P a g e 1. Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P a g e 1. Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta"

Transkriptio

1 P a g e 1 Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta

2 P a g e 2 Sisällys Johdanto... 3 Organisationaalinen oppiminen... 4 Tiedon luomisen prosessi... 4 Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta (Co-operative Software Acquisition, COSA)... 6 Vaihe 0: Tiimin muodostaminen... 7 Tutustumisvaihe... 7 Roolien ja tehtävien jako... 8 Vaiheen 0 tehtävät Vaihe 1: Tavoitteiden ja tarpeiden tunnistaminen (Externalization) Vaiheen 1 tehtävät Vaihe 2: Järjestelmähahmotelman muodostaminen (Combination) Vaatimusten määrittely Valintakriteerien määrittely Ohjelmistokandidaattien etsintä Vaiheen 2 tehtävät Vaihe 3: Testaus ja käyttöönotto (Internalization) Vertailu ja valinta Testaus Käyttöönotto Vaiheen 3 tehtävät Vaihe 4: Käytön levittäminen (Socialisation) Vaiheen 4 tehtävät Kirjallisuutta... 19

3 P a g e 3 Johdanto Valmisohjelmistojen hankinta on tullut yhä haasteellisemmaksi ja työläämmäksi osaksi yritysjohdon toimintaa. Pienten ja keskisuurten yritysten johdolla ei ole edes aikaa eikä resurssejakaan paneutua asiaan kunnolla. Hyvin usein turvaudutaan ohjelmistovalmistajien antamiin tietoihin ja lopulliset päätöksetkin tehdään luottaen järjestelmän toimittajan antamiin ehdotuksiin. Tietokoneohjelmistohankinta rinnastetaan usein perinteisiin investointiprojekteihin, jossa hankintahintaa verrataan kuviteltuihin tuottoihin ja kustannussäästöihin. Onnistunut osto ja käyttöönottoprosessi nähdään pelkästään tehtävien teknisenä hallintaongelmana. Projektin tekninen läpivienti ei yleensä olekaan ongelma, sillä ammattitaitoisen toimittajan avustuksella ohjelmisto saadaan kyllä asennettua ja teknisesti toimimaan. Varsinaiseksi haasteeksi ja yrityksen omalle vastuulle sitä vastoin jää hankitun ohjelmiston käyttöönotto ja uuteen toimintatapaan oppiminen. Tämä prosessi on vaativa ja aina tapauskohtainen riippuen yrityksen omasta toimintakulttuurista ja kokemushistoriasta. Näin ollen myös tulevien tuottojen ja kustannusten arviointi on osoittautunut melkein mahdottomaksi tehtäväksi, sillä niistäkään selviä perinteisillä investointilaskelmilla, vaan yrityksen oman toiminnan huolellisella arvioinnilla. Ohjelmistojen hankinta on ennen kaikkea liiketoiminnallinen päätös. Koska ohjelmistot noudattavat ennalta määriteltyjä prosesseja, olisi ohjelmistohankintakin aloitettava omien prosessien analyysista. Hankinta on suunniteltava huolellisesti ja siihen on otettava mukaan kaikki asianosaiset. Oikean ohjelmiston valinta ja tehokas käyttöönotto syntyy kun kaikki osapuolet - varsinkin tulevat käyttäjät - sitoutetaan prosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ohjelmistojen hankinta on myös muutos- ja oppimisprosessi. Vaikka teknologia on tässä prosessissa vahvasti mukana, niin sen liiketoiminnalliset hyödyt syntyvät vasta sen käytöstä. Näin ajateltuna tämän prosessin keskeisinä toimijoina ja oppimisen subjektina ovat ne ihmiset, joita tämä muutos koskee, eli käyttäjät, yritysjohto, ICT-henkilöt ja usein myös asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Jotta muutos tapahtuisi jouhevasti ja ihmiset myös sen hyväksyisivät, on se tehtävä yhteistoiminnassa kaikkien mukana olevien osapuolten kanssa. Yhteistoiminnallisen ohjelmistohankinnan (COSA) perusajatus on, että ohjelmistohankinnasta tehdään organisaation oppimistapahtuma, jossa käyttäjät valitsevat käyttämänsä ohjelmiston niin itsenäisesti kuin mahdollista. Työntekijöiden osallistuminen omaa työtään koskeviin päätöksiin myös sitouttaa käyttämään ohjelmistoa tehokkaammin. Keskeisintä tässä toiminnassa on kehittää organisaation voimavaroja yhteisöllistä luomalla toimintaa, joka sitouttaa työntekijät vapaaehtoisesti toimimaan yrityksen hyväksi sekä yksilönä että ryhmänä.

4 P a g e 4 Organisationaalinen oppiminen Organisationaalinen oppiminen on japanilaisen tutkijan, Ikujiro Nonakan kehittämä teoria organisaation toiminnan perusteista. Hänen näkemyksensä mukaan organisaatiot ovat viime kädessä tietoa käsitteleviä ja tietoa tuottavia yksiköitä. Yrityksen menestys riippuu siitä, miten hyvin se oppii kokemuksistaan ja muuntaa saadun tiedon uusiksi toimintamalleiksi. Organisaatiossa tapahtuva muutos on ymmärrettävä siis oppimisprosessina. Organisaation muutokset ovat ongelmakeskeisiä oppimistilanteita, jossa ihmiset systemaattisesti tuottavat ja jalostavat sitä tietoa, jonka ohjaamana he toimivat ongelmia ratkaisseissaan. Tieto on kuin energiaa: se varastoituu erilaisiin organisaation toimijoihin ja jalostuessaan muuttaa jatkuvasti muotoaan. Yritysten pyrkimyksenä on yleensä esittää tiedot eksplisiittisessä eli näkyvässä muodossa, jotta ne olisivat helpommin varastoitavissa, kehitettävissä ja siirrettävissä. Näkyvä tieto muodostuu kaikista kirjoitetusta ja muusta sellaisesta tiedosta, joka on helposti siirrettävissä muodossa kuten dokumentteina, web-sivustoina, tietokantoina ja työohjeina sekä tietokoneohjelmistoina. Yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa syntyy myös valtava määrä hiljaista tietoa, joka ei ole niin helposti siirrettävissä eikä tunnistettavissakaan. Hiljaista tietoa on esimerkiksi kokemus, taidot, asenteet, arvot ja työtavat. Hiljainen tieto on sisäistettyä ja sidottua siihen tilanteeseen, missä sitä käytetään. Jotta yrityksen eksplisiittiset tietovarat muuttuisivat tuottavaksi toiminnaksi, ne on saatava tiedot hiljaiseen muotoon. Tiedon alkuperä ja varastoitumispaikka on viime kädessä yksilö. Ilman yksilöitä ei tieto muuttuisi toiminnaksi. Toiminnassaan yksilö toteuttaa omaa yksilöllistä tietoaan. Toimiessaan yhteisön jäsenenä, yksilöt kuitenkin sopeuttavat toimintansa osaksi organisaation toimintaa. Yhdessä omaksuttu asia muuttuu yhdessä toimimisen tietoperustaksi eli organisationaaliseksi tiedoksi. Tiedon luomisen prosessi Organisaation oppiminen perustuu yksilön ja yhteisön väliseen dynaamiseen vuorovaikutukseen. Vaikka oppiminen tapahtuu yksilöissä, niin yksilöt levittävät oppimaansa toisille ja valikoivat opittavat asiat organisaation käytänteistä. Uusia asioita opiskellaan usein tietoisesti, mutta yksilöt omaksuvat niitä myös suoraan työn kautta. Kokemus synnyttää uutta tietoa, jota voidaan jalostaa uuteen systemaattisempaan ja organisaatiolle käyttökelpoisempaan muotoon. Organisaation oppimisprosessi (kuva alla) on tiedon jatkuvaa muuntumista eri muodosta toiseen ja leviämistä organisaation eri tasoilla. Tiedon alkuperä on yksilöissä ja tavallisesti se on luonteeltaan myös hiljaista. Jotta tätä tietoa voitaisiin jalostaa ja saada organisaation käyttöön, on se ensin ulkoisotettava luovassa dialogissa näkyvään muotoon. Tämä tiedon muuntaminen on avaintekijä organisaation tiedonmuodostuksessa. Näkyväksi muunnettua tietoa voidaan sitten kehittää yhdistelemällä sitä muun näkyvän tiedon kanssa. Jalostettu uusi tieto on sisäistettävä hiljaiseksi tiedoksi eli käytännölliseksi osaamiseksi työssä oppimisen avulla. Hiljainen tieto siirtyy sen jälkeen yksilöltä toiselle sosialisaatiossa eli yrityksen arkikäytännössä kokemuksia jakamalla.

5 P a g e 5 KUVA: Tiedon luomisen prosessimalli, SECI malli Tieto jalostuu muuntumalla muodosta toiseen neljässä eri vaiheessa (kuva yllä): Ulkoistaminen (Externalisation): Hiljaisesta tiedosta näkyväksi Yhdistely (Combination): Näkyvästä tiedosta näkyväksi Sisäistäminen (Internalization): Näkyvästä tiedosta hiljaiseksi Sosialisaatio (Socialization): Hiljaisesta tiedosta hiljaiseksi Hankittaessa ohjelmistoja, on yrityksen ensin paljastettava nykytilanteessa ilmeneviä ongelmia ja pohdittava tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tässä toiminnassa syntyvä tieto on kokemusperäistä ja jäsentymätöntä hiljaista tietoa. Käyttäjät ilmaisevat käsityksensä nykyisestä järjestelmästä ja asettavat toiveita uudelle järjestelmälle. Nämä kirjataan eli ulkoistelaan mahdollisimman kattavasti näkyvässä muodossa. Tiedot yhdistellään valmiiksi hankittavaa ohjelmistoa koskeviksi vaatimusmäärittelyiksi, jolloin saadaan kokonaiskuva hankittavasta ohjelmistosta. Yhdistelyvaihe jatkuu, kun markkinoilta etsitään vaatimuksia vastaava ohjelmisto. Käytännön opiskelun ja testauksen kautta tiedot sisäistetään, harjoittelemalla ohjelman käyttöä ja testaamalla sen toimintaa käyttöympäristössään. Lopullisesti ohjelman käyttö leviää ja tehostuu käyttäjien välisessä yhteistyössä eli sosialisaatiossa. Yhteistoiminnassa opitut työkäytännöt muodostavat perustan sille, miten hyvin opitusta saadaan

6 P a g e 6 toivotut hyödyt. Ohjelmiston käytön syvyys ja laajuus riippuva niistä ihmisistä, jotka ohjelmistoa käyttävät. Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta (Co-operative Software Acquisition, COSA) Yhteistoiminnallinen tietojärjestelmän hankinta (COSA) on malli, joka soveltaa organisaation oppimisen teoriaa tietojärjestelmän hankintaan. Mallin ydinajatuksena on, että koko hankintaprosessi viedään mahdollisimman lähelle käyttäjää. Parhaiten mallin soveltaminen onnistuu, kun yrityksessä on jo valmiiksi avoin ilmapiiri ja henkilökunnalla on kokemusta tietotekniikasta ja yhteistoiminnallisista työmenetelmistä. Malli soveltuu pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka toimivat tietointensiivisellä ja/tai palvelualalla. Malli ei sovellu puhtaasti teknisille ICT-hankinnoille, joissa hankittavalla ohjelmistoilla ei ole vaikutusta loppukäyttäjien työhön. Mallia ei tule myöskään soveltaa laajamittaisiin, koko organisaatiota koskeviin muutoshankkeisiin, jossa muutos ei aiheudu tietotekniikasta. Keskeisenä toimijana COSA prosessissa on kehitystiimi, jonka johdolla koko hankinta viedään läpi. Hankintatiimin muodostamisen lisäksi mallissa on neljä vaihetta, jotka perustuvat neljään tiedon muunnosprosessiin: ulkoistaminen, yhdistely, sisäistäminen ja sosialisaatio.

7 P a g e 7 KUVA: Yhteistoiminnallinen tietojärjestelmän hankinta Vaihe 0: Tiimin muodostaminen Tutustumisvaihe Tiimin ensimmäinen tehtävä on tutustuttaa jäsenet toisiinsa. Tavoitteena on keskinäisen arvostuksen luominen ja kaikenlaisten jännitteiden kuten kilpailun, pelon, salailun ja muun sellaisen poistaminen. On myös äärimmäisen tärkeää, että yrityksen ylempi johto osoittaa sitoutumisensa tiimin työlle. Tiimin kokoonpanossa on varmistuttava seuraavista asioista: 1. Selkeä visio ja tavoite (Intention) Ihmisen toiminta on luonteeltaan tarkoitettua ja tavoitteellista. Siksi on varmistettava, että tiimin jäsenillä on käsitys siitä, mihin ohjelmiston hankinnalla pyritään. Tärkeintä ei vielä ole tavoitetilan tarkka kirjaaminen vaan tiimin yhteinen tahto ja sitoutuminen. 2. Autonomia (Autonomy)

8 P a g e 8 Tiimi toimii itseohjautuvana. Työhön osallistuvien jäsenten on voitava ilmaista vapaasti käsityksensä. Yksittäiset jäsenet ovat toiminnassaan autonomisia, mutta jakavat saman informaation ja mukautuvat yhdessä muodostettuun tietoon yhteisen päämäärän hyväksi. Jäsenet eivät toimi varsinaisesti taustaryhmiensä edustajina. 3. Vaihtelu ja luova kaaos (Fluctuation and creative chaos) Tiimissä tulee olla erilaisia asiantuntijoita. Luovuus syntyy vaihtelun ja epäjärjestyksen ympäristössä. Vaihtelua ja uusia ideoita voidaan edistää myös keinotekoisesti järjestämällä irrottamalla työntekijät arkirutiineista ja tiimityön työolosuhteisiin vaihtelua ja ulkoisia kaaosta aiheuttavia virikkeitä. 4. Ylimäärä (Redundancy) Tiedot muodostus ei saisi jäädä kenenkään yksittäisen asiantuntemuksen varaan, vaan sen pitäisi syntyä erilaisten näkemysten synteesinä. Tiimiin voidaan valita useampia henkilöitä, joilla on saman bisnesalueen tuntemusta, sekä henkilöitä, jotka ymmärtävät muidenkin tarpeita. Samalla tiimin jäsenille tulisi jakaa tietoa yrityksen toimista, johdon vastuualueista ja koko yrityksestä kokonaisuutena. 5. Riittävä moninaisuus (Requisite variety) Tiimin jäsenissä tulisi olla edustaja riittävän monesta osapuolesta. Mikään näkemys ei saisi dominoida. On varmistettava myös, että tiimillä on pääsy tarvittaviin tietolähteisiin ja monipuoliset tiedot tehtäväalueesta. Roolien ja tehtävien jako Tiimin jäsenet osallistuvat työhön eri rooleissa, jolloin kullakin on oma asiantuntijuusalueensa. Samalla alueella voi olla myös useampia asiantuntijoita. Roolit ovat luoteeltaan tehtävien jakamista, jonka suhteen jäsenet ovat tasa-arvoisia. 1) Yritysjohto (Knowledge officer) Yritysjohdon roolina on asettaa reunaehdot, suunta ja tavoitteet, mutta se ei osallistu aktiivisesti tiimin varsinaiseen toimintaan. On kuitenkin tärkeää, että yritysjohto sitoutuu asettamaansa työhön. Resursseja on varattava riittävästi, jotta henkilöillä on aikaa paneutua työhön kunnolla. 2) Tiimin vetäjä (Knowledge engineer) Tiimin vetäjän tärkeimpänä tehtävänä on koota ja yhdistellä tiimin työssä syntyvää luovan kaaoksen tuloksia järkeviksi kokonaisuuksiksi. Samalla hän toimii yritysjohdon asiamiehenä ohjaamalla ryhmää kohti yritysjohdon visiota, mutta myös välittämällä yritysjohdolle kokemusperäistä tietoa. Hän toimii myös välittäjänä tiimin ulkoisiin intressiryhmiin. 3) Loppukäyttäjät (Knowledge operators)

9 P a g e 9 Loppukäyttäjillä tarkoitetaan sitä ryhmää, joilla on konkreettisin suhde hankittavaan ohjelmistoon. Heidän kokemuksensa antaa arvokasta tietoa nykyisistä ongelmista ja asetettavista järjestelmävaatimuksista. Heidän tieto on pääosin hiljaista tietoa ja heistä viime kädessä riippuu tulevan järjestelmän hyödyt. 4) Toimialan ja tietojärjestelmien asiantuntijat (Knowledge specialists) Asiantuntijat toimivat pääasiallisesti eksplisiittisen tiedon tasolla. Heiksi luetaan sekä alan asiantuntijat että ICT-asiantuntijat. Heidän tietämyksensä on käytössä lähinnä silloin kun yhdistellään eksplisiittistä tietoa järjestelmävaatimuksiksi. Tiimin varsinainen työ alkaa kun jäsenet tutustuvat toisiinsa ja jakavat hiljaista arvoistaan ja asenteistaan. Tavoitteena on saavuttaa myönteinen työvire ja löytää työlle yhteinen tavoite. On tärkeää, että tiimi samalla kun sen jäsenet tuovat oman kokemuksensa ja näkemyksensä esille, myös löytää yhteisen kentän jossa näkemyksiä voi vaihtaa.

10 P a g e 10 Vaiheen 0 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Tiimin tutustuminen Sosiaalistaminen Tiimin dynamiikan oppiminen 2 Roolien ja tehtävien jako Yritysjohto Tiimin vetäjä Loppukäyttäjät Toimialan ja tietojärjestelmien asiantuntijat Vaihe 1: Tavoitteiden ja tarpeiden tunnistaminen (Externalization) Tämän vaiheen tehtävänä on selvittää nykyinen tilanne ja siihen liittyvät ongelmat. Tiimin jäsenten olisi löydettävä yhteinen näkemys siitä miksi vanha järjestelmä korvataan uudella ja mitä uudella ohjelmistolla tavoitellaan. Keskustelun painopiste pidetään mahdollisimman käytännön läheisenä. Käyttäjät keskustelevat työstään ja siihen liittyvistä ongelmista. Jotta tarpeet tunnistettaisiin oikein, on selvitettävä tarpeiden taustalla olevaa liiketoimintaa ja työprosesseja. Keskustelun aluksi käydään läpi keskeiset käsitteet ja varmistetaan, että käsitteiden merkitys on kaikille sama. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman paljon tarpeita ja saada jäsenten hiljainen tieto eksplisiittiseen muotoon. Niiden tarpeellisuus arvioidaan myöhemmin. Aluksi määritellään se mihin liiketoiminnalliseen tavoitteeseen järjestelmällä pyritään. Tavoitteena voi olla joko poistaa havaittu ongelma tai tarttua johonkin mahdollisuuteen. Ongelmista pidetään kirjaa ja kuvataan sitä tilannetta jossa se ilmenee, sekä sen seurauksia. Havaitun ongelman poisto tai mahdollisuuden käyttö on perustuttavat yrityksen strategiaan. Työhön liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi puutteellinen tieto, kohtuuton työkuorma, ajan vienti, turhat manuaaliset työt, jne. Mahdollisuus liittyy siihen tapaa, jolla tehtävä voitaisiin hoitaa uudella tavalla. Uusi ohjelmisto yleensä tarjoaa tällaisia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien löytäminen riippuu käyttäjien motivaatiosta, asiaan liittyvästä yleisestä tiedosta ja yhtiön ulkopuolelta saaduista virikkeistä. Vaikka ongelmien tunnistaminenkin on tärkeä vaihe, vie mahdollisuuksien etsiminen työtä enemmän eteenpäin. Työ jatkuu työprosessien analyysillä, missä kuvataan käytännön läheisesti, mitä kussakin tehtävässä tapahtuu, millä tavalla tietokone siinä avustaa ihmistä ja miten tehtävän eri osat on jaettu tietokoneen

11 P a g e 11 ja ihmisen välillä. Tärkeää on kuvata tehtävään liittyviä tietoja eli mitä tietoja tehtävässä tarvitaan ja mitä tietoja siinä syntyy. Kuvaus tehdään tehtävien, ei suorittajien, mukaisesti. Käyttäjien tarpeet ja muut ohjelmistovaatimukset ovat keskeisin tunnistettava asia. Ohjelmistolle asetettavien vaatimusten haussa lähdetään yleensä juuri määritellyistä tehtävien kuvauksista ja luetellaan vaatimukset niiden pohjata. Toinen tapa on kokonaisuutta korostava. Tässä tavassa tehtyjen tehtäväkuvaisten perusteella määritellään ensin ohjelmiston yleiskuvaus, jonka perusteella johdetaan yksittäiset tarpeet. On mahdollista käyttää myös niiden yhdistelmää. Yhdistetyssä menetelmässä, voidaan käyttää kielikuvia ja metaforia, joilla ilmaistaan toivotut piirteet. Esimerkki dokumenttienhallintajärjestelmän vaatimusmäärittely: Tehtävän kuvauksesta lähtevä: Järjestelmän tulisi löytää annetun projektin dokumentit ryhmiteltynä asiasisällön mukaan. Kokonaisuutta korostava: Järjestelmään tulee voida tallettaa ja sieltä pitää olla joustavasti haettavissa kaikki dokumentit ennalta määriteltyjen avainsanojen mukaisesti. Kielikuvia käyttävä: Järjestelmän tulee avustaa käyttäjää kuin informaatikko kirjastossa, jonka vuoksi mennään kun tarvitsee jotain dokumenttia, mutta ei ole aavistustakaan edes avainsanoista, joilla sitä voisi hakea. Toiminnallisten tarpeiden lisäksi on myös ns. ei-toiminnallisia ja puhtaasti teknisiä tarpeita. Näitä ovat esimerkiksi helppokäyttöisyys, opittavuus, ylläpidettävyys, yhteensopivuus, käytetyt standardit, jne. Myös muut valintaan hiljaisesti vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi arvot (esim. avoin koodi), imago, maine jne. olisi listattava. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan pidä arvioida tai verrata tarpeita keskenään. Ohjelmiston toimittajille on asetettava etukäteen myös selkeät kriteerit. Näitä ovat esim. palvelun määrä ja laatu, koko, paikallisuus, jne. Päätöksentekoon saattaa vaikuttaa myös sellainen kokemusperäinen tieto, jota ei voi ilmaista eksplisiittisesti. Tällaisiin kuuluvat sellaiset tekijät kuten maine, arvot, imago, omakohtaiset kokemukset ja sidokset, jne. Tämän tyyppiset asiat saattavat vaikuttaa vaarallisen paljon ellei niitä tunnisteta ajoissa. Vaiheen 1 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Tavoitteiden kuvaus Havaitut ongelmat Mahdollisuudet 2 Tehtävien kuvaus Mitä kussakin tehtävässä tapahtuu

12 P a g e 12 Tarvittavat tiedot Syntyvät tiedot 4 Tarpeet Järjestelmään toimintaan liittyvät tarpeet Muut tarpeet 4 Järjestelmän rajaus Mitä kuuluu järjestelmän piiriin Mikä ei kuulu järjestelmän piiriin Vaihe 2: Järjestelmähahmotelman muodostaminen (Combination) Tämän vaiheen tehtävänä on käydä läpi esitetyt tarpeet ja päättää mitkä niistä otetaan mukaan hankittavan järjestelmän vaatimusmäärittelyyn. Edellisessä vaiheessa tuotettua näkyvää tietoa arvioidaan, yhdistellään ja kootaan kokonaisvaltaisemmaksi hahmotelmaksi. Tässä vaiheessa päätetään myös arviointikriteereistä sekä ohjelmiston että ohjelmistotoimittajan osalta. Arviointikriteereissä määritellään kunkin vaatimuksen painoarvo eli kuinka paljon kyseistä ominaisuutta painotetaan lopullisessa valinnassa. Samalla sovitaan se miten ja mitä tietoa arvioinnin pohjaksi kerätään. Kun ohjelmiston vaatimukset ja arviointikriteerit tiedetään, voidaan aloittaa ohjelmistokandidaattien etsintä. Työ tapahtuu pääasiallisesti näkyvän tiedon varassa. Vaatimusten määrittely Tehtävä alkaa käyttäjien toiveiden luokittelulla ja niiden asettamisella tärkeysjärjestykseen. Kustakin toiveesta päätetään onko se realistinen ja asetetaanko se mukaan hankittavan järjestelmän vaatimusmäärittelyjen listalle. Kustakin ominaisuudesta muodostetaan mahdollisimman konkreettinen kuva, jotta sen laatu olisi helposti testattavissa. Kuvauksesta voi tuoda esille myös mahdolliset muutokset henkilöiden työhön ja liiketoimintaan. Vaatimukset luokitellaan neljään ryhmään: 1) Toiminnalliset ominaisuudet: Toiminnot, jotka ohjelmistolla voidaan suorittaa. 2) Ei-toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet: Muut ominaisuudet, jotka vaikuttavat käytettävyyteen, toimivuuteen tai muuhun vastaavaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi: käyttöliittymä, luotettavuus, ylläpidettävyys, siirrettävyys, vaatimukset muulta ohjelmistolta ja koneelta, yms.

13 P a g e 13 3) Toimittajan ominaisuudet: Minkä tyyppisen yhtiön kanssa haluamme luoda kumppanuuden. Tulevalta ohjelmistotoimittajalta voimme arvioida esim. seuraavia asioita: Kokemus, pysyvyys, maine, koulutus, ohjelmistotuki ja markkinaosuus. Tulevaan vaikuttaa myös se, onko yritys asiakas- vai tuoteorientoitunut. Myös yhtiön koolla ja paikallisuudella on oma arvonsa. 4) Hinta ja kustannukset: Ohjelmiston hankintahinta on vain jäävuoren huippu todellisista kustannuksista. Tulevien tuottojen ja kustannussäästöjen määrä ei riipu hankittavasta ohjelmistosta vaan siitä miten sitä tulevaisuudessa käytetään. Valintakriteerien määrittely Ennen numeraalista arviointia, vaatimukset on syytä listata tärkeysjärjestykseen. Kustakin vaatimuksesta päätetään onko se pakollinen (ns. avain eli diskriminoiviin ominaisuus), suotava vai ainoastaan hyvä lisäominaisuus. Jos pakollinen ominaisuus puuttuu tai se ei täytä minimivaatimuksia pudotetaan ehdokas. Muussa tapauksessa ominaisuus painaa lopullisessa valinnassa sen mukaan minkä arvion se saa lopullisessa vertailussa. Ryhmille ja niiden ominaisuuksille määritellään painokertoimet välillä %. Ominaisuuksien summa on ryhmän painokerroin ja ryhmien painokertoimien summa on 100 %. Alla oleva esimerkki kuvaa asiaa: Ryhmä Ominaisuus Paino Pakollisuus Toiminnalliset 50 % Dokumenttien hakuominaisuudet Eri tiedostotyyppien tuki 20 % pakoll. 30 % pakoll. Ei-toiminnalliset ominaisuudet 20 % Käyttöliittymä 20% pakoll. Tekniikka 10 % MS yhteensopivuus 10 % suotava Toimttaja 10 % Ohjelmistotuki 7 % Koulutus 3 % Hinta 10 % Yhteensä 100 %

14 P a g e 14 Tiedot vertailua varten voidaan saada esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Eksplisiittiset lähteet: 1) Kyselyt toimittajan referenssiyrityksistä 2) Kirjalliset lähteet kuten käyttöoppaat, tutkimukset, kirjallisuus, web-sivut, yms. 3) Muodollinen tarjouspyyntö (RFP) Hiljaista tietoa sisältävät tietolähteet: 4) Konferenssit 5) Demo toimittajan tiloissa 6) Demo omissa tiloissa 7) Tutustuminen ohjelmistoon toimittajan asiakkaan luona 8) Pilotointi Tiedonhankintatavat ovat listattu siinä järjestyksessä, kun ne vievät aikaa. Ohjelmistokandidaattien etsintä Ohjelmistokandidaattien etsintä kannattaa aloittaa eksplisiittisillä tietolähteillä. Tiedon lähteinä käytetään mahdollisimman objektiivisia ja riippumattomia lähteitä kuten käyttöoppaita, kolmannen osapuolen raportteja ja tutustumiskäyntejä. Helpoin ja nopein tapa ohjelmistokandidaattien etsinnässä on Internet. Toimittajien web-sivustolta löytyy yleensä hyviä kuvauksia ja demoja ohjelmiston toiminnallisuuksista ja sieltä voi yleensä ladata ilmaisen kokeiluversion. Toimittajiakin voidaan käyttää, mutta tässä vaiheessa heitä ei pidä päästää dominoimaan päätöksentekoa. Muodollinen tarjouspyyntö on luonnollisin tapa etsiä selvittää sekä ohjelmiston, että toimittajan ominaisuudet. Se on syytä valmistella huolella. Se sisältää ainakin seuraavat asiat 1. oman toiminnan lyhyt kuvaus 2. hankittavan ohjelmiston tarkoitus 3. toimittajan ohjeet ja aikataulu 4. ohjelmiston yleiskuvaus 5. ohjelmiston toiminnalliset vaatimukset 6. ei toiminnalliset vaatimukset 7. vaatimukset toimittajasta Jos tarjouspyyntö on kirjoitettu huolellisesti ja siinä ohjeistetaan tarjoajat hyvin, saadaan samanmuotoisia tarjouksia, joiden perusteella on helppo pisteyttää ominaisuudetkin. Samalla tarjous toimii pohjana tuleville sopimusneuvotteluille. Tässä vaiheessa huomio voidaan kiinnittää pelkästään siihen onko ohjelmistokandidaatilla kaikki vaaditut ominaisuudet. Huomio on ehdokkaiden karsinnassa eikä vertailussa. Jos avainominaisuudeksi

15 P a g e 15 ominaisuus puuttuu, voidaan kandidaatti jättää pois lopullisesta vertailusta. Mitä pitemmälle vertailu etenee, sitä enemmän painotetaan hiljaiseen tietoon perustuvia tietolähteitä. Vaiheen lopussa tehdään päätös koekäyttöön otettavasta järjestelmästä ja sen toimittajasta. Loppusuoralle on syytä ottaa 2 3 ehdokasta. Valinta tulee tehdä mahdollisimman läpinäkyväksi ja sen tulee perustua asetettuihin kriteereihin. Henkilökunnalle tulisi varata mahdollisuus vielä tässäkin vaiheessa vaikuttaa tehtyyn kokeilupäätökseen. Vaiheen 2 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Vaatimusten määrittely Toiminnalliset ominaisuudet: Ei-toiminnalliset Tekniset ominaisuudet Toimittajan ominaisuudet Hinta ja kustannukset 2 Valintaperusteiden määrittely Avainominaisuuksien määrittely Ryhmittely Painokerrointen määrittely Tiedonhankintamenettelyt 3 Ohjelmistokandidaattien etsintä Kyselyt toimittajan referenssiyrityksistä Kirjalliset lähteet kuten käyttöoppaat, tutkimukset, kirjallisuus, web-sivut, yms. Muodollinen tarjouspyyntö (RFP) Konferenssit

16 P a g e 16 Vaihe 3: Testaus ja käyttöönotto (Internalization) Vertailu ja valinta Lopullisessa arvioinnissa käydään läpi jokainen ohjelmistokandidaatti ja arvioidaan sen kykyä vastata esitettyyn vaatimusmäärittelyn ominaisuuteen asteikolla Ominaisuudet pitäisi pystyä arvioimaan ensikäden kokemuksen kautta eli näkemällä toimivuus demossa tai kokeilemalla itse. Vain siten voidaan arvioida miten ja missä laajuudessa toiminnallisuus on ohjelmistossa toteutettu. Paras arvio saadaan siten, että kukin arvioitsija arvioi ominaisuuden täysin itsenäisesti tietämättä muiden antamista arvioista. Lopullinen arviointi otetaan joko keskiarvona tai mediaanina. Kun pisteet on annettu, lasketaan painotetut pisteet ottamalla painon ilmoittaman prosenttimäärä toimittajan pisteistä (esim. Ostotarjouksen teko: 20 % x 8 = 1,6). Ohjelmistojen vertailuun kannattaa käyttää valmista Excel laskenta-alustaa: Toimittaja 1: Ohjelmisto A Toimittaja 2: Ohjelmisto B Ryhmä Ominaisuus Paino Pisteet Painotetut pisteet Pisteet Painotetut pisteet Toiminnalliset 50 % Dokumenttien hakuominaisuudet 20 % 8 1,6 8 1,6 Eri tiedostotyyppien tuki 30 % 10 3,0 8 2,4 Eri tietostotyyppien tuki 20 % Käyttöliittymä 20 % 5 1,0 9 1,8 Teknologia 10 % MS yhteensopivuus 10 % 8 0,8 10 1,0 Toimittaja 10 % 1,0 0,7 Koulutus 2 % 5 0,1 0 0 Ohjelmistotuki 8 % 5 0,4 1 0,1 Hinta 10 % 6 0,6 10 1,0 Yhteensä 100 % 8,5 7,9

17 P a g e 17 Testaus Kokeiluvaiheen tehtävänä on saada konkreettinen kuva ohjelmiston sopivuudesta. Tässä vaiheessa toimitaan hiljaisen tiedon tasolla, jossa huomio kiinnitetään käyttöliittymän toimivuuteen, opittavuuteen ja muihin käyttäjien kokemuksiin ja asenteisiin. Tiimin jäsenet ovat edelleen avainasemassa testaajina. Testauksen aikana pidetään kirjaa käytöstä ja kerätään kokemuksia. Tulevan käytön kannalta on tärkeää, että ihmiset voivat sanoa kokemuksensa jo käyttöönottovaiheessa. Samaan aikaan kerätään myös toimittajan asiantuntemusta ja palvelukykyä. Testauksen kohteena voi olla myös sopivuus yhtiön strategiaan, innovatiivisuus, realistisuus, teknologinen sopivuus sekä kustannukset ja tuotot. Käyttöönotto Lopullinen ostopäätöksen tekemiseksi kerätään kaikki kokemuksellinen tieto. Ohjelmiston varsinainen käyttöönotto organisaatiossa voidaan tehdä kahdella tavalla: levittämällä käyttöä asteittain henkilöltä henkilölle tai kaikki ottavat ohjelmiston käyttöön samanaikaisesti kertarysäyksellä. Jos ohjelmistoa ei voi ottaa käyttöön asteittain, on siirtymisvaiheen kertarysäys suunniteltava huolellisesti. Ihmisten on voitava valmistautua huolella työssä tapahtuviin muutoksiin. Tiimin jäsenet ovat avainasemassa ensimmäisinä käyttäjinä ja muutosagentteina. Vaiheen 3 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Valinta Demo toimittajan tiloissa Demo omissa tiloissa Tutustuminen ohjelmistoon toimittajan asiakkaan luona Pilotointi Arviointipisteiden antaminen Painotettujen keskiarvojen laskeminen ja valinta 2 Testaus Pilotointi omassa yrityksessä 3 Käyttöönottosuunnitelma Asteittain Kertarysäyksenä

18 P a g e 18 Vaihe 4: Käytön levittäminen (Socialisation) Käyttöönotto onnistuu parhaiten työn yhteydessä ja sen kautta työntekijältä toiselle. Sen onnistuminen riippuu siitä miten vallitsevaa asenneilmastoa ja työssä oppimisen tilanteita pystytään hallitsemaan. Käyttöönotto voidaan tehdä myös kertarysäyksenä, jolloin uuden järjestelmän käyttöön siirrytään nopealla aikataululla ja kaikki yhtä aikaa. Kultakin osastolta ja työpisteistä valitaan avainhenkilöt, jotka opettavat järjestelmän käyttöä työtovereilleen. Käyttöönotto tulisi järjestää yksilöllisenä työssä oppimisena. Myös muut tukitoimet olisi suunniteltava yhdistettynä ohjelmiston työssä käyttöön. Järjestelmän käytöstä on hyvä kerätä kokemuspäiväkirjaa ohjelmiston luotettavuuden seuraamiseksi mutta myös käyttökokemusten vaihtamista varten. Vaiheen 4 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Siirtymä Tiedotus Asennukset Työssä oppiminen 2 Tukitoimenpiteet Koulutus Lähituki

19 P a g e 19 Kirjallisuutta Eskelin Allen: Technology Acquisition: Buying the Future of Your Business, Addison-Wesley Professional, 2001 Nonaka Ikujiro: A Dynamic Theory of Organisational Knowledge Creation, Organisation Science, Vol 5, No 2, 14-37, 1994 Nonaka, Ikujiro & Takeuchi, Hirotaka: The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. New York: Oxford University Press, 1995.

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla.

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Celkee Oy:n Missio Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Tuomme organisaatioiden piilossa olevan

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Tableaun hyödyntäminen Toyota Rahoituksessa

Tableaun hyödyntäminen Toyota Rahoituksessa Tableaun hyödyntäminen Toyota Rahoituksessa Lauri Varonen Toyota Finance Finland Oy Myynti & markkinointi 12.6.2015 Toyota Finance Finland Oy Tehtaan omistama rahoitusyhtiö 3 Toyota Finance Finland Oy

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Talouspalvelut Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Auroran opsstrategia

Auroran opsstrategia Auroran opsstrategia Auroran opsstrategian on laatinut ops-tiimi, ja siinä on otettu huomioon koulun miljoonat työtehtävät ja opettajien antamat kommentit. kiire kiire kiire Opstyön päämäärät Opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kansainvälisen kaupan laskutus ja reskontran hoito Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Toiminnan kannattavuuden suunnittelu tutkinnon osa (KASU) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Toiminnan kannattavuuden suunnittelu

Lisätiedot

Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg

Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg Symbio lyhyesti Innovatiivinen tuotekehitys- ja testauskumppani Juuret Suomessa, perustettu 1997 Laadukkaat ohjelmistotoimitukset

Lisätiedot

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja

Lisätiedot

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Tavoite ja lähtökohtia Yksittäisen tuotekonseptointityötavan sopivuus?

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Talouspalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon hoitaa yhtä seuraavista

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palkanlaskenta 30 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan. Hän laskee maksettavan palkan erityistilanteissa

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

CRM ja muutoksen tuska

CRM ja muutoksen tuska Technopolis Business Breakfast CRM ja muutoksen tuska Technopolis Innopoli 2, Espoo 27.1.2012 Tommi Oksanen toimitusjohtaja, CRM käyttöönottokonsultti THO Consulting Oy THO Consulting Oy THO = Tommi Henrik

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset 4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee majoitusliikkeessä vastaanoton työtehtävissä yhteistyössä toimipaikan muiden työntekijöiden

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot