatkuvasti mukana. Viestintäpalvelujen kehittyessä ja tullessa yhä lähemmäksi jokaista kansalaista edellytetään kykyä ymmärtää ja hallita tietokoneen käyttöliittymä ja peruskäsitteet. Kansalaistaitoihin kuuluu osata käyttää sähköpostia ja Internet selainta sekä etsiä, käsitellä ja jäsentää tietoa tieto ja viestintätekniikan avulla.

5 Oppilas ohjataan kriittiseen ajatteluun, tiedon keräämiseen ja sen jäsentämiseen. Hän oppii käyttämään tietotekniikkaa luontevasti yhtenä oppimisen välineenä ja hallitsee myös etätyön tekemiseen tarvittavat taidot. Oppilaitosten tulee tarjota tälle ajanmukaiset mahdollisuudet ja puitteet. Pietarsaaren kouluportaali on opettajien, oppilaiden, kotien ja sidosryhmien vuorovaikutteinen foorumi, jota hyödynnetään päivittäin sähköisen viestinnän ympäristönä sekä opetussuunnitelman tietolähteenä kaikissa kouluissa. Tieto ja viestintätekniikan tulee olla luonteva osa koulutyötä. Peruskoulun tulee opettaa oppilaat medialukutaitoisiksi, unohtamatta sitä tosiseikkaa, että tietokoneet ja verkot ovat tärkeä osa tieto ja viestintätekniikkaa, mutta eivät ainut osa. Sanomalehdet, televisio, radio, videot jopa ilmoitustaulu ym. ovat tärkeitä viestittämisen välineitä. Koulun toiminnassa tieto ja viestintätekniikka palvelee oppilaiden ja opettajien mahdollisuuksia monipuolisen tiedon hankintaan ja hallintaan sekä lisää vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Koulu tulee nähdä yhteisönä, jonka täyspainoinen toiminta ja kehittäminen koostuvat oppilaiden, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja oppilaiden vanhempien yhteistyöstä. Yhteistyön e dellytyksenä on keskinäinen viestintä. Tällä toimintamallilla pyritään lisäämään opettajien sekä oppilaiden viestintä ja vuorovaikutusmahdollisuuksia sähköisessä ympäristössä, ja huomioidaan kansainvälisyys. Pietarsaaren kouluportaalin etusivun luonnos Kaikilla peruskoulun suorittaneilla oppilailla tulee olla riittävät tieto ja viestintätekniikan taidot, tiedonhankinnan ja tiedonhallinnan sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen perustaidot ottaen huomioon toisen asteen oppilaitosten, vapaa ajan toimintoihin liittyvät, sekä työelämän asettamat vaatimukset. Tavoitteena on, että oppilas osaa hankkia itsenäisesti tietoa eri lähteistä ja valita tarkoitukseensa sopivimmat lähteet, käsitellä löytämäänsä tietoa eri sovellusohjelmilla, oppii erilaisia työtapoja käyttäen vuorovaikutustaitoja ja viestintää sekä oppii tietoverkkojen ja verkkosovellusten käytön perusteita.

6 Tietotekniikan on oleellista olla mukana opetussuunnitelmassa, koska oppilaat oppivat asioita 69 % visuaalisesti 67 % aktiivisesti tekemällä 57 % aistihavainnoilla 71 % siirtovaikutuksen avulla ja jaksottamalla Viestintätaitojen taitoalueet viestinnän tehtäviin liittyvät taidot vuorovaikutuksen ja sanomanrakentamisen taidot sanoman vastaanottamisen ja arvioimisen taidot ihmisten välisiin suhteisiin ja konfliktien ratkaisuihin liittyvät taidot Mediakasvatus esiopetuksessa Esiopetuksessa median välineitä, kuten lehtiä, radiota, televisiota, äänitteitä, elokuvia ja tietokonetta tulee käyttää ensisijaisesti herättämään lapsessa halua ja uteliaisuutta uuden tiedon etsintään. Hallitussa käytössä ne tarjoavat mahdollisuuksia tehdä tutkimuksia ja kokeiluja, etsiä vastauksia ja selkiinnyttää toden ja sadun, faktan ja fiktion rajaa. Lasta opastetaan erilaisten mediavälineiden käyttämiseen niin, että hän tulee tietoiseksi niiden hyvistä ja huonoista puolista. Median keinoin voidaan lasten kanssa tehdä omia tuotoksia, kuten äänitteitä, filmauksia, diasarjoja, elokuvia, digitaalisten kuvien käsittelyä ja sähköisiä piirroksia. Lapsen tulee saada tutustua ennakkoluulottomasti ja kokeilevasti tietotekniikan mahdollisuuksiin siten, että sen avulla voidaan hyödyntää muiden perustaitojen saavuttamista. Mediavälineiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi esiopetusyksiköt laativat suunnitelman, joka sisältää uudishankinnat sekä laitteiden yhteiskäytön päiväkotien ja koulujen kesken. Esi ja alkuopetuksen mediakasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä on tarkistettu keväällä 2004 vastaamaan alan nopeaa kehittymistä ja vaatimuksia, sekä muuttuneita olosuhteita myös Pietarsaaressa. Muutokset on kirjattu tähän opetussuunnitelmaan.

7 Tieto ja vistintätekniikan opetuksen ja käytön YLEISET TAVOITTEET oppilaat käyttävät luontevasti tieto ja viestintätekniikkaa opiskelun apuvälineenä opettajat hyödyntävät tieto ja viestintätekniikkaa arkipäivän opetustyössä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla koulussa hyödynnetään omien opettajien ja kaupallisten oppimateriaalin valmistajien käytettävissä olevaa verkkoperusteista oppimateriaalia ja digitaalisia tallenteita sekä tuotetaan niitä itse täydennyskoulutusta järjestetään vuosittain tarkistettavan suunnitelman mukaan koulun sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa hyödynnetään kouluportaalia perinteisten tiedotusmuotojen rinnalla Esiopetuksen SISÄLLÖT Mediakulttuuri on lapsen saatavilla: lehdet, tietokirjallisuus, radio, erilaiset äänitteet, televisio ja video, erilaiset kuvalliset tallenteet, tietokone Median käyttö opetuksessa: radion ja television opetusohjelmat, sanomalehdet, luonto ohjelmat, lasten elokuvat, tietokoneavusteiset opetusohjelmat, vuorovaikutteisuus ja kansainvälisyys sähköisen viestinnän keinoin Median käyttö omiin kokeiluihin: ryhmässä tai yksilöllisesti tehdyt tuotokset, tuotosten analysoiminen ja esittäminen Esiopetuksen OPETUSTAVOITTEET lapsi kiinnostuu omatoimisesta tiedonetsinnästä ja tutkimisesta oppii mediavälineiden peruskäyttöä tutustuu tietokoneeseen osaa avata ja sulkea tietokoneen opettelee hiiren ja näppäimistön peruskäyttöä lajittelee ja selaa tietoa lapsille sopivien opetusohjelmien avulla piirtää ja kirjoittaa omien edellytystensä mukaisesti saa opastusta tietokoneen asialliseen käyttöön ja tiedon valikointiin yhdessä aikusten kanssa osaa kyseenalaistaa ja valikoida informaatiota, jonka keskellä hän elää Pietarsaaren kävelykatu Mediakasvatus TAVOITTEET vuosiluokilla 1 6 oppilas oppii kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä

8 tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti etsiessään tietoa omien ajatusten ja tunteiden ilmaisua, erilaisia ilmaisukieliä ja niiden käyttöä eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittelyä ja tulkintaa ymmärtämään median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen yhteiskunnassa tekemään yhteistyötä median kanssa käsitteet: lähdekritiikki, sananvapaus, tietoturva, verkkoetiikka käyttämään viestintäteknisiä välineitä monipuolisesti Tieto ja viestintätekniikka TAVOITTEET vuosiluokilla 1 6 oppilas osaa käyttää itsepalveluasemia ja langattomia viestimiä sekä asioida sähköisesti hallitsee tietokoneen käyttöliittymän ja peruskäsitteet ymmärtää tietoturvan merkityksen ja osaa toimia ongelmatilanteissa osaa käyttää sähköpostia ja selainta osaa käsitellä tekstiä ja kuvaa osaa tuottaa ja julkaista verkkoon osaa etsiä tietoa hakujärjestelmien ja tietopalveluiden avulla ja käsitellä sitä osaa tehdä etätyötä Viestintätaidot, kuluttajataidot ja verkkoetiikka: TAVOITTEET vuosiluokilla 1 6 oppilas osaa lukea verkkomateriaalia arvioi ja tulkitsee materiaalin luotettavuutta, sisällön laatua, verkon arvomaailmaa, kulttuuriulottuvuuksia ja sitä, miksi ja miten se on tuotettu hallitsee tietoverkkojen yleiset käyttäytymissäännöt (netiketti) tiedostaa turvallisten ja haitallisten sivustojen erot ja niihin liittyvät riskit tutustuu verkkokaupankäyntiin ja omaksuu uudenlaisen kuluttajatietoisuuden hahmottaa mahdollisuutensa vaikuttaa tietoyhteiskuntapolitiikkaan aktivoituu kansalaiskeskusteluun KESKEISET SISÄLLÖT vuosiluokilla 1 6 peruskäyttö tietokoneen käyttöliittymän hallinta, hiiren hallinta, työvälinesovelluksen perushallinta (tekstinkäsittelysovellus, piirto ohjelma tms) aktivoi leikkaa kopioi liitä toiminnot, tiedostojen ja kansioiden hallinta, kansioiden järjestyksen hallinta, tietokoneen turhien tiedostojen poistaminen kirjoittaminen ja laskeminen pienimuotoisen kirjoitelman, esitelmän, raportin tms. tuottaminen ja tulostaminen, kuvien liittäminen kirjoitelmaan, taulukoiden ja diagrammien liittäminen tekstiin ja pienimuotoisten taulukoiden tuottaminen grafiikka ja kuvankäsittely kuvien tuottaminen piirto ohjelmalla

9 tiedon hakeminen Internet ja kriittinen suhtautuminen löytyneisiin tietoihin sähköposti lähettäminen, vastaanottaminen ja vastaaminen saapuneeseen sähköpostiin, liitteen avaaminen ja tallentaminen nettietiketti ja tekijänoikeudet asiallinen käytös hyödynnettäessä sähköpostia, Internetiä ja ryhmätyöskentelysovelluksia, tekijänoikeuksien perussääntöjä tietoturva: virustentorjunta ja tietosuojariskit verkkokäytön opetteleminen tiedon löytäminen (huom. kriittisyys) oma aloitteisuus (osallistuminen luokkien/koulujenväliseen etäopiskeluun) netiketti sähköpostiin tutustuminen Internetin tiedonhakutoiminnot multimedian käyttö musiikin ja animaatioiden teossa mahdollisuuksien mukaan virustorjuntasovellus, tietokoneen tiedostojen järjestäminen ja puhdistaminen (turhat ja vahingolliset tiedostot) SISÄLLÖT vuosiluokilla 1 3 SISÄLLÖT vuosiluokilla 7 9 tutustuminen tietokonelaitteistoon valmiiden opetusohjelmien käyttö tietokoneen avaaminen ja sulkeminen hiiren ja näppäimistön peruskäyttö käyttöjärjestelmän ja tarvittavien ohjelmien avaaminen ja sulkeminen informaation syöttäminen koneelle näppäimistön ja hiiren avulla oman tarinan kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla ja piirtäminen tiedon tallentamisen harjoittelua turhien tiedostojen poistaminen pysyvästi tulostaminen (opettajan kanssa) SISÄLLÖT vuosiluokilla luokilla opeteltujen perustaitojen vahvistaminen ja täydentäminen (tekstin siirtäminen, kirjasintyylien käyttö, kuvien liittäminen tekstiin eri tavoin) omien tekstien (tutkielmat, luokkalehdet ym.) tuottaminen ja puhtaaksikirjoitus, tulostaminen leikepöydän käyttö (kopioi/leikkaa ja liitätoiminnot) Peruskäyttö: 6. luokilla opittujen taitojen vahvistaminen ja täydentäminen tietokoneen rakenne ja oheislaitteet Windows käyttöjärjestelmän perusteet, tiedostojen käsittely, tulostaminen jonkin työvälineohjelman käytön hyvä tuntemus työvälineohjelman yleisen toimintaperiaatteen ymmärtäminen ja kyky siirtää periaate myös muihin sovelluksiin Kirjoittaminen: tekstinkäsittelysovelluksen (esim. Word) sujuva käyttö erilaisten kirjoitelmien, esitelmien, raporttien ja tutkielmien kirjoittamiseen, oikeinkirjoituksen tarkistaminen asiakirjan ulkonäköön ja luettavuuteen liittyvät perusasiat, kuten kirjoituksen ulkoasun muokkaaminen ja asettelu selkeään, helposti luettavaan muotoon

10 Grafiikka ja kuvankäsittely: kuvien hakeminen ja tallentaminen, skannerin ja digitaalikameran käyttö, resoluution ja värien merkitys sekä kuvien eri tallennusmuodot piirtotyökaluilla piirtäminen ja muotoilu, yksinkertaisen animaation laatiminen kuvien, taulukoiden ja diagrammien liittäminen ja muokkaaminen kirjallisen tai suullisen esityksen tueksi kuvan rajaaminen, kuvakoon valinta Internet ja tiedonhaku: lähiverkkoon ja verkottumiseen liittyvien käsitteiden ymmärtäminen sähköpostin käyttö ja verkkofoorumeilla tapahtuvaan keskusteluun ja työskentelyyn osallistuminen, liitetiedostojen hallinta sujuva hakupalvelinten käyttö ja tiedon yksilöimiskeinot haussa tiedon kriittinen arviointi käytettäessä verkkoa tietolähteenä tekijänoikeudet ja nettietiketti tietoturva Muut tietotekniikan tarjoamat käyttömahdollisuudet: äänen käsittely ja musiikki, editointi tietotekniikan luonteva käyttö välineenä tietojen hakuun ja hallintaan eri oppiaineissa ja oppimisprojekteissa multimedian hyödyntäminen opiskelun tukena erilaisten työvälineiden käyttö oman oppimisen ja arvioinnin tukena Liite: Kouluille tukea Internetin vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön Taulukkolaskenta: (esim. Excel) taulukon rakenne, tietojen syöttäminen ja kaavojen lisääminen, taulukoiden muotoilu ja diagrammin laatiminen niistä tietokantojen merkityksen ja niihin liittyvien peruskäsitteiden ymmärtäminen: tietue, kenttä, lomake ja luettelo Digitaalinen julkaiseminen: www sivujen teko: asiallinen ja selkeä ulkonäkö, sivuston toimivuus, sisältö ja tekijänoikeudet multimedia ja tietokantasovellukset esityksen tekeminen julkaisugrafiikkaa hyödyntämällä (Power Point) Merikivet

11 TAVOITTEET Jäätelökioski kävelykadulla Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys O sallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

12 SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen Kahvila Trend Pietarsaaren kävelykadulla Ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta perusopetuksessa otteita puheenvuorosta Pia Leena Leskisen kirjassa Yrittäjyyttä etsimässä kokemuksia ja ajatuksia yrittäjyyskasvatuksessa (v.2000), kirjoittajana koulutoimenjohtaja Terhi Päivärinta Nykypäivänä lapsia ja nuoria koulutetaan työelämään ja yhteiskuntaan, jossa muutokset ovat nopeita. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee ihmisiä, joilla on hyvä itsetunto ja jotka ovat oma-aloitteisia, joustavia, itsenäisiä ja yhteistyökykyisiä tiedonhankkijoita. Tulevaisuuden yhteiskunnan ja työelämän vaatimukset asettavat suuria haasteita koululaitokselle, koululle ja yksittäiselle opettajalle. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan yrittäjyyskasvatuksen a- vulla tuetaan sekä oppilaan sisäistä yrittäjyyttä että perehdytetään oppilaat yrittäjyyteen myös ammattina. Yrittäjyyskasvatuksen osa-alueiden painotus riippuu siitä, millä luokka-asteella oppilas on. On luonnollista, että sisäiseen yrittäjyyteen liittyvät asiat, kuten yritteliäisyys, aktiivisuus, luovuus ja sinnikkyys korostuvat alempien luokka-asteiden opetuksessa, kun taas tiedolliset ja taidolliset asiat yrittämisestä painottuvat pääsääntöiseti ylemmillä luokka-asteilla. Yrittäjyyskasvatuksen opetuksessa korostuvat yhteistoiminnalliset työtavat.

13 Opetussuunnitelman perusteissa yrittäjyyskasvatus on nostettu esille yhtenä tärkeänä osa-alueena perusopetuksessa. Koulun todellisuus voi olla toinen, sillä teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa toisiaan. Kun keskustelee opettajien kanssa, huomaa, että moni opettaja yhdistää yrittäjyyskasvatuksen ennen kaikkea ulkoiseen yrittäjyyteen eli varsinaiseen yritystoimintaan. Erityisesti alempien vuosiluokkien opettajat eivät koe asiaa omakseen, vaikka yrittäjyyskasvatus ja sen sisällöt soveltuvat hyvin opetukseen jo alimmilta luokkaasteilta alkaen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta V astuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Kulttuurinen ulottuvuus on tärkeä, jonka avulla opitaan tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä ja näkemään oma sukupolvi aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä. Suomalainen kulttuuri identiteetti hahmotetaan osaksi alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria, mutta myös muihin kulttuureihin tutustuminen ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitus ovat kestävään kehitykseen sitoutumisen edellytyksiä. On tärkeää oppia ymmärtämään, miten omalla käyttäytymisellä ja paikallisella toiminnalla voi olla vaikutusta koko maapallon ympäristöön ja yhteiskunnallisiin asioihin. Koulun tulee opettaa demokraattisia osallistumis ja vaikuttamiskeinoja ja tarjota kokemuksia osallistumisesta. Kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset sisällöt eivät ole koulumaailmassa uusia asioita. Niitä on käsitelty mm. ympäristö, kuluttaja, kansainvälisyys, kulttuuri, tasa arvo ja suvaitsevuuskasvatuksessa. Uutta on se, että kestävä kehitys haastaa etsimään kokonaisnäkemystä, joka yhdistää eri näkökulmat. Kestävän kehityksen kulttuurista ulottuvuutta oppii parhaiten tutkimalla ja analysoimalla omaa elinympäristöä: sen tapaa rakentaa ja hyödyntää luontoa, tapoja ja kauneuskäsityksiä, kulttuurielämää ja tapaa huolehtia muista.

14 Tutkimuskohteet rajoittuvat pienten koululaisten kanssa yksittäisten kohteiden tutkimiseen lähiympäristössä, mutta perusopetuksen ylemmillä luokilla ja lukiossa jo kokonaisten alueiden tutkimiseen. ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Venelaituri TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla Saaristomaisemaa

15 Kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita Suomessa Opetushallitus ja Museovirasto käynnistivät vuonna 1998 kulttuuriperinnön kehittämisprojektin. Suomen Tammeksi nimetyn projektin tavoitteena on kulttuurisen lukutaidon kehittäminen, kulttuuri- ja luonnonperinnön välittyminen sekä omaan ympäristöön juurtuminen. Hankkeen aikana on luotu uusia yhteistoimintamuotoja koulujen ja museoiden välille. Projektiin kuuluu myös UNESCOn maailmanperintökohteisiin liittyvä opetus. Vuonna 2001 hankkeeseen liittyi ympäristöministeriö, ja hanke laajeni esineiden, taideteosten, rakennusten ja maailmanperintökohteiden tutkimisesta kulttuurimaiseman tutkimiseen. Vuoden 2004 toiminnassa huomioidaan rakennusperinnön teemavuosi ja sen tuomat uudet sisältöalueet. Vuonna 2004 keskitytään levittämään Suomen Tammi hankkeessa kerättyjä kokemuksia kulttuuriperinnön opetuksen alueellisesta organisoinnista. Samalla selvitetään mahdollisuuksia laajentaa hanketta vuoden 2004 jälkeen yhteistyössä Itämeren maiden kesken, painottaen kulttuuriperinnön osuutta kestävän kehityksen opetuksessa. Suomessa käynnistetty Baltic 21E -ohjelma pyrkii luomaan uusia käytäntöjä ja menetelmiä kestävän kehityksen liittämiseksi opetukseen ja koulun arkitoimintoihin. Ohjelma käynnistetään kahdella pilottihankkeella. Ensimmäisessä hankkeessa laaditaan koulukohtainen kestävän kehityksen ohjelma. Siinä pyritään sisällyttämään kestävän kehityksen ulottuvuudet kaikkiin koulun toimintoihin. Toisessa hankkeessa osallistutaan paikalliseen yhteistyöhön elinympäristön puolesta ja tuodaan osallistuminen osaksi normaalia opetustyötä, monien oppiaineiden yhteiseksi vastuualueeksi. Opetusministeriö ryhtyi keväällä 2001 valmistelemaan kansallista luovuus- ja kulttuurikasvatusstrategiaa. Siihen liittyvällä Luovuus ja kulttuuri -kärkihankkeella kartoitetaan ja verkotetaan luovuutta ja kulttuurikasvatusta edistävää toimintaa Suomen jokaisessa läänissä. Hankkeeseen liittyy Kerro koulustasi - projekti, jonka tarkoituksena on tehdä oppilaille oma koulurakennus esineistöineen tutuksi. Opetushallitus on ollut mukana erilaisissa kumppanuusprojekteissa myös muiden ministeriöiden ja järjestöjen kanssa. Uusin projekti "Liikenne ja elinympäristö" ohjaa oppilaita kulttuurisen ulottuvuuden tutkimiseen liikenneympäristöissä. Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos: Itämeren alueen yhteistyötä ja kulttuuriperintöä Pohjoismaisen Ministerineuvoston seminaarissa ʺKoulutus ja kestävä kehitysʺ Ruotsin Karlskronassa )

16 7.1.6 Turvallisuus ja liikenne SISÄLLÖT T urvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Pietarsaaressa toteutetaan aihekokonaisuutta tukemaan yläluokilla Uskallaprojekti, jonka sisällöt esitellään tarkemmin terveystiedon opetussuunnitelman yhteydessä. onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja Pietarsaaren tori

17 7.1.7 Ihminen ja teknologia SISÄLLÖT I hminen ja teknologia aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi ja tasa arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen Näkymä Pietarsaaren torille

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tässä alla vain sisällöt. Täydellinen taitotasotaulukko selittävine kommentteineen sekä koulukohtaisine toteuttamissarakkeineen on Akkunassa

Lisätiedot

(3-4) Tavoitteet 4. luokan jälkeen. (0-2) Tavoitteet 2. luokan jälkeen. (5-6) Tavoitteet 6. luokan jälkeen. (7-9) Tavoitteet 9.

(3-4) Tavoitteet 4. luokan jälkeen. (0-2) Tavoitteet 2. luokan jälkeen. (5-6) Tavoitteet 6. luokan jälkeen. (7-9) Tavoitteet 9. 1. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteet ja keskeiset käsitteet, sekä käytännön tvt-taitojen kehittäminen omien tuotosten laadinnassa. Osaa käyttää itsenäisesti tablettia ja / tai

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi. Oppilasta ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia 2016-2020 Isonkyrön kunnan sivistystoimi Sivistystoimi 1. Johdanto Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto-

Lisätiedot

Kansalaiskasvatuksen kehittäminen ja mediakasvatus

Kansalaiskasvatuksen kehittäminen ja mediakasvatus Kansalaiskasvatuksen kehittäminen ja mediakasvatus Esa Ylikoski, FM, lehtori Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, 17.-18.2.2011, Jyväskylä Työryhmä Media ja kansalaisyhteiskunta Kansalaiskasvatus

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KÄSITYÖ VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

OPPIMAAN OPPIMINEN AJATTELU

OPPIMAAN OPPIMINEN AJATTELU L1 OPPIMAAN OPPIMINEN - Tavoitteena on, että oppilas tunnistaa omat vahvuutensa oppijana ja omaksuu hänelle sopivat opiskelutekniikat. - Korostetaan pitkäjänteisen työskentelyn ja harjoittelun merkitystä.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Harjoittelukoulun oppilaan osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä:

Harjoittelukoulun oppilaan osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä: Harjoittelukoulun oppilaan osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä: Peruskoulun päättyessä oppilas on tutustunut monipuolisesti erilaisiin työvälineohjelmiin ja muihin oppimista tukeviin sovelluksiin sekä

Lisätiedot

Harjoittelukoulun oppilaan TVT-osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä

Harjoittelukoulun oppilaan TVT-osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä Harjoittelukoulun oppilaan TVT-osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä Peruskoulun päättyessä oppilas on tutustunut monipuolisesti erilaisiin työvälineohjelmiin ja muihin oppimista tukeviin sovelluksiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA 1. Visio..3 2. Tavoitteet... 3 2.1 Laitteisto... 3 2.2 Ohjelmisto... 3 2.3 Osaaminen... 3 2.3.1 Oppilaskohtaiset tavoitteet... 4 2.4 Toiminnan varmistaminen... 4 2.5 Tietotekniikan

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 DIGITAALISUUS Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani 8.1.2014 Ajattelu ja oppiminen Oman oppimis-strategiansa Yläkoulussa oppivan yhteisön tuki Materiaalihysteria - Asian

Lisätiedot

VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT

VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.12.2010 Miten tieto- ja viestintätekniikka näkyy perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistuksessa Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS PERUSOPETUS 2020 -ESITYKSEN

Lisätiedot