Maidontuottajien hyvinvointihanke työkuntotutkimuksen kehittämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maidontuottajien hyvinvointihanke työkuntotutkimuksen kehittämisessä"

Transkriptio

1 Tutkimusesittely Paavo Rissanen Marita Korhonen Heikki Laitinen Maidontuottajien hyvinvointihanke työkuntotutkimuksen kehittämisessä Suomalainen maataloustyö kansallisesti tärkeimpänä peruselinkeinona on elänyt kaikkein rankimmin työelämän muutoksen aikaa. Maatilojen lukumäärä vähenee viiden prosentin vuosivauhtia EU:n tehokkuuspyrkimysten siivittämänä. Kiristyneet elämän ehdot ovat tuoneet korostetusti esille karjatilallisten uupumuksen, sairaalloisuuden ja näköalattomuuden. Tässä tutkimusesittelyssä kuvataan maidontuottajien aloitteesta ja Osuuskunta Pohjolan Maidon päätöksellä rakennettua, maidontuottajien tarpeista lähtevää työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä siihen liitetyn työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuden arvioinnin hanketta. Viimemainittu on pilotti, joka tavoitteena on löytää yhteistyöpohjainen työväline kuntoutustarpeen tunnistamiseen. Kuntoutus 9 63

2 Johdanto Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 6 MYEL-vakuutettuja 87 7, miehiä 57 ja naisia 3 5. Määrä on vähentynyt noin 5 % vuosittain. Vuoteen mennessä vakuutettuja arvioidaan olevan 6. Tällä hetkellä suurin ikäryhmä on 4 49-vuotiaat, seuraavaksi eniten on 3 39-vuotiaita ja 5 54-vuotiaita. Pienimmät ikäluokat ovat ja 8 9-vuotiaat. Keskimääräinen peltopinta-ala tilaa kohden on vuosina kasvanut hehtaarista 34 hehtaariin. Maataloustyö on edelleen ruumiillisesti ja yhä yleisemmin myös henkisesti raskasta. Pitkäaikaissairaudet haittaavat työssä ja työkyky koetaan muuta väestöä heikommaksi todennäköisesti työn kuormittavuudesta johtuen. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niiden oireet ovat yleisiä. Usein eletään voimavarojen äärirajoilla ja jatkuvan epävarmuuden tilassa. Monet tutkimukset ovat päätyneet toteamukseen, että kaikki mahdollinen vaatimusten ja voimavarojen tasapainotus on tarpeen. Erityisesti keskiikäiset emännät tarvitsevat tukea työkykynsä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. He kokevat työnsä rasittavaksi ja heillä on enemmän työssä haittaavia pitkäaikaissairauksia kuin maatalousyrittäjillä keskimäärin. Terveiden elintapojen ohjaus ja neuvonta on jaksamisen ja hyvän elämän tavoitteiden kannalta keskeistä. Se antaa aikaa ja uskallusta itselle (Karttunen 3, Rissanen 6). Muutokset aiheuttavat kuormitusta ja paineita. Konkreettinen esimerkki on Euroopan unioniin liittyminen. Se on johtanut useimmiten työmäärän odottamattomaan lisääntymiseen ja osaamisen epävarmuuteen, joita asenteetkin ovat ruokkineet. Keskeisiä tuen muotoja olisivat silloin yritystoiminnan kannattavuuteen liittyvä yrittäjyysneuvonta ja kannustava tukipolitiikka. Yhtä hyvin tarvitaan maaseudun erilaisten sosiaalisten verkostojen vahvistamista sekä terveyttä edistävää ja tukevaa ammattiapua, kuten työterveyshuoltoa, tyky-toimintaa ja tarpeenmukaista, viiveetöntä kuntoutusta (Kivistö ym. 4, Mäittälä 6). Hyvinvointihankkeen lähtökohdat Osuuskunta Pohjolan Maidolla oli hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna noin 6 maidontuotantotilaa 4 kunnan alueella, pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla. Ne työllistivät keskimäärin,8 henkilöä tilaa kohti. Maitotilan välillinen työllistämisvaikutus jalostuksessa, kuljetuksessa, kaupan alalla sekä lomitus- ja palvelutuotannossa on huomattava. Maitotilat pitävät maaseutua asuttuna ja viljeltynä. Karjan laiduntaminen on osa kulttuurimaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n selvityksen mukaan maidontuotannon kehitysnäkymät vuonna 7 olivat: - maidontuottajien lukumäärä vähenee noin 5 % vuodessa - tilakoko kasvaa noin hehtaarin vuodessa - tilakohtainen maidontuotanto lisääntyy noin litraa eli yhden lehmän tuoton verran vuodessa ja - lehmien keskituotanto kasvaa noin,5 % vuodessa. 64 Kuntoutus 9

3 Yleinen odotus on, että tuotantoaan jatkavat tilat investoivat ja laajentavat tuotantoaan turvatakseen toimeentulonsa. Seurauksena on huomattava työmäärän lisäys ja useilla tiloilla maidontuottajien uupuminen. Sen taustalla ovat: - ruumiillisesti raskas jatkuva toistotyö ilman säännöllisiä vapaapäiviä - vähitellen pahenevat sairaudet ja rasitusoireet työstä selviytyminen on tärkeämpää kuin vaivojen ehkäisy tai hoitaminen ajoissa - erityisesti keski-ikäiset kokevat poliittisesti ohjatut muutokset henkisesti uuvuttaviksi ja - yksinäisyys suuret tilat ovat aikaisempia kauempana toisistaan. Näiden tekijöiden johdosta ja alueen maidontuottajien tekemän aloitteen pohjalta Osuuskunta Pohjolan Maito päätti käynnistää hankkeen maidontuottajien hyvinvoinnin edistämiseksi. Se valitsi kumppanikseen toiminta-alueensa keskellä sijaitsevan Rokuan Kuntokeskuksen, jolla on kokemusta sekä työikäisten maatalousyrittäjien ja muiden ammattiryhmien monialaisesta työhönkuntoutuksesta että tyky-toiminnasta. Näistä lähtökohdista malli voitiin kehittää kohderyhmän tarpeiden mukaiseksi. Maidontuottajien hyvinvointihanke on samalla myös osa Pohjois-Pohjanmaalla luotua maakunnallista työohjelmaa maatilatalouden kehittämiseksi. Hankkeen yhteistyökumppanit muodostivat ohjausryhmän ja käytännön vetovastuu oli projektipäälliköllä. Ohjausryhmässä olivat Osuuskunta Pohjolan Maidon, kuntoutuskeskuksen, maidontuottajien ja Pohjanmaan TE-keskuksen edustajat, jotka valvoivat ja ohjasivat toteutusta. Projektiryhmä koostui asiantuntijoista. Hankkeeseen kuului keskeisesti myös itsearviointi, jonka perusteella hiottiin toiminnan yksityiskohtia asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. Pääasiallinen rahoittaja oli Pohjois-Pohjanmaan TEkeskus ESR- ja kansallisen kanavan kautta (79 %). Pohjolan Maidon osuus oli % ja tuottajien omavastuu %. Hanke toteutettiin vuosina 3 6. Kohderyhmät ja tavoitteet Hyvinvointihankkeen varsinaisena, Pohjolan Maidon maidontuottajien tarpeista lähtevänä tavoitteena, oli auttaa osallistujia löytämään henkilökohtaiset keinot ylläpitää omaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista työkykyä niin, että lisääntyvä työmäärä ei uuvuta tuottajia kesken työuraa. Työn hallinnan, sen mielekkyyden, parisuhdetaitojen ja elämän ehtojen kehittämisellä oli tarkoitus vahvistaa uskoa ammattiin ja tuotannon jatkuvuuteen. Tavoite oli, että osallistuja päätyy tekemään oman hyvän elämän suunnitelmansa asiantuntijoiden ja verkoston tukemana. Henkilökohtaisten tarpeiden perusteella osa hyvinvointijaksoihin osallistuneista ohjattiin asiantuntijayhteistyönä ja maidontuottajan ehdoilla toteutettuun työkyvyn ja elämäntilanteen arviointiin. Tarvittaessa laadittiin kuntoutuksen ja muiden jatkotoimenpiteiden suunnitelma lausuntoineen ja yhteydenottoineen. Tästä kokonaisuudesta käytettiin työnimeä työkuntotutkimus. Verkostoyhteistyötä jäntevöitettiin järjestämällä työnohjausta tuottajien kanssa yhteistyötä tekeville Pohjolan Maidon neuvojille ja Kuntoutus 9 65

4 ohjaajille. Sen tavoitteena oli tiedottamisen parantuminen, osallistujien valinnan onnistuminen ja heidän tukemisensa prosessin eri vaiheissa. Toteutus Hankekokonaisuus koostui Pohjolan Maidon maidontuottajatiloilla työskenteleville henkilöille kuntoutuskeskuksessa toteutetuista, pääsääntöisesti kolmen vuorokauden hyvinvointijaksoista, niiden samankestoisista seurantajaksoista, vuorokauden hyvinvointipäivistä ja 3 vrk kestävistä työkuntotutkimuksista. Lisäksi järjestettiin Pohjolan Maidon :n neuvojan ja asiakaspalvelutyöntekijän työnohjauksen ohella sekä yleistä ohjausta että tiedottamista tuottajapäivillä. Tietojen vaihtoa ja yhteistyötä rakennettiin alueellisesti ja kotimaan opintomatkalla. Hyvinvointijaksot ja -päivät Hyvinvointijaksot toteutettiin henkilön ryhminä. Maidontuottajat täyttivät ennen ensimmäiselle jaksolle tuloaan kyselylomakkeen, jossa kysyttiin heidän omaa arviotaan senhetkisestä työkyvystä, jaksamisesta, terveydentilasta ja sen vaikutuksesta työssä selviytymiseen. Lomake sisälsi osia Impulssi-instituutin Voimavarat työssä -kyselystä (Tiusanen ym. 998, Tiusanen ). Kysymykset terveydentilan aiheuttamista rajoituksista päivittäisissä tehtävissä rakentuivat RAND-36:n mukaisesti (Aalto ym. 995). Sosiodemografiset tiedot kerättiin samassa yhteydessä. Noin vuoden kulutta alkujakson jälkeen oli mahdollisuus osallistua seurantajaksolle, jota edelsi suppeampi kysely keskeisiksi todetuista alueista. Tällä jaksolla tarjottiin tilaisuutta osallistua myöhemmin vielä hyvinvointipäiviin kertaa maidontuottajalle sopivana ajankohtana. Kaikki hyvinvointijaksot olivat teemoitettuja. Alkujakson jälkeisessä toiminnassa osallistujalla oli mahdollisuus valita itselleen sopivat ja tarpeellisimmaksi kokemansa teemat, joiden aihepiiri monipuolistui projektin kestäessä. Kaiken kaikkiaan valittavana oli 4 aihetta: aktiivinen terveysliikunta, jaksaminen ja voimaantuminen, kädentaidot, parisuhde, painonhallinta, rentous, vanhemmat ja perhe, miesten kesken/naisten kesken, työn tekemisen myytit, ystävyys- ja rakkaussuhteet, kuntoliikunta, verkostoituminen sekä tapaturmien ehkäisy ja ensiapu. Yhdistelmäjaksoilla oli osioita useilta alueilta, ja asiakas sai tarpeidensa mukaisesti valita muutaman teemajakson tai päivän noin puolentoista vuoden prosessiksi. Työkuntotutkimus Kokenut kuntoutuskeskuksen työterveyslääkäri valitsi jokaisen hyvinvointiprojektin aloitusjakson osallistujista kyselylomakkeiden perusteella sopivaksi katsomiaan maidontuottajia lyhyeen haastatteluun. Sen yhteydessä tarkennettiin kyselyn tietoja. Samalla arvioitiin alustavasti työkykyä sekä kuntoutuksen, lisäselvitysten ja ajankohtaisten jatkotoimenpiteiden tarvetta. Näiden tietojen perusteella mm. sovittiin yhteydenotosta työterveyshuoltoon. Selvissä tapauksissa laadittiin lausunto kuntoutukseen ja henkilö ohjattiin erikoislääkärikonsultaatioon tai muihin lisätutkimuksiin. Tämän alustavan 66 Kuntoutus 9

5 selvittelyn jälkeen sovittiin ajankohta, jolloin henkilö tulee varsinaiseen, laajempaan työkuntotutkimukseen. Valinnassa työterveyslääkäri painotti oman haastattelunsa lisäksi lomakkeen dikotomisten kysymysten vastauksia, jotka esimerkiksi asteikolla 5 poikkesivat keskiarvosta huonompaan suuntaan. Ensisijaisesti ne koskivat työkykyä, ammatinvaihtosuunnitelmia, uupumuksen astetta ja työkyvyn terveydellisiä rajoituksia. Toiseksi tärkeimpinä hän piti vuoden aikana työssä onnistumista, koulutuksen, ammattitaidon ja luovuuden hyväksikäyttöä työssä, perussairauksia, kuntoliikunnan harrastusta ja työterveyshuollon asiakkuutta. Myös avointen kysymysten vas- Kaavio. Työkuntotutkimuksen prosessi. I Valmistelu. Esitiedot Kutsu ja esitietolomake hyvinvointijaksolle ilmoittautuneelle Esitietolomakkeen palautus kurssisihteerille viikko etukäteen Kurssihteeri tekee koosteen lomakkeen kriittisistä kysymyksistä Kansiointi ja osallistujien nimi- ja osoitelista. Valinta haastatteluun Lääkäri perehtyy esitietoihin 4 vrk ennen jakson alkua esivalinta: terveydentila, työkyky Jakson vetäjä(t) (psykologi, ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja tai fysioterapeutti) ja lääkäri yhdessä seuraavana päivänä: osallistujien erityispiirteet valinta lääkärin haastatteluun Lääkäri ilmoitus ajanvaraukseen lääkärin vastaanottoaika Jakson vastuuhenkilö tiedottaa haastateltaville 3. Haastattelu Lääkäri (3 min): työkuntotutkimuksen tarve tai ohjaus omaan hoitoyksikköön (tth, pth) jatkotutkimus ja/tai kuntoutuslausunto/-hakemus Työkuntotutkimuksen tarve + asiakkaan osallistumishalukkuus 4. Tutkimuksen määrittely Lääkäri: laajuus (työryhmän jäsenet) lääkäri, työterveyshoitaja, (työ)fysioterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä, ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja, toimintaterapeutti Lääkäri ja asiakas: kiireellisyys ( 6 kk) Lääkäri: kirjallinen yhteenveto asiakkaalle viikon sisällä Osastosihteeri: asiakirjojen kansiointi Kurssisihteeri: lomakkeiden taltiointi 5. Tutkimuksen ajanvaraukset Kurssisihteeri: sovittujen työntekijöiden ajanvaraus, kutsu tutkittavalle Lääkärin allekirjoittama todistus liitteeksi lomatoimisto (lomittajan saaminen) Kuntoutus 9 67

6 II Toteutus 6. Valmistelu Kurssisihteeri: potilaskansio Työryhmän jäsenille kirjallinen ohjelma ja osallistuvien työntekijöiden lista Asiakkaan saapuminen, kirjautuminen ja ohjaus tulotapaamiseen 7. Tulotapaaminen Työryhmän jäsen: perehdytys ohjelmaan, laitoksen turvaohjeet, tilat, vapaa-ajan ohjelma 8. Yksilölliset tutkimukset Ohjelman mukaiset työryhmän jäsenten yksilölliset keskustelut Laajuus päätetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti LAAJA: lääkäri ( t), työterveyshoitaja ( t), psykologi (x,5 t), sosiaalityöntekijä (x,5 t), (työ)fysioterapeutti ( t lihaskunto, liikkuvuus, ergonomia, epäsuora ergometritesti (,5 t), liikuntaohjelman teko ja ohjaus ( t), ekg KESKITASO: lääkäri ( t), työterveyshoitaja ( t), (työ)fysioterapeutti kuten edellä, psykologi tai sosiaalityöntekijä (x,5 t), ekg SUPPEA: lääkäri ( t), työterveyshoitaja (-,5 t), yksi muu em. asiantuntija 9. Muu ohjelma RYHMÄT: mm. liikunta- ja ohjausryhmät YHTEISPALAVERI: työryhmän jäsenten kesken, työryhmä + asiakas tutkimuksen tulokset, jatkosuositukset ja sopiminen kuntoutuskertomuksen jakelusta PALAUTE: työryhmän jäsen + asiakas epäselvät asiat, palautelomake, kirjallinen suostumus kuntoutuskertomuksen jakelusta. Lausunto Työryhmän jäsenet lääkärille Lääkäri asiakkaalle ja tämän määräämälle, muut tarpeelliset lausunnot (mm. SvA, SvB) Lääkärin lausunnot asiakkaalle vk:n kuluessa Seurannasta sopiminen: esim. vuoden kuluttua hyvinvointijaksolla suunnitelmien toteutuminen, uudet jatkosuositukset tarvittaessa taukset vaikuttivat valintoihin. Näitä olivat esimerkiksi alkoholi- ja parisuhdeongelmat sekä pienten lasten hoitouupumus. Valintaa ei yleensä tehty, jos henkilö oli ollut 3 vuoden sisällä kuntoutuksessa. Työkuntotutkimukset tehtiin pääsääntöisesti muutaman kuukauden kuluessa lääkärin haastattelusta. Ajankohdan määrittämisessä otettiin huomioon tutkittavalle sopiva aikataulu ja lääkärin toteama kiireellisyysarvio. Lypsykarjayrittäjän kiireisimpänä kesäaikana tutkimuksia ei kuitenkaan tehty. Työkuntotutkimus oli tiimityötä, jossa lääkäri valitsi tiimin jäsenet tutkittavan tarpeiden 68 Kuntoutus 9

7 mukaisesti. Rakenteeltaan se oli joko laaja, keskilaaja tai suppea, mutta myös täysin asiakkaan tarpeiden mukaisesti räätälöity (kaavio ). Seurantajaksolla työkuntotutkimuksessa olleet kävivät lääkärin haastattelussa, jolloin selvitettiin suositusten toteutuminen ja arvioitiin lisä- ja jatkotutkimustarpeet. Seurantaajankohta oli 3 8 kuukauden kuluttua tutkimuksesta. Keväällä 7, keskimäärin runsas kolme vuotta tutkimuksesta, tehtiin suppea kirjekysely työkuntotutkimukseen osallistuneille. Se keskittyi eri vaiheissa esiin tulleiden keskeisten asioiden kartoitukseen ja suositusten toteutumiseen. Tätä varten asiakkaat allekirjoittivat kirjallisen suostumuksensa saatuaan selvityksen kerätyn tiedon tarkoituksesta, käsittelystä ja salassapidosta. Kaikki hyvinvointihankkeeseen osallistuneet Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 37 maidontuottajaa, joilla oli runsas osallistumiskertaa hyvinvointijaksoille ja -päiville eli keskimäärin lähes kolme (,8) kertaa kutakin maidontuottajaa kohti. Osallistujista miehiä oli 47 % (n=75) ja naisia 53 % (n=97). Lähtötilanteessa koko joukon Ikä, v iän keskiarvo oli 46,5 vuotta (6-67) ja mediaani 47 vuotta (kuvio ). 6 7 Ikäryhmistä 4 5-vuotiaat oli suurin, 4 %. 3 vuotta täyttäneitä tai sitä nuorempia oli vain 3 ja yli 6-vuotiaita yhdeksän 5 6 henkilöä. Neljäsosa osallistujista oli kouluttamattomia. Kaikilta ei kuitenkaan saatu 4 5 vastausta koulutustaustasta, vaan 83:n osalta se jäi puutteelliseksi (kuvio ). 6 4 Kuvio. Hyvinvointihanke: asiakkaat ikäryhmittäin, %-osuudet (N=364). Ikä, v % Kuvio. Hyvinvointihanke: osallistujien koulutus (%-osuudet, N=89). Selite: Ei koulutusta, Maa-/metsätalous, 3 Muu ammatillinen, 4 +3 ja 5 Korkeakoulu Koulutustaso % 3 4 5% 5 4 Koulutustaso 3 Kuntoutus 9 69

8 Tyytymättömyys terveydentilaan (6 %) nousi tärkeämmäksi kuin vastaava ongelma työtilanteessa (8 %) tai henkisessä tasapainossa (6 %, kuvio 3). Viidenneksellä työssä jaksamista auttoivat oma tyytyväisyys työn laatuun tai mahdollisuus itse säädellä työmääräänsä ja tehtäviään. Lähes yhtä merkitseviä olivat perheen ja läheisten tuki (6 %) tai harrastukset ja muu vapaa-aika (5 %). Kolmannekselle parasta työssä oli itsenäisyys ja neljäsosalle vaihtelevuus. Työolosuhteet, työaika, työtoverit ja työn taloudellinen kannattavuus merkitsivät vähän. Kolme neljäsosaa maidontuottajista pystyi hyödyntämään ammattitaitoaan työssään hyvin. 68 %:lla terveydentila ei ollenkaan tai merkittävästi rajoittanut työntekoa, mutta useammalla kuin joka kymmenennellä terveydellinen rajoite oli huomattavan suuri (kuvio 4). Vain runsaalla kolmanneksella ei ollut lainkaan hoitoa vaativaa perustautia. Suuri osa perusjoukosta oli vähintään ylipainoisia. Vaikka koko joukon painon keskiarvo oli 78 kg, kehon painoindeksin (BMI) mediaani oli 7. Viimeisen kahden vuoden aikana ennen hyvinvointiprojektin aloittamista sairauslomapäiviä oli vaihtelevasti ja hajonta suuri. Keskiarvo oli 9±65 vrk ja mediaani 9. Maidontuottajat olivat pitäneet edeltävän vuoden aikana lomapäiviä yllättävänkin runsaasti sitovaan työhönsä nähden. Lähes 7 % oli ollut lomalla yli vrk ja vain aniharva 8 vrk tai vähemmän (kuvio 5). Työterveyshuolto oli säännöllisesti järjestetty ja sitä käytetty 65 %:lla ja kokonaan järjestämättä vain 3 %:lla maidontuottajista. Lähes kolme neljästä oli tyytyväisiä perhe-elämään ja parisuhteeseen, mutta useammalla kuin joka kymmenennellä siinä oli Kuvio 3. Tyytyväisyys terveydentilaan, työtilanteeseen ja henkiseen tasapainoon. (N=37; - tyytymätön, + tyytyväinen) 5 + +/ Terveys Työ Tasapaino 7 Kuntoutus 9

9 7 Jatkuva 6 Ajoittain 5 Ei/lievä % % Kuvio 4. Hyvinvointihanke: terveydentilan aiheuttamat rajoitukset työssä, % osallistujista. (N=356) ongelmia. Muissa ihmissuhteissa ongelmia oli viidellä prosentilla. Viidennes oli tyytymätön harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan 7 mahdollisuuksiin. Yli puolella kuntoliikunnan harrastus joko kokonaan puuttui tai oli 6 hyvin vähäistä. Aktiivisia ja terveyssuositusten mukaisia liikunnan harrastajia oli vain 5 7 %. Asumistyytyväisyys oli korkea (78 %) 4 ja tyytymättömyyttä oli vähän (4 %). Puolet % oli tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, 3 vain vajaalla 4 %:lla se ei ollut tyydyttävä. Ammatinvaihtoa suunnitteli kolmannes vastanneista. Seuraavan viiden vuoden aikana kuitenkin lähes 6 % suunnitteli panostavansa hyvin paljon tai huomattavasti juuri omaan työhönsä, hyvin vähän tai ei lainkaan joka kymmenes. 8 pv Viidesosa 9 4 pv 5 ei katsonut pv tarvitsevansa kuntoutusta ja lähes kolmannes piti sitä tarpeellisena. Hyvinvointiprosessin toimivuus Hyvinvointijaksot ja -päivät osoittautuivat toimiviksi projektin tavoitteiden ja yksilöiden tarpeiden suuntaisesti. Hankkeen 8 pv 9 4 pv 5 pv Kuvio 5. Hyvinvointihanke: osallistujien lomapäivien lukumäärä edeltävän vuoden aikana. (N=357) toimintamalli ja sisältö on joustanut ja elänyt osana osallistujien arkea, vaikka ongelmakenttä oli hyvin moninainen ja erittäin yksilöllinen. Onnistumista kuvastaa se, että jokainen osallistuja teki käytännössä oman hyvän elämän suunnitelman ja jopa paransi sitä prosessin aikana (kaikkiaan 54 suunnitelmaa). Vertaistuki on vahvistanut uskoa ja uskallusta omaan ammattiin ja työhön. Asiakastyytyväisyyskyselyssä 85 % vastanneista arvioi osallistumisensa tarpeelliseksi oman tulevaisuuden kannalta. Hyvän elämän suunnitelman tavoitteena oli aktivoida maidontuottajia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Niin miehillä kuin naisillakin keskeisimmäksi tavoitteeksi jäi fyysisen kunnon parantaminen ja ylläpitäminen. Seuraavaksi eniten tavoitteita asetettiin elämäntapojen korjaamiseen, henkiseen hyvinvointiin ja työn hallintaan, tässä jär- Kuntoutus 9 7

10 jestyksessä. Naiset pääsivät kaikissa ikäryhmissä paremmin tavoitteisiinsa kuin miehet. Naisilla toteutuivat hyvin etenkin henkisen hyvinvoinnin ja työn hallinnan tavoitteet, ja tätä toivottiin myös hankkeen tavoitesuunnitelmassa. Fyysisen kunnon kehittäminen edellyttää jatkuvuutta ja asennemuutosta. Osuuskunta Pohjolan Maito on tehnyt suuren panostuksen hankkeeseen kokonaisuudessaan ja verkoston rakentamiseksi aivan erikseen. Verkosto on avain hyvinvoinnin kehittymiseen edelleen. Työkuntotutkimus Työkuntotutkimukseen valittiin 37 maidontuottajan perusjoukosta 56 henkilöä (5 %). Näistä kehotusten jälkeen vastasi kolmivuotisseurannan kirjekyselyyn 43 henkilöä (77 %). Kolme vastaajista kielsi antamansa tiedon käytön jatkoarviointia varten, joten lopulliseksi aineistoksi jäi 4, joka kuitenkin edustaa 7 % tutkimuksessa olleista. Näistä 3 (3,5 %) oli miehiä ja 7 (67,5 %) naisia, joten naisten osuus oli selkeästi suurempi kuin hyvinvointiohjelmassa. Tutkimuksen ohjaushetkellä he olivat iältään hiukan nuorempia kuin perusjoukko: keskiarvo oli miehillä 47 vuotta (35 6) ja naisilla 44 (35 6). Ensimmäisellä hyvinvointijaksolla tehdyn valinnan jälkeen tutkittavat ohjautuivat työkuntotutkimukseen keskimäärin 3,5 kuukauden kuluttua, jolloin myös selvitettiin ohjausvaiheen suositusten toteutuminen (kts. kaavio ). Tutkimusjoukon jäsenet olivat työkuntotutkimukseen tullessaan selvästi sairaampia ja uupuneempia ja terveydentila rajoitti työtehtäviä useammin kuin perusjoukkoon kuuluvilla. Kun hyvinvointihankkeen muilla osallistujilla sairauslomien keskiarvo viimeisen kahden vuoden ajalta oli 9±65, tutkimusasiakkailla se oli 5±8. Kun :lla 4:stä ei ollut samalla ajanjaksolla lainkaan sairauslomia ja seitsemällä oli yli 9 vrk viimeisen kahden vuoden aikana, pitkät sairauslomat olivat kasautuneet osalle joukosta. Yhdellä miehistä sairauslomapäiviä oli vuosi, yhdellä puoli vuotta ja kahdella vrk. Naisista kahdella oli pitkä sairauslomajakso (8 ja 5 vrk). Naisista yhdellä oli eläkehakemus vireillä, yhdellä osaeläke ja yhdellä tuotantosuunnan muutos meneillään, kaksi odotti lasta ja yksi oli opiskelemassa sairaanhoitajaksi. Yhdellä oli myös ammattitautiepäily. Kahdella miehellä ja yhtä monella naisella oli masennuslääkitys. Miehistä yksi oli ollut olkaleikkauksessa ja yhdellä oli jatkuvaa hoitoa vaativa krooninen sairaus. Subjektiivista kuntoutustarvetta oli yli kolmanneksella. Lisätietoa kuntoutuksesta ja tutkimuksesta kaipasi yli puolet ja vain yksi ilmoitti, ettei tarvitse kuntoutusta tai tutkimuksia. Ensimmäinen seuranta 3 8 kuukautta tutkimuksesta Ensimmäisessä seurannassa arvioitiin valinnan ja tutkimusprosessin onnistumista. Sen suoritti kuntoutuskeskuksen ylilääkäri strukturoitua seuranta- ja arviointilomaketta käyttäen. Muutoin hän ei toiminut hankkeen lääkärinä. Kiistaton tutkimuksen tarve todettiin 85 %:lla, eli valinta oli onnistunut varsin hyvin. Tutkimuksen sisältö vastasi tarkoin asiakkaan tarpeisiin, joka perustunee siihen, 7 Kuntoutus 9

11 että lopulta lähes 8 % tutkimuksista tehtiin laajoina asiakkaiden moniongelmaisuuden johdosta. Kolmella neljästä havainnot olivat tärkeitä, suositukset merkittäviä ja seuranta tapahtui suunnitelman mukaisesti. Vain neljälle tutkituista ei voitu tehdä konkreettista suunnitelmaa. Puolet työkuntotutkimuksessa olleista ohjattiin arviointikäynnille kuntoutuskeskukseen hyvinvointipäivien yhteydessä. Tutkituista 7:lle laadittiin kuntoutuslausunto Kelalle ja yksi Melalle. Niissä ehdotettiin ASLAK-, TYK- tai muuta kurssijaksoa, elinkeinotukea tai kuntoutustutkimusta. Terveyskeskukseen, pääosin työterveyslääkärille ohjattiin 7 henkilöä (7 miestä ja naista) ja erikoislääkärikonsultaatioon yksi asiakas. Kuntoutuslaitoksella oli merkittävä rooli sekä seurannan järjestäjänä että kuntoutusaloitteen tekijänä. Vaikka tutkittavat olivat varsin yleisesti työterveyshuollon piirissä, kuntoutustarve oli jäänyt tunnistamatta ja osittain sen arvioinnissa oltiin nyt jo myöhässä. Kaikki arviointi- ja seurantakäynnit kuntoutuskeskuksessa toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Osalla kuntoutus oli meneillään, osalle oli tehty päätös ja pieni osa hylätty. Terveyskeskus- ja työterveyshuoltoseurannat toteutuivat vaihtelevasti. Keskimäärin seuranta oli vähäistä sekä palaute niukkaa ja harvinaista. Kuntoutuskeskuksessa aloitettu lääkehoito jatkui. Toinen seuranta 3 vuotta tutkimuksesta Työkuntotutkimuksen kolmen vuoden seurannassa (taulukko ) miehistä 83 % ja naisista 89 % oli työssä. Kahden miehen ja yhden naisen eläkkeelläolo ja yhden naisen sairausloma selittyy pitkäaikaissairaudella ja kirurgista hoitoa vaatineella yläraajan sairaudella. Työkyvyn ja terveydentilan kehitys on naisilla myönteisempi kuin miehillä. Runsas puolet arvioi olevansa työssä kahden vuoden kuluttua. Sairaalloisuus ja siitä johtuva terveydentilan heikkeneminen, uupumus ja masennus yhdessä EU-prosessien kanssa selitti tätä näköalattomuutta. Tälle ryhmälle kuntoutustoimenpiteetkin olivat myöhässä ja johtivat usein hylkäyspäätöksiin. Harrastustoiminnan lisääntyminen näkyy erityisesti naisten yleisen aktivoitumisen osana. Erittäin tärkeänä tuloksena on pidettävä sitä, että lähes kaikilla on nyt voimassa oleva työterveyshuoltosopimus. Sen perusteella olisi toivottavaa, että yhä useampi maidontuottaja otettaisiin työterveyshuollon aktiiviseen seurantaan ja viiveettömään sairauksien tutkimukseen ja hoitoon. Kahdella kolmasosalla emännistä kuntoutus on toteutunut suunnitelmien mukaisesti, mutta miehistä vain viidenneksellä ja näillä hylkäyspäätöksetkin ovat yleisiä. Toisaalta huomattavalla osalla hyvinvointihanke oli jatkunut ja toimi ilmeisen hyvänä, joillakin ehkä riittävänä tukiverkoston osana. Kuntoutus 9 73

12 Taulukko. Työkuntotutkimuksen keskimäärin kolmen vuoden seuranta (N=4). Tilanne Miehet (n) Naiset (n) Työtilanne Työssä Sairaslomalla Eläkkeellä Muu tilanne Työkyvyn kehitys Säilynyt ennallaan Parantunut Heikentynyt Työssä v kuluttua Kyllä Epävarma Ei Oma terveys Erinomainen Varsin hyvä/hyvä Tyydyttävä Huono Terveydentilan kehitys v Paljon/jnkv parempi Ennallaan Jnkv/paljon huonompi Terveysrajoite työssä Ei lainkaan Yksittäisissä tehtävissä Ponnistuksissa Raskaissa töissä Aikaa itselle Loma Liikunta Matkailu Oma harrastus Useita Työterveyshuoltosopimus On Aikomus Ei Kuntoutuksen toteutuminen Suunnitelman mukaisesti Hylätty (Kela, Mela) Seuranta osana hv-hanketta (83%) 6 (8%) 6 7 (54%) (9%) 3 (3%) 5 (38%) (77%) 4 (89%) 3 7 (6%) 7 6 (59%) (93%) 6 (59%) 4 (5%) 7 (63%) 74 Kuntoutus 9

13 Johtopäätökset Maidontuottajien hyvinvointiprojekti perustui maidontuottajien, maidonjalostajan, kuntoutuskeskuksen, TE-keskuksen ja asiantuntijoiden väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Se on tuottanut ihmisläheisen, ihmisen tarpeista lähtevän, joustavan ja verkostoituvan palvelukokonaisuuden, jonka toimivuutta on nyt voitu testata. Useimmat tähän mennessä esitetyt tyky-hankkeet ovat keskittyneet johonkin yksittäiseen asiaan, kuten fyysisen kunnon rakentamiseen, jaksamisen edistämiseen tai joihinkin työn osa-alueisiin. Tässä hankkeessa ne muodostivat kokonaisuuden, jonka hoitamiseksi asiakkaalla oli mahdollisuus valita omat palikkansa 4:sta eri työmallista. Asiakas oli todellinen aktori ja asiantuntijat hänen ympärillään tutorin roolissa. Perusteellinen selvitys kohderyhmien tarpeista toimi hyvin alustavana toiminnan sisällön määrittäjänä, jonka kanssa sovussa kulkivat kuitenkin yksittäisen asiakkaan erilaiset tarpeet ja elämisen ehdot. Hyvinvointijaksot ja -päivät sekä Pohjolan Maidon neuvojien ja asiakastyöntekijöiden tukijärjestelmä ovat nyt valmiita toimintamalleja tyky-toiminnan ytimessä. Työtä on kuitenkin tehtävä, että tuottajat ja erityisesti isännät saataisiin ajoissa etsimään keinoja hyvinvointinsa säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Emännät aktivoituivat tässä hankkeessa varsin hyvin ja laajasti, mikä näkyy kolmivuotisseurannassa erityisen selvästi. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimpia kaikilla maataloustyötä tekevillä ja erikoisesti keski-ikäisillä emännillä. Yhteys työssä uupumiseen ja huomattavaan ylipainoon on ilmeinen. Ehkäisyyn, viiveettömään hoitoon ja kuntoutukseen on panostettava laaja-alaisesti, ei yhden asian liikkeellä (Kivistö ym. 4, Korhonen 4). Korjausviritykset olivat osa koko hyvinvointihanketta. Vaikka tässä hankkeessa noin 4 % Pohjolan Maidon tuottajista osallistui tyky-toimintaan, se on kuitenkin vasta valtakunnallista keskitasoa, joten toiminta kaipaa jatkoa ja sille on nyt perusta luotu. Joissakin tapauksessa sekä isäntä että emäntä ovat olleet intervention tarpeessa. EU:n maatalouspolitiikan seuraukset muun työn ohessa aiheuttavat väsymystä ja uupumusta, jota parisuhdeongelmat, ongelmat sukulaissuhteissa, pienet lapset ja vajaakuntoisuus siivittävät (Karttunen 3). Tässä hankkeessa kolmannes maidontuottajista on harkinnut ammatinvaihtoa, joka heijastanee enimmäkseen epävarmuutta tulevaisuudesta. Sen korjaaminen kaipaa peruselinkeinoa tervehdyttävää sosiaali- ja työvoimapolitiikkaa. Maidontuottajien hyvinvointiprojekti on antanut mahdollisuuden seuloa työkykyongelmia. Kohderyhmän työmotivaatio on hyvä, jopa niin, että työssä sinnitellään vajaakuntoisuuteen saakka (Saarelainen & Virtanen 4). Se heijastuu myös tässä aineistossa. Työkuntotutkimukseen valikoitui sellaisia tuottajia, joilla oli takanaan jo pitkiä sairauslomajaksoja ilman, että työterveyshuollossa olisi siihen kiinnitetty huomiota. Monissa kunnissa työterveyshuoltopalvelujen saatavuus ei ollut resurssipulan johdosta riittävä ja sen vuoksi yhteys ja yhteistyö jäi ohueksi. Tilakäyntejä tehtiin samasta syystä sattumanvaraisesti ja kuntien välillä oli suuria eroja. Vuoden 5 alusta voimaan tulleet lait maatalousyrittäjien eläkelain ja tapaturmavakuutuslain muuttamisesta säätävät Melan tehtävistä työterveyshuollon to- Kuntoutus 9 75

14 teuttamisessa. Käytännössä Melan panostus kasvaa ja sinne perustetaan mm. tilakäyntirekisteri (Siitonen 4). Valtakunnallisesti hieman yli 4 %, alle 4 maatalousyrittäjää kuuluu järjestetyn työterveyshuollon piiriin. Osa Kelan tähän tarkoitukseen varatuista varoista jää käyttämättä, sillä se on varautunut maksamaan nykyisen vuosittaisen,9 miljoonan euron asemesta yli kaksinkertaisen summan. Vuoden 6 alusta lukien työterveyshuoltoon kuuluu myös sairaanhoito. Maatalousyrittäjän oma osuus työterveyshuollon maksuista oli vuonna 5 vain 4 euroa vuodessa. Ilmeisesti Pohjolan Maito on jo kampanjoinut alueensa lypsykarjatilojen työterveyshuoltoja, koska hyvinvointihankkeen koko joukolla sen käyttö oli selvästi yli maan keskiarvon. Projekti on vaikuttanut samaan suuntaa, sillä työkuntotutkimukseen osallistuneista lähes kaikilla on työterveyshuoltosopimus. Kyselylomake toimi hyvin yhdessä lyhyen haastattelun kanssa kuntoutustarpeen arvioinnissa. Vain muutamalla asiakkaalla ei lopullisessa työkuntotutkimuksessa todettu kuntoutustarvetta. Nuorimmilla, 3 45-vuotiailla tutkimus ajoittui sopivasti ja kuntoutustarve havaittiin ajoissa vuotiaiden osalta tutkimus oli jo useasti myöhässä ja kysymys oli pyrkimyksestä lievittää vaurioita ja oppia elämään niiden kanssa. Ketään ei kuitenkaan suositeltu eläkkeelle ja vain kahdelle miehelle ja naiselle kirjoitettiin lyhyehkö sairausloma. Maidontuottajien kynnys hakeutua lääkäriin todettiin korkeaksi ja siksi ajauduttiin ongelmatilanteeseen. Tätä ei helpottanut, että lomitusapua on joissakin kunnissa vaikea saada. Paikallisista olosuhteista johtuen työkuntotutkimukseen ohjattiin niitä maidontuottajia, joilla olisi ollut vaikeuksia viedä asioita eteenpäin työterveyshuollon kautta. Ohjaus työkuntotutkimuksesta kuntoutukseen ja muihin palveluihin toimi varsin hyvin. Asiantuntemus oli riittävä siksikin, että valtaosa kuntoutuslausunnon suosituksista toteutui Kelassa, joskin isäntien hylkyprosentti oli ehkä juuri moniongelmaisuudesta johtuen korkea. Koska maidontuottajilla oli tutkimukseen liittyen mahdollisuus jatkaa hyvinvointijaksoilla ja -päivillä, kuntoutuslaitoksen osuus seurannasta tuli hyvin merkittäväksi. Sen sijaan Mela toimii muiden työeläkelaitosten tavoin ja sen osuus suositusten toteutumisessa oli merkityksetön. Työkuntotutkimus oli vahvasti pilottihankkeen luonteinen. Se näyttäisi muodostavan perustan jatkokehittelylle. Nyt havaitun vahvasti asiakkaan tarpeista lähtevän, joustavan, lyhytkestoisen, yhteistyöpohjaisen ja taloudellisen mallin kautta voidaan päätyä muidenkin ammattiryhmien kuntoutus- ja muiden palvelutarpeiden arvioinnin toimiviin käytäntöihin (Korhonen ). On merkittävää ja todella valitettavaa, että tässäkin hankkeessa kuntoutustarpeen selvityksessä oltiin osittain auttamattoman myöhässä, vaikka kysymyksessä oli työterveyshuoltolain mukainen tyky-toiminta. Kela järjesti vuonna 7 koko valtakunnassa vain 4 kuntoutustarveselitystä ja 85 laajaa kuntoutustutkimusta. Niiden määrä on viime vuosina laskenut, koska edellisten hakemuksista hylättiin joka viides, jälkimmäisten 35 % (Kelan kuntoutustilasto 8). Asiakasmäärät ja järjestämiskäytännöt eivät ole missään suhteessa tämän päivän työelämässä olevien tarpeisiin nähden, joten uusia 76 Kuntoutus 9

15 käyttökelpoisia välineitä tarvitaan. Tyky-toiminta on useimpien työntekijöiden saavuttama etu. Kansalliset hyvinvointiohjelmat, työterveyshuollon hyvät käytännöt ja kuntoutuksen tieteelliset näytöt viittaavat kuntoutustarpeen varhaisen toteamisen tarpeeseen. Tyky- ja tyhytoimintoja on tarpeen kehittää tässä samassa hengessä. Paavo Rissanen, lääkintöneuvos, fysiatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen ja musiikkilääketieteen erityispätevyys. Marita Korhonen, THM, kehittämisjohtaja, Rokua-konserni. Heikki Laitinen, LL, fysiatrian erikoislääkäri, Oulun kaupunki, työterveyshuolto. Kirjallisuus Aalto A-M, Aro S, Aro A.R., Mähönen M (995) RAND 36-Item Health Survey,. Suomenkielinen versio terveyteen liittyvän elämänlaadun kyselystä (RAND SF-36). Stakes, Helsinki Karttunen J (3) Maidontuottajan työ, työkyky ja vapaa-aika. Työtehoseuran julkaisuja 389, Helsinki Kelan kuntoutustilasto 7 (8). Kansaneläkelaitos, Tilastoryhmä. Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 8, Helsinki Kivistö S, Joensuu M, Jouttimäki L (4) Varhaiset toimet ammatillisen työkyvyn kuntoutuksessa. Työterveyslääkäri 4, Korhonen M () Yrittäjän tyky on tiiviisti sidoksissa yrityksen toimintaan. Teoksessa Viimeinen tykykirja?, Paso E, Mäkitalo J & Palonen J (toim.), Merikoski & Tapiola, Kokkola, -7 Korhonen M (4) Työhyvinvointia & tulosta työtä kehittämällä. Ranuan pienyritysten työnkehittämishanke -. Tykes, Helsinki Mäittälä J (toim.) (6) Työterveyttä maatiloille. Asiakastiedote 6-7. Työterveyslaitos, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö, Helsinki Rissanen Päivi (toim.) (6) Työterveys ja maatalous Suomessa 4. Maatalousympäristön terveydelliset riskit ja niihin vaikuttaminen. Työterveyslaitos, Helsinki Saarelainen R & Virtanen M (4) Sinnillä sitkutellen. Maatalousyrittäjän työ ja työkyvyn tukeminen. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulu Siitonen T (4) Melan tuki työterveyshuollolle kasvaa. Asiakastiedote, Työterveyslaitos, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö, Helsinki Tiusanen M () Voimavarat työssä - kysely työkyvyn ja jaksamisen seurannassa. Työterveyslääkäri, Tiusanen M, Litovaara A, Kataja J, Huurros R (998) Voimavarat työssä opas. Impulssiinstituutti, Turku Kuntoutus 9 77

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela Työhyvinvointikyselyn tulokset Pirjo Saari Mela 2 Kysely Työhyvinvointiohjelman pohjaksi Nettikysely Vastaajia yhteensä 1 191, joista sidosryhmävastauksia 32 Lyhyt kysely, auki joulukuun alusta tammikuun

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mytky työterveyshuollon palveluksessa koulutamme, neuvomme, tutkimme ja autamme maatalousalan työterveyshuoltoon ja työympäristöön liittyvissä asioissa Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Työhyvinvointipalvelut Sujuvaa ja turvallista työtä Suojaintietoiskut Suojainnäyttelyt Työturvallisuuskilpailut

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua Monipuolisia kuntoutus-, hotelli- ja ravintolapalveluja keskellä upeaa järvimaisemaa, parhaalla paikalla Suomen vetovoimaisinta matkailukolmiota

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo Työlähtöinen ote Taustalla toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus = TYÖSTÄ LÄHTEVÄ, TYÖ- LÄHTÖINEN Huomion kohteeksi työ toimintana

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot