P a g e 1. Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta
|
|
- Ilmari Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 P a g e 1 Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta
2 P a g e 2 Sisällys Johdanto... 3 Organisationaalinen oppiminen... 4 Tiedon luomisen prosessi... 4 Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta (Co-operative Software Acquisition, COSA)... 6 Vaihe 0: Tiimin muodostaminen... 7 Tutustumisvaihe... 7 Roolien ja tehtävien jako... 8 Vaiheen 0 tehtävät Vaihe 1: Tavoitteiden ja tarpeiden tunnistaminen (Externalization) Vaiheen 1 tehtävät Vaihe 2: Järjestelmähahmotelman muodostaminen (Combination) Vaatimusten määrittely Valintakriteerien määrittely Ohjelmistokandidaattien etsintä Vaiheen 2 tehtävät Vaihe 3: Testaus ja käyttöönotto (Internalization) Vertailu ja valinta Testaus Käyttöönotto Vaiheen 3 tehtävät Vaihe 4: Käytön levittäminen (Socialisation) Vaiheen 4 tehtävät Kirjallisuutta... 19
3 P a g e 3 Johdanto Valmisohjelmistojen hankinta on tullut yhä haasteellisemmaksi ja työläämmäksi osaksi yritysjohdon toimintaa. Pienten ja keskisuurten yritysten johdolla ei ole edes aikaa eikä resurssejakaan paneutua asiaan kunnolla. Hyvin usein turvaudutaan ohjelmistovalmistajien antamiin tietoihin ja lopulliset päätöksetkin tehdään luottaen järjestelmän toimittajan antamiin ehdotuksiin. Tietokoneohjelmistohankinta rinnastetaan usein perinteisiin investointiprojekteihin, jossa hankintahintaa verrataan kuviteltuihin tuottoihin ja kustannussäästöihin. Onnistunut osto ja käyttöönottoprosessi nähdään pelkästään tehtävien teknisenä hallintaongelmana. Projektin tekninen läpivienti ei yleensä olekaan ongelma, sillä ammattitaitoisen toimittajan avustuksella ohjelmisto saadaan kyllä asennettua ja teknisesti toimimaan. Varsinaiseksi haasteeksi ja yrityksen omalle vastuulle sitä vastoin jää hankitun ohjelmiston käyttöönotto ja uuteen toimintatapaan oppiminen. Tämä prosessi on vaativa ja aina tapauskohtainen riippuen yrityksen omasta toimintakulttuurista ja kokemushistoriasta. Näin ollen myös tulevien tuottojen ja kustannusten arviointi on osoittautunut melkein mahdottomaksi tehtäväksi, sillä niistäkään selviä perinteisillä investointilaskelmilla, vaan yrityksen oman toiminnan huolellisella arvioinnilla. Ohjelmistojen hankinta on ennen kaikkea liiketoiminnallinen päätös. Koska ohjelmistot noudattavat ennalta määriteltyjä prosesseja, olisi ohjelmistohankintakin aloitettava omien prosessien analyysista. Hankinta on suunniteltava huolellisesti ja siihen on otettava mukaan kaikki asianosaiset. Oikean ohjelmiston valinta ja tehokas käyttöönotto syntyy kun kaikki osapuolet - varsinkin tulevat käyttäjät - sitoutetaan prosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ohjelmistojen hankinta on myös muutos- ja oppimisprosessi. Vaikka teknologia on tässä prosessissa vahvasti mukana, niin sen liiketoiminnalliset hyödyt syntyvät vasta sen käytöstä. Näin ajateltuna tämän prosessin keskeisinä toimijoina ja oppimisen subjektina ovat ne ihmiset, joita tämä muutos koskee, eli käyttäjät, yritysjohto, ICT-henkilöt ja usein myös asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Jotta muutos tapahtuisi jouhevasti ja ihmiset myös sen hyväksyisivät, on se tehtävä yhteistoiminnassa kaikkien mukana olevien osapuolten kanssa. Yhteistoiminnallisen ohjelmistohankinnan (COSA) perusajatus on, että ohjelmistohankinnasta tehdään organisaation oppimistapahtuma, jossa käyttäjät valitsevat käyttämänsä ohjelmiston niin itsenäisesti kuin mahdollista. Työntekijöiden osallistuminen omaa työtään koskeviin päätöksiin myös sitouttaa käyttämään ohjelmistoa tehokkaammin. Keskeisintä tässä toiminnassa on kehittää organisaation voimavaroja yhteisöllistä luomalla toimintaa, joka sitouttaa työntekijät vapaaehtoisesti toimimaan yrityksen hyväksi sekä yksilönä että ryhmänä.
4 P a g e 4 Organisationaalinen oppiminen Organisationaalinen oppiminen on japanilaisen tutkijan, Ikujiro Nonakan kehittämä teoria organisaation toiminnan perusteista. Hänen näkemyksensä mukaan organisaatiot ovat viime kädessä tietoa käsitteleviä ja tietoa tuottavia yksiköitä. Yrityksen menestys riippuu siitä, miten hyvin se oppii kokemuksistaan ja muuntaa saadun tiedon uusiksi toimintamalleiksi. Organisaatiossa tapahtuva muutos on ymmärrettävä siis oppimisprosessina. Organisaation muutokset ovat ongelmakeskeisiä oppimistilanteita, jossa ihmiset systemaattisesti tuottavat ja jalostavat sitä tietoa, jonka ohjaamana he toimivat ongelmia ratkaisseissaan. Tieto on kuin energiaa: se varastoituu erilaisiin organisaation toimijoihin ja jalostuessaan muuttaa jatkuvasti muotoaan. Yritysten pyrkimyksenä on yleensä esittää tiedot eksplisiittisessä eli näkyvässä muodossa, jotta ne olisivat helpommin varastoitavissa, kehitettävissä ja siirrettävissä. Näkyvä tieto muodostuu kaikista kirjoitetusta ja muusta sellaisesta tiedosta, joka on helposti siirrettävissä muodossa kuten dokumentteina, web-sivustoina, tietokantoina ja työohjeina sekä tietokoneohjelmistoina. Yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa syntyy myös valtava määrä hiljaista tietoa, joka ei ole niin helposti siirrettävissä eikä tunnistettavissakaan. Hiljaista tietoa on esimerkiksi kokemus, taidot, asenteet, arvot ja työtavat. Hiljainen tieto on sisäistettyä ja sidottua siihen tilanteeseen, missä sitä käytetään. Jotta yrityksen eksplisiittiset tietovarat muuttuisivat tuottavaksi toiminnaksi, ne on saatava tiedot hiljaiseen muotoon. Tiedon alkuperä ja varastoitumispaikka on viime kädessä yksilö. Ilman yksilöitä ei tieto muuttuisi toiminnaksi. Toiminnassaan yksilö toteuttaa omaa yksilöllistä tietoaan. Toimiessaan yhteisön jäsenenä, yksilöt kuitenkin sopeuttavat toimintansa osaksi organisaation toimintaa. Yhdessä omaksuttu asia muuttuu yhdessä toimimisen tietoperustaksi eli organisationaaliseksi tiedoksi. Tiedon luomisen prosessi Organisaation oppiminen perustuu yksilön ja yhteisön väliseen dynaamiseen vuorovaikutukseen. Vaikka oppiminen tapahtuu yksilöissä, niin yksilöt levittävät oppimaansa toisille ja valikoivat opittavat asiat organisaation käytänteistä. Uusia asioita opiskellaan usein tietoisesti, mutta yksilöt omaksuvat niitä myös suoraan työn kautta. Kokemus synnyttää uutta tietoa, jota voidaan jalostaa uuteen systemaattisempaan ja organisaatiolle käyttökelpoisempaan muotoon. Organisaation oppimisprosessi (kuva alla) on tiedon jatkuvaa muuntumista eri muodosta toiseen ja leviämistä organisaation eri tasoilla. Tiedon alkuperä on yksilöissä ja tavallisesti se on luonteeltaan myös hiljaista. Jotta tätä tietoa voitaisiin jalostaa ja saada organisaation käyttöön, on se ensin ulkoisotettava luovassa dialogissa näkyvään muotoon. Tämä tiedon muuntaminen on avaintekijä organisaation tiedonmuodostuksessa. Näkyväksi muunnettua tietoa voidaan sitten kehittää yhdistelemällä sitä muun näkyvän tiedon kanssa. Jalostettu uusi tieto on sisäistettävä hiljaiseksi tiedoksi eli käytännölliseksi osaamiseksi työssä oppimisen avulla. Hiljainen tieto siirtyy sen jälkeen yksilöltä toiselle sosialisaatiossa eli yrityksen arkikäytännössä kokemuksia jakamalla.
5 P a g e 5 KUVA: Tiedon luomisen prosessimalli, SECI malli Tieto jalostuu muuntumalla muodosta toiseen neljässä eri vaiheessa (kuva yllä): Ulkoistaminen (Externalisation): Hiljaisesta tiedosta näkyväksi Yhdistely (Combination): Näkyvästä tiedosta näkyväksi Sisäistäminen (Internalization): Näkyvästä tiedosta hiljaiseksi Sosialisaatio (Socialization): Hiljaisesta tiedosta hiljaiseksi Hankittaessa ohjelmistoja, on yrityksen ensin paljastettava nykytilanteessa ilmeneviä ongelmia ja pohdittava tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tässä toiminnassa syntyvä tieto on kokemusperäistä ja jäsentymätöntä hiljaista tietoa. Käyttäjät ilmaisevat käsityksensä nykyisestä järjestelmästä ja asettavat toiveita uudelle järjestelmälle. Nämä kirjataan eli ulkoistelaan mahdollisimman kattavasti näkyvässä muodossa. Tiedot yhdistellään valmiiksi hankittavaa ohjelmistoa koskeviksi vaatimusmäärittelyiksi, jolloin saadaan kokonaiskuva hankittavasta ohjelmistosta. Yhdistelyvaihe jatkuu, kun markkinoilta etsitään vaatimuksia vastaava ohjelmisto. Käytännön opiskelun ja testauksen kautta tiedot sisäistetään, harjoittelemalla ohjelman käyttöä ja testaamalla sen toimintaa käyttöympäristössään. Lopullisesti ohjelman käyttö leviää ja tehostuu käyttäjien välisessä yhteistyössä eli sosialisaatiossa. Yhteistoiminnassa opitut työkäytännöt muodostavat perustan sille, miten hyvin opitusta saadaan
6 P a g e 6 toivotut hyödyt. Ohjelmiston käytön syvyys ja laajuus riippuva niistä ihmisistä, jotka ohjelmistoa käyttävät. Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta (Co-operative Software Acquisition, COSA) Yhteistoiminnallinen tietojärjestelmän hankinta (COSA) on malli, joka soveltaa organisaation oppimisen teoriaa tietojärjestelmän hankintaan. Mallin ydinajatuksena on, että koko hankintaprosessi viedään mahdollisimman lähelle käyttäjää. Parhaiten mallin soveltaminen onnistuu, kun yrityksessä on jo valmiiksi avoin ilmapiiri ja henkilökunnalla on kokemusta tietotekniikasta ja yhteistoiminnallisista työmenetelmistä. Malli soveltuu pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka toimivat tietointensiivisellä ja/tai palvelualalla. Malli ei sovellu puhtaasti teknisille ICT-hankinnoille, joissa hankittavalla ohjelmistoilla ei ole vaikutusta loppukäyttäjien työhön. Mallia ei tule myöskään soveltaa laajamittaisiin, koko organisaatiota koskeviin muutoshankkeisiin, jossa muutos ei aiheudu tietotekniikasta. Keskeisenä toimijana COSA prosessissa on kehitystiimi, jonka johdolla koko hankinta viedään läpi. Hankintatiimin muodostamisen lisäksi mallissa on neljä vaihetta, jotka perustuvat neljään tiedon muunnosprosessiin: ulkoistaminen, yhdistely, sisäistäminen ja sosialisaatio.
7 P a g e 7 KUVA: Yhteistoiminnallinen tietojärjestelmän hankinta Vaihe 0: Tiimin muodostaminen Tutustumisvaihe Tiimin ensimmäinen tehtävä on tutustuttaa jäsenet toisiinsa. Tavoitteena on keskinäisen arvostuksen luominen ja kaikenlaisten jännitteiden kuten kilpailun, pelon, salailun ja muun sellaisen poistaminen. On myös äärimmäisen tärkeää, että yrityksen ylempi johto osoittaa sitoutumisensa tiimin työlle. Tiimin kokoonpanossa on varmistuttava seuraavista asioista: 1. Selkeä visio ja tavoite (Intention) Ihmisen toiminta on luonteeltaan tarkoitettua ja tavoitteellista. Siksi on varmistettava, että tiimin jäsenillä on käsitys siitä, mihin ohjelmiston hankinnalla pyritään. Tärkeintä ei vielä ole tavoitetilan tarkka kirjaaminen vaan tiimin yhteinen tahto ja sitoutuminen. 2. Autonomia (Autonomy)
8 P a g e 8 Tiimi toimii itseohjautuvana. Työhön osallistuvien jäsenten on voitava ilmaista vapaasti käsityksensä. Yksittäiset jäsenet ovat toiminnassaan autonomisia, mutta jakavat saman informaation ja mukautuvat yhdessä muodostettuun tietoon yhteisen päämäärän hyväksi. Jäsenet eivät toimi varsinaisesti taustaryhmiensä edustajina. 3. Vaihtelu ja luova kaaos (Fluctuation and creative chaos) Tiimissä tulee olla erilaisia asiantuntijoita. Luovuus syntyy vaihtelun ja epäjärjestyksen ympäristössä. Vaihtelua ja uusia ideoita voidaan edistää myös keinotekoisesti järjestämällä irrottamalla työntekijät arkirutiineista ja tiimityön työolosuhteisiin vaihtelua ja ulkoisia kaaosta aiheuttavia virikkeitä. 4. Ylimäärä (Redundancy) Tiedot muodostus ei saisi jäädä kenenkään yksittäisen asiantuntemuksen varaan, vaan sen pitäisi syntyä erilaisten näkemysten synteesinä. Tiimiin voidaan valita useampia henkilöitä, joilla on saman bisnesalueen tuntemusta, sekä henkilöitä, jotka ymmärtävät muidenkin tarpeita. Samalla tiimin jäsenille tulisi jakaa tietoa yrityksen toimista, johdon vastuualueista ja koko yrityksestä kokonaisuutena. 5. Riittävä moninaisuus (Requisite variety) Tiimin jäsenissä tulisi olla edustaja riittävän monesta osapuolesta. Mikään näkemys ei saisi dominoida. On varmistettava myös, että tiimillä on pääsy tarvittaviin tietolähteisiin ja monipuoliset tiedot tehtäväalueesta. Roolien ja tehtävien jako Tiimin jäsenet osallistuvat työhön eri rooleissa, jolloin kullakin on oma asiantuntijuusalueensa. Samalla alueella voi olla myös useampia asiantuntijoita. Roolit ovat luoteeltaan tehtävien jakamista, jonka suhteen jäsenet ovat tasa-arvoisia. 1) Yritysjohto (Knowledge officer) Yritysjohdon roolina on asettaa reunaehdot, suunta ja tavoitteet, mutta se ei osallistu aktiivisesti tiimin varsinaiseen toimintaan. On kuitenkin tärkeää, että yritysjohto sitoutuu asettamaansa työhön. Resursseja on varattava riittävästi, jotta henkilöillä on aikaa paneutua työhön kunnolla. 2) Tiimin vetäjä (Knowledge engineer) Tiimin vetäjän tärkeimpänä tehtävänä on koota ja yhdistellä tiimin työssä syntyvää luovan kaaoksen tuloksia järkeviksi kokonaisuuksiksi. Samalla hän toimii yritysjohdon asiamiehenä ohjaamalla ryhmää kohti yritysjohdon visiota, mutta myös välittämällä yritysjohdolle kokemusperäistä tietoa. Hän toimii myös välittäjänä tiimin ulkoisiin intressiryhmiin. 3) Loppukäyttäjät (Knowledge operators)
9 P a g e 9 Loppukäyttäjillä tarkoitetaan sitä ryhmää, joilla on konkreettisin suhde hankittavaan ohjelmistoon. Heidän kokemuksensa antaa arvokasta tietoa nykyisistä ongelmista ja asetettavista järjestelmävaatimuksista. Heidän tieto on pääosin hiljaista tietoa ja heistä viime kädessä riippuu tulevan järjestelmän hyödyt. 4) Toimialan ja tietojärjestelmien asiantuntijat (Knowledge specialists) Asiantuntijat toimivat pääasiallisesti eksplisiittisen tiedon tasolla. Heiksi luetaan sekä alan asiantuntijat että ICT-asiantuntijat. Heidän tietämyksensä on käytössä lähinnä silloin kun yhdistellään eksplisiittistä tietoa järjestelmävaatimuksiksi. Tiimin varsinainen työ alkaa kun jäsenet tutustuvat toisiinsa ja jakavat hiljaista arvoistaan ja asenteistaan. Tavoitteena on saavuttaa myönteinen työvire ja löytää työlle yhteinen tavoite. On tärkeää, että tiimi samalla kun sen jäsenet tuovat oman kokemuksensa ja näkemyksensä esille, myös löytää yhteisen kentän jossa näkemyksiä voi vaihtaa.
10 P a g e 10 Vaiheen 0 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Tiimin tutustuminen Sosiaalistaminen Tiimin dynamiikan oppiminen 2 Roolien ja tehtävien jako Yritysjohto Tiimin vetäjä Loppukäyttäjät Toimialan ja tietojärjestelmien asiantuntijat Vaihe 1: Tavoitteiden ja tarpeiden tunnistaminen (Externalization) Tämän vaiheen tehtävänä on selvittää nykyinen tilanne ja siihen liittyvät ongelmat. Tiimin jäsenten olisi löydettävä yhteinen näkemys siitä miksi vanha järjestelmä korvataan uudella ja mitä uudella ohjelmistolla tavoitellaan. Keskustelun painopiste pidetään mahdollisimman käytännön läheisenä. Käyttäjät keskustelevat työstään ja siihen liittyvistä ongelmista. Jotta tarpeet tunnistettaisiin oikein, on selvitettävä tarpeiden taustalla olevaa liiketoimintaa ja työprosesseja. Keskustelun aluksi käydään läpi keskeiset käsitteet ja varmistetaan, että käsitteiden merkitys on kaikille sama. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman paljon tarpeita ja saada jäsenten hiljainen tieto eksplisiittiseen muotoon. Niiden tarpeellisuus arvioidaan myöhemmin. Aluksi määritellään se mihin liiketoiminnalliseen tavoitteeseen järjestelmällä pyritään. Tavoitteena voi olla joko poistaa havaittu ongelma tai tarttua johonkin mahdollisuuteen. Ongelmista pidetään kirjaa ja kuvataan sitä tilannetta jossa se ilmenee, sekä sen seurauksia. Havaitun ongelman poisto tai mahdollisuuden käyttö on perustuttavat yrityksen strategiaan. Työhön liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi puutteellinen tieto, kohtuuton työkuorma, ajan vienti, turhat manuaaliset työt, jne. Mahdollisuus liittyy siihen tapaa, jolla tehtävä voitaisiin hoitaa uudella tavalla. Uusi ohjelmisto yleensä tarjoaa tällaisia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien löytäminen riippuu käyttäjien motivaatiosta, asiaan liittyvästä yleisestä tiedosta ja yhtiön ulkopuolelta saaduista virikkeistä. Vaikka ongelmien tunnistaminenkin on tärkeä vaihe, vie mahdollisuuksien etsiminen työtä enemmän eteenpäin. Työ jatkuu työprosessien analyysillä, missä kuvataan käytännön läheisesti, mitä kussakin tehtävässä tapahtuu, millä tavalla tietokone siinä avustaa ihmistä ja miten tehtävän eri osat on jaettu tietokoneen
11 P a g e 11 ja ihmisen välillä. Tärkeää on kuvata tehtävään liittyviä tietoja eli mitä tietoja tehtävässä tarvitaan ja mitä tietoja siinä syntyy. Kuvaus tehdään tehtävien, ei suorittajien, mukaisesti. Käyttäjien tarpeet ja muut ohjelmistovaatimukset ovat keskeisin tunnistettava asia. Ohjelmistolle asetettavien vaatimusten haussa lähdetään yleensä juuri määritellyistä tehtävien kuvauksista ja luetellaan vaatimukset niiden pohjata. Toinen tapa on kokonaisuutta korostava. Tässä tavassa tehtyjen tehtäväkuvaisten perusteella määritellään ensin ohjelmiston yleiskuvaus, jonka perusteella johdetaan yksittäiset tarpeet. On mahdollista käyttää myös niiden yhdistelmää. Yhdistetyssä menetelmässä, voidaan käyttää kielikuvia ja metaforia, joilla ilmaistaan toivotut piirteet. Esimerkki dokumenttienhallintajärjestelmän vaatimusmäärittely: Tehtävän kuvauksesta lähtevä: Järjestelmän tulisi löytää annetun projektin dokumentit ryhmiteltynä asiasisällön mukaan. Kokonaisuutta korostava: Järjestelmään tulee voida tallettaa ja sieltä pitää olla joustavasti haettavissa kaikki dokumentit ennalta määriteltyjen avainsanojen mukaisesti. Kielikuvia käyttävä: Järjestelmän tulee avustaa käyttäjää kuin informaatikko kirjastossa, jonka vuoksi mennään kun tarvitsee jotain dokumenttia, mutta ei ole aavistustakaan edes avainsanoista, joilla sitä voisi hakea. Toiminnallisten tarpeiden lisäksi on myös ns. ei-toiminnallisia ja puhtaasti teknisiä tarpeita. Näitä ovat esimerkiksi helppokäyttöisyys, opittavuus, ylläpidettävyys, yhteensopivuus, käytetyt standardit, jne. Myös muut valintaan hiljaisesti vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi arvot (esim. avoin koodi), imago, maine jne. olisi listattava. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan pidä arvioida tai verrata tarpeita keskenään. Ohjelmiston toimittajille on asetettava etukäteen myös selkeät kriteerit. Näitä ovat esim. palvelun määrä ja laatu, koko, paikallisuus, jne. Päätöksentekoon saattaa vaikuttaa myös sellainen kokemusperäinen tieto, jota ei voi ilmaista eksplisiittisesti. Tällaisiin kuuluvat sellaiset tekijät kuten maine, arvot, imago, omakohtaiset kokemukset ja sidokset, jne. Tämän tyyppiset asiat saattavat vaikuttaa vaarallisen paljon ellei niitä tunnisteta ajoissa. Vaiheen 1 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Tavoitteiden kuvaus Havaitut ongelmat Mahdollisuudet 2 Tehtävien kuvaus Mitä kussakin tehtävässä tapahtuu
12 P a g e 12 Tarvittavat tiedot Syntyvät tiedot 4 Tarpeet Järjestelmään toimintaan liittyvät tarpeet Muut tarpeet 4 Järjestelmän rajaus Mitä kuuluu järjestelmän piiriin Mikä ei kuulu järjestelmän piiriin Vaihe 2: Järjestelmähahmotelman muodostaminen (Combination) Tämän vaiheen tehtävänä on käydä läpi esitetyt tarpeet ja päättää mitkä niistä otetaan mukaan hankittavan järjestelmän vaatimusmäärittelyyn. Edellisessä vaiheessa tuotettua näkyvää tietoa arvioidaan, yhdistellään ja kootaan kokonaisvaltaisemmaksi hahmotelmaksi. Tässä vaiheessa päätetään myös arviointikriteereistä sekä ohjelmiston että ohjelmistotoimittajan osalta. Arviointikriteereissä määritellään kunkin vaatimuksen painoarvo eli kuinka paljon kyseistä ominaisuutta painotetaan lopullisessa valinnassa. Samalla sovitaan se miten ja mitä tietoa arvioinnin pohjaksi kerätään. Kun ohjelmiston vaatimukset ja arviointikriteerit tiedetään, voidaan aloittaa ohjelmistokandidaattien etsintä. Työ tapahtuu pääasiallisesti näkyvän tiedon varassa. Vaatimusten määrittely Tehtävä alkaa käyttäjien toiveiden luokittelulla ja niiden asettamisella tärkeysjärjestykseen. Kustakin toiveesta päätetään onko se realistinen ja asetetaanko se mukaan hankittavan järjestelmän vaatimusmäärittelyjen listalle. Kustakin ominaisuudesta muodostetaan mahdollisimman konkreettinen kuva, jotta sen laatu olisi helposti testattavissa. Kuvauksesta voi tuoda esille myös mahdolliset muutokset henkilöiden työhön ja liiketoimintaan. Vaatimukset luokitellaan neljään ryhmään: 1) Toiminnalliset ominaisuudet: Toiminnot, jotka ohjelmistolla voidaan suorittaa. 2) Ei-toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet: Muut ominaisuudet, jotka vaikuttavat käytettävyyteen, toimivuuteen tai muuhun vastaavaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi: käyttöliittymä, luotettavuus, ylläpidettävyys, siirrettävyys, vaatimukset muulta ohjelmistolta ja koneelta, yms.
13 P a g e 13 3) Toimittajan ominaisuudet: Minkä tyyppisen yhtiön kanssa haluamme luoda kumppanuuden. Tulevalta ohjelmistotoimittajalta voimme arvioida esim. seuraavia asioita: Kokemus, pysyvyys, maine, koulutus, ohjelmistotuki ja markkinaosuus. Tulevaan vaikuttaa myös se, onko yritys asiakas- vai tuoteorientoitunut. Myös yhtiön koolla ja paikallisuudella on oma arvonsa. 4) Hinta ja kustannukset: Ohjelmiston hankintahinta on vain jäävuoren huippu todellisista kustannuksista. Tulevien tuottojen ja kustannussäästöjen määrä ei riipu hankittavasta ohjelmistosta vaan siitä miten sitä tulevaisuudessa käytetään. Valintakriteerien määrittely Ennen numeraalista arviointia, vaatimukset on syytä listata tärkeysjärjestykseen. Kustakin vaatimuksesta päätetään onko se pakollinen (ns. avain eli diskriminoiviin ominaisuus), suotava vai ainoastaan hyvä lisäominaisuus. Jos pakollinen ominaisuus puuttuu tai se ei täytä minimivaatimuksia pudotetaan ehdokas. Muussa tapauksessa ominaisuus painaa lopullisessa valinnassa sen mukaan minkä arvion se saa lopullisessa vertailussa. Ryhmille ja niiden ominaisuuksille määritellään painokertoimet välillä %. Ominaisuuksien summa on ryhmän painokerroin ja ryhmien painokertoimien summa on 100 %. Alla oleva esimerkki kuvaa asiaa: Ryhmä Ominaisuus Paino Pakollisuus Toiminnalliset 50 % Dokumenttien hakuominaisuudet Eri tiedostotyyppien tuki 20 % pakoll. 30 % pakoll. Ei-toiminnalliset ominaisuudet 20 % Käyttöliittymä 20% pakoll. Tekniikka 10 % MS yhteensopivuus 10 % suotava Toimttaja 10 % Ohjelmistotuki 7 % Koulutus 3 % Hinta 10 % Yhteensä 100 %
14 P a g e 14 Tiedot vertailua varten voidaan saada esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Eksplisiittiset lähteet: 1) Kyselyt toimittajan referenssiyrityksistä 2) Kirjalliset lähteet kuten käyttöoppaat, tutkimukset, kirjallisuus, web-sivut, yms. 3) Muodollinen tarjouspyyntö (RFP) Hiljaista tietoa sisältävät tietolähteet: 4) Konferenssit 5) Demo toimittajan tiloissa 6) Demo omissa tiloissa 7) Tutustuminen ohjelmistoon toimittajan asiakkaan luona 8) Pilotointi Tiedonhankintatavat ovat listattu siinä järjestyksessä, kun ne vievät aikaa. Ohjelmistokandidaattien etsintä Ohjelmistokandidaattien etsintä kannattaa aloittaa eksplisiittisillä tietolähteillä. Tiedon lähteinä käytetään mahdollisimman objektiivisia ja riippumattomia lähteitä kuten käyttöoppaita, kolmannen osapuolen raportteja ja tutustumiskäyntejä. Helpoin ja nopein tapa ohjelmistokandidaattien etsinnässä on Internet. Toimittajien web-sivustolta löytyy yleensä hyviä kuvauksia ja demoja ohjelmiston toiminnallisuuksista ja sieltä voi yleensä ladata ilmaisen kokeiluversion. Toimittajiakin voidaan käyttää, mutta tässä vaiheessa heitä ei pidä päästää dominoimaan päätöksentekoa. Muodollinen tarjouspyyntö on luonnollisin tapa etsiä selvittää sekä ohjelmiston, että toimittajan ominaisuudet. Se on syytä valmistella huolella. Se sisältää ainakin seuraavat asiat 1. oman toiminnan lyhyt kuvaus 2. hankittavan ohjelmiston tarkoitus 3. toimittajan ohjeet ja aikataulu 4. ohjelmiston yleiskuvaus 5. ohjelmiston toiminnalliset vaatimukset 6. ei toiminnalliset vaatimukset 7. vaatimukset toimittajasta Jos tarjouspyyntö on kirjoitettu huolellisesti ja siinä ohjeistetaan tarjoajat hyvin, saadaan samanmuotoisia tarjouksia, joiden perusteella on helppo pisteyttää ominaisuudetkin. Samalla tarjous toimii pohjana tuleville sopimusneuvotteluille. Tässä vaiheessa huomio voidaan kiinnittää pelkästään siihen onko ohjelmistokandidaatilla kaikki vaaditut ominaisuudet. Huomio on ehdokkaiden karsinnassa eikä vertailussa. Jos avainominaisuudeksi
15 P a g e 15 ominaisuus puuttuu, voidaan kandidaatti jättää pois lopullisesta vertailusta. Mitä pitemmälle vertailu etenee, sitä enemmän painotetaan hiljaiseen tietoon perustuvia tietolähteitä. Vaiheen lopussa tehdään päätös koekäyttöön otettavasta järjestelmästä ja sen toimittajasta. Loppusuoralle on syytä ottaa 2 3 ehdokasta. Valinta tulee tehdä mahdollisimman läpinäkyväksi ja sen tulee perustua asetettuihin kriteereihin. Henkilökunnalle tulisi varata mahdollisuus vielä tässäkin vaiheessa vaikuttaa tehtyyn kokeilupäätökseen. Vaiheen 2 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Vaatimusten määrittely Toiminnalliset ominaisuudet: Ei-toiminnalliset Tekniset ominaisuudet Toimittajan ominaisuudet Hinta ja kustannukset 2 Valintaperusteiden määrittely Avainominaisuuksien määrittely Ryhmittely Painokerrointen määrittely Tiedonhankintamenettelyt 3 Ohjelmistokandidaattien etsintä Kyselyt toimittajan referenssiyrityksistä Kirjalliset lähteet kuten käyttöoppaat, tutkimukset, kirjallisuus, web-sivut, yms. Muodollinen tarjouspyyntö (RFP) Konferenssit
16 P a g e 16 Vaihe 3: Testaus ja käyttöönotto (Internalization) Vertailu ja valinta Lopullisessa arvioinnissa käydään läpi jokainen ohjelmistokandidaatti ja arvioidaan sen kykyä vastata esitettyyn vaatimusmäärittelyn ominaisuuteen asteikolla Ominaisuudet pitäisi pystyä arvioimaan ensikäden kokemuksen kautta eli näkemällä toimivuus demossa tai kokeilemalla itse. Vain siten voidaan arvioida miten ja missä laajuudessa toiminnallisuus on ohjelmistossa toteutettu. Paras arvio saadaan siten, että kukin arvioitsija arvioi ominaisuuden täysin itsenäisesti tietämättä muiden antamista arvioista. Lopullinen arviointi otetaan joko keskiarvona tai mediaanina. Kun pisteet on annettu, lasketaan painotetut pisteet ottamalla painon ilmoittaman prosenttimäärä toimittajan pisteistä (esim. Ostotarjouksen teko: 20 % x 8 = 1,6). Ohjelmistojen vertailuun kannattaa käyttää valmista Excel laskenta-alustaa: Toimittaja 1: Ohjelmisto A Toimittaja 2: Ohjelmisto B Ryhmä Ominaisuus Paino Pisteet Painotetut pisteet Pisteet Painotetut pisteet Toiminnalliset 50 % Dokumenttien hakuominaisuudet 20 % 8 1,6 8 1,6 Eri tiedostotyyppien tuki 30 % 10 3,0 8 2,4 Eri tietostotyyppien tuki 20 % Käyttöliittymä 20 % 5 1,0 9 1,8 Teknologia 10 % MS yhteensopivuus 10 % 8 0,8 10 1,0 Toimittaja 10 % 1,0 0,7 Koulutus 2 % 5 0,1 0 0 Ohjelmistotuki 8 % 5 0,4 1 0,1 Hinta 10 % 6 0,6 10 1,0 Yhteensä 100 % 8,5 7,9
17 P a g e 17 Testaus Kokeiluvaiheen tehtävänä on saada konkreettinen kuva ohjelmiston sopivuudesta. Tässä vaiheessa toimitaan hiljaisen tiedon tasolla, jossa huomio kiinnitetään käyttöliittymän toimivuuteen, opittavuuteen ja muihin käyttäjien kokemuksiin ja asenteisiin. Tiimin jäsenet ovat edelleen avainasemassa testaajina. Testauksen aikana pidetään kirjaa käytöstä ja kerätään kokemuksia. Tulevan käytön kannalta on tärkeää, että ihmiset voivat sanoa kokemuksensa jo käyttöönottovaiheessa. Samaan aikaan kerätään myös toimittajan asiantuntemusta ja palvelukykyä. Testauksen kohteena voi olla myös sopivuus yhtiön strategiaan, innovatiivisuus, realistisuus, teknologinen sopivuus sekä kustannukset ja tuotot. Käyttöönotto Lopullinen ostopäätöksen tekemiseksi kerätään kaikki kokemuksellinen tieto. Ohjelmiston varsinainen käyttöönotto organisaatiossa voidaan tehdä kahdella tavalla: levittämällä käyttöä asteittain henkilöltä henkilölle tai kaikki ottavat ohjelmiston käyttöön samanaikaisesti kertarysäyksellä. Jos ohjelmistoa ei voi ottaa käyttöön asteittain, on siirtymisvaiheen kertarysäys suunniteltava huolellisesti. Ihmisten on voitava valmistautua huolella työssä tapahtuviin muutoksiin. Tiimin jäsenet ovat avainasemassa ensimmäisinä käyttäjinä ja muutosagentteina. Vaiheen 3 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Valinta Demo toimittajan tiloissa Demo omissa tiloissa Tutustuminen ohjelmistoon toimittajan asiakkaan luona Pilotointi Arviointipisteiden antaminen Painotettujen keskiarvojen laskeminen ja valinta 2 Testaus Pilotointi omassa yrityksessä 3 Käyttöönottosuunnitelma Asteittain Kertarysäyksenä
18 P a g e 18 Vaihe 4: Käytön levittäminen (Socialisation) Käyttöönotto onnistuu parhaiten työn yhteydessä ja sen kautta työntekijältä toiselle. Sen onnistuminen riippuu siitä miten vallitsevaa asenneilmastoa ja työssä oppimisen tilanteita pystytään hallitsemaan. Käyttöönotto voidaan tehdä myös kertarysäyksenä, jolloin uuden järjestelmän käyttöön siirrytään nopealla aikataululla ja kaikki yhtä aikaa. Kultakin osastolta ja työpisteistä valitaan avainhenkilöt, jotka opettavat järjestelmän käyttöä työtovereilleen. Käyttöönotto tulisi järjestää yksilöllisenä työssä oppimisena. Myös muut tukitoimet olisi suunniteltava yhdistettynä ohjelmiston työssä käyttöön. Järjestelmän käytöstä on hyvä kerätä kokemuspäiväkirjaa ohjelmiston luotettavuuden seuraamiseksi mutta myös käyttökokemusten vaihtamista varten. Vaiheen 4 tehtävät Tehtävä Kuvaus 1 Siirtymä Tiedotus Asennukset Työssä oppiminen 2 Tukitoimenpiteet Koulutus Lähituki
19 P a g e 19 Kirjallisuutta Eskelin Allen: Technology Acquisition: Buying the Future of Your Business, Addison-Wesley Professional, 2001 Nonaka Ikujiro: A Dynamic Theory of Organisational Knowledge Creation, Organisation Science, Vol 5, No 2, 14-37, 1994 Nonaka, Ikujiro & Takeuchi, Hirotaka: The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. New York: Oxford University Press, 1995.
Hiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotHankinnan problematiikka
Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen
LisätiedotII Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04
II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )
Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotKysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013
Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä
LisätiedotMuistitko soittaa asiakkaallesi?
webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotYliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013
Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotTaltioni teknisen alustan arviointi
Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotAutamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla.
Celkee Oy:n Missio Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Tuomme organisaatioiden piilossa olevan
LisätiedotMiten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant
Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotOpas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy
Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotSOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
LisätiedotOnnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin
Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotNopeat kokeilut kaupunkialueen opastamisen tehostamiseen, tarjousten pisteytys
Nopeat kokeilut kaupunkialueen opastamisen tehostamiseen, tarjousten pisteytys Turun kaupunki etsii nopeita kokeiluja Kaupunkialueen opastamisen tehostamiseen. Kokeilut kilpailutetaan avoimella tarjouspyynnöllä.
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotOsaaminen ja innovaatiot
Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä
LisätiedotMistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?
Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotMiten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?
Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,
LisätiedotUlkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö
Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data
LisätiedotKUNTO Muutoksen seurantakysely
KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010
Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotJohtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.
Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 8. kesäkuuta, 2018 Agenda Ohjelmistokehitys Ohjelmistokehitys vs. konsultointi Vaatimukset Tietosuoja Tietosuoja ohjelmistokehityksessä kiteytettynä
LisätiedotEnterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma
Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
Lisätiedot1. Kysely - tulokset Anna Saloranta Tampereen yliopisto
1. Kysely - tulokset Anna Saloranta Tampereen yliopisto anna.saloranta@staff.uta.fi Pippuri Kysely1 15.8.-13.9.2017 347 vastaanottajaa 93 vastaajaa Vastausprosentti 27% Mitä mitattiin? Kyselyssä oli neljä
LisätiedotOppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta
Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotSuomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry
Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan
LisätiedotOsaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotOpiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.
1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
LisätiedotKuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan
Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta
LisätiedotMitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotTyönhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1.
Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa Ammattilaisten työnhakututkimus ESITYS MPS ENTERPRISES JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ 30.1.2019 Työ ja elämä muuttuvat Odotukset työlle: Arvot
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotT Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän
LisätiedotLiikeidea. Etunimi Sukunimi
Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotKiertotalouden kyvykkyysvaatimukset 2/2
Kiertotalouden kyvykkyysvaatimukset 2/2 Strateginen näkökulma ja kyvykkyyksien arviointimenetelmä Matti Majuri Pori 5.3.2019 Kyvykkyyksien kehittäminen MILLAISET ORGANISAATIOT ONNISTUVAT KYVYKKYYKSIEN
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotScrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy
Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin
LisätiedotTietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit
Tietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit Lauri Tapola Kevät 2017 Miksi aihe on tärkeä? IT projekteista onnistuu: 34 % kustannusarvion ja aikataulun mukaisina 51 % ylittää arviot (80 % aikatauluylityksiä)
LisätiedotADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3
Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.
Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke
LisätiedotTableaun hyödyntäminen Toyota Rahoituksessa
Tableaun hyödyntäminen Toyota Rahoituksessa Lauri Varonen Toyota Finance Finland Oy Myynti & markkinointi 12.6.2015 Toyota Finance Finland Oy Tehtaan omistama rahoitusyhtiö 3 Toyota Finance Finland Oy
LisätiedotOSAAMISKARTTA KUNSKAPSKARTAN
OSAAMISKARTTA KUNSKAPSKARTAN 24.10.2018 POHJANMAAN JÄRJESTÖPAJA PIA SÖDERHOLM JÄRJESTÖ 2.0 POHJANMAAN JÄRJESTÖT MUKANA MUUTOKSESSA ORGANISATION 2.0 ÖSTERBOTTENS FÖRENINGAR MED I FÖRÄNDRINGEN OSAAMISEEN
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotToiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.
Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
LisätiedotAsiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja
Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS
ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotKRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö
1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
Lisätiedot1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:
1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotTunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015
Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotKUVApuhelinhanke alkukyselyt:
Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotTOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1
TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
Lisätiedot