Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma 2006-2008"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma

2 Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36, Turku) p. (02) ISBN I 2006

3 1. Johdanto Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma luo peruspuitteet saariston kehittämiselle ja täydentää Varsinais-Suomen maakuntaohjelman saaristo-osioita. Saaristo-ohjelma on myös saariston edunvalvonnan väline, joka ilmaisee maakunnan poliittisen tahdon saariston kehittämisestä. Saaristolautakunnan olemassaolo kuvaa saariston merkitystä varsinaissuomalaisessa arkipäivässä. Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma laadittiin nyt kolmannen kerran. Saaristo-ohjelman laatimista on käsitelty sekä saaristolautakunnassa syyskuussa 2004 että saaristolautakunnan työvaliokunnassa lokakuussa Työvaliokunta hyväksyi tammikuussa 2005 saaristo-ohjelman sisällön ja rakenteen. Uusi saaristolautakunta käsitteli saaristo-ohjelman luonnosrunkoa huhtikuussa 2005 ja kävi asiasta yleiskeskustelun. Saaristolautakunta käsitteli alustavasti syyskuussa 2005 saaristoohjelmaluonnostekstin ja kävi asiasta yleiskeskustelun sekä esitti erilaisia näkökohtia ja kannanottoja ohjelman sisällöstä. Suomenkielisiltä saaristo- ja saaristo-osakunnilta sekä saaristoseutukuntien kehittämiskeskuksilta sekä saaristointressin omaavilta valtion alueviranomaisilta ja muilta tahoilta pyydettiin ohjelmaluonnoksesta lausunnot. Kaksikielisiltä kunnilta, joissa enemmistön kieli on ruotsi, ja Turunmaan Seutu ry:ltä pyydettiin lausunnot lokakuun 2005 alussa, kun luonnosteksti oli käännetty ruotsiksi. Lisäksi ohjelman sisältöä ja rakennetta on käsitelty kuudessa saaristokuntien ja saaristoseutukuntien asiantuntijakokouksessa. Kunnat ja seutukunnat ovat tehneet omia ehdotuksiaan ohjelman sisällöksi omien kuntiensa ja seutukuntiensa näkökulmasta. Ne kuten muutkin kommentit ja lausunnot on soveltuvin osin pyritty huomioimaan ohjelmaa laadittaessa. Ohjelmaa on työstetty myös maaliskuussa 2005 pidetyssä työseminaarissa, jossa osallistujina (80) olivat saaristolautakunnan jäsenet, saaristo- ja saaristo-osakuntien kunnanjohtajat ja kunnanhallituksen/kunnanvaltuuston puheenjohtajat, saaristoseutukuntien johtajat ja edustajat, muita viranomaisia ja saaristoasiantuntijoita ja Varsinais-Suomen liiton edustajat. Seminaarin työmenetelmänä käytettiin ryhmätyöskentelyä ja kukin ryhmä työsti oman ehdotuksensa kohdassa 5 esitetyistä asioista saaristoohjelmaa varten. Saaristo-ohjelmaluonnoksen käsittely saaristolautakunnassa tapahtui syys- ja marraskuussa 2005, jonka jälkeen lautakunnan tammikuussa 2006 antamien suuntaviivojen mukaisesti viimeisteltiin ohjelmateksti niin, että maakuntahallitus hyväksyi saaristo-ohjelman helmikuussa Varsinais-Suomen liitto 3

4 S I S Ä L T Ö 1. Johdanto 3 2. Taustaa 5 3. Nykytila 6 4. Saariston tulevaisuusstrategia Saariston tulevaisuusvaihtoehdot ja tulevaisuuden visio Saariston kehittämisen tavoitteet Saaristo-ohjelman läpikulkevat teemat 9 5. Tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden linjaukset ja painotukset Elinkeinot ja työllisyys Matkailu Informaatio- ja viestintäteknologia (ICT), etätyö, etätyöopiskelu ja etäpalvelut Hoiva-ala ja palvelutuotanto Erikoistuminen maa- ja puutarhataloudessa sekä kalataloudessa Verotus ja muut keinot saaristoelinkeinojen kehittämisessä Valtion työpaikat Asuminen Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Peruspalvelut Luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, virkistys ja maisema Saariston kehittämisen voimavarat (kansallinen ja EU-rahoitus) Saaristo ja EU:n tuleva rakennerahastokausi Edunvalvonta ja yhteistyö Seuranta Yhteenveto 25 Liitteet 1 Kartta saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista Varsinais-Suomessa 29 2 Tilastoa Varsinais-Suomen saariston väestöstä, kesäasukkaista ja kesämökeistä 30 3 Varsinais-Suomen saariston elinkeinorakenne, Varsinais-Suomen saariston työpaikat (alueella työssäkäyvät), Toimivat yritykset saaristokunnissa ja saaristo-osakunnissa, Varsinais-Suomen saaristokuntien tilinpäätöstiedot, Interreg IIIA Saaristo-ohjelman projektilista, Tavoite 2-ohjelman tuki Turunmaalla, Yritystuki saaristoon, /TE-keskus/Yritysosasto ALMA- ja Leader+ -ohjelman tuki saaristoon /TE-keskus/ maaseutuosasto Kartta saariston yhteysalusliikenteestä ja Saariston Rengastiestä Varsinais-Suomessa 41 Varsinais-Suomen liitto 4

5 2. Taustaa Saariston kehittämisestä on säädetty monissa säädöksissä ja sitä on pyritty edistämään monin ohjelmin ja käytännön toimenpitein. Saariston kehittämisen pohjana on laki saariston kehityksen edistämisestä (494/81, 1138/93). Siinä erityisesti todetaan, että valtion ja kuntien toimin on pyrittävä turvaamaan saariston kiinteä asutus luomalla väestölle riittävät mahdollisuudet toimeentuloon, liikkumiseen ja peruspalvelujen saantiin sekä suojaamaan saariston maisemakuvaa ja luontoa ympäristöhaitoilta. Toukokuussa 2004 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen saariston kehittämisestä vuosiksi Periaatepäätös täydentää ja täsmentää tammikuussa 2004 annettua valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämislain (602/2002) mukaisista tavoitteista, jonka mukaan valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen toimenpiteistä saariston kehittämiseksi. Periaatepäätöksen laadinnan pohjana ovat olleet saaristolaki, pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelma, edellä mainittu valtioneuvoston päätös, vuonna 2003 valmistunut valtakunnallinen saaristo-ohjelma vuosiksi ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nämä asiakirjat muodostavat tämän saaristo-ohjelman rakenteelliset ja sisällölliset peruspuitteet. Periaatepäätöksen mukaan hallitus tukee saariston kehitystä toimenpiteillä, jotka koskevat saaristoalueen elinkeinoja ja työllisyyttä, asumista, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä, peruspalveluja, luonnonsuojelua, ympäristönsuojelua, virkistystä ja maisemaa sekä saariston kehittämisen voimavaroja. Saariston kehittäminen on keskeisesti esillä myös maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa vuosiksi ja alueiden kehittämislain ja valtioneuvoston alueiden kehittämisasetuksen (1224/2002) mukaisessa erityisohjelmassa vuosiksi Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa Varsinais-Suomen saaristolla on oma saaristo-osionsa maakunnan elinkeinojen kehittämistä koskevassa toimintalinjassa. Lisäksi saariston kehittämistä käsitellään läpäisyperiaatteella ohjelman muissa toimintalinjoissa ja kohdissa. Ohjelmassa korostetaan panostamista saariston liikenneyhteyksien kehittämiseen, elinkeinojen monipuolistamiseen ja siinä erityisesti matkailuun, osaamisen kehittämiseen, ympäristökysymyksiin, yhteistyön lisäämiseen Tukholman, Ahvenanmaan ja Viron saaristojen kanssa sekä EU-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tämän erillisen Varsinais-Suomen saaristo-ohjelman tarkoituksena on täydentää ja täsmentää Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa erityisesti saariston osalta. Saaristo-ohjelman laadinnassa on huomioitu läpäisyperiaatteella parhaillaan käynnissä olevan erillisen tulevaisuuteen tähtäävän Varsinais- Suomen maaseutuselvityksen kannanotot ja näkemykset. Aikaisemmin Varsinais-Suomessa on laadittu kaksi kertaa erillinen saaristo-ohjelma. Vuonna 1994 laadittiin ensimmäinen saaristo-ohjelma ja toinen vuonna 2000 vuosiksi Näiden ohjelmien toteutumista ei ole systemaattisesti arvioitu kenenkään toimesta. Turun kauppakorkeakoulun tekemän Varsinais-Suomen maakuntaohjelman arvioinnin yhteydessä ei arvioitu saaristo-ohjelmaa , vaikka maakuntaohjelman ja seutukuntien kehittämisen yhteydessä käsiteltiin seutukuntia ja niiden kehittämisohjelmia. Itse asiassa vain Turunmaan seutukunnan osalta arvioitiin kahdeksan saaristokunnan muodostaman seutukunnan kehitys tarkastelujaksona, mutta ei esitetty saariston osalta jatkotoi- Varsinais-Suomen liitto 5

6 menpiteitä. Muut kymmenen Varsinais-Suomen saaristo- ja saaristo-osakuntaa sijaitsevat kolmen muun seutukunnan sisällä ja niiden saaristoisuutta tai saaristoisuuteen liittyviä kehityskulkuja ja -näkymiä ei arvioinnissa käsitelty lainkaan. Saariston kehittämistä koskevia muita ohjelmia, suunnitelmia ja strategioita on Varsinais-Suomessa laadittu lukuisia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat: Varsinais-Suomen matkailuohjelma ja sen tarkiste vuosiksi , Turunmaan Seudun toimintasuunnitelma , Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma , Saaristomeren merenkulkupiirin lukuisat yhteysalusliikenteen kehittämistä koskevat selvitykset ja suunnitelmat, Varsinais-Suomen tietoyhteiskuntastrategia ja Varsinais-Suomen laajakaistastrategia (2004). Varsinais-Suomen saariston tulevaisuutta on jo vuosia luodattu erilaisten tutkimusten selvitysten, artikkelien ja skenaarioiden pohjalta. Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi on jo vuodesta 1977 alkaen julkaissut Tidskriften Skärgård -aikakauskirjaa, jossa on monipuolisesti ja kansanomaisesti esitelty sekä Åbo Akademin eri laitosten että muiden yliopistojen tutkimuksia ja selvityksiä, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden sekä poliitikkojen ja myös tavallisten kansalaisten näkemyksiä ja visioita saariston kehittämisestä. Saaristoinstituutilla on myös ollut useita saariston kehittämiseen liittyviä hankkeita ja seminaareja sekä se koordinoi ja kehittää Skärgårdskunskap-opintokokonaisuutta. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus on laaja-alaisen ja kaksikielisen Saariston kehittämisprojektin ( ) ja Maaseudun ja saariston kehittämiskeskuksen (1992-) muodossa toteuttanut lukuisan määrän erityisesti saariston elinkeinojen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Näitä ovat erityisesti olleet elinkeinotoimintaa koskevat selvitykset, yrittäjä- ja kehittäjäkoulutus sekä etätyön edistämishankkeet, joiden kohteina on käytännössä ollut koko Varsinais-Suomen saariston satoja saaristolaisia. Hankkeista on myös koko ajan aktiivisesti tiedotettu suurelle yleisölle laaja-alaisesti eri tiedotusvälineitä käyttäen. Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Åbo Akademin Saaristoinstituutti ovat toteuttaneet Turunmaan tulevaisuuden skenaariot -hankkeen (2002), jonka tarkoituksena oli Turunmaan kahdeksan kunnan mahdollisten tulevaisuudenkuvien hahmottaminen vuoden tähtäimellä. Tulokseksi saatiin neljä skenaariota: 1. Ekologinen ja elinvoimainen saaristokulttuuri, 2. Lintukoto, 3. Juureva teknologiausko ja 4. Uusia tuulia ja globaaleja vaikutuksia. Näitä käsitellään kohdassa Nykytila Varsinais-Suomen saaristo koostuu kaikkiaan 18 kunnasta, joista valtioneuvoston päätöksellä kahdeksan on määritelty saaristokunniksi ja kymmenen saaristo-osakunniksi. Saaristokuntia ovat Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kustavi, Nauvo, Rymättylä, ja Velkua. Saaristo-osakuntia ovat Askainen, Halikko, Kemiö, Merimasku, Parainen, Piikkiö, Särkisalo, Taivassalo, Västanfjärd ja Uusikaupunki. Saaristokunnat jakaantuvat neljään seutukuntaan. Yhtenäisin seutukunta on Turunmaan seutu, johon kuuluu kahdeksan kuntaa: Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd. Varsinais-Suomen liitto 6

7 Nämä kunnat ovat kaksikielisiä enemmistön kielen ollessa kaikissa kunnissa ruotsi. Kustavi, Taivassalo ja Uusikaupunki kuuluvat Vakka-Suomen seutukuntaan, Askainen, Merimasku, Piikkiö, Rymättylä ja Velkua Turun seutukuntaan ja Halikko ja Särkisalo Salon seutukuntaan. Saariston kokonaispinta-ala on noin neliökilometriä. Tästä on maapinta-alaa noin neliökilometriä ja vettä neliökilometriä. Rantaviivaa on yhteensä noin kilometriä. Saarten lukumäärä on noin ja asuttuja saaria noin 150. Alueen tyypillisinä piirteinä ovat asutuksen hajanaisuus ja vaikeakulkuisuus. Saariston liikenneolosuhteita helpottaa lautta- ja yhteysalusverkosto. Saariston herkkä luonto on ainutkertaista koko maailmassa. Alueella onkin Saaristomeren kansallispuisto, Biosfäärialue, Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos ja Saaristokeskus Korpoström. Alueella on toteutettu EU-ohjelmista tavoite 2- ja tavoite 3-ohjelmia, Varsinais-Suomen alueellista maaseutuohjelmaa (VALMA) sekä yhteisöaloitteista Interreg IIIA Saaristo-ohjelmaa ja Leader+-ohjelmaa. Varsinais-Suomen saariston väestön määrä on pitkään ollut lievässä laskusuunnassa ja myös työikäisen väestön määrä on ollut laskusuunnassa. Työpaikkojen määrä taas on viime aikoina lievästi ollut nousussa. Alkutuotannosta on vähentynyt työpaikkoja ja jalostuksen ja palvelujen osuus työpaikoista on lisääntynyt. Yritysten lukumäärän kasvu on saaristossa nopeampaa kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Työttömien määrässä on ollut laskua maakunnan keskiarvoa enemmän. Osittain tämä johtuu siitä, että saaristo on pitkään ollut väestön muuttotappioaluetta. Tässä esitettyä tilannetta ja kehitystä kuvaavat tilastot ovat liitteinä. 4. Saariston tulevaisuusstrategia 4.1. Saariston tulevaisuusvaihtoehdot ja tulevaisuuden visio 2020 Turunmaan tulevaisuuden skenaariot -hankkeen mukaisesti voidaan koko Varsinais-Suomen saariston tulevaisuudesta esittää neljä utopistista tulevaisuusvaihtoehtoa, jotka kuvataan tiivistetysti seuraavassa: Vaihtoehdolla Ekologinen ja elinvoimainen saaristokulttuuri keskeisinä ajatuksina ovat kulttuuriperintö, sosiaalinen ja kulttuurinen tasapaino, ekologinen kestävyys ja puhdas meri, kestävä talous, alueen hyvät vaikutusmahdollisuudet ja kasvu. Vaihtoehdossa Lintukoto arvostetaan perinteistä elämänmuotoa, pieniä yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä, joiden halutaan säilyvän, mutta usko alueen omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa tai meren ja ympäristön tilaan on heikko. Varsinais-Suomen liitto 7

8 Juureva teknologiauskovaihtoehto perustuu vahvasti siihen, että teknologia, hallinto ja taloudellinen kasvu vallitsevat ja vaikuttavat myönteisesti alueen hallinnossa ja ympäristöasioissa. Vaihtoehdossa Uusia tuulia ja globaaleja vaikutuksia keskeisinä ajatuksina ovat kasvu, globalisaatio ja uusien elämäntapojen kehittyminen. Sen mukaan eivät teknologia ja hallinto pysty ohjaamaan alueen sisäisiä olosuhteita eivätkä kansallisia tai kansainvälisiä alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. Tämä koskee myös ympäristöasioita. Esitetyistä neljästä tulevaisuuskuvasta on valittu todennäköisimmin toteutuvia vaihtoehtoja ja lisätty niihin muita tarkoituksenmukaisia vision osia. Varsinais-Suomen saariston tulevaisuuden visio 2020 määritellään tässä seuraavasti: Varsinais-Suomen saariston perinteistä rikas kaksikielinen kulttuuri on elävää, monimuotoista ja kansainvälistä ja saariston asukkaiden identiteetti on vahva. Varsinais-Suomen elinvoimainen saaristo koetaan niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla yhteiseksi rikkaudeksi. Käytännöllisen tason osaamisen ja saaristoon soveltuvia yrityksiä ja työvoimaa toimii Varsinais-Suomen saaristossa. Saariston perinteiset elinkeinot kalatalous ja maa- ja metsätalous tuottavat korkealuokkaisia tuotteita vaativille ja maksukykyisille asiakkaille. Elinvoimainen uusi yritystoiminta on pienimuotoista. Varsinais-Suomen saaristo on maan merkittävimpiä matkailu- ja virkistysalueita kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kohteena. Vuorovaikutus ja yhteistyö Turun kaupunkiseudun toimijoiden kanssa on suunnitelmallista ja jokapäiväistä. Kestävän kehityksen periaatteet huomioivasta monimuotoisesta matkailusta on tullut Varsinais-Suomen saariston tärkeimpiä elinkeinoja. Varsinais-Suomen saariston väestönkehitys on positiivinen, koska saaristosta on tullut houkutteleva asuinympäristö. Huomattava määrä vapaa-ajan asukkaista on muuttanut saariston vakinaiseksi asukkaaksi. Vapaa-ajan asukkaat asuvat lisäksi pitkiä aikoja kakkosasunnollaan osa-aikaisen etätyön lisääntymisen ja eläkeläisten suuren määrän seurauksena. Vapaa-ajan asukkaille suunnatut hoivapalvelut työllistävät merkittävästi. Ulkomainen työvoima on tärkeä osa saariston työmarkkinoita ja sosiaalista rakennetta. Valtion ja kuntien toimintoja on alueellistettu saaristoon siten, että suuri määrä virkamiehiä tekee osittaista etätyötä kakkosasunnollaan tai kunnan monipuolisessa ja laadukkaassa etätyökeskuksessa. Suurelta osin sähköisesti hoidetut julkiset palvelut toimivat hyvin. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteillä on turvattu saaristoon hyvät liikenneyhteydet. Rantojen suunnittelulla on varmistettu laajojen vapaiden rantojen säilyminen yleisessä virkistyskäytössä, mikä tukee myös matkailun kasvua. Luonnon monimuotoisuus ja päästöttömät saaristoyhdyskunnat ovat kaikkien saaristolaisten ylpeyden aihe. Saaristomeren tila on parantunut, mikä on kansainvälisesti tunnustettu imagotekijä erityisesti saaristomatkailun ja korkeatasoisen asumisen kannalta. Varsinais-Suomen liitto 8

9 4.2. Saariston kehittämisen tavoitteet Ohjelmakauden yleiset tavoitteet Varsinais-Suomen saaristoalueella ovat: Työpaikkojen lisääminen, työllisyyden parantaminen ja peruselinkeinojen säilyttäminen, saariston aseman turvaaminen ja yritystukien säilyttäminen alueella, saariston väestön poismuuton ehkäiseminen ja muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, esimerkiksi sähköisten yrityspalvelujen ja työvoiman saannin turvaaminen, panostaminen korkeaan osaamiseen ja innovaatioiden synnyttämiseen, esimerkiksi yksilöiden ja yritysten digitaalisen lukutaidon kehittämiseen ja uusien, laadukkaiden saaristotuotteiden tuotekehittelyyn ja tuotteistamiseen, liikennejärjestelmää kehitetään erityisesti vakinaista väestöä palvelevilla toimenpiteillä, saaristolaisten osallisuuden tukeminen luomalla saaristolaisille yhtäläiset osallistumisen edellytykset kuin mantereen asustuskeskuksissa elävillä on, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen vahvan kaksikielisen saaristokulttuurin perinteiden tukemana, ympäristövastuun lisääminen ja ympäristön ja erityisen herkän Itämeren osan, Saaristomeren tilan parantaminen ja yhteistyön lisääminen Tukholman seudun, Ahvenanmaan ja Viron sekä muiden EU:n alueen saaristojen välillä Saaristo-ohjelman läpikulkevat teemat Myös saariston kehittäminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattaminen on välttämätöntä. Tämän ohjelman toimintapolitiikkaa kuvaavat seuraavat maakuntaohjelmaa soveltaen läpikulkevat teemat: elinkaariajattelu (esim. elinikäinen oppiminen, asuminen, yrityskannan uusiutuminen) yhteistyö (esim. kunta- ja seutukuntayhteistyö, toimialat ylittävä yhteistyö) kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu (ekologinen, esim. tuulivoiman ja aurinkoenergian lisääntynyt käyttö, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävä kehitys) tasa-arvo (esim. alueellinen, kielellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo) tietoyhteiskuntakehitys (esim. etätyöskentely ja etäopiskelu saaristossa, etäpalvelujen saatavuus, saaristoyritysten ICT-osaaminen) Nämä teemat esiintyvät tässä ohjelmassa soveltaen ja läpäisyperiaatteella, niitä kuitenkaan erikseen mainitsematta seuraavan kappaleen toimintalinjoissa ja painotuksissa. 5. Tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden linjaukset ja painotukset Saaristolain, valtioneuvoston päätöksen saariston kehittämisestä, valtakunnallisen Saaristo-ohjelman ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelman pohjalta seuraavassa esitetään saariston keskeisten kehittämistoimenpiteiden linjat ja painotukset vuosiksi Varsinais-Suomen liitto 9

10 5.1 Elinkeinot ja työllisyys Varsinais-Suomen saariston elinkeinojen ja työllisyyden kannalta on keskeistä, että pystytään säilyttämään olemassa olevat elinvoimaiset peruselinkeinot maa-, kala- ja metsätalous ja että niiden perusedellytykset turvataan. Vanhojen menetettyjen työpaikkojen tilalle syntyviä korvaavia ja kokonaan uusia työpaikkoja luodaan keskittymällä tiettyihin kärkialoihin ja toteutetaan ennakkoluulottomasti ja suunnitelmallisesti uusia kokeiluja. Yrityspalvelutoiminnalla luodaan kaikille elinkeinoille hyvät toimintaedellytykset. Näitä kärkialoja ovat - Matkailu eri muodoissaan - Informaatio- ja viestintäteknologia (ICT), etätyö (ml. etäopiskelu) ja etäpalvelut - Hoiva-ala ja palvelutuotanto - Erikoistuminen maa- ja puutarhataloudessa sekä kalataloudessa Matkailu Saaristomatkailu eri muodoissaan on tulevaisuudessa ja parhaillaankin eräs tärkeimmistä elinkeinoista, jolla on suurimmat mahdollisuudet luoda saaristoon uusia työpaikkoja ja tehdä saaristosta eurooppalainen vetovoimatekijä. Herkän saaristoluonnon vuoksi se ei voi olla massamatkailua, vaan pienimuotoista, laatutietoiselle ja maksukykyiselle asiakkaalle kohdennettua korkealaatuista ja ainutlaatuisia elämyksiä tuottavaa palvelua. Saaristossa tarvitaan matkailun kärkiyrityksiä, jotka tekevät keskenään varsinkin tuotekehitykseen ja markkinointiin liittyvää yhteistyötä sekä sopivat myös tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Hyvänä esimerkkihankkeena tästä voidaan mainita EU:n tavoite 2-rahoitteinen Saaristo 365-hanke. Näiden vanavedessä muut matkailupalvelujen tuottajat voivat kehittyä ja menestyä. Pääosa saariston yrityksistä ja erityisesti matkailuyrityksistä on kuitenkin pieniä keskimäärin runsaat kolme työntekijää vuodessa työllistäviä miniyrityksiä. Huippusesongin lyhyys vaikuttaa tähän lukuun voimakkaasti. Tärkeä menestymisen edellytys tulevaisuudessa on, että matkailuelinkeinoa harjoitetaan ammattimaisesti ja täysillä ja laatuun panostamalla. Tässä tarvitaan asennemuutosta ja rohkeutta matkailuyrittäjän puolelta, mutta myös valtiovallan ja kuntien täytyy kyetä luomaan saariston matkailuelinkeinolle ja kärkiyrityksille suotuisat toimintaedellytykset. Lapin matkailu on tästä hyvänä esimerkkinä. Jo vuosia on puhuttu saaristomatkailun kehittämisestä ympärivuotiseksi. Tunnettuahan on, että kesällä saaristo on täynnä matkailijoita, veneilijöitä ja mökkiläisiä. Kesäkauden matkailupalvelujen tuotteistaminen ja markkinointi on edelleenkin tärkeä asia, mutta panostusten painopiste tulee aikaisempaa voimakkaammin kohdistaa syksyyn, talveen ja kevääseen. Myös kotimaan matkailijalle saariston ainutlaatuinen vuodenaikojen vaihtelu on ainutkertaisia elämyksiä tuottavaa ja tarjoaa monia uusia tuotevaihtoehtoja. Varsinais-Suomen saariston käsittävällä tavoite 2-alueella vuonna 2004 tehdyn matkailuselvityksen mukaan yritysten henkilökunnan suurin koulutustarve oli selvästi markkinoinnissa. Tuotekehitys, hinnoittelu, kielikoulutus ja myyntityö olivat tarpeissa seuraavilla sijoilla. Myös verkottuminen sijoittui melko korkealle. Varsinais-Suomen liitto 10

11 Tarvitaankin voimakkaita toimenpiteitä, asennemuutosta ja erityisesti yhteistyötä ja työnjaosta sopimista esimerkiksi näiden varsin runsaslukuisten miniyritysten yhteismarkkinoinnissa ja tuotekehityksessä, että saadaan konkreettisia tuloksia aikaan. Näillä toimenpiteillä olisi huomattava merkitys myös matkailukauden pidentämiseen. Saaristomatkailu kytketään osaksi muuta matkailua. Tässä on Turun kaupungin ja seutukunnan ja saariston välinen yhteistyö ja vuorovaikutus keskeisessä roolissa. Jos kotimaan matkailija ei tunne saaristoa ympärivuotisena matkailukohteena, miten voitaisiin olettaa, että varsin marginaalisin ulkomaille kohdistuvin markkinointipanostuksin saaristoon saataisiin maksukykyisiä ulkomaisia matkailijoita. Siksi kotimaan matkailija on tässä asiassa avainasemassa. Kokemus myös osoittaa, että useimmiten ulkomaisten matkailijoiden ja matkailijaryhmien isäntänä tai emäntänä toimii suomalaisen yrityksen tai muun tahon edustaja. Lisäksi ulkomainen matkailija kokee ainutkertaisina ja uusina sellaiset saariston asiat, jotka saaristolaiselle itselleen ja monille suomalaisille ovat itsestäänselvyyksiä ja jokapäiväisiä asioita. Siksi hän myöhemmin myös itse todennäköisemmin valitsee saariston matkailukohteekseen. Kotimaan matkailijaan panostamisen lisäksi on ehdottoman välttämätöntä panostaa saaristomatkailun ulkomaan markkinointiin. Koko skaalalla ei voi eikä kannata lähteä liikkeelle, vaan valitaan kapeita markkinarakoja ja maksukykyisiä asiakkaita esimerkiksi Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Amerikasta. Luodaan mm. räätälöityjä melonta-, pyöräily- ja kalastustuotepaketteja ja panostetaan niihin erityisesti yhteismarkkinoinnin kautta. Saariston rikas kaksikielinen kulttuuriperinne muodostaa oman erityislisänsä, joka tulee kytkeä kiinteäsi osaksi saariston matkailun ohjelmapalveluja. Tätä onkin tehty esimerkiksi EU:n tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden puitteissa toteutetuissa ja parhaillaan toteutettavissa useissa kulttuuri- ja matkailuhankkeissa Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, Tukholman ja Uudenmaan saaristoissa. Jatkossa ne tulee kanavoida suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja sateenvarjohankkeiksi, jotka yhteistyötä tehden ja työnjaosta sopien tuottaisivat entistä suuremmat synergiahyödyt. Varsinais-Suomessa on laadittu Varsinais-Suomen matkailustrategia vuosiksi ja sen tarkiste vuosiksi Nämä luovat puitteet myös saaristomatkailulle. Vuonna 2004 valmistuneen Varsinais-Suomen laajakaistastrategian voidaan katsoa myös tukevan saaristomatkailun perusedellytyksiä ja toimintaympäristöä. Saaristomatkailun eräänä kärkihankkeena on vuodesta 1996 alkaen toiminut Saariston Rengastie, jonka tulokset ovat olleet varsin lupaavat. Se on jatkossakin eräs Varsinais-Suomen saariston elinkeinojen kärkihankkeista. Siihen on edelleen voimallisesti panostettava ja se tulee laajentaa koko saaristoalueelle Toteutus: Turku Touring, Turunmaan Seudun matkailuyksikkö sekä Salon seudun, Turun seudun ja Vakka-Suomen kehittämiskeskukset, saaristokunnat, matkailuyrittäjät, Varsinais-Suomen liitto, Matkailun kehittämiskeskus MEK, Pohjoismaiden ministerineuvoston Saaristoyhteistyö. Varsinais-Suomen liitto 11

12 Informaatio- ja viestintäteknologia (ICT), etätyö, etäopiskelu ja etäpalvelut Informaatio- ja viestintäteknologian (ICT) hyödyntäminen tarjoaa saaristo-olosuhteisiin erinomaisen mahdollisuuden elinkeinojen kehittämiseen, vakinaisten asukkaiden työn tekoon (ja etäopiskeluun) sekä mökkiläisten ja veneilijöiden etätyöskentelylle ja etäpalveluja tuottaville etäpalveluyrityksille. Varsinais-Suomelle on laadittu Varsinais-Suomen tietoyhteiskuntastrategia vuosiksi ja Varsinais-Suomen laajakaistastrategia (2004) tukemaan ja luomaan puitteet ICT:n, etätyön ja etäopiskelun hyödyntämiselle erityisesti saaristoalueella. Ne luovat myös rahoitusraamit ICT:tä ja etätyötä koskeville hankkeille. Varsinais-Suomessa on jo vuosien ajan luotu edellytyksiä etätyön tekemiselle ja yritysten ICT-hyödyntämiselle. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus on vuodesta 1991 toteuttanut erityisesti saaristoalueella lukuisan määrän etätyöhankkeita, joilla on sekä saariston väestölle että yrityksille luotu edellytyksiä ICT:n, etätyön ja etäopiskelun hyödyntämiselle. Turunmaan Seudun omistaman Saaristoverkot Oy:n kautta rakennettu fyysinen verkko, jota on käytännössä hyödynnetty erityisesti Kansalaisverkko ( Mebben )-hankkeessa. Saaristoverkot Oy onkin jo toteutumassa langattomana ja laajenemassa koko saaristoalueelle. Näiden tyyppisiä hankkeita on syytä jatkossa voimakkaasti tukea ja kytkeä yhteen. Yritysten, julkishallinnon ja muiden työorganisaatioiden henkilöstön määräaikaiset työskentelyjaksot saaristokuntien etätyökeskuksissa ja monipalvelupisteissä todennäköisesti lisääntyvät lähitulevaisuudessa, kunhan työskentelyyn voidaan kytkeä mielenkiintoista ja rentouttavaa oheistoimintaa. Tässä on omat mahdollisuutensa matkailuyrittäjille. Jatkossa on syytä myös kartoittaa Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, Tukholman ja Viron saaristojen yhteistyömahdollisuudet ICT:n ja etätyön edistämisessä ja käytännön soveltamisessa niin yrityksissä kuin julkishallinnon työorganisaatioissa. Näin valmistaudutaan myös EU:n seuraavan rakennerahastokauden mukanaan tuomiin hankerahoitusmahdollisuuksiin. Toteutus: ICT Turku, saaristoseutukunnat (4), saaristokunnat, yliopistot, ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset, tele- ja muut operaattorit, yritykset, TE-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Pohjoismaiden ministerineuvoston Saaristoyhteistyö, paikalliset toimintaryhmät Hoiva-ala ja palvelutuotanto Hoiva-alan palvelujen tarve tulee vääjäämättä lisääntymään myös Varsinais-Suomessa ja sen saaristossa suurten ikäluokkien siirtyessä suurin määrin seuraavan 5-10-vuotiskauden aikana eläkkeelle. Monin tutkimuksin ja selvityksin on osoitettu, että varsinkin hyvin toimeen tulevat eläkeläiset omistavat hyvin yleisesti kakkosasunnon saaristossa ja ovat halukkaita siirtymään mökkikuntaansa ykkösasukkaaksi, kunhan saavat siellä riittävät ja hyvät palvelut. Tämä ei koske yksinomaan kunnallisia palveluja, vaan varsinkin yksityisten hoivayritysten palvelujen kysyntä tulee selvästi lisääntymään. Varsinais-Suomen liitto 12

13 Myös mökkiä omistamattomat koti- ja ulkomaiset eläkeläiset ja pitkiä aikoja kakkosasunnollaan viettävät etätyöntekijät ovat potentiaalisia asiakasryhmiä saaristossa toimiville hoivayrityksille alueen ainutkertaisen ja rauhallisen luonnon vuoksi. Yritysten, julkishallinnon ja muiden työorganisaatioiden henkilöstön työkyvyn säilyttämistoiminta (TYKY) luo niin ikään saaristossa toimiville hoiva- ja matkailuyrittäjille liiketoimintamahdollisuuksia. Toteutus: Saaristokunnat ja saaristoseutukunnat (4), hoiva-alan yrittäjät, Oy Vasso Ab, Finlandssvenska Kompetenscentret, saariston yrittäjäyhdistykset, eläkeläisjärjestöt ja yhdistykset, TE-keskus, Varsinais-Suomen liitto ja Saaristoasiain neuvottelukunta Erikoistuminen maa- ja puutarhataloudessa sekä kalataloudessa Saariston perinteisten elinvoimaisten elinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Erityisesti puutarhanviljelyssä, perinteisessä kalastuksessa ja kalanviljelyssä on mahdollisuuksia kehittää elintarvikkeiden pienimuotoista jatkojalostusmuotoista liiketoimintaa ja uusia työtilaisuuksia. Näiden kehittäminen liittyisi saumattomasti saariston matkailuelinkeinon kehittämiseen. Koulutustoiminnalla voitaisiin luoda lisäedellytyksiä uusille liikeideoille ja turvata ja parantaa yritysten kannattavuutta. Saariston luonnonolosuhteet ja maan pisin kasvukausi tarjoavat esimerkiksi varhaistuotannolle erinomaiset mahdollisuudet. Kalasatamien infrastruktuuria kehitetään vastaanotto-, varastointi-, kalankäsittely-, kalanjalostus- ja jäittämiskapasiteetin osalta. Panostetaan myös tuotekehitykseen, kalankasvatuksen ympäristövaikutusten minimoimiseen sekä kehitetään uusia pyyntitekniikoita ja parannetaan kalankasvatuksen sijainninohjausta. Hyvänä tuotteistuksen, hankkeistuksen ja yhteistyön esimerkkinä ja mallina voidaan pitää Interreg IIIA Saaristo-ohjelmassa Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoissa toteutettua Skärgårdssmak-hanketta. Eri yhteyksissä on myös nähty tarvetta luoda koko saaristoalueelle saaristotuotteiden yhteinen markkinointiorganisaatio olemassa olevien organisaatioiden yhteistyönä. Saaristolaistori-hanke on tässä suhteessa hyvä alku, jota tulee jatkossa voimallisesti kehittää. Toteutus: Suomen Talousseura, Farma-maaseutukeskus, Åbolands lantbruksproducentförbund, Åbolands Fiskarförbund, MTK Varsinais-Suomi, saariston seutukuntien kehittämiskeskukset, kuntien maaseutuelinkeinotoimi, TE-keskus, Turun yliopiston ja Åbo Akademin täydennyskoulutuskeskukset, muut oppilaitokset, Pohjoismaiden ministerineuvoston Saaristoyhteistyö. Varsinais-Suomen liitto 13

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä

T I I V I S T E L M Ä VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2005-2008 T I I V I S T E L M Ä MAAKUNTAOHJELMA ON MAAKUNNAN TYÖKIRJA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Koostuu viidestä omaleimaisesta seutukunnasta, joita ovat Loimaan,

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm:

Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm: Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm: - Saariston käsite - Peruspalvelut - Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien määräämisen perusteet - Taloudellinen asema -

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014

Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 13 Kokouksen avaus 14 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 15 16 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 17 Kemiönsaaren ajankohtaiset asiat 18 Saaristoliikenteen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA NAANTALIN STRATEGIATYÖ Työskentelypohjat kevät 2009 SAARISTOLAUTAKUNTA Strategia- ja yhteenvetoanalyysit 1 (11) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ASIAKASRYHMITTÄISET

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAARISTO-OHJELMAN PÄIVITYS VUODEKSI 2011

VARSINAIS-SUOMEN SAARISTO-OHJELMAN PÄIVITYS VUODEKSI 2011 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN SAARISTO-OHJELMAN PÄIVITYS VUODEKSI 2011 Varsinais-Suomen saaristo-ohjelman päivitys vuodeksi 2011

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot