Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma 2006-2008"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma

2 Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36, Turku) p. (02) ISBN I 2006

3 1. Johdanto Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma luo peruspuitteet saariston kehittämiselle ja täydentää Varsinais-Suomen maakuntaohjelman saaristo-osioita. Saaristo-ohjelma on myös saariston edunvalvonnan väline, joka ilmaisee maakunnan poliittisen tahdon saariston kehittämisestä. Saaristolautakunnan olemassaolo kuvaa saariston merkitystä varsinaissuomalaisessa arkipäivässä. Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma laadittiin nyt kolmannen kerran. Saaristo-ohjelman laatimista on käsitelty sekä saaristolautakunnassa syyskuussa 2004 että saaristolautakunnan työvaliokunnassa lokakuussa Työvaliokunta hyväksyi tammikuussa 2005 saaristo-ohjelman sisällön ja rakenteen. Uusi saaristolautakunta käsitteli saaristo-ohjelman luonnosrunkoa huhtikuussa 2005 ja kävi asiasta yleiskeskustelun. Saaristolautakunta käsitteli alustavasti syyskuussa 2005 saaristoohjelmaluonnostekstin ja kävi asiasta yleiskeskustelun sekä esitti erilaisia näkökohtia ja kannanottoja ohjelman sisällöstä. Suomenkielisiltä saaristo- ja saaristo-osakunnilta sekä saaristoseutukuntien kehittämiskeskuksilta sekä saaristointressin omaavilta valtion alueviranomaisilta ja muilta tahoilta pyydettiin ohjelmaluonnoksesta lausunnot. Kaksikielisiltä kunnilta, joissa enemmistön kieli on ruotsi, ja Turunmaan Seutu ry:ltä pyydettiin lausunnot lokakuun 2005 alussa, kun luonnosteksti oli käännetty ruotsiksi. Lisäksi ohjelman sisältöä ja rakennetta on käsitelty kuudessa saaristokuntien ja saaristoseutukuntien asiantuntijakokouksessa. Kunnat ja seutukunnat ovat tehneet omia ehdotuksiaan ohjelman sisällöksi omien kuntiensa ja seutukuntiensa näkökulmasta. Ne kuten muutkin kommentit ja lausunnot on soveltuvin osin pyritty huomioimaan ohjelmaa laadittaessa. Ohjelmaa on työstetty myös maaliskuussa 2005 pidetyssä työseminaarissa, jossa osallistujina (80) olivat saaristolautakunnan jäsenet, saaristo- ja saaristo-osakuntien kunnanjohtajat ja kunnanhallituksen/kunnanvaltuuston puheenjohtajat, saaristoseutukuntien johtajat ja edustajat, muita viranomaisia ja saaristoasiantuntijoita ja Varsinais-Suomen liiton edustajat. Seminaarin työmenetelmänä käytettiin ryhmätyöskentelyä ja kukin ryhmä työsti oman ehdotuksensa kohdassa 5 esitetyistä asioista saaristoohjelmaa varten. Saaristo-ohjelmaluonnoksen käsittely saaristolautakunnassa tapahtui syys- ja marraskuussa 2005, jonka jälkeen lautakunnan tammikuussa 2006 antamien suuntaviivojen mukaisesti viimeisteltiin ohjelmateksti niin, että maakuntahallitus hyväksyi saaristo-ohjelman helmikuussa Varsinais-Suomen liitto 3

4 S I S Ä L T Ö 1. Johdanto 3 2. Taustaa 5 3. Nykytila 6 4. Saariston tulevaisuusstrategia Saariston tulevaisuusvaihtoehdot ja tulevaisuuden visio Saariston kehittämisen tavoitteet Saaristo-ohjelman läpikulkevat teemat 9 5. Tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden linjaukset ja painotukset Elinkeinot ja työllisyys Matkailu Informaatio- ja viestintäteknologia (ICT), etätyö, etätyöopiskelu ja etäpalvelut Hoiva-ala ja palvelutuotanto Erikoistuminen maa- ja puutarhataloudessa sekä kalataloudessa Verotus ja muut keinot saaristoelinkeinojen kehittämisessä Valtion työpaikat Asuminen Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Peruspalvelut Luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, virkistys ja maisema Saariston kehittämisen voimavarat (kansallinen ja EU-rahoitus) Saaristo ja EU:n tuleva rakennerahastokausi Edunvalvonta ja yhteistyö Seuranta Yhteenveto 25 Liitteet 1 Kartta saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista Varsinais-Suomessa 29 2 Tilastoa Varsinais-Suomen saariston väestöstä, kesäasukkaista ja kesämökeistä 30 3 Varsinais-Suomen saariston elinkeinorakenne, Varsinais-Suomen saariston työpaikat (alueella työssäkäyvät), Toimivat yritykset saaristokunnissa ja saaristo-osakunnissa, Varsinais-Suomen saaristokuntien tilinpäätöstiedot, Interreg IIIA Saaristo-ohjelman projektilista, Tavoite 2-ohjelman tuki Turunmaalla, Yritystuki saaristoon, /TE-keskus/Yritysosasto ALMA- ja Leader+ -ohjelman tuki saaristoon /TE-keskus/ maaseutuosasto Kartta saariston yhteysalusliikenteestä ja Saariston Rengastiestä Varsinais-Suomessa 41 Varsinais-Suomen liitto 4

5 2. Taustaa Saariston kehittämisestä on säädetty monissa säädöksissä ja sitä on pyritty edistämään monin ohjelmin ja käytännön toimenpitein. Saariston kehittämisen pohjana on laki saariston kehityksen edistämisestä (494/81, 1138/93). Siinä erityisesti todetaan, että valtion ja kuntien toimin on pyrittävä turvaamaan saariston kiinteä asutus luomalla väestölle riittävät mahdollisuudet toimeentuloon, liikkumiseen ja peruspalvelujen saantiin sekä suojaamaan saariston maisemakuvaa ja luontoa ympäristöhaitoilta. Toukokuussa 2004 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen saariston kehittämisestä vuosiksi Periaatepäätös täydentää ja täsmentää tammikuussa 2004 annettua valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämislain (602/2002) mukaisista tavoitteista, jonka mukaan valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen toimenpiteistä saariston kehittämiseksi. Periaatepäätöksen laadinnan pohjana ovat olleet saaristolaki, pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelma, edellä mainittu valtioneuvoston päätös, vuonna 2003 valmistunut valtakunnallinen saaristo-ohjelma vuosiksi ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nämä asiakirjat muodostavat tämän saaristo-ohjelman rakenteelliset ja sisällölliset peruspuitteet. Periaatepäätöksen mukaan hallitus tukee saariston kehitystä toimenpiteillä, jotka koskevat saaristoalueen elinkeinoja ja työllisyyttä, asumista, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä, peruspalveluja, luonnonsuojelua, ympäristönsuojelua, virkistystä ja maisemaa sekä saariston kehittämisen voimavaroja. Saariston kehittäminen on keskeisesti esillä myös maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa vuosiksi ja alueiden kehittämislain ja valtioneuvoston alueiden kehittämisasetuksen (1224/2002) mukaisessa erityisohjelmassa vuosiksi Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa Varsinais-Suomen saaristolla on oma saaristo-osionsa maakunnan elinkeinojen kehittämistä koskevassa toimintalinjassa. Lisäksi saariston kehittämistä käsitellään läpäisyperiaatteella ohjelman muissa toimintalinjoissa ja kohdissa. Ohjelmassa korostetaan panostamista saariston liikenneyhteyksien kehittämiseen, elinkeinojen monipuolistamiseen ja siinä erityisesti matkailuun, osaamisen kehittämiseen, ympäristökysymyksiin, yhteistyön lisäämiseen Tukholman, Ahvenanmaan ja Viron saaristojen kanssa sekä EU-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tämän erillisen Varsinais-Suomen saaristo-ohjelman tarkoituksena on täydentää ja täsmentää Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa erityisesti saariston osalta. Saaristo-ohjelman laadinnassa on huomioitu läpäisyperiaatteella parhaillaan käynnissä olevan erillisen tulevaisuuteen tähtäävän Varsinais- Suomen maaseutuselvityksen kannanotot ja näkemykset. Aikaisemmin Varsinais-Suomessa on laadittu kaksi kertaa erillinen saaristo-ohjelma. Vuonna 1994 laadittiin ensimmäinen saaristo-ohjelma ja toinen vuonna 2000 vuosiksi Näiden ohjelmien toteutumista ei ole systemaattisesti arvioitu kenenkään toimesta. Turun kauppakorkeakoulun tekemän Varsinais-Suomen maakuntaohjelman arvioinnin yhteydessä ei arvioitu saaristo-ohjelmaa , vaikka maakuntaohjelman ja seutukuntien kehittämisen yhteydessä käsiteltiin seutukuntia ja niiden kehittämisohjelmia. Itse asiassa vain Turunmaan seutukunnan osalta arvioitiin kahdeksan saaristokunnan muodostaman seutukunnan kehitys tarkastelujaksona, mutta ei esitetty saariston osalta jatkotoi- Varsinais-Suomen liitto 5

6 menpiteitä. Muut kymmenen Varsinais-Suomen saaristo- ja saaristo-osakuntaa sijaitsevat kolmen muun seutukunnan sisällä ja niiden saaristoisuutta tai saaristoisuuteen liittyviä kehityskulkuja ja -näkymiä ei arvioinnissa käsitelty lainkaan. Saariston kehittämistä koskevia muita ohjelmia, suunnitelmia ja strategioita on Varsinais-Suomessa laadittu lukuisia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat: Varsinais-Suomen matkailuohjelma ja sen tarkiste vuosiksi , Turunmaan Seudun toimintasuunnitelma , Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma , Saaristomeren merenkulkupiirin lukuisat yhteysalusliikenteen kehittämistä koskevat selvitykset ja suunnitelmat, Varsinais-Suomen tietoyhteiskuntastrategia ja Varsinais-Suomen laajakaistastrategia (2004). Varsinais-Suomen saariston tulevaisuutta on jo vuosia luodattu erilaisten tutkimusten selvitysten, artikkelien ja skenaarioiden pohjalta. Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi on jo vuodesta 1977 alkaen julkaissut Tidskriften Skärgård -aikakauskirjaa, jossa on monipuolisesti ja kansanomaisesti esitelty sekä Åbo Akademin eri laitosten että muiden yliopistojen tutkimuksia ja selvityksiä, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden sekä poliitikkojen ja myös tavallisten kansalaisten näkemyksiä ja visioita saariston kehittämisestä. Saaristoinstituutilla on myös ollut useita saariston kehittämiseen liittyviä hankkeita ja seminaareja sekä se koordinoi ja kehittää Skärgårdskunskap-opintokokonaisuutta. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus on laaja-alaisen ja kaksikielisen Saariston kehittämisprojektin ( ) ja Maaseudun ja saariston kehittämiskeskuksen (1992-) muodossa toteuttanut lukuisan määrän erityisesti saariston elinkeinojen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Näitä ovat erityisesti olleet elinkeinotoimintaa koskevat selvitykset, yrittäjä- ja kehittäjäkoulutus sekä etätyön edistämishankkeet, joiden kohteina on käytännössä ollut koko Varsinais-Suomen saariston satoja saaristolaisia. Hankkeista on myös koko ajan aktiivisesti tiedotettu suurelle yleisölle laaja-alaisesti eri tiedotusvälineitä käyttäen. Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Åbo Akademin Saaristoinstituutti ovat toteuttaneet Turunmaan tulevaisuuden skenaariot -hankkeen (2002), jonka tarkoituksena oli Turunmaan kahdeksan kunnan mahdollisten tulevaisuudenkuvien hahmottaminen vuoden tähtäimellä. Tulokseksi saatiin neljä skenaariota: 1. Ekologinen ja elinvoimainen saaristokulttuuri, 2. Lintukoto, 3. Juureva teknologiausko ja 4. Uusia tuulia ja globaaleja vaikutuksia. Näitä käsitellään kohdassa Nykytila Varsinais-Suomen saaristo koostuu kaikkiaan 18 kunnasta, joista valtioneuvoston päätöksellä kahdeksan on määritelty saaristokunniksi ja kymmenen saaristo-osakunniksi. Saaristokuntia ovat Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kustavi, Nauvo, Rymättylä, ja Velkua. Saaristo-osakuntia ovat Askainen, Halikko, Kemiö, Merimasku, Parainen, Piikkiö, Särkisalo, Taivassalo, Västanfjärd ja Uusikaupunki. Saaristokunnat jakaantuvat neljään seutukuntaan. Yhtenäisin seutukunta on Turunmaan seutu, johon kuuluu kahdeksan kuntaa: Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd. Varsinais-Suomen liitto 6

7 Nämä kunnat ovat kaksikielisiä enemmistön kielen ollessa kaikissa kunnissa ruotsi. Kustavi, Taivassalo ja Uusikaupunki kuuluvat Vakka-Suomen seutukuntaan, Askainen, Merimasku, Piikkiö, Rymättylä ja Velkua Turun seutukuntaan ja Halikko ja Särkisalo Salon seutukuntaan. Saariston kokonaispinta-ala on noin neliökilometriä. Tästä on maapinta-alaa noin neliökilometriä ja vettä neliökilometriä. Rantaviivaa on yhteensä noin kilometriä. Saarten lukumäärä on noin ja asuttuja saaria noin 150. Alueen tyypillisinä piirteinä ovat asutuksen hajanaisuus ja vaikeakulkuisuus. Saariston liikenneolosuhteita helpottaa lautta- ja yhteysalusverkosto. Saariston herkkä luonto on ainutkertaista koko maailmassa. Alueella onkin Saaristomeren kansallispuisto, Biosfäärialue, Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos ja Saaristokeskus Korpoström. Alueella on toteutettu EU-ohjelmista tavoite 2- ja tavoite 3-ohjelmia, Varsinais-Suomen alueellista maaseutuohjelmaa (VALMA) sekä yhteisöaloitteista Interreg IIIA Saaristo-ohjelmaa ja Leader+-ohjelmaa. Varsinais-Suomen saariston väestön määrä on pitkään ollut lievässä laskusuunnassa ja myös työikäisen väestön määrä on ollut laskusuunnassa. Työpaikkojen määrä taas on viime aikoina lievästi ollut nousussa. Alkutuotannosta on vähentynyt työpaikkoja ja jalostuksen ja palvelujen osuus työpaikoista on lisääntynyt. Yritysten lukumäärän kasvu on saaristossa nopeampaa kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Työttömien määrässä on ollut laskua maakunnan keskiarvoa enemmän. Osittain tämä johtuu siitä, että saaristo on pitkään ollut väestön muuttotappioaluetta. Tässä esitettyä tilannetta ja kehitystä kuvaavat tilastot ovat liitteinä. 4. Saariston tulevaisuusstrategia 4.1. Saariston tulevaisuusvaihtoehdot ja tulevaisuuden visio 2020 Turunmaan tulevaisuuden skenaariot -hankkeen mukaisesti voidaan koko Varsinais-Suomen saariston tulevaisuudesta esittää neljä utopistista tulevaisuusvaihtoehtoa, jotka kuvataan tiivistetysti seuraavassa: Vaihtoehdolla Ekologinen ja elinvoimainen saaristokulttuuri keskeisinä ajatuksina ovat kulttuuriperintö, sosiaalinen ja kulttuurinen tasapaino, ekologinen kestävyys ja puhdas meri, kestävä talous, alueen hyvät vaikutusmahdollisuudet ja kasvu. Vaihtoehdossa Lintukoto arvostetaan perinteistä elämänmuotoa, pieniä yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä, joiden halutaan säilyvän, mutta usko alueen omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa tai meren ja ympäristön tilaan on heikko. Varsinais-Suomen liitto 7

8 Juureva teknologiauskovaihtoehto perustuu vahvasti siihen, että teknologia, hallinto ja taloudellinen kasvu vallitsevat ja vaikuttavat myönteisesti alueen hallinnossa ja ympäristöasioissa. Vaihtoehdossa Uusia tuulia ja globaaleja vaikutuksia keskeisinä ajatuksina ovat kasvu, globalisaatio ja uusien elämäntapojen kehittyminen. Sen mukaan eivät teknologia ja hallinto pysty ohjaamaan alueen sisäisiä olosuhteita eivätkä kansallisia tai kansainvälisiä alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. Tämä koskee myös ympäristöasioita. Esitetyistä neljästä tulevaisuuskuvasta on valittu todennäköisimmin toteutuvia vaihtoehtoja ja lisätty niihin muita tarkoituksenmukaisia vision osia. Varsinais-Suomen saariston tulevaisuuden visio 2020 määritellään tässä seuraavasti: Varsinais-Suomen saariston perinteistä rikas kaksikielinen kulttuuri on elävää, monimuotoista ja kansainvälistä ja saariston asukkaiden identiteetti on vahva. Varsinais-Suomen elinvoimainen saaristo koetaan niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla yhteiseksi rikkaudeksi. Käytännöllisen tason osaamisen ja saaristoon soveltuvia yrityksiä ja työvoimaa toimii Varsinais-Suomen saaristossa. Saariston perinteiset elinkeinot kalatalous ja maa- ja metsätalous tuottavat korkealuokkaisia tuotteita vaativille ja maksukykyisille asiakkaille. Elinvoimainen uusi yritystoiminta on pienimuotoista. Varsinais-Suomen saaristo on maan merkittävimpiä matkailu- ja virkistysalueita kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kohteena. Vuorovaikutus ja yhteistyö Turun kaupunkiseudun toimijoiden kanssa on suunnitelmallista ja jokapäiväistä. Kestävän kehityksen periaatteet huomioivasta monimuotoisesta matkailusta on tullut Varsinais-Suomen saariston tärkeimpiä elinkeinoja. Varsinais-Suomen saariston väestönkehitys on positiivinen, koska saaristosta on tullut houkutteleva asuinympäristö. Huomattava määrä vapaa-ajan asukkaista on muuttanut saariston vakinaiseksi asukkaaksi. Vapaa-ajan asukkaat asuvat lisäksi pitkiä aikoja kakkosasunnollaan osa-aikaisen etätyön lisääntymisen ja eläkeläisten suuren määrän seurauksena. Vapaa-ajan asukkaille suunnatut hoivapalvelut työllistävät merkittävästi. Ulkomainen työvoima on tärkeä osa saariston työmarkkinoita ja sosiaalista rakennetta. Valtion ja kuntien toimintoja on alueellistettu saaristoon siten, että suuri määrä virkamiehiä tekee osittaista etätyötä kakkosasunnollaan tai kunnan monipuolisessa ja laadukkaassa etätyökeskuksessa. Suurelta osin sähköisesti hoidetut julkiset palvelut toimivat hyvin. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteillä on turvattu saaristoon hyvät liikenneyhteydet. Rantojen suunnittelulla on varmistettu laajojen vapaiden rantojen säilyminen yleisessä virkistyskäytössä, mikä tukee myös matkailun kasvua. Luonnon monimuotoisuus ja päästöttömät saaristoyhdyskunnat ovat kaikkien saaristolaisten ylpeyden aihe. Saaristomeren tila on parantunut, mikä on kansainvälisesti tunnustettu imagotekijä erityisesti saaristomatkailun ja korkeatasoisen asumisen kannalta. Varsinais-Suomen liitto 8

9 4.2. Saariston kehittämisen tavoitteet Ohjelmakauden yleiset tavoitteet Varsinais-Suomen saaristoalueella ovat: Työpaikkojen lisääminen, työllisyyden parantaminen ja peruselinkeinojen säilyttäminen, saariston aseman turvaaminen ja yritystukien säilyttäminen alueella, saariston väestön poismuuton ehkäiseminen ja muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, esimerkiksi sähköisten yrityspalvelujen ja työvoiman saannin turvaaminen, panostaminen korkeaan osaamiseen ja innovaatioiden synnyttämiseen, esimerkiksi yksilöiden ja yritysten digitaalisen lukutaidon kehittämiseen ja uusien, laadukkaiden saaristotuotteiden tuotekehittelyyn ja tuotteistamiseen, liikennejärjestelmää kehitetään erityisesti vakinaista väestöä palvelevilla toimenpiteillä, saaristolaisten osallisuuden tukeminen luomalla saaristolaisille yhtäläiset osallistumisen edellytykset kuin mantereen asustuskeskuksissa elävillä on, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen vahvan kaksikielisen saaristokulttuurin perinteiden tukemana, ympäristövastuun lisääminen ja ympäristön ja erityisen herkän Itämeren osan, Saaristomeren tilan parantaminen ja yhteistyön lisääminen Tukholman seudun, Ahvenanmaan ja Viron sekä muiden EU:n alueen saaristojen välillä Saaristo-ohjelman läpikulkevat teemat Myös saariston kehittäminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattaminen on välttämätöntä. Tämän ohjelman toimintapolitiikkaa kuvaavat seuraavat maakuntaohjelmaa soveltaen läpikulkevat teemat: elinkaariajattelu (esim. elinikäinen oppiminen, asuminen, yrityskannan uusiutuminen) yhteistyö (esim. kunta- ja seutukuntayhteistyö, toimialat ylittävä yhteistyö) kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu (ekologinen, esim. tuulivoiman ja aurinkoenergian lisääntynyt käyttö, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävä kehitys) tasa-arvo (esim. alueellinen, kielellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo) tietoyhteiskuntakehitys (esim. etätyöskentely ja etäopiskelu saaristossa, etäpalvelujen saatavuus, saaristoyritysten ICT-osaaminen) Nämä teemat esiintyvät tässä ohjelmassa soveltaen ja läpäisyperiaatteella, niitä kuitenkaan erikseen mainitsematta seuraavan kappaleen toimintalinjoissa ja painotuksissa. 5. Tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden linjaukset ja painotukset Saaristolain, valtioneuvoston päätöksen saariston kehittämisestä, valtakunnallisen Saaristo-ohjelman ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelman pohjalta seuraavassa esitetään saariston keskeisten kehittämistoimenpiteiden linjat ja painotukset vuosiksi Varsinais-Suomen liitto 9

10 5.1 Elinkeinot ja työllisyys Varsinais-Suomen saariston elinkeinojen ja työllisyyden kannalta on keskeistä, että pystytään säilyttämään olemassa olevat elinvoimaiset peruselinkeinot maa-, kala- ja metsätalous ja että niiden perusedellytykset turvataan. Vanhojen menetettyjen työpaikkojen tilalle syntyviä korvaavia ja kokonaan uusia työpaikkoja luodaan keskittymällä tiettyihin kärkialoihin ja toteutetaan ennakkoluulottomasti ja suunnitelmallisesti uusia kokeiluja. Yrityspalvelutoiminnalla luodaan kaikille elinkeinoille hyvät toimintaedellytykset. Näitä kärkialoja ovat - Matkailu eri muodoissaan - Informaatio- ja viestintäteknologia (ICT), etätyö (ml. etäopiskelu) ja etäpalvelut - Hoiva-ala ja palvelutuotanto - Erikoistuminen maa- ja puutarhataloudessa sekä kalataloudessa Matkailu Saaristomatkailu eri muodoissaan on tulevaisuudessa ja parhaillaankin eräs tärkeimmistä elinkeinoista, jolla on suurimmat mahdollisuudet luoda saaristoon uusia työpaikkoja ja tehdä saaristosta eurooppalainen vetovoimatekijä. Herkän saaristoluonnon vuoksi se ei voi olla massamatkailua, vaan pienimuotoista, laatutietoiselle ja maksukykyiselle asiakkaalle kohdennettua korkealaatuista ja ainutlaatuisia elämyksiä tuottavaa palvelua. Saaristossa tarvitaan matkailun kärkiyrityksiä, jotka tekevät keskenään varsinkin tuotekehitykseen ja markkinointiin liittyvää yhteistyötä sekä sopivat myös tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Hyvänä esimerkkihankkeena tästä voidaan mainita EU:n tavoite 2-rahoitteinen Saaristo 365-hanke. Näiden vanavedessä muut matkailupalvelujen tuottajat voivat kehittyä ja menestyä. Pääosa saariston yrityksistä ja erityisesti matkailuyrityksistä on kuitenkin pieniä keskimäärin runsaat kolme työntekijää vuodessa työllistäviä miniyrityksiä. Huippusesongin lyhyys vaikuttaa tähän lukuun voimakkaasti. Tärkeä menestymisen edellytys tulevaisuudessa on, että matkailuelinkeinoa harjoitetaan ammattimaisesti ja täysillä ja laatuun panostamalla. Tässä tarvitaan asennemuutosta ja rohkeutta matkailuyrittäjän puolelta, mutta myös valtiovallan ja kuntien täytyy kyetä luomaan saariston matkailuelinkeinolle ja kärkiyrityksille suotuisat toimintaedellytykset. Lapin matkailu on tästä hyvänä esimerkkinä. Jo vuosia on puhuttu saaristomatkailun kehittämisestä ympärivuotiseksi. Tunnettuahan on, että kesällä saaristo on täynnä matkailijoita, veneilijöitä ja mökkiläisiä. Kesäkauden matkailupalvelujen tuotteistaminen ja markkinointi on edelleenkin tärkeä asia, mutta panostusten painopiste tulee aikaisempaa voimakkaammin kohdistaa syksyyn, talveen ja kevääseen. Myös kotimaan matkailijalle saariston ainutlaatuinen vuodenaikojen vaihtelu on ainutkertaisia elämyksiä tuottavaa ja tarjoaa monia uusia tuotevaihtoehtoja. Varsinais-Suomen saariston käsittävällä tavoite 2-alueella vuonna 2004 tehdyn matkailuselvityksen mukaan yritysten henkilökunnan suurin koulutustarve oli selvästi markkinoinnissa. Tuotekehitys, hinnoittelu, kielikoulutus ja myyntityö olivat tarpeissa seuraavilla sijoilla. Myös verkottuminen sijoittui melko korkealle. Varsinais-Suomen liitto 10

11 Tarvitaankin voimakkaita toimenpiteitä, asennemuutosta ja erityisesti yhteistyötä ja työnjaosta sopimista esimerkiksi näiden varsin runsaslukuisten miniyritysten yhteismarkkinoinnissa ja tuotekehityksessä, että saadaan konkreettisia tuloksia aikaan. Näillä toimenpiteillä olisi huomattava merkitys myös matkailukauden pidentämiseen. Saaristomatkailu kytketään osaksi muuta matkailua. Tässä on Turun kaupungin ja seutukunnan ja saariston välinen yhteistyö ja vuorovaikutus keskeisessä roolissa. Jos kotimaan matkailija ei tunne saaristoa ympärivuotisena matkailukohteena, miten voitaisiin olettaa, että varsin marginaalisin ulkomaille kohdistuvin markkinointipanostuksin saaristoon saataisiin maksukykyisiä ulkomaisia matkailijoita. Siksi kotimaan matkailija on tässä asiassa avainasemassa. Kokemus myös osoittaa, että useimmiten ulkomaisten matkailijoiden ja matkailijaryhmien isäntänä tai emäntänä toimii suomalaisen yrityksen tai muun tahon edustaja. Lisäksi ulkomainen matkailija kokee ainutkertaisina ja uusina sellaiset saariston asiat, jotka saaristolaiselle itselleen ja monille suomalaisille ovat itsestäänselvyyksiä ja jokapäiväisiä asioita. Siksi hän myöhemmin myös itse todennäköisemmin valitsee saariston matkailukohteekseen. Kotimaan matkailijaan panostamisen lisäksi on ehdottoman välttämätöntä panostaa saaristomatkailun ulkomaan markkinointiin. Koko skaalalla ei voi eikä kannata lähteä liikkeelle, vaan valitaan kapeita markkinarakoja ja maksukykyisiä asiakkaita esimerkiksi Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Amerikasta. Luodaan mm. räätälöityjä melonta-, pyöräily- ja kalastustuotepaketteja ja panostetaan niihin erityisesti yhteismarkkinoinnin kautta. Saariston rikas kaksikielinen kulttuuriperinne muodostaa oman erityislisänsä, joka tulee kytkeä kiinteäsi osaksi saariston matkailun ohjelmapalveluja. Tätä onkin tehty esimerkiksi EU:n tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden puitteissa toteutetuissa ja parhaillaan toteutettavissa useissa kulttuuri- ja matkailuhankkeissa Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, Tukholman ja Uudenmaan saaristoissa. Jatkossa ne tulee kanavoida suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja sateenvarjohankkeiksi, jotka yhteistyötä tehden ja työnjaosta sopien tuottaisivat entistä suuremmat synergiahyödyt. Varsinais-Suomessa on laadittu Varsinais-Suomen matkailustrategia vuosiksi ja sen tarkiste vuosiksi Nämä luovat puitteet myös saaristomatkailulle. Vuonna 2004 valmistuneen Varsinais-Suomen laajakaistastrategian voidaan katsoa myös tukevan saaristomatkailun perusedellytyksiä ja toimintaympäristöä. Saaristomatkailun eräänä kärkihankkeena on vuodesta 1996 alkaen toiminut Saariston Rengastie, jonka tulokset ovat olleet varsin lupaavat. Se on jatkossakin eräs Varsinais-Suomen saariston elinkeinojen kärkihankkeista. Siihen on edelleen voimallisesti panostettava ja se tulee laajentaa koko saaristoalueelle Toteutus: Turku Touring, Turunmaan Seudun matkailuyksikkö sekä Salon seudun, Turun seudun ja Vakka-Suomen kehittämiskeskukset, saaristokunnat, matkailuyrittäjät, Varsinais-Suomen liitto, Matkailun kehittämiskeskus MEK, Pohjoismaiden ministerineuvoston Saaristoyhteistyö. Varsinais-Suomen liitto 11

12 Informaatio- ja viestintäteknologia (ICT), etätyö, etäopiskelu ja etäpalvelut Informaatio- ja viestintäteknologian (ICT) hyödyntäminen tarjoaa saaristo-olosuhteisiin erinomaisen mahdollisuuden elinkeinojen kehittämiseen, vakinaisten asukkaiden työn tekoon (ja etäopiskeluun) sekä mökkiläisten ja veneilijöiden etätyöskentelylle ja etäpalveluja tuottaville etäpalveluyrityksille. Varsinais-Suomelle on laadittu Varsinais-Suomen tietoyhteiskuntastrategia vuosiksi ja Varsinais-Suomen laajakaistastrategia (2004) tukemaan ja luomaan puitteet ICT:n, etätyön ja etäopiskelun hyödyntämiselle erityisesti saaristoalueella. Ne luovat myös rahoitusraamit ICT:tä ja etätyötä koskeville hankkeille. Varsinais-Suomessa on jo vuosien ajan luotu edellytyksiä etätyön tekemiselle ja yritysten ICT-hyödyntämiselle. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus on vuodesta 1991 toteuttanut erityisesti saaristoalueella lukuisan määrän etätyöhankkeita, joilla on sekä saariston väestölle että yrityksille luotu edellytyksiä ICT:n, etätyön ja etäopiskelun hyödyntämiselle. Turunmaan Seudun omistaman Saaristoverkot Oy:n kautta rakennettu fyysinen verkko, jota on käytännössä hyödynnetty erityisesti Kansalaisverkko ( Mebben )-hankkeessa. Saaristoverkot Oy onkin jo toteutumassa langattomana ja laajenemassa koko saaristoalueelle. Näiden tyyppisiä hankkeita on syytä jatkossa voimakkaasti tukea ja kytkeä yhteen. Yritysten, julkishallinnon ja muiden työorganisaatioiden henkilöstön määräaikaiset työskentelyjaksot saaristokuntien etätyökeskuksissa ja monipalvelupisteissä todennäköisesti lisääntyvät lähitulevaisuudessa, kunhan työskentelyyn voidaan kytkeä mielenkiintoista ja rentouttavaa oheistoimintaa. Tässä on omat mahdollisuutensa matkailuyrittäjille. Jatkossa on syytä myös kartoittaa Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, Tukholman ja Viron saaristojen yhteistyömahdollisuudet ICT:n ja etätyön edistämisessä ja käytännön soveltamisessa niin yrityksissä kuin julkishallinnon työorganisaatioissa. Näin valmistaudutaan myös EU:n seuraavan rakennerahastokauden mukanaan tuomiin hankerahoitusmahdollisuuksiin. Toteutus: ICT Turku, saaristoseutukunnat (4), saaristokunnat, yliopistot, ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset, tele- ja muut operaattorit, yritykset, TE-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Pohjoismaiden ministerineuvoston Saaristoyhteistyö, paikalliset toimintaryhmät Hoiva-ala ja palvelutuotanto Hoiva-alan palvelujen tarve tulee vääjäämättä lisääntymään myös Varsinais-Suomessa ja sen saaristossa suurten ikäluokkien siirtyessä suurin määrin seuraavan 5-10-vuotiskauden aikana eläkkeelle. Monin tutkimuksin ja selvityksin on osoitettu, että varsinkin hyvin toimeen tulevat eläkeläiset omistavat hyvin yleisesti kakkosasunnon saaristossa ja ovat halukkaita siirtymään mökkikuntaansa ykkösasukkaaksi, kunhan saavat siellä riittävät ja hyvät palvelut. Tämä ei koske yksinomaan kunnallisia palveluja, vaan varsinkin yksityisten hoivayritysten palvelujen kysyntä tulee selvästi lisääntymään. Varsinais-Suomen liitto 12

13 Myös mökkiä omistamattomat koti- ja ulkomaiset eläkeläiset ja pitkiä aikoja kakkosasunnollaan viettävät etätyöntekijät ovat potentiaalisia asiakasryhmiä saaristossa toimiville hoivayrityksille alueen ainutkertaisen ja rauhallisen luonnon vuoksi. Yritysten, julkishallinnon ja muiden työorganisaatioiden henkilöstön työkyvyn säilyttämistoiminta (TYKY) luo niin ikään saaristossa toimiville hoiva- ja matkailuyrittäjille liiketoimintamahdollisuuksia. Toteutus: Saaristokunnat ja saaristoseutukunnat (4), hoiva-alan yrittäjät, Oy Vasso Ab, Finlandssvenska Kompetenscentret, saariston yrittäjäyhdistykset, eläkeläisjärjestöt ja yhdistykset, TE-keskus, Varsinais-Suomen liitto ja Saaristoasiain neuvottelukunta Erikoistuminen maa- ja puutarhataloudessa sekä kalataloudessa Saariston perinteisten elinvoimaisten elinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Erityisesti puutarhanviljelyssä, perinteisessä kalastuksessa ja kalanviljelyssä on mahdollisuuksia kehittää elintarvikkeiden pienimuotoista jatkojalostusmuotoista liiketoimintaa ja uusia työtilaisuuksia. Näiden kehittäminen liittyisi saumattomasti saariston matkailuelinkeinon kehittämiseen. Koulutustoiminnalla voitaisiin luoda lisäedellytyksiä uusille liikeideoille ja turvata ja parantaa yritysten kannattavuutta. Saariston luonnonolosuhteet ja maan pisin kasvukausi tarjoavat esimerkiksi varhaistuotannolle erinomaiset mahdollisuudet. Kalasatamien infrastruktuuria kehitetään vastaanotto-, varastointi-, kalankäsittely-, kalanjalostus- ja jäittämiskapasiteetin osalta. Panostetaan myös tuotekehitykseen, kalankasvatuksen ympäristövaikutusten minimoimiseen sekä kehitetään uusia pyyntitekniikoita ja parannetaan kalankasvatuksen sijainninohjausta. Hyvänä tuotteistuksen, hankkeistuksen ja yhteistyön esimerkkinä ja mallina voidaan pitää Interreg IIIA Saaristo-ohjelmassa Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoissa toteutettua Skärgårdssmak-hanketta. Eri yhteyksissä on myös nähty tarvetta luoda koko saaristoalueelle saaristotuotteiden yhteinen markkinointiorganisaatio olemassa olevien organisaatioiden yhteistyönä. Saaristolaistori-hanke on tässä suhteessa hyvä alku, jota tulee jatkossa voimallisesti kehittää. Toteutus: Suomen Talousseura, Farma-maaseutukeskus, Åbolands lantbruksproducentförbund, Åbolands Fiskarförbund, MTK Varsinais-Suomi, saariston seutukuntien kehittämiskeskukset, kuntien maaseutuelinkeinotoimi, TE-keskus, Turun yliopiston ja Åbo Akademin täydennyskoulutuskeskukset, muut oppilaitokset, Pohjoismaiden ministerineuvoston Saaristoyhteistyö. Varsinais-Suomen liitto 13

14 Verotus ja muut keinot saaristoelinkeinojen kehittämisessä Verotuksellisia ja muita tukiluonteisia kehittämis- ja kokeilutoimenpiteitä on myös esitetty keinoksi kehittää saariston elinkeinoja ja pitää saaristo asuttuna ja elinvoimaisena. Eräs tällainen on vuonna 2003 käynnistynyt työnantajan sosiaaliturvamaksun poistokokeilu, jota vuoden 2006 alusta jatketaan vuoden 2008 loppuun ja joka laajennettiin koskemaan julkisen sektorin palveluksessa olevat henkilöt. Työnantaja on voinut tietyin edellytyksin jättää tilittämättä työntekijöiden palkoista maksettavan sosiaaliturvamaksun 3-6 prosentin alennuksella työnantajamaksuihin. Kokeilun tarkoituksena on ollut selvittää, syntyykö näin uusia pysyviä työpaikkoja alueille, joille niitä on ollut vaikea muuten luoda. Varsinais-Suomen saaristokunnista kokeilussa ovat olleet mukana Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Velkua. Kokeilun piirissä eivät ole olleet henkilö- ja tavaraliikennettä harjoittavat yritykset eivätkä maatalous ja kalastus. Kokeilun tuloksena työpaikat eivät ole toivotulla tavalla lisääntyneet kokeilualueen yrityksissä. Uusien työpaikkojen syntymisen sijasta tämä alennus on koitunut työntekijöiden eduksi siten, että työntekijöiden palkat ovat nousseet kaksi prosenttia enemmän kuin vertailukuntina olevissa rannikkokunnissa. Näin kokeilu on tukenut ainakin näiden työpaikkojen säilymistä. Voi myös kysyä, ovatko yritykset olleet riittävän tietoisia kokeilusta eli onko kokeilua riittävän tehokkaasti markkinoitu. Norjassa sitä vastoin on kalottialueella erilaisin verotuksellisin ja muin keinoin hyvällä menestyksellä kokeiltu ns. Norjan mallia ja saatu yrityksiä ja erityisosaajia siirtymään kalottialueelle. Kokeilu on ollut oikeansuuntainen, mutta sitä tulee jatkaa ja se tulee laajentaa koskemaan koko Varsinais-Suomen saaristoalue sekä sitä tulee markkinoida tehokkaammin kuin aikaisemmin. Saaristosta tulee kokeiluna määräajaksi muodostaa alue, jossa nykyisten yritys-, kuljetus- ym. tukien ja edellä mainitun laajennettavaksi esitetyn kokeilun lisäksi aluepoliittisin perustein olisi voimassa esimerkiksi - saaristoon toimintansa siirtävien koti- ja ulkomaisten yritysten verohelpotus ja mahdollinen siirtymisavustus, - saaristoon muuttavien erityisosaajien verohelpotus esim. marginaaliveron osalta ja mahdollinen siirtymisavustus (esim. etätyöntekijät). Toteutus: Saaristoasiain neuvottelukunta, Varsinais-Suomen liitto, valtiovarainministeriö, verohallinto, työministeriö ja työhallinto, TE-keskus, saaristokunnat ja -seutukunnat Valtion työpaikat Saaristolailla pyritään turvaamaan valtion työpaikat saaristossa niin, että Valtion tulee työnantajana pyrkiä turvaamaan saaristossa olevat valtion työpaikat. Jos valtion virasto tai laitos tai valtion liikelaitos aikoo vähentää valtion työpaikkoja saaristokunnassa tai muun kunnan saaristo-osassa, on asiasta ensin pyydettävä saaristoasiain neuvottelukunnan lausunto, joka on päätöksenteossa ja muussa toiminnassa pyrittävä ottamaan huomioon. Varsinais-Suomen liitto 14

15 Voimassa olevassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä saariston kehittämisestä todetaan valtion työpaikkojen osalta, että Valtion toimintojen ja työpaikkojen alueellistamisen vaikutuksia levitetään myös maakunnallisten keskusten ulkopuolisille alueille edistämällä etätyön käyttöä valtionhallinnon työtapana sekä suosimalla hajautettuja toimintaverkkoja. Viime vuosien kehitys kuitenkin Varsinais-Suomen saaristossa sijainneiden ja sijaitsevien valtion työpaikkojen osalta osoittaa aivan päinvastaista. Monista edunvalvontatoimista ja vetoomuksista huolimatta valtion työpaikat ovat Varsinais-Suomen saaristosta huomattavasti vähentyneet ja uhkaavat tehdä näin edelleenkin. Puitelakina saaristolaki ei ole kyennyt estämään valtion työpaikkojen vähentämistä esimerkiksi saariston posteissa, luotsiasemilla ja puolustusvoimien saaristolinnakkeilla. Näiden työpaikkojen sekä välittömät että välilliset vaikutukset pienten saaristokuntien talouteen ja muuhun elämään ovat olleet ja ovat edelleen elintärkeät. Valtion alueellistamistoimet eivät myöskään ole käytännössä lainkaan kohdistuneet Varsinais-Suomen saaristoon, vaan esimerkiksi merenkulkulaitoksen VTS-keskuksen työpaikkojakin oltiin siirtämässä Nauvon Pärnäisistä Turkuun. Tämä siirto kuitenkin erilaisin edunvalvontatoimin kyettiin ainakin toistaiseksi estämään lupauksin jatkossa kehittää keskuksen toimintaa nimenomaan Nauvossa ja lisäämään työpaikkoja siellä. Tätä taustaa vasten saaristolain uusimistarve ainakin valtion työpaikkojen, myös niiden liikelaitosten, osalta näyttää välttämättömältä. Lakiin tulee vähintään sisällyttää konkreettisia ehtoja siitä, milloin työpaikkojen vähentäminen on valtion laitoksen tai liikelaitoksen toimintojen kannalta välttämätöntä. Nämä ehdot tulee kyetä osoittamaan kirjanpidon tiedoilla tai aluepoliittisin perustein kunnille ja työntekijöille maksettavalla muutosturvalla. Tähänastinen käytäntö osoittaa, että lain tarkoittamalla saaristoasiain neuvottelukunnan tai muilla aluehallinnon edunvalvontatoimilla ei ole ollut riittävää vaikutusta valtion työpaikkojen säilymiselle Varsinais-Suomen saaristossa. Valtion merellisiä toimintoja ja mereen liittyvää tutkimustoimintaa tulee jatkossa keskittää Varsinais-Suomen saaristoon esimerkiksi tyhjilleen jääviin puolustusvoimien linnaketiloihin (Utö, Gyltö ja Örö). Myös linnakesaarten maa-alueiden siviilikäyttö esimerkiksi matkailu- ja asumisarkoituksiin tulisi mahdollistaa. Aloitetaan suunnittelu Merellisen matkailun osaamiskeskuksen perustamiseksi joillekin näistä linnakesaarista. Toteutus: Varsinais-Suomen liitto, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, sisäasiainministeriö, työministeriö, opetusministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta, Länsi- Suomen lääninhallitus, TE-keskus, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. 5.2 Asuminen Saaristossa asumista käsitellään tässä vakinaisen väestön, mökkiläisten ja rakentamisen edellytysten eli kaavoituksen näkökulmasta. Varsinais-Suomen liitto 15

16 Saaristossa vakinaisesti asuvan väestön hyvinvoinnin kannalta keskeistä on, että nykyistä asuntokantaa voidaan riittävästi ja tarkoituksenmukaisella tavalla peruskorjata. Myös uudisrakentamisen edellytysten pitää tässä suhteessa olla kunnossa. Nämä ovat tietysti eräitä perusedellytyksiä saariston asuttuna pitämisessä. Varsinais-Suomessa ja erityisesti sen saaristossa on sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten kesämökkejä koko maassa. Monien saaristokuntien väkimäärä nelin-, viisinkertaistuu varsinkin kesälomakautena. Varsinais-Suomessa mökkien määrä on noin ja niissä asuvia mökkiläisiä noin Mökkiläiset viettävät entistä pidempiä aikoja mökkipaikkakunnalla ja ovat päivittäistavara- ja muin ostoksin sekä kiinteistöveron maksajina merkittävä taloudellinen tekijä mökkiläiskunnissa. Tutkimuksin, selvityksin ja tilastoin on myös osoitettu, että kakkosasunnosta tietyin edellytyksin voi tulla vakinainen asunto. Varsinkin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen lähivuosien aikana on tekijä, joka on suuri mahdollisuus Varsinais-Suomen mökkirikkaille saaristokunnille. Samoin etätyön yleistyminen lisää mahdollisuuksia työskennellä kakkosasunnosta käsin ja viipyä mökkipaikkakunnalla entistä pidempiä aikoja ja myös siirtyä vakinaiseksi asukkaaksi. Voimassa olevassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä saariston kehittämisestä todetaan saaristossa asumisen osalta, että kaavoitusta ja poikkeusmenettelyä kehitetään niin, että luodaan riittävät mahdollisuudet pitkäaikaiselle asumiselle vapaa-ajan asunnoilla ja niiden muuttamiselle vakituisiksi asunnoiksi. Siinä myös todetaan, että kunnat saavat maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla päättää, missä laajuudessa ranta-alueita käytetään vapaa-ajanasumisen ohella vakituiseen asumiseen. Periaatepäätöksen mukaan vapaa-ajanasuntojen uudisrakentaminen turvataan riittävän joustavalla poikkeamispolitiikalla aikana, jolloin kaavojen laatiminen on kesken. Rakentamisen valvontaa ja ohjausta kehitetään niin, että se mahdollistaa vapaa-ajan asuntojen muuttamisen ympärivuotiseen käyttöön. Varsinais-Suomen liiton tulee laatia alueelle maakuntakaava mahdollisimman pian ja kuntien keskeisille rakentamisalueille yksityiskohtaiset kaavat. Kakkosasukkaiden palvelujen käyttötarve mökkikunnassaan ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat tekijöitä, jotka välttämättä on tunnettava mökkiläispalvelujen kehittämisen kannalta. Sisäasiainministeriö ja Saaristoasiain neuvottelukunta ovat käynnistäneet tässä tarkoituksessa erityisen Mökkiläispalveluprojektin, jossa selvitetään tehtävittäin mökkiläisten käyttämät palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Siinä on mukana 14 erityyppistä kuntaa ja niiden mökkiläiset (otanta 4000) ympäri maata. Varsinais-Suomen saaristosta mukana on Iniön kunta. Tarkastelun kohteena ovat mm. kaavoitus ja rakentamisen valvonta, yksityisteiden tukeminen, muu tienpito ja kunnan omistamat tai tukemat venepaikat, haja-asutusalueiden vesihuolto kuten kunnallinen verkosto, tuki vesi-osuuskunnille ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien valvonta, mökkien sähköistys (kunnan edistämistoimet) ja teleyhteydet (kunnan edistämistoimet). Jo tässä vaiheessa kunnat voisivat aktivoitua neuvonnassa. Tulojen osalta selvitetään mm. mökkeilystä saatavat suorat tai välilliset tulot kunnalle. Mökkeilyyn käytetään vuosittain noin 3 miljardia euroa. Ulkokuntalaisia mökkiläisiä on koko maassa noin puoli miljoonaa. Toteutus: Varsinais-Suomen liitto, kunnat, toimintaryhmät ja kyläyhdistykset. Varsinais-Suomen liitto 16

17 5.3 Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet Liikenneyhteydet Liikenneyhteydet ovat saariston vakinaiselle väestölle elintärkeät. Saaristolaissa säädetäänkin liikenne- ja kuljetuspalveluista mm., että Valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. Erityisesti saariston matkailuelinkeinolle, kuten muullekin elinkeinotoiminnalle ja väestön hyvinvoinnin ja toimeentulon kannalta liikenne- ja kuljetuspalvelut ovat välttämätön perusedellytys. Teiden, laiturien, odotuspaikkojen varustuksineen, lauttojen, yhteysalusten ja väylien sekä vierasvenesatamien varustuksineen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Ne liittyvät kiinteästi myös kauppamerenkulkuun, veneilyyn ja loma-asutukseen. Merenkulkulaitos ja tiehallinto ovat perustehtäviensä mukaisesti tehneet perusteellisia liikenne- ja kuljetusyhteyksien kehittämissuunnitelmia lukuisan määrän. Viimeinen kehittämissuunnitelma, Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma, käynnistyi vuonna 1999 Varsinais-Suomen liiton, Turun tiepiirin, Saaristomeren merenkulkupiirin ja alueen kuntien toimesta aiheesta laaditun tarveselvityksen pohjalta. Suunnitelma sisältää yhteenvedon saaristoalueen liikennejärjestelmän nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä ehdotukset liikennejärjestelmän kehittämiseksi vuosina Suunnitelma hyväksyttiin elokuussa Laatiminen toteutettiin käytännössä vuosina Valtakunnallisten ja alueellisten kehittämistavoitteiden sekä suunnitelman teon yhteydessä esiin nousseiden sidosryhmien odotusten ja tarpeiden pohjalta Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmän kehittämiselle asetettiin seuraavat tavoitteet: saariston väestön ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeellisten liikenne-, kuljetuspalvelujen ja liikenneolosuhteiden turvaaminen sekä maa- että vesiliikenteessä saariston matkailuelinkeinon kehittymisen ja monipuolistumisen tukeminen maa- ja vesiliikenneverkkoja ja -palveluja ylläpitämällä ja kehittämällä loma-asutuksen liikennetarpeisiin vastaaminen saariston liikenneolosuhteita kehittämällä kauppamerenkulun ja veneilyn nykyisten ja tulevien tarpeiden turvaaminen saariston omaleimaisen kulttuuriympäristön ja maisemakuvan säilymisen edistäminen saariston luontoon ja ihmisiin kohdistuvien ympäristöhaittojen välttäminen ja nykyisten haittojen vähentäminen liikenneturvallisuuden edistäminen liikennejärjestelmän kustannustehokkuuden lisääminen. Suunnitelman toteutuksessa on edetty niin, että helmikuussa 2004 on tehty aiesopimus Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutuksesta vuosille Aiesopimuksella alueen kunnat, Länsi-Suomen lääninhallitus, Saaristomeren merenkulkupiiri, Turun tiepiiri ja Varsinais-Suomen liitto ovat sopineet suunnitelman mukaisen liikennepolitiikan edistämisestä alueellaan. Suunnitelmassa on käsitelty kaikkia liikennemuotoja ja niiden suhdetta toimintaympäristöön. Aiesopimuksen keskeise- Varsinais-Suomen liitto 17

18 nä tavoitteena on edistää suunnitelmassa yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamisesta ja esitetyn seudun keskeisten hankkeiden ja toimenpiteiden toteutusta. Lisäksi tavoitteena on parantaa seudullista yhteistyötä liikenneasioissa. Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus valmistuivat alkuvuodesta Vuosien aikana laaditaan vastaavat liikennejärjestelmäsuunnitelmat Vakka-Suomen ja Turun seudun kehyskuntien osalta. Myös näissä on tarkoitus laatia aiesopimus lähivuosien toimenpiteiden edistämisestä. Vakka-Suomen suunnitelma käsittää kaikki seudun kunnat. Turun seudun suunnitelma käsittää Turun seutukunnan kunnat lukuunottamatta kaupunkiseudun kuntia. Vuonna 2006 on aikomus laatia maakunnallinen Varsinais-Suomen kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa vedetään yhteen seutukuntien suunnitelmat ja priorisoidaan maakunnallisesti merkittävät ja edistettävät liikenteen kehittämistoimet. Keväällä 2005 perustettiin suunnitelman ehdotuksen mukaisesti Saariston Rengastien kehittämisryhmä Rengastien kehittämistoimenpiteiden jatkosuunnittelua ja toteuttamista koordinoimaan. Ryhmässä ovat edustettuina reitin varren kuntien, Turun tiepiirin, Saaristomeren merenkulkupiirin ja Varsinais-Suomen liiton edustajat. Ryhmän järjestäytymiskokous oli toukokuussa Vuonna 1996 käynnistetystä Saariston Rengastiestä muodostetaan liikenneyhteyksien kehittämisessä kärkihanke, jolla on myös keskeinen merkitys reitin varren kuntien matkailuelinkeinolle. Reitti laajennetaan koskemaan koko Varsinais-Suomen saaristoalue ja sen rahoitus turvataan sekä kansallisella että EU-rahoituksella. Reitin varren kevyen liikenteen väylien rakentamista tulee jatkaa tehostetusti. Parainen-Kemiö-yhteyttä tulee edelleen kehittää kuten myös yhteyttä Kemiönsaarelta läntiselle Uudellemaalle saaristo-ohjelmakaudella. Toteutus: Saaristomeren merenkulkupiiri, Turun tiepiiri, Varsinais-Suomen liitto (koordinointivastuu), kunnat ja seutukunnat Tietoliikenneyhteydet Varsinais-Suomen laajakaistastrategia muodostaa hyvän pohjan tietoliikenneyhteyksien kehittämiselle laajalla saaristoalueella. Varsinais-Suomen liitto käynnisti keväällä 2004 valtioneuvoston laajakaistastrategiaan liittyvän maakunnallisen strategiatyön. Työstä muodostettiin ICT Turku Oy:n johdolla toteutettu ja maakunnan kehittämisrahalla rahoitettu hanke. Saariston näkökulmasta tärkeää oli, että hankkeessa määriteltiin alue, jolle ei synny laajakaistatarjonnan edellyttämää riittävää kaupallista kysyntää. Tavoitteeksi asetettiin, että tälle alueelle toteutetaan vähintään 256 Kbit-tehoinen laajakaistayhteys yhteiskunnan tuella. Tavoite toteuttaa kansalaisten keskinäistä tasa-arvoa ja luo pohjan valtion ja kuntien internetissä välitettävälle palvelutarjonnalle. Varsinais-Suomen liitto 18

19 Laajakaistastrategiassa esitetyt kaikki kolme toimenpide-ehdotusta ovat saariston olosuhteisiin sovellettuna keskeisen tärkeitä: (1) Varsinais-Suomen laajakaistaverkko perustuu valokaapeliin Varsinais-Suomen seutukunnat toteuttavat julkishallinnon tarpeisiin seutuverkot, jotka yhdistetään toisiinsa, esimerkiksi Saaristoverkko, Turku Area Net jne. Verkkoja pyritään mm. kustannussyistä ja julkishallinnon verkkojen jatkuvasti ja nopeasti kasvavan kapasiteettitarpeen vuoksi liittämään yhteen yli maakuntarajojen. Varsinais-Suomen saaristoalueella toteutetaan seutuverkot ja laajakaistan jakeluverkot taloudellisesti ja teknisesti tehokkaimmilla ratkaisuilla. Langaton tekniikka täydentää muita tekniikoita ja soveltuu hyvin saaristoalueelle. (2) Laajakaistan toteuttaminen osaksi kaikkea rakentamista Valokuidun vetäminen ja kaapeliputkien asennus huomioidaan aina, kun kaivetaan linjoja. Rakennusmääräyksillä edistetään valokuitutoteutuksia kaava-alueilla ja Ethernet-parikaapelitoteutuksia rakennuksissa. Näin luodaan pohja tulevaisuuden tietoyhteiskunnalle myös saaristossa. (3) Laajakaistayhteys toteutetaan yhteiskunnan tuella niille alueille, joissa ei synny kaupallista tarjontaa Koska vain niillä alueilla, joilla kaupallinen toiminta ei ole kannattavaa, toteutetaan julkisella, kilpailuneutraalilla tuella laajakaistan jakeluverkkoja ja saaristossa on erityisen runsaasti tällaisia asuttuja saaria, näitä verkkoja rakennetaan yhteiskunnan tuella Varsinais-Suomen saaristoon näille alueille. Varsinais-Suomen laajakaistastrategian puitteissa on käynnissä useita projekteja. Seuraavat projektit voidaan tuoda esiin esimerkkeinä. SaaristoVerkko on ollut monivuotinen kunnallinen infrastruktuuriprojekti, joka on EU:n rahoittama ja jonka tarkoituksena on ollut varmistaa tietoyhteiskunnan kehitystä ja kilpailukykyä Turunmaalla. Tavoitteena on yhdistää seutukunnan kaikki kunnalliset hallinto-, koulutus- ja terveydenhuoltoyksiköt, sekä varmistaa nopeat ja edulliset perusyhteydet elinkeinoelämää ja yksityisiä käyttäjiä varten. Turunmaan Seudun omistama osakeyhtiö SaaristoVerkot harjoittaa tänä päivänä operaattoritoimintaa seutuverkon sisällä. Saaristossa panostetaan asiaan jatkuvasti ja esimerkkinä voidaan mainita panostukset langattomiin sovelluksiin, joissa mm. Wimax-tekniikka on osoittautunut erittäin soveltuvaksi saariston laajalle alueelle. On tärkeää, että laajakaistan rakentamisessa toiminta laajennetaan koskemaan koko Varsinais-Suomen saaristo. Saaristoverkko-hankkeella on luotu fyysiset edellytykset tietoyhteiskunnan luomiseksi saaristoon. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen jo vuodesta 1991 alkaen toteutetuilla etätyöhankkeilla ja Turunmaan Seudun Saariston kansalaisverkolla ( Mebben ) ja Touvi-yhteisprojektilla taas on luotu tietoyhteiskunnan edellyttämää käytännön osaamista etätyöskentelylle, etäopiskelulle ja etäpalvelujen käytölle. Tätä kehitystyötä tulee jatkaa ja vahvistaa. Varsinais-Suomen liitto 19

20 Toteutus: Turunmaan Seutu ry, ICT Turku Oy, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, saariston muut kunnat ja seutukuntien kehittämiskeskukset, alueen verkko-operaattorit, TE-keskus, Varsinais-Suomen liitto ja Länsi-Suomen lääninhallitus. 5.4 Peruspalvelut Kuntien tehtävänä on järjestää alueensa asukkaiden peruspalvelut ja näin ollen suurin osa julkisista palveluista. Palvelutaso on tällä hetkellä varsin hyvä. Saariston hajanaisuus vaikeuttaa palvelujen järjestämistä. Vaikeat kulkuolosuhteet ja pienet yksikkökoot puoltavat palvelujen järjestämistä yhteistyössä. Pitkistä välimatkoista ja alueen hajanaisuudesta huolimatta saaristossa tulee turvata asukkaiden yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi myös aikuisväestön osaamisen ylläpitäminen on tärkeää. Lisäämällä nykyisen teknologian tarjoamia mahdollisuuksia opintojen toteuttamiseksi ja kehittämällä oppilaitosten yhteistyötä vältetään pienten opiskelijaryhmien ja hajanaisen alueen aiheuttamat ongelmat paitsi henkilökohtaisella tasolla myös kustannuksissa. Saaristossa toimivat oppilaitokset peruskoulusta aikuisoppilaitoksiin panostavat uusien oppimismenetelmien hyödyntämiseen. Koulutuksen järjestämisessä on otettava huomioon alueen kieliolosuhteet, jotka tuovat lisäkustannuksia kaksikielisille kunnille. Uhkatekijöinä ovat kuntien niukka talous, väestön poismuutto ja mahdolliset työpaikko jen vähennykset. Toisaalta työvoimapula uhkaa ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä eläköitymisen seurauksena. Riittävän työvoiman saannin edellytyksenä on kuntien ennakkoluuloton suhtautuminen muualta muuttaneisiin. Lähtökohtana tulee olla peruspalvelujen saaminen mahdollisimman läheltä hallinnollisista rajoista riippumatta. Kansalliset palvelujen kehittämistoimenpiteet edesauttavat palvelujen kehittämistä. Keskeisessä asemassa on teknologian soveltaminen palvelutuotantoon palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja laadun turvaamiseksi. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Finlandssvenska Kompetenscentretin toimintaa ja verkostoitumista tulee vahvistaa sosiaalialan kehittäjänä sekä samalla vahvistaa yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Hallitus on käynnistänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Tavoitteena on saada kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiselle alueelliset erityispiirteet huomioon ottava riittävä väestöpohja. Uudistuksella on tarkoitus luoda toimiva palveluverkko ja kiinteyttää yhteistyötä eri palvelujärjestelmien kesken. Saaristossa sen tulee merkitä manteretta pienempiä väestöpohjia, monialaosaamista, venekuljetuksia ja ainakin sairaanhoidon osalta pysyvää helikopteripäivystystä (Medi-Heli). Lisäksi vaikeat olosuhteet tulee ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmässä. Työllisyystilanne alueella on muuhun maakuntaan verrattuna melko hyvä. Työllisyyden hoitaminen edellyttää monipuolista aikuiskoulutusta ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Lisäksi tulee ottaa huomioon työssä jaksaminen ja työssä viihtyminen. Varsinais-Suomen liitto 20

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunta SAARISTO-OHJELMA

Kemiönsaaren kunta SAARISTO-OHJELMA Kemiönsaaren kunta SAARISTO-OHJELMA 2019 2021 KEMIÖNSAAREN KUNNAN SAARISTO-OHJELMA 2018-2021 1 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 KEMIÖNSAAREN KUNTA SAARISTOKUNTANA...4 Kemiönsaaren saariston visio...4 Saariston kehittämistavoitteet...5

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä

T I I V I S T E L M Ä VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2005-2008 T I I V I S T E L M Ä MAAKUNTAOHJELMA ON MAAKUNNAN TYÖKIRJA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Koostuu viidestä omaleimaisesta seutukunnasta, joita ovat Loimaan,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm:

Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm: Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm: - Saariston käsite - Peruspalvelut - Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien määräämisen perusteet - Taloudellinen asema -

Lisätiedot

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 28.6.2018 Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 1. Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki

Lisätiedot

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää

Lisätiedot

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta

Lisätiedot

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA NAANTALIN STRATEGIATYÖ Työskentelypohjat kevät 2009 SAARISTOLAUTAKUNTA Strategia- ja yhteenvetoanalyysit 1 (11) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ASIAKASRYHMITTÄISET

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Näkökulmia saariston liikennepalvelujen kehittämiseen

Näkökulmia saariston liikennepalvelujen kehittämiseen Näkökulmia saariston liikennepalvelujen kehittämiseen Liikenneneuvos Eeva Linkama Saaristoseminaari 2.6.2015 Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa; selvityksen taustat Laki saariston

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys selvitys 19.8. Tiina Tolvanen www.nk.chamber.fi Taustaa selvitys tarkastelee alueellisten tekijöiden vaikutusta yritystoimintaan. Tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijoittumiseen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,

Lisätiedot

Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014

Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 13 Kokouksen avaus 14 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 15 16 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 17 Kemiönsaaren ajankohtaiset asiat 18 Saaristoliikenteen

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Osa tiloista Stusnäs Östergård ja Stusnäs Vestergård Stusnäsin kylässä

Osa tiloista Stusnäs Östergård ja Stusnäs Vestergård Stusnäsin kylässä KEMIÖSAAREN KUNTA DRAGSFJÄRFIN LÄNTEISEN SAARISTON RANTAYLEISKAAVA RANTAYLEISKAAVAMUUTOS Osa tiloista Stusnäs Östergård 322-516-1-0 ja Stusnäs Vestergård 322-516-2-10 Stusnäsin kylässä OSALLISTUMIS- JA

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Laajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia. Ari-Pekka Manninen 1.11.

Laajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia. Ari-Pekka Manninen 1.11. Laajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia Ari-Pekka Manninen 1.11. 1 Tulevaisuuden Suomi on digitaalinen Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot