P a g e 1. Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P a g e 1. Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta"

Transkriptio

1 P a g e 1 Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta

2 P a g e 2 Sisällys Johdanto... 3 Organisationaalinen oppiminen... 4 Tiedon luomisen prosessi... 4 Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta (Co-operative Software Acquisition, COSA)... 6 Vaihe 0: Tiimin muodostaminen... 7 Tutustumisvaihe... 7 Roolien ja tehtävien jako... 8 Vaiheen 0 tehtävät Vaihe 1: Tavoitteiden ja tarpeiden tunnistaminen (Externalization) Vaiheen 1 tehtävät Vaihe 2: Järjestelmähahmotelman muodostaminen (Combination) Vaatimusten määrittely Valintakriteerien määrittely Ohjelmistokandidaattien etsintä Vaiheen 2 tehtävät Vaihe 3: Testaus ja käyttöönotto (Internalization) Vertailu ja valinta Testaus Käyttöönotto Vaiheen 3 tehtävät Vaihe 4: Käytön levittäminen (Socialisation) Vaiheen 4 tehtävät Kirjallisuutta... 19

3 P a g e 3 Johdanto Valmisohjelmistojen hankinta on tullut yhä haasteellisemmaksi ja työläämmäksi osaksi yritysjohdon toimintaa. Pienten ja keskisuurten yritysten johdolla ei ole edes aikaa eikä resurssejakaan paneutua asiaan kunnolla. Hyvin usein turvaudutaan ohjelmistovalmistajien antamiin tietoihin ja lopulliset päätöksetkin tehdään luottaen järjestelmän toimittajan antamiin ehdotuksiin. Tietokoneohjelmistohankinta rinnastetaan usein perinteisiin investointiprojekteihin, jossa hankintahintaa verrataan kuviteltuihin tuottoihin ja kustannussäästöihin. Onnistunut osto ja käyttöönottoprosessi nähdään pelkästään tehtävien teknisenä hallintaongelmana. Projektin tekninen läpivienti ei yleensä olekaan ongelma, sillä ammattitaitoisen toimittajan avustuksella ohjelmisto saadaan kyllä asennettua ja teknisesti toimimaan. Varsinaiseksi haasteeksi ja yrityksen omalle vastuulle sitä vastoin jää hankitun ohjelmiston käyttöönotto ja uuteen toimintatapaan oppiminen. Tämä prosessi on vaativa ja aina tapauskohtainen riippuen yrityksen omasta toimintakulttuurista ja kokemushistoriasta. Näin ollen myös tulevien tuottojen ja kustannusten arviointi on osoittautunut melkein mahdottomaksi tehtäväksi, sillä niistäkään selviä perinteisillä investointilaskelmilla, vaan yrityksen oman toiminnan huolellisella arvioinnilla. Ohjelmistojen hankinta on ennen kaikkea liiketoiminnallinen päätös. Koska ohjelmistot noudattavat ennalta määriteltyjä prosesseja, olisi ohjelmistohankintakin aloitettava omien prosessien analyysista. Hankinta on suunniteltava huolellisesti ja siihen on otettava mukaan kaikki asianosaiset. Oikean ohjelmiston valinta ja tehokas käyttöönotto syntyy kun kaikki osapuolet - varsinkin tulevat käyttäjät - sitoutetaan prosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ohjelmistojen hankinta on myös muutos- ja oppimisprosessi. Vaikka teknologia on tässä prosessissa vahvasti mukana, niin sen liiketoiminnalliset hyödyt syntyvät vasta sen käytöstä. Näin ajateltuna tämän prosessin keskeisinä toimijoina ja oppimisen subjektina ovat ne ihmiset, joita tämä muutos koskee, eli käyttäjät, yritysjohto, ICT-henkilöt ja usein myös asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Jotta muutos tapahtuisi jouhevasti ja ihmiset myös sen hyväksyisivät, on se tehtävä yhteistoiminnassa kaikkien mukana olevien osapuolten kanssa. Yhteistoiminnallisen ohjelmistohankinnan (COSA) perusajatus on, että ohjelmistohankinnasta tehdään organisaation oppimistapahtuma, jossa käyttäjät valitsevat käyttämänsä ohjelmiston niin itsenäisesti kuin mahdollista. Työntekijöiden osallistuminen omaa työtään koskeviin päätöksiin myös sitouttaa käyttämään ohjelmistoa tehokkaammin. Keskeisintä tässä toiminnassa on kehittää organisaation voimavaroja yhteisöllistä luomalla toimintaa, joka sitouttaa työntekijät vapaaehtoisesti toimimaan yrityksen hyväksi sekä yksilönä että ryhmänä.

4 P a g e 4 Organisationaalinen oppiminen Organisationaalinen oppiminen on japanilaisen tutkijan, Ikujiro Nonakan kehittämä teoria organisaation toiminnan perusteista. Hänen näkemyksensä mukaan organisaatiot ovat viime kädessä tietoa käsitteleviä ja tietoa tuottavia yksiköitä. Yrityksen menestys riippuu siitä, miten hyvin se oppii kokemuksistaan ja muuntaa saadun tiedon uusiksi toimintamalleiksi. Organisaatiossa tapahtuva muutos on ymmärrettävä siis oppimisprosessina. Organisaation muutokset ovat ongelmakeskeisiä oppimistilanteita, jossa ihmiset systemaattisesti tuottavat ja jalostavat sitä tietoa, jonka ohjaamana he toimivat ongelmia ratkaisseissaan. Tieto on kuin energiaa: se varastoituu erilaisiin organisaation toimijoihin ja jalostuessaan muuttaa jatkuvasti muotoaan. Yritysten pyrkimyksenä on yleensä esittää tiedot eksplisiittisessä eli näkyvässä muodossa, jotta ne olisivat helpommin varastoitavissa, kehitettävissä ja siirrettävissä. Näkyvä tieto muodostuu kaikista kirjoitetusta ja muusta sellaisesta tiedosta, joka on helposti siirrettävissä muodossa kuten dokumentteina, web-sivustoina, tietokantoina ja työohjeina sekä tietokoneohjelmistoina. Yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa syntyy myös valtava määrä hiljaista tietoa, joka ei ole niin helposti siirrettävissä eikä tunnistettavissakaan. Hiljaista tietoa on esimerkiksi kokemus, taidot, asenteet, arvot ja työtavat. Hiljainen tieto on sisäistettyä ja sidottua siihen tilanteeseen, missä sitä käytetään. Jotta yrityksen eksplisiittiset tietovarat muuttuisivat tuottavaksi toiminnaksi, ne on saatava tiedot hiljaiseen muotoon. Tiedon alkuperä ja varastoitumispaikka on viime kädessä yksilö. Ilman yksilöitä ei tieto muuttuisi toiminnaksi. Toiminnassaan yksilö toteuttaa omaa yksilöllistä tietoaan. Toimiessaan yhteisön jäsenenä, yksilöt kuitenkin sopeuttavat toimintansa osaksi organisaation toimintaa. Yhdessä omaksuttu asia muuttuu yhdessä toimimisen tietoperustaksi eli organisationaaliseksi tiedoksi. Tiedon luomisen prosessi Organisaation oppiminen perustuu yksilön ja yhteisön väliseen dynaamiseen vuorovaikutukseen. Vaikka oppiminen tapahtuu yksilöissä, niin yksilöt levittävät oppimaansa toisille ja valikoivat opittavat asiat organisaation käytänteistä. Uusia asioita opiskellaan usein tietoisesti, mutta yksilöt omaksuvat niitä myös suoraan työn kautta. Kokemus synnyttää uutta tietoa, jota voidaan jalostaa uuteen systemaattisempaan ja organisaatiolle käyttökelpoisempaan muotoon. Organisaation oppimisprosessi (kuva alla) on tiedon jatkuvaa muuntumista eri muodosta toiseen ja leviämistä organisaation eri tasoilla. Tiedon alkuperä on yksilöissä ja tavallisesti se on luonteeltaan myös hiljaista. Jotta tätä tietoa voitaisiin jalostaa ja saada organisaation käyttöön, on se ensin ulkoisotettava luovassa dialogissa näkyvään muotoon. Tämä tiedon muuntaminen on avaintekijä organisaation tiedonmuodostuksessa. Näkyväksi muunnettua tietoa voidaan sitten kehittää yhdistelemällä sitä muun näkyvän tiedon kanssa. Jalostettu uusi tieto on sisäistettävä hiljaiseksi tiedoksi eli käytännölliseksi osaamiseksi työssä oppimisen avulla. Hiljainen tieto siirtyy sen jälkeen yksilöltä toiselle sosialisaatiossa eli yrityksen arkikäytännössä kokemuksia jakamalla.

5 P a g e 5 KUVA: Tiedon luomisen prosessimalli, SECI malli Tieto jalostuu muuntumalla muodosta toiseen neljässä eri vaiheessa (kuva yllä): Ulkoistaminen (Externalisation): Hiljaisesta tiedosta näkyväksi Yhdistely (Combination): Näkyvästä tiedosta näkyväksi Sisäistäminen (Internalization): Näkyvästä tiedosta hiljaiseksi Sosialisaatio (Socialization): Hiljaisesta tiedosta hiljaiseksi Hankittaessa ohjelmistoja, on yrityksen ensin paljastettava nykytilanteessa ilmeneviä ongelmia ja pohdittava tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tässä toiminnassa syntyvä tieto on kokemusperäistä ja jäsentymätöntä hiljaista tietoa. Käyttäjät ilmaisevat käsityksensä nykyisestä järjestelmästä ja asettavat toiveita uudelle järjestelmälle. Nämä kirjataan eli ulkoistelaan mahdollisimman kattavasti näkyvässä muodossa. Tiedot yhdistellään valmiiksi hankittavaa ohjelmistoa koskeviksi vaatimusmäärittelyiksi, jolloin saadaan kokonaiskuva hankittavasta ohjelmistosta. Yhdistelyvaihe jatkuu, kun markkinoilta etsitään vaatimuksia vastaava ohjelmisto. Käytännön opiskelun ja testauksen kautta tiedot sisäistetään, harjoittelemalla ohjelman käyttöä ja testaamalla sen toimintaa käyttöympäristössään. Lopullisesti ohjelman käyttö leviää ja tehostuu käyttäjien välisessä yhteistyössä eli sosialisaatiossa. Yhteistoiminnassa opitut työkäytännöt muodostavat perustan sille, miten hyvin opitusta saadaan

6 P a g e 6 toivotut hyödyt. Ohjelmiston käytön syvyys ja laajuus riippuva niistä ihmisistä, jotka ohjelmistoa käyttävät. Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta (Co-operative Software Acquisition, COSA) Yhteistoiminnallinen tietojärjestelmän hankinta (COSA) on malli, joka soveltaa organisaation oppimisen teoriaa tietojärjestelmän hankintaan. Mallin ydinajatuksena on, että koko hankintaprosessi viedään mahdollisimman lähelle käyttäjää. Parhaiten mallin soveltaminen onnistuu, kun yrityksessä on jo valmiiksi avoin ilmapiiri ja henkilökunnalla on kokemusta tietotekniikasta ja yhteistoiminnallisista työmenetelmistä. Malli soveltuu pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka toimivat tietointensiivisellä ja/tai palvelualalla. Malli ei sovellu puhtaasti teknisille ICT-hankinnoille, joissa hankittavalla ohjelmistoilla ei ole vaikutusta loppukäyttäjien työhön. Mallia ei tule myöskään soveltaa laajamittaisiin, koko organisaatiota koskeviin muutoshankkeisiin, jossa muutos ei aiheudu tietotekniikasta. Keskeisenä toimijana COSA prosessissa on kehitystiimi, jonka johdolla koko hankinta viedään läpi. Hankintatiimin muodostamisen lisäksi mallissa on neljä vaihetta, jotka perustuvat neljään tiedon muunnosprosessiin: ulkoistaminen, yhdistely, sisäistäminen ja sosialisaatio.

7 P a g e 7 KUVA: Yhteistoiminnallinen tietojärjestelmän hankinta Vaihe 0: Tiimin muodostaminen Tutustumisvaihe Tiimin ensimmäinen tehtävä on tutustuttaa jäsenet toisiinsa. Tavoitteena on keskinäisen arvostuksen luominen ja kaikenlaisten jännitteiden kuten kilpailun, pelon, salailun ja muun sellaisen poistaminen. On myös äärimmäisen tärkeää, että yrityksen ylempi johto osoittaa sitoutumisensa tiimin työlle. Tiimin kokoonpanossa on varmistuttava seuraavista asioista: 1. Selkeä visio ja tavoite (Intention) Ihmisen toiminta on luonteeltaan tarkoitettua ja tavoitteellista. Siksi on varmistettava, että tiimin jäsenillä on käsitys siitä, mihin ohjelmiston hankinnalla pyritään. Tärkeintä ei vielä ole tavoitetilan tarkka kirjaaminen vaan tiimin yhteinen tahto ja sitoutuminen. 2. Autonomia (Autonomy)

8 P a g e 8 Tiimi toimii itseohjautuvana. Työhön osallistuvien jäsenten on voitava ilmaista vapaasti käsityksensä. Yksittäiset jäsenet ovat toiminnassaan autonomisia, mutta jakavat saman informaation ja mukautuvat yhdessä muodostettuun tietoon yhteisen päämäärän hyväksi. Jäsenet eivät toimi varsinaisesti taustaryhmiensä edustajina. 3. Vaihtelu ja luova kaaos (Fluctuation and creative chaos) Tiimissä tulee olla erilaisia asiantuntijoita. Luovuus syntyy vaihtelun ja epäjärjestyksen ympäristössä. Vaihtelua ja uusia ideoita voidaan edistää myös keinotekoisesti järjestämällä irrottamalla työntekijät arkirutiineista ja tiimityön työolosuhteisiin vaihtelua ja ulkoisia kaaosta aiheuttavia virikkeitä. 4. Ylimäärä (Redundancy) Tiedot muodostus ei saisi jäädä kenenkään yksittäisen asiantuntemuksen varaan, vaan sen pitäisi syntyä erilaisten näkemysten synteesinä. Tiimiin voidaan valita useampia henkilöitä, joilla on saman bisnesalueen tuntemusta, sekä henkilöitä, jotka ymmärtävät muidenkin tarpeita. Samalla tiimin jäsenille tulisi jakaa tietoa yrityksen toimista, johdon vastuualueista ja koko yrityksestä kokonaisuutena. 5. Riittävä moninaisuus (Requisite variety) Tiimin jäsenissä tulisi olla edustaja riittävän monesta osapuolesta. Mikään näkemys ei saisi dominoida. On varmistettava myös, että tiimillä on pääsy tarvittaviin tietolähteisiin ja monipuoliset tiedot tehtäväalueesta. Roolien ja tehtävien jako Tiimin jäsenet osallistuvat työhön eri rooleissa, jolloin kullakin on oma asiantuntijuusalueensa. Samalla alueella voi olla myös useampia asiantuntijoita. Roolit ovat luoteeltaan tehtävien jakamista, jonka suhteen jäsenet ovat tasa-arvoisia. 1) Yritysjohto (Knowledge officer) Yritysjohdon roolina on asettaa reunaehdot, suunta ja tavoitteet, mutta se ei osallistu aktiivisesti tiimin varsinaiseen toimintaan. On kuitenkin tärkeää, että yritysjohto sitoutuu asettamaansa työhön. Resursseja on varattava riittävästi, jotta henkilöillä on aikaa paneutua työhön kunnolla. 2) Tiimin vetäjä (Knowledge engineer) Tiimin vetäjän tärkeimpänä tehtävänä on koota ja yhdistellä tiimin työssä syntyvää luovan kaaoksen tuloksia järkeviksi kokonaisuuksiksi. Samalla hän toimii yritysjohdon asiamiehenä ohjaamalla ryhmää kohti yritysjohdon visiota, mutta myös välittämällä yritysjohdolle kokemusperäistä tietoa. Hän toimii myös välittäjänä tiimin ulkoisiin intressiryhmiin. 3) Loppukäyttäjät (Knowledge operators)

9 P a g e 9 Loppukäyttäjillä tarkoitetaan sitä ryhmää, joilla on konkreettisin suhde hankittavaan ohjelmistoon. Heidän kokemuksensa antaa arvokasta tietoa nykyisistä ongelmista ja asetettavista järjestelmävaatimuksista. Heidän tieto on pääosin hiljaista tietoa ja heistä viime kädessä riippuu tulevan järjestelmän hyödyt. 4) Toimialan ja tietojärjestelmien asiantuntijat (Knowledge specialists) Asiantuntijat toimivat pääasiallisesti eksplisiittisen tiedon tasolla. Heiksi luetaan sekä alan asiantuntijat että ICT-asiantuntijat. Heidän tietämyksensä on käytössä lähinnä silloin kun yhdistellään eksplisiittistä tietoa järjestelmävaatimuksiksi. Tiimin varsinainen työ alkaa kun jäsenet tutustuvat toisiinsa ja jakavat hiljaista arvoistaan ja asenteistaan. Tavoitteena on saavuttaa myönteinen työvire ja löytää työlle yhteinen tavoite. On tärkeää, että tiimi samalla kun sen jäsenet tuovat oman kokemuksensa ja näkemyksensä esille, myös löytää yhteisen kentän jossa näkemyksiä voi vaihtaa.

10 P a g e 10 Vaiheen 0 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Tiimin tutustuminen Sosiaalistaminen Tiimin dynamiikan oppiminen 2 Roolien ja tehtävien jako Yritysjohto Tiimin vetäjä Loppukäyttäjät Toimialan ja tietojärjestelmien asiantuntijat Vaihe 1: Tavoitteiden ja tarpeiden tunnistaminen (Externalization) Tämän vaiheen tehtävänä on selvittää nykyinen tilanne ja siihen liittyvät ongelmat. Tiimin jäsenten olisi löydettävä yhteinen näkemys siitä miksi vanha järjestelmä korvataan uudella ja mitä uudella ohjelmistolla tavoitellaan. Keskustelun painopiste pidetään mahdollisimman käytännön läheisenä. Käyttäjät keskustelevat työstään ja siihen liittyvistä ongelmista. Jotta tarpeet tunnistettaisiin oikein, on selvitettävä tarpeiden taustalla olevaa liiketoimintaa ja työprosesseja. Keskustelun aluksi käydään läpi keskeiset käsitteet ja varmistetaan, että käsitteiden merkitys on kaikille sama. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman paljon tarpeita ja saada jäsenten hiljainen tieto eksplisiittiseen muotoon. Niiden tarpeellisuus arvioidaan myöhemmin. Aluksi määritellään se mihin liiketoiminnalliseen tavoitteeseen järjestelmällä pyritään. Tavoitteena voi olla joko poistaa havaittu ongelma tai tarttua johonkin mahdollisuuteen. Ongelmista pidetään kirjaa ja kuvataan sitä tilannetta jossa se ilmenee, sekä sen seurauksia. Havaitun ongelman poisto tai mahdollisuuden käyttö on perustuttavat yrityksen strategiaan. Työhön liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi puutteellinen tieto, kohtuuton työkuorma, ajan vienti, turhat manuaaliset työt, jne. Mahdollisuus liittyy siihen tapaa, jolla tehtävä voitaisiin hoitaa uudella tavalla. Uusi ohjelmisto yleensä tarjoaa tällaisia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien löytäminen riippuu käyttäjien motivaatiosta, asiaan liittyvästä yleisestä tiedosta ja yhtiön ulkopuolelta saaduista virikkeistä. Vaikka ongelmien tunnistaminenkin on tärkeä vaihe, vie mahdollisuuksien etsiminen työtä enemmän eteenpäin. Työ jatkuu työprosessien analyysillä, missä kuvataan käytännön läheisesti, mitä kussakin tehtävässä tapahtuu, millä tavalla tietokone siinä avustaa ihmistä ja miten tehtävän eri osat on jaettu tietokoneen

11 P a g e 11 ja ihmisen välillä. Tärkeää on kuvata tehtävään liittyviä tietoja eli mitä tietoja tehtävässä tarvitaan ja mitä tietoja siinä syntyy. Kuvaus tehdään tehtävien, ei suorittajien, mukaisesti. Käyttäjien tarpeet ja muut ohjelmistovaatimukset ovat keskeisin tunnistettava asia. Ohjelmistolle asetettavien vaatimusten haussa lähdetään yleensä juuri määritellyistä tehtävien kuvauksista ja luetellaan vaatimukset niiden pohjata. Toinen tapa on kokonaisuutta korostava. Tässä tavassa tehtyjen tehtäväkuvaisten perusteella määritellään ensin ohjelmiston yleiskuvaus, jonka perusteella johdetaan yksittäiset tarpeet. On mahdollista käyttää myös niiden yhdistelmää. Yhdistetyssä menetelmässä, voidaan käyttää kielikuvia ja metaforia, joilla ilmaistaan toivotut piirteet. Esimerkki dokumenttienhallintajärjestelmän vaatimusmäärittely: Tehtävän kuvauksesta lähtevä: Järjestelmän tulisi löytää annetun projektin dokumentit ryhmiteltynä asiasisällön mukaan. Kokonaisuutta korostava: Järjestelmään tulee voida tallettaa ja sieltä pitää olla joustavasti haettavissa kaikki dokumentit ennalta määriteltyjen avainsanojen mukaisesti. Kielikuvia käyttävä: Järjestelmän tulee avustaa käyttäjää kuin informaatikko kirjastossa, jonka vuoksi mennään kun tarvitsee jotain dokumenttia, mutta ei ole aavistustakaan edes avainsanoista, joilla sitä voisi hakea. Toiminnallisten tarpeiden lisäksi on myös ns. ei-toiminnallisia ja puhtaasti teknisiä tarpeita. Näitä ovat esimerkiksi helppokäyttöisyys, opittavuus, ylläpidettävyys, yhteensopivuus, käytetyt standardit, jne. Myös muut valintaan hiljaisesti vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi arvot (esim. avoin koodi), imago, maine jne. olisi listattava. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan pidä arvioida tai verrata tarpeita keskenään. Ohjelmiston toimittajille on asetettava etukäteen myös selkeät kriteerit. Näitä ovat esim. palvelun määrä ja laatu, koko, paikallisuus, jne. Päätöksentekoon saattaa vaikuttaa myös sellainen kokemusperäinen tieto, jota ei voi ilmaista eksplisiittisesti. Tällaisiin kuuluvat sellaiset tekijät kuten maine, arvot, imago, omakohtaiset kokemukset ja sidokset, jne. Tämän tyyppiset asiat saattavat vaikuttaa vaarallisen paljon ellei niitä tunnisteta ajoissa. Vaiheen 1 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Tavoitteiden kuvaus Havaitut ongelmat Mahdollisuudet 2 Tehtävien kuvaus Mitä kussakin tehtävässä tapahtuu

12 P a g e 12 Tarvittavat tiedot Syntyvät tiedot 4 Tarpeet Järjestelmään toimintaan liittyvät tarpeet Muut tarpeet 4 Järjestelmän rajaus Mitä kuuluu järjestelmän piiriin Mikä ei kuulu järjestelmän piiriin Vaihe 2: Järjestelmähahmotelman muodostaminen (Combination) Tämän vaiheen tehtävänä on käydä läpi esitetyt tarpeet ja päättää mitkä niistä otetaan mukaan hankittavan järjestelmän vaatimusmäärittelyyn. Edellisessä vaiheessa tuotettua näkyvää tietoa arvioidaan, yhdistellään ja kootaan kokonaisvaltaisemmaksi hahmotelmaksi. Tässä vaiheessa päätetään myös arviointikriteereistä sekä ohjelmiston että ohjelmistotoimittajan osalta. Arviointikriteereissä määritellään kunkin vaatimuksen painoarvo eli kuinka paljon kyseistä ominaisuutta painotetaan lopullisessa valinnassa. Samalla sovitaan se miten ja mitä tietoa arvioinnin pohjaksi kerätään. Kun ohjelmiston vaatimukset ja arviointikriteerit tiedetään, voidaan aloittaa ohjelmistokandidaattien etsintä. Työ tapahtuu pääasiallisesti näkyvän tiedon varassa. Vaatimusten määrittely Tehtävä alkaa käyttäjien toiveiden luokittelulla ja niiden asettamisella tärkeysjärjestykseen. Kustakin toiveesta päätetään onko se realistinen ja asetetaanko se mukaan hankittavan järjestelmän vaatimusmäärittelyjen listalle. Kustakin ominaisuudesta muodostetaan mahdollisimman konkreettinen kuva, jotta sen laatu olisi helposti testattavissa. Kuvauksesta voi tuoda esille myös mahdolliset muutokset henkilöiden työhön ja liiketoimintaan. Vaatimukset luokitellaan neljään ryhmään: 1) Toiminnalliset ominaisuudet: Toiminnot, jotka ohjelmistolla voidaan suorittaa. 2) Ei-toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet: Muut ominaisuudet, jotka vaikuttavat käytettävyyteen, toimivuuteen tai muuhun vastaavaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi: käyttöliittymä, luotettavuus, ylläpidettävyys, siirrettävyys, vaatimukset muulta ohjelmistolta ja koneelta, yms.

13 P a g e 13 3) Toimittajan ominaisuudet: Minkä tyyppisen yhtiön kanssa haluamme luoda kumppanuuden. Tulevalta ohjelmistotoimittajalta voimme arvioida esim. seuraavia asioita: Kokemus, pysyvyys, maine, koulutus, ohjelmistotuki ja markkinaosuus. Tulevaan vaikuttaa myös se, onko yritys asiakas- vai tuoteorientoitunut. Myös yhtiön koolla ja paikallisuudella on oma arvonsa. 4) Hinta ja kustannukset: Ohjelmiston hankintahinta on vain jäävuoren huippu todellisista kustannuksista. Tulevien tuottojen ja kustannussäästöjen määrä ei riipu hankittavasta ohjelmistosta vaan siitä miten sitä tulevaisuudessa käytetään. Valintakriteerien määrittely Ennen numeraalista arviointia, vaatimukset on syytä listata tärkeysjärjestykseen. Kustakin vaatimuksesta päätetään onko se pakollinen (ns. avain eli diskriminoiviin ominaisuus), suotava vai ainoastaan hyvä lisäominaisuus. Jos pakollinen ominaisuus puuttuu tai se ei täytä minimivaatimuksia pudotetaan ehdokas. Muussa tapauksessa ominaisuus painaa lopullisessa valinnassa sen mukaan minkä arvion se saa lopullisessa vertailussa. Ryhmille ja niiden ominaisuuksille määritellään painokertoimet välillä %. Ominaisuuksien summa on ryhmän painokerroin ja ryhmien painokertoimien summa on 100 %. Alla oleva esimerkki kuvaa asiaa: Ryhmä Ominaisuus Paino Pakollisuus Toiminnalliset 50 % Dokumenttien hakuominaisuudet Eri tiedostotyyppien tuki 20 % pakoll. 30 % pakoll. Ei-toiminnalliset ominaisuudet 20 % Käyttöliittymä 20% pakoll. Tekniikka 10 % MS yhteensopivuus 10 % suotava Toimttaja 10 % Ohjelmistotuki 7 % Koulutus 3 % Hinta 10 % Yhteensä 100 %

14 P a g e 14 Tiedot vertailua varten voidaan saada esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Eksplisiittiset lähteet: 1) Kyselyt toimittajan referenssiyrityksistä 2) Kirjalliset lähteet kuten käyttöoppaat, tutkimukset, kirjallisuus, web-sivut, yms. 3) Muodollinen tarjouspyyntö (RFP) Hiljaista tietoa sisältävät tietolähteet: 4) Konferenssit 5) Demo toimittajan tiloissa 6) Demo omissa tiloissa 7) Tutustuminen ohjelmistoon toimittajan asiakkaan luona 8) Pilotointi Tiedonhankintatavat ovat listattu siinä järjestyksessä, kun ne vievät aikaa. Ohjelmistokandidaattien etsintä Ohjelmistokandidaattien etsintä kannattaa aloittaa eksplisiittisillä tietolähteillä. Tiedon lähteinä käytetään mahdollisimman objektiivisia ja riippumattomia lähteitä kuten käyttöoppaita, kolmannen osapuolen raportteja ja tutustumiskäyntejä. Helpoin ja nopein tapa ohjelmistokandidaattien etsinnässä on Internet. Toimittajien web-sivustolta löytyy yleensä hyviä kuvauksia ja demoja ohjelmiston toiminnallisuuksista ja sieltä voi yleensä ladata ilmaisen kokeiluversion. Toimittajiakin voidaan käyttää, mutta tässä vaiheessa heitä ei pidä päästää dominoimaan päätöksentekoa. Muodollinen tarjouspyyntö on luonnollisin tapa etsiä selvittää sekä ohjelmiston, että toimittajan ominaisuudet. Se on syytä valmistella huolella. Se sisältää ainakin seuraavat asiat 1. oman toiminnan lyhyt kuvaus 2. hankittavan ohjelmiston tarkoitus 3. toimittajan ohjeet ja aikataulu 4. ohjelmiston yleiskuvaus 5. ohjelmiston toiminnalliset vaatimukset 6. ei toiminnalliset vaatimukset 7. vaatimukset toimittajasta Jos tarjouspyyntö on kirjoitettu huolellisesti ja siinä ohjeistetaan tarjoajat hyvin, saadaan samanmuotoisia tarjouksia, joiden perusteella on helppo pisteyttää ominaisuudetkin. Samalla tarjous toimii pohjana tuleville sopimusneuvotteluille. Tässä vaiheessa huomio voidaan kiinnittää pelkästään siihen onko ohjelmistokandidaatilla kaikki vaaditut ominaisuudet. Huomio on ehdokkaiden karsinnassa eikä vertailussa. Jos avainominaisuudeksi

15 P a g e 15 ominaisuus puuttuu, voidaan kandidaatti jättää pois lopullisesta vertailusta. Mitä pitemmälle vertailu etenee, sitä enemmän painotetaan hiljaiseen tietoon perustuvia tietolähteitä. Vaiheen lopussa tehdään päätös koekäyttöön otettavasta järjestelmästä ja sen toimittajasta. Loppusuoralle on syytä ottaa 2 3 ehdokasta. Valinta tulee tehdä mahdollisimman läpinäkyväksi ja sen tulee perustua asetettuihin kriteereihin. Henkilökunnalle tulisi varata mahdollisuus vielä tässäkin vaiheessa vaikuttaa tehtyyn kokeilupäätökseen. Vaiheen 2 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Vaatimusten määrittely Toiminnalliset ominaisuudet: Ei-toiminnalliset Tekniset ominaisuudet Toimittajan ominaisuudet Hinta ja kustannukset 2 Valintaperusteiden määrittely Avainominaisuuksien määrittely Ryhmittely Painokerrointen määrittely Tiedonhankintamenettelyt 3 Ohjelmistokandidaattien etsintä Kyselyt toimittajan referenssiyrityksistä Kirjalliset lähteet kuten käyttöoppaat, tutkimukset, kirjallisuus, web-sivut, yms. Muodollinen tarjouspyyntö (RFP) Konferenssit

16 P a g e 16 Vaihe 3: Testaus ja käyttöönotto (Internalization) Vertailu ja valinta Lopullisessa arvioinnissa käydään läpi jokainen ohjelmistokandidaatti ja arvioidaan sen kykyä vastata esitettyyn vaatimusmäärittelyn ominaisuuteen asteikolla Ominaisuudet pitäisi pystyä arvioimaan ensikäden kokemuksen kautta eli näkemällä toimivuus demossa tai kokeilemalla itse. Vain siten voidaan arvioida miten ja missä laajuudessa toiminnallisuus on ohjelmistossa toteutettu. Paras arvio saadaan siten, että kukin arvioitsija arvioi ominaisuuden täysin itsenäisesti tietämättä muiden antamista arvioista. Lopullinen arviointi otetaan joko keskiarvona tai mediaanina. Kun pisteet on annettu, lasketaan painotetut pisteet ottamalla painon ilmoittaman prosenttimäärä toimittajan pisteistä (esim. Ostotarjouksen teko: 20 % x 8 = 1,6). Ohjelmistojen vertailuun kannattaa käyttää valmista Excel laskenta-alustaa: Toimittaja 1: Ohjelmisto A Toimittaja 2: Ohjelmisto B Ryhmä Ominaisuus Paino Pisteet Painotetut pisteet Pisteet Painotetut pisteet Toiminnalliset 50 % Dokumenttien hakuominaisuudet 20 % 8 1,6 8 1,6 Eri tiedostotyyppien tuki 30 % 10 3,0 8 2,4 Eri tietostotyyppien tuki 20 % Käyttöliittymä 20 % 5 1,0 9 1,8 Teknologia 10 % MS yhteensopivuus 10 % 8 0,8 10 1,0 Toimittaja 10 % 1,0 0,7 Koulutus 2 % 5 0,1 0 0 Ohjelmistotuki 8 % 5 0,4 1 0,1 Hinta 10 % 6 0,6 10 1,0 Yhteensä 100 % 8,5 7,9

17 P a g e 17 Testaus Kokeiluvaiheen tehtävänä on saada konkreettinen kuva ohjelmiston sopivuudesta. Tässä vaiheessa toimitaan hiljaisen tiedon tasolla, jossa huomio kiinnitetään käyttöliittymän toimivuuteen, opittavuuteen ja muihin käyttäjien kokemuksiin ja asenteisiin. Tiimin jäsenet ovat edelleen avainasemassa testaajina. Testauksen aikana pidetään kirjaa käytöstä ja kerätään kokemuksia. Tulevan käytön kannalta on tärkeää, että ihmiset voivat sanoa kokemuksensa jo käyttöönottovaiheessa. Samaan aikaan kerätään myös toimittajan asiantuntemusta ja palvelukykyä. Testauksen kohteena voi olla myös sopivuus yhtiön strategiaan, innovatiivisuus, realistisuus, teknologinen sopivuus sekä kustannukset ja tuotot. Käyttöönotto Lopullinen ostopäätöksen tekemiseksi kerätään kaikki kokemuksellinen tieto. Ohjelmiston varsinainen käyttöönotto organisaatiossa voidaan tehdä kahdella tavalla: levittämällä käyttöä asteittain henkilöltä henkilölle tai kaikki ottavat ohjelmiston käyttöön samanaikaisesti kertarysäyksellä. Jos ohjelmistoa ei voi ottaa käyttöön asteittain, on siirtymisvaiheen kertarysäys suunniteltava huolellisesti. Ihmisten on voitava valmistautua huolella työssä tapahtuviin muutoksiin. Tiimin jäsenet ovat avainasemassa ensimmäisinä käyttäjinä ja muutosagentteina. Vaiheen 3 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Valinta Demo toimittajan tiloissa Demo omissa tiloissa Tutustuminen ohjelmistoon toimittajan asiakkaan luona Pilotointi Arviointipisteiden antaminen Painotettujen keskiarvojen laskeminen ja valinta 2 Testaus Pilotointi omassa yrityksessä 3 Käyttöönottosuunnitelma Asteittain Kertarysäyksenä

18 P a g e 18 Vaihe 4: Käytön levittäminen (Socialisation) Käyttöönotto onnistuu parhaiten työn yhteydessä ja sen kautta työntekijältä toiselle. Sen onnistuminen riippuu siitä miten vallitsevaa asenneilmastoa ja työssä oppimisen tilanteita pystytään hallitsemaan. Käyttöönotto voidaan tehdä myös kertarysäyksenä, jolloin uuden järjestelmän käyttöön siirrytään nopealla aikataululla ja kaikki yhtä aikaa. Kultakin osastolta ja työpisteistä valitaan avainhenkilöt, jotka opettavat järjestelmän käyttöä työtovereilleen. Käyttöönotto tulisi järjestää yksilöllisenä työssä oppimisena. Myös muut tukitoimet olisi suunniteltava yhdistettynä ohjelmiston työssä käyttöön. Järjestelmän käytöstä on hyvä kerätä kokemuspäiväkirjaa ohjelmiston luotettavuuden seuraamiseksi mutta myös käyttökokemusten vaihtamista varten. Vaiheen 4 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Siirtymä Tiedotus Asennukset Työssä oppiminen 2 Tukitoimenpiteet Koulutus Lähituki

19 P a g e 19 Kirjallisuutta Eskelin Allen: Technology Acquisition: Buying the Future of Your Business, Addison-Wesley Professional, 2001 Nonaka Ikujiro: A Dynamic Theory of Organisational Knowledge Creation, Organisation Science, Vol 5, No 2, 14-37, 1994 Nonaka, Ikujiro & Takeuchi, Hirotaka: The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. New York: Oxford University Press, 1995.

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuvaiheeseen pääsevät ne tarjoukset, jotka täyttävät kelpoisuusehdot.

Valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuvaiheeseen pääsevät ne tarjoukset, jotka täyttävät kelpoisuusehdot. 1 (5) SÄHKÖISEN OPPIMISYMPÄRISTÖPALVELUN HANKINTA Valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuvaiheeseen pääsevät ne tarjoukset, jotka täyttävät kelpoisuusehdot. VERTAILUPERUSTEET 1.

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Maantieteen päivät 27.10.2012 Helsingissä Seija Virkkala, Vaasan yliopisto Botnia Atlantica Institute s partners

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Tiedonhankinta tehtiin avoimella kyselyllä syksyllä 2011. Kyselyyn vastasi 97 kone ja

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Suomen 6. suurin rakennusalan konserni

Suomen 6. suurin rakennusalan konserni Suomen 6. suurin rakennusalan konserni Liikevaihto 227 M - Uudisrakentaminen - Korjausrakentaminen - Asunnot -Toimitilat - Kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut Liikevaihto 325 M Henkilöstö 1650 Liikevaihto

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä 2011 HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä Laatua laivalla seminaari 30.8.2011 Lähtökohtia ja periaatteita käsitteet: hyvät vai parhaat käytännöt tavoitteena toisilta oppiminen hyvien käytäntöjen arvostaminen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot