Kiinteistönomistajlle kaikki hyöty irti kuntoarvioista ja -tutkimuksista

Transkriptio

1 2/2012 ONTRIAN ASIAKASLEHTI ONTRIAS KUNDTIDNING Kaikki hyöty irti Kiinteistönomistajlle kaikki hyöty irti kuntoarvioista ja -tutkimuksista Optimal nytta Optimal nytta av konditionskarteringar och -undersökningar för fastighetsägare 3D-MALLINNUS» 04 3D-MODELLERING» 05» 08

2 Laadun ja hallitun kasvun vuosi Ett år präglat av kvalitet och tillväxt Hyvä lukija, pidät käsissäsi ontrian asiakaslehteä 2/2012. Vuosi 2012 lähestyy loppuaan ja voimme todeta, että vuosi 2012 tulee olemaan ontrian osalta hallitun kasvun vuosi. ontrian liikevaihto tullee kasvamaan edellisvuodesta ja myös ontrian tilauskanta on hyvä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että toimeksiantomme ovat osaksi suuria suhteellisen pitkäkestoisia töitä. Mall of Scandinavia, joka on Tukholman liepeille rakennettava suurhanke, on näistä yksi esimerkki. Kohteesta kerromme lisää tuonnempana tässä lehdessä. Henkilökunta on tärkein voimavaramme. Heitä varten on laadittu the ontriaway-projektin myötä yhteiset toimintaohjeet ontrian sisäiseen intranettiin onttoriin. Valmiiksi saadulle laatujärjestelmälle on haettu RALAsertifiointia, josta odotellaan päätöstä vuoden vaihteen tienoilla. Pyrimme myös lisäämään henkilökunnan hyvinvointia ja viihtyvyyttä tyky-toiminnalla. Tästä numerosta lähtien esittelemme henkilökuntaamme heidän harrastuksiensa kautta. Talouden ja ympäristön edelleen ristiriitaisista viesteistä huolimatta uskon, että ontria pysyy kasvu-urallaan, mikäli Suomen taloudessa ei tapahdu merkittäviä alaamme vaikuttavia muutoksia. Olemme uusineet toimitilojamme siten, että Seinäjoen toimistomme muutti viime vuoden lopulla uusiin suurempiin tiloihin Framin Tiedekatu 2:een. Vaasan toimitiloissa teimme muutoksia, jotka mahdollistavat lisätyöpisteiden järjestämisen ja näin ollen kasvuvaran. Kuten aikaisemmin olen todennut yksi merkittävimmistä haasteistamme tulevaisuudessa on löytää uuttaa osaavaa henkilökuntaa. Tämän johdosta myös yrityselämän on tehtävä oma osuutensa eli oltava aktiivisesti mukana kehittämässä koulutuslaitoksen toimintaa/koulutustarjontaa ja oltava vuorovaikutuksessa sen kanssa. Pyrimme ontriassa omalta osaltamme huolehtimaan tästä. Olemmekin tyytyväisiä, kun tilajärjestelyjemme myötä pystyimme järjestämään mahdollisuuden tarjota AMKopiskelijalle harjoittelupaikan opintojensa harjoittelujaksoille. Lehdessämme kerrotaan tällä kertaa myös erityisosaamisalueistamme 3-D mallinnuksesta ja sen nykytilasta käytettävyyden osalta sekä kustannussuunnittelun osaamisestamme. Hyvää loppusyksyä kaikille, Tom Eriksson toimitusjohtaja Bästa läsare, i din hand håller du ontrias kundtidning 2/2012. Året 2012 är inne på slutrakan och vi kan konstatera att året för ontrias del blir ett år av kontrollerad tillväxt. Omsättningen beräknas öka med drygt 10 % jämfört med fjolåret och orderstocken är god. Det positiva resultatet beror i stor utsträckning på att en del av våra uppdrag är förhållandevis långvariga. Ett exempel är det jättelika köpcentret Mall of Scandinavia som för närvarande håller på att byggas en bit utanför Stockholm. Närmare om projektet längre fram i tidningen. Personalen är vår viktigaste resurs och därför har vi genom ontriaway-projektet skapat en gemensam plattform med arbetsdirektiv och -data för personalen. Kvalitetssystemet är samlat i vårt intranet - onttori. Vi har ansökt om RALAkvalitetscertifiering för vårt kvalitetssystem och väntar på beslut kring årsskiftet. Vi månar om personalens välmående och trivsel också genom att satsa på hälsobefrämjande verksamhet. Från och med detta nummer kommer vi också att presentera våra anställda med utgångspunkt från deras intressen och hobbyer. Trots alla motstridiga prognoser om ekonomi och miljö tror jag ändå att ontrias tillväxttrend kommer att fortsätta, ifall det inte sker några större ekonomiska omvälvningar som påverkar vår bransch. Vi har förnyat våra kontorslokaler på många sätt. I slutet av förra året flyttade vårt kontor i Seinäjoki in i nya större utrymmen i Frami på Tiedekatu 2 och omändringar i kontorslokalerna i Vasa har gjort det möjligt att ordna fler arbetspunkter och på så sätt garantera tillväxtutrymme. En av våra största utmaningar i framtiden är, som jag redan tidigare nämnt, att hitta ny kunnig personal. Vad som krävs är att också företagslivet drar sitt strå till stacken, dvs. aktivt deltar i utvecklingen av utbildningsanstalternas verksamhet/utbildningsutbud och kommunicerar med dessa. Tack vare utrymmesarrangemangen kan ontria bidra till utvecklingsarbetet också genom att erbjuda praktikplats för YH-studerande under deras praktikperioder. I den här tidningen berättar vi också om vårt specialkompetensområde 3D-modellering och om modelleringens användbarhet samt om vår kompetens inom kostnadsstyrning. En riktigt trevlig senhöst till er alla, Tom Eriksson verkställande direktör Päätoimittaja hefredaktör Tom Eriksson Toimitusryhmä Redaktion Tom Eriksson, Marita Klemets, Jarkko Mannersuo, Tuija Hiltunen, Risto Vuorenmaa, Seppo Nissilä, Kaisa Salmi, Juho Pussinen, Elisabeth Nygrén, Joel Johansson, Riikka Murto-Koivisto, Marko Viljanmaa. Design & layout Studio PAP Print Forsberg Käyntiosoite Besöksadress Rauhankatu Fredsgatan Vaasa Vasa Tiedekatu 2, Seinäjoki Postiosoite Postadress PL PB 73, Vaasa Vasa Puhelin Telefon: +358 (0) Faksi Fax: +358 (0) Kansikuvassa På pärmen Projekti-insinööri Projektingenjör Sami Lauttamus 2 ONTZINE ONTZINE 3

3 3D-MALLINNUS Suunnittelupalveluiden hankinta Tietomallinnus on jo kaikille rakennusalalla toimiville tuttu käsite. ontriassa tietomallinnus ja 3D:ssä työskenteleminen on ollut arkipäivää jo vuosia sekä rakennesuunnittelun että projektinjohdon ja kustannussuunnittelun toimialoilla. ontriassa on tietomallinnustyössä tunnistettu seuraavanlaisia haasteita ja näkemyksiä: Suunnitteluosaaminen Edistykselliset ohjelmat ja tehokkaat tietokoneet eivät vieläkään tee suunnittelua, vaan henkilöstön vankka osaaminen on kaiken ydin. Hyvän mallinnuksen pohjana tulee olla mietitty ja optimoitu suunnitteluratkaisu, joka sisältää lujuuslaskelmat ja 2D-leikkauksia. Vasta tämän jälkeen on tehokasta siirtyä mallintamaan. Alkuvaiheessa mallilla on helppo havainnollistaa rakennuksen massoittelu. Suunnittelutyön edetessä malliin syötetään detaljitason tietoja, jolloin 3D-mallista tulee tietomalli. ontriassa mallinnusohjelmistoa on kehitetty johdonmukaisesti siten, että lopputuloksen laatu (suunnitteluasiakirjat) paranee. Tavoitteena on myös, että asiakirjat sisältäisivät enemmän tuotantoa hyödyttävää tietoa, muun muassa 3D-raudoituksia elementtisuunnitelmissa. ontriassa lähes kaikki suunnittelu on tänä päivänä tietomallipohjaista. On todettu, että mallinnus havainnollistaa kokonaisuutta paremmin ja sitä kautta on helpompi jo suunnitteluaikana tarttua ongelmakohtiin eri suunnittelualojen välillä. Kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa tulee myös ottaa huomioon laadukkaamman suunnittelutyön ansiosta toteutumatta jääneet lisä- ja muutostyöt. Tämän päivän Suomessa suunnittelupalveluita hankitaan perustuen yleisiin sopimusehtoihin (KSE 95) sekä suunnittelualakohtaisiin tehtäväluetteloihin (esim. RAK 95). Nämä asiakirjat eivät valitettavasti tue tarpeeksi tietomallinnuspohjaisten suunnittelupalveluiden hankintaa. Tähän on kansallisesti tulossa muutosta uusien tehtäväluetteloiden sekä yhtenäisten tietomallinnusvaatimusten (YTV 2012) julkistamisen myötä. Kun ontria kilpailuttaa rakennusprojektin suunnittelupalveluita asiakkaan lukuun, määritetään tietomallinnuksen tarpeet yhdessä asiakkaan kanssa. Tällä tavalla saadut suunnittelutarjoukset ovat tietomallinnuksen osalta samansisältöisiä ja vertailukelpoisia. Varaustietojen hyödyntäminen Tietomallinnus antaa paremmat mahdollisuudet suunnittelijoille jo suunnitteluaikana tarkastella tekniikka-asennuksien tarvitsemia varauksia kantavissa rakenteissa. ontriassa on kokeiltu muutamissa projekteissa käytäntöä, jossa suunnittelijat laativat alustavat varauspiirustukset osana toimeksiantoaan. Tämän jälkeen urakoitsijat osaltaan ottavat kantaa varauspiirustuksiin ja täydentävät niitä tarvittaessa ja hyväksyvät ne. Tällä tavalla saadaan projektin tietomal- 3D-MODELLERING lia hyödynnettyä mahdollisimman hyvin ja urakoitsijalle annetaan mahdollisuus tehdä hänen mielestään järkevät asennustekniset muutokset. Tietomallinnus ja työmaa Tietomallin täysipainoisen hyödyntämisen seuraava valtauskenttä on työmaa. Käyttämällä tietomalleja havainnekuvina asennuskokonaisuuksien hahmottamiseen, ne voittavat perinteiset 2D-paperikuvat moninkertaisesti. Tämän toteuttamiseen tarvitaan loppuun asti suunnitellut ratkaisut sekä innostunut toteutusporukka, joka on valmis laajentamaan toimintatapojaan. Toteuttajien näkökulmasta katsottuna tietomallin käyttämisen tulee tuoda taloudellista lisäarvoa. Ennen asennustyön aloittamista tietomallin tarkastelussa vietetty aika tulee maksamaan itsensä takaisin virheettömänä toteutuksena ja toteutusresurssien optimoitumisella. ontriassa on myös hyödynnetty elementtitoimittajan ilmoittamaa tuotantotilanneraporttia havainnollistamaan elementtisuunnittelun, -tuotannon ja asennuksen tilannetta. 3D-modellering har blivit ett välkänt begrepp för alla som jobbar inom byggbranschen. På ontria har 3D-modellering och arbete i 3D-miljö i åratal varit vardag såväl inom byggnadsplanering som inom projektledning och kostnadsstyrning. avtalsvillkor (KSE 95) och branschspecifika uppgiftsförteckningar (t.ex. RAK 95). Dessa dokument stöder tyvärr inte upphandlingen av 3D-modelleringsbaserade planeringstjänster i tillräcklig grad. En ändring av detta på nationell nivå är på gång i och med nya uppgiftsförteckningar och krav på enhetliga 3D-modeller (YTV 2012). Då vi konkurrensutsätter planeringstjänster för byggnadsprojekt för kundens räkning fastställer vi kraven på 3D-modelleringen tillsammans med kunden. Det betyder att planeringsanbuden, beträffande modelleringen, är jämförbara. N Utnyttjande av information om håltagningar ågra erfarenheter och utmaningar som framkommit under ontrias medverkan i 3D-modellering presenteras nedan. Planeringskompetens Avancerade program och effektiva datorer i all ära, men när det gäller planering hänger allt på personalen. Vad som behövs är en gedigen kompetens. Underlaget för en fungerande modellering bör vara en genomtänkt och optimerad planeringslösning som innehåller hållfasthetsberäkningar och 2D-skärningar. Först därefter kan man övergå till den egentliga modelleringsprocessen. I det första skedet är det lätt att med en modell visualisera byggnadens form. Då planeringsarbetet nått modellfasen inmatas information på detaljnivå och modellen blir därmed en 3D-modell. På ontria har modelleringsprogrammen konsekvent utvecklats på ett sådant sätt att slutresultatets kvalitet (planeringsdokument) förbättras. Dokumenten innehåller dessutom mer information som är till nytta för produktionen, bland annat 3D-armeringar i elementplanerna. Nästan all planering på ontria baserar sig på 3D-modeller. Man har konstaterat att helheten kan visualiseras bättre genom modellering och att modellering gör det enklare att redan under planeringsfasen åtgärda eventuella problem mellan olika planeringsgrenar. Vid bedömningen av helhetsekonomin bör man också beakta de tilläggs- och ändringsarbeten man undviker på grund av ett kvalitativare planeringsarbete. Upphandling av planeringstjänster 3D-modellering ger bättre möjligheter för planerarna att redan under planeringstiden granska de håltagningar i de bärande konstruktionerna som teknikinstallationerna kräver. ontria har i några projekt testat en praxis som innebär att planerarna som en del av sitt uppdrag gör upp preliminära ritningar över håltagningar. Härefter tar entreprenörerna ställning till ritningarna, gör eventuella kompletteringar och godkänner dem. På detta sätt kan projektets 3D-modell utnyttjas på ett optimalt sätt och entreprenören ges möjlighet att komma med önskade installationstekniska ändringar. 3D-modellering och byggplatsen Ett fullödigt utnyttjande av 3D-modellen kan även gälla byggplatsen. 3D-modeller som illustrationsritningar för att visualisera installationshelheter är mycket instruktivare än traditionella pappersritningar. För att förverkliga denna typ av modeller förutsätts väl genomtänkta lösningar och ett entusiastiskt team som är berett att utveckla sina verksamhetsrutiner. Sett ur byggarens perspektiv borde användningen av en 3Dmodell skapa ett ekonomiskt mervärde. Tiden som används för granskning av 3D-modellen innan installationsarbetet inleds kommer att betala sig i form av ett felfritt genomförande och en optimering av resurserna för förverkligandet. ontria har även utnyttjat elementleverantörens produktionsrapporter för att åskådliggöra läget gällande elementplaneringen, -produktionen och -installationen. I dagens Finland sker upphandlingen av planeringstjänster i enlighet med allmänna 4 ONTZINE ONTZINE 5

4 KAIKKI HYÖTY IRTI Kiinteistönomistajlle kaikki hyöty irti kuntoarvioista ja -tutkimuksista Rakennuskantamme, joka eurooppalaisittain arvioiden on varsin nuorta, on kuitenkin jo jonkin aikaa sitten saavuttanut merkittäviltä osin iän, joka edellyttää rakennuksissa mittavia huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Rakennukset vanhenevat teknisesti, toiminnallisesti, taloudellisesti sekä myös sijainnillisesti, ja nämä kaikki edellyttävät tilanteen parantamiseksi jonkin asteisia korjauksia ja muutoksia. Rakennus voi sen iästä riippumatta olla myös epäkelpo, eli se ei täytä käyttäjänsä vaatimuksia. Korjaustoimenpiteitä aiheuttavat myös rakennuksissa uusissakin esiintyvät ongelmat. Näistä mittavimpia ovat koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat, jotka ovat olleet merkittävässä määrin julkisesti esillä. Työterveyslaitos (TTL) luovuttikin hiljakkoin raporttinsa, jossa on kartoitettu rakennusten sisäilmaongelman laajuutta. Sen perusteella voidaan todeta, että ongelmat ovat erittäin merkittäviä ja niiden poistaminen on teknisesti suuritöistä ja kustannuksiltaan korkeaa. Korjausrahat ovat raportin mukaan alimitoitettuja. Korjausvelka ja terveyskulut kasvavat. TTL:n arvion mukaan ne ovat vuosittain puoli miljardia euroa (ote Helsingin Sanomista ). Jotta tarvittavat korjaukset voitaisiin tehdä sekä taloudellisesti, että teknisesti oikein, ne edellyttävät kuntoarvion, ja monesti myös kuntotutkimuksen suorittamista. Ko. selvitykset asiantuntevasti suoritettuna ovat kiinteistön omistajalle oivallisia työvälineitä monesti hyvinkin mittavien ja tärkeiden päätösten teossa. Niiden laatimiseen tulee käyttää rakennusalan ammattilaisten osaamista kaikilta osin. Hyvin tehdyt arviot ja tutkimukset edellyttävät niiden tekijältä pitkäaikaista rakentamisen tuntemusta niin suunnittelusta kuin rakentamistavoista, sekä vankkaa tietämystä rakentamisen kustannusten lisäksi myös nykypäivän vaatimuksista niin energian säästön, sisäilman laatuvaatimusten kuin rakennusfysiikankin osalta. Yhä useammat asiakkaistamme ovatkin ymmärtäneet kuntoarvioiden ja tutkimusten perustehtävän selvittää rakennuksen nykykunto, korjaustarpeet, huonokuntoisuudesta johtuvat riskit ja yhtenä tärkeimpänä antaa ohjeet mahdollisten kosteus-, home ja sisäilmaongelmien ehkäisemiseen. Niinpä kysyntä niiden laatimiseen on merkittävästi kasvanut. Voidaksemme vastata tähän olemme tiivistäneet yhteistyötämme Granlund Pohjanmaa Oy:n kanssa tarkoituksenamme hyödyntää yhteistä osaamistamme rakennustekniikassa ja talotekniikassa ja tarjota näin kattavaa palvelua ottaen huomioon tilaajiemme tarpeet mahdollisimman hyvin. Pääperiaatteemme on, että laatimiemme kuntoarvioiden ja -tutkimusten pohjalta voidaan laatia tarvittavat kustannusarviot ja suunnitelmat sekä suorittaa korjaustoimenpiteet, jotka ottavat huomioon ko. tiloissa työskentelevien henkilöiden terveyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten laadinta on monesti hyvinkin haasteellista, mutta erittäin tärkeää. Tämän ovat kiinteistöjen omistajat tiedostaneet, kuten edellä on todettu. RI Elisabeth Nygren, joka vastaa ontria Oy:ssä niiden laadinnasta toteaakin, että ko. toimijat ovat yhä enenevässä määrin kääntyneet puoleemme ennakoivan kuntoarvion laatimisessa, arvion, jossa rakennesuunnittelu- ja LVISA-alan asiantuntijan toimesta kartoitetaan tarvittavat korjaukset ja jossa ne asetetaan myös kiireellisyysjärjestykseen. Arvioita laatiessaan hän on myös havainnut, että rakennukset ovat aina yksilöitä ja että vastaan tulee harvoin täysin samanlaista rakennetta, vaikka niiden rakennusaikakausi olisi sama. Kuntotutkijan ja -kartoittajan työ onkin hänen mielestään kuin jännittävää salapoliisitutkimustyötä, jossa eri palaset löytävät loppuvaiheessa paikkansa. Löydetään vaurioituneet materiaalit, sekä sisäilman laatuun vaikuttavat normaalista poikkeavat mikrobiesiintymät ja esim. rakenteissa olevan tai olleen liiallisen kosteuden vaikutuksesta syntyneet kemialliset, kaasupäästöihin johtavat reaktiot, jotka saattavat olla ko. tiloissa oleskeleville terveyshaitta. Yhteistyökumppanimme Granlund Pohjanmaa Oy:n toimitusjohtaja Kari Rintamäki kertoo, että talotekniikan osalta laitteiden elinkaari on usein lyhyempi kuin rakenteiden osalta, mikä tulee huomioida kuntoarviota laadittaessa. Esimerkiksi osa automaatiolaitteista kannattaa uusia jo vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta. Näin vältytään rikkoontumisista aiheutuvilta vahingoilta ja energiatalous pysyy hyvänä. Haasteena on monesti paikkaansa pitävien taloteknisten suunnitelmien ja teknisten järjestelmien historiatietojen löytyminen. Tämä aiheutuu usein siitä, että kohdetta hoitanut huoltoliike on vaihtunut moneen kertaan. Nämä taustatiedot ovat tarpeen erityisesti PTS osuuden kustannusarvioita laadittaessa. Kuntoarvion yhteydessä rakennuksen käyttäjä saa lisäbonuksena usein hyvää käytönopastusta rakennuksen taloteknisten järjestelmien toiminnasta. OPTIMAL NYTTA Optimal nytta av konditionskarteringar och -undersökningar för fastighetsägare Vårt byggnadsbestånd, som i ett europeiskt perspektiv är mycket ungt, har dock redan i stor utsträckning nått en ålder som förutsätter omfattande underhållsoch reparationsåtgärder på byggnaderna. Byggnader åldras tekniskt, funktionellt, ekonomiskt sett och även beträffande läge, och för att förbättra situationen krävs reparationer och ändringar. En byggnad kan, oavsett ålder, också vara oanvändbar, dvs. den uppfyller inte användarens krav. Problem som uppstår i byggnader även nya föranleder reparationsåtgärder. Vanligast bland denna typ av problem är problem med inneluft i skolor och daghem, något som under senare tid debatterats livligt i media. Institutet för arbetshygien (TTL) pub licerade nyligen en rapport om omfattningen av inneluftsproblem i byggnader. Rapporten visar att problemen är betydande och att det tekniska arbetet och kostnaderna för att åtgärda problemen är stora. Reparationspengarna räcker enligt rapporten inte till och reparationsskulden och hälso- och sjukvårdskostnaderna ökar. Enligt TTL:s bedömning uppgår kostnaderna till en halv miljard euro per år (Helsingin Sanomat ). Förutsättningen för att nödvändiga reparationer ska kunna göras på ett ekonomiskt och tekniskt korrekt sätt är att arbetet utförs på basis av en konditionskartering och ofta även en konditionsundersökning. Sådana utredningar, genomförda på ett sakkunnigt sätt, är för fastighetsägaren ett värdefullt underlag för nödvändiga beslut, som många gånger kan vara både stora och viktiga. För utarbetandet av dessa bör man alltid anlita experter på området. Väl uppgjorda karteringar och undersökningar förutsätter en lång erfarenhet i byggbranschen, både inom planering och byggmetoder, samt förtrogenhet med byggkostnader och gällande krav beträffande energisparåtgärder, krav på inomhusluftens kvalitet och byggnadsfysik. Allt fler av våra kunder har insett konditionskarteringarnas och -undersökningarnas huvudsyfte, dvs. att klarlägga byggnadens nuvarande skick, reparationsbehov och risker beroende på dåligt skick och att ge anvisningar angående förebyggandet av eventuella fukt-, mögel- och inneluftsproblem. Efterfrågan på utredningar och konditionsbedömningar har naturligt nog ökat kraftigt. För att kunna möta efterfrågan har vi intensifierat vårt samarbete med Granlund Österbotten Ab med syfte att utnyttja vårt gemensamma kunnande inom byggnadsteknik och husteknik och därigenom ha beredskap att erbjuda en omfattande service på ett sätt som beaktar beställarnas krav så bra som möjligt. Vår huvudprincip är att konditionskarteringarna och -undersökningarna ska tjäna som underlag för uppgörandet av nödvändiga kostnadsberäkningar och planer och för genomförandet av reparationsåtgärder som beaktar hälsan, säkerheten och trivseln hos de människor som arbetar i lokalerna. Att göra konditionskarteringar och -undersökningar är komplicerat, men samtidigt mycket viktigt. Detta är fastighetsägarna numera också medvetna om. Enligt BI Elisabeth Nygren, som på ontria Ab svarar för utförandet av konditionskarteringar och -undersökningar, har fastighetsägarna i allt större utsträckning vänt sig till oss för att få en proaktiv konditionskartering. En sådan kartering innebär att nödvändiga reparationer på uppdrag av sakkunniga inom byggnadsplanerings- och VVSA-branschen kartläggs och placeras i prioritetsordning. Då Nygren gjort karteringar har hon också upptäckt att byggnader alltid är individer och att identiska konstruktioner är ytterst sällsynta, trots att byggtidpunkten är densamma. Hon anser att jobbet som konditionsutredare och -kartläggare påminner om ett spännande detektivarbete där de olika bitarna faller på plats i slutskedet. Vad man kan hitta under utredningens gång är t.ex. skadade material, onormala mikrobförekomster som påverkar inomhusluftens kvalitet och höga fukthalter i väggar, golv och tak. Fukt i konstruktionerna kan orsaka kemiska reaktioner som ger upphov till gasemissioner och dessa gaser kan i sin tur utgöra en hälsorisk för dem som vistas i lokalerna. Enligt verkställande direktör Kari Rintamäki på Granlund Österbotten Ab är livslängden på anläggningar ofta kortare för husteknikens del än för byggkonstruktionernas del och detta bör beaktas då konditionskarteringen görs. Vissa automationsanläggningar borde t.ex. förnyas redan efter år efter att byggnaden färdigställts. Därigenom kan man undvika skador förorsakade av funktionsstörningar och samtidigt säkerställa en god energiekonomi. En utmaning är ofta att hitta korrekta historiska data om hustekniska planer och tekniska system. Problemet beror ofta på att underhållsföretaget som skött objektet bytts ut flera gånger. Bakgrundsuppgifterna behövs speciellt då kostnadsberäkningen för långsiktsplanen (PTS) uppgörs. I samband med konditionskarteringen får användaren av byggnaden ofta en extrabonus i form av driftsinstruktioner för byggnadens hustekniska system. 6 ONTZINE ONTZINE 7

5 KUSTANNUSSUUNNITTELU ontria Oy:n kustannussuunnitteluosaamisen juuret ovat 1980 luvulla, jolloin tietotekniikan ja kustannussuunnittelumenetelmien kehittyminen mahdollisti rakennushankkeiden tehokkaamman ja tarkemman kustannusohjauksen. Kustannussuunnittelutehtävien osalta työ on ollut siis uraa uurtavaa ja tienraivaajan työtä on tehty viime vuosiin saakka. Tänä päivänä kustannussuunnittelija on kuitenkin jo osa suunnitteluryhmää useimmissa projekteissa ja hänen on hyvä olla mukana projektissa hankesuunnitteluvaiheesta vähintään urakkalaskentavaiheeseen saakka. Kustannussuunnittelijan työ on monimuotoista ja samalla myös haastavaa. Kustannussuunnittelijan tulee olla rakentamisen moniosaaja, joka joutuu ottamaan kantaa niin perustamistapoihin (paalutus, massanvaihto, louhinta), rakenteellisiin kuin arkkitehtoonisiinkin ratkaisuihin. Myös LVIA- ja sähkötekniikan tietämystä tarvitaan rakennusten kustannuksia arvioitaessa. Kustannussuunnittelijan työn tekee haasteelliseksi myös se, että tarkkuutta vaativa työ joudutaan lähes poikkeuksetta tekemään kiireessä, johtuen lähinnä siitä, että kus- 8 ONTZINE tannusten arviointi on usein suunnitteluketjun viimeinen lenkki ja päivämäärät päätösten tekoa varten on lyöty lukkoon mahdollisesti jo ennen kustannussuunnittelijan mukaan tuloa. Suuri haaste kustannussuunnittelijan työssä on myös tiedon vähyys. Ensimmäiset budjettilaskelmat tehdään usein ilman ainoatakaan suunnitelmaa. Tiedossa on mahdollisesti vain tilaajalta saatu kuvaus tilojen luonteesta ja laajuudesta sekä tulevan tontin rakennusoikeus kerrosalaneliöinä. Näiden tietojen pohjalta kustannussuunnittelijalla tulee olla rohkeutta ja ammattitaitoa laatia budjettiarvio, joka jää elämään mahdollisesti koko projektin tavoitehinnaksi. Oikeastaan samanlainen epävarmuus tietojen suhteen vallitsee koko suunnitteluprosessin ajan, vaikkakin jo ensimmäisen tilaohjelman ja ensimmäisten luonnosten valmistuttua kustannuksia on mahdollisuus laskea tarkemmin mm. tavoitehintaarvio- ja rakennus- osa-arviomenetelmän avulla. Laskentamenetelmät on kuitenkin kehitetty normaalitason rakennuskohteita varten ja sen vuoksi olisi erityisen tärkeää, että jokaisessa projektissa projektinjohto ja suunnittelijat toimittaisivat tietoa kustannussuunnittelijalle säännöllisesti projektin edetessä, koska jokainen projekti on kuitenkin ainutlaatuinen. Tärkeää on, että kustannussuunnittelijalle toimitetaan kaikki tieto suunnittelun eri vaiheissa, jotta tiedonkatkos ei johtaisi siihen, ettei tarvittavia kustannusarvion korjauksia voida tehdä ajoissa, jolloin myös vertailuhinta/ loppukustannusennusteiden tarkkuus kärsii. ontrian kustannusosaaminen ei rajoitu pelkästään kustannusarvioiden laadintaan, vaan teemme myös kohteiden teknisen nykyarvon määrityksiä sekä hankkeiden kannattavuus- ja vuokralaskelmia samoin kuin käyttö- ja ylläpitolaskelmia. Rakentamisvaiheen kustannusseurantaa loppukustannusennusteineen teemme myös tilaajan tarpeiden mukaisesti. Kaiken kaikkiaan kustannusten parissa työskentelevillä on suuri vastuu laskelmien oikeellisuudesta, koska ne usein ovat tilaajan päätöksen teon tukena. Voitaneen todeta, että kolmekymmentävuotinen taival ei olisi ollut mahdollinen ilman vastuunottoa ja osaamista, jota myös kuvastavat ne lukuisat, vaativat hankkeet, joissa olemme suorittaneet kustannussuunnittelua menestyksellisesti. KOSTNADSSTYRNING ontria Ab:s kompetens inom kostnadsstyrning har sitt ursprung i 1980-talet då utvecklingen av datateknik och metoder för kostnadsstyrning möjliggjorde en effektivare och noggrannare kostnadsstyrning av byggprojekt. Beträffande kostnadsstyrningsuppgifterna har arbetet således varit banbrytande och pionjärarbetet har fortsatt ända till de senaste åren. I dag ingår kostnadskonsulten i planeringsteamet i de flesta projekt. Det är också en fördel om han kan medverka i projektet från projektplaneringsfasen åtminstone fram till entreprenadberäkningsfasen. Kostnadskonsultens jobb innehåller många olika moment och är mycket krävande. Kostnadskonsulten ska vara mångkunnig och kunna ta ställning till grundläggningsmetod (pålning, jordbyggnadsarbete, schaktning) såväl som till konstruktionsmässiga och arkitektoniska lösningar. Också förtrogenhet med VVSA- och elteknik behövs vid beräkningen av byggnaders kostnader. En utmaning för kostnadskonsulten är också det faktum att arbetet, som ju kräver stor noggrannhet, nästan utan undantag måste utföras under tidspress. Detta beror närmast på att kostnadsberäkningen ofta är planeringskedjans sista länk och att datumen för beslut eventuellt fastslagits redan innan kostnadskonsultens arbete började. En annan stor utmaning är bristen på informationsunderlag. De första budgetberäkningarna görs ofta utan en enda ritning. Eventuellt har man bara beställarens beskrivning av utrymmenas karaktär och omfattning samt uppgifter om byggnadsrätten på den aktuella tomten angivet i kvadratmeter våningsyta. Kostnadskonsulten ska på basis av dessa uppgifter ha mod och yrkesskicklighet för att göra en budgetberäkning som kanske kommer att gälla som målpris för hela projektet. Egentligen råder samma osäkerhet vad gäller uppgifter under hela planeringsprocessen, även om det redan efter det första rumsprogrammet och de första utkasten är möjligt att göra en noggrannare kalkyl bl.a. med hjälp av en metod för beräkning av målpris och den s.k. byggdelsmetoden. Eftersom beräkningsmetoderna är framtagna för standardbyggnader är det i varje projekt därför synnerligen viktigt att projektledningen och planerarna vart eftersom projektet avancerar regelbundet förser kostnadskonsulten med information, eftersom varje projekt de facto är unikt. Kostnadskonsulten borde få fullständig information i varje planeringsfas; brist på information kan resultera i att nödvändiga korrigeringar av kostnadskalkylen inte kan göras i tid, och det i sin tur kan innebära att också jämförelsepriset/de slutgiltiga kostnadsprognosernas noggrannhet lider. ontrias kostnadskalkyleringskompetens begränsar sig inte enbart till uppgörandet av kostnadsberäkningar, utan vi kan även fastställa det tekniska nuvärdet för objekt och göra upp lönsamhets- och hyresberäkningar samt kalkyler för drift och underhåll av projekt. Vi genomför även kostnadsuppföljningar under byggnadsfasen och tar fram slutkostnadsprognoser, allt enligt beställarens behov. Personer som jobbar med kostnadskalkylering har således ett stort ansvar för kalkylernas riktighet, eftersom beräkningarna ofta fungerar som underlag för beställarens beslut. En trettioårig bana skulle säkert inte ha varit möjlig utan ansvarstagande och kompetens och det visar också de många krävande projekt där vi på ett framgångsrikt sätt svarat för kostnadsstyrningen. ONTZINE 9

6 VAASAN SÄHKÖ OY:N RAKENNUTTAJAPALVELUIDEN OSTO TOIMITALOPROJEKTISSA Vaasan Sähkö Oy:n uuden toimitalon ja paikoitusrakennuksen suunnittelu Palosaaren sillan kupeeseen etenee ja paikoitusrakennuksen rakennustyöt päästään pian aloittamaan. ontria Oy toimii hankkeen rakennuttajakonsulttina. Alueelle tulee siirtymään koko Vaasan Sähkö Oy:n ja Vaasan Sähköverkko Oy:n henkilöstö eli yhteensä noin 130 henkilöä. Konserniin kuuluva Ravera Oy ei siirry alueelle. Lisäksi ulkopuoliselle vuokrataan noin 1000 hum 2, johon sijoittuu yhteensä noin henkilöä. Alueella tulee työskentelemään vuoden 2014 lopusta eteenpäin kokonaisuudessaan noin 180 henkilöä. Kaukolämpöyksikön johtaja Ossi Suortti kertoo, että Vaasan Sähkö Oy:lle on tärkeää saada uuden toimitalonsa rakennusprojektiin ulkopuolista rakennuttamisosaamista hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Yhtiön oma osaaminen on keskittynyt energian tuotantoon ja -jakeluun ja niihin liittyvään rakennuttamiseen. Yhteistyö ontrian kanssa on sujunut hyvin ja ulkopuolinen asiantuntemus on saatu hyödynnettyä mm. seuraavien seikkojen ansiosta: Rakennuttajakonsultin oma-aloitteisuus on ollut tärkeä seikka projektin aikana ja tilaaja on voinut keskittyä lähinnä omien tarpeidensa ja vaatimustensa määrittelyyn. Rakennuttajakonsultin paikallistuntemus on myös ollut tärkeässä asemassa projektin edetessä ja tämän seurauksena asiat ovat sujuneet hyvin paikallisten viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Rakennuttajakonsultin kustannusarvio- ja kustannusseurantakonsepti on toiminut hyvin ja ainakin toistaiseksi on vältytty ikäviltä yllätyksiltä kustannusten suhteen. VASA ELEKTRISKA KÖPER BYGGHERRE- TJÄNSTER Planeringen av Vasa Elektriska Ab:s nya kontorshus och parkeringsbyggnad intill Brändö bro avancerar och byggandet av parkeringsbyggnaden inleds inom kort. ontria Ab fungerar som byggherrekonsult för projektet. Vasa Elektriska Ab:s och Vasa Elnät Ab:s hela personal på ca 130 personer kommer att flytta till det planerade kontorshuset, däremot inte koncernens dotterbolag Ravera Ab. a 1000 m 2 rumsyta för sammanlagt ca personer hyrs ut till en utomstående aktör. Från slutet av 2014 framåt kommer sammanlagt ca 180 personer att jobba på området. Extern byggherrekompetens för uppförandet av det nya kontorshuset är enligt direktören för fjärrvärmeenheten Ossi Suortti viktigt med tanke på slutresultatet. Bolaget självt är specialiserat på energiproduktion och -distribution och därtill hörande byggverksamhet. Samarbetet med ontria har fungerat bra och den externa sakkunskapen har kunnat utnyttjas bl.a. tack vare följande: Byggherrekonsultens initiativförmåga har varit värdefull under projektperioden och beställaren har kunnat koncentrera sig på att definiera egna behov och krav. MALL OF SANDINAVIA BENOY/BAU Pohjoismaiden suurin kauppakeskus rakennetaan Tukholman kupeeseen Solnaan, juuri valmistuneen Friendsareenan viereen. ontria saa kunnian olla osana isoa suunnitteluryhmää teräsrungon suunnittelussa. Rakennus on suorakulmaisen kolmion muotoinen ja jaettu kahdeksaan lohkoon. Kohteen koosta jotain kertoo pisimmän julkisivun mitta, mikä on n. 400 m. Kauttaaltaan vähintään 5-kerroksisen kauppakeskuksen katolle rakennetaan mm. 2-kerroksisia rivitaloja. Kohteen monikerroksinen runko rakentuu pääosin pilari-palkki -rakenteena. Lisäksi tasojen kannattamiseen on käytetty teräsristikkorakenteita. Pilarit toteutetaan liittopilareina ja palkkeina ovat valssatut ja hitsatut avoprofiilit sekä WQ-palkit. Kohteen muiden suunnittelijoiden kanssa toimimme yhteistyössä kaiken aikaa. Teräsrungon suunnittelun koordinoinnista vastaa Ruukin projektiorganisaatio. Rungon suunnittelua toteutetaan lohkoittain useammassa suunnittelutoimistossa yhtäaikaisesti. Tiedonsiirto tapahtuu ifc-malleja vaihtelemalla verkkopalvelimien kautta. Käytämme suunnittelussa arkkitehdin, betonirakennesuunnittelijan ja lvi-suunnittelijan 3D-malleja referensseinä ja lähtötietoina. Mallien päivittämisen yhteydessä mallin mukana tulee ja lähtee aina muutosdokumenttiluettelo, joka helpottaa muutosten hallintaa mallissa. Suunnittelukielinä ovat ruotsi ja englanti. Koko kohde suunnitellaan Ruotsin suunnittelukäytäntöjen ja määräysten mukaisesti. ontrialla kohteen teräsrakenteiden vastaavana suunnittelijana toimii DI Petri Takkula, mallintamisesta ja mallin päivittämisestä vastaa Kyösti Komsi, konepajapiirustusten tuottamisesta Mari Hietikko ja lisäksi tarkastustoimenpiteet suorittaa Jarkko Mannersuo. Kohteen pääurakoitsijana toimii Peab, runkotoimituksesta vastaa sekä Strängbetong että Ruukki, joista Ruukilla on teräsrungon osuus. Kohteeseen voi tutustua myös nettisivustolla Tack vare byggherrekonsultens lokalkännedom har alla kontakter med lokala myndigheter och övriga samarbetsparter under projektets gång underlättats. Kaukolämpöyksikön johtaja/direktör för fjärrvärmeenheten Ossi Suortti Vaasan Sähkö Oy:n toimitalohanke Laajuus: n brm 2 Erillinen paikoitusrakennus: (ulkona) autopaikkaa Byggherrekonsultens kostnadsberäkningsoch kostnadsuppföljningskoncept har fungerat bra och åtminstone tills vidare har tråkiga överraskningar beträffande kostnaderna kunnat undvikas. Vasa Elektriska Ab:s kontorshusprojekt Omfattning: ca brm 2 Separat parkeringsbyggnad: (utomhus) bilplatser Nordens största köpcenter uppförs som bäst i Solna en bit utanför Stockholm, alldeles intill nyligen invigda Friends Arena. ontria har fått äran att ingå i en stor planeringsgrupp som svarar för planeringen av stålstommen. Byggnaden har formen av en rätvinklig triangel och är indelad i åtta block. Något om objektets storlek berättar måttet på den längsta fasaden, ca 400 m. Köpcentret har genomgående minst 5 våningar och på dess tak byggs bl.a. radhus i 2 våningar. Objektets flerskiktsstomme är huvudsakligen byggd som pelarbalksystem. För att bära upp de olika våningsplanen har man använt stålfackverkskonstruktioner. Pelarna är kompositpelare och balkarna valsade och svetsade öppna profiler samt WQ-balkar. Teamet från ontria jobbar hela tiden tillsammans med övriga involverade planerare. För koordineringen av stomplaneringen svarar Ruukkis projektorganisation. Planeringen sker blockvis inom flera planeringsbyråer samtidigt. Överföringen av information sker genom utbyte av ifc-modeller via nätservrar. I planeringen utnyttjar vi arkitektens, betongkonstruktionsplanerarens och vvs-planerarens 3D-modeller som referens och utgångsinformation. I samband med uppdateringen av modellerna åtföljs modellen alltid av en förteckning över ändringsdokument som underlättar hanteringen av ändringar i modellen. Planeringsspråken är svenska och engelska. Hela objektet planeras i enlighet med den planeringspraxis och de bestämmelser som gäller i Sverige. Från ontrias sida fungerar DI Petri Takkula som ansvarig planerare för objektets stålkonstruktioner, Kyösti Komsi svarar för modellering och modelluppdatering och Mari Hietikko för framtagningen av verkstadsritningar. Jarkko Mannersuo svarar för kvalitetskontroll. Som objektets huvudentreprenör fungerar Peab och för stomleveransen svarar både Strängbetong och Ruukki, varav Ruukki svarar för stålstommen. Information om objektet finns även på nätadressen 10 ONTZINE ONTZINE 11

7 TYKY FOLKHÄLSANIN TALO YHDEN PUUN TARINA Joskus rakennushanke on paljon muutakin kuin vain betonia, raudoitusta, seiniä, kattoa ja lattiaa. lub 25:n takana oleva pysäköintialue, korttelin päässä torilta, on tuttu kaikille vaasalaisille. Monet ovat varmasti panneet merkille pysäköintialueen keskellä kasvavan komean tammen. Tai pikemminkin kasvaneen, sillä keväällä 2012 tammi siirrettiin 25 metrin päähän, sisemmäksi tonttia. Puu suojeltiin uudessa, tontille suunnitellulle Folkhälsanin talolle laaditussa asemakaa- vassa. Koska suunniteltu rakennus ulottuisi juuri puun kohdalle, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi puun siirtäminen. Siirrettäessä juuri kesän kynnyksellä näinkin suurta puuta on äärimmäisen tärkeää säästää sen juuristoa mahdollisimman pitkälle. Siirto toteutettiin lyömällä teräsputkia vaakatasoon puun alle ja hitsaamalla ne yhteen teräsrungoksi. Sen jälkeen puu juurineen (ja maamassoineen) nostettiin kraanalla lavetille kuljetettavaksi uuteen istutuskuoppaansa. Nosturin mittari näytti puuta nostettaessa yli 60 tonnia, mikä myös selittää viereisen kuvan nosturin kokoa ja suurta uteliaiden katsojien määrää. Puuvanhus seisoo nyt uudella paikallaan (tukihihnojen varmistamana, kunnes puu on kunnolla juurtunut) odottamassa rakennustöiden alkamista. Kaikki siirtoon osallistuneet totesivat olevansa uutta ja epätavallista kokemusta rikkaampia! FOLKHÄLSANHUSET ETT TRÄDS HISTORIA Ibland innehåller ett byggnadsprojekt mycket mera än bara betong, armering, väggar, tak och golv. För alla vasabor är parkeringen bakom lub 25 ett kvarter från torget en bekant parkeringsplats. Många har säkert lagt märke till den ståtliga eken som finns mitt på parkeringen. Eller rättare sagt fanns, under våren 2012 flyttades trädet 25 meter in på tomten. I och med den nya detaljplan som uppgjordes för Folkhälsanhuset Wasa, som planeras på tomten, blev trädet skyddat i detaljplanen. 12 ONTZINE Eftersom huskroppen skulle sträcka sig in på tomten exakt på det område där trädet stod återstod bara alternativet flyttning. Då man flyttar ett så pass stort träd inför sommaren är det av största vikt att rotsystemet i så stor utsträckning som möjligt kan bevaras. Flyttningen möjliggjordes genom stålrör som slogs in horisontalt under trädet och svetsades samman till en stålram. Därefter lyftes träd och rotsystemet (inklusive jordmassor) med en lyftkran upp på en lavett för frakt till den nya planteringsgropen. Vid trädlyftet visade lyftkranens våg en vikt på över 60 ton vilket även förklarar storleken på kranen på bilden här intill och även den stora skaran nyfikna åskådare. Idagsläget står det gamla trädet på sin nya plats (ännu med stabiliserande remmar tills trädet rotat sig) och väntar på att byggarbetena skall påbörjas. Alla inblandade parter konstaterade att de sannerligen var en ny ovanlig erfarenhet rikare! ontrian tämän syksyn Tyky-päivä järjestettiin jälleen Botniahallissa, tällä kertaa palloilulajien merkeissä. Henkilökunta oli lähtenyt hyvin mukaan urheilemaan, vain muutama contrialainen oli estynyt osallistumasta yhteiseen arjesta irtaantumiseen. Iltapäivän ohjelma oli selkeä; urheilua, urheilua, vielä vähän urheilua ja palautuminen ruokailun merkeissä. Hallilla meitä oli vastassa liikunnanohjaajat, joiden ohjauksessa aloitimme alkuverryttelyn. Lämmittely teki sen mitä kuuluikin, syke nousi ja ensimmäiset hikipisarat irtosivat. HR-tiimi oli jakanut meidät etukäteen neljään joukkueeseen, joista kaksi aloitti lentopallokentällä ja kaksi sählykentällä. Lentopallokentällä perehdyimme pallonkäsittelytekniikoihin ja liikkumiseen kentällä. Oli mielenkintoista saada kunnon ohjausta ammattilaistason pelaajalta. Kävi nimittäin ilmi, että kovin monen kouluaikaiset lentopallo-opit olivat olleet aikalailla virheellisiä. Loputkin mehut pelaajista otettiin irti sählykentällä. Kaukalossa ei tunnettu sääliä vaan siellä otettiin miehistä ja naisista mittaa. Pallo sai kyytiä ja pelaajatkin menivät välillä yli laidan. Vahingoilta kumminkin vältyttiin ja kaikki pysyivät terveinä. Parin erän pelin jälkeen ainakin vähemmän urheilua harrastaneiden jalat olivat sen verran puhki, ettei lentopallokentällä hyppyharjoitukset tuntuneet kovin ilmavilta. Loppuvenyttely oli hyvä ja tarpeellinen, jonka jälkeen aloimme valmistautua ruokailuun, jonka meille tarjoili tunnelmallinen ja viihtyisä ravintola Bacchus. Ruoka oli herkullista ja seura hyvää. Kiitoksia erittäin onnistuneista järjestelyistä jälleen kerran HR-tiimille! Seuraavana päivänä ainakin Seinäjoen toimistossa henkilökunta kulki kovin lyhyin askelin ja tuolilta nouseminen tuntui reisissä pahalta. juho pussinen ontrias Tyky-dag ordnades även denna höst i Botniahallen. Årets tema var bollgrenar. Hela personalen så när som några få som fått förhinder deltog i det gemensamma evenemanget. Eftermiddagens program var enkelt och klart: idrott, idrott, ytterligare lite idrott och därefter återhämtning med en god måltid. I Botniahallen mottogs vi av några idrottsinstruktörer och under deras ledning satte vi igång det hela med uppvärmning. Efter några minuter hade pulsen ökat och svettproduktionen kommit igång. HR-teamet hade på förhand delat upp oss i fyra lag, varav två lag startade med volleyboll och två lag med innebandy. På volleybollplanen fick vi lära oss bollbehandlingstekniker och hur man rör sig på plan. Vi fick instruktioner av spelare på professionell nivå och det var intressant att notera hur mycket som var felaktigt av det vi lärt oss om volleyboll under skoltiden. Det sista krutet brändes på innebandyplanen. Någon nåd visades inte utan alla, både män och kvinnor, kämpade utan pardon. Bollen fick fart och spelare åkte över sargen nu som då, men ingen skadades. Särskilt de som inte är vana att utöva idrott tidigare hade såpass mycket mjölksyra i benen efter ett par perioders spel och hoppen och skutten på volleybollplanen därefter inte var särskilt imponerande. Efter en effektiv och nödvändig slutstretchning började vi göra oss i ordning för middag på restaurang Bacchus. Maten var utmärkt, miljön trivsam och sällskapet perfekt. Även i år får vi tacka HR-teamet för ett mycket lyckat arrangemang. Följande dag gick åtminstone personalen på Seinäjokikontoret med ovanligt korta steg och låren protesterade kraftigt varje gång man skulle stiga upp från stolen. juho pussinen ONTZINE 13

8 HENKILÖKUNNAN PALSTA PERSONALENS SPALT RUTIINIEN RIKKOMINEN METSÄ KUTSUU BRYT RUTINERNA SKOGEN LOKAR Kolmen pienen lapsen J u m p p a t u n n e i l l a äitinä liikuntaharrastus olen innostunut viimeaikoina tuo pienen oman hengähdystauon käymään myös hektiseen arkeen Spinning-tunneilla. Tun- kotona ja työssä. nilla poljetaan pyörällä Työpäivän ja pakonsanelemien ohjaajan vetämänä, kotiaskarei- vastusta säätelemällä den jälkeen, valittavana milloin kevyellä, milloin on kaksi vaihtoehtoa; raskaalla vastuksella rojahdanko sohvalle tuijottamaan hömppäsarjaa mäkiä. Ohjaajan tsemp- kuvitteellisia ylä- ja ala- RIIKKA MURTO-KOIVISTO vai lähdenkö jumppaan, kuntosalille tai kenties lenkille. Jälkimmäinen vaihtoehto vie yleensä voiton. Kuntoilu yksin, ryhmässä tai ystävän / perheen kanssa tuo minulle sekä virkistystä että energiaa. Ensimmäinen vaihtoehto, hömppäsarjan tuijotus sohvalla, on vielä nautinnollisempaa ulkoilun / liikunnan ja saunan jälkeen. Kaiken kukkuraksi yöuni on levollista ja syvää. Kuntosalien tarjonta on tänäpäivänä valtava. Kaikille löytyy jokin mieluisa jumppalaji pilateksesta rajuimpiin Les paus ja kanssapolkijoiden läsnäolo antaa kummasti lisävoimia silloin, kun haluaisi luovuttaa reisien täyttyessä maitohapoista. Vastoin omia intressejäni menin testaamaan myös Bodybalance-tuntia. Tuntia kuvataan seuraavasti; rentouttava tunti, joka yhdistelee yogan, tai chin ja pilateksen liikkeitä. Minulle ihmeellisten ja outojen liikkeiden ja liikesarjojen jälkeen olo oli kuitenkin rentoutunut ja rauhallinen. Totesin jälleen itselleni, että rutiinien Mills tunteihin. Itse hakeudun aina rankkaa rikkominen ja uusien asioiden kokeile- fyysistä kuntoa vaativiin lajeihin. minen tekee vain hyvää niin vapaa-ajalla Lajeihin, jossa hien saa virtaamaan ja kuin työelämässäkin. ajatukset pois töistä ja kodin askareista. Saan hetken aikaa täysin omille ajatuksilleni. riikka murto-koivisto KUNTOTRIATHLON Heinäkuisena lauantaiaamuna seison Valvatusjärven rannalla märkäpukuun sonnustautuneena. En ole yksin, noin 500 muutakin miestä odottaa. Viime viikkoina ajatus on vaihdellut toiveikkaasta odotuksesta epätoivoiseen etsintään mahdollisuudesta perua koko juttu menettämättä kasvojaan. Haulikon laukaus ja koko miesjoukko suuntaa kohti Valvatuksen aaltoja. Pyrin veteen viimeisten joukossa pitäen kuitenkin huolen siitä, etten missään tapauksessa jää viimeiseksi. Aloitan 1,9 kilometrin uintiosuuden. Ensimmäisistä vedoista jo tunnen, että tämä ei mene nyt niin kuin pitäisi: henki ei kulje ja tekniikka on hukassa. Totean, että en taistele yksin. Ympärilläni on miehiä, jotka kaikki yrittävät saada vedestä otteita, päästäkseen määränpäätä kohti. Keuhkooni menee vettä ja köhin sitä ulos. Eräs kanssakilpailija kysyy, onko kaikki kunnossa. Vakuutan kaiken olevan hyvin. Uituani 300 metriä saavun ensimmäiselle poijulle. Jotkut keskeyttävät urakkansa siihen. Mietin onko venekyyti minunkin tieni takaisin? Ei, sitä minä en voi tehdä. Mitä töissäkin sanovat? Poijun ohitettuani hengitys tasaantuu ja saan tekniikasta kiinni. Kauhon Valvatuksen sameaa vettä minuutista toiseen ja ohitan muutamia hitaampia uimareita. Lähtölaukauksesta on kulunut 55 minuuttia, kun jalat tapaavat rantahiekan. Riisun märkäpuvun pois ja vaihdan pyöräilyvarusteet. Talutan pyörän paikkaan, mistä sääntöjen mukaan saa aloittaa polkemisen. Saan muiden tavoin kannustusta eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alex Stubbilta, triatleetti hänkin. Pyöräilyni sujuu niin hyvin kun se voi muutamalla sadalla harjoituskilometrillä sujua. Matkamittari ei jostain syystä toimi, joten päätän ajaa osuuden seuraamalla aikaa ja keskisykettä. Maisema Vapaa-ajallani irrotan ajatukseni työelämästä mm. monenlaisten harrastusten parissa. Yksi mukavimmista harrastuksistani on kanalintumetsästys. Koirani kouluttaminen sekä metsien että peltojen koluaminen virkistää mieltäni mukavasti. Koiran kouluttaminen on varmaan kyllä suuremmalta osin JARKKO MANNESUO isännän kuin koiran kouluttamista! Kotona oleva neljäs perheenjäsen gordoninsetteri Viggo Vackersson elää ensimmäistä syksyään, mutta janoaa jo kovasti päivittäin pellolle tai metsään kanalintujen perään. Näillä metsästyslenkeillä saa ajatukset välillä levähtää uusissa murheissa, kuten siinä miten koulutan koirani istumaan vihellyksestä rusakon pinkaistessa viimeisellä hetkellä juoksuun kuonon edestä. Gordoninsetterillä metsästäminen ei ole passissa istumista vaan brittiläiset seisovat kanakoirat hakevat koko ajan isännän lähituntumassa riistaa. Näin tulee käveltyä Seinäjoen ja Ilmajoen vaihtelevissa maastoissa useita kymmeniä kilometrejä syksyn aikana. Tänä syksynä on metsistä mukaan kertynyt myös muutama pussillinen suppilovahveroita. Koirakin saa levähtää isännän välillä poimiessa metsän anteja mukaansa. Metsästys antaakin minulle ruumiin ja sielun voimien lisäksi myös jonkin verran todellista luomuruokaa vatsantäytteeksi. jarkko mannersuo vaihtuu, ja olen hyvävoimainen. Yleisöä on reitin varrella mukavasti ja he jaksavat kannustaa jokaista kilpailijaa. Pyöräilyosuus ajetaan kolmena lenkkinä, joista kertyy 94 kilometrin kokonaismatka. Pyöräilyni kestää 3:42 ja aika on juuri sitä, mitä osasin odottaa. Kävelen rauhassa liikuntahalliin, jossa juoksuvarusteet vaihdetaan. Vitsailemme muutaman kilpailijan kanssa, että urakkaa ei ole enää paljoa jäljellä: tarvitsee ainoastaan juosta 21 kilometriä. Aloitan varovasti. Juoksen urheilukentän suoraa kun kuulen oman nimeni ja kannustushuutoja; vaimo ja lapset ovat löytäneet tiensä juoksureitin varrelle. Saan kannustuksesta uutta voimaa ja vakuutan heille pääseväni maaliin saakka. Juoksureitti kiertelee asuntoalueilla, jossa ihmiset istuvat puutarhatuoleissaan ja kannustavat jokaista osallistujaa. Olen kuullut puhuttavan Joroisten hengestä ja nyt saan kokea sen itse. Ensimmäiseen neljästä reilun viiden kilometrin lenkistä käytän aikaa noin 40 minuuttia. Toisen kierroksen alussa tiedän pääseväni loppuun saakka. Loput kierrokset uskallan juosta lujempaa, ja aikaa kierrokseen menee hieman yli 30 minuuttia. Kun lähtölaukauksesta on kulunut seitsemän tuntia, kuusi minuuttia ja joitakin sekunteja päälle, saavutan maalin. Maaliviivalla otan lippalakin pois päästäni ja kumarran yleisölle. Minä tein sen! Se sai alkunsa huulen heitosta, mutta ensimmäinen triathlonin puolimatka on suoritettu. Ensi kesänä uudestaan ja ajasta tunti pois! marko viljanmaa För mig som mamma till tre barn bjuder motionsutövning på en välkommen liten andningspaus i en vardag som är rätt hektisk både hemma och på jobbet. Efter en lång arbetsdag och de obligatoriska hemmasysslorna finns det två alternativ att välja bland: ska jag sjunka ner i soffan och titta på någon fånig tvserie eller blir det gympa, gym eller kanske en joggningstur. I allmänhet väljer jag det senare alternativet. Motion ensam, i grupp eller tillsammans med en vän/familjen ger mig både rekreation och energi. Det första alternativet, soffan och tv:n, känns ännu skönare efter utevistelse/ motion och bastu. Dessutom sover jag mycket bättre om jag rört på mig. Utbudet av gym är nuförtiden enormt och det finns intressanta motionsformer för alla, från pilates till häftiga Les Mills timmar. Själv gillar jag fysiskt krävande grenar som får svetten att lacka och tankarna bort från arbetet och hemmarutinerna. Jag unnar mig en stund helt och hållet för mig själv. En lördagsmorgon i juli står jag på stranden till Valvatusjärvi iklädd våtdräkt. Jag är inte ensam, bredvid mig har jag ca 500 andra ivriga män. Under de senaste veckorna har tankarna växlat från hoppfull förväntning till desperata försök att hitta en möjlighet att annullera hela projektet utan att förlora ansiktet. Startskottet går och deltagarna störtar ut i vågorna. Jag försöker vara bland de sista ut i vattnet, men ser ändå till att inte komma sist. Framför mig har jag en simsträcka på 1.9 kilometer. Redan efter de första dragen känner jag att detta inte går som planerat; varken andningen eller tekniken fungerar. Jag kan i alla fall konstatera att jag inte är den enda som får kämpa. Runt mig har jag en massa män som försöker få grepp om vattnet för att ta sig till målet. Jag får en kallsup och hostar. En medtävlare frågar om allt är ok och jag försäkrar att det går fint. Efter 300 meters simning når jag den första bojen. Vissa deltagare väljer att avbryta redan där. Ska det bli Under senare tid har jag också blivit intresserad av spinning. Spinning innebär att man under ledning av en instruktör trampar en cykel, ibland med lätt och ibland med tungt motstånd i fantiserade upp- och nedförsbackar. En peppande instruktör och medcyklisterna ger oanade extrakrafter då låren är sprängfyllda med mjölksyra och man helst skulle lägga av. Mot mina egna intressen har jag också testat Bodybalance. Ett Bodybalancepass kan beskrivas så här: en varsam blandning av yoga, tai chi och pilates. Efter de för mig ovanliga och konstiga rörelserna och rörelseserierna kände jag mig ändå både avspänd och lugn. Än en gång kunde jag konstatera att det ibland gör gott att bryta rutiner och pröva på något nytt, på fritiden såväl som i arbetslivet. riikka murto-koivisto MOTIONSTRIATHLON MARKO VILJANMAA båtfärd tillbaka för mig också? Absolut inte. Vad skulle de säga på jobbet? Efter att jag passerat bojen börjar andningen komma igång och tekniken kännas rätt. Jag jobbar på i det grumliga vattnet och passerar några långsammare simmare. Då jag når sandstranden har det gått 55 minuter sedan startskottet gick. Jag får av mig våtdräkten, byter om till cykelutrustning och leder På fritiden kopplar jag av från jobbet bl.a. genom att ägna mig åt olika hobbyer. Ett av mina favoritintressen är hönsfågeljakt. Att träna hunden och vandra i skog och mark piggar upp och ger nya krafter. Fast beträffande hundträningen är det väl snarare husse som tränas än hunden! Familjens fjärde medlem, gordonsettern Viggo Vackersson, upplever sin första höst, men visar redan stor iver att varje dag få komma ut och jaga hönsfåglar. Under dessa jaktturer får jag själv emellanåt lite annorlunda stimulans då jag ska lösa nya problem, till exempel hur jag ska få hunden att sitta på min vissling samtidigt som en fälthare sätter iväg framför nosen på honom. För en gordonsetter betyder jakt inte att sitta på pass, en brittisk stående fågelhund ska hela tiden söka ett byte och samtidigt hålla sig inom jägarens synfält. Under höstens lopp har vi vandrat tiotals kilometer i omväxlande terräng i markerna kring Seinäjoki och Ilmola. Denna höst har bytet också varit några påsar trattkantarell. För hunden innebär husses svamp- och bärplockning en stunds vila. Förutom avkopplande fysisk aktivitet och mental vila har jaktintresset alltså även gett mig lite äkta ekomat. Jag önskar alla en riktigt trevlig senhöst! cykeln till området där man enligt reglerna får börja trampa. Jag och de andra deltagarna får hejarop från Europa- och utrikeshandelsminister Alexander Stubb, triathlet också han. yklingen går ungefär så bra som den kan med några hundra träningskilometrar bakom mig. Av någon anledning strejkar trippmätaren och jag besluter mig för att i stället bara följa tiden och medelpulsen. Landskapet växlar och jag har gott om krafter. Vägen kantas av rätt mycket folk som hejar på varje tävlare. ykeldelen körs i tre rundor och totalsträckan är 94 kilometer. Min tid blir 3:42, precis det jag hade väntat mig. Jag vandrar lugnt till idrottshallen för att byta till löputrustning. Flera medtävlare är där och skämtsamt säger vi att det nu inte mycket kvar, endast 21 kilometer löpning. Jag startar försiktigt. Då jag avverkat idrottsbanans första raksträcka hör jag hejarop och mitt namn; det är hustrun och barnen som sökt sig hit. Plötsligt får jag nya krafter och jag försäkrar dem att jag ska ta mig jarkko mannesuo till mål. Löprutten går genom ett bostadsområde där människor sitter i sina trädgårdsstolar och hejar på deltagarna. Jag har hört talas om atmosfären i Jorois och nu får jag uppleva den själv. Den första av de fyra drygt fem kilometer långa rundorna tar ca 40 minuter. När jag är inne på det andra varvet vet jag att jag kommer att klara mig. De övriga två varven vågar jag ta i lite mer och varvet går på lite över 30 minuter. Sju timmar, sex minuter och några sekunder efter starskottet passerar jag mållinjen. Jag tar av mig skärmmössan och bugar för publiken. Jag gjorde det! Det började som ett framkastat skämt men nu har jag genomfört mitt första halvtriathlon. Nästa sommar gör jag ett nytt försök och då ska jag kapa en timme på sluttiden! marko viljanmaa 14 ONTZINE ONTZINE 15

9 Käyntiosoite/Besöksadress Rauhankatu/Fredsgatan Vaasa/Vasa Tiedekatu Seinäjoki Postiosoite/Postadress PL/PB Vaasa/Vasa Puh/Tel +358 (0)