Maidontuottajien hyvinvointihanke työkuntotutkimuksen kehittämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maidontuottajien hyvinvointihanke työkuntotutkimuksen kehittämisessä"

Transkriptio

1 Tutkimusesittely Paavo Rissanen Marita Korhonen Heikki Laitinen Maidontuottajien hyvinvointihanke työkuntotutkimuksen kehittämisessä Suomalainen maataloustyö kansallisesti tärkeimpänä peruselinkeinona on elänyt kaikkein rankimmin työelämän muutoksen aikaa. Maatilojen lukumäärä vähenee viiden prosentin vuosivauhtia EU:n tehokkuuspyrkimysten siivittämänä. Kiristyneet elämän ehdot ovat tuoneet korostetusti esille karjatilallisten uupumuksen, sairaalloisuuden ja näköalattomuuden. Tässä tutkimusesittelyssä kuvataan maidontuottajien aloitteesta ja Osuuskunta Pohjolan Maidon päätöksellä rakennettua, maidontuottajien tarpeista lähtevää työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä siihen liitetyn työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuden arvioinnin hanketta. Viimemainittu on pilotti, joka tavoitteena on löytää yhteistyöpohjainen työväline kuntoutustarpeen tunnistamiseen. Kuntoutus 9 63

2 Johdanto Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 6 MYEL-vakuutettuja 87 7, miehiä 57 ja naisia 3 5. Määrä on vähentynyt noin 5 % vuosittain. Vuoteen mennessä vakuutettuja arvioidaan olevan 6. Tällä hetkellä suurin ikäryhmä on 4 49-vuotiaat, seuraavaksi eniten on 3 39-vuotiaita ja 5 54-vuotiaita. Pienimmät ikäluokat ovat ja 8 9-vuotiaat. Keskimääräinen peltopinta-ala tilaa kohden on vuosina kasvanut hehtaarista 34 hehtaariin. Maataloustyö on edelleen ruumiillisesti ja yhä yleisemmin myös henkisesti raskasta. Pitkäaikaissairaudet haittaavat työssä ja työkyky koetaan muuta väestöä heikommaksi todennäköisesti työn kuormittavuudesta johtuen. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niiden oireet ovat yleisiä. Usein eletään voimavarojen äärirajoilla ja jatkuvan epävarmuuden tilassa. Monet tutkimukset ovat päätyneet toteamukseen, että kaikki mahdollinen vaatimusten ja voimavarojen tasapainotus on tarpeen. Erityisesti keskiikäiset emännät tarvitsevat tukea työkykynsä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. He kokevat työnsä rasittavaksi ja heillä on enemmän työssä haittaavia pitkäaikaissairauksia kuin maatalousyrittäjillä keskimäärin. Terveiden elintapojen ohjaus ja neuvonta on jaksamisen ja hyvän elämän tavoitteiden kannalta keskeistä. Se antaa aikaa ja uskallusta itselle (Karttunen 3, Rissanen 6). Muutokset aiheuttavat kuormitusta ja paineita. Konkreettinen esimerkki on Euroopan unioniin liittyminen. Se on johtanut useimmiten työmäärän odottamattomaan lisääntymiseen ja osaamisen epävarmuuteen, joita asenteetkin ovat ruokkineet. Keskeisiä tuen muotoja olisivat silloin yritystoiminnan kannattavuuteen liittyvä yrittäjyysneuvonta ja kannustava tukipolitiikka. Yhtä hyvin tarvitaan maaseudun erilaisten sosiaalisten verkostojen vahvistamista sekä terveyttä edistävää ja tukevaa ammattiapua, kuten työterveyshuoltoa, tyky-toimintaa ja tarpeenmukaista, viiveetöntä kuntoutusta (Kivistö ym. 4, Mäittälä 6). Hyvinvointihankkeen lähtökohdat Osuuskunta Pohjolan Maidolla oli hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna noin 6 maidontuotantotilaa 4 kunnan alueella, pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla. Ne työllistivät keskimäärin,8 henkilöä tilaa kohti. Maitotilan välillinen työllistämisvaikutus jalostuksessa, kuljetuksessa, kaupan alalla sekä lomitus- ja palvelutuotannossa on huomattava. Maitotilat pitävät maaseutua asuttuna ja viljeltynä. Karjan laiduntaminen on osa kulttuurimaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n selvityksen mukaan maidontuotannon kehitysnäkymät vuonna 7 olivat: - maidontuottajien lukumäärä vähenee noin 5 % vuodessa - tilakoko kasvaa noin hehtaarin vuodessa - tilakohtainen maidontuotanto lisääntyy noin litraa eli yhden lehmän tuoton verran vuodessa ja - lehmien keskituotanto kasvaa noin,5 % vuodessa. 64 Kuntoutus 9

3 Yleinen odotus on, että tuotantoaan jatkavat tilat investoivat ja laajentavat tuotantoaan turvatakseen toimeentulonsa. Seurauksena on huomattava työmäärän lisäys ja useilla tiloilla maidontuottajien uupuminen. Sen taustalla ovat: - ruumiillisesti raskas jatkuva toistotyö ilman säännöllisiä vapaapäiviä - vähitellen pahenevat sairaudet ja rasitusoireet työstä selviytyminen on tärkeämpää kuin vaivojen ehkäisy tai hoitaminen ajoissa - erityisesti keski-ikäiset kokevat poliittisesti ohjatut muutokset henkisesti uuvuttaviksi ja - yksinäisyys suuret tilat ovat aikaisempia kauempana toisistaan. Näiden tekijöiden johdosta ja alueen maidontuottajien tekemän aloitteen pohjalta Osuuskunta Pohjolan Maito päätti käynnistää hankkeen maidontuottajien hyvinvoinnin edistämiseksi. Se valitsi kumppanikseen toiminta-alueensa keskellä sijaitsevan Rokuan Kuntokeskuksen, jolla on kokemusta sekä työikäisten maatalousyrittäjien ja muiden ammattiryhmien monialaisesta työhönkuntoutuksesta että tyky-toiminnasta. Näistä lähtökohdista malli voitiin kehittää kohderyhmän tarpeiden mukaiseksi. Maidontuottajien hyvinvointihanke on samalla myös osa Pohjois-Pohjanmaalla luotua maakunnallista työohjelmaa maatilatalouden kehittämiseksi. Hankkeen yhteistyökumppanit muodostivat ohjausryhmän ja käytännön vetovastuu oli projektipäälliköllä. Ohjausryhmässä olivat Osuuskunta Pohjolan Maidon, kuntoutuskeskuksen, maidontuottajien ja Pohjanmaan TE-keskuksen edustajat, jotka valvoivat ja ohjasivat toteutusta. Projektiryhmä koostui asiantuntijoista. Hankkeeseen kuului keskeisesti myös itsearviointi, jonka perusteella hiottiin toiminnan yksityiskohtia asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. Pääasiallinen rahoittaja oli Pohjois-Pohjanmaan TEkeskus ESR- ja kansallisen kanavan kautta (79 %). Pohjolan Maidon osuus oli % ja tuottajien omavastuu %. Hanke toteutettiin vuosina 3 6. Kohderyhmät ja tavoitteet Hyvinvointihankkeen varsinaisena, Pohjolan Maidon maidontuottajien tarpeista lähtevänä tavoitteena, oli auttaa osallistujia löytämään henkilökohtaiset keinot ylläpitää omaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista työkykyä niin, että lisääntyvä työmäärä ei uuvuta tuottajia kesken työuraa. Työn hallinnan, sen mielekkyyden, parisuhdetaitojen ja elämän ehtojen kehittämisellä oli tarkoitus vahvistaa uskoa ammattiin ja tuotannon jatkuvuuteen. Tavoite oli, että osallistuja päätyy tekemään oman hyvän elämän suunnitelmansa asiantuntijoiden ja verkoston tukemana. Henkilökohtaisten tarpeiden perusteella osa hyvinvointijaksoihin osallistuneista ohjattiin asiantuntijayhteistyönä ja maidontuottajan ehdoilla toteutettuun työkyvyn ja elämäntilanteen arviointiin. Tarvittaessa laadittiin kuntoutuksen ja muiden jatkotoimenpiteiden suunnitelma lausuntoineen ja yhteydenottoineen. Tästä kokonaisuudesta käytettiin työnimeä työkuntotutkimus. Verkostoyhteistyötä jäntevöitettiin järjestämällä työnohjausta tuottajien kanssa yhteistyötä tekeville Pohjolan Maidon neuvojille ja Kuntoutus 9 65

4 ohjaajille. Sen tavoitteena oli tiedottamisen parantuminen, osallistujien valinnan onnistuminen ja heidän tukemisensa prosessin eri vaiheissa. Toteutus Hankekokonaisuus koostui Pohjolan Maidon maidontuottajatiloilla työskenteleville henkilöille kuntoutuskeskuksessa toteutetuista, pääsääntöisesti kolmen vuorokauden hyvinvointijaksoista, niiden samankestoisista seurantajaksoista, vuorokauden hyvinvointipäivistä ja 3 vrk kestävistä työkuntotutkimuksista. Lisäksi järjestettiin Pohjolan Maidon :n neuvojan ja asiakaspalvelutyöntekijän työnohjauksen ohella sekä yleistä ohjausta että tiedottamista tuottajapäivillä. Tietojen vaihtoa ja yhteistyötä rakennettiin alueellisesti ja kotimaan opintomatkalla. Hyvinvointijaksot ja -päivät Hyvinvointijaksot toteutettiin henkilön ryhminä. Maidontuottajat täyttivät ennen ensimmäiselle jaksolle tuloaan kyselylomakkeen, jossa kysyttiin heidän omaa arviotaan senhetkisestä työkyvystä, jaksamisesta, terveydentilasta ja sen vaikutuksesta työssä selviytymiseen. Lomake sisälsi osia Impulssi-instituutin Voimavarat työssä -kyselystä (Tiusanen ym. 998, Tiusanen ). Kysymykset terveydentilan aiheuttamista rajoituksista päivittäisissä tehtävissä rakentuivat RAND-36:n mukaisesti (Aalto ym. 995). Sosiodemografiset tiedot kerättiin samassa yhteydessä. Noin vuoden kulutta alkujakson jälkeen oli mahdollisuus osallistua seurantajaksolle, jota edelsi suppeampi kysely keskeisiksi todetuista alueista. Tällä jaksolla tarjottiin tilaisuutta osallistua myöhemmin vielä hyvinvointipäiviin kertaa maidontuottajalle sopivana ajankohtana. Kaikki hyvinvointijaksot olivat teemoitettuja. Alkujakson jälkeisessä toiminnassa osallistujalla oli mahdollisuus valita itselleen sopivat ja tarpeellisimmaksi kokemansa teemat, joiden aihepiiri monipuolistui projektin kestäessä. Kaiken kaikkiaan valittavana oli 4 aihetta: aktiivinen terveysliikunta, jaksaminen ja voimaantuminen, kädentaidot, parisuhde, painonhallinta, rentous, vanhemmat ja perhe, miesten kesken/naisten kesken, työn tekemisen myytit, ystävyys- ja rakkaussuhteet, kuntoliikunta, verkostoituminen sekä tapaturmien ehkäisy ja ensiapu. Yhdistelmäjaksoilla oli osioita useilta alueilta, ja asiakas sai tarpeidensa mukaisesti valita muutaman teemajakson tai päivän noin puolentoista vuoden prosessiksi. Työkuntotutkimus Kokenut kuntoutuskeskuksen työterveyslääkäri valitsi jokaisen hyvinvointiprojektin aloitusjakson osallistujista kyselylomakkeiden perusteella sopivaksi katsomiaan maidontuottajia lyhyeen haastatteluun. Sen yhteydessä tarkennettiin kyselyn tietoja. Samalla arvioitiin alustavasti työkykyä sekä kuntoutuksen, lisäselvitysten ja ajankohtaisten jatkotoimenpiteiden tarvetta. Näiden tietojen perusteella mm. sovittiin yhteydenotosta työterveyshuoltoon. Selvissä tapauksissa laadittiin lausunto kuntoutukseen ja henkilö ohjattiin erikoislääkärikonsultaatioon tai muihin lisätutkimuksiin. Tämän alustavan 66 Kuntoutus 9

5 selvittelyn jälkeen sovittiin ajankohta, jolloin henkilö tulee varsinaiseen, laajempaan työkuntotutkimukseen. Valinnassa työterveyslääkäri painotti oman haastattelunsa lisäksi lomakkeen dikotomisten kysymysten vastauksia, jotka esimerkiksi asteikolla 5 poikkesivat keskiarvosta huonompaan suuntaan. Ensisijaisesti ne koskivat työkykyä, ammatinvaihtosuunnitelmia, uupumuksen astetta ja työkyvyn terveydellisiä rajoituksia. Toiseksi tärkeimpinä hän piti vuoden aikana työssä onnistumista, koulutuksen, ammattitaidon ja luovuuden hyväksikäyttöä työssä, perussairauksia, kuntoliikunnan harrastusta ja työterveyshuollon asiakkuutta. Myös avointen kysymysten vas- Kaavio. Työkuntotutkimuksen prosessi. I Valmistelu. Esitiedot Kutsu ja esitietolomake hyvinvointijaksolle ilmoittautuneelle Esitietolomakkeen palautus kurssisihteerille viikko etukäteen Kurssihteeri tekee koosteen lomakkeen kriittisistä kysymyksistä Kansiointi ja osallistujien nimi- ja osoitelista. Valinta haastatteluun Lääkäri perehtyy esitietoihin 4 vrk ennen jakson alkua esivalinta: terveydentila, työkyky Jakson vetäjä(t) (psykologi, ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja tai fysioterapeutti) ja lääkäri yhdessä seuraavana päivänä: osallistujien erityispiirteet valinta lääkärin haastatteluun Lääkäri ilmoitus ajanvaraukseen lääkärin vastaanottoaika Jakson vastuuhenkilö tiedottaa haastateltaville 3. Haastattelu Lääkäri (3 min): työkuntotutkimuksen tarve tai ohjaus omaan hoitoyksikköön (tth, pth) jatkotutkimus ja/tai kuntoutuslausunto/-hakemus Työkuntotutkimuksen tarve + asiakkaan osallistumishalukkuus 4. Tutkimuksen määrittely Lääkäri: laajuus (työryhmän jäsenet) lääkäri, työterveyshoitaja, (työ)fysioterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä, ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja, toimintaterapeutti Lääkäri ja asiakas: kiireellisyys ( 6 kk) Lääkäri: kirjallinen yhteenveto asiakkaalle viikon sisällä Osastosihteeri: asiakirjojen kansiointi Kurssisihteeri: lomakkeiden taltiointi 5. Tutkimuksen ajanvaraukset Kurssisihteeri: sovittujen työntekijöiden ajanvaraus, kutsu tutkittavalle Lääkärin allekirjoittama todistus liitteeksi lomatoimisto (lomittajan saaminen) Kuntoutus 9 67

6 II Toteutus 6. Valmistelu Kurssisihteeri: potilaskansio Työryhmän jäsenille kirjallinen ohjelma ja osallistuvien työntekijöiden lista Asiakkaan saapuminen, kirjautuminen ja ohjaus tulotapaamiseen 7. Tulotapaaminen Työryhmän jäsen: perehdytys ohjelmaan, laitoksen turvaohjeet, tilat, vapaa-ajan ohjelma 8. Yksilölliset tutkimukset Ohjelman mukaiset työryhmän jäsenten yksilölliset keskustelut Laajuus päätetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti LAAJA: lääkäri ( t), työterveyshoitaja ( t), psykologi (x,5 t), sosiaalityöntekijä (x,5 t), (työ)fysioterapeutti ( t lihaskunto, liikkuvuus, ergonomia, epäsuora ergometritesti (,5 t), liikuntaohjelman teko ja ohjaus ( t), ekg KESKITASO: lääkäri ( t), työterveyshoitaja ( t), (työ)fysioterapeutti kuten edellä, psykologi tai sosiaalityöntekijä (x,5 t), ekg SUPPEA: lääkäri ( t), työterveyshoitaja (-,5 t), yksi muu em. asiantuntija 9. Muu ohjelma RYHMÄT: mm. liikunta- ja ohjausryhmät YHTEISPALAVERI: työryhmän jäsenten kesken, työryhmä + asiakas tutkimuksen tulokset, jatkosuositukset ja sopiminen kuntoutuskertomuksen jakelusta PALAUTE: työryhmän jäsen + asiakas epäselvät asiat, palautelomake, kirjallinen suostumus kuntoutuskertomuksen jakelusta. Lausunto Työryhmän jäsenet lääkärille Lääkäri asiakkaalle ja tämän määräämälle, muut tarpeelliset lausunnot (mm. SvA, SvB) Lääkärin lausunnot asiakkaalle vk:n kuluessa Seurannasta sopiminen: esim. vuoden kuluttua hyvinvointijaksolla suunnitelmien toteutuminen, uudet jatkosuositukset tarvittaessa taukset vaikuttivat valintoihin. Näitä olivat esimerkiksi alkoholi- ja parisuhdeongelmat sekä pienten lasten hoitouupumus. Valintaa ei yleensä tehty, jos henkilö oli ollut 3 vuoden sisällä kuntoutuksessa. Työkuntotutkimukset tehtiin pääsääntöisesti muutaman kuukauden kuluessa lääkärin haastattelusta. Ajankohdan määrittämisessä otettiin huomioon tutkittavalle sopiva aikataulu ja lääkärin toteama kiireellisyysarvio. Lypsykarjayrittäjän kiireisimpänä kesäaikana tutkimuksia ei kuitenkaan tehty. Työkuntotutkimus oli tiimityötä, jossa lääkäri valitsi tiimin jäsenet tutkittavan tarpeiden 68 Kuntoutus 9

7 mukaisesti. Rakenteeltaan se oli joko laaja, keskilaaja tai suppea, mutta myös täysin asiakkaan tarpeiden mukaisesti räätälöity (kaavio ). Seurantajaksolla työkuntotutkimuksessa olleet kävivät lääkärin haastattelussa, jolloin selvitettiin suositusten toteutuminen ja arvioitiin lisä- ja jatkotutkimustarpeet. Seurantaajankohta oli 3 8 kuukauden kuluttua tutkimuksesta. Keväällä 7, keskimäärin runsas kolme vuotta tutkimuksesta, tehtiin suppea kirjekysely työkuntotutkimukseen osallistuneille. Se keskittyi eri vaiheissa esiin tulleiden keskeisten asioiden kartoitukseen ja suositusten toteutumiseen. Tätä varten asiakkaat allekirjoittivat kirjallisen suostumuksensa saatuaan selvityksen kerätyn tiedon tarkoituksesta, käsittelystä ja salassapidosta. Kaikki hyvinvointihankkeeseen osallistuneet Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 37 maidontuottajaa, joilla oli runsas osallistumiskertaa hyvinvointijaksoille ja -päiville eli keskimäärin lähes kolme (,8) kertaa kutakin maidontuottajaa kohti. Osallistujista miehiä oli 47 % (n=75) ja naisia 53 % (n=97). Lähtötilanteessa koko joukon Ikä, v iän keskiarvo oli 46,5 vuotta (6-67) ja mediaani 47 vuotta (kuvio ). 6 7 Ikäryhmistä 4 5-vuotiaat oli suurin, 4 %. 3 vuotta täyttäneitä tai sitä nuorempia oli vain 3 ja yli 6-vuotiaita yhdeksän 5 6 henkilöä. Neljäsosa osallistujista oli kouluttamattomia. Kaikilta ei kuitenkaan saatu 4 5 vastausta koulutustaustasta, vaan 83:n osalta se jäi puutteelliseksi (kuvio ). 6 4 Kuvio. Hyvinvointihanke: asiakkaat ikäryhmittäin, %-osuudet (N=364). Ikä, v % Kuvio. Hyvinvointihanke: osallistujien koulutus (%-osuudet, N=89). Selite: Ei koulutusta, Maa-/metsätalous, 3 Muu ammatillinen, 4 +3 ja 5 Korkeakoulu Koulutustaso % 3 4 5% 5 4 Koulutustaso 3 Kuntoutus 9 69

8 Tyytymättömyys terveydentilaan (6 %) nousi tärkeämmäksi kuin vastaava ongelma työtilanteessa (8 %) tai henkisessä tasapainossa (6 %, kuvio 3). Viidenneksellä työssä jaksamista auttoivat oma tyytyväisyys työn laatuun tai mahdollisuus itse säädellä työmääräänsä ja tehtäviään. Lähes yhtä merkitseviä olivat perheen ja läheisten tuki (6 %) tai harrastukset ja muu vapaa-aika (5 %). Kolmannekselle parasta työssä oli itsenäisyys ja neljäsosalle vaihtelevuus. Työolosuhteet, työaika, työtoverit ja työn taloudellinen kannattavuus merkitsivät vähän. Kolme neljäsosaa maidontuottajista pystyi hyödyntämään ammattitaitoaan työssään hyvin. 68 %:lla terveydentila ei ollenkaan tai merkittävästi rajoittanut työntekoa, mutta useammalla kuin joka kymmenennellä terveydellinen rajoite oli huomattavan suuri (kuvio 4). Vain runsaalla kolmanneksella ei ollut lainkaan hoitoa vaativaa perustautia. Suuri osa perusjoukosta oli vähintään ylipainoisia. Vaikka koko joukon painon keskiarvo oli 78 kg, kehon painoindeksin (BMI) mediaani oli 7. Viimeisen kahden vuoden aikana ennen hyvinvointiprojektin aloittamista sairauslomapäiviä oli vaihtelevasti ja hajonta suuri. Keskiarvo oli 9±65 vrk ja mediaani 9. Maidontuottajat olivat pitäneet edeltävän vuoden aikana lomapäiviä yllättävänkin runsaasti sitovaan työhönsä nähden. Lähes 7 % oli ollut lomalla yli vrk ja vain aniharva 8 vrk tai vähemmän (kuvio 5). Työterveyshuolto oli säännöllisesti järjestetty ja sitä käytetty 65 %:lla ja kokonaan järjestämättä vain 3 %:lla maidontuottajista. Lähes kolme neljästä oli tyytyväisiä perhe-elämään ja parisuhteeseen, mutta useammalla kuin joka kymmenennellä siinä oli Kuvio 3. Tyytyväisyys terveydentilaan, työtilanteeseen ja henkiseen tasapainoon. (N=37; - tyytymätön, + tyytyväinen) 5 + +/ Terveys Työ Tasapaino 7 Kuntoutus 9

9 7 Jatkuva 6 Ajoittain 5 Ei/lievä % % Kuvio 4. Hyvinvointihanke: terveydentilan aiheuttamat rajoitukset työssä, % osallistujista. (N=356) ongelmia. Muissa ihmissuhteissa ongelmia oli viidellä prosentilla. Viidennes oli tyytymätön harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan 7 mahdollisuuksiin. Yli puolella kuntoliikunnan harrastus joko kokonaan puuttui tai oli 6 hyvin vähäistä. Aktiivisia ja terveyssuositusten mukaisia liikunnan harrastajia oli vain 5 7 %. Asumistyytyväisyys oli korkea (78 %) 4 ja tyytymättömyyttä oli vähän (4 %). Puolet % oli tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, 3 vain vajaalla 4 %:lla se ei ollut tyydyttävä. Ammatinvaihtoa suunnitteli kolmannes vastanneista. Seuraavan viiden vuoden aikana kuitenkin lähes 6 % suunnitteli panostavansa hyvin paljon tai huomattavasti juuri omaan työhönsä, hyvin vähän tai ei lainkaan joka kymmenes. 8 pv Viidesosa 9 4 pv 5 ei katsonut pv tarvitsevansa kuntoutusta ja lähes kolmannes piti sitä tarpeellisena. Hyvinvointiprosessin toimivuus Hyvinvointijaksot ja -päivät osoittautuivat toimiviksi projektin tavoitteiden ja yksilöiden tarpeiden suuntaisesti. Hankkeen 8 pv 9 4 pv 5 pv Kuvio 5. Hyvinvointihanke: osallistujien lomapäivien lukumäärä edeltävän vuoden aikana. (N=357) toimintamalli ja sisältö on joustanut ja elänyt osana osallistujien arkea, vaikka ongelmakenttä oli hyvin moninainen ja erittäin yksilöllinen. Onnistumista kuvastaa se, että jokainen osallistuja teki käytännössä oman hyvän elämän suunnitelman ja jopa paransi sitä prosessin aikana (kaikkiaan 54 suunnitelmaa). Vertaistuki on vahvistanut uskoa ja uskallusta omaan ammattiin ja työhön. Asiakastyytyväisyyskyselyssä 85 % vastanneista arvioi osallistumisensa tarpeelliseksi oman tulevaisuuden kannalta. Hyvän elämän suunnitelman tavoitteena oli aktivoida maidontuottajia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Niin miehillä kuin naisillakin keskeisimmäksi tavoitteeksi jäi fyysisen kunnon parantaminen ja ylläpitäminen. Seuraavaksi eniten tavoitteita asetettiin elämäntapojen korjaamiseen, henkiseen hyvinvointiin ja työn hallintaan, tässä jär- Kuntoutus 9 7

10 jestyksessä. Naiset pääsivät kaikissa ikäryhmissä paremmin tavoitteisiinsa kuin miehet. Naisilla toteutuivat hyvin etenkin henkisen hyvinvoinnin ja työn hallinnan tavoitteet, ja tätä toivottiin myös hankkeen tavoitesuunnitelmassa. Fyysisen kunnon kehittäminen edellyttää jatkuvuutta ja asennemuutosta. Osuuskunta Pohjolan Maito on tehnyt suuren panostuksen hankkeeseen kokonaisuudessaan ja verkoston rakentamiseksi aivan erikseen. Verkosto on avain hyvinvoinnin kehittymiseen edelleen. Työkuntotutkimus Työkuntotutkimukseen valittiin 37 maidontuottajan perusjoukosta 56 henkilöä (5 %). Näistä kehotusten jälkeen vastasi kolmivuotisseurannan kirjekyselyyn 43 henkilöä (77 %). Kolme vastaajista kielsi antamansa tiedon käytön jatkoarviointia varten, joten lopulliseksi aineistoksi jäi 4, joka kuitenkin edustaa 7 % tutkimuksessa olleista. Näistä 3 (3,5 %) oli miehiä ja 7 (67,5 %) naisia, joten naisten osuus oli selkeästi suurempi kuin hyvinvointiohjelmassa. Tutkimuksen ohjaushetkellä he olivat iältään hiukan nuorempia kuin perusjoukko: keskiarvo oli miehillä 47 vuotta (35 6) ja naisilla 44 (35 6). Ensimmäisellä hyvinvointijaksolla tehdyn valinnan jälkeen tutkittavat ohjautuivat työkuntotutkimukseen keskimäärin 3,5 kuukauden kuluttua, jolloin myös selvitettiin ohjausvaiheen suositusten toteutuminen (kts. kaavio ). Tutkimusjoukon jäsenet olivat työkuntotutkimukseen tullessaan selvästi sairaampia ja uupuneempia ja terveydentila rajoitti työtehtäviä useammin kuin perusjoukkoon kuuluvilla. Kun hyvinvointihankkeen muilla osallistujilla sairauslomien keskiarvo viimeisen kahden vuoden ajalta oli 9±65, tutkimusasiakkailla se oli 5±8. Kun :lla 4:stä ei ollut samalla ajanjaksolla lainkaan sairauslomia ja seitsemällä oli yli 9 vrk viimeisen kahden vuoden aikana, pitkät sairauslomat olivat kasautuneet osalle joukosta. Yhdellä miehistä sairauslomapäiviä oli vuosi, yhdellä puoli vuotta ja kahdella vrk. Naisista kahdella oli pitkä sairauslomajakso (8 ja 5 vrk). Naisista yhdellä oli eläkehakemus vireillä, yhdellä osaeläke ja yhdellä tuotantosuunnan muutos meneillään, kaksi odotti lasta ja yksi oli opiskelemassa sairaanhoitajaksi. Yhdellä oli myös ammattitautiepäily. Kahdella miehellä ja yhtä monella naisella oli masennuslääkitys. Miehistä yksi oli ollut olkaleikkauksessa ja yhdellä oli jatkuvaa hoitoa vaativa krooninen sairaus. Subjektiivista kuntoutustarvetta oli yli kolmanneksella. Lisätietoa kuntoutuksesta ja tutkimuksesta kaipasi yli puolet ja vain yksi ilmoitti, ettei tarvitse kuntoutusta tai tutkimuksia. Ensimmäinen seuranta 3 8 kuukautta tutkimuksesta Ensimmäisessä seurannassa arvioitiin valinnan ja tutkimusprosessin onnistumista. Sen suoritti kuntoutuskeskuksen ylilääkäri strukturoitua seuranta- ja arviointilomaketta käyttäen. Muutoin hän ei toiminut hankkeen lääkärinä. Kiistaton tutkimuksen tarve todettiin 85 %:lla, eli valinta oli onnistunut varsin hyvin. Tutkimuksen sisältö vastasi tarkoin asiakkaan tarpeisiin, joka perustunee siihen, 7 Kuntoutus 9

11 että lopulta lähes 8 % tutkimuksista tehtiin laajoina asiakkaiden moniongelmaisuuden johdosta. Kolmella neljästä havainnot olivat tärkeitä, suositukset merkittäviä ja seuranta tapahtui suunnitelman mukaisesti. Vain neljälle tutkituista ei voitu tehdä konkreettista suunnitelmaa. Puolet työkuntotutkimuksessa olleista ohjattiin arviointikäynnille kuntoutuskeskukseen hyvinvointipäivien yhteydessä. Tutkituista 7:lle laadittiin kuntoutuslausunto Kelalle ja yksi Melalle. Niissä ehdotettiin ASLAK-, TYK- tai muuta kurssijaksoa, elinkeinotukea tai kuntoutustutkimusta. Terveyskeskukseen, pääosin työterveyslääkärille ohjattiin 7 henkilöä (7 miestä ja naista) ja erikoislääkärikonsultaatioon yksi asiakas. Kuntoutuslaitoksella oli merkittävä rooli sekä seurannan järjestäjänä että kuntoutusaloitteen tekijänä. Vaikka tutkittavat olivat varsin yleisesti työterveyshuollon piirissä, kuntoutustarve oli jäänyt tunnistamatta ja osittain sen arvioinnissa oltiin nyt jo myöhässä. Kaikki arviointi- ja seurantakäynnit kuntoutuskeskuksessa toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Osalla kuntoutus oli meneillään, osalle oli tehty päätös ja pieni osa hylätty. Terveyskeskus- ja työterveyshuoltoseurannat toteutuivat vaihtelevasti. Keskimäärin seuranta oli vähäistä sekä palaute niukkaa ja harvinaista. Kuntoutuskeskuksessa aloitettu lääkehoito jatkui. Toinen seuranta 3 vuotta tutkimuksesta Työkuntotutkimuksen kolmen vuoden seurannassa (taulukko ) miehistä 83 % ja naisista 89 % oli työssä. Kahden miehen ja yhden naisen eläkkeelläolo ja yhden naisen sairausloma selittyy pitkäaikaissairaudella ja kirurgista hoitoa vaatineella yläraajan sairaudella. Työkyvyn ja terveydentilan kehitys on naisilla myönteisempi kuin miehillä. Runsas puolet arvioi olevansa työssä kahden vuoden kuluttua. Sairaalloisuus ja siitä johtuva terveydentilan heikkeneminen, uupumus ja masennus yhdessä EU-prosessien kanssa selitti tätä näköalattomuutta. Tälle ryhmälle kuntoutustoimenpiteetkin olivat myöhässä ja johtivat usein hylkäyspäätöksiin. Harrastustoiminnan lisääntyminen näkyy erityisesti naisten yleisen aktivoitumisen osana. Erittäin tärkeänä tuloksena on pidettävä sitä, että lähes kaikilla on nyt voimassa oleva työterveyshuoltosopimus. Sen perusteella olisi toivottavaa, että yhä useampi maidontuottaja otettaisiin työterveyshuollon aktiiviseen seurantaan ja viiveettömään sairauksien tutkimukseen ja hoitoon. Kahdella kolmasosalla emännistä kuntoutus on toteutunut suunnitelmien mukaisesti, mutta miehistä vain viidenneksellä ja näillä hylkäyspäätöksetkin ovat yleisiä. Toisaalta huomattavalla osalla hyvinvointihanke oli jatkunut ja toimi ilmeisen hyvänä, joillakin ehkä riittävänä tukiverkoston osana. Kuntoutus 9 73

12 Taulukko. Työkuntotutkimuksen keskimäärin kolmen vuoden seuranta (N=4). Tilanne Miehet (n) Naiset (n) Työtilanne Työssä Sairaslomalla Eläkkeellä Muu tilanne Työkyvyn kehitys Säilynyt ennallaan Parantunut Heikentynyt Työssä v kuluttua Kyllä Epävarma Ei Oma terveys Erinomainen Varsin hyvä/hyvä Tyydyttävä Huono Terveydentilan kehitys v Paljon/jnkv parempi Ennallaan Jnkv/paljon huonompi Terveysrajoite työssä Ei lainkaan Yksittäisissä tehtävissä Ponnistuksissa Raskaissa töissä Aikaa itselle Loma Liikunta Matkailu Oma harrastus Useita Työterveyshuoltosopimus On Aikomus Ei Kuntoutuksen toteutuminen Suunnitelman mukaisesti Hylätty (Kela, Mela) Seuranta osana hv-hanketta (83%) 6 (8%) 6 7 (54%) (9%) 3 (3%) 5 (38%) (77%) 4 (89%) 3 7 (6%) 7 6 (59%) (93%) 6 (59%) 4 (5%) 7 (63%) 74 Kuntoutus 9

13 Johtopäätökset Maidontuottajien hyvinvointiprojekti perustui maidontuottajien, maidonjalostajan, kuntoutuskeskuksen, TE-keskuksen ja asiantuntijoiden väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Se on tuottanut ihmisläheisen, ihmisen tarpeista lähtevän, joustavan ja verkostoituvan palvelukokonaisuuden, jonka toimivuutta on nyt voitu testata. Useimmat tähän mennessä esitetyt tyky-hankkeet ovat keskittyneet johonkin yksittäiseen asiaan, kuten fyysisen kunnon rakentamiseen, jaksamisen edistämiseen tai joihinkin työn osa-alueisiin. Tässä hankkeessa ne muodostivat kokonaisuuden, jonka hoitamiseksi asiakkaalla oli mahdollisuus valita omat palikkansa 4:sta eri työmallista. Asiakas oli todellinen aktori ja asiantuntijat hänen ympärillään tutorin roolissa. Perusteellinen selvitys kohderyhmien tarpeista toimi hyvin alustavana toiminnan sisällön määrittäjänä, jonka kanssa sovussa kulkivat kuitenkin yksittäisen asiakkaan erilaiset tarpeet ja elämisen ehdot. Hyvinvointijaksot ja -päivät sekä Pohjolan Maidon neuvojien ja asiakastyöntekijöiden tukijärjestelmä ovat nyt valmiita toimintamalleja tyky-toiminnan ytimessä. Työtä on kuitenkin tehtävä, että tuottajat ja erityisesti isännät saataisiin ajoissa etsimään keinoja hyvinvointinsa säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Emännät aktivoituivat tässä hankkeessa varsin hyvin ja laajasti, mikä näkyy kolmivuotisseurannassa erityisen selvästi. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimpia kaikilla maataloustyötä tekevillä ja erikoisesti keski-ikäisillä emännillä. Yhteys työssä uupumiseen ja huomattavaan ylipainoon on ilmeinen. Ehkäisyyn, viiveettömään hoitoon ja kuntoutukseen on panostettava laaja-alaisesti, ei yhden asian liikkeellä (Kivistö ym. 4, Korhonen 4). Korjausviritykset olivat osa koko hyvinvointihanketta. Vaikka tässä hankkeessa noin 4 % Pohjolan Maidon tuottajista osallistui tyky-toimintaan, se on kuitenkin vasta valtakunnallista keskitasoa, joten toiminta kaipaa jatkoa ja sille on nyt perusta luotu. Joissakin tapauksessa sekä isäntä että emäntä ovat olleet intervention tarpeessa. EU:n maatalouspolitiikan seuraukset muun työn ohessa aiheuttavat väsymystä ja uupumusta, jota parisuhdeongelmat, ongelmat sukulaissuhteissa, pienet lapset ja vajaakuntoisuus siivittävät (Karttunen 3). Tässä hankkeessa kolmannes maidontuottajista on harkinnut ammatinvaihtoa, joka heijastanee enimmäkseen epävarmuutta tulevaisuudesta. Sen korjaaminen kaipaa peruselinkeinoa tervehdyttävää sosiaali- ja työvoimapolitiikkaa. Maidontuottajien hyvinvointiprojekti on antanut mahdollisuuden seuloa työkykyongelmia. Kohderyhmän työmotivaatio on hyvä, jopa niin, että työssä sinnitellään vajaakuntoisuuteen saakka (Saarelainen & Virtanen 4). Se heijastuu myös tässä aineistossa. Työkuntotutkimukseen valikoitui sellaisia tuottajia, joilla oli takanaan jo pitkiä sairauslomajaksoja ilman, että työterveyshuollossa olisi siihen kiinnitetty huomiota. Monissa kunnissa työterveyshuoltopalvelujen saatavuus ei ollut resurssipulan johdosta riittävä ja sen vuoksi yhteys ja yhteistyö jäi ohueksi. Tilakäyntejä tehtiin samasta syystä sattumanvaraisesti ja kuntien välillä oli suuria eroja. Vuoden 5 alusta voimaan tulleet lait maatalousyrittäjien eläkelain ja tapaturmavakuutuslain muuttamisesta säätävät Melan tehtävistä työterveyshuollon to- Kuntoutus 9 75

14 teuttamisessa. Käytännössä Melan panostus kasvaa ja sinne perustetaan mm. tilakäyntirekisteri (Siitonen 4). Valtakunnallisesti hieman yli 4 %, alle 4 maatalousyrittäjää kuuluu järjestetyn työterveyshuollon piiriin. Osa Kelan tähän tarkoitukseen varatuista varoista jää käyttämättä, sillä se on varautunut maksamaan nykyisen vuosittaisen,9 miljoonan euron asemesta yli kaksinkertaisen summan. Vuoden 6 alusta lukien työterveyshuoltoon kuuluu myös sairaanhoito. Maatalousyrittäjän oma osuus työterveyshuollon maksuista oli vuonna 5 vain 4 euroa vuodessa. Ilmeisesti Pohjolan Maito on jo kampanjoinut alueensa lypsykarjatilojen työterveyshuoltoja, koska hyvinvointihankkeen koko joukolla sen käyttö oli selvästi yli maan keskiarvon. Projekti on vaikuttanut samaan suuntaa, sillä työkuntotutkimukseen osallistuneista lähes kaikilla on työterveyshuoltosopimus. Kyselylomake toimi hyvin yhdessä lyhyen haastattelun kanssa kuntoutustarpeen arvioinnissa. Vain muutamalla asiakkaalla ei lopullisessa työkuntotutkimuksessa todettu kuntoutustarvetta. Nuorimmilla, 3 45-vuotiailla tutkimus ajoittui sopivasti ja kuntoutustarve havaittiin ajoissa vuotiaiden osalta tutkimus oli jo useasti myöhässä ja kysymys oli pyrkimyksestä lievittää vaurioita ja oppia elämään niiden kanssa. Ketään ei kuitenkaan suositeltu eläkkeelle ja vain kahdelle miehelle ja naiselle kirjoitettiin lyhyehkö sairausloma. Maidontuottajien kynnys hakeutua lääkäriin todettiin korkeaksi ja siksi ajauduttiin ongelmatilanteeseen. Tätä ei helpottanut, että lomitusapua on joissakin kunnissa vaikea saada. Paikallisista olosuhteista johtuen työkuntotutkimukseen ohjattiin niitä maidontuottajia, joilla olisi ollut vaikeuksia viedä asioita eteenpäin työterveyshuollon kautta. Ohjaus työkuntotutkimuksesta kuntoutukseen ja muihin palveluihin toimi varsin hyvin. Asiantuntemus oli riittävä siksikin, että valtaosa kuntoutuslausunnon suosituksista toteutui Kelassa, joskin isäntien hylkyprosentti oli ehkä juuri moniongelmaisuudesta johtuen korkea. Koska maidontuottajilla oli tutkimukseen liittyen mahdollisuus jatkaa hyvinvointijaksoilla ja -päivillä, kuntoutuslaitoksen osuus seurannasta tuli hyvin merkittäväksi. Sen sijaan Mela toimii muiden työeläkelaitosten tavoin ja sen osuus suositusten toteutumisessa oli merkityksetön. Työkuntotutkimus oli vahvasti pilottihankkeen luonteinen. Se näyttäisi muodostavan perustan jatkokehittelylle. Nyt havaitun vahvasti asiakkaan tarpeista lähtevän, joustavan, lyhytkestoisen, yhteistyöpohjaisen ja taloudellisen mallin kautta voidaan päätyä muidenkin ammattiryhmien kuntoutus- ja muiden palvelutarpeiden arvioinnin toimiviin käytäntöihin (Korhonen ). On merkittävää ja todella valitettavaa, että tässäkin hankkeessa kuntoutustarpeen selvityksessä oltiin osittain auttamattoman myöhässä, vaikka kysymyksessä oli työterveyshuoltolain mukainen tyky-toiminta. Kela järjesti vuonna 7 koko valtakunnassa vain 4 kuntoutustarveselitystä ja 85 laajaa kuntoutustutkimusta. Niiden määrä on viime vuosina laskenut, koska edellisten hakemuksista hylättiin joka viides, jälkimmäisten 35 % (Kelan kuntoutustilasto 8). Asiakasmäärät ja järjestämiskäytännöt eivät ole missään suhteessa tämän päivän työelämässä olevien tarpeisiin nähden, joten uusia 76 Kuntoutus 9

15 käyttökelpoisia välineitä tarvitaan. Tyky-toiminta on useimpien työntekijöiden saavuttama etu. Kansalliset hyvinvointiohjelmat, työterveyshuollon hyvät käytännöt ja kuntoutuksen tieteelliset näytöt viittaavat kuntoutustarpeen varhaisen toteamisen tarpeeseen. Tyky- ja tyhytoimintoja on tarpeen kehittää tässä samassa hengessä. Paavo Rissanen, lääkintöneuvos, fysiatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen ja musiikkilääketieteen erityispätevyys. Marita Korhonen, THM, kehittämisjohtaja, Rokua-konserni. Heikki Laitinen, LL, fysiatrian erikoislääkäri, Oulun kaupunki, työterveyshuolto. Kirjallisuus Aalto A-M, Aro S, Aro A.R., Mähönen M (995) RAND 36-Item Health Survey,. Suomenkielinen versio terveyteen liittyvän elämänlaadun kyselystä (RAND SF-36). Stakes, Helsinki Karttunen J (3) Maidontuottajan työ, työkyky ja vapaa-aika. Työtehoseuran julkaisuja 389, Helsinki Kelan kuntoutustilasto 7 (8). Kansaneläkelaitos, Tilastoryhmä. Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 8, Helsinki Kivistö S, Joensuu M, Jouttimäki L (4) Varhaiset toimet ammatillisen työkyvyn kuntoutuksessa. Työterveyslääkäri 4, Korhonen M () Yrittäjän tyky on tiiviisti sidoksissa yrityksen toimintaan. Teoksessa Viimeinen tykykirja?, Paso E, Mäkitalo J & Palonen J (toim.), Merikoski & Tapiola, Kokkola, -7 Korhonen M (4) Työhyvinvointia & tulosta työtä kehittämällä. Ranuan pienyritysten työnkehittämishanke -. Tykes, Helsinki Mäittälä J (toim.) (6) Työterveyttä maatiloille. Asiakastiedote 6-7. Työterveyslaitos, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö, Helsinki Rissanen Päivi (toim.) (6) Työterveys ja maatalous Suomessa 4. Maatalousympäristön terveydelliset riskit ja niihin vaikuttaminen. Työterveyslaitos, Helsinki Saarelainen R & Virtanen M (4) Sinnillä sitkutellen. Maatalousyrittäjän työ ja työkyvyn tukeminen. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulu Siitonen T (4) Melan tuki työterveyshuollolle kasvaa. Asiakastiedote, Työterveyslaitos, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö, Helsinki Tiusanen M () Voimavarat työssä - kysely työkyvyn ja jaksamisen seurannassa. Työterveyslääkäri, Tiusanen M, Litovaara A, Kataja J, Huurros R (998) Voimavarat työssä opas. Impulssiinstituutti, Turku Kuntoutus 9 77

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työhyvinvointiohjelman tiivistelmä

Maatalousyrittäjien työhyvinvointiohjelman tiivistelmä 1 (8) Maatalousyrittäjien työhyvinvointiohjelman tiivistelmä Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on laatinut maatalousyrittäjien työhyvinvointiohjelman vuonna 2010. Ohjelman tavoitteena on lisätä terveitä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KUNTOSAVOTTA-HANKE. Edistää monipuolisesti yrittäjien hyvinvointia KUOPIO

KUNTOSAVOTTA-HANKE. Edistää monipuolisesti yrittäjien hyvinvointia KUOPIO KUNTOSAVOTTA-HANKE Edistää monipuolisesti yrittäjien hyvinvointia KUOPIO 5.1.2010 Anne-Mari Heikkinen ja Susanna Kähkönen Aluekehityssäätiö / Maito-Savo www. 1 KUNTOSAVOTTA-HANKE Kohderyhmä: Yrittäjät

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työkokeilu, työhönvalmennus, MT-työhönvalmennus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot