ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero SATELY/208/ /2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero Projektikoodi S10003 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi TYTTI- työvoiman ja yrittäjyyden tietotaito innovaatioiksi Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Satakunnan ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Anne Kärki Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Sirpa Isberg Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Suomalainen 2000-luvun työelämä elää jatkuvaa muutosta, joka merkitsee uusia haasteita myös työhyvinvoinnin edistämiselle. Kehittämistoiminta, elinikäinen oppiminen, huippuosaaminen, verkostoituminen ja innovaatiotoiminta ovat tämän prosessin avainsanoja. Yksityisen sektorin palvelutuotannon tarve hyvinvointialalla kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa suurten ikäluokkien eläköityessä. Yrittäjien voimavarat ovat rajalliset sekä ajallisesti että taloudellisesti toimia yksin. He kaipasivat yhteistyötahoja pystyäkseen toteuttamaan työyhteisöä koskevia kehit-tämistoimenpiteitä ja siten edistämään yrityksen toimivuutta.samkin hallin-noiman VERKA-projektin ja Porin ammattiopiston hallinnoiman SOTEVOIMA-projektin päättyessä yrittäjiltä nousi tarpeita työyhteisön työhyvinvoinnin selvit-tämisestä, yrittäjien koulutustarpeiden kartoittamisesta sekä koulutus- ja kehit-tämispäivien että työhyvinvointia lisäävien toimenpiteiden järjestämisestä. Lisäksi taustalla oli hoitotyön opiskelijan tekemä palvelutarvekysely (2008) tarvittavista palveluista sosiaali- ja terveysalan yrittäjille ja kolmannen sektorin toimijoille, jossa samat tarpeet nousivat esille. SAMKissa toteutettiin vuonna 2006 sotealan opetushenkilökunnalle kysely yrittäjyysvalmiuksien kehittämisestä, joka toi esille sen, että yrittäjyysvalmiuksia tulee kehittää sekä tiivistää ja monipuolistaa yhteistyössä yrittäjien kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 1/17

2 TYTTI- projektin tavoitteena oli vastata Satakunnan alueen hyvinvointialan pk-yrittäjien työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviin tarpeisiin SAMKin tuottamien palveluiden ja ammattiopistojen työelämän ja kehittämispalveluiden avulla. Tavoitteena oli yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen sotealan koulutuksissa (II-aste ja amk-taso), jotta alalle tuleva työvoima palvelisi paremmin yksityistä sektoria. Lisäksi tavoitteena oli uusien toimintamallien luominen yhteistyön syventämiseksi alan yrittäjien kanssa. Projektin loppuajan tavoitteena oli verkostoituminen ja eri toimijoiden yhteistyön edistäminen ja vahvistaminen, joka jatkuisi projektin päättymisen jälkeen normaalina toimintana. Tarkoituksena oli luoda kaikkia osapuolia palveleva yhteistyön toimintamalli. Kohderyhmänä oli Satakunnan alueen hyvinvointialan pk-yrittäjät ja heidän henkilöstönsä, jonka työhyvinvoinnin kehittämiselle oli selkeä tarve. Kohderyhmäksi valikoitui vanhusten, lasten, mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten palvelutalot ja yksityinen hyvinvointipalveluja tuottava yritys. Lisäksi kohderyhminä olivat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, heidän opettajansa ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakoulutasolla sekä kehittäjäorganisaatiot. Välillisesti projektin toiminta kohdistui kohderyhmien asukkaisiin sekä hyvinvointi-palveluita tuottavan yrityksen asiakkaisiin. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin visio oli Työhyvinvointitalo, josta käsin tuotetaan moniammatillisesti asiakkaalle hyvinvointivointipalveluita samasta toimipisteestä; yhden luukun periaatteella - koulutusorganisaatioiden päivittäisenä toimintana. Satakunnan maakuntaohjelman toimintasuunnitelmassa tavoitteena on myös asiakaslähtöinen ja laadukas palvelutarjonta, joka perustuu asiakkaan tarpeisiin. Ne turvataan uusilla ja joustavilla palveluiden tuottamistavoilla, jotka perustuvat yhteistyöhön, verkottumiseen ja työnjakoon. Tämä edellyttää julkisen sektorin, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä. Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta Projekti toteutettiin ajalla Projektia rahoitti Satakunnan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja siihen osallistuneet hyvinvointialan pk-yritykset. Satakunnan ammattikorkeakoulu hallinnoi ja koordinoi sekä vastasi tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Projektin osatoteuttajana oli Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Projekti alkoi virallisesti , ja kokoaikainen projektipäällikkö aloitti tehtävässään Projektin aloituksen myöhästymisen vuoksi Satakunnan ELY-keskus myönsi projektille jatkoaikaa asti. Osallistuvat yritykset valikoituivat projektipäällikön toteuttaman henkilökohtaisen markkinoinnin tuloksena. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projekteissa Projektin toteutuksen sisältö määrittyi yrityksen tarpeiden mukaan. Työhyvinvoinnin tarpeet kartoitettiin EURA JÄRJESTELMÄ 2/17

3 henkilökohtaisilla käynneillä ja kyselyllä neljältä hyvinvoinnin osa-alueelta; joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ammatillinen osaamisen osa-alue. Näiden pohjalta tehtiin työhyvinvoinnin toteutukselle suunnitelma, jota täydennettiin projektin aikana. Yritysten tarpeet muodostuivat melko samansuuntaisiksi. Esimerkkeinä ensiavun päivittäminen, kirjaaminen, lääkehoidon täsmäkoulutus, tutustumiskäynnit ja TYKY - tilaisuudet. Koulutukset toteutettiin pääsääntöisesti yrityksen toiminta-ympäristössä eli kouluttaja meni koulutettavien luo. Projektissa oli lisäksi muita toimijaryhmiä kuten ohjaus- ja projektiryhmä. Projektin ohjausryhmä seurasi projektisuunnitelman toteutumista ja toiminnan ohjausta projektipäätöksen mukaisesti. Projektin muutoshakemus tehtiin ja se hyväksyttiin Muutoshakemuksessa priorisoitiin tavoitteita, toimintaa ja budjettia, koska Porin ja Rauman ammattiopistot olivat yhdistyneet osaksi Länsirannikon Koulutus Oy WinNovaa alkaen. Budjetissa tehtiin kululuokkien sisällä muutoksia. Ohjausryhmän jäsenet edustivat koulutusorganisaatioita, hyvinvointialan pk-yrittäjiä ja rahoittajaa. Projektin synkronointia HYke-hankkeen kanssa oli varmistettu ristikkäisellä ohjausryhmä-edustuksella. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana yhteensä 9 kertaa. Ohjausryhmän jäsenet : Satu Salo Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (ent. Rauman ammattiopisto) puheenjohtaja Maija Saari Satakunnan ELY-keskus Anna-Mari Järvelä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (ent. Porin ammattiopisto) Marika Lähde PrizzTech, Hyke-projekti projektipäällikkö Anne Kärki SAMK tutkimusjohtaja Maija Hannukainen SAMK sihteeri Sirpa Isberg SAMK, TYTTI projektipäällikkö Ritva Annala SAMK asiantuntijajäsen Taru Anttila Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy, Po-ri Sinikka Lainio Sini Koivunen Markku Kivinen Ryhmäkoti Lumikki Oy, Rauma Hoitola Sini, Rauma Satakunnan Yrittäjät Projektiryhmä koostui koulutusorganisaatioiden edustajista ja asiantuntija-opettajista. Projektiryhmän jäsenet toimivat suunnittelun tukena ja ideoijana. Ryhmä kokoontui yhteensä 17 kertaa projektin aikana. Projektiryhmän jäsenet: Kaisu Honkala Anne Willemsen Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Lehtori, Porin vastuuhenkilö Länsirannikon Koulutus Oy WinNova EURA JÄRJESTELMÄ 3/17

4 Marja Flinck Lehtori, Rauman vastuuhenkilö SAMK, Pori KT, psykoterapeutti, lehtori Heli Lamminen SAMK, Soteekin Soteekin projektipäällikkö Kirsi-Leena Frigren Mari Törne SAMK SAMK, sosiaalialan lehtori Sata-esteetön hankkeen projektipäällikkö Yhteistyö ammatillisen toisen asteen kanssa Projektin tarjoamat palvelut toteutettiin yhteistyössä SAMKin ja WinNovan tuotta-mien palveluiden avulla. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa (ent. Porin ja Rauman ammattiopistot). Koulutuksen toteuttajina oli WinNovasta 21 sosiaali- ja terveysalan opettajaa sekä alan opiskelijoita. SAMKista osallistui 10 sosiaali- ja terveysalan opettajaa sekä laaja joukko sosiaali- ja terveysalan palvelukeskuksen eli Soteekin monialaisia opiskelijoita. Toteutuspaikkoina olivat pääsääntöisesti yritysten toimitilat Satakunnan alueella sekä koulutusorganisaatioiden tilat Porissa ja Raumalla. Yhteistyö oli tiivistä eri toimijoiden (asiantuntijaopettajat, opiskelijat, muut avain-henkilöt) kanssa Porissa sekä Raumalla. Porin vastuuhenkilön kanssa suunniteltiin yhteisiä koulutustilaisuuksia mielenterveyteen liittyen. Yhteistyö Satakunnan alueen hyvinvointialan pk-yrittäjien kanssa Henkilökohtaiset yrityskäynnit projektin alussa olivat markkinoinnin kannalta paras vaihtoehto. Ne lähensivät yritysmaailmaa ja koulutusorganisaatioita toisiinsa lähemmäksi toisiaan ja yhteinen kieli sekä aika oli ratkaiseva. Projektin lähtölaukaus oli , josta konkreettinen kehittäminen alkoi. Palvelusopimukset vahvistuivat kevään 2009 aikana. Muutama uusi yritys tuli mukaan vielä myöhemmässä vaiheessa. Kaikille yhteisiä koulutustilaisuuksia oli seuraavista aiheista: sisäinen yrittäjyys, kehityskeskustelut, kirjaaminen, tutustumiskäynnit, terveellisen ruokavalion haasteet ja keliakia, työssä jaksaminen sekä yrityskohtaiset mm. työyhteisön kehittymiseen liittyvät asiat (ryhmädynamiikka, roolit, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kuunteleminen ja arvostava kohtaaminen, erilaisuus), TYKY - tilaisuudet, terveys- ja kuntokartoitukset, keittiö- ja siivoushenkilöstön oma koulutus. Johtaja- ja lähiesimiesryhmille oli vuonna viiden kerran kokoontuminen kuukauden välein. Koulutus tapahtui koulutusorganisaatiossa ja koulutuksen sisältö oli mm. johtajan roolit ja mallit, esimies-alaistaidot sekä työhyvinvointi. Yhteistyö hyvinvointialan pk-yrittäjien kanssa oli säännöllistä ja aktiivista ja erilaisia menetelmiä hyödynnettiin. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden, työelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä Ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen oppilaitoksen kanssa aloitettiin verkostoituminen, jonka EURA JÄRJESTELMÄ 4/17

5 tavoitteena oli yhteistyön luominen ja syventäminen. Koulutusorganisaatioiden ja hyvinvointialan pkyrittäjien yhteisen keskustelun foorumeita ja työpajoja suunniteltiin ja toteutettiin projektin aikana. Lisäksi koulutusorganisaatioiden opiskelijat (amk ja toinen aste) lisäsivät yhteistyötä palveluiden tuottamisessa. Työhyvinvointikuntokartoitus Keväällä 2009 projektityöntekijä kartoitti projektissa mukana olleiden yritysten työhyvinvointia kyselyllä, jossa sitä tarkasteltiin yksilön ja organisaation näkökulmasta. Tuloksista julkaistiin selvitys, jossa olivat mukana kaikki hankkeessa 2009 mukana olleet yritykset. Sama henkilö teki saman kyselyn hankkeen lopussa keväällä Hankkeen aikana tapahtuneita muutoksia havainnoitiin yrityskohtaisesti vuosien 2009 ja 2011 kyselyaineistojen keskiarvoja vertailemalla. Aineiston tilastolaskennassa käytettiin SPSS-tilastoohjelmaa. Alkukyselyn tuloksia hyödynnettiin kolmiosaisessa työyhteisön kehittämis-prosessissa. Yhteistyö eri hankkeiden kanssa Projektin ohjausryhmään osallistui Hyke-hankkeen projektipäällikkö, jonka kanssa pidettiin säännöllisesti palavereja. Osa yrityksistä osallistui molempiin projekteihin. SAMKin tutkimusjohtaja oli myös HYKEhankkeen ohjausryhmässä. OSTU- Osaamisella parempaa tulosta, HYKE ja TYTTI - hankkeen projekti-päälliköt kokoontuivat vaihtamaan kuulumisia projektin aikana. Lisäksi TYTTI - projekti osallistui Satakunnan alueen hyvinvointiverkoston palave-reihin säännöllisesti. Projektipäällikkö osallistui myös osaan Välkky-projektin (ESR) järjestämiin koulutuksiin. Välivaiheen arviointi Projektille toteutettiin välivaiheen ulkoinen arviointi Net Effect Oy:n toimesta vuonna Arviointimenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysia, avaintoimijoiden haastatteluita sekä oli vuorovaikutteinen työpaja. Toteuttajat ja sidosryhmät näkivät projektin onnistuneen strategisesti ja työhyvinvointiteemaa pidettiin ajankohtaisena. Opiskelijoille projekti antoi mahdollisuuden tutustua yksityisiin sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksiin ja niiden toimintaympäristöön. Kehittämissuosituksina arvioitsijat esittivät muun muassa erilaisia yhteisen keskustelun ja oppimisen foorumeita yhteisen vision ja tavoitteiden tunnis-tamiseksi ja toteuttamiseksi. Havaintona oli, että koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyölle oli tarvetta, joka onnistuu vain konkreettisella vastuutuksella ja organisoinnilla. Jatkuvuuteen olisi tärkeää kiinnittää huomiota, koska projektin päättyessä toiminta usein loppuu. Tuloksena havaittiin, että ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen välillä yhteistyö oli vähäistä vaikka molemmat kouluttavat osittain -samalle kentälle väkeä. Lisäksi työelämän ja koulutusorganisaatioiden väliltä puuttuivat vakiintuneet yhteistyön käytännöt. Työterveyshuollon osuus Työterveyshuollon tietämystä projektista lisättiin yhteistyöpalavereilla Satakunnan työterveyspalvelun EURA JÄRJESTELMÄ 5/17

6 palvelupäälliköiden kanssa. Pääasiassa yrittäjän omalle vastuulle jäi projektista tiedottaminen omaan työterveyshuoltoon. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) vastasi yritysten hankkimisesta mukaan projektiin ja yksityisen rahoitusosuuden sekä laskennallisen rahoituksen (yritysten raportoimat palkat) keräämisestä. SAMKin tutkimusjohtaja oli päävastuullinen henkilö ja projektipäällikkö vastasi operatiivisesti tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä työn järjestelyistä ja sujuvuudesta. Osa-aikainen projektisihteeri vastasi talouden seuraamisesta ja viestinnästä yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova vastasi projektihakemuksen mukaisesta toteutuksesta omalta osaltaan sekä työmääräarvion toteutumisesta ja rahoittajan edellyttämästä raportoinnista hallinnoijalle. WinNovan vastuuhenkilöiden tehtävät määriteltiin erillisessä sopimuksessa. He vastasivat oman organisaationsa seurantatiedoista, jotka toimitettiin projektin hallinnoijalle. Vastuuhenkilöille oli varattu tietty tuntimäärä hallinnollisiin tehtäviin. Lisäksi tehtäviin kuului tiedottaminen WinNovan henkilöstölle, ohjaaminen seurantatietojen täyttämisessä sekä projektiryhmän kokoontumiseen osallistuminen kerran kuukaudessa. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektipäällikkö vastasi tiedottamisesta yhdessä projektisihteerin kanssa. Tiedotussuunnitelma laadittiin ja sitä päivitettiin tarvittaessa. Ulkoisen arvioinnin (2010) mukaan projektin elinkaaren alkuajan viestintä oli riittävää. Koettiin, että projektipäällikkö kävi usein yritykissä ja puhui projektista eri sidosryhmille. Aktiivisuus ja henkilökohtaiset kontaktit koettiin hyväksi. Ulkoisen viestinnän tehostaminen oli kuitenkin yksi kehittämiskohde. Tulosten ja toiminnan kertominen julkisuutta hyödyntäen olisi lisännyt projektin ja koulutusorganisaatioiden sekä hyvinvointialan tunnettavuutta. Viestintää tehostettiin keväällä 2010 uutiskirjeillä yrityksille sekä koulutusorganisaatioille. Lisäksi WinNovan vastuuhenkilö kirjoitti henkilöstölehteensä artikkelin. Viestinnässä käytettyjä keinoja olivat: intranet, sisäiset ja ulkoiset tiedotteet, yhteiset kokoukset eri toimijoiden kanssa, henkilökohtaiset käynnit ja soitot, opinnäytetorit, markkinakirjeet oppilaitoksiin ja yrityksiin, työpajat, Soteekin opiskelijoille säännöllisesti järjestetyt infotilaisuudet projektista ja EURA JÄRJESTELMÄ 6/17

7 opinnäytetyöaiheista sekä opiskelijakansio, posterit, työhyvinvoinnin seminaareihin osallistuminen, projektin alku- ja lopputilaisuus, yhteiset koulutustilaisuudet, lehtiartikkelit, yrityskohtaiset käynnit yms. Vuorovaikutus oli aktiivista eri sidosryhmien kanssa. Yrittäjän vastuulle jäi sisäinen tiedottaminen projektin toteuttamista koulutuksista. Eri vuosille tehtiin toimintasuunnitelma ja -kertomus. Projektin alkutilaisuus oli ja projektin päätöstilaisuus oli Satakunnan ELY-keskus valitsi projektin EU:n rakennerahasto-ohjelman yhdeksi hyväksi hanketoiminnaksi vuonna Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin tavoitteet olivat laajat resursseihin nähden ja kokonaisuuden hahmottaminen vei aikaa. Projektin alussa painotus oli liikaa työhyvinvoinnin kehittämisessä, jolloin toinen painopiste eli yhteistyön kehittäminen koulutusorganisaatioiden ja työelämän välillä viivästyi. Lähtölaukauksessa ( ) kootun palautteen mukaan haasteena oli hankkeen laaja-alaisuus ja pitkäkestoisuus, useat eri toimijat, yrityskohtainen resursointi ja aikataulutus. Lisäksi tiedon kulku, tulosten mittaus sekä jatkuvuuden turvaaminen herättivät kysymyksiä. Nämä samat asiat osoittautuivat haasteellisiksi hankkeen edetessä. Vuosi 2010 oli muutosten aikaa yrityksille sekä koulutusorganisaatioille. Monet epävarmat tekijät kuten kilpailutukseen ja lamaan liittyvät ongelmat vaikuttivat haitallisesti suunnitelmalliseen kehittämiseen ja sitoutumiseen. Eri toimijoiden kenttä oli laaja koskien koko Satakuntaa. Koulutus-organisaatioiden ja yritysten yhteistyön kehittämisen ongelmia olivat yhteisen ajan löytyminen, peruuntumiset, oikeiden henkilöiden kohdentaminen muutoksen jälkeen, laajat organisaatiot ja erilaiset toimintatavat. Samoja henkilöitä kuormitti myös koulutusorganisaatioiden muutosprosessi, joka lisäsi heidän työmääräänsä. Yritysten osallistuminen koulutuksiin oli haasteellista, sillä työvuorojen järjestäminen vaati sovittelemista ja suunnittelua, jonka vuoksi tiedottamisen piti olla oikeaan aikaan suunnattua ja informatiivista. Yrityksissä ammattitaitoisista työntekijöistä alkaa olla puutetta ja sijaistyövoimaa vaikea saada, mikä sairasepidemian kohdatessa vähensi osallistumisten mahdollisuutta. Lisäksi Rauman alueen yrityksillä oli harvemmin mahdollisuus osallistua yhteisiin koulutuksiin Porissa matkan, ajan ja työjärjestelyiden vuoksi. Ulkoisen arvioinnin raportissa (2010) todettiin, että koulutusorganisaatioilla ja yritysten välillä ei ole ollut vakiintuneita tiedonvälityskanavia tai yhteistyön malleja. Markkinointiin käytetty aika oli liian vähäistä resurssipulan vuoksi. Projektisihteeri oli osa-aikainen ja hän oli kuormittunut lukuisten hankkeiden vuoksi. Asiantuntijaopettajille kokonaistyöaikaseurantalomakkeen täyttäminen oli ongelmallista, sillä he kokivat sen EURA JÄRJESTELMÄ 7/17

8 hankalaksi täyttää perustehtävän lisäksi. Yritysten laskennallisen osuuden kerääminen vaati muistuttamista ja pyytämistä useaan kertaan. Yritykset eivät tunteneet koulutusorganisaatioiden vahvaa osaamista ja sen tuomia mahdollisuuksia heille. Koulutusorganisaatioiden ja yritysten väliltä puuttui linkki, joka mahdollistaisi yhteistyön kehittämisen tulevaisuudessa. Yrityksillä ei riitä välttämättä resursseja kehittää työhyvinvointiaan yksin vaan he tarvitsevat yhteistyötahoja toteuttamaan niitä. Työelämälähtöinen ohjelma kuten eräs yrittäjä hyvin kuvasi voisi olla hyvä vaihtoehto. Se olisi kokonaisvaltainen ohjelma, jossa koulutusorganisaatiot ja yritykset laativat yhdessä osaamissuunnitelman (kehittämissuunnitelma) pitemmälle aikavälille. Projektiryhmäläiset kokivat ongelmaksi oman roolin löytämisen projektissa. Sen sisäistäminen vei aikaa ja vaati oman prosessinsa. Kehittämissuositukseksi he esittivät, että hyvinvointipizzaa edelleen kehitettäsiin ja tuotteistettaisiin. Lähihoitajien työssäoppimiskentäksi toivotaan SAMKin sosiaali- ja palvelukeskusta. Lisäksi yhteyshenkilöt koulutusorganisaatioiden välillä toisivat projektille jatkuvuutta. Alkukartoituksen perusteella johtajilla ja lähiesimiehillä (esim. sairaanhoitajat) oli tarvetta oman roolinsa vahvistamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen yms. Lisäksi vertaistuen tarve, yhteinen aika, erilaisten tapausten pohtiminen, keskustelu nousivat kehittämisen kohteiksi.lähiesimiesten (esim. vastaava sairaanhoitaja) omista tarpeista lähtevä esimiestaitojen kehittäminen tukisi heidän työssäjaksamistaan. Oppilaitosten toimintakulttuuri vaati projektipäälliköltä opettelemista, koska opetusmaailma oli hänelle vieraampi ympäristö. Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen oli laaja tavoite ja sitä olisi voinut tukea omalla erillisellä hankkeella. Suositukset Koulutusorganisaatioiden yhteyshenkilöt voisivat järjestää verkostolle erilaisia yhteisen keskustelun ja oppimisen foorumeita yhteisen vision ja toimenpiteiden tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi verkottumista voidaan tukea muodostamalla yrittäjien toimialan mukaisia ryhmiä, joissa voi olla eri teemoja sekä kartoittamalla ja kehittämällä lähiesimiesten koulutustarvetta. Verkoston jatkuvuuden takaamiseksi tarvitaan konkreettisia vastuutukseen ja organisointiin kuten verkoston ylläpitoon ja koollekutsumiseen liittyviä päätöksiä. Lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelma yhteistyön kehittämiseen, jossa jompikumpi organisaatio ottaa päävastuun toiminnan jatkuvuuden toteutuksesta. Opettajien tulisi arvioida opiskelijoiden yrityksissä ja asiakastyössä vaadittavia valmiuksia ja varmistua niiden riittävyydestä sekä olla tarvittaessa tukena. Tuen tarve vaihtelee ja se tulisi huomioida resursseissa. EURA JÄRJESTELMÄ 8/17

9 Koulutusorganisaatioiden osaaminen ja mahdollisuudet tulivat projektin aikana yrityksille tutuiksi, mutta silti he toivoivat palveluiden tuotteistamista enemmän. Palveluita pitäisi kehittää vielä enemmän asiakkaan tarpeiden lähtökohdista. Palvelukokonaisuus täytyy kuvata ja määritellä hyvin asiakkaan kanssa, muuten tuotetta ei voi kehittää. Oppilaitosten vastuuhenkilöiden tehtävät määriteltiin projektisopimuksessa, joka toimitettiin myös asianomaiselle. Tehtävien tarkentaminen ja vastuunottaminen olisi vaatinut enemmän yhteistä aikaa (resurssit) hankkeen alussa. Myös yrittäjät olisi pitänyt kutsua koolle projektin alkuvaiheessa ja opastaa vaadittavien lomakkeiden täyttämisessä. Toimiva työpari tai -tiimi tai assistentti voisi täydentää projektin osaamista ja verkostoa, jakaa kokemuksia ja ehkäistä projektipäällikön ylikuormitusta. Lisäksi se auttaa prosessimaisessa työotteessa, auttaa henkilökemioissa sekä varmistaa tietotaidon säilymisen projekteissa ja organisaatioissa. 8. PROJEKTIN TULOKSET TYTTI- projekti perustui laajaan kumppanuuteen, jossa yhdistyi ammattikorkeakoulu, ammatillinen toinen aste ja hyvinvointialan pk-yritykset ja heidän henkilöstönsä tarpeet. Projekti tuki toimenpiteillään yritysten toiminnan edellytysten paranemista ja henkilöstön jaksamista. Se täydensi ja syvensi olemassa olevia palveluita sekä lisäsi koulutusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Projektin tavoitteena oli saada 20 hyvinvointialan pk-yritystä Satakunnan alueelta ja 200 osallistujaa. Tämä tavoite ei toteutunut täysimääräisesti, sillä projektiin osallistui aluksi 186 osallistujaa 17 hyvinvointialan pkyrityksestä. Syksyllä 2010 yksi yritys sanoutui irti palvelusopimuksen työnantajan vaihtuessa, jolloin lopullinen määrä oli 181 osallistujaa 16 hyvinvointialan pk-yrityksestä. Projektin markkinointi vaati aikaa, suunnitelmallisuutta ja tiivistä henkilökohtaista yhteydenottoa Satakunnan alueen hyvinvointialan pkyrityksiin. Henkilökohtaiset yrityskäynnit todettiin tärkeiksi. Molemmat osapuolet olivat varanneet riittävästi aikaa ja tilan vuoropuhelulle. Konkreettisuus, käytännön läheisyys, edullisuus, monipuolisuus ja mahdollisuus vaikuttaa sisältöön olivat yrittäjän osallistumisen syitä lähteä mukaan projektiin. Lisäksi työhyvinvoinnin teema oli ajankohtainen. Projekti pystyi vastaamaan pk-yritysten tarpeisiin ja saavutettiin win-win tilanne. Koulutuksiin osallistuvien määrä vaihteli, mihin vaikutti myös koulutuksen toteutuksen paikka, sisältö, aiheen kiinnostavuus, ajankohta, tuliko tieto tarpeeksi ajoissa jne. Koulutuksen sisältö ei vastannut aina odotuksia. Sen vuoksi erityisen tärkeää on yrityksen taustatietojen huolellinen analyysi ja tarpeiden kartoittaminen hyvinkin tarkkaan sekä suunnittelu yhdessä yrittäjän kanssa. Yritykset olivat erilaisia toiminnaltaan ja rakenteeltaan, mikä asetti tietyt haasteet suunnittelijalle ja toteuttajalle. Koulutuksiin osallistuminen vaati esimieheltä työvuorojen järjestelyitä, jotta mahdollisimman moni olisi päässyt osallistumaan. Sen vuoksi koulutusten ajankohta oli ilmoitettava riittävän ajoissa heille (6vkoa ennen). Tämä ei aina toteutunut riippuen erilaisista syistä. Yritysten arki on kiireistä ja tilanteet muuttuvat nopeasti. EURA JÄRJESTELMÄ 9/17

10 Yrittäjä tai johtaja osallistui usein arjen työhön ja sen toiminnan pyörittämiseen. Pääasiassa yrittäjän vastuulle jäi projektin koulutusten markkinointi henkilökunnalle. Ulkoisen arvioinnin tuloksena (2010) havaittiin, että ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen välillä yhteistyö oli vähäistä, vaikka molemmat kouluttavat osittain -samalle kentälle väkeä. Lisäksi työelämän ja koulutusorganisaatioiden väliltä puuttuivat vakiintuneet yhteistyön käytännöt. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän välinen yhteistyö lisääntyi projektin aikana. Yhteisten tapaamisten osallistujamäärät eivät olleet suuria, mutta pienemmissä ryhmissä vuoropuhelu oli sitäkin tehokkaampaa. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän palaverit onnistuivat paremmin keväisin, mutta syksyiset tapaamiset jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Ulkoisen arvioinnin järjestämään työpajaan ( ) osallistui työelämän ja koulutusorganisaatioiden edustajia. Syksylle järjestetty ( ) samanlainen työpaja jouduttiin sen sijaan perumaan. Marraskuussa ( ) kokoontui työelämä ja koulutusorganisaation edustajista koottu pienryhmä kehittämisen palaveriin. Koulutusorganisaatioiden väliset tapaamiset onnistuivat pienimmissä ryhmissä. Johtaja ja lähiesimiesryhmät kokoontuivat kuukauden välein viisi kertaa, mutta työhyvinvoinnin prosessi jäi puuttumaan, koska ryhmien kokoonpano vaihtui ja ryhmäytymistä ei päässyt kehittymään. Työyhteisöjen kehittäminen Työyhteisötasolla kehittymistä tapahtui työhyvinvoinnin kaikilla osa-alueilla. Ammatillinen osaaminen vahvistui,yhteistyö ja verkostoituminen vahvistui, työhyvinvointi lisääntyi ja henkilöstön koulutus päivittyi. Yritysten väliset käynnit hiipuivat pienen osallistujamäärän vuoksi. Ulkopuolisia tutustumiskäyntejä toteutettiin vain yksi. Haaste oli löytää kaikkia kiinnostava kohde ja sen suunnittelu ja toteutus vaatii paljon aikaa ja resursseja. Hyvinvointialan pk-yritysten mielestä omassa työympäristössä tapahtuva koulutus oli kaikkein paras yhteistyömuoto. Työyhteisön prosessimainen kehittäminen, jopa lyhytkin (3 kertaa) koettiin kokonaisuudessaan erityisen hyödylliseksi. Asioiden linkittäminen omaan työhön ja käytäntöihin palveli kehittämistä. Työyhteisön jäsenet oppivat reflektoimaan omaa toimintaansa, ja oppimista sekä kehittymistä tapahtui sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Koettiin, että yhteisöllisyys lisääntyi työpaikalla. Hyvin suunniteltu ja valmisteltu prosessimainen lähestymistapa tuotti tuloksia. Osallistumisprosentti oli suurempi kotikentällä ja ilmapiiri oli vapaampaa. Lisäksi toteutettiin työyhteisön kehittämiseen liittyvää - Ryhmädynamiikka ja roolit -koulutuskokonaisuutta. Asioiden käsittelyssä käytettiin toiminnallisia menetelmiä, dialogista keskustelua ja ryhmätyöskentelyä. Työyhteisö koki erittäin tärkeäksi esimiehen mukanaolon. Yksilöhoidoissa käytiin Porissa ja Raumalla. Ammattiopistot palveluineen olivat heille vieraampia paikkoja. Projektin ansiosta opiskelijat saivat lisää asiakkaita ja tunnettavuutta ja heidän asiakaspalvelutaitonsa kehittyivät. Samoin yritykset ja heidän asiakkaansa tulivat tutuiksi opettajille. Myös yhteistyö oli sujuvaa heidän kanssaan.syntyi yhteistyön kehittämiseen ideoita ja yhteydenotto helpottui tutustumisen myötä. EURA JÄRJESTELMÄ 10/17

11 Työhyvinvointikartoituksen tuloksena valmistui (2011) kahdeksan raporttia yksittäisten yritysten työhyvinvoinnin kehityksestä vuosien aikana. Uusintakyselyssä oli käytössä sama kysely, joka kohdistui yksilön ja organisaation työhyvinvointiin. Tuloksena voidaan todeta, että työn hallinnan tunne ja työilmapiiri kehittyivät myönteisesti, esimiessuhteet lähenivät, tiedonkulku parani johdon ja henkilöstön välillä, yrityksen visio tarkentui, työkykyyn kiinnitettiin enemmän huomiota, koulutus lisääntyi, mutta itseluottamus ja usko palvelun laatuun heikkeni. Suurin osa asiantuntijaopettajista oli valmis lähtemään yrityksiin kouluttamaan. Opetustunteihin valmistautuminen vaati enemmän aikaa, joustavuutta, luovuutta, soveltamista ja rohkeutta. Koskaan ei tiennyt minkälainen ympäristö oli vastassa, ja mitkä odotukset työyhteisöllä oli koulutuksen suhteen. Kouluttaja joutuu laittamaan itsensä myös peliin astuessaan vieraalle maaperälle. Kuitenkin kokemuksena koulutustapahtuma oli rikastuttava ja yhteistyön kehittäminen enemmän työelämään päin oli rakentavaa. Projektityöstä kertyi myös kokemusta, työelämän yhteistyöverkosto vahvistui ja he saivat uusia ideoita koulutukseen. Lisäksi he pitivät yhteistyön lisäämistä yritysmaailman kanssa tärkeänä. Koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä haluttiin kehittää myös enemmän. Asiantuntijaopettajat olivat aktiivisesti mukana ja sitoutuneita osaamisen sekä yhteistyön kehittämiseen. Opiskelijoiden kehittyminen Koulutusorganisaatioiden opiskelijoiden keskuudessa yrittäjämäinen työote lisääntyi.opiskelijoille projekti antoi mahdollisuuden tutustua yksityiseen sosiaali- ja terveysalan pk-yritykseen ja sen toimintatapoihin sekä -ympäristöön. Opiskelijat kehittivät erilaisia tuotepaketteja, joita hyödynnetään tarjottavissa palveluissa. Itsenäinen työskentely, TYKY-päivien suunnittelu ja toteutus asiakaslähtöisesti toi heille uutta kokemusta yrittäjyydestä. Ammatillisen toisen asteen opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat virkistys- ja teemapäiviä yrityksiin ja yhteistyössä opiskelijoiden kanssa toteutettiin mielenterveysviikolla Hyvän olon kohtaamista päivä. Lisäksi kauneus- ja kampaamopalveluopiskelijat sekä jalkojenhoitajaopiskelijat toteuttivat halukkaille yksilöhoidon. Hoiva-alan yrittäjyydestä keskusteltiin ryhmäohjaajan tunneilla. Opinnäyte- ja kehittämistöitä valmistui projektin aikana viisi. SAMKin opinnäytetyöt ovat saatavissa osoitteesta: pdf- muodossa.lisäksi projektista valmistuu pieni kirjanen ja julkaisu. Projektiryhmän jäseniltä kysyttiin kokemuksia vuoden 2010 lopussa. Työhyvinvoin-titeema ja sen edistäminen kulki koko projektin ajan vahvasti kantavana voimana. Osalle projektissa työskentely oli uutta ja kokemuksena se oli positiivinen, avartava ja rikastuttava. Koettiin, että molemmat koulutusorganisaatiot on saatu liikahtamaan kohti yhteistyötä. SAMKin Soteekki ja Tytti -projekti kulkivat yhdessä yhteistä matkaa, joka toi yrityksiä Soteekkiin ja Soteekin toiminta kehittyi. Lähihoitajaopiskelijoille ammattikorkeakoulun sosiaali- ja palvelukeskus toimi myös työssäoppimiskenttänä, joka oli tärkeä ja konkreettinen avaus oikeaan suuntaan. EURA JÄRJESTELMÄ 11/17

12 Osa ohjausryhmän jäsenistä koki tärkeimpänä antina henkilökunnan yhteisen koulutuksen saaminen ja yrittäjien sekä oppilaitosten lähentyminen. Jatkossa yrittäjät tietää mistä saa koulutusta täsmätarpeeseen. Näkyvyyttä olisi kaivattu enemmän. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Tuotokset Projektiryhmän tuotoksena syntyi hyvinvoinnin tuote eli hyvinvointipizza tai -pankki. Tuotetta kehitetään vielä. TYKY - tilaisuuksia (4h) oli kaksi projektin aikana ja ne toteutettiin yrittäjälle sopivan ajankohdan mukaan. Soteekin opiskelijat kehittivät TYKY-toimintaan erilaisia tuotepaketteja, jotka toteutettiin erilaisissa ympäristöissä. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat itsenäisesti TYKY-toiminnan sisällön yrityksen toiveiden perusteella. Lisäksi opiskelijat tutustuivat yritykseen ja johtajaan ennen TYKY-tilaisuutta. Opiskelijoiden palvelut saivat kiitettävää palautetta TYKY-päivien toteutuksesta ja ne vastasivat odotuksia. TYKY-tilaisuudet olivat luonteeltaan erilaisia, liikunnallisia ja toiminnallisia yhteistyön kehittämiseen liittyviä, joita sosionomiopiskelijat toteuttivat. Rentoutustuokiot saivat hyvää palautetta. Opiskelijat tekivät tuotteen palvelusuunnitelman, johon sisältyi myös arviointi. Yritysten yhteiset TYKY- tilaisuudet vahvistivat yhteishenkeä ja loivat yhteisöllisyyttä. Ammatillisen toisen asteen opiskelijat toteuttivat koulutusorganisaatioiden tiloissa yksilöhoitoja hyvinvointiin liittyen. Lisäksi toisen asteen opiskelijat toteuttivat palvelutalojen asukkaille virkistyshetkiä ja teemapäiviä, jotka toivat heille piristystä jokapäiväiseen arkeen. Lähihoitajaopiskelijat olivat myös työssäoppimisjaksolla SAMKin sosiaali- ja palvelukeskuksessa, jolloin he moniammatillisesti toteuttivat ja suunnittelivat TYKY-tilaisuudet. Terveystarkastukset ja erilaiset kartoitukset olivat vuonna opiskelijoiden toteuttamana yrityksen tiloissa myös tuotos. Opiskelijat suunnittelivat lomakkeita, ohjeita yms. terveystarkastuksiin ja kartoituksiin liittyen. Yrittäjälle ja henkilöstölle tällainen vaihtoehto oli hyvä; se helpotti osallistumista, sai hyvää tietoa arvoistaan ja asiantuntevaa ohjausta ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen heräsi. Tämä oli ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan sekä opiskelijoille äärimmäisen tärkeä oppimiskokemus.(asiakkaan kohtaaminen, vieras työympäristö, vastuu). Opinnäytetyöt ja erilaiset kehittämistehtävät olivat konkreettisia tuotoksia. Työyhteisöprosessikoulutus, joka suunnitellaan yksilöllisesti yrityksen tarpeiden mukaan yhdessä yrittäjän kanssa. Työhyvinvoinnin kuntokartoituskyselyn raportti on yrityksen käytössä projektin päättymisen jälkeen, jonka mukaan kehittämiskohteet voidaan määritellä seuraavaksi vuodeksi. Kysely on helppo ja nopea täyttää ja yhteenvedon voi tehdä myös excel-taulukolla. EURA JÄRJESTELMÄ 12/17

13 Toimintamallit Projekti loi uudenlaisen palvelumallin, jossa ammatillinen toinen aste ja ammattikorkeakoulu yhdisti osaamisensa, toimi yhdessä asiantuntijoina ja kehittäjinä sekä hyvinvointipalvelujen tuottajina. Toimintamalleja syntyi työhyvinvointiin ja koulutusorganisaatioiden sekä työelämän yhteistyöhön. Opinnäytetöiden tuloksena syntyi työhyvinvoinnin malli, jolla ammatinharjoittaja ja ammatinharjoittajista koostuva työyhteisö voi arvioida, kehittää ja seurata omaa sekä työyhteisön hyvinvointia. Luotu työhyvinvoinnin malli pohjautui kehittävän työntutkimuksen toimintajärjestelmän rakennemalliin. Mallia testattiin työrauhan osa-alueen yhteisöllisyyden kehittämisessä. Tavoitteena oli työrauhan parantaminen työyhteisössä. Työhyvinvoinnin malli on sovellettavissa muihinkin alalla toimiviin ammatinharjoittajiin. Kuitenkin aluksi tarvitaan ulkopuolista tutkija-kehittäjää ekspansiivisen oppimistoiminnan käynnistäjänä ja ohjaajana. Tutkijan tehtävänä on tarvittavan aineistonkeruun suunnittelu yhdessä työyhteisön kanssa sekä sen työstäminen käsiteltävään muotoon. Toisena tuloksena valmistuu syyskuussa 2011 koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyön toimintamalli, jonka tavoitteena on lisätä työelämän tietoisuutta koulutusorganisaatioiden toiminnasta ja osaamisalueista sekä vahvistaa ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Kaikki toteutuneet koulutukset ja palvelut jakautuivat tasapuolisesti sukupuoleen ja ikään katsomatta. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työhyvinvoinnin kehittämiselle on ollut selkeä tarve ja toteutunut palvelu on ollut asiakaslähtöistä. Yritysten tarpeet kartoitettiin ja yhteistyö työelämän kanssa oli molemminpuolista tutustumista. Tämä oli asiakaslähtöistä palvelua (täsmäkoulutus, mo-nipuolinen, koulutusten saaminen, aktiivisuus) parhaimmillaan. Opettajien osaamista hyödynnettin alueellisesti ja tutustuttiin alan yrityksiin sekä oppilaitoksiin. Opiskelijoiden asiakaspalvelutilanteita vahvistettiin yrityskäynneillä; yksityinen sektori ja yrittäjyys tulivat tutummaksi. Aloitusseminaari, jolloin tapahtui verkostoitumista ja hanke sekä yritykset tulivat tutummiksi toisilleen. Työhyvinvoinnin kysely yrityksille yksilö- ja organisaatiotasolla, joka oli helppo ja nopea täyttää (mukaillen Marja-Liisa Mankan mukaan.) Hankkeessa syntyi yhteistyössä SAMKin sosiaali- ja terveysalan palvelukeskuksen kanssa tuotepaketteja, jotka yrittäjät ovat todenneet työhyvinvointia tukevaksi. Oppilaitokset ja niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat tulleet tutuiksi yrittäjille. Yrittäjien mukaan henkilökunnan huomioonottaminen koulutuksissa on ollut ensiarvoisen tärkeää, mikä on toteutunut mm. EURA JÄRJESTELMÄ 13/17

14 työyhteisökoulutuksissa. Välivaiheen ulkoisen arvioinnin yhteydessä oli mahdollisuus vielä muuttaa projektin suuntaa. Toteutettiin säännöllinen arviointi toteutuneista koulutuksista ja palveluista, joista tehtiin yhteenveto. Palautteen perusteella pyrittiin kehittämään palveluita. Eri hankkeiden säännöllisten palaverien kautta tunnettavuus lisääntyi Satakunnan alueella. Verkostoituminen edistyi ja erilaisia toimintamalleja kehitettiin. Toteutettiin opinnäytetöitä yhteistyössä työelämän kanssa. Yrityskohtaisilla ja ulkopuolisilla tutustumiskäynneillä tapahtuu verkostoitumista, osaaminen vahvistuu ja syntyy uusia ideoita. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyö tulee jatkumaan erilaisissa muodoissa. Molemmat koulutusorganisaatiot vastaavat itsenäisesti yhteistyön kehittämisestä. Yhteisen kehittämisen siemen on kylvetty, mutta sen kasvattaminen vaatii aikaa, luottamusta, suunnitelmallisuutta ja resursseja sen toteuttamiseen. Työhyvinvoinnin malli on sovellettavissa muihinkin alalla toimiviin ammatinharjoit-tajiin. Kuitenkin aluksi tarvitaan ulkopuolista tutkija-kehittäjää ekspansiivisen oppimistoiminnan käynnistäjänä ja ohjaajana. Tutkijan tehtävänä on tarvittavan aineistonkeruun suunnittelu yhdessä työyhteisön kanssa sekä sen työstäminen käsiteltävään muotoon. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyön toimintamalli voidaan siirtää toteuttavaksi, jos sen kehittäminen vastuutetaan sekä siihen sitoudutaan. Hyvinvointialan pk-yritykset toivoivat edelleen työhyvinvoinnin jatkamista ja syste-maattista kehittämistä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. TYTTI -projektissa onnistuttiin kehittämään osaamista, joka on yksi tärkeimpiä yrityksen menestystekijöitä. Osaamisen kehittäminen ja uusiutuminen jatkuu SAMKin täydennyskoulutuskeskuksen hallinnoiman OSTU-hankkeen toteuttamien osaamiskartoituksien avulla. Sen avulla vanhustyön palvelutalot saavat tiedon tulevaisuuden osaamistarpeista ja tarvittaessa lyhytkestoista koulutusta eli näin osaaminen vahvistuu ja koulutustarpeet pystytään kohdentamaan parhaalla mahdollisella tavalla. EURA JÄRJESTELMÄ 14/17

15 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 82 % ,83 69 % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 18 % ,81 31 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA TYTTI -työvoiman ja yrittäjyyden tietotaito innovaatioiksi projekti oli Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Länsirannikon Koulutusyhtymä Oy WinNovan kanssa yhteistyössä toteutettu hanke, jota hallinnoi Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK). TYTTI -projekti perustui laajaan kumppanuuteen, jossa yhdistyivät ammattikorkeakoulu, ammatillinen toinen aste, näiden opettajat ja opiskelijat sekä hyvinvointialan pk-yritysten tarpeet ja osaaminen. Projektia rahoitti Satakunnan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja siihen osallistuneet hyvinvointialan pkyritykset. Projekti alkoi ja päättyi TYTTI-projektin tavoitteena oli vastata Satakunnan alueen hyvinvointialan pk-yrittäjien työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviin tarpeisiin SAMKin tuottamien palveluiden ja ammattiopistojen työelämän ja kehittämispalveluiden avulla. Lisäksi tavoitteena oli yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen sotealan koulutuksissa (ammatillinen toinen aste ja amk-taso)ja uusien toimintamallien luominen yhteistyön syventämiseksi alan yrittäjien kanssa. Projektiin osallistui 181 osallistujaa 16 hyvinvointialan pk-yrityksestä, jotka valikoituivat projektipäällikön toteuttaman henkilökohtaisen markkinoinnin tuloksena. Osallistujat olivat vanhusten, lasten, mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten palvelutaloja, sekä yksityinen hyvinvointipalveluja tuottava yritys Satakunnan alueelta. Projektin toteutuksen sisältö määrittyi yrityksen työhyvinvoinnin osa-alueiden tarpeiden mukaan, jotka kartoitettiin henkilökohtaisilla käynneillä. Yritysten tarpeet muodostuivat samansuuntaisiksi, joten osa koulutuksien sisällöistä oli kaikille yhteisiä ja osa yrityskohtaisia mm. työyhteisöjen kehittämiseen liittyvät asiat ja yrityskohtaiset TYKY -tilaisuudet. Koulutuksen toteuttajina olivat WinNovan ja SAMKin sosiaali- ja terveysalan opettajat ja opiskelijat. Pääasiallisina toteutuspaikkoina olivat yritysten toimitilat Satakunnassa: kouluttaja meni koulutettavien luo. Yksilön ja organisaation työhyvinvointia kartoitettiin alku- ja loppukyselyllä. Projektin aikana järjestettiin erilaisia yhteisen keskustelun ja oppimisen foorumeita koulutusorganisaatioiden, hyvinvointialan pk-yritysten sekä koulutusorganisaatioiden välillä. TYTTI-projektissa tehtiin ulkoinen välivaiheen arviointi, jonka mukaan hyvinvointialan pk-yrittäjät olivat epätietoisia siitä, mitä osaamista ja osaamisalueita kussakin koulutusorganisaatioissa on. Lisäksi havaittiin, että yhteistyö koulutusorganisaatioiden välillä oli vähäistä ja vakiintuneet työelämäyhteistyön käytännöt EURA JÄRJESTELMÄ 15/17

16 puuttuivat. Ulkoisen arvioinnin (Net Effect Oy) mukaan projekti oli onnistunut strategisesti ja työhyvinvointiteema oli ajankohtainen. Yrittäjien osallistumisen syitä lähteä mukaan projektiin olivat konkreettisuus, käytännön läheisyys, edullisuus, monipuolisuus ja mahdollisuus vaikuttaa sisältöön. Hyvinvointialan pk-yritysten mielestä omassa työympäristössä tapahtuva koulutus oli kaikkein paras yhteistyömuoto. Yrittäjät kokivat koulutukset hyvinä, ammatillinen osaaminen vahvistui, yhteiset TYKY - tilaisuudet vahvistivat ja lisäsivät yhteisöllisyyttä, yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista ja kehittymistä tapahtui.työyhteisöihin kohdistuva prosessimainen kehittäminen, joka linkittyi omaan työhön ja käytäntöihin koettiin erittäin hyödylliseksi. Koulutusorganisaatioiden osaaminen ja sen mahdollisuudet tulivat projektin aikana yrityksille ja sen henkilöstölle tutuiksi. Projekti vastasi hyvinvointialan pk-yritysten tarpeisiin. Työhyvinvointikartoituksen tulos (2011) oli, että yrityksissä työn hallinnan tunne ja työilmapiiri kehittyivät myönteisesti, esimiessuhteet lähenivät, tiedonkulku parani johdon ja henkilöstön välillä, yrityksen visio tarkentui, työkykyyn kiinnitettiin enemmän huomiota, koulutus lisääntyi, mutta itseluottamus ja usko palvelun laatuun heikkenivät. Koulutusorganisaatioiden ja hyvinvointialan pk- yritysten yhteisen keskustelun foorumit onnistuivat pienissä ryhmissä, joiden kokoonkutsujana oli projektipäällikkö. Opiskelijoiden asiakaspalvelutaidot kehittyivät, yksityinen sosiaali- ja terveysalan pk-yritys, sen toimintatavat ja -ympäristö tulivat tutummaksi. Opiskelijat kehittivät erilaisia tuotepaketteja(mm.tykytilaisuuksia). Asiantuntijaopettajien työelämän yhteistyöverkosto vahvistui, syntyi uusia ideoita, projektikokemus lisääntyi ja yritysyhteistyön lisääntymistä pidettiin tärkeänä. Opinnäyte- ja kehittämistöitä syntyi projektin aikana viisi. Projektin tuloksena valmistui työhyvinvoinnin malli, jolla ammatinharjoittaja ja ammatinharjoittajista koostuva työyhteisö voi arvioida, kehittää ja seurata omaa ja työyhteisön hyvinvointia sekä koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyön toimintamalli(valmis syyskuu). Projekti pystyi luomaan uudenlaisen palvelumallin, jossa ammatillinen toinen aste ja ammattikorkeakoulu yhdistivät osaamisensa, ja toimivat yhdessä asiantuntijoina ja kehittäjinä sekä hyvinvointipalvelujen tuottajina. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Satakunnan ammattikorkeakoulu/arkisto Maamiehenkatu PORI EURA JÄRJESTELMÄ 16/17

17 Päiväys ja allekirjoitus Anne Kärki Tutkimusjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 17/17

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas 31.3.2011 TAUSTATIETOJA HANKKEESTA Hallinnoija Sallan kunta Tavoitteena luoda hyvinvointivalmennusmalli ja koulutus sekä niihin liittyvän

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot