Työhyvinvointi muutoksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointi muutoksessa"

Transkriptio

1 Ihminen muuttuvassa työyhteisössä Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, Työhyvinvointi muutoksessa Prof. Jorma Rantanen JyU hallituksen puheenjohtaja

2 Sisältö Työhyvinvointi Muutoksen anatomia Muutoksen hallinnan kriittiset ehdot Yhteisö muutoksessa Yksilö muutoksessa Onnistuneen ja epäonnistuneen muutoksen tunnusmerkkejä Muutoksen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset Johtopäätöksiä

3 Sosiaali- ja terveystyö Eroaa bulkkituotantoyhteisöistä ; Johtamisparadigmat eroavat Koulutustasovaatimus korkea Huomattava osa henkilöstöstä alan sisällä koulutettua Korkean koulutustason yksilöt tekevät perustuotantoa Sisäsyntyinen työmotivaatio ja itsensä johtaminen tärkeä Vuorovaikutus kaikessa ratkaisevassa asemassa ja poikkeaa esim. Kaupallisesta asiakastyöstä: kommunikaatiotaidot, ihmissuhdetaidot, empatia, etiikka Jatkuvan oppimisen ja kehittymisen ethos Useat työhyvinvoinnin edellytykset täyttyvät rakenteellisesti, esim. työn haasteellisuus, jatkuva oppiminen, vuorovaikutus Monia kuormitus- ja rasitustekijöitä: Sosiaalityössä:Vaihtuvat ympäristöt ja asiakkaat, yksintyöskentely, lukuisat ympäristötekijät, työaikapaine, osaamishaasteet Terveydenhuollossa: Alan nopea kehitys, instituutiot, laaja asiakaskirjo, epätyypilliset työajat, fyysinen ja psyykkinen kuormitus

4 Työhyvinvointi

5 Työkyky ja työhyvinvointi Työkyky Kyky selviytyä päivittäisistä ja tulevista sekä pitkäjänteistä paneutumista vaativista työtehtävistä menestyksekkäästi, laadukkaasti ja tehokkaasti Työhyvinvointi Kyky selviytyä työtehtävistä kohtuuttomasti kuormittumatta ja mahdollisuus nauttia työn tuloksista ja voida vaikuttaa omaan työhönsä sekä saada oikeutettua palautetta ja tukea esimiehiltä työtovereilta, ja työyhteisöltä. Työ ja työyhteisö tarjoavat terveelliset, turvalliset, jatkuvat ja laadullisesti korkeatasoiset sekä kannustavat, työtä, työoloja ja työntekijää kehittävät työolosuhteet ja työympäristön.

6 Mitä työhyvinvointi on? Yksilötasolla Kiinnostus ja motivaatio omaan työhön (mielekäs työ) Hyvä työkyky ja osaaminen (perusterveys ja ammattitaito) Työn vaatimusten ja kapasiteettien tasapaino, itsesäätely, (Karasek: Demand-control) Palkitseminen, oikeudenmukaisuus (Siegrist: Effort-reward) Turvallinen työsuhde Yhteisötasolla Työpaikan turvallisuus ja terveellisyys (työsuojelu ja työterveyshuolto) Asianmukaiset työtilat ja työvälineet Hyvä työn organisointi ja sen jatkuva kehittäminen (osallistumisperiaate) Moderni johtamiskulttuuri (transformationaalinen) Hyvin organisoitu ja säännöllinen vuorovaikutus (työkokoukset, tiimikokoukset, kehittämishankkeet) Henkilöstön jatkuva kehittäminen Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen

7 Miksi THV on tärkeä? Hyvinvoinnin itseisarvo Luovuus ja innovatiivisyys Henkilöstön työmotivaatio ja työkyky Työterveys ja -turvallisuus Henkilöstön organisaatioaffiniteetti, pysyvyys Rekrytointikilpailukyky Julkinen ja partneri-imago Tuotteiden ja palvelujen ja tulosten laatu Tuottavuus ja tuotteliaisuus

8 Palveluorganisaatio Työelämä Johtaminen Työn sisältö Motivaatio Sosiaalipolitiikka Työyhteisö ja työilmapiiri THV Kompetenssit Terveys ja työkyky Työympäristö, terveys ja turvallisuus Työn organisointi Yksityiselämä

9 Muutoksen anatomia

10 Muutoksen piirteitä Epäjatkuvuus työssä ja organisaatiossa Koetaan epävarmuutta ja turvattomuutta Huonot esimerkit keskusteluttavat Muutoksen syitä, motivaatiota ja tavoitteita pohditaan Johtoa ja erityisesti ulkopuolisia asiantuntijoita kohtaan tunnetaan epäluuloa Ihmisten ja tehtävien uudelleenasemointi synnyttää ristiriitoja, epäonnistumisen tai voiton tunteita ja kuormittaa ihmissuhteita Luo uusia motivaatiovirikkeitä tai tuhoaa motivaatiota Luottamus nousee tärkeäksi muuttujaksi Oikeudenmukaisuus ja perustelut tärkeitä Voittajiin kiinnitetään suhteettomasti huomiota, häviäjät saavat hävetä nurkissaan Muutoksen onnistuminen edellyttää: Johdon työtä nyrkit savessa Kaikkien osallistumista alusta alkaen Ihmisten huomioon ottamista Jatkuvuuksien varmistamista Aikaisemman kehityksen perustalle rakentamista

11 THL, Laaja sosiaalialan arvo- ja muutosjohtamisen Tutkimuskatsaus (E. Pekkarinen 2010): yhteiskunnan monitasoinen sosiaalis-taloudellis-kulttuurinen reformi aiheuttaa erityisiä paineita sosiaalipalvelujärjestelmän rakenteille ja toimijoille, muutosjohtamisen taidot korostuvat: kustannustehokasta asiajohtamista (management) ja työntekijöitä tukevia sekä sosiaalialan arvoja puolustavaa arvojohtamista (leadership) eurooppalaistutkimuksissa muutos liitetään uuden julkisjohtamisen paradigmaan (NPM) amerikkalaistutkimuksista uuden NPM diskurssi on jo vakiintunut niin, ettei sitä korosteta johtamisen tavoilla on vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen tulokset tukevat transformatiivisen johtamistyylin tuloksellisuutta erityisesti muutostilanteissa. (EVB- johtaminen ei sovellu hyvin) johtamisen tehokkuus ja vaikuttavuus etusijalla amerikkalaistutkimuksissa (NPM paradigma ohjaa tutkimusta?) sosiaalialan johtamiseen erikoistunutta koulutusta tulee Suomessa lisätä nais- ja vähemmistönäkökulmaa lisää (naisvaltainen henkilöstö) historiantutkimus tekee näkyväksi yhteiskunnallisen kontekstin merkityksen sosiaalialan johtamisen tarkoitukselle ja käytännöille

12 Muutoksen hallinnan kriittiset ehdot Yhteisö muutoksessa Muutoksen aloite: oma/vieras/ulkoinen Muutoksen perusteet ja luonne: kehittävä/typistävä Aina stressi, pahimmassa tapauksessa kriisi Muutoksen tarkoitus; ei muutosta muutoksen vuoksi Testaa johtamisen kyvykkyyden Luottamus ja koheesio tärkeä Muutoksen kustannus/vaikuttavuus ja kustannus/hyöty etenkin pitkällä aikavälillä Huomattava osa (jopa 60-90%) muutos- ja uudelleenorganisointihankkeista epäonnistuu. (90-95% strategioista jää toteutumatta) Sirkin, Harvard Business Review Oct /3 Change management projects fail. The reason is ignorance of hard facts: - Competence of change agent - Participation and motivation of the organization to be changed - Support of top management - Too many change projects simultaneously. Ja toisaalta: Muuttumattomuus johtaa varmasti kuolemaan

13 Yksilö ja ryhmät muutoksessa (Fullan 2003) Muutos ei ole tekniikoita vaan kulttuuria. Ratkaisevia: eettis-moraalinen tavoite (missio) vuorovaikutus, osallistuminen tietopohja muutosprosessin ymmärtäminen koherenssin vahvistaminen (Antonowsky) luottamus

14 E.Pekkarinen 2010: Tutkimustarpeet Muutosevaluaatio Meta-analyysit Johtamismenetelmät ja tyylit Tehokkuus vs. Vaikuttavuus (myös asiakasnäkökulmasta) Työolosuhteet (suhteessa johtamiseen) Sukupuoli- ja vähemmistö-ulottuvuus Sukupolviulottuvuus (EVB- käytännöt palvelutyössä)

15 Kaksi johtamismallia Vaihtokauppajohatminen Johtajakeskeistä, yksisuuntaista, vaihtokauppa Johtajat tietoisia Siegristin balanssista Johtaminen keskittyy ajankohtaisiin ongelmiin Johtajat luottavat perinteisiin menetelmiin: ohjaus, palkinnot, sanktiot, Johtajat asettaa tavoitteet ja palkitsee suoriutumisesta Johtajuus riippuvainen johtajan kyvystä valtuuttaa alaistensa parhaaseen suoritukseen Kehittävä muutosjohtaminen Johtaminen visionääristä ja ennakoivaa ja luo uusia odotuksia työntekijöille Johtajat erottuvat kyvyllään inspiroida, huomioida yksilöt, stimuloida intellektuaalisesti ja vahvistaa ethosta Johtaminen perustuu yhteiseen kehittämiseen ja luottamukseen Johto tukee ja kannustaa jatkuvaa oppimista ja itsenäistä ongelmanratkaisua Johto on viestintätaitoista, manageraalisesti kyvykästä, ja sitouttaa alaiset emotionaalisesti Johto motivoi alaisensa ylittämään konventionellit vaihtokauppa-odotukset ja ylittämään itsensä Soveltuu paremmin sosiaali- ja terveystyöhön

16 Muutoksen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset

17 Mental Health Index: Please indicate for each of the five statements which is closest to how you have been feeling over the last two weeks. 1) I have felt cheerful and in good spirits; 2) I have felt calm and relaxed; 3) I have felt active and vigorous; 4) I woke up feeling fresh and rested; 5) My daily life has been filled with things that interest me. Categories: All of the time; Most of the time; More than half of the time; Less than half of the time; Some of the time; At no time. Total score on all statements (0 5), amounting to a potential score from zero to 25, multiplied by four to get a score out of 100. Source: EQLS 2007.

18 Demands Health outcomes from work stress C o n t r o l Low strain Passive Active High strain Karasek-Theorell HT, GABA, DA, Cort Mental health outcomes Stress reactions Burnout Depression Behavioural changes Sleep disorders Psychological or psycho-social overload Demand-Control imbalance Effort-reward imbalance CRF, DA, NA Amygdala, Hippocampus HPA axis (CRF, ACTH, Cort.) Memory,Vigilance Learning, Activity Hypertension Hyperlipidaemia Overweight Metabolic syndrome C-reactive protein Homocysteine Somatic outcomes CHI, Stroke Peptic ulcer Injuries Immunosuppression Effort Siegrist 1996 Reward Occupational outcomes Biphasic response Working memory Work motivation Competence Work disability Early retirement

19 Siegristin inbalanssi (Lähde: Siegrist 2010) Alkoholiriippuvuus: OR 1.9 (men) Tyyppi 2 diabetes: OR 1.6 (men) Niska-hartiaoireyhtymä: OR 1.4 Huono fyysinen kunto: OR 1.4 Heikko mentaalinen suorituskyky: OR 1.3

20

21 Kuolleisuus vs. työsuhteen jatkuvuus (Source: Kivimäki et al. Am J Epidemiol 2003; 158: ). 2 1,5 Precarious job increases mortality = social poison! 1 0,5 0 TilapäinenPysyvä Permanent Tilapäisestä pysyväksi

22 Mental working capacity and ageing (Hänninen 1989, Rantanen 2003, Ilmarinen 2006, Sing-Manoux et al. 2012) Simple short-term memory Complex short-term memory Spatial & time orientation Long-term memory Verbal reasoning Numeric skills Vocabulary Inductive reasoning Learning capacity Evaluation capacity Synthetic capacity

23 Job Stress Psychosocial quality of work and cardiovascular mortality (Kivimäki et al. 2002, Siegrist 2003, Vahtera et al. 2004, Kivimäki et al 2003) 5,5 5 4,5 4 Depression 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Job strain Effort-Reward Imbalance Downs izing Bullying Newly recognised stressrelated diseases: -CHD, stroke, HBP -Karoshi -Diabetes II -Sleep disturbances -Depression Nmax=812 (73 deaths); mean follow-up 25,6 years J.Rantanen/Modena04

24 alkavuus /1000 työvuosi Työkyvyttömyyden riskitekijöitä (Vahtera et al. Occup Environ Med 2010;67: ) 12 tekijää, 10 TTH:n vaikutettavissa Työntekijä-asema Vuorotyö Työstressi Liikunnan puute BMI Rasittuneisuus Huono terveys Masennuslääkkeet Kipulääkkeet Pitkäaikaissairaus Mies Mies Nainen Nainen Yl. Yl. toimihenk toimihenk Al. Al. toimihenk toimihenk Työntekijä Työntekijä Päivätyö Päivätyö Iltavuoroja Iltavuoroja Yövuoroja Yövuoroja Työstessi Työstessi pieni pieni Työstessi Työstessi suuri suuri Ei Ei tupakoi tupakoi Tupakoi Tupakoi Liikkuva Liikkuva Liikunnan Liikunnan puute puute BMI BMI <30 <30 BMI BMI 30-> 30-> Ei Ei rasittunut rasittunut Rasittunut Rasittunut Terveys Terveys hyvä hyvä Terveys Terveys huono huono Ei Ei masennuslääk masennuslääk Masennuslääkitys Masennuslääkitys Ei Ei kipulääk kipulääk Kipulääk Kipulääk Ei Ei pitkäaikaissair pitkäaikaissair Pitkäaikaissairaus Pitkäaikaissairaus

25 Pitkäaikaisterveet n. 28%? Terveet ja työkykyiset 42% On sairauksia Ei työrajoituksia 15% Merkittävä terveysvajaus Huono työkyky 15%

26 Self-reported health symptoms among workers at years in 10 EU Countries Heart disease HBP High Cholesterol Diabetes Arthritis Cataract Diabetes 2

27 Determinants of work ability (Source : Ilmarinen 2006) OHS OSH Family R Work ability R Neighbourhood Community R Work and working conditions R Values, attitudes, motivation R Competence and skill R Health and functional capacity R R2= Explanatory power

28 1,75 1,7 1,65 1,6 1,55 1,5 1,45 1,4 Varhaisen eläköitymisen sunnitelmat vs. työolot (Siegrist et al. Eur. J.Public Health ) Karasek: Demand control imbalance Siegrist: Effort reward imbalance

29 Mitä käytännössä?

30 WHP malleja Paradigma Toiminnan pääkohde Toteutus Maa esimerkki Työntekijän elämän- ja työtapoihin suuntautunut, (behavioural-malli). Työntekijän henkilökohtainset elinja työtavat Workers Wellness Programmes Ulkoinen palvelu, for profit service USA, UK Työympäristöön ja työoloihin sekä työn organisointiin kohdistuvat mallit (facilitoiva malli). Varmistetaan työn terveellisyys ja hyvinvointi työympäristöä, työyhteisöä ja organisaatiota kehittämällä. God arbetsmiljö, Gott arbete, samarbete, medbestämmande. Työpaikan omaa kehittämistoimintaa. Ruotsi, Tanska, Norja Workplace health promotion WHP.. Edistetään työntekijän terveyttä terveyskäyttätymistä ja työtapoja kehittämällä Ensin yleisten terveyden edistämisen strategioiden siirtäminen työpaikoille paljolti ulkoisten toimijoiden interventiona) Saksa, EU:n WHP ohjelmat, ENWHP Aluksi 1990-luvulla WHP + Työympäristömalli Työntekijän terveyttä ja työpaikan terveellisyyttä ja työympäristöä kehittävä toiminta Yksilön terveyden ja työympäristön terveyden ja turvallisuuden edistäminen integroitu. Ulkoiset toimijat ja työpaikka yhteistyössä. Saksa, EU:n WHP ohjelmat, ENWHP Myöhemmin (2000 -) Resurssilähtöinen malli. Vahvistetaan ja kehitetään työntekijän ja työpaikan työelämäkapasiteetteja ja kyvykkyyksiä. Kokonaisvaltainen, työterveyden ja työkyvyn, työympäristön, työyhteisön ja organisaation kehittäminen (ns. TYKY) työpaikan kaikkien osapuolten ja ulkoisten toimijoiden yhteistyönä. Suomi, jossain määrin Saksa, Itävalta

31 Jaksamista ja hyvinvointia uhkaavia tekijöitä Ylipitkät työajat Vaarallinen ja epäterveellinen työympäristö Huono työn organisointi Kiire ja aikapaine Osaamisvajaus Jatkuva stressi Huono työilmapiiri Ylisuuret tuottavuus-, laatu ja turvallisuusvaatimukset Työttömyyden uhka Krooniset sairaudet

32 Henkistä työkykyä heikentäviä tekijöitä Krooniset somaattiset sairaudet Mielenterveysongelmat, masennus ja masennuslääkitys Unihäiriöt Ylipitkät työpäivät Ikääntyminen Krooninen stressi Työilmapiiriongelmat, syrjintä, kiusaaminen, seksuaalinen häirintä Osaamisvajaus Epävarma työsuhde, pätkätyöt

33 Jaksamista ja hyvinvointia tukevia tekijöitä Pitkäaikainen turvattu työsuhde Hyvä työympäristö Mielenkiintoinen, haastava työ Korkea ammattitaito ja osaaminen Hyvä johtaminen Työtovereiden, työyhteisön ja esimiehen tuki Hyvä työn organisointi Hyvät työvälineet Työterveyshuolto TYKY-toiminta

34 Työterveyshuollon toimenpiteet työuran pidentämiseksi Yksilöön ja ryhmiin suunnatut toimenpiteet Työhön ja työympäristöön suunnatut toimenpiteet Perustarkastus Ikäryhmätarkastukset Terveyden edistäminen Elinikäinen oppiminen TYKY Pitkäaikaisterveet n. 28%? Riskiympäristön seuranta Rakenteellinen ja primaaripreventio Perustarkastus Ikäryhmätarkastukset Terveyden edistäminen Elinikäinen oppiminen TYKY Terveet ja työkykyiset 42% Terveet, työkykyiset 42% Riskiympäristön seuranta Rakenteellinen ja primaaripreventio Varhainen diagnoosi Työperäisyyden tarkastelu Ehkäisevät toimenpiteet Varhainen puuttuminen Hyvä hoito TYKY Hyvä hoito Sekundaari- ja tertiaaripreventio Varhainen kuntoutus TYKY On sairauksia Ei työrajoituksia 15% Merkittävä terveysvajaus Huono työkyky 15% Työn ja työympäristön sopeuttaminen Työn ja työympäristön sopeuttaminen Kevennetty työ

35 Yhteenveto Työhyvinvointi (THV) on kompleksi monitekijäinen kokonaisuus, jonka määrittely vaihtelee määrittelijästä riippuen Terveys, työkyky, osaaminen ja työolot (työympäristö, työn organisointi ja työilmapiiri m.l. johtaminen) ovat THV:n keskeisimmät tekijät Modernissa työelämässä on tunnistettu lukuisia uusia sairauden ja terveyden ulottuvuuksia (sekä terveyttä ja työkykyä vaarantavia että edistäviä), jotka yleistyvät ikääntyessä ja joilla on merkittävä vaikutus työssä olevan väestön terveyteen (ns. Work-related diseases,wrds), jotka ovat samalla kaikkein yleisimpiä työkyvyttömyyden ja ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttajia ja jotka vaikuttavat olennaisesti työkyyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja työurien pituuteen Teollisesta tavaratuotannosta lainatut johtamisen strategiat ja mallit tai NPM mallit eivät sovellu sosiaalialle. On etsittävä tai luotava mallit, jotka vastaavat sosiaalityön erityispiireteitä ja edistävät sosiaalisen työn ethoksen ja mission toteutumista Meillä on luotu malleja joilla voidaan saavuttaa korkea työhyinvoinnin taso työkyvyn ja osaamisen edistämisellä, hyvät työolot järjestämällä, johtamista kehittämällä esimerkiksi ns. transformaalisen johtamisen suuntaan sekä työterveyshuollon työhyvinvointia edistäviä palveluja hyödyntämällä Hyvä työkyky ja sen taustalla THV ovat merkittäviä tuottavuustekijöitä

Terve Suomi Seminaari Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. Työurien pidentäminen Suomessa ja muualla

Terve Suomi Seminaari Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. Työurien pidentäminen Suomessa ja muualla Terve Suomi Seminaari 24-25.5.2012 Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Työurien pidentäminen Suomessa ja muualla Professori emeritus Jorma Rantanen Jyväskylän yliopisto Hallituksen puheenjohtaja Työ ja työyhteisö

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Työkyky ja työurien pidentäminen

Työkyky ja työurien pidentäminen 25.5.2012 Työkyky ja työurien pidentäminen Prof. (emer.) Juhani Ilmarinen, TTL (1970-2008 ) Terve Suomi 2012 seminaari: Erkonomioo usseelta erj kantilta Itä Suomen Yliopisto, Kuopio 24.5.2012 Juhani Ilmarinen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Työterveyslaitos Marjo Wallin Hyvinvointia työstä Työkyky elämän eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 3.6.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Esityksen aiheet Terveellinen työ elämän eri vaiheissa kampanja

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind 30.1.2015 Tavoite ja aineisto Tavoite: tarkentaa kuvaa järjestöjen asiantuntijatyötä tekevien työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

WORKING COMMUNITY SKILLS

WORKING COMMUNITY SKILLS WORKING COMMUNITY SKILLS 8.10.2011 Päivi Huotari Paivi.huotari@hamk.fi DIFFERENT ROLES OF SUPERVISORS AND SUBORDINATES MANAGEMENT AND LEADERSHIP SKILLS ORGANIZATIONAL CITIZENSHIP BEHAVIOUR SELF MANAGEMENT

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

World-Wide Work Stress

World-Wide Work Stress Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Matkalla työn uuteen maailmaan. Mika Okkola, Johtaja ja unelmatyöpaikan muutosagentti, Microsoft Oy

Matkalla työn uuteen maailmaan. Mika Okkola, Johtaja ja unelmatyöpaikan muutosagentti, Microsoft Oy Matkalla työn uuteen maailmaan Mika Okkola, Johtaja ja unelmatyöpaikan muutosagentti, Microsoft Oy TYÖ Työ puhuttaa enemmän kuin koskaan Työnteon määrä on oma valinta Sixten Korkman, HS, 16.7.2010 tarvitaan

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot