Savonlinnan kaupunki Henkilöstöhallinto HENKILÖSTÖRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Savonlinnan kaupunki Henkilöstöhallinto HENKILÖSTÖRAPORTTI"

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupunki Henkilöstöhallinto HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

2 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 KAUPUNKISTRATEGIA... 2 HENKILÖSTÖ TUNNUSLUKUINA... 3 Henkilöstömäärä ja rakenne... 3 Työajan jakautuminen... 8 Henkilöstön vaihtuvuus... 9 Eläköityminen... 9 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS Työhyvinvointiohjelma Henkilöstön työhyvinvoinnin tila Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Kehittämissuunnitelmat Työterveyshuollon painopisteet ja kustannukset Terveysperusteiset poissaolot Työsuojelu Ohjeistukset HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Perehdyttäminen Kehityskeskustelut Henkilöstökoulutus Työnohjaus Työyhteisöpäivät Avoimet työpaikat ja rekrytointi Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus PALKITSEMINEN Palkkaus ja työn vaativuus Henkilöstöetuudet SISÄINEN TIEDOTTAMINEN YHTEISTOIMINTA EDUNVALVONTA HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 25

3 1 JOHDANTO Henkilöstöraportti on tärkeä johtamisen ja henkilöstösuunnittelun väline. Henkilöstöraportti antaa parhaimmillaan tietoa organisaation henkilöstövoimavaroista, niiden käytöstä sekä tapahtuneista muutoksista. Savonlinnan kaupungin vuoden 2013 henkilöstöraporttia on kehitetty KT Kuntatyönantajat 2013 antaman: Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportin kehittämiseen, mukaiseksi. Henkilöstöraportti on tarkoitettu luottamushenkilöiden, kaupunginjohdon, toimialojen, henkilöstöjärjestöjen sekä sidosryhmien käyttöön. Vuoden 2013 henkilöstöraporttiin on koottu aineistoa peilaten kaupungin strategiaan. Henkilöstöraportissa käytettävät keskeiset käsitteet määritellään raportin osissa. Raportin henkilöstötunnusluvut on kuvattu tilanteessa. Tunnuslukuja on kerätty uuden henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti, niiltä osin kuin se on tällä hetkellä käytössä olevien tietojärjestelmien osalta mahdollista. Tunnuslukujen esittämisessä on pyritty suosituksen mukaisesti valtakunnalliseen vertailtavuuteen. Henkilöstöraportin aineisto on kerätty kaupungin tietojärjestelmistä, kaupungin intranetistä (Savnet), Kevan ja työterveyshuoltojen tietojärjestelmistä sekä vuoden aikana tuotetuista muista tiedoista. Vuoden 2013 alusta Savonlinnan kaupungin henkilöstövoimavarat kasvoivat, kun Savonlinnan kaupungin, Kerimäen ja Punkaharjun kuntien kuntaliitos toteutui Kuntaliitoksen yhteydessä kaupungin henkilöstömäärä kasvoi Kerimäen ja Punkaharjun kuntien 362 henkilöstöllä kuntaliitossopimuksen mukaisesti. Henkilöstöraporttia kehitetään vuosittain uuden suosituksen mukaiseksi siten, että henkilöstöraporttiin kirjataan ohjeen mukaiset sekä määrälliset että laadulliset tunnusluvut.

4 2 KAUPUNKISTRATEGIA Vuosien Savonlinnan kaupunkistrategian mukaan Savonlinnan kaupungin arvot ovat Vastuullisuus yhteisöllisyys Yrittäjyys luovuus Avoimuus luotettavuus Visio: Savonlinna on vetovoimainen Saimaan saariston keskuskaupunki, jossa ihmisen on hyvä elää. Kaupunkistrategiaan on henkilöstöön liittyvänä strategisena päämääränä kirjattu 6. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Kannustetaan henkilöstöä sitoutumaan tavoitteisiin Talous tasapainotetaan 6.1. Hyvä henkilöstöjohtaminen turvaten kokonaisvaltaisesti henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden työuran eri vaiheissa 6.2. Henkilöstön yhdenvertainen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu 6.3. Henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettaviin palveluihin ja palvelurakenteeseen 6.4. Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Esimieskoulutus ja koko henkilöstön työyhteisökoulutus sekä ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Kehityskeskusteluiden yhteydessä tehtyjen osaamiskartoitusten toteutuminen 6.6. Uudistuva muutoskykyinen, hyvinvoiva työyhteisö ja nykyaikaiset toimintatavat 7.1. Henkilöstön saatavuus ja oikea mitoitus Vertailu asukaan kuntiin ja alueen yksityisiin palveluntuottajiin toimialoittain 6.5. Tulosvastuullisuus Kaikille asetetaan tavoitteet talousarviosta johdettuna Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely. Sairauspoissaolot Kehittämistoimenpiteet Eri toimialoilla vaadittavan kelpoisuuden omaava henkilöstö Henkilöstön määrä suhteutettuna tuotettuihin palveluihin

5 3 HENKILÖSTÖ TUNNUSLUKUINA Henkilöstöä tunnuslukuina kuvataan henkilöstön määränä ja rakenteena koko kaupunkitasolla sekä toimialoittain. Työajan käyttöä kuvaavina lukuina esitetään tehdyn työajan jakautuminen. Henkilöstön vaihtuvuus esitetään vuoden 2013 osalta. Eläköitymisen tunnuslukuina esitetään vuonna 2013 eläkkeelle jääneet sekä toimialoittainen eläköitymissuunnitelma ja tulevien vuosien eläkeennuste Kevan tilastotietoina. Henkilöstömäärä ja rakenne Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa vuoden lopussa olleen henkilöstön pois lukien työllistetyt työntekijät. Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 342 henkilöllä. Kasvua selittää vuoden 2013 alusta voimaan tullut kuntaliitos. Henkilöstömäärä kunnittain Savonlinna 1025 Kerimäki 222 Punkaharju 140 Yhteensä 1387 Savonlinnan kaupunki, henkilöstömäärä Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset ,64 % Määräaikaiset (- työllistetyt) 64 (25) 165 (24) 229 (49) 23,11 % (81,48) % Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voi hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Henkilötyövuodet vuosina Henkilötyövuodet Muutos % Kuukausipalkkaiset 926, ,97 35,09 % Tuntipalkkaiset 74,17 84,8 14,3 % Henkilötyövuosien laskennassa on mukana palvelussuhteessa vuonna 2013 ollut henkilöstö pois lukien työllistetyt työntekijät. Henkilötyövuoden määrään lasketaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentely, johon sisältyy vuosiloma, mutta ei muita poissaoloja. Henkilötyövuosien jakautumista miesten ja naisten kesken ei tällä hetkellä käytössä olevalla tietojärjestelmällä ole mahdollista tehdä.

6 4 Henkilöstömäärän kehitys tilanteessa vuosina Työllisyysmäärärahoin palkatut työntekijät tilanteessa v Vuosi Henkilöä Työllisyysmäärärahoin palkattujen työntekijöiden määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 81,48 %. Savonlinnan kaupunki on valittu työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun vuosille ja kuntakokeilussa kaupungin rooli työllisyyden hoitamisessa on keskeinen. Vuonna 2013 kuukausipalkkaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,4 vuotta (47,1 vuotta v. 2012) ja tuntipalkkaisen henkilöstön keski-ikä 50,6 (51,6 vuotta v. 2012). Miesten keski-ikä oli kuukausipalkkaisilla 49,1 ja tuntipalkkaisilla 50,8. Vastaavasti naisten keski-ikä oli kuukausipalkkaisilla 47 vuotta ja tuntipalkkaisilla 47,5 vuotta. Keski-iän laskennassa ei ole mukana työllistettyjä. Ikärakenne henkilömäärinä ja %-osuuksina vuonna 2013

7 Henkilöstön ikärakenteessa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden osuus on 32% ja yli 50-vuotiaiden osuus 49%. Seuraavan kymmenen vuoden aikana entistä suurempi osa saavuttaa henkilökohtaisen eläke-ikänsä. Työurien pidentymisestä huolimatta tulee varautua kasvavaan vaihtuvuuteen ja tätä kautta osaamisen siirtämiseen. 5 Keskushallinnon henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2013 keskushallinnon henkilöstömäärä oli 119, joista määräaikaisia työntekijöitä oli kaksi (2). Keskushallinnon työntekijöistä oli miehiä 22 ja heidän keski-ikä oli 49,6 vuotta. Työntekijöistä oli naisia 97 ja heidän keski-ikä oli 53,3 vuotta. Keskushallinnon keski-ikä oli yhteensä 52,6 vuotta. (Ruoka- ja siivouspalvelun henkilöstö siirtyi tekniselle toimialalle ) Perusturvan toimialan henkilöstön määrä ja ikärakenne Vuonna 2013 perusturvan toimialan henkilöstömäärä oli 109, joista määräaikaisia työntekijöitä oli 27. Perusturvan työntekijöistä oli miehiä 12 ja heidän keski-ikä oli 47,9 vuotta. Työntekijöistä naisia oli 97 ja heidän keski-ikä oli 45,1 vuotta. Keski-ikä oli yhteensä 45,4 vuotta.

8 Sivistystoimialan henkilöstön määrä ja ikärakenne Vuonna 2013 sivistystoimialan henkilöstömäärä oli yhteensä 863, joista määräaikaisia työntekijöitä oli 187. Määräaikaisista työntekijöistä miehiä oli 56 ja naisia 132. Sivistystoimessa oli kaksi (2) tuntipalkkaista työntekijää ja heidän keski-ikänsä oli 57 vuotta. Sivistystoimen työntekijöistä miehiä oli 176 ja heidän keski-ikä oli 47,4 vuotta. Työntekijöistä naisia oli 688 ja heidän keski-ikä oli 45,8 vuotta. Sivistystoimien keski-ikä oli yhteensä 46,1 vuotta. 6

9 7 Teknisen toimialan henkilöstön määrä ja ikärakenne Vuonna 2013 teknisen toimialan henkilöstömäärä oli yhteensä 276, joista määräaikaisia työntekijöitä oli 13. Kuukausipalkkaisia työntekijöitä oli 206, joista miehiä oli 53 ja naisia 153. Kuukausipalkkaisten miesten keski-ikä oli 55 vuotta ja naisten 49,9 vuotta. Tuntipalkkaisia työntekijöitä oli 70 ja heidän keski-ikä oli 50,4. Tuntipalkkaisista työntekijöistä miehiä oli 66 ja heidän kesi-ikä oli 50,6, kun vastaavasti naisia oli 4 keski-iällä 47,5 vuotta. (Ruoka- ja siivouspalvelun henkilöstö siirtyi tekniselle toimialalle )

10 8 Työajan jakautuminen Työnajan jakautumisen esitettyihin lukuihin sisältyy vakinaisen, määräaikaisen ja työllisyysmäärärahoin palkatun henkilöstön poissaolot. Lukuihin lakisääteiset vapaat sisältyy mm. perhevapaat, opintovapaat ja vuorotteluvapaat. Lukuihin muut poissaolot sisältyy mm. koulutus sekä harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat. TYÖAJAN KÄYTTÖ HENKILÖSTÖ LKM TYÖLLISTETYT LKM YHT POISSAOLOT (KALENTERIPV.) %-osuus 2013 * sairaus- ja työkyvyttömyys ,46 * vuosilomat ,12 * lakisääteiset vapaat ,25 * muut poissaolot ,49 * ylityön vapaana pitäminen ,15 * lomaraha ja säästövapaa ,45 YHTEENSÄ ,08 tehty työaika Työajan jakautuminen % -osuuksina vuonna 2013 Vuonna 2013 tehdyn työajan prosenttiosuus oli 82,08 % kun sen vuonna 2012 oli 81,94 %. Vastaavasti vuoden 2013 sairaus- ja työkyvyttömyysprosentti (3,46 %) nousi 0,29 % vuodesta Lakisääteiset vapaat laskivat vuonna 2013 edellisestä vuodesta 0,34 %.

11 9 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuudessa ilmoitetaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet). Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2013 Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet ,2 Päättyneet palvelussuhteet 72 7,02 Henkilöstö vaihtuvuudessa alkaneiden palvelussuhteiden lukumäärässä on mukana kuntaliitoksen myötä vuonna 2013 alkaneet palvelussuhteet. Eläköityminen Eläkkeelle siirrytään yleensä vuoden iässä. Keskimääräinen eläkeikä arvioidaan olevan noin 63 vuotta. Savonlinnan kaupungin henkilöstön eläkkeelle siirtymistä on arvioitu vuoden 2013 aikana vuoteen 2017 saakka. Arvio on tehty sen mukaisesti, milloin kukin henkilö saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan merkitse eläkkeelle jäämisen ajankohtaa. Työntekijä/viranhaltija voi olla työssä aina 68 ikävuoteen saakka. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavat toimialoittain henkilötyövuosina v yhteensä Keskushallinto 3,5 5 7, Perusturvan toimiala 2, ,6 Sivistystoimiala 28,78 17,7 23,47 20,5 90,45 Tekninen toimiala 13 6,05 8,5 8,5 36,05 Yhteensä 47,88 28,75 42, ,1 Toimialoittain laadittujen eläköitymissuunnitelmien avulla on mahdollista tarkastella vapautuvien virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien järjestelyjä etukäteen. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että jokainen pysyvästi tai määräaikaisesti vapautuva virka tai työsopimussuhde nähdään ensisijaisesti mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja järjestää toimintoja uudelleen. Tulevien vuosien aikana tulee kuitenkin varautua henkilöstön eläköitymisestä johtuen myös uusien työntekijöiden rekrytointiin ja siten myös osaamisen siirtämiseen kaupungin eri tehtäväalueilla. Eläkkeelle siirtyneet vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana Savonlinnan kaupungin henkilöstöstä on siirtynyt 35 henkilöä vanhuuseläkkeelle ja 9 henkilöä muille eläkkeille (ml. työkyvyttömyys-, varhennettu vanhuus-, osa työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläke). Taulukossa esitetään KuEL-eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä Savonlinnan kaupungilla vuosina Kevan tilaston mukaan. Tilastotietoihin on päivitetty kuntaliitoksen mukainen henkilöstötilanne. vuosi eläkkeelle siirtyneet keski-ikä , , , ,8

12 Eläkepoistumaennusteet (Kevan tilasto) kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille lähivuosina siirtyviä ja eläkepoistumaprosentteja. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuina Kevan tilastotiedot on päivitetty 02/

13 11 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Raportissa esitetään Savonlinnan kaupungin työhyvinvointiohjeman sisältöä sekä henkilöstön työhyvinvoinnin tunnuslukuja. Työterveyshuollon painopistealueet ja toiminta sekä tunnuslukuja esitellään vuoden 2013 osalta. Näiden lisäksi esitetään työterveyshuollon kustannuksia sekä terveysperusteiset poissaolot. Työhyvinvointiohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi päivitetyn työhyvinvointiohjelman, joka laadittiin yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen sekä henkilöstön edustajien kanssa. Ohjelman laatimisessa käytettiin myös työterveyshuollon asiantuntemusta. Työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen Savonlinnan kaupunkiorganisaatiossa. Työelämän laadun kehittäminen ja tuloksellisuus kulkevat käsi kädessä. Työhyvinvointiohjelma on työkalu, jonka avulla Savonlinnan kaupungin luottamushenkilöt, johto, esimiehet ja henkilöstö pystyvät luomaan työyksikköihin työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin. Työhyvinvointiohjelmassa määritellään tavoitteineen ne painopistealueet ja toimenpiteet, joihin tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota pyrittäessä parantamaan Savonlinnan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Ohjelman toteutuksessa noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja kunta-alan sopimuksia. Työhyvinvointiohjelman seurannalla varmistetaan osaltaan sitä, että ohjelma muuttuu käytännön toiminnaksi ja toiminta on tavoitteiden mukaista. Seurannan ja arvioinnin avulla voidaan korjata ohjelmaa entistä toimivammaksi. Henkilöstön työhyvinvoinnin tila Kaupungin henkilöstöhallinto toteutti yhteistyössä Kevan kanssa työhyvinvointikyselyn koko henkilökunnalle Kyselyllä kartoitettiin työntekijöiden hyvinvointia ja mahdollisia kehittämiskohteita. Keva keräsi vastaukset ja teki yhteenvedot vastauksista. Kyselyn vastausprosentti oli 65,3 %, kun se vuonna 2011 suoritetussa kaupungin sisäisesti tehdyssä kyselyssä oli 56 %. Kyselyssä verrattiin Savonlinnan kaupungin tuloksia Kevan kyselypalveluun osallistuneiden kuntaorganisaatioiden tuloksiin. Tämä tulosaineisto sisältää 36 kuntaorganisaatiota ja vastaajaa. Koko kaupunkia ja toimialoja koskevat raportit käsiteltiin kaupunginjohtajan johtoryhmässä, missä Keva edustajat esittelivät toimialakohtaiset tulosten yhteenvedot. Esimiehille järjestettiin valmennus, missä ohjeistettiin ja valmennettiin tulosten jatkotyöskentelystä ja kehittämistoimenpiteiden aloittamisesta. Valmennustilaisuuteen oli kutsuttu myös pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä työterveyshuollon edustajat. Työyksikkökohtaisia tuloskäsittelytilaisuuksia pidettiin v yhteensä 68, joista tehtiin yhteensä 62 kehittämissuunnitelmaa. Monessa yksikössä on sovittu jatkotyöskentely kehittämissuunnitelman tarkentamiseksi. Työhyvinvointikysely oli jaettu viiteen eri osaan, joita olivat esimiestyö, johtaminen organisaatiossa, työyhteisön toimivuus, työolot ja osaaminen sekä omat voimavarat ja työssä jatkaminen. Määrällisesti eniten työyksikköjen kehittämiskohteita oli valittu kyselyn osista esimiestyö, työyhteisöjen toimivuus sekä työolot ja osaaminen. Kyselyn tulosten perusteella Savonlinnan kaupungin työntekijät kokevat työtyytyväisyytensä useilla eri osa-alueilla paremmaksi kuin vertailuaineiston vastaajat. Työhyvinvoinnin koetaan olevan hyvällä tasolla. Myös 81 % vastaajista suosittelisi kaupunkia työnantajaksi tuttavalleen.

14 Johtaminen ja esimiestyön osassa annettiin kauttaaltaan paremmat arviot kuin vertailuaineistossa. Työyhteisön toimivuus osassa ainoastaan perehdyttäminen jäi vertailuaineiston (3,4) alle 3,3 tuloksella. Työolot ja osaaminen alueella annetut arviot olivat vertailuaineiston kanssa yhtenevät. 12

15 13 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Tunnusluku Koulutuspäivien määrä 2. Kehityskeskustelujen 75 % % % n. 90 % toteutuminen 3. Tyytyväisyys johtamiseen ja esimiestyöhön 2,27 2,26 ei kyselyä n. 3,7 (esimiestyön ka.) * 4. Tyytyväisyys tiedonkulkuun 2,37 2,42 ei kyselyä 3,7 ja tie- dottamiseen * 5. Tyytyväisyys palautteen 2,6 2,50 ei kyselyä 3,4 antamiseen * 6. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä/hlö 14,9 kpv 14,4 kpv 11,6 kpv 12,6 kpv 7. Työtapaturmien lukumäärä/vuosi 31 (11 työmatkalla) 54 (11 työmatkalla) 33 (12 työmatkalla) 33 (työmatkalla 7) * asteikko vuosina : 1-5, paras huonoin, vuonna , huonoin - paras Kehittämissuunnitelmat Koko kaupunkia koskevia, toimialoittaisia ja työyksikkökohtaisia kehittämistarpeita on arvioitu vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn perusteella. Myös koko kaupunkitason kehittämiskohtia arviointiin kyselyn yhteydessä. Kehittämiskohteita todettiin olevan delegointi, perehdyttäminen ja koulutustarve, hyvät käytännöt kuntaliitoksen myötä, tiedon kulkuja ja viestintä, kehityskeskustelut ja niiden sisältö, esimiesten kuormitus/jaksaminen, palkitsemisjärjestelmät ja palautteen antaminen. Kehittämissuunnitelmien yhteenveto on esitelty kaupunginjohtajan johtoryhmälle, kaupunginhallitukselle ja yhteistyötoimikunnalle. Kehittämissuunnitelmien vaikutusten arviointi toteutetaan n. ½ vuotta tulosten käsittelystä työyksikkö- ja toimialakohtaisesti. Vaikutusten arviointia käsitellään kesäkuussa 2014 järjestettävässä tilaisuudessa, jossa prosessissa ovat Kevan edustajat mukana. Työterveyshuollon painopisteet ja kustannukset Työterveyshuoltopalvelut Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Vuonna 2013 kaupungin työterveyshuollonpalveluiden tuottajina olivat Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky ja Savonlinnan Seudun Työterveys ry. Savonlinnan seudun Työterveys ry:n työterveyshuoltosopimusta jatkettiin kuntaliitoksen yhteydessä entisen Kerimäen kunnan työntekijöiden osalta.

16 Työterveyshuoltopalveluiden tavoitteet olivat vuonna 2013: 1. terveellinen ja turvallinen työympäristö, huomioiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö. 2. työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa ja tukeminen toimintaympäristön muutoksessa. 3. Riskien hallinta osana jatkuvaa terveyshaittojen hallintaa. Painopistealueina olivat vajaakuntoisuuden ehkäiseminen varhaisella tuella, uudelleen sijoittaminen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähentäminen, työelämän muutosvaiheessa olevien työntekijöiden tukeminen ja laaja-alainen työhyvinvoinnin edistäminen. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä pyritään noudattamaan seuraavia periaatteita: selvillä olemisen periaatetta (henkilöstön tila, työkyvyn riskit, terveyteen liittyvät riskit, työn kuormittavuus, työkyvyttömyyskustannukset), varautumisen periaatetta (henkilöstöriskien hallinta, varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevät toimet) sekä osallistumisen periaatetta (hyvä työterveyshuoltoyhteistyö, tilannekohtainen työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvittäminen). Edellä mainittujen osa-alueiden toteutumisen vahvistamiseksi aloitettiin syksyllä 2013 yhteistapaamiset työterveyshuoltojen ja henkilöstöhallinnon kanssa. Tapaamisia syyskaudella pidettiin kaksi. Tapaamisissa käsiteltiin mm. sairauspoissaolojen seurantaa ja seurannan kehittämistä, terveystarkastuskäytäntöjen toimivuutta ja toiminnan painopistealueiden tilannetta ja edistämistä. Yhteistapaamisia jatketaan vuonna 2014 vähintään neljännesvuosittain. Työterveyshuollon työpaikkakäyntejä tehtiin vuonna 2013 suunnitelman mukaisesti toimialoittain. Työpaikkakäynneillä oli osassa mukana työterveyshoitaja, osassa myös lääkäri. Terveystarkastuksia tehtiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollossa sairaanhoitokäyntejä oli huomattavasti enemmän kuin terveystarkastuksia. Työterveyshuollon palveluista käytettiin myös työfysioterapeutin ja työpsykologin yksilö- ja ryhmäpalveluja. Näiden lisäksi järjestettiin työterveyshuollon kanssa työterveysneuvotteluja sekä ensiapukoulutusta. Vuoden 2013 aikana myönnettiin Kelan Aslak-kuntoutuskurssi Savonlinnan kaupungin esimiehille. Tavoitteina on mm. työ- ja toimintakyvyn, työnhallinnan ja työssä jaksamisen tukeminen. Kurssi toteutetaan vuosina viidessä eri kurssijaksossa yhteistyössä työterveyshuollon ja Kruunupuiston kanssa. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan korvausluokkien I ja II mukaisesti. Korvausluokkaan I kuuluu ns. ennaltaehkäisevä työterveyshuolto eli lakisääteinen työterveyshuolto, joka sisältää mm. työpaikkaselvitykset ja työterveystarkastukset. Korvausluokka I kustannuksista Kela korvaa työnantajalle 60 %, jos työterveyshuolto ja työpaikka ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Korvausluokkaan II kuuluu yleislääkäritasoinen avosairaanhoito ja sen kustannuksista korvataan 50 %. Työterveyshuollon bruttokustannukset jakautuivat seuraavasti vuosina taulukossa esitetyn mukaisesti. Vuoden 2013 tietoja ei ole raportin valmistumishetkellä saatavissa korvausluokka I , , ,04 korvausluokka II , , ,07 14

17 Aktiivinen aikainen tuki toimintamalli Yhteistyötoimikunta hyväksyi Savonlinnan kaupungin käyttöön Aktiivisen aikaisen tuen toimintamallin (varhainen tuki), joka laadittiin yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen sekä henkilöstön edustajien kanssa. Aktiivisen aikaisen tuen toimintamalli tukee esimiestä ja työyhteisöä silloin, kun on ilmeistä, että työntekijällä on uhka työkyvyn heikkenemisestä. Toimintamalli perustuu aikaiseen reagointiin ja tukee jo ensimmäisten merkkien ilmaantuessa. Toimintamalli sisältää konkreettiset ohjeet sekä lomakkeet tarvittavien tukiprosessien etenemiseksi. 15 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä tapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset poissaolot ilmoitetaan kalenteripäivinä. Työterveyslaki muuttui ja samalla uudistettiin kaupungin sisäinen toimintaohje sairauspoissaolojen osalta. Lakimuutoksen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia puuttua nykyistä varhaisemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Tavoitteena on parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työterveyshuoltolain muutokset on jo huomioitu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, joka laadittiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kanssa. Terveysperusteiset poissaolot toimialoittain kalenteripäivinä vuosilta sairausloma vapaa-ajan tapaturma työtapaturma työmatkatapaturma Keskushallinto Perusturva Sivistys Tekninen Työllisyys Yhteensä (edellisten lisäksi vuonna 2013 liikennetapaturma, josta poissaolo 3 kalenteripäivää) Yhteensä terveysperusteisia poissaoloja oli kalenteripäivää vuonna Vuoden 2013 kuntaliitos ja toimialoilla vuosina tapahtuneet organisaatiomuutokset on huomioitava poissaolojen määriä tarkasteltaessa. Ruoka- ja siivouspalvelut siirtyivät v alusta tekniselle toimialalle, jonka henkilöstömäärä kasvoi tuolloin n. sadalla henkilöllä ja samalla keskushallinnon henkilöstömäärä väheni saman verran. Työmatkatapaturmat ja työtapaturmat kalenteripäivinä vuosina v kpv v kpv v kpv Työmatkatapaturmat Työtapaturmat Terveysperusteisia poissaoloja oli vuonna 2013 keskimäärin 12,6 kalenteripäivää/henkilö, kun se vuonna 2012 oli 11,6 ja vuonna 2011 oli 14,4. Henkilötyövuosina poissaoloja vuonna 2013 oli 51,6 (htv/koko kaupunki) kun sen vuonna 2012 oli 34,38 ja vuonna ,65 (htv/koko kaupunki).

18 Terveysperusteisista poissaoloista v on ollut alle 4 pv kestäviä sairauslomia 19,73 %, kun se oli vuonna ,66 %, vuonna 2011 luku on ollut 15 %. Savonlinnan kaupungin henkilöstöllä on mahdollisuus olla ns. omalla ilmoituksella poissa 5 sairauslomapäivää. Sairauspoissaolojen oma ilmoitusseuranta otettiin käyttöön vuonna Poissaoloja ilmoitettiin 9,61 % omalla ilmoituksella vuonna Henkilöstöraporttisuosituksen mukaista terveysperusteisten poissaolojen jaottelua (alle 4pv, 4-29 pv, 30-60pv, 61-90pv, pv ja yli 180pv) ei vuonna 2013 olemassa olevilla tietojärjestelmillä ollut mahdollista tehdä. Terveysperusteisia poissaoloja ja niiden kestoa seuraamalla voidaan entistä paremmin kohdentaa mm. aktiivisen tuen prosessin toimenpiteitä ja edelleen kehittää toimenpiteitä mm. sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset Terveysperusteisten poissaolojen kokonaiskustannukset muodostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Välittömiä kuluja työnantajalle aiheuttaa mm. poissaolojen hallinnointi, poissaoloista aiheutuvien kustannusten korvaaminen, poissaolevaan työntekijään liittyvät palkat sekä työterveyshuoltokustannukset. Välillisiä kustannuksia vastaavasti aiheuttaa palveluille aiheutuvat kustannukset (palvelujen toimintavaikeudet), tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisen kustannukset, muut välilliset kustannukset (työilmapiirin heikkeneminen). Terveysperusteisten poissaolojen kesto vaikuttaa siitä muodostuviin kustannuksiin. Erityisesti pitkät sairauspoissaolot tulevat kalliiksi. Kevan (2010) laskelmien mukaan suurissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset työnantajalle olivat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Varhe-maksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Varhe-maksua maksetaan 36 kk eläkkeen alkamisesta. Vastaavasti varhe-maksua ei aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Taulukossa luvut Savonlinnan kaupungin varhe-maksujen ennakkomaksuista ja lopullisesta maksusta sekä prosenttiosuus palkkakustannuksista. Vuoden 2013 prosenttiosuus on laskettu ennakkomaksun perusteella, koska loppumaksun tietoja ei ollut saatavissa henkilöstöraportin valmistuessa. VARHE-MAKSUT Vuosi Ennakkomaksu Loppumaksu %-osuus palkkakustannuksista , ,89 ei saatavilla raportin valmistuessa 2,1 % , ,85 1,9 % , ,88 2,2 % , ,60 3,4 % Varhe-maksuihin työnantaja voi vaikuttaa työhyvinvointitoimilla. Näitä työhyvinvointitoimia voi esimerkiksi olla työntekijöiden työssä jatkamisen tukeminen, vaihtoehtojen tarjoaminen varhaiseläk- 16

19 keille tai kuntoutustuelta työhön paluun tukeminen. Kaupungin aktiivinen aikainen tuki - toimintamallissa on kuvattuna toimet varhaiselle, tehostetulle ja työhön paluun tuelle. Kirjatut uhka-, väkivalta- ja tapaturmavaaratilanteet Työsuojelupäällikölle ilmoitettuja uhka-, väkivalta- ja tapaturmavaaratilanteita oli vuonna 2013 yhteensä 34 (uhka- ja väkivaltatilanteet 7, tapaturmavaaratilanteet 27). Vastaavat tilanteet olivat vuonna 2012 yhteensä 17 kpl ja vuonna 2011 oli 8 kpl. 17 Työsuojelu Työsuojelun yhteistoiminta on kuulunut yhteistyötoimikunnan tehtäviin. Vuodelle 2013 kuitenkin perustettiin erillinen työsuojelutoimikunta, joka koostui Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun työsuojelupäälliköistä ja valtuutetuista sekä kaupungin henkilöstöhallinnon edustajista. Erillisen työsuojelutoimikunnan tehtävänä oli kuntien työsuojelutoiminnan yhteensovittaminen. Lisäksi huomioitiin, että työsuojeluvaltuutettujen vaali toimikaudeksi toimitettiin loppu vuodesta Kaupunginvaltuusto muutti hallintosääntöä siten että kaupungin yhteistyötoimikunnan tehtävänä on myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukainen työsuojeluyhteistoiminta. Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat vuonna 2013: Työnantajan edustajat: Työsuojelupäällikkö Jokinen Mika, sihteeri Työsuojelupäällikkö Mattinen Jorma Työsuojelupäällikkö Heiskanen Jari Henkilöstöpäällikkö Kerman Juhani, puheenjohtaja Henkilöstön edustajat: Työsuojeluvaltuutettu Eronen-Raivio Maarit Työsuojeluvaltuutettu Toivanen Hannu Työsuojeluvaltuutettu Ovaska Kaija Työsuojeluvaltuutettu Mustonen Kyösti Työsuojeluvaltuutettu Tanttu Helena Työsuojeluvaltuutettu Nousiainen Juha Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue tekee oman suunnitelmansa mukaan tarkastuksia työyksiköihin yhteistyössä työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa. Ohjeistukset Työhyvinvointiohjelman ja aktiivisen aikaisen tuen toimintamallin lisäksi käytössä ovat perehdyttämissuunnitelma ja ohjeet, päihdeohjelma ja hoitoonohjausohjeet, tasa-arvo-ohjelma, työsuojelun toimintaohjelma, työsuojelun toimintasuunnitelma, ohjeet uhkatilanteisiin ja ohjeet ensiapuvalmiuden ylläpitämiseen on koottu ns. yhdeksi käsikirjaksi. Edellä mainitut ohjeet sekä muut henkilöstöön liittyvät ohjeet löytyvät kaupungin intranetistä. Ohjeita päivitetään vuosittain.

20 18 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön kehittämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön ammatillista osaamista ja työyhteisöjen toimivuutta. Henkilöstön kehittämisellä on mahdollisuus vastata työn uusiin vaatimuksiin ja muutosten mukana tuomiin haasteisiin. Henkilöstön kehittämisellä mahdollistetaan kaupungin toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Savonlinnan kaupungin työhyvinvointi ohjelmassa henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on osaamisen kehittämisen hallinta, työn arvioinnin kehittäminen sekä palautteellisuuden lisääminen. Keskeisiä osaamisen kehittämisen toimenpiteitä ohjelmassa ovat perehdyttäminen, kehityskeskustelut, työyksiköiden tarpeita tukeva täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus ja työntekijöiden ammatillisen kehittymisen kartoitus mm. kehityskeskustelun yhteydessä. Osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen tarjotaan mahdollisuuksien mukaan koulutusta, mutta myös muita työssä oppimisen keinoja (esim. työnohjaus, työpari- ja tiimityöskentely, mentorointi ja erilaiset kehittämishankkeet). Perehdyttäminen Savonlinnan kaupungilla on käytössä perehdyttämissuunnitelma- ja ohjeet. Perehdyttämisen tavoitteena on mm. antaa riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet työtehtävien hoitamiseen, luoda myönteinen asennoituminen työhön, Savonlinnan kaupunkiin ja henkilöstöön, edistää työsuojelua ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Perehdyttäminen tapahtuu perehdytyssuunnitelman avulla. Perehdyttämissuunnitelma laaditaan kullekin työntekijälle erikseen. Hallintosäännön 52 :n mukaan esimiesasemassa olevan henkilön tulee huolehtia muun ohella henkilöstön perehdyttämisestä tehtäviinsä. Perehdyttäminen nostettiin yhdeksi kehittämiskohteeksi työhyvinvointikyselyn perusteella. Kehityskeskustelut Vuonna 2011 laadittiin opas tulos- ja kehityskeskustelujen käymiseksi. Oppaassa olevien ohjeiden ja kehityskeskustelulomakkeen tarkoituksena on parantaa tulos- ja kehityskeskustelujen käymistä ja seurantaa Savonlinnan kaupungilla. Tavoitteena on myös vahvistaa kehityskeskustelujen merkitystä johtamisen välineenä. Esimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelut henkilöstönsä kanssa ja toimialajohtajat seuraavat kehityskeskustelujen toteutumista toimialallaan. Toimialoilta saadun selvityksen mukaan kehityskeskustelut ovat toteutuneet noin 90 %. Poikkeuksena on joitakin henkilöitä, jotka ovat mm. olleet pitkillä työlomilla tai joiden kohdalla esimies on vaihtunut vuoden aikana. Koulutoimessa kehityskeskustelut jakautuvat isoimmissa yksiköissä syys- ja kevätkaudelle koulujen lukuvuoden jakautumisesta johtuen. Myös ryhmäkehityskeskusteluiden käyttö toimialoilla on lisääntynyt vuoden 2013 aikana. Ryhmäkehityskeskustelu toimii yksilökehityskeskustelujen lisänä. Ryhmäkehityskeskustelujen tavoitteena voi olla ryhmän/työyksikön osaamisen määrittely ja kuinka sen avulla yhdessä pystytään vastaamaan tavoitteisiin. Ryhmäkehityskeskustelulla voidaan parhaimmillaan yhdistää yksilöiden osaaminen ryhmän/työyksikön osaamiseksi.

HENKILÖSTÖRAPORTTI Savonlinnan kaupunki 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI Savonlinnan kaupunki 2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI Savonlinnan kaupunki 2014 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 KAUPUNKISTRATEGIA... 2 HENKILÖSTÖ TUNNUSLUKUINA... 3 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Henkilöstö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on

Lisätiedot

Sisällysluettelo Johdanto Henkilöstömäärä Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen Terveysperusteiset poissaolot Eläköityminen

Sisällysluettelo Johdanto Henkilöstömäärä Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen Terveysperusteiset poissaolot Eläköityminen Henkilöstöraportti 2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Henkilöstömäärä 2 3 Henkilöstön ikärakenne 5 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 6 5 Terveysperusteiset poissaolot 6 6 Eläköityminen 7 7 Työvoimakustannukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017. Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017

FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017. Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN VISIOMME VUOTEEN 2017: Forssan kaupunki

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Henkilöstöraportti 2014 Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4-6 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Hausjärven kunta Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Käsitelty: Kunnanhallitus 25.3.2014, 118 Kehittämistoimikunta 22.4.2014, 13 Tarkastuslautakunta 3.4.2014, 12 Kunnanhallitus 27.5.2014, 205 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2014... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot