ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero SATELY/208/ /2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero Projektikoodi S10003 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi TYTTI- työvoiman ja yrittäjyyden tietotaito innovaatioiksi Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Satakunnan ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Anne Kärki Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Sirpa Isberg Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Suomalainen 2000-luvun työelämä elää jatkuvaa muutosta, joka merkitsee uusia haasteita myös työhyvinvoinnin edistämiselle. Kehittämistoiminta, elinikäinen oppiminen, huippuosaaminen, verkostoituminen ja innovaatiotoiminta ovat tämän prosessin avainsanoja. Yksityisen sektorin palvelutuotannon tarve hyvinvointialalla kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa suurten ikäluokkien eläköityessä. Yrittäjien voimavarat ovat rajalliset sekä ajallisesti että taloudellisesti toimia yksin. He kaipasivat yhteistyötahoja pystyäkseen toteuttamaan työyhteisöä koskevia kehit-tämistoimenpiteitä ja siten edistämään yrityksen toimivuutta.samkin hallin-noiman VERKA-projektin ja Porin ammattiopiston hallinnoiman SOTEVOIMA-projektin päättyessä yrittäjiltä nousi tarpeita työyhteisön työhyvinvoinnin selvit-tämisestä, yrittäjien koulutustarpeiden kartoittamisesta sekä koulutus- ja kehit-tämispäivien että työhyvinvointia lisäävien toimenpiteiden järjestämisestä. Lisäksi taustalla oli hoitotyön opiskelijan tekemä palvelutarvekysely (2008) tarvittavista palveluista sosiaali- ja terveysalan yrittäjille ja kolmannen sektorin toimijoille, jossa samat tarpeet nousivat esille. SAMKissa toteutettiin vuonna 2006 sotealan opetushenkilökunnalle kysely yrittäjyysvalmiuksien kehittämisestä, joka toi esille sen, että yrittäjyysvalmiuksia tulee kehittää sekä tiivistää ja monipuolistaa yhteistyössä yrittäjien kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 1/17

2 TYTTI- projektin tavoitteena oli vastata Satakunnan alueen hyvinvointialan pk-yrittäjien työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviin tarpeisiin SAMKin tuottamien palveluiden ja ammattiopistojen työelämän ja kehittämispalveluiden avulla. Tavoitteena oli yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen sotealan koulutuksissa (II-aste ja amk-taso), jotta alalle tuleva työvoima palvelisi paremmin yksityistä sektoria. Lisäksi tavoitteena oli uusien toimintamallien luominen yhteistyön syventämiseksi alan yrittäjien kanssa. Projektin loppuajan tavoitteena oli verkostoituminen ja eri toimijoiden yhteistyön edistäminen ja vahvistaminen, joka jatkuisi projektin päättymisen jälkeen normaalina toimintana. Tarkoituksena oli luoda kaikkia osapuolia palveleva yhteistyön toimintamalli. Kohderyhmänä oli Satakunnan alueen hyvinvointialan pk-yrittäjät ja heidän henkilöstönsä, jonka työhyvinvoinnin kehittämiselle oli selkeä tarve. Kohderyhmäksi valikoitui vanhusten, lasten, mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten palvelutalot ja yksityinen hyvinvointipalveluja tuottava yritys. Lisäksi kohderyhminä olivat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, heidän opettajansa ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakoulutasolla sekä kehittäjäorganisaatiot. Välillisesti projektin toiminta kohdistui kohderyhmien asukkaisiin sekä hyvinvointi-palveluita tuottavan yrityksen asiakkaisiin. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin visio oli Työhyvinvointitalo, josta käsin tuotetaan moniammatillisesti asiakkaalle hyvinvointivointipalveluita samasta toimipisteestä; yhden luukun periaatteella - koulutusorganisaatioiden päivittäisenä toimintana. Satakunnan maakuntaohjelman toimintasuunnitelmassa tavoitteena on myös asiakaslähtöinen ja laadukas palvelutarjonta, joka perustuu asiakkaan tarpeisiin. Ne turvataan uusilla ja joustavilla palveluiden tuottamistavoilla, jotka perustuvat yhteistyöhön, verkottumiseen ja työnjakoon. Tämä edellyttää julkisen sektorin, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä. Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta Projekti toteutettiin ajalla Projektia rahoitti Satakunnan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja siihen osallistuneet hyvinvointialan pk-yritykset. Satakunnan ammattikorkeakoulu hallinnoi ja koordinoi sekä vastasi tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Projektin osatoteuttajana oli Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Projekti alkoi virallisesti , ja kokoaikainen projektipäällikkö aloitti tehtävässään Projektin aloituksen myöhästymisen vuoksi Satakunnan ELY-keskus myönsi projektille jatkoaikaa asti. Osallistuvat yritykset valikoituivat projektipäällikön toteuttaman henkilökohtaisen markkinoinnin tuloksena. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projekteissa Projektin toteutuksen sisältö määrittyi yrityksen tarpeiden mukaan. Työhyvinvoinnin tarpeet kartoitettiin EURA JÄRJESTELMÄ 2/17

3 henkilökohtaisilla käynneillä ja kyselyllä neljältä hyvinvoinnin osa-alueelta; joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ammatillinen osaamisen osa-alue. Näiden pohjalta tehtiin työhyvinvoinnin toteutukselle suunnitelma, jota täydennettiin projektin aikana. Yritysten tarpeet muodostuivat melko samansuuntaisiksi. Esimerkkeinä ensiavun päivittäminen, kirjaaminen, lääkehoidon täsmäkoulutus, tutustumiskäynnit ja TYKY - tilaisuudet. Koulutukset toteutettiin pääsääntöisesti yrityksen toiminta-ympäristössä eli kouluttaja meni koulutettavien luo. Projektissa oli lisäksi muita toimijaryhmiä kuten ohjaus- ja projektiryhmä. Projektin ohjausryhmä seurasi projektisuunnitelman toteutumista ja toiminnan ohjausta projektipäätöksen mukaisesti. Projektin muutoshakemus tehtiin ja se hyväksyttiin Muutoshakemuksessa priorisoitiin tavoitteita, toimintaa ja budjettia, koska Porin ja Rauman ammattiopistot olivat yhdistyneet osaksi Länsirannikon Koulutus Oy WinNovaa alkaen. Budjetissa tehtiin kululuokkien sisällä muutoksia. Ohjausryhmän jäsenet edustivat koulutusorganisaatioita, hyvinvointialan pk-yrittäjiä ja rahoittajaa. Projektin synkronointia HYke-hankkeen kanssa oli varmistettu ristikkäisellä ohjausryhmä-edustuksella. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana yhteensä 9 kertaa. Ohjausryhmän jäsenet : Satu Salo Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (ent. Rauman ammattiopisto) puheenjohtaja Maija Saari Satakunnan ELY-keskus Anna-Mari Järvelä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (ent. Porin ammattiopisto) Marika Lähde PrizzTech, Hyke-projekti projektipäällikkö Anne Kärki SAMK tutkimusjohtaja Maija Hannukainen SAMK sihteeri Sirpa Isberg SAMK, TYTTI projektipäällikkö Ritva Annala SAMK asiantuntijajäsen Taru Anttila Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy, Po-ri Sinikka Lainio Sini Koivunen Markku Kivinen Ryhmäkoti Lumikki Oy, Rauma Hoitola Sini, Rauma Satakunnan Yrittäjät Projektiryhmä koostui koulutusorganisaatioiden edustajista ja asiantuntija-opettajista. Projektiryhmän jäsenet toimivat suunnittelun tukena ja ideoijana. Ryhmä kokoontui yhteensä 17 kertaa projektin aikana. Projektiryhmän jäsenet: Kaisu Honkala Anne Willemsen Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Lehtori, Porin vastuuhenkilö Länsirannikon Koulutus Oy WinNova EURA JÄRJESTELMÄ 3/17

4 Marja Flinck Lehtori, Rauman vastuuhenkilö SAMK, Pori KT, psykoterapeutti, lehtori Heli Lamminen SAMK, Soteekin Soteekin projektipäällikkö Kirsi-Leena Frigren Mari Törne SAMK SAMK, sosiaalialan lehtori Sata-esteetön hankkeen projektipäällikkö Yhteistyö ammatillisen toisen asteen kanssa Projektin tarjoamat palvelut toteutettiin yhteistyössä SAMKin ja WinNovan tuotta-mien palveluiden avulla. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa (ent. Porin ja Rauman ammattiopistot). Koulutuksen toteuttajina oli WinNovasta 21 sosiaali- ja terveysalan opettajaa sekä alan opiskelijoita. SAMKista osallistui 10 sosiaali- ja terveysalan opettajaa sekä laaja joukko sosiaali- ja terveysalan palvelukeskuksen eli Soteekin monialaisia opiskelijoita. Toteutuspaikkoina olivat pääsääntöisesti yritysten toimitilat Satakunnan alueella sekä koulutusorganisaatioiden tilat Porissa ja Raumalla. Yhteistyö oli tiivistä eri toimijoiden (asiantuntijaopettajat, opiskelijat, muut avain-henkilöt) kanssa Porissa sekä Raumalla. Porin vastuuhenkilön kanssa suunniteltiin yhteisiä koulutustilaisuuksia mielenterveyteen liittyen. Yhteistyö Satakunnan alueen hyvinvointialan pk-yrittäjien kanssa Henkilökohtaiset yrityskäynnit projektin alussa olivat markkinoinnin kannalta paras vaihtoehto. Ne lähensivät yritysmaailmaa ja koulutusorganisaatioita toisiinsa lähemmäksi toisiaan ja yhteinen kieli sekä aika oli ratkaiseva. Projektin lähtölaukaus oli , josta konkreettinen kehittäminen alkoi. Palvelusopimukset vahvistuivat kevään 2009 aikana. Muutama uusi yritys tuli mukaan vielä myöhemmässä vaiheessa. Kaikille yhteisiä koulutustilaisuuksia oli seuraavista aiheista: sisäinen yrittäjyys, kehityskeskustelut, kirjaaminen, tutustumiskäynnit, terveellisen ruokavalion haasteet ja keliakia, työssä jaksaminen sekä yrityskohtaiset mm. työyhteisön kehittymiseen liittyvät asiat (ryhmädynamiikka, roolit, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kuunteleminen ja arvostava kohtaaminen, erilaisuus), TYKY - tilaisuudet, terveys- ja kuntokartoitukset, keittiö- ja siivoushenkilöstön oma koulutus. Johtaja- ja lähiesimiesryhmille oli vuonna viiden kerran kokoontuminen kuukauden välein. Koulutus tapahtui koulutusorganisaatiossa ja koulutuksen sisältö oli mm. johtajan roolit ja mallit, esimies-alaistaidot sekä työhyvinvointi. Yhteistyö hyvinvointialan pk-yrittäjien kanssa oli säännöllistä ja aktiivista ja erilaisia menetelmiä hyödynnettiin. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden, työelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä Ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen oppilaitoksen kanssa aloitettiin verkostoituminen, jonka EURA JÄRJESTELMÄ 4/17

5 tavoitteena oli yhteistyön luominen ja syventäminen. Koulutusorganisaatioiden ja hyvinvointialan pkyrittäjien yhteisen keskustelun foorumeita ja työpajoja suunniteltiin ja toteutettiin projektin aikana. Lisäksi koulutusorganisaatioiden opiskelijat (amk ja toinen aste) lisäsivät yhteistyötä palveluiden tuottamisessa. Työhyvinvointikuntokartoitus Keväällä 2009 projektityöntekijä kartoitti projektissa mukana olleiden yritysten työhyvinvointia kyselyllä, jossa sitä tarkasteltiin yksilön ja organisaation näkökulmasta. Tuloksista julkaistiin selvitys, jossa olivat mukana kaikki hankkeessa 2009 mukana olleet yritykset. Sama henkilö teki saman kyselyn hankkeen lopussa keväällä Hankkeen aikana tapahtuneita muutoksia havainnoitiin yrityskohtaisesti vuosien 2009 ja 2011 kyselyaineistojen keskiarvoja vertailemalla. Aineiston tilastolaskennassa käytettiin SPSS-tilastoohjelmaa. Alkukyselyn tuloksia hyödynnettiin kolmiosaisessa työyhteisön kehittämis-prosessissa. Yhteistyö eri hankkeiden kanssa Projektin ohjausryhmään osallistui Hyke-hankkeen projektipäällikkö, jonka kanssa pidettiin säännöllisesti palavereja. Osa yrityksistä osallistui molempiin projekteihin. SAMKin tutkimusjohtaja oli myös HYKEhankkeen ohjausryhmässä. OSTU- Osaamisella parempaa tulosta, HYKE ja TYTTI - hankkeen projekti-päälliköt kokoontuivat vaihtamaan kuulumisia projektin aikana. Lisäksi TYTTI - projekti osallistui Satakunnan alueen hyvinvointiverkoston palave-reihin säännöllisesti. Projektipäällikkö osallistui myös osaan Välkky-projektin (ESR) järjestämiin koulutuksiin. Välivaiheen arviointi Projektille toteutettiin välivaiheen ulkoinen arviointi Net Effect Oy:n toimesta vuonna Arviointimenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysia, avaintoimijoiden haastatteluita sekä oli vuorovaikutteinen työpaja. Toteuttajat ja sidosryhmät näkivät projektin onnistuneen strategisesti ja työhyvinvointiteemaa pidettiin ajankohtaisena. Opiskelijoille projekti antoi mahdollisuuden tutustua yksityisiin sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksiin ja niiden toimintaympäristöön. Kehittämissuosituksina arvioitsijat esittivät muun muassa erilaisia yhteisen keskustelun ja oppimisen foorumeita yhteisen vision ja tavoitteiden tunnis-tamiseksi ja toteuttamiseksi. Havaintona oli, että koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyölle oli tarvetta, joka onnistuu vain konkreettisella vastuutuksella ja organisoinnilla. Jatkuvuuteen olisi tärkeää kiinnittää huomiota, koska projektin päättyessä toiminta usein loppuu. Tuloksena havaittiin, että ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen välillä yhteistyö oli vähäistä vaikka molemmat kouluttavat osittain -samalle kentälle väkeä. Lisäksi työelämän ja koulutusorganisaatioiden väliltä puuttuivat vakiintuneet yhteistyön käytännöt. Työterveyshuollon osuus Työterveyshuollon tietämystä projektista lisättiin yhteistyöpalavereilla Satakunnan työterveyspalvelun EURA JÄRJESTELMÄ 5/17

6 palvelupäälliköiden kanssa. Pääasiassa yrittäjän omalle vastuulle jäi projektista tiedottaminen omaan työterveyshuoltoon. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) vastasi yritysten hankkimisesta mukaan projektiin ja yksityisen rahoitusosuuden sekä laskennallisen rahoituksen (yritysten raportoimat palkat) keräämisestä. SAMKin tutkimusjohtaja oli päävastuullinen henkilö ja projektipäällikkö vastasi operatiivisesti tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä työn järjestelyistä ja sujuvuudesta. Osa-aikainen projektisihteeri vastasi talouden seuraamisesta ja viestinnästä yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova vastasi projektihakemuksen mukaisesta toteutuksesta omalta osaltaan sekä työmääräarvion toteutumisesta ja rahoittajan edellyttämästä raportoinnista hallinnoijalle. WinNovan vastuuhenkilöiden tehtävät määriteltiin erillisessä sopimuksessa. He vastasivat oman organisaationsa seurantatiedoista, jotka toimitettiin projektin hallinnoijalle. Vastuuhenkilöille oli varattu tietty tuntimäärä hallinnollisiin tehtäviin. Lisäksi tehtäviin kuului tiedottaminen WinNovan henkilöstölle, ohjaaminen seurantatietojen täyttämisessä sekä projektiryhmän kokoontumiseen osallistuminen kerran kuukaudessa. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektipäällikkö vastasi tiedottamisesta yhdessä projektisihteerin kanssa. Tiedotussuunnitelma laadittiin ja sitä päivitettiin tarvittaessa. Ulkoisen arvioinnin (2010) mukaan projektin elinkaaren alkuajan viestintä oli riittävää. Koettiin, että projektipäällikkö kävi usein yritykissä ja puhui projektista eri sidosryhmille. Aktiivisuus ja henkilökohtaiset kontaktit koettiin hyväksi. Ulkoisen viestinnän tehostaminen oli kuitenkin yksi kehittämiskohde. Tulosten ja toiminnan kertominen julkisuutta hyödyntäen olisi lisännyt projektin ja koulutusorganisaatioiden sekä hyvinvointialan tunnettavuutta. Viestintää tehostettiin keväällä 2010 uutiskirjeillä yrityksille sekä koulutusorganisaatioille. Lisäksi WinNovan vastuuhenkilö kirjoitti henkilöstölehteensä artikkelin. Viestinnässä käytettyjä keinoja olivat: intranet, sisäiset ja ulkoiset tiedotteet, yhteiset kokoukset eri toimijoiden kanssa, henkilökohtaiset käynnit ja soitot, opinnäytetorit, markkinakirjeet oppilaitoksiin ja yrityksiin, työpajat, Soteekin opiskelijoille säännöllisesti järjestetyt infotilaisuudet projektista ja EURA JÄRJESTELMÄ 6/17

7 opinnäytetyöaiheista sekä opiskelijakansio, posterit, työhyvinvoinnin seminaareihin osallistuminen, projektin alku- ja lopputilaisuus, yhteiset koulutustilaisuudet, lehtiartikkelit, yrityskohtaiset käynnit yms. Vuorovaikutus oli aktiivista eri sidosryhmien kanssa. Yrittäjän vastuulle jäi sisäinen tiedottaminen projektin toteuttamista koulutuksista. Eri vuosille tehtiin toimintasuunnitelma ja -kertomus. Projektin alkutilaisuus oli ja projektin päätöstilaisuus oli Satakunnan ELY-keskus valitsi projektin EU:n rakennerahasto-ohjelman yhdeksi hyväksi hanketoiminnaksi vuonna Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin tavoitteet olivat laajat resursseihin nähden ja kokonaisuuden hahmottaminen vei aikaa. Projektin alussa painotus oli liikaa työhyvinvoinnin kehittämisessä, jolloin toinen painopiste eli yhteistyön kehittäminen koulutusorganisaatioiden ja työelämän välillä viivästyi. Lähtölaukauksessa ( ) kootun palautteen mukaan haasteena oli hankkeen laaja-alaisuus ja pitkäkestoisuus, useat eri toimijat, yrityskohtainen resursointi ja aikataulutus. Lisäksi tiedon kulku, tulosten mittaus sekä jatkuvuuden turvaaminen herättivät kysymyksiä. Nämä samat asiat osoittautuivat haasteellisiksi hankkeen edetessä. Vuosi 2010 oli muutosten aikaa yrityksille sekä koulutusorganisaatioille. Monet epävarmat tekijät kuten kilpailutukseen ja lamaan liittyvät ongelmat vaikuttivat haitallisesti suunnitelmalliseen kehittämiseen ja sitoutumiseen. Eri toimijoiden kenttä oli laaja koskien koko Satakuntaa. Koulutus-organisaatioiden ja yritysten yhteistyön kehittämisen ongelmia olivat yhteisen ajan löytyminen, peruuntumiset, oikeiden henkilöiden kohdentaminen muutoksen jälkeen, laajat organisaatiot ja erilaiset toimintatavat. Samoja henkilöitä kuormitti myös koulutusorganisaatioiden muutosprosessi, joka lisäsi heidän työmääräänsä. Yritysten osallistuminen koulutuksiin oli haasteellista, sillä työvuorojen järjestäminen vaati sovittelemista ja suunnittelua, jonka vuoksi tiedottamisen piti olla oikeaan aikaan suunnattua ja informatiivista. Yrityksissä ammattitaitoisista työntekijöistä alkaa olla puutetta ja sijaistyövoimaa vaikea saada, mikä sairasepidemian kohdatessa vähensi osallistumisten mahdollisuutta. Lisäksi Rauman alueen yrityksillä oli harvemmin mahdollisuus osallistua yhteisiin koulutuksiin Porissa matkan, ajan ja työjärjestelyiden vuoksi. Ulkoisen arvioinnin raportissa (2010) todettiin, että koulutusorganisaatioilla ja yritysten välillä ei ole ollut vakiintuneita tiedonvälityskanavia tai yhteistyön malleja. Markkinointiin käytetty aika oli liian vähäistä resurssipulan vuoksi. Projektisihteeri oli osa-aikainen ja hän oli kuormittunut lukuisten hankkeiden vuoksi. Asiantuntijaopettajille kokonaistyöaikaseurantalomakkeen täyttäminen oli ongelmallista, sillä he kokivat sen EURA JÄRJESTELMÄ 7/17

8 hankalaksi täyttää perustehtävän lisäksi. Yritysten laskennallisen osuuden kerääminen vaati muistuttamista ja pyytämistä useaan kertaan. Yritykset eivät tunteneet koulutusorganisaatioiden vahvaa osaamista ja sen tuomia mahdollisuuksia heille. Koulutusorganisaatioiden ja yritysten väliltä puuttui linkki, joka mahdollistaisi yhteistyön kehittämisen tulevaisuudessa. Yrityksillä ei riitä välttämättä resursseja kehittää työhyvinvointiaan yksin vaan he tarvitsevat yhteistyötahoja toteuttamaan niitä. Työelämälähtöinen ohjelma kuten eräs yrittäjä hyvin kuvasi voisi olla hyvä vaihtoehto. Se olisi kokonaisvaltainen ohjelma, jossa koulutusorganisaatiot ja yritykset laativat yhdessä osaamissuunnitelman (kehittämissuunnitelma) pitemmälle aikavälille. Projektiryhmäläiset kokivat ongelmaksi oman roolin löytämisen projektissa. Sen sisäistäminen vei aikaa ja vaati oman prosessinsa. Kehittämissuositukseksi he esittivät, että hyvinvointipizzaa edelleen kehitettäsiin ja tuotteistettaisiin. Lähihoitajien työssäoppimiskentäksi toivotaan SAMKin sosiaali- ja palvelukeskusta. Lisäksi yhteyshenkilöt koulutusorganisaatioiden välillä toisivat projektille jatkuvuutta. Alkukartoituksen perusteella johtajilla ja lähiesimiehillä (esim. sairaanhoitajat) oli tarvetta oman roolinsa vahvistamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen yms. Lisäksi vertaistuen tarve, yhteinen aika, erilaisten tapausten pohtiminen, keskustelu nousivat kehittämisen kohteiksi.lähiesimiesten (esim. vastaava sairaanhoitaja) omista tarpeista lähtevä esimiestaitojen kehittäminen tukisi heidän työssäjaksamistaan. Oppilaitosten toimintakulttuuri vaati projektipäälliköltä opettelemista, koska opetusmaailma oli hänelle vieraampi ympäristö. Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen oli laaja tavoite ja sitä olisi voinut tukea omalla erillisellä hankkeella. Suositukset Koulutusorganisaatioiden yhteyshenkilöt voisivat järjestää verkostolle erilaisia yhteisen keskustelun ja oppimisen foorumeita yhteisen vision ja toimenpiteiden tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi verkottumista voidaan tukea muodostamalla yrittäjien toimialan mukaisia ryhmiä, joissa voi olla eri teemoja sekä kartoittamalla ja kehittämällä lähiesimiesten koulutustarvetta. Verkoston jatkuvuuden takaamiseksi tarvitaan konkreettisia vastuutukseen ja organisointiin kuten verkoston ylläpitoon ja koollekutsumiseen liittyviä päätöksiä. Lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelma yhteistyön kehittämiseen, jossa jompikumpi organisaatio ottaa päävastuun toiminnan jatkuvuuden toteutuksesta. Opettajien tulisi arvioida opiskelijoiden yrityksissä ja asiakastyössä vaadittavia valmiuksia ja varmistua niiden riittävyydestä sekä olla tarvittaessa tukena. Tuen tarve vaihtelee ja se tulisi huomioida resursseissa. EURA JÄRJESTELMÄ 8/17

9 Koulutusorganisaatioiden osaaminen ja mahdollisuudet tulivat projektin aikana yrityksille tutuiksi, mutta silti he toivoivat palveluiden tuotteistamista enemmän. Palveluita pitäisi kehittää vielä enemmän asiakkaan tarpeiden lähtökohdista. Palvelukokonaisuus täytyy kuvata ja määritellä hyvin asiakkaan kanssa, muuten tuotetta ei voi kehittää. Oppilaitosten vastuuhenkilöiden tehtävät määriteltiin projektisopimuksessa, joka toimitettiin myös asianomaiselle. Tehtävien tarkentaminen ja vastuunottaminen olisi vaatinut enemmän yhteistä aikaa (resurssit) hankkeen alussa. Myös yrittäjät olisi pitänyt kutsua koolle projektin alkuvaiheessa ja opastaa vaadittavien lomakkeiden täyttämisessä. Toimiva työpari tai -tiimi tai assistentti voisi täydentää projektin osaamista ja verkostoa, jakaa kokemuksia ja ehkäistä projektipäällikön ylikuormitusta. Lisäksi se auttaa prosessimaisessa työotteessa, auttaa henkilökemioissa sekä varmistaa tietotaidon säilymisen projekteissa ja organisaatioissa. 8. PROJEKTIN TULOKSET TYTTI- projekti perustui laajaan kumppanuuteen, jossa yhdistyi ammattikorkeakoulu, ammatillinen toinen aste ja hyvinvointialan pk-yritykset ja heidän henkilöstönsä tarpeet. Projekti tuki toimenpiteillään yritysten toiminnan edellytysten paranemista ja henkilöstön jaksamista. Se täydensi ja syvensi olemassa olevia palveluita sekä lisäsi koulutusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Projektin tavoitteena oli saada 20 hyvinvointialan pk-yritystä Satakunnan alueelta ja 200 osallistujaa. Tämä tavoite ei toteutunut täysimääräisesti, sillä projektiin osallistui aluksi 186 osallistujaa 17 hyvinvointialan pkyrityksestä. Syksyllä 2010 yksi yritys sanoutui irti palvelusopimuksen työnantajan vaihtuessa, jolloin lopullinen määrä oli 181 osallistujaa 16 hyvinvointialan pk-yrityksestä. Projektin markkinointi vaati aikaa, suunnitelmallisuutta ja tiivistä henkilökohtaista yhteydenottoa Satakunnan alueen hyvinvointialan pkyrityksiin. Henkilökohtaiset yrityskäynnit todettiin tärkeiksi. Molemmat osapuolet olivat varanneet riittävästi aikaa ja tilan vuoropuhelulle. Konkreettisuus, käytännön läheisyys, edullisuus, monipuolisuus ja mahdollisuus vaikuttaa sisältöön olivat yrittäjän osallistumisen syitä lähteä mukaan projektiin. Lisäksi työhyvinvoinnin teema oli ajankohtainen. Projekti pystyi vastaamaan pk-yritysten tarpeisiin ja saavutettiin win-win tilanne. Koulutuksiin osallistuvien määrä vaihteli, mihin vaikutti myös koulutuksen toteutuksen paikka, sisältö, aiheen kiinnostavuus, ajankohta, tuliko tieto tarpeeksi ajoissa jne. Koulutuksen sisältö ei vastannut aina odotuksia. Sen vuoksi erityisen tärkeää on yrityksen taustatietojen huolellinen analyysi ja tarpeiden kartoittaminen hyvinkin tarkkaan sekä suunnittelu yhdessä yrittäjän kanssa. Yritykset olivat erilaisia toiminnaltaan ja rakenteeltaan, mikä asetti tietyt haasteet suunnittelijalle ja toteuttajalle. Koulutuksiin osallistuminen vaati esimieheltä työvuorojen järjestelyitä, jotta mahdollisimman moni olisi päässyt osallistumaan. Sen vuoksi koulutusten ajankohta oli ilmoitettava riittävän ajoissa heille (6vkoa ennen). Tämä ei aina toteutunut riippuen erilaisista syistä. Yritysten arki on kiireistä ja tilanteet muuttuvat nopeasti. EURA JÄRJESTELMÄ 9/17

10 Yrittäjä tai johtaja osallistui usein arjen työhön ja sen toiminnan pyörittämiseen. Pääasiassa yrittäjän vastuulle jäi projektin koulutusten markkinointi henkilökunnalle. Ulkoisen arvioinnin tuloksena (2010) havaittiin, että ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen välillä yhteistyö oli vähäistä, vaikka molemmat kouluttavat osittain -samalle kentälle väkeä. Lisäksi työelämän ja koulutusorganisaatioiden väliltä puuttuivat vakiintuneet yhteistyön käytännöt. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän välinen yhteistyö lisääntyi projektin aikana. Yhteisten tapaamisten osallistujamäärät eivät olleet suuria, mutta pienemmissä ryhmissä vuoropuhelu oli sitäkin tehokkaampaa. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän palaverit onnistuivat paremmin keväisin, mutta syksyiset tapaamiset jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Ulkoisen arvioinnin järjestämään työpajaan ( ) osallistui työelämän ja koulutusorganisaatioiden edustajia. Syksylle järjestetty ( ) samanlainen työpaja jouduttiin sen sijaan perumaan. Marraskuussa ( ) kokoontui työelämä ja koulutusorganisaation edustajista koottu pienryhmä kehittämisen palaveriin. Koulutusorganisaatioiden väliset tapaamiset onnistuivat pienimmissä ryhmissä. Johtaja ja lähiesimiesryhmät kokoontuivat kuukauden välein viisi kertaa, mutta työhyvinvoinnin prosessi jäi puuttumaan, koska ryhmien kokoonpano vaihtui ja ryhmäytymistä ei päässyt kehittymään. Työyhteisöjen kehittäminen Työyhteisötasolla kehittymistä tapahtui työhyvinvoinnin kaikilla osa-alueilla. Ammatillinen osaaminen vahvistui,yhteistyö ja verkostoituminen vahvistui, työhyvinvointi lisääntyi ja henkilöstön koulutus päivittyi. Yritysten väliset käynnit hiipuivat pienen osallistujamäärän vuoksi. Ulkopuolisia tutustumiskäyntejä toteutettiin vain yksi. Haaste oli löytää kaikkia kiinnostava kohde ja sen suunnittelu ja toteutus vaatii paljon aikaa ja resursseja. Hyvinvointialan pk-yritysten mielestä omassa työympäristössä tapahtuva koulutus oli kaikkein paras yhteistyömuoto. Työyhteisön prosessimainen kehittäminen, jopa lyhytkin (3 kertaa) koettiin kokonaisuudessaan erityisen hyödylliseksi. Asioiden linkittäminen omaan työhön ja käytäntöihin palveli kehittämistä. Työyhteisön jäsenet oppivat reflektoimaan omaa toimintaansa, ja oppimista sekä kehittymistä tapahtui sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Koettiin, että yhteisöllisyys lisääntyi työpaikalla. Hyvin suunniteltu ja valmisteltu prosessimainen lähestymistapa tuotti tuloksia. Osallistumisprosentti oli suurempi kotikentällä ja ilmapiiri oli vapaampaa. Lisäksi toteutettiin työyhteisön kehittämiseen liittyvää - Ryhmädynamiikka ja roolit -koulutuskokonaisuutta. Asioiden käsittelyssä käytettiin toiminnallisia menetelmiä, dialogista keskustelua ja ryhmätyöskentelyä. Työyhteisö koki erittäin tärkeäksi esimiehen mukanaolon. Yksilöhoidoissa käytiin Porissa ja Raumalla. Ammattiopistot palveluineen olivat heille vieraampia paikkoja. Projektin ansiosta opiskelijat saivat lisää asiakkaita ja tunnettavuutta ja heidän asiakaspalvelutaitonsa kehittyivät. Samoin yritykset ja heidän asiakkaansa tulivat tutuiksi opettajille. Myös yhteistyö oli sujuvaa heidän kanssaan.syntyi yhteistyön kehittämiseen ideoita ja yhteydenotto helpottui tutustumisen myötä. EURA JÄRJESTELMÄ 10/17

11 Työhyvinvointikartoituksen tuloksena valmistui (2011) kahdeksan raporttia yksittäisten yritysten työhyvinvoinnin kehityksestä vuosien aikana. Uusintakyselyssä oli käytössä sama kysely, joka kohdistui yksilön ja organisaation työhyvinvointiin. Tuloksena voidaan todeta, että työn hallinnan tunne ja työilmapiiri kehittyivät myönteisesti, esimiessuhteet lähenivät, tiedonkulku parani johdon ja henkilöstön välillä, yrityksen visio tarkentui, työkykyyn kiinnitettiin enemmän huomiota, koulutus lisääntyi, mutta itseluottamus ja usko palvelun laatuun heikkeni. Suurin osa asiantuntijaopettajista oli valmis lähtemään yrityksiin kouluttamaan. Opetustunteihin valmistautuminen vaati enemmän aikaa, joustavuutta, luovuutta, soveltamista ja rohkeutta. Koskaan ei tiennyt minkälainen ympäristö oli vastassa, ja mitkä odotukset työyhteisöllä oli koulutuksen suhteen. Kouluttaja joutuu laittamaan itsensä myös peliin astuessaan vieraalle maaperälle. Kuitenkin kokemuksena koulutustapahtuma oli rikastuttava ja yhteistyön kehittäminen enemmän työelämään päin oli rakentavaa. Projektityöstä kertyi myös kokemusta, työelämän yhteistyöverkosto vahvistui ja he saivat uusia ideoita koulutukseen. Lisäksi he pitivät yhteistyön lisäämistä yritysmaailman kanssa tärkeänä. Koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä haluttiin kehittää myös enemmän. Asiantuntijaopettajat olivat aktiivisesti mukana ja sitoutuneita osaamisen sekä yhteistyön kehittämiseen. Opiskelijoiden kehittyminen Koulutusorganisaatioiden opiskelijoiden keskuudessa yrittäjämäinen työote lisääntyi.opiskelijoille projekti antoi mahdollisuuden tutustua yksityiseen sosiaali- ja terveysalan pk-yritykseen ja sen toimintatapoihin sekä -ympäristöön. Opiskelijat kehittivät erilaisia tuotepaketteja, joita hyödynnetään tarjottavissa palveluissa. Itsenäinen työskentely, TYKY-päivien suunnittelu ja toteutus asiakaslähtöisesti toi heille uutta kokemusta yrittäjyydestä. Ammatillisen toisen asteen opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat virkistys- ja teemapäiviä yrityksiin ja yhteistyössä opiskelijoiden kanssa toteutettiin mielenterveysviikolla Hyvän olon kohtaamista päivä. Lisäksi kauneus- ja kampaamopalveluopiskelijat sekä jalkojenhoitajaopiskelijat toteuttivat halukkaille yksilöhoidon. Hoiva-alan yrittäjyydestä keskusteltiin ryhmäohjaajan tunneilla. Opinnäyte- ja kehittämistöitä valmistui projektin aikana viisi. SAMKin opinnäytetyöt ovat saatavissa osoitteesta: pdf- muodossa.lisäksi projektista valmistuu pieni kirjanen ja julkaisu. Projektiryhmän jäseniltä kysyttiin kokemuksia vuoden 2010 lopussa. Työhyvinvoin-titeema ja sen edistäminen kulki koko projektin ajan vahvasti kantavana voimana. Osalle projektissa työskentely oli uutta ja kokemuksena se oli positiivinen, avartava ja rikastuttava. Koettiin, että molemmat koulutusorganisaatiot on saatu liikahtamaan kohti yhteistyötä. SAMKin Soteekki ja Tytti -projekti kulkivat yhdessä yhteistä matkaa, joka toi yrityksiä Soteekkiin ja Soteekin toiminta kehittyi. Lähihoitajaopiskelijoille ammattikorkeakoulun sosiaali- ja palvelukeskus toimi myös työssäoppimiskenttänä, joka oli tärkeä ja konkreettinen avaus oikeaan suuntaan. EURA JÄRJESTELMÄ 11/17

12 Osa ohjausryhmän jäsenistä koki tärkeimpänä antina henkilökunnan yhteisen koulutuksen saaminen ja yrittäjien sekä oppilaitosten lähentyminen. Jatkossa yrittäjät tietää mistä saa koulutusta täsmätarpeeseen. Näkyvyyttä olisi kaivattu enemmän. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Tuotokset Projektiryhmän tuotoksena syntyi hyvinvoinnin tuote eli hyvinvointipizza tai -pankki. Tuotetta kehitetään vielä. TYKY - tilaisuuksia (4h) oli kaksi projektin aikana ja ne toteutettiin yrittäjälle sopivan ajankohdan mukaan. Soteekin opiskelijat kehittivät TYKY-toimintaan erilaisia tuotepaketteja, jotka toteutettiin erilaisissa ympäristöissä. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat itsenäisesti TYKY-toiminnan sisällön yrityksen toiveiden perusteella. Lisäksi opiskelijat tutustuivat yritykseen ja johtajaan ennen TYKY-tilaisuutta. Opiskelijoiden palvelut saivat kiitettävää palautetta TYKY-päivien toteutuksesta ja ne vastasivat odotuksia. TYKY-tilaisuudet olivat luonteeltaan erilaisia, liikunnallisia ja toiminnallisia yhteistyön kehittämiseen liittyviä, joita sosionomiopiskelijat toteuttivat. Rentoutustuokiot saivat hyvää palautetta. Opiskelijat tekivät tuotteen palvelusuunnitelman, johon sisältyi myös arviointi. Yritysten yhteiset TYKY- tilaisuudet vahvistivat yhteishenkeä ja loivat yhteisöllisyyttä. Ammatillisen toisen asteen opiskelijat toteuttivat koulutusorganisaatioiden tiloissa yksilöhoitoja hyvinvointiin liittyen. Lisäksi toisen asteen opiskelijat toteuttivat palvelutalojen asukkaille virkistyshetkiä ja teemapäiviä, jotka toivat heille piristystä jokapäiväiseen arkeen. Lähihoitajaopiskelijat olivat myös työssäoppimisjaksolla SAMKin sosiaali- ja palvelukeskuksessa, jolloin he moniammatillisesti toteuttivat ja suunnittelivat TYKY-tilaisuudet. Terveystarkastukset ja erilaiset kartoitukset olivat vuonna opiskelijoiden toteuttamana yrityksen tiloissa myös tuotos. Opiskelijat suunnittelivat lomakkeita, ohjeita yms. terveystarkastuksiin ja kartoituksiin liittyen. Yrittäjälle ja henkilöstölle tällainen vaihtoehto oli hyvä; se helpotti osallistumista, sai hyvää tietoa arvoistaan ja asiantuntevaa ohjausta ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen heräsi. Tämä oli ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan sekä opiskelijoille äärimmäisen tärkeä oppimiskokemus.(asiakkaan kohtaaminen, vieras työympäristö, vastuu). Opinnäytetyöt ja erilaiset kehittämistehtävät olivat konkreettisia tuotoksia. Työyhteisöprosessikoulutus, joka suunnitellaan yksilöllisesti yrityksen tarpeiden mukaan yhdessä yrittäjän kanssa. Työhyvinvoinnin kuntokartoituskyselyn raportti on yrityksen käytössä projektin päättymisen jälkeen, jonka mukaan kehittämiskohteet voidaan määritellä seuraavaksi vuodeksi. Kysely on helppo ja nopea täyttää ja yhteenvedon voi tehdä myös excel-taulukolla. EURA JÄRJESTELMÄ 12/17

13 Toimintamallit Projekti loi uudenlaisen palvelumallin, jossa ammatillinen toinen aste ja ammattikorkeakoulu yhdisti osaamisensa, toimi yhdessä asiantuntijoina ja kehittäjinä sekä hyvinvointipalvelujen tuottajina. Toimintamalleja syntyi työhyvinvointiin ja koulutusorganisaatioiden sekä työelämän yhteistyöhön. Opinnäytetöiden tuloksena syntyi työhyvinvoinnin malli, jolla ammatinharjoittaja ja ammatinharjoittajista koostuva työyhteisö voi arvioida, kehittää ja seurata omaa sekä työyhteisön hyvinvointia. Luotu työhyvinvoinnin malli pohjautui kehittävän työntutkimuksen toimintajärjestelmän rakennemalliin. Mallia testattiin työrauhan osa-alueen yhteisöllisyyden kehittämisessä. Tavoitteena oli työrauhan parantaminen työyhteisössä. Työhyvinvoinnin malli on sovellettavissa muihinkin alalla toimiviin ammatinharjoittajiin. Kuitenkin aluksi tarvitaan ulkopuolista tutkija-kehittäjää ekspansiivisen oppimistoiminnan käynnistäjänä ja ohjaajana. Tutkijan tehtävänä on tarvittavan aineistonkeruun suunnittelu yhdessä työyhteisön kanssa sekä sen työstäminen käsiteltävään muotoon. Toisena tuloksena valmistuu syyskuussa 2011 koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyön toimintamalli, jonka tavoitteena on lisätä työelämän tietoisuutta koulutusorganisaatioiden toiminnasta ja osaamisalueista sekä vahvistaa ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Kaikki toteutuneet koulutukset ja palvelut jakautuivat tasapuolisesti sukupuoleen ja ikään katsomatta. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työhyvinvoinnin kehittämiselle on ollut selkeä tarve ja toteutunut palvelu on ollut asiakaslähtöistä. Yritysten tarpeet kartoitettiin ja yhteistyö työelämän kanssa oli molemminpuolista tutustumista. Tämä oli asiakaslähtöistä palvelua (täsmäkoulutus, mo-nipuolinen, koulutusten saaminen, aktiivisuus) parhaimmillaan. Opettajien osaamista hyödynnettin alueellisesti ja tutustuttiin alan yrityksiin sekä oppilaitoksiin. Opiskelijoiden asiakaspalvelutilanteita vahvistettiin yrityskäynneillä; yksityinen sektori ja yrittäjyys tulivat tutummaksi. Aloitusseminaari, jolloin tapahtui verkostoitumista ja hanke sekä yritykset tulivat tutummiksi toisilleen. Työhyvinvoinnin kysely yrityksille yksilö- ja organisaatiotasolla, joka oli helppo ja nopea täyttää (mukaillen Marja-Liisa Mankan mukaan.) Hankkeessa syntyi yhteistyössä SAMKin sosiaali- ja terveysalan palvelukeskuksen kanssa tuotepaketteja, jotka yrittäjät ovat todenneet työhyvinvointia tukevaksi. Oppilaitokset ja niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat tulleet tutuiksi yrittäjille. Yrittäjien mukaan henkilökunnan huomioonottaminen koulutuksissa on ollut ensiarvoisen tärkeää, mikä on toteutunut mm. EURA JÄRJESTELMÄ 13/17

14 työyhteisökoulutuksissa. Välivaiheen ulkoisen arvioinnin yhteydessä oli mahdollisuus vielä muuttaa projektin suuntaa. Toteutettiin säännöllinen arviointi toteutuneista koulutuksista ja palveluista, joista tehtiin yhteenveto. Palautteen perusteella pyrittiin kehittämään palveluita. Eri hankkeiden säännöllisten palaverien kautta tunnettavuus lisääntyi Satakunnan alueella. Verkostoituminen edistyi ja erilaisia toimintamalleja kehitettiin. Toteutettiin opinnäytetöitä yhteistyössä työelämän kanssa. Yrityskohtaisilla ja ulkopuolisilla tutustumiskäynneillä tapahtuu verkostoitumista, osaaminen vahvistuu ja syntyy uusia ideoita. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyö tulee jatkumaan erilaisissa muodoissa. Molemmat koulutusorganisaatiot vastaavat itsenäisesti yhteistyön kehittämisestä. Yhteisen kehittämisen siemen on kylvetty, mutta sen kasvattaminen vaatii aikaa, luottamusta, suunnitelmallisuutta ja resursseja sen toteuttamiseen. Työhyvinvoinnin malli on sovellettavissa muihinkin alalla toimiviin ammatinharjoit-tajiin. Kuitenkin aluksi tarvitaan ulkopuolista tutkija-kehittäjää ekspansiivisen oppimistoiminnan käynnistäjänä ja ohjaajana. Tutkijan tehtävänä on tarvittavan aineistonkeruun suunnittelu yhdessä työyhteisön kanssa sekä sen työstäminen käsiteltävään muotoon. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyön toimintamalli voidaan siirtää toteuttavaksi, jos sen kehittäminen vastuutetaan sekä siihen sitoudutaan. Hyvinvointialan pk-yritykset toivoivat edelleen työhyvinvoinnin jatkamista ja syste-maattista kehittämistä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. TYTTI -projektissa onnistuttiin kehittämään osaamista, joka on yksi tärkeimpiä yrityksen menestystekijöitä. Osaamisen kehittäminen ja uusiutuminen jatkuu SAMKin täydennyskoulutuskeskuksen hallinnoiman OSTU-hankkeen toteuttamien osaamiskartoituksien avulla. Sen avulla vanhustyön palvelutalot saavat tiedon tulevaisuuden osaamistarpeista ja tarvittaessa lyhytkestoista koulutusta eli näin osaaminen vahvistuu ja koulutustarpeet pystytään kohdentamaan parhaalla mahdollisella tavalla. EURA JÄRJESTELMÄ 14/17

15 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 82 % ,83 69 % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 18 % ,81 31 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA TYTTI -työvoiman ja yrittäjyyden tietotaito innovaatioiksi projekti oli Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Länsirannikon Koulutusyhtymä Oy WinNovan kanssa yhteistyössä toteutettu hanke, jota hallinnoi Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK). TYTTI -projekti perustui laajaan kumppanuuteen, jossa yhdistyivät ammattikorkeakoulu, ammatillinen toinen aste, näiden opettajat ja opiskelijat sekä hyvinvointialan pk-yritysten tarpeet ja osaaminen. Projektia rahoitti Satakunnan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja siihen osallistuneet hyvinvointialan pkyritykset. Projekti alkoi ja päättyi TYTTI-projektin tavoitteena oli vastata Satakunnan alueen hyvinvointialan pk-yrittäjien työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviin tarpeisiin SAMKin tuottamien palveluiden ja ammattiopistojen työelämän ja kehittämispalveluiden avulla. Lisäksi tavoitteena oli yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen sotealan koulutuksissa (ammatillinen toinen aste ja amk-taso)ja uusien toimintamallien luominen yhteistyön syventämiseksi alan yrittäjien kanssa. Projektiin osallistui 181 osallistujaa 16 hyvinvointialan pk-yrityksestä, jotka valikoituivat projektipäällikön toteuttaman henkilökohtaisen markkinoinnin tuloksena. Osallistujat olivat vanhusten, lasten, mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten palvelutaloja, sekä yksityinen hyvinvointipalveluja tuottava yritys Satakunnan alueelta. Projektin toteutuksen sisältö määrittyi yrityksen työhyvinvoinnin osa-alueiden tarpeiden mukaan, jotka kartoitettiin henkilökohtaisilla käynneillä. Yritysten tarpeet muodostuivat samansuuntaisiksi, joten osa koulutuksien sisällöistä oli kaikille yhteisiä ja osa yrityskohtaisia mm. työyhteisöjen kehittämiseen liittyvät asiat ja yrityskohtaiset TYKY -tilaisuudet. Koulutuksen toteuttajina olivat WinNovan ja SAMKin sosiaali- ja terveysalan opettajat ja opiskelijat. Pääasiallisina toteutuspaikkoina olivat yritysten toimitilat Satakunnassa: kouluttaja meni koulutettavien luo. Yksilön ja organisaation työhyvinvointia kartoitettiin alku- ja loppukyselyllä. Projektin aikana järjestettiin erilaisia yhteisen keskustelun ja oppimisen foorumeita koulutusorganisaatioiden, hyvinvointialan pk-yritysten sekä koulutusorganisaatioiden välillä. TYTTI-projektissa tehtiin ulkoinen välivaiheen arviointi, jonka mukaan hyvinvointialan pk-yrittäjät olivat epätietoisia siitä, mitä osaamista ja osaamisalueita kussakin koulutusorganisaatioissa on. Lisäksi havaittiin, että yhteistyö koulutusorganisaatioiden välillä oli vähäistä ja vakiintuneet työelämäyhteistyön käytännöt EURA JÄRJESTELMÄ 15/17

16 puuttuivat. Ulkoisen arvioinnin (Net Effect Oy) mukaan projekti oli onnistunut strategisesti ja työhyvinvointiteema oli ajankohtainen. Yrittäjien osallistumisen syitä lähteä mukaan projektiin olivat konkreettisuus, käytännön läheisyys, edullisuus, monipuolisuus ja mahdollisuus vaikuttaa sisältöön. Hyvinvointialan pk-yritysten mielestä omassa työympäristössä tapahtuva koulutus oli kaikkein paras yhteistyömuoto. Yrittäjät kokivat koulutukset hyvinä, ammatillinen osaaminen vahvistui, yhteiset TYKY - tilaisuudet vahvistivat ja lisäsivät yhteisöllisyyttä, yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista ja kehittymistä tapahtui.työyhteisöihin kohdistuva prosessimainen kehittäminen, joka linkittyi omaan työhön ja käytäntöihin koettiin erittäin hyödylliseksi. Koulutusorganisaatioiden osaaminen ja sen mahdollisuudet tulivat projektin aikana yrityksille ja sen henkilöstölle tutuiksi. Projekti vastasi hyvinvointialan pk-yritysten tarpeisiin. Työhyvinvointikartoituksen tulos (2011) oli, että yrityksissä työn hallinnan tunne ja työilmapiiri kehittyivät myönteisesti, esimiessuhteet lähenivät, tiedonkulku parani johdon ja henkilöstön välillä, yrityksen visio tarkentui, työkykyyn kiinnitettiin enemmän huomiota, koulutus lisääntyi, mutta itseluottamus ja usko palvelun laatuun heikkenivät. Koulutusorganisaatioiden ja hyvinvointialan pk- yritysten yhteisen keskustelun foorumit onnistuivat pienissä ryhmissä, joiden kokoonkutsujana oli projektipäällikkö. Opiskelijoiden asiakaspalvelutaidot kehittyivät, yksityinen sosiaali- ja terveysalan pk-yritys, sen toimintatavat ja -ympäristö tulivat tutummaksi. Opiskelijat kehittivät erilaisia tuotepaketteja(mm.tykytilaisuuksia). Asiantuntijaopettajien työelämän yhteistyöverkosto vahvistui, syntyi uusia ideoita, projektikokemus lisääntyi ja yritysyhteistyön lisääntymistä pidettiin tärkeänä. Opinnäyte- ja kehittämistöitä syntyi projektin aikana viisi. Projektin tuloksena valmistui työhyvinvoinnin malli, jolla ammatinharjoittaja ja ammatinharjoittajista koostuva työyhteisö voi arvioida, kehittää ja seurata omaa ja työyhteisön hyvinvointia sekä koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyön toimintamalli(valmis syyskuu). Projekti pystyi luomaan uudenlaisen palvelumallin, jossa ammatillinen toinen aste ja ammattikorkeakoulu yhdistivät osaamisensa, ja toimivat yhdessä asiantuntijoina ja kehittäjinä sekä hyvinvointipalvelujen tuottajina. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Satakunnan ammattikorkeakoulu/arkisto Maamiehenkatu PORI EURA JÄRJESTELMÄ 16/17

17 Päiväys ja allekirjoitus Anne Kärki Tutkimusjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 17/17

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymmenien kokemus

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Kaarina Latostenmaa, projektipäällikkö Foorumix Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena Satakunnan ammattikorkeakoulu Euroopan

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot