TYÖHYVINVOINTITUTKIMUS TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA

Transkriptio

1 Yliopistojen työsuojelupäivät Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki TULEVAISUUDEN TURVALLISUUTTA - NYT TYÖHYVINVOINTITUTKIMUS TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö

2 TYÖHYVINVOINTITUTKIMUS TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA STM:n julkaisu, syksy 2005 (STM, Selvityksiä 2005:25) Internet-osoite: valmisteltu yhteistyössä tutkimuslaitosten, rahoittajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa aikaisempien painosten (2) päivitys hyödyntää Suomen Akatemian tutkimusohjelmaa Työhyvinvointi 2000-luvun haasteet

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työhyvinvointitutkimuksen visio ja strategia 2. Suomalaisen työympäristön ominaispiirteitä ja muutosnäkymiä Yleisiä muutosnäkymiä Työympäristön muuttuminen Työikäisen väestön työkyvyttömyys ja työperäiset terveysongelmat Työllisyys Työssäoloaika ja työn vetovoima Uudet tuotantomallit Tasa-arvo työelämässä Työterveyshuollon kehitysnäkymät Työsuojelun kehitysnäkymät Työelämän kansainvälistyminen ja jatkuva muutos 3. Työhyvinvointitutkimuksen suorittajat ja rahoittajat Yleistä Valtakunnalliset ohjelmat Tutkimuslaitokset ja tutkijat Keskeiset alan tutkimuslaitokset Keskeiset työhyvinvointitutkimusta harjoittavat korkeakoulujen ja yliopistojen laitokset Työhyvinvointitutkimuksen rahoittajat 4. Työhyvinvointitutkimuksen alueet Työhyvinvointitutkimuksen ja -kehittämisen yleisnäkymiä Työhyvinvointitutkimuksen luonne

4 5. Työhyvinvointitutkimuksen painoalueet Työhyvinvointitutkimuksen jaottelu Terveysriskit ja kuormitustekijät Psykososiaaliseen työympäristöön liittyvien terveysriskien hallinta Kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ja altistuksen tutkimus Fysikaalisiin vaaroihin liittyvä tutkimus Liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn liittyvä tutkimus Yhteisvaikutuksiin liittyvä tutkimus Riskien hallinta Vaarojen ja kuormittumisen tunnistaminen ja arviointi Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien torjunta Suuronnettomuuksien ehkäisy ja niihin varautuminen Työyhteisöjen psykososiaalinen toimivuus Terveyden edistäminen työelämässä Työ- ja toimintakyvyn edistäminen Tuotteiden, tuotannon ja organisaation kehittäminen Työsuojelu ja työterveyshuolto Työsuojelun toimintojen ja toimintaedellytysten kehittäminen Työterveyshuollon toimintojen ja toimintaedellytysten kehittäminen Työolojen taloudelliset vaikutukset 6. Työhyvinvointitutkimuksen koordinaatio, laatu ja vaikuttavuus Tutkimuksen valtakunnallinen koordinaatio Tutkimuksen kriteerit ja laadun varmistaminen Tutkimuksen etiikka Hyvä tieteellinen käytäntö Eläinkokeet Ihmisiin kohdistuva tutkimus Tutkimustulosten hyödyntäminen Tutkimuksen vaikuttavuuden arviointi 7. Työhyvinvointitutkimuksen tärkeät haasteet 8. Toimenpide-ehdotukset

5 TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ YKSITYIS- ASIAT PERHE- ASIAT TYÖEHTO- SOPIMUS TYÖHYVINVOINTI YKSILÖ TYÖ- YMPÄRISTÖ TALOUS- TILANNE PALKKAUS TYÖ- YHTEISÖ ELÄMÄN- MUUTOKSET TYÖ- SUHDE

6 TYÖHYVINVOINTITUTKIMUS kohdistuu yksilöön, työympäristöön ja työyhteisöön on luonteeltaan monitieteellistä soveltavaa tutkimusja kehitystoimintaa tarvitsee tuekseen monitieteellistä perustutkimusta Sisältää: välittömät ja välilliset terveysriskit fyysiset, henkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät työ- ja toimintakykyyn, työssä jaksamiseen sekä työssä selviytymiseen vaikuttavat tekijät

7 TYÖHYVINVOINTITUTKIMUKSEN TAVOITTEET tunnistaa, arvioida ja poistaa esiintyvät epäkohdat ja vaaratekijät edistää hyvien työolojen syntymistä parantaa yksilöiden selviytymistä työssä ja työn hallintaa kehittää työyhteisöjä ja työpaikkoja tunnistaa mahdollisia uusia riskejä ja kuormitustekijöitä tuottaa hyviä käytäntöjä työpaikkatason ja valtakunnalliseen päätöksentekoon parantaa yksilön, työyhteisön ja yhteiskunnan tuottavuutta edistää kansainvälistä kilpailua

8 Yksilötasolla TYÖHYVINVOINTITUTKIMUKSEN VISIO V ylläpitää ja edistää työssäkäyvien terveyttä, hyvinvointia, motivoituneisuutta ja innovatiivisuutta jatkaa elinikäistä työssäoloaikaa vähentää työstä aiheutuvien terveyshaittojen kustannuksia Työpaikka- ja työyhteisötasolla tuottaa tietoa esiintyvistä terveysriskeistä ja vaaratekijöistä työn aiheuttamasta haitallisesta fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta kuormituksesta työkyvyn ylläpitämisestä todettujen terveysriskien ja kuormitustekijöiden poistamisesta hyvistä käytännöistä mahdollisista uusista riskeistä ja kuormitustekijöistä lisää työn tuottavuutta ja taloudellisuutta parantaa palvelujen ja tuotteiden laatua

9 Yhteiskuntatasolla tuottaa tietoa valtakunnalliseen päätöksentekoon lainsäädännön ja ohjeiden valmisteluun vähentää huonosta työhyvinvoinnista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia parantaa työn ja tuotannon tuottavuutta ja taloudellisuutta lisää kansantalouden hyvinvointia mahdollistaa välttämättömien ja tarpeellisten sosiaali-, terveys- ja muiden palvelujen tuottamisen kytkeytyy kiinteästi muiden sektorien tutkimus- ja kehitystoimintaan

10 Kansainvälisellä tasolla ylläpitää ja parantaa suomalaisen tuotantoelämän kilpailukykyä edistää yritysten kansainvälistymistä levittää hyvää turvallisuuskulttuuria ja työhyvinvointia

11 TYÖHYVINVOINTITUTKIMUKSEN STRATEGIA tukee hallitusohjelman tavoitteita valtakunnallisia toimintapoliittisia ohjelmia työsuojeluhallinnon strategiaa painottuu tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn henkiseen hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työssä selviytymisen edistämiseen työtapaturmien ja ammattitautien torjuntaan tuo esiin uusia näkökulmia painotuksista tulee olla luotettavaa ja korkeatasoista tulee suunnata työelämän kehittämisen kannalta keskeisille alueille tulee olla riittävästi resursoitua tulee tehdä yhteistyössä (viranomaiset, tutkimuslaitokset, työpaikat, sidosryhmät) tulee sisältää laajempia ohjelmatyyppisiä verkostohankkeita tulee huomioida strateginen painottuminen tulee huomioida kv. tutkimus ja rahoituslähteet tulee evaluoida tulee arvioida uudelleen painotusten ja tavoitteiden osalta

12 TYÖHYVINVOINTITUTKIMUKSEN PAINOALUEET Terveysriskit ja kuormitustekijät psykososiaaliseen työympäristöön liittyen terveysriskien hallinta kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ja altistuksen tutkimus fysikaalisiin vaaroihin liittyvä tutkimus liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn liittyvä tutkimus yhteisvaikutuksiin liittyvä tutkimus Riskienhallinta vaarojen ja kuormittumisen tunnistaminen ja arviointi työtapaturmien ja työperäisten sairauksien torjunta suuronnettomuuksien ehkäisy ja niihin varautuminen Työyhteisöjen psykososiaalinen toimivuus työperäisen stressin hallinta johtamisjärjestelmien ja työn hallinnan kehittäminen työn positiiviset vaikutukset työyhteisöjen muutosten hallinta uusien kompetenssien kehittäminen oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja monimuotoisuus voimavarana Terveyden edistäminen työelämässä elintapojen edistämisen mahdollisuudet ja vaikutukset elintapojen edistämisen toimintamallien kehittäminen edistämistoimenpiteiden arviointimallien kehittäminen Työ- ja toimintakyvyn ylläpito tyky-toiminnan tutkimus tyky-toiminnan liitynnät muiden painoalueiden tutkimukseen tyky-toiminta ja ikääntyminen

13 Tuotteiden, tuotannon ja organisaation kehittäminen tuotteiden kehittäminen tuotannon kehittäminen organisaation kehittäminen Työsuojelu ja työterveyshuolto työsuojelun toimintojen ja toimintaedellytysten kehittäminen työsuojelulainsäädännön kehittäminen johtaminen yhteistyö yritysten oma valvonta yhteistyöverkostot Työterveyshuollon toimintojen ja toimintaedellytysten kehittäminen työterveyshuollon haasteet työterveyshuollon sisältö työterveyshuollon palvelujärjestelmä Työolojen taloudelliset vaikutukset työympäristön kansantaloudelliset vaikutukset työympäristön yritystaloudelliset vaikutukset työsuojelun taloudelliset ohjauskeinot

14 TUTKIMUSTARPEITA Psykososiaaliseen työympäristöön liittyvien terveysriskien hallinta stressin, masennuksen ja häirinnän yhteys psykosos. työympäristöön työn imun merkitys terveyttä vaarantavan kuormittuneisuuden ehkäisyssä työelämän uusien vaatimusten, työntekijöiden valikoinnin ja yrityskulttuurissa tapahtuneiden muutosten yhteys depression perusteella myönnettyihin työkyvyttömyyseläkkeisiin Kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ja altistuksen tutkimus korvaavien kemikaalien terveysriskien arviointi ihoaltistuksen merkitys riskinarvioinnissa ultrapienten hiukkasten ja nanotoksikologian terveysriskit kosteusvaurioille altistuneiden seurantatutkimukset bakteerien ja toksiinien merkitys kosteusvaurioissa Fysikaalisiin vaaroihin liittyvä tutkimus melupäästöjen vähentäminen ja hyvän akustisen ympäristön edistäminen impulssimelun terveysriskien vähentäminen kuulovaurioriskin varhaisdiagnostiikan parantaminen melun aiheuttamat psyykkiset riskit, tapaturmariskit ja taloudelliset vaikutukset käsitärinän ja kuormittavan lihastyön yhteisvaikutukset liikkuvien työkoneiden kokokehotärinän mittaus ja riskit ei-ionisoivan säteilyn vaikutus matkapuhelinten ammattimaisessa käytössä kosteiden kylmä- ja kuumatöiden riskit ja suojavälineet liukastumisriskien torjunta useiden altisteiden yhteisvaikutukset

15 Liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn liittyvä tutkimus kuormitusriskien arvioinnin ja hallinnan menettelyjen ja välineiden tutkimus tapaturmien torjunnan tutkiminen liikuntaelimistöön kohdistuvien tapaturmariskien osalta ergonomian laaja soveltaminen töiden, työvälineiden ja menetelmien sovittamiseksi liikuntaelimiin kohdistuvan fyysisen kuormituksen kannalta sopivaksi Yhteisvaikutuksiin liittyvä tutkimus useamman terveysriskin yhteysvaikutukset yksilölle usean ympäristötekijän yhteisvaikutustasojen optimaaliset olosuhteet ja positiivinen vaikutus työhyvinvointiin Riskienhallinta laitosten turvallinen sijoittaminen turvallisuus laitosten suunnittelussa ja rakentamisessa turvalliset tuotteet turvallisuuden varmistaminen verkottuneessa toiminnassa turvallisuustiedon kerääminen, hyödyntäminen ja hallinta erilaisiin onnettomuuksiin varautuminen ja niiden hallinta ihmisen ja organisaation toiminta

16 Työyhteisöjen psykososiaalinen toimivuus psyykkisen ylikuormituksen ja työuupumuksen hallinta työpaikoilla työn hallinnan ja vaatimusten välisen tasapainon seuranta, tutkiminen ja siihen liittyvien terveysriskien hallinta asiakasväkivallan, häirinnän, kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisykäytäntöjen kehittäminen ja soveltaminen psykiatrisin syin työkyvyttömyyseläköitymisen tutkimus ja ehkäisy johtamisjärjestelmien ja työyhteisön muutosten hallinnan tutkiminen ja vaikuttavuuden arviointi työyhteisökulttuurin vaikutus sukupuolten ja eri-ikäisten väliseen tasa-arvoon työyhteisön sosiaalisten tukijärjestelmien vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen työsuhteiden pilkkoutuneisuuden vaikutukset osaamiseen, hyvinvointiin ja terveyteen tulevaisuuden työelämän kompetenssien selvittäminen ja niiden kehittäminen Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen v ja 2001 tehtyjen tyky-barometrien säännöllinen jatkaminen tutkimus- ja kehitystyö tyky-toimintakäsitteen jäsentämiseksi ja tyky-teorioiden kehittämiseksi tyky-toiminnan integroiminen luonnolliseksi osaksi työpaikan toimintakäytäntöjä ja seurantajärjestelmiä menetelmä- ja välinekehittely työpaikkojen ja koko maan tykytilanteen kartoittamiseksi tyky-toiminnalla aikaansaatavien hyötyjen selvittäminen

17 Tuotteiden, tuotannon ja organisaation kehittäminen turvallisuus-, luotettavuus- ja laatujohtamisen kehittäminen arvoverkostojen toimintatapojen kehittäminen uusien suunnittelumenetelmien kehittäminen turvallisuuden kehittymisen linkittyminen tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämiseen työorganisaatioiden kehittämisen vaikutus tuottavuuteen ja laatuun Työsuojelun toimintojen ja toimintaedellytysten kehittäminen vaarojen tunnistamiseen ja riskienhallintaan käytettävien menetelmien tutkiminen, kehittäminen ja levittäminen yhteistyöverkostojen kehittäminen uusien valvontamenetelmien ja työotteiden kehittäminen ja kokeilu työpaikkojen omien valvontajärjestelmien kehittäminen työsuojelun toimenpiteiden vaikuttavuuden selvittäminen ja arviointi

18 Työterveyshuollon toimintojen ja toimintaedellytysten kehittäminen työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistyön jatkaminen tutkimusavusteiset kokeilut erityisryhmien, pientyöpaikkojen ja omaa työtään tekevien työterveyshuollon kehittämiseksi arviointitutkimukset työterveyshuollon vaikutuksista työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työterveyshuollon taloudellisten vaikutusten selvittäminen palvelujärjestelmän kehittäminen tutkimuksellisilla interventioilla työterveyshuoltohenkilöstön työssä jaksamisen tutkiminen ja edistäminen työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyön tehostaminen Työolojen taloudellisiin vaikutuksiin liittyvä tutkimus työolojen ja työhyvinvoinnin kansantaloudellinen merkitys, kustannusten ja hyötyjen arvioiminen ottaen huomioon yhteiskunnalliset ja yksilölliset arvot työpaikoilla toteutettavien interventioiden tuottavuus- ja talousvaikutukset työolojen ja tuottavuuden vuorovaikutus yritystasolla työympäristötalouteen liittyvien yritystason mallien kehittäminen työolojen kehittämiseen liittyvien taloudellisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen

19 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA 1. Työhyvinvointitutkimuksen tavoitteiden sisällyttäminen muihin tutkimusalueisiin esim. tuotetutkimus, taloustutkimus, palvelututkimus, menetelmätutkimus 2. Työhyvinvointitutkimuksen strategiset linjaukset huomioon muussa strategisessa suunnittelussa ja toiminnassa 3. Hyvä ja riittävä yhteistyö alan tutkimuslaitosten, työpaikkojen, viranomaisten, rahoittajien ja työmarkkinajärjestöjen välillä 4. Hyvä ja riittävä yhteistyö tutkimuslaitosten kesken (yhteistyöverkostot) tutkimusyksiköiden koon tulee olla riittävä, jotta varmistetaan tarvittava osaaminen ja kriittinen massa erikoistuminen tiettyihin osa-alueisiin voi tehostaa tutkimusta

20 5. Laajempi ohjelmatyyppinen tutkimus- ja kehitystoiminta parantaa tuloksellisuutta. Ohjelmille riittävät resurssit ja tehokas koordinointi. 6. Kansainvälinen yhteistyö tärkeää tuloksia tulee levittää myös kv. foorumeille kv. rahoitusta tulee hyödyntää 7. Työhyvinvointitutkimus osaksi EU:n tutkimuspoliittista puiteohjelmaa 8. Tutkimustulosten hyödyntämiseen, tuotteistamiseen, levittämiseen ja viemiseen käytännön työelämään varattava riittävät resurssit välittäjäorganisaatioiden käytön tehostaminen tärkeää

21 9. Tutkimustuloksia tulee hyödyntää eritasoisessa koulutuksessa materiaalia koulutusaineistoon ym. 10. Työsuojelurahaston ja Valtion työsuojelurahaston rooli rahoittajina tärkeä muita mm. Tekes, Suomen Akatemia, KTM 11. Myös perustutkimusta tuettava riittävästi yliopistot, korkeakoulut 12. Tutkimuslaitokset ja rahoittajat kehittävät omia strategioitaan ottaen huomioon työhyvinvointitutkimuksen strategiat uusiin haasteisiin vaaditaan nopeaa reagointia

22 13. Työhyvinvointitutkimuksen laatu tulee säilyttää korkeana tutkijakoulutukseen riittävät resurssit ja laadukas opetus koulutuksen osaksi esimies- ja johtamistaitojen opettaminen, kv. tutkimuksen osaaminen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötaidot erilliset tutkijakoulutusohjelmat ja/tai -verkostot, joiden yhtenä osana nuorille tutkijoille määräaikaiset post doctorate -tutkijatoimet tutkimuslaitoksiin 14. Tutkimuksen painoalueita määritettäessä otettava huomioon ja priorisoitava työyhteisö- ja työympäristöongelmien laatu, laajuus, vaikeus, merkitys yksilöille, taloudellinen vaikutus sekä merkitys kansantalouden kilpailukykyyn tutkimustulosten yleistettävyys ja hyödynnettävyys tutkimuksen korkea laatu, panos-tuotos-suhde ja tutkimuksen uutuusarvo myös merkittäviä

23 15. Tutkimuksen evaluointia kehitettävä alan organisaatioiden määräaikaiset arvioinnit määräajoin toteutettava koko työympäristösektorin tai sen osa-alueiden valtakunnallinen evaluaatio tutkimusohjelmien ja -hankkeiden evaluointi tarpeen mukaan myös kv. arviointi 16. Tutkimuksen painoalueiden arviointi uusittava määräajoin, koska talous- ja työelämän muutokset ovat jatkuvia ja nopeita