Savonlinnan kaupunki Henkilöstöhallinto HENKILÖSTÖRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Savonlinnan kaupunki Henkilöstöhallinto HENKILÖSTÖRAPORTTI"

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupunki Henkilöstöhallinto HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

2 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 KAUPUNKISTRATEGIA... 2 HENKILÖSTÖ TUNNUSLUKUINA... 3 Henkilöstömäärä ja rakenne... 3 Työajan jakautuminen... 8 Henkilöstön vaihtuvuus... 9 Eläköityminen... 9 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS Työhyvinvointiohjelma Henkilöstön työhyvinvoinnin tila Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Kehittämissuunnitelmat Työterveyshuollon painopisteet ja kustannukset Terveysperusteiset poissaolot Työsuojelu Ohjeistukset HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Perehdyttäminen Kehityskeskustelut Henkilöstökoulutus Työnohjaus Työyhteisöpäivät Avoimet työpaikat ja rekrytointi Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus PALKITSEMINEN Palkkaus ja työn vaativuus Henkilöstöetuudet SISÄINEN TIEDOTTAMINEN YHTEISTOIMINTA EDUNVALVONTA HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 25

3 1 JOHDANTO Henkilöstöraportti on tärkeä johtamisen ja henkilöstösuunnittelun väline. Henkilöstöraportti antaa parhaimmillaan tietoa organisaation henkilöstövoimavaroista, niiden käytöstä sekä tapahtuneista muutoksista. Savonlinnan kaupungin vuoden 2013 henkilöstöraporttia on kehitetty KT Kuntatyönantajat 2013 antaman: Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportin kehittämiseen, mukaiseksi. Henkilöstöraportti on tarkoitettu luottamushenkilöiden, kaupunginjohdon, toimialojen, henkilöstöjärjestöjen sekä sidosryhmien käyttöön. Vuoden 2013 henkilöstöraporttiin on koottu aineistoa peilaten kaupungin strategiaan. Henkilöstöraportissa käytettävät keskeiset käsitteet määritellään raportin osissa. Raportin henkilöstötunnusluvut on kuvattu tilanteessa. Tunnuslukuja on kerätty uuden henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti, niiltä osin kuin se on tällä hetkellä käytössä olevien tietojärjestelmien osalta mahdollista. Tunnuslukujen esittämisessä on pyritty suosituksen mukaisesti valtakunnalliseen vertailtavuuteen. Henkilöstöraportin aineisto on kerätty kaupungin tietojärjestelmistä, kaupungin intranetistä (Savnet), Kevan ja työterveyshuoltojen tietojärjestelmistä sekä vuoden aikana tuotetuista muista tiedoista. Vuoden 2013 alusta Savonlinnan kaupungin henkilöstövoimavarat kasvoivat, kun Savonlinnan kaupungin, Kerimäen ja Punkaharjun kuntien kuntaliitos toteutui Kuntaliitoksen yhteydessä kaupungin henkilöstömäärä kasvoi Kerimäen ja Punkaharjun kuntien 362 henkilöstöllä kuntaliitossopimuksen mukaisesti. Henkilöstöraporttia kehitetään vuosittain uuden suosituksen mukaiseksi siten, että henkilöstöraporttiin kirjataan ohjeen mukaiset sekä määrälliset että laadulliset tunnusluvut.

4 2 KAUPUNKISTRATEGIA Vuosien Savonlinnan kaupunkistrategian mukaan Savonlinnan kaupungin arvot ovat Vastuullisuus yhteisöllisyys Yrittäjyys luovuus Avoimuus luotettavuus Visio: Savonlinna on vetovoimainen Saimaan saariston keskuskaupunki, jossa ihmisen on hyvä elää. Kaupunkistrategiaan on henkilöstöön liittyvänä strategisena päämääränä kirjattu 6. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Kannustetaan henkilöstöä sitoutumaan tavoitteisiin Talous tasapainotetaan 6.1. Hyvä henkilöstöjohtaminen turvaten kokonaisvaltaisesti henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden työuran eri vaiheissa 6.2. Henkilöstön yhdenvertainen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu 6.3. Henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettaviin palveluihin ja palvelurakenteeseen 6.4. Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Esimieskoulutus ja koko henkilöstön työyhteisökoulutus sekä ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Kehityskeskusteluiden yhteydessä tehtyjen osaamiskartoitusten toteutuminen 6.6. Uudistuva muutoskykyinen, hyvinvoiva työyhteisö ja nykyaikaiset toimintatavat 7.1. Henkilöstön saatavuus ja oikea mitoitus Vertailu asukaan kuntiin ja alueen yksityisiin palveluntuottajiin toimialoittain 6.5. Tulosvastuullisuus Kaikille asetetaan tavoitteet talousarviosta johdettuna Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely. Sairauspoissaolot Kehittämistoimenpiteet Eri toimialoilla vaadittavan kelpoisuuden omaava henkilöstö Henkilöstön määrä suhteutettuna tuotettuihin palveluihin

5 3 HENKILÖSTÖ TUNNUSLUKUINA Henkilöstöä tunnuslukuina kuvataan henkilöstön määränä ja rakenteena koko kaupunkitasolla sekä toimialoittain. Työajan käyttöä kuvaavina lukuina esitetään tehdyn työajan jakautuminen. Henkilöstön vaihtuvuus esitetään vuoden 2013 osalta. Eläköitymisen tunnuslukuina esitetään vuonna 2013 eläkkeelle jääneet sekä toimialoittainen eläköitymissuunnitelma ja tulevien vuosien eläkeennuste Kevan tilastotietoina. Henkilöstömäärä ja rakenne Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa vuoden lopussa olleen henkilöstön pois lukien työllistetyt työntekijät. Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 342 henkilöllä. Kasvua selittää vuoden 2013 alusta voimaan tullut kuntaliitos. Henkilöstömäärä kunnittain Savonlinna 1025 Kerimäki 222 Punkaharju 140 Yhteensä 1387 Savonlinnan kaupunki, henkilöstömäärä Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset ,64 % Määräaikaiset (- työllistetyt) 64 (25) 165 (24) 229 (49) 23,11 % (81,48) % Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voi hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Henkilötyövuodet vuosina Henkilötyövuodet Muutos % Kuukausipalkkaiset 926, ,97 35,09 % Tuntipalkkaiset 74,17 84,8 14,3 % Henkilötyövuosien laskennassa on mukana palvelussuhteessa vuonna 2013 ollut henkilöstö pois lukien työllistetyt työntekijät. Henkilötyövuoden määrään lasketaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentely, johon sisältyy vuosiloma, mutta ei muita poissaoloja. Henkilötyövuosien jakautumista miesten ja naisten kesken ei tällä hetkellä käytössä olevalla tietojärjestelmällä ole mahdollista tehdä.

6 4 Henkilöstömäärän kehitys tilanteessa vuosina Työllisyysmäärärahoin palkatut työntekijät tilanteessa v Vuosi Henkilöä Työllisyysmäärärahoin palkattujen työntekijöiden määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 81,48 %. Savonlinnan kaupunki on valittu työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun vuosille ja kuntakokeilussa kaupungin rooli työllisyyden hoitamisessa on keskeinen. Vuonna 2013 kuukausipalkkaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,4 vuotta (47,1 vuotta v. 2012) ja tuntipalkkaisen henkilöstön keski-ikä 50,6 (51,6 vuotta v. 2012). Miesten keski-ikä oli kuukausipalkkaisilla 49,1 ja tuntipalkkaisilla 50,8. Vastaavasti naisten keski-ikä oli kuukausipalkkaisilla 47 vuotta ja tuntipalkkaisilla 47,5 vuotta. Keski-iän laskennassa ei ole mukana työllistettyjä. Ikärakenne henkilömäärinä ja %-osuuksina vuonna 2013

7 Henkilöstön ikärakenteessa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden osuus on 32% ja yli 50-vuotiaiden osuus 49%. Seuraavan kymmenen vuoden aikana entistä suurempi osa saavuttaa henkilökohtaisen eläke-ikänsä. Työurien pidentymisestä huolimatta tulee varautua kasvavaan vaihtuvuuteen ja tätä kautta osaamisen siirtämiseen. 5 Keskushallinnon henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2013 keskushallinnon henkilöstömäärä oli 119, joista määräaikaisia työntekijöitä oli kaksi (2). Keskushallinnon työntekijöistä oli miehiä 22 ja heidän keski-ikä oli 49,6 vuotta. Työntekijöistä oli naisia 97 ja heidän keski-ikä oli 53,3 vuotta. Keskushallinnon keski-ikä oli yhteensä 52,6 vuotta. (Ruoka- ja siivouspalvelun henkilöstö siirtyi tekniselle toimialalle ) Perusturvan toimialan henkilöstön määrä ja ikärakenne Vuonna 2013 perusturvan toimialan henkilöstömäärä oli 109, joista määräaikaisia työntekijöitä oli 27. Perusturvan työntekijöistä oli miehiä 12 ja heidän keski-ikä oli 47,9 vuotta. Työntekijöistä naisia oli 97 ja heidän keski-ikä oli 45,1 vuotta. Keski-ikä oli yhteensä 45,4 vuotta.

8 Sivistystoimialan henkilöstön määrä ja ikärakenne Vuonna 2013 sivistystoimialan henkilöstömäärä oli yhteensä 863, joista määräaikaisia työntekijöitä oli 187. Määräaikaisista työntekijöistä miehiä oli 56 ja naisia 132. Sivistystoimessa oli kaksi (2) tuntipalkkaista työntekijää ja heidän keski-ikänsä oli 57 vuotta. Sivistystoimen työntekijöistä miehiä oli 176 ja heidän keski-ikä oli 47,4 vuotta. Työntekijöistä naisia oli 688 ja heidän keski-ikä oli 45,8 vuotta. Sivistystoimien keski-ikä oli yhteensä 46,1 vuotta. 6

9 7 Teknisen toimialan henkilöstön määrä ja ikärakenne Vuonna 2013 teknisen toimialan henkilöstömäärä oli yhteensä 276, joista määräaikaisia työntekijöitä oli 13. Kuukausipalkkaisia työntekijöitä oli 206, joista miehiä oli 53 ja naisia 153. Kuukausipalkkaisten miesten keski-ikä oli 55 vuotta ja naisten 49,9 vuotta. Tuntipalkkaisia työntekijöitä oli 70 ja heidän keski-ikä oli 50,4. Tuntipalkkaisista työntekijöistä miehiä oli 66 ja heidän kesi-ikä oli 50,6, kun vastaavasti naisia oli 4 keski-iällä 47,5 vuotta. (Ruoka- ja siivouspalvelun henkilöstö siirtyi tekniselle toimialalle )

10 8 Työajan jakautuminen Työnajan jakautumisen esitettyihin lukuihin sisältyy vakinaisen, määräaikaisen ja työllisyysmäärärahoin palkatun henkilöstön poissaolot. Lukuihin lakisääteiset vapaat sisältyy mm. perhevapaat, opintovapaat ja vuorotteluvapaat. Lukuihin muut poissaolot sisältyy mm. koulutus sekä harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat. TYÖAJAN KÄYTTÖ HENKILÖSTÖ LKM TYÖLLISTETYT LKM YHT POISSAOLOT (KALENTERIPV.) %-osuus 2013 * sairaus- ja työkyvyttömyys ,46 * vuosilomat ,12 * lakisääteiset vapaat ,25 * muut poissaolot ,49 * ylityön vapaana pitäminen ,15 * lomaraha ja säästövapaa ,45 YHTEENSÄ ,08 tehty työaika Työajan jakautuminen % -osuuksina vuonna 2013 Vuonna 2013 tehdyn työajan prosenttiosuus oli 82,08 % kun sen vuonna 2012 oli 81,94 %. Vastaavasti vuoden 2013 sairaus- ja työkyvyttömyysprosentti (3,46 %) nousi 0,29 % vuodesta Lakisääteiset vapaat laskivat vuonna 2013 edellisestä vuodesta 0,34 %.

11 9 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuudessa ilmoitetaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet). Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2013 Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet ,2 Päättyneet palvelussuhteet 72 7,02 Henkilöstö vaihtuvuudessa alkaneiden palvelussuhteiden lukumäärässä on mukana kuntaliitoksen myötä vuonna 2013 alkaneet palvelussuhteet. Eläköityminen Eläkkeelle siirrytään yleensä vuoden iässä. Keskimääräinen eläkeikä arvioidaan olevan noin 63 vuotta. Savonlinnan kaupungin henkilöstön eläkkeelle siirtymistä on arvioitu vuoden 2013 aikana vuoteen 2017 saakka. Arvio on tehty sen mukaisesti, milloin kukin henkilö saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan merkitse eläkkeelle jäämisen ajankohtaa. Työntekijä/viranhaltija voi olla työssä aina 68 ikävuoteen saakka. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavat toimialoittain henkilötyövuosina v yhteensä Keskushallinto 3,5 5 7, Perusturvan toimiala 2, ,6 Sivistystoimiala 28,78 17,7 23,47 20,5 90,45 Tekninen toimiala 13 6,05 8,5 8,5 36,05 Yhteensä 47,88 28,75 42, ,1 Toimialoittain laadittujen eläköitymissuunnitelmien avulla on mahdollista tarkastella vapautuvien virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien järjestelyjä etukäteen. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että jokainen pysyvästi tai määräaikaisesti vapautuva virka tai työsopimussuhde nähdään ensisijaisesti mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja järjestää toimintoja uudelleen. Tulevien vuosien aikana tulee kuitenkin varautua henkilöstön eläköitymisestä johtuen myös uusien työntekijöiden rekrytointiin ja siten myös osaamisen siirtämiseen kaupungin eri tehtäväalueilla. Eläkkeelle siirtyneet vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana Savonlinnan kaupungin henkilöstöstä on siirtynyt 35 henkilöä vanhuuseläkkeelle ja 9 henkilöä muille eläkkeille (ml. työkyvyttömyys-, varhennettu vanhuus-, osa työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläke). Taulukossa esitetään KuEL-eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä Savonlinnan kaupungilla vuosina Kevan tilaston mukaan. Tilastotietoihin on päivitetty kuntaliitoksen mukainen henkilöstötilanne. vuosi eläkkeelle siirtyneet keski-ikä , , , ,8

12 Eläkepoistumaennusteet (Kevan tilasto) kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille lähivuosina siirtyviä ja eläkepoistumaprosentteja. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuina Kevan tilastotiedot on päivitetty 02/

13 11 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Raportissa esitetään Savonlinnan kaupungin työhyvinvointiohjeman sisältöä sekä henkilöstön työhyvinvoinnin tunnuslukuja. Työterveyshuollon painopistealueet ja toiminta sekä tunnuslukuja esitellään vuoden 2013 osalta. Näiden lisäksi esitetään työterveyshuollon kustannuksia sekä terveysperusteiset poissaolot. Työhyvinvointiohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi päivitetyn työhyvinvointiohjelman, joka laadittiin yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen sekä henkilöstön edustajien kanssa. Ohjelman laatimisessa käytettiin myös työterveyshuollon asiantuntemusta. Työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen Savonlinnan kaupunkiorganisaatiossa. Työelämän laadun kehittäminen ja tuloksellisuus kulkevat käsi kädessä. Työhyvinvointiohjelma on työkalu, jonka avulla Savonlinnan kaupungin luottamushenkilöt, johto, esimiehet ja henkilöstö pystyvät luomaan työyksikköihin työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin. Työhyvinvointiohjelmassa määritellään tavoitteineen ne painopistealueet ja toimenpiteet, joihin tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota pyrittäessä parantamaan Savonlinnan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Ohjelman toteutuksessa noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja kunta-alan sopimuksia. Työhyvinvointiohjelman seurannalla varmistetaan osaltaan sitä, että ohjelma muuttuu käytännön toiminnaksi ja toiminta on tavoitteiden mukaista. Seurannan ja arvioinnin avulla voidaan korjata ohjelmaa entistä toimivammaksi. Henkilöstön työhyvinvoinnin tila Kaupungin henkilöstöhallinto toteutti yhteistyössä Kevan kanssa työhyvinvointikyselyn koko henkilökunnalle Kyselyllä kartoitettiin työntekijöiden hyvinvointia ja mahdollisia kehittämiskohteita. Keva keräsi vastaukset ja teki yhteenvedot vastauksista. Kyselyn vastausprosentti oli 65,3 %, kun se vuonna 2011 suoritetussa kaupungin sisäisesti tehdyssä kyselyssä oli 56 %. Kyselyssä verrattiin Savonlinnan kaupungin tuloksia Kevan kyselypalveluun osallistuneiden kuntaorganisaatioiden tuloksiin. Tämä tulosaineisto sisältää 36 kuntaorganisaatiota ja vastaajaa. Koko kaupunkia ja toimialoja koskevat raportit käsiteltiin kaupunginjohtajan johtoryhmässä, missä Keva edustajat esittelivät toimialakohtaiset tulosten yhteenvedot. Esimiehille järjestettiin valmennus, missä ohjeistettiin ja valmennettiin tulosten jatkotyöskentelystä ja kehittämistoimenpiteiden aloittamisesta. Valmennustilaisuuteen oli kutsuttu myös pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä työterveyshuollon edustajat. Työyksikkökohtaisia tuloskäsittelytilaisuuksia pidettiin v yhteensä 68, joista tehtiin yhteensä 62 kehittämissuunnitelmaa. Monessa yksikössä on sovittu jatkotyöskentely kehittämissuunnitelman tarkentamiseksi. Työhyvinvointikysely oli jaettu viiteen eri osaan, joita olivat esimiestyö, johtaminen organisaatiossa, työyhteisön toimivuus, työolot ja osaaminen sekä omat voimavarat ja työssä jatkaminen. Määrällisesti eniten työyksikköjen kehittämiskohteita oli valittu kyselyn osista esimiestyö, työyhteisöjen toimivuus sekä työolot ja osaaminen. Kyselyn tulosten perusteella Savonlinnan kaupungin työntekijät kokevat työtyytyväisyytensä useilla eri osa-alueilla paremmaksi kuin vertailuaineiston vastaajat. Työhyvinvoinnin koetaan olevan hyvällä tasolla. Myös 81 % vastaajista suosittelisi kaupunkia työnantajaksi tuttavalleen.

14 Johtaminen ja esimiestyön osassa annettiin kauttaaltaan paremmat arviot kuin vertailuaineistossa. Työyhteisön toimivuus osassa ainoastaan perehdyttäminen jäi vertailuaineiston (3,4) alle 3,3 tuloksella. Työolot ja osaaminen alueella annetut arviot olivat vertailuaineiston kanssa yhtenevät. 12

15 13 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Tunnusluku Koulutuspäivien määrä 2. Kehityskeskustelujen 75 % % % n. 90 % toteutuminen 3. Tyytyväisyys johtamiseen ja esimiestyöhön 2,27 2,26 ei kyselyä n. 3,7 (esimiestyön ka.) * 4. Tyytyväisyys tiedonkulkuun 2,37 2,42 ei kyselyä 3,7 ja tie- dottamiseen * 5. Tyytyväisyys palautteen 2,6 2,50 ei kyselyä 3,4 antamiseen * 6. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä/hlö 14,9 kpv 14,4 kpv 11,6 kpv 12,6 kpv 7. Työtapaturmien lukumäärä/vuosi 31 (11 työmatkalla) 54 (11 työmatkalla) 33 (12 työmatkalla) 33 (työmatkalla 7) * asteikko vuosina : 1-5, paras huonoin, vuonna , huonoin - paras Kehittämissuunnitelmat Koko kaupunkia koskevia, toimialoittaisia ja työyksikkökohtaisia kehittämistarpeita on arvioitu vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn perusteella. Myös koko kaupunkitason kehittämiskohtia arviointiin kyselyn yhteydessä. Kehittämiskohteita todettiin olevan delegointi, perehdyttäminen ja koulutustarve, hyvät käytännöt kuntaliitoksen myötä, tiedon kulkuja ja viestintä, kehityskeskustelut ja niiden sisältö, esimiesten kuormitus/jaksaminen, palkitsemisjärjestelmät ja palautteen antaminen. Kehittämissuunnitelmien yhteenveto on esitelty kaupunginjohtajan johtoryhmälle, kaupunginhallitukselle ja yhteistyötoimikunnalle. Kehittämissuunnitelmien vaikutusten arviointi toteutetaan n. ½ vuotta tulosten käsittelystä työyksikkö- ja toimialakohtaisesti. Vaikutusten arviointia käsitellään kesäkuussa 2014 järjestettävässä tilaisuudessa, jossa prosessissa ovat Kevan edustajat mukana. Työterveyshuollon painopisteet ja kustannukset Työterveyshuoltopalvelut Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Vuonna 2013 kaupungin työterveyshuollonpalveluiden tuottajina olivat Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky ja Savonlinnan Seudun Työterveys ry. Savonlinnan seudun Työterveys ry:n työterveyshuoltosopimusta jatkettiin kuntaliitoksen yhteydessä entisen Kerimäen kunnan työntekijöiden osalta.

16 Työterveyshuoltopalveluiden tavoitteet olivat vuonna 2013: 1. terveellinen ja turvallinen työympäristö, huomioiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö. 2. työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa ja tukeminen toimintaympäristön muutoksessa. 3. Riskien hallinta osana jatkuvaa terveyshaittojen hallintaa. Painopistealueina olivat vajaakuntoisuuden ehkäiseminen varhaisella tuella, uudelleen sijoittaminen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähentäminen, työelämän muutosvaiheessa olevien työntekijöiden tukeminen ja laaja-alainen työhyvinvoinnin edistäminen. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä pyritään noudattamaan seuraavia periaatteita: selvillä olemisen periaatetta (henkilöstön tila, työkyvyn riskit, terveyteen liittyvät riskit, työn kuormittavuus, työkyvyttömyyskustannukset), varautumisen periaatetta (henkilöstöriskien hallinta, varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevät toimet) sekä osallistumisen periaatetta (hyvä työterveyshuoltoyhteistyö, tilannekohtainen työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvittäminen). Edellä mainittujen osa-alueiden toteutumisen vahvistamiseksi aloitettiin syksyllä 2013 yhteistapaamiset työterveyshuoltojen ja henkilöstöhallinnon kanssa. Tapaamisia syyskaudella pidettiin kaksi. Tapaamisissa käsiteltiin mm. sairauspoissaolojen seurantaa ja seurannan kehittämistä, terveystarkastuskäytäntöjen toimivuutta ja toiminnan painopistealueiden tilannetta ja edistämistä. Yhteistapaamisia jatketaan vuonna 2014 vähintään neljännesvuosittain. Työterveyshuollon työpaikkakäyntejä tehtiin vuonna 2013 suunnitelman mukaisesti toimialoittain. Työpaikkakäynneillä oli osassa mukana työterveyshoitaja, osassa myös lääkäri. Terveystarkastuksia tehtiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollossa sairaanhoitokäyntejä oli huomattavasti enemmän kuin terveystarkastuksia. Työterveyshuollon palveluista käytettiin myös työfysioterapeutin ja työpsykologin yksilö- ja ryhmäpalveluja. Näiden lisäksi järjestettiin työterveyshuollon kanssa työterveysneuvotteluja sekä ensiapukoulutusta. Vuoden 2013 aikana myönnettiin Kelan Aslak-kuntoutuskurssi Savonlinnan kaupungin esimiehille. Tavoitteina on mm. työ- ja toimintakyvyn, työnhallinnan ja työssä jaksamisen tukeminen. Kurssi toteutetaan vuosina viidessä eri kurssijaksossa yhteistyössä työterveyshuollon ja Kruunupuiston kanssa. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan korvausluokkien I ja II mukaisesti. Korvausluokkaan I kuuluu ns. ennaltaehkäisevä työterveyshuolto eli lakisääteinen työterveyshuolto, joka sisältää mm. työpaikkaselvitykset ja työterveystarkastukset. Korvausluokka I kustannuksista Kela korvaa työnantajalle 60 %, jos työterveyshuolto ja työpaikka ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Korvausluokkaan II kuuluu yleislääkäritasoinen avosairaanhoito ja sen kustannuksista korvataan 50 %. Työterveyshuollon bruttokustannukset jakautuivat seuraavasti vuosina taulukossa esitetyn mukaisesti. Vuoden 2013 tietoja ei ole raportin valmistumishetkellä saatavissa korvausluokka I , , ,04 korvausluokka II , , ,07 14

17 Aktiivinen aikainen tuki toimintamalli Yhteistyötoimikunta hyväksyi Savonlinnan kaupungin käyttöön Aktiivisen aikaisen tuen toimintamallin (varhainen tuki), joka laadittiin yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen sekä henkilöstön edustajien kanssa. Aktiivisen aikaisen tuen toimintamalli tukee esimiestä ja työyhteisöä silloin, kun on ilmeistä, että työntekijällä on uhka työkyvyn heikkenemisestä. Toimintamalli perustuu aikaiseen reagointiin ja tukee jo ensimmäisten merkkien ilmaantuessa. Toimintamalli sisältää konkreettiset ohjeet sekä lomakkeet tarvittavien tukiprosessien etenemiseksi. 15 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä tapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset poissaolot ilmoitetaan kalenteripäivinä. Työterveyslaki muuttui ja samalla uudistettiin kaupungin sisäinen toimintaohje sairauspoissaolojen osalta. Lakimuutoksen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia puuttua nykyistä varhaisemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Tavoitteena on parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työterveyshuoltolain muutokset on jo huomioitu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, joka laadittiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kanssa. Terveysperusteiset poissaolot toimialoittain kalenteripäivinä vuosilta sairausloma vapaa-ajan tapaturma työtapaturma työmatkatapaturma Keskushallinto Perusturva Sivistys Tekninen Työllisyys Yhteensä (edellisten lisäksi vuonna 2013 liikennetapaturma, josta poissaolo 3 kalenteripäivää) Yhteensä terveysperusteisia poissaoloja oli kalenteripäivää vuonna Vuoden 2013 kuntaliitos ja toimialoilla vuosina tapahtuneet organisaatiomuutokset on huomioitava poissaolojen määriä tarkasteltaessa. Ruoka- ja siivouspalvelut siirtyivät v alusta tekniselle toimialalle, jonka henkilöstömäärä kasvoi tuolloin n. sadalla henkilöllä ja samalla keskushallinnon henkilöstömäärä väheni saman verran. Työmatkatapaturmat ja työtapaturmat kalenteripäivinä vuosina v kpv v kpv v kpv Työmatkatapaturmat Työtapaturmat Terveysperusteisia poissaoloja oli vuonna 2013 keskimäärin 12,6 kalenteripäivää/henkilö, kun se vuonna 2012 oli 11,6 ja vuonna 2011 oli 14,4. Henkilötyövuosina poissaoloja vuonna 2013 oli 51,6 (htv/koko kaupunki) kun sen vuonna 2012 oli 34,38 ja vuonna ,65 (htv/koko kaupunki).

18 Terveysperusteisista poissaoloista v on ollut alle 4 pv kestäviä sairauslomia 19,73 %, kun se oli vuonna ,66 %, vuonna 2011 luku on ollut 15 %. Savonlinnan kaupungin henkilöstöllä on mahdollisuus olla ns. omalla ilmoituksella poissa 5 sairauslomapäivää. Sairauspoissaolojen oma ilmoitusseuranta otettiin käyttöön vuonna Poissaoloja ilmoitettiin 9,61 % omalla ilmoituksella vuonna Henkilöstöraporttisuosituksen mukaista terveysperusteisten poissaolojen jaottelua (alle 4pv, 4-29 pv, 30-60pv, 61-90pv, pv ja yli 180pv) ei vuonna 2013 olemassa olevilla tietojärjestelmillä ollut mahdollista tehdä. Terveysperusteisia poissaoloja ja niiden kestoa seuraamalla voidaan entistä paremmin kohdentaa mm. aktiivisen tuen prosessin toimenpiteitä ja edelleen kehittää toimenpiteitä mm. sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset Terveysperusteisten poissaolojen kokonaiskustannukset muodostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Välittömiä kuluja työnantajalle aiheuttaa mm. poissaolojen hallinnointi, poissaoloista aiheutuvien kustannusten korvaaminen, poissaolevaan työntekijään liittyvät palkat sekä työterveyshuoltokustannukset. Välillisiä kustannuksia vastaavasti aiheuttaa palveluille aiheutuvat kustannukset (palvelujen toimintavaikeudet), tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisen kustannukset, muut välilliset kustannukset (työilmapiirin heikkeneminen). Terveysperusteisten poissaolojen kesto vaikuttaa siitä muodostuviin kustannuksiin. Erityisesti pitkät sairauspoissaolot tulevat kalliiksi. Kevan (2010) laskelmien mukaan suurissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset työnantajalle olivat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Varhe-maksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Varhe-maksua maksetaan 36 kk eläkkeen alkamisesta. Vastaavasti varhe-maksua ei aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Taulukossa luvut Savonlinnan kaupungin varhe-maksujen ennakkomaksuista ja lopullisesta maksusta sekä prosenttiosuus palkkakustannuksista. Vuoden 2013 prosenttiosuus on laskettu ennakkomaksun perusteella, koska loppumaksun tietoja ei ollut saatavissa henkilöstöraportin valmistuessa. VARHE-MAKSUT Vuosi Ennakkomaksu Loppumaksu %-osuus palkkakustannuksista , ,89 ei saatavilla raportin valmistuessa 2,1 % , ,85 1,9 % , ,88 2,2 % , ,60 3,4 % Varhe-maksuihin työnantaja voi vaikuttaa työhyvinvointitoimilla. Näitä työhyvinvointitoimia voi esimerkiksi olla työntekijöiden työssä jatkamisen tukeminen, vaihtoehtojen tarjoaminen varhaiseläk- 16

19 keille tai kuntoutustuelta työhön paluun tukeminen. Kaupungin aktiivinen aikainen tuki - toimintamallissa on kuvattuna toimet varhaiselle, tehostetulle ja työhön paluun tuelle. Kirjatut uhka-, väkivalta- ja tapaturmavaaratilanteet Työsuojelupäällikölle ilmoitettuja uhka-, väkivalta- ja tapaturmavaaratilanteita oli vuonna 2013 yhteensä 34 (uhka- ja väkivaltatilanteet 7, tapaturmavaaratilanteet 27). Vastaavat tilanteet olivat vuonna 2012 yhteensä 17 kpl ja vuonna 2011 oli 8 kpl. 17 Työsuojelu Työsuojelun yhteistoiminta on kuulunut yhteistyötoimikunnan tehtäviin. Vuodelle 2013 kuitenkin perustettiin erillinen työsuojelutoimikunta, joka koostui Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun työsuojelupäälliköistä ja valtuutetuista sekä kaupungin henkilöstöhallinnon edustajista. Erillisen työsuojelutoimikunnan tehtävänä oli kuntien työsuojelutoiminnan yhteensovittaminen. Lisäksi huomioitiin, että työsuojeluvaltuutettujen vaali toimikaudeksi toimitettiin loppu vuodesta Kaupunginvaltuusto muutti hallintosääntöä siten että kaupungin yhteistyötoimikunnan tehtävänä on myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukainen työsuojeluyhteistoiminta. Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat vuonna 2013: Työnantajan edustajat: Työsuojelupäällikkö Jokinen Mika, sihteeri Työsuojelupäällikkö Mattinen Jorma Työsuojelupäällikkö Heiskanen Jari Henkilöstöpäällikkö Kerman Juhani, puheenjohtaja Henkilöstön edustajat: Työsuojeluvaltuutettu Eronen-Raivio Maarit Työsuojeluvaltuutettu Toivanen Hannu Työsuojeluvaltuutettu Ovaska Kaija Työsuojeluvaltuutettu Mustonen Kyösti Työsuojeluvaltuutettu Tanttu Helena Työsuojeluvaltuutettu Nousiainen Juha Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue tekee oman suunnitelmansa mukaan tarkastuksia työyksiköihin yhteistyössä työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa. Ohjeistukset Työhyvinvointiohjelman ja aktiivisen aikaisen tuen toimintamallin lisäksi käytössä ovat perehdyttämissuunnitelma ja ohjeet, päihdeohjelma ja hoitoonohjausohjeet, tasa-arvo-ohjelma, työsuojelun toimintaohjelma, työsuojelun toimintasuunnitelma, ohjeet uhkatilanteisiin ja ohjeet ensiapuvalmiuden ylläpitämiseen on koottu ns. yhdeksi käsikirjaksi. Edellä mainitut ohjeet sekä muut henkilöstöön liittyvät ohjeet löytyvät kaupungin intranetistä. Ohjeita päivitetään vuosittain.

20 18 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön kehittämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön ammatillista osaamista ja työyhteisöjen toimivuutta. Henkilöstön kehittämisellä on mahdollisuus vastata työn uusiin vaatimuksiin ja muutosten mukana tuomiin haasteisiin. Henkilöstön kehittämisellä mahdollistetaan kaupungin toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Savonlinnan kaupungin työhyvinvointi ohjelmassa henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on osaamisen kehittämisen hallinta, työn arvioinnin kehittäminen sekä palautteellisuuden lisääminen. Keskeisiä osaamisen kehittämisen toimenpiteitä ohjelmassa ovat perehdyttäminen, kehityskeskustelut, työyksiköiden tarpeita tukeva täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus ja työntekijöiden ammatillisen kehittymisen kartoitus mm. kehityskeskustelun yhteydessä. Osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen tarjotaan mahdollisuuksien mukaan koulutusta, mutta myös muita työssä oppimisen keinoja (esim. työnohjaus, työpari- ja tiimityöskentely, mentorointi ja erilaiset kehittämishankkeet). Perehdyttäminen Savonlinnan kaupungilla on käytössä perehdyttämissuunnitelma- ja ohjeet. Perehdyttämisen tavoitteena on mm. antaa riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet työtehtävien hoitamiseen, luoda myönteinen asennoituminen työhön, Savonlinnan kaupunkiin ja henkilöstöön, edistää työsuojelua ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Perehdyttäminen tapahtuu perehdytyssuunnitelman avulla. Perehdyttämissuunnitelma laaditaan kullekin työntekijälle erikseen. Hallintosäännön 52 :n mukaan esimiesasemassa olevan henkilön tulee huolehtia muun ohella henkilöstön perehdyttämisestä tehtäviinsä. Perehdyttäminen nostettiin yhdeksi kehittämiskohteeksi työhyvinvointikyselyn perusteella. Kehityskeskustelut Vuonna 2011 laadittiin opas tulos- ja kehityskeskustelujen käymiseksi. Oppaassa olevien ohjeiden ja kehityskeskustelulomakkeen tarkoituksena on parantaa tulos- ja kehityskeskustelujen käymistä ja seurantaa Savonlinnan kaupungilla. Tavoitteena on myös vahvistaa kehityskeskustelujen merkitystä johtamisen välineenä. Esimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelut henkilöstönsä kanssa ja toimialajohtajat seuraavat kehityskeskustelujen toteutumista toimialallaan. Toimialoilta saadun selvityksen mukaan kehityskeskustelut ovat toteutuneet noin 90 %. Poikkeuksena on joitakin henkilöitä, jotka ovat mm. olleet pitkillä työlomilla tai joiden kohdalla esimies on vaihtunut vuoden aikana. Koulutoimessa kehityskeskustelut jakautuvat isoimmissa yksiköissä syys- ja kevätkaudelle koulujen lukuvuoden jakautumisesta johtuen. Myös ryhmäkehityskeskusteluiden käyttö toimialoilla on lisääntynyt vuoden 2013 aikana. Ryhmäkehityskeskustelu toimii yksilökehityskeskustelujen lisänä. Ryhmäkehityskeskustelujen tavoitteena voi olla ryhmän/työyksikön osaamisen määrittely ja kuinka sen avulla yhdessä pystytään vastaamaan tavoitteisiin. Ryhmäkehityskeskustelulla voidaan parhaimmillaan yhdistää yksilöiden osaaminen ryhmän/työyksikön osaamiseksi.

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI Savonlinnan kaupunki 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI Savonlinnan kaupunki 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI Savonlinnan kaupunki 2015 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 KAUPUNKISTRATEGIA... 2 HENKILÖSTÖ TUNNUSLUKUINA... 3 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Henkilöstö

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö Hanna Oranen Henkilöstön kehittäjä, työsuojelupäällikkö 26.10.2011 26.10.2011 2 VMBaron kehitys 2004-2011 2011 2011 369 3,69 335 3,35 26.10.2011 3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07 PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Yhteistyötoimikunta 18.03.2013 AIKA 18.03.2013 Klo 09:00-11:07 PAIKKA Kauppakatu 1, 2 krs kokoushuone Kanerva KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry 28.11.2016 1(6) Paikallissopimus Sopijapuolet Tällä paikallissopimuksella määritellään Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä maksettavasta työsuorituksen arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä.

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työllistetyt. Yhteensä , HTV HLÖ HTV HLÖ KOKO KONSERNI ,

Työllistetyt. Yhteensä , HTV HLÖ HTV HLÖ KOKO KONSERNI , LIITE 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN TA 2014* Yht. ilman työll. 2014 Henkilötyövuosia Vakituiset Määräaik. Työllistetyt Sivutoimi Opetushenk. 31.12.2013* KOULUTUSKESKUS SALPAUS Hyvinvointi 116,0

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Yhteenveto Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101, kun se vuoden

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot