V iimeinen tykykirja? Viimeinen tykykirja? Viimeinen tykykirja?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V iimeinen tykykirja? Viimeinen tykykirja? Viimeinen tykykirja?"

Transkriptio

1 Viimeinen tykykirja?

2 Viimeinen tykykirja?

3 Valokuvat: Kai Tirkkonen (13, 23, 24, 27,30, 32, 33, 35, 36, 38, 48, 50, 60, 68, 74, 75, 83, 93, 94, 99, 113, 135, 136, 138) Jukka Lehojärvi (14, 19, 20, 28, 51, 62, 66, 73, 84, 101, 114, 119, 128, 133) Teppo Jokinen (49, 69, 149) Eija Paso (118, 123, 124) Taitto: Elina Korpiaho-Ouertani, Art-Print Oy Kannen suunnittelu: Creamedia, Kokkola Kustantajat: Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Kolmas painos (1. painos vuodelta 2001) ISBN Art-Print Oy 2005

4 TOIMITTANEET Eija Paso Jorma Mäkitalo Juhani Palonen Viimeinen tykykirja? KESKI-POHJANMAAN KIRJAPAINO OYJ

5 Kolmannen painoksen aluksi Viimeinen tykykirja? -teoksen ensimmäisen painoksen julkaisemisesta on kulunut yli neljä vuotta. Toinen painos otettiin vuonna 2003 ja se kului loppuun syksyyn 2005 mennessä. Kirjaa on myyty, jaettu ja välitetty eteenpäin myytäväksi. Kirjan suosio on yllättänyt jo useasti niin tekijät kuin kustantajatkin. Tässä kirjassa esitelty lähestymistapa on otettu käyttöön useissa suomalaisissa kuntoutuslaitoksissa syventämään ASLAK -kuntoutuksen ja Tyk-valmennuksen työkytkentää. Käynnissä on useita monivuotisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa työterveyshuollon työntekijät opiskelevat työhyvinvointia edistävää työn kehittämistä yhdessä valittujen asiakasyritystensä kanssa ja kehittävät ohjauksessamme uusia työpaikkaselvityksen ja terveystarkastusten menetelmiä. Uusissa väitöskirjoissa tämän lähestymistavan teoreettisia ja menetelmällisiä perusteita on syvennetty ja samalla on luotu joukko uusia käytännön työhön soveltuvia käsitteitä ja menetelmiä. Työpaikkojen näkökulmasta kirja on vieläkin ajankohtaisempi kuin ilmestyessään vuonna Väestön, talouden ja teknologian muutokset eivät suinkaan ole laantuneet pikemminkin päinvastoin. Tämän seurauksena yhä useammalla työpaikalla on meneillään toimintakonseptien muutoksia, joiden toteuttamistavasta pitkälti riippuu ovatko seuraukset työhyvinvoinnin kannalta positiivisia vai negatiivisia. Työterveyden ja työssä jaksamisen alueella muutos näkyy siten, että työkyky-käsitteen tilalle on tuotu työhyvinvoinnin käsite. Tyky-toiminnasta on monin paikoin siirrytty tyhy-toimintaan. Siltä osin kirjamme nimeen sisältyvä ennustus on toteutunut. Tämä todellakin oli viimeinen tykykirja. Näin jälkeenpäin voi arvioida, että työkykyä ylläpitävässä toiminnassa keinot sekoittuivat päämäärän kanssa. Työkyvyn ylläpitämisestä (keino) tuli päämäärä, mikä johti liian yksilö- ja fyysispainoitteiseen toimintaan. Työhyvinvointi on päämääränä laaja-alaisempi ja neutraalimpi. Tämän kirjan esimerkit kertovat, että muutos ja sen edellyttämä työn kehittäminen voidaan tehdä työhyvinvointia edistävällä ja sitä uudistavalla tavalla. Kysymys on osaamisesta ja välineistä ei mahdollisuuksien tai tahdon puutteesta. Jorma Mäkitalo tutkimusjohtaja Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus

6 Lukijalle Työkyky ja TYKY ovat käsitteinä laajasti lyöneet itsensä läpi niin työpaikoilla, mediassa kuin asiantuntijapiireissäkin. Suomessa puhutaan työssä jaksamisesta TYKY-käsittein. Yksi osa tätä 1990-luvun ja vuosituhannen vaihteen ilmiötä on laaja joukko erilaisia kirjoja, joiden nimissä vilahtelevat sanat tyky, työhyvinvointi, työkunto, muutos, yhteisö ja jaksaminen. Nyt käsillä oleva kirja ei ole tavanomainen tykykirja vaan teos, joka pyrkii sekä arvioimaan nykyistä tyky-toimintaa kriittisesti että esittämään uuden lähestymis- ja toimintatavan. Kirjan keskeinen teema on työssä tapahtuvan muutoksen hallinta. Kirjan nimen Viimeinen tykykirja? voi ymmärtää niin, että mikäli muutos työssä hallittaisiin paremmin, ei erityisiä tyky-ohjelmia tai tyky-kirjoja ehkä enää tarvittaisi. Nimi saattaa jotakuta kiusatakin mutta onhan tämä uusi ja vastajulkaistu teos ainakin toistaiseksi viimeinen tykykirja. Emme epäile, etteikö uusille kirjoille olisi tarvetta ja etteivätkö jo julkaistut olisi tulleet tarpeeseen. Kirja on tarkoitettu henkilöille, jotka työssään voivat vaikuttaa ihmisten työhön liittyvään hyvinvointiin. Olisimme erityisen iloisia, jos yritysten johto ja henkilöstöhallinto hyödyntäisivät kirjan sisältöä. Johdon rinnalla työskentelevät työterveyden, työsuojelun, koulutuksen ja kuntoutuksen ammattilaiset ovat olleet vahvasti mielessämme kirjan lukijoina. Tärkeimpänä vaikuttajina olemme nähneet kaikki osaavat ja kehittämishaluiset suomalaisten työpaikkojen työntekijät.

7 Suuri osa kirjan kirjoittajista työskentelee ja opiskelee Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikössä. Niin kirjan teoreettinen osa kuin valtaosa käytännön esimerkeistäkin saavat taustansa yksikön kehittämästä teoriasta ja toimintamallista. Professori Yrjö Engeströmin ja hänen työtovereittensa vuosikymmenien mittainen uurastus ansaitsee sekä kirjoittajien että kustantajien kiitoksen. Kirjan kustantamisesta ovat vastanneet Hengitysliitto Heli ry:n Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola. Kustantajien tavoitteena on levittää tietoa, jonka avulla työpaikat voivat hallita aiempaa paremmin väistämättömiä muutosprosessejaan samalla kehittäen omaa tuotantokykyään ja henkilöstönsä hyvinvointia. Näin jarrutetaan myös ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä ja helpotetaan sekä yritysten että yhteiskunnan eläketaakkaa. Tärkeän panoksen ja tuen kirjan tuottamiseen on antanut Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj ja erityisen kiitoksen tuesta osoitamme yhtiön toimitusjohtaja Eino Laukalle. Lämpimät kiitokset työhyvinvointikonsultti Marjut Pukariselle Eläke-Tapiolasta hänen avustaan kirjan sisällön suunnittelussa ja mittavasta työstä, jonka hän teki tekstien muokkaamisessa. Valokuvaajat Teppo Jokinen, Jukka Lehojärvi ja Kai Tirkkonen antoivat teoksiaan käytettäväksi kirjan kuvituksessa, mistä heille kiitokset. Kirja ei olisi näköisensä ilman heidän panostaan. Aloitteen tekijänä kirjan luomisessa oli yksikönjohtaja Hannu Vilppo Tapiolasta. Hän on kannustanut voimakkaasti toimituskuntaa ja kirjoittajia. Ilman hänen vahvaa tukeaan tätä kirjaa ei olisi julkaistu. Merkittävä kiitos hänelle. Tämä kirja ei pyri olemaan opas kaikkeen siihen hyvinvointia kehittävään toimintaan, jota työpaikoilla tarvitaan. Se pyrkii kuitenkin vahvasti näyttämään uuden suunnan sille, mitä suomalaisilla työpaikoilla nyt pitäisi tehdä, jotta työntekijät jatkaisivat työelämässä pidempään ja työpaikat menestyisivät. Muutakin toimintaa tarvitaan, mutta olennaisinta on nyt muistaa, että työkyvyn kehittäminen on ennen kaikkea työn kehittämistä. Matti Anttonen johtaja Merikosken kuntoutusja tutkimuskeskus Tom Liljeström toimitusjohtaja Eläke-Tapiola

8 Kirjoittajat: Aino Ervasti, SHJ, toimii johtavana hoitajana Pudasjärven terveyskeskuksessa vastuualueenaan terveystoimen avohoito. Jonna Kangasoja, KM, työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikössä. Hän tekee väitöskirjaa Helsingin Arabianrannan tietoinfrastruktuurin rakentamisprosessista ja siihen osallistuvan julkisia ja yksityisiä toimijoita yhdistävän organisaatioverkon kumppanuuksien hallinnan ja oppimisen haasteista. Tämän kirjan artikkeli it-yrityksestä liittyy tutkimushankkeeseen, josta hän teki pro gradu -tutkimuksensa. Leena Keränen, KM, SHO, työskentelee kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Kimmo Keskitalo, PsyM, toimii tutkijana ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tekee väitöskirjaa, jossa tutkitaan kunnossapidon tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyviä muutoshaasteita energiateollisuudessa. Tutkimuksen työnimenä on kehittävä käyttöönotto. Kirsi Koistinen, KM, toimii tutkijana ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tekee väitöskirjaa nimeltä Learning to Survive: miten uusmedia yritys oppii hallitsemaan tuotantoprosessiaan. Tutkimus on pitkittäistutkimus uusmediayrityksen tuotannollisesta oppimisesta ja sen vaikeuksista toimialan nopeassa muutoksessa. Marita Korhonen, THM, työskentelee tutkijana ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tekee väitöskirjaa, jonka aiheena on ekspansiivinen oppiminen kehittämisintervention aikana. Tutkimus liittyy tässä kirjassa esiteltyyn Raahen vanhainkodin kehittämishankkeeseen. Kaija Leipälä, AO, toimii kuntoutustutkijana ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Jorma Mäkitalo, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, toimii tutkimusjohtajana Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Juhani Palonen, VTK, toimii johtajana Anttolanhovissa. Eija Paso, FM, työskentelee viestintäpäällikkönä Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tekee Oulun yliopistoon väitöskirjaa lehtitekstien työkykydiskurssista Anu Peltola, KM, toimii tutkijana Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikössä ja Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tekee sairaalatyön kehittämisinterventioon liittyvää väitöskirjaa, jossa hän tutkii, miten työntekijät tunnistavat toiminnan muutoksen luomia kehittämishaasteita ja työstävät ne kehittämiskohteiksi. Marjut Pukarinen, YTM, toimii työhyvinvointikonsulttina Eläke-Tapiolassa. Jukka Sipponen, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, työskentelee lääkärinä Oulun Työterveys Oy:ssä. KPO:n kehittämishankkeen aikana hän toimi lääkärinä Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Kirsi Soila, markkinointimerkonomi, toimii ammatillisena kuntoutusohjaajana Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Sinikka Torniainen, KM, toimii TYK-kuntoutusryhmien ohjaajana ja sosiaalityöntekijänä Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Jari Turunen, LL, toimii lääkärinä ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Esko Vakkilainen, FM, toimii johtajana Oulun yliopiston ATK-keskuksessa. Hilkka Ylisassi, KM, työskentelee tutkijana ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tutkii väitöskirjatyössään, miten vastata työn muutosten luomiin haasteisiin työssä olevien varhaiskuntoutuksessa. Tutkimus liittyy ASLAK -kuntoutuksen kehittämishankkeeseen. Kehittämishankkeisiin liittyvien väitöskirjojen ohjauksesta vastaa Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö.

9 Sisältö OSA 1: MITÄ ON TYÖHÖN LIITTYVÄ HYVINVOINTI? I Uutta näkökulmaa tarvitaan Suomalainen paradoksi Tylsiä teorioita? II Tasapainomallin näkökulmana ympäristötekijöiden vaikutukset Ihminen ympäristön kohteena Tasapainomalli käytännössä III Työkyky-lähestymistapa ja työkykyä ylläpitävä toiminta Lähtökohtana yksilön kyvyt Perusteena eläkekriteerit IV Toiminnan teoria ja työhön liittyvän hyvinvoinnin rakentuminen Työelämän murros ja vaatimuksia uudelle teorialle työssä jaksamisesta.. 37 Näkökulmana ihmisen vaikutus ympäristöön Ongelmien tulkinnoista V Miten työhön liittyvän hyvinvoinnin rakentumiseen päästään käsiksi? Työssä jaksaminen liittyy työhön Kaksi tapaa tavoitella työhön liittyvää hyvinvointia Kirjallisuutta

10 OSA 2: TAPAUSKUVAUKSIA TYÖHÖN LIITTYVÄN HYVINVOINNIN RAKENTUMISESTA Menetelmiä työn kehittämiseen I Teknologia synnyttää uudenlaista työtä Uusmediatyö innostaa ja uuvuttaa: Tunnen huonoa omaatuntoa, kun en ollut viime yönä töissä Uusi teknologia törmää perinteiseen työnjakoon Reikänauhoista multimediaan ATK-keskuksen kilpajuoksu teknisen kehityksen kanssa II Potilaat muuttuvat muuttuuko hoitotyö? Vuodeosastolle rakennetaan uudenlainen hoitoyksikkö Yksintyöskentelystä kohti yhteistyötä ikääntyvän väestön avohuollossa.. 95 Vanhainkodin umpikujasta syntyi monipalvelukoti III Oppiminen on osa työn hallintaa liike-elämässäkin Kaupantekijät kehittymisen tiellä Yrittäjän tyky on tiiviisti sidoksissa yrityksen toimintaan Ammatillisuus, työkunto ja yhteistyö IV Kuntoutus työhön liittyvän hyvinvoinnin rakentajana Uuden sukupolven kuntoutusmallia kehittämässä Aslakin alkuperäinen idea ja sen murtuminen Kehittämishanke loi vision uudesta mallista Työn muutokseen integroitu varhaiskuntoutus

11

12 MITÄ ON TYÖHÖN LIITTYVÄ HYVINVOINTI?

13 I Uutta näkökulmaa tarvitaan

14

15 JORMA MÄKITALO Suomalainen paradoksi Monella suomalaisella työpaikalla voidaan huonosti. Työssä jaksamisen ongelmat koskevat yhtä hyvin nuoria kuin ikääntyneitäkin työntekijöitä. Vaikeuksia esiintyy niin modernissa tietotyössä, perinteisemmillä palvelualoilla kuin teollisuudessakin. Väsymys vaivaa sekä fyysisesti raskaissa että kevyissä töissä. Väsyttävä yksitoikkoinen työ on monella työpaikalla muuttunut monipuoliseksi työksi, mutta siitä huolimatta työssä uupuminen on vain lisääntynyt. Nykyiset työssä jaksamisen ongelmat siis näyttävät suorastaan väistävän tutkijoiden ja asiantuntijoiden yrityksiä perinteisin tavoin ja termein hahmottaa sitä, mistä on kyse. Työssä jaksamisen ammattilaiset työterveyshuolto ja työikäisten kuntoutus ovat jääneet jälkeen lisääntyneiden työssä jaksamisen ongelmien edessä. Hekin ovat väsyneitä. Huolimatta laajasti työpaikoilla käyttöönotetuista tyky-ohjelmista, kansallisesta ikäohjelmasta, eri työeläkelaitosten kampanjoista ja tutkimuslaitosten laajoista tutkimusohjelmista työssä jaksamisen ongelmien selkä ei näytä taittuvan. On syntynyt vaikeasti selitettävä paradoksi: maassa, jossa on jo pitkään vaikuttanut yksi maailman kehittyneimmistä ja kattavimmista työterveys- ja kuntoutusjärjestelmistä, on myös korkeat työkyvyttömyyseläkeluvut ja vakavalta näyttävä työuupumusongelma. Miksi asiaan ei kyetä tarttumaan, vaikka ohjelmia syntyy ja tutkimusta on tehty? Onko todella niin kuin osa tutkijoista ja kehittäjistä väittää, että kaikki ratkaisut on jo itse asiassa löydetty, mutta työpaikat eivät vain osaa tai halua ottaa niitä käyttöön? Esitän tässä kirjoituksessa, että perinteinen tapa hahmottaa sitä, mistä jaksamisongelmat johtuvat, ehkäisee nyt ongelmien todellisiin syihin tarttumista. Ongelmien jatkuminen ei ole ainoastaan seurausta työpaikkojen tai johtajien haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä toteuttaa asiantuntijoiden neuvoja. Asiantuntijoiden neuvot ja keinot ovat osa ongelmaa. Kirjan ensimmäinen osa jakau- 15

16 tuu viiteen lukuun. Johdannon jälkeen käyn pelkistetysti läpi stressitutkimuksen tasapainomallin, joka on useimpien nykyisten lähestymistapojen taustalla oleva ajattelu- ja toimintatapa. Kolmannessa luvussa keskityn ns. työkyky-lähestymistapaan, joka on suomalainen versio tasapainomallista. Neljännessä luvussa esittelen lyhyesti käyttämäämme vaihtoehtoista lähestymistapaa työssä jaksamisen ongelmien tutkimiseen. Tätä lähestymistapaa on kehitetty läheisessä yhteistyössä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön kanssa. Viidennessä luvussa pohdin, miten työhön liittyvään hyvinvointiin päästään käsiksi. Kirjan toisessa osassa esitellyt tapauskuvaukset ovat esimerkkejä siitä, miten vaihtoehtoinen lähestymistapamme toimii ja millaisia tuloksia se tuottaa. Näiden lisäksi mukana on esimerkki perinteisemmästä tyky-toiminnasta Koskisen Oy:ssä. 16

17 Tylsiä teorioita? Moni lukija saattaa kavahtaa ajatusta käsitellä työssä jaksamista koskevia teorioita ja malleja. Siksi perustelen aluksi muutamalla sanalla, miksi se on kuitenkin välttämätöntä. Käsityksemme työssä jaksamisesta ovat teoriapitoisia Käsityksemme siitä, mistä työssä jaksamisessa on kyse, ovat vahvasti riippuvaisia asiantuntijoiden kehittämistä teorioista ja niihin liittyvistä menetelmistä. Teoriaa on kätkettynä käyttämiimme käsitteisiin (esimerkiksi työkyky, kuormittuminen, stressitekijä). Teoriat siirtyvät käytäntöön paitsi käsitteiden myös erityisesti erilaisten mittareiden (kuten kysymyslomakkeiden) ja muiden tutkimusvälineiden avulla. Ne tuottavat maailmasta teorian mukaisen kuvan. Siksi tietomme ja käsityksemme työssä jaksamisestakin on aina teoriapitoista olimmepa siitä tietoisia tai emme. Toisaalta teoriat ovat välttämättömiä, sillä ilman niitä jäsentyneet ja systemaattiset havainnot työssä jaksamisesta eivät olisi mahdollisia. mia, joista käsin teorian kohteena olevaa asiaa tarkastellaan ja joka samalla myös rajaa kohteena olevaa asiaa. Nämä näkökulmat liittyvät ihmisten ja instituutioiden asettamiin kysymyksenasetteluihin ja tavoitteisiin. Kysymyksenasettelut ovat alun perin hyvin käytännöllisiä ja omalle ajalleen tyypillisiä. Esimerkiksi työkyky valittiin työterveystutkimuksen näkökulmaksi 1970-luvun lopulla, kun ikääntyneiden työntekijöiden eläkkeelle siirtämiseksi haluttiin luoda osuvampia eläkkeelle siirtymisen perusteita. Myöhemmin työkyky-käsite levisi eläkeiän määrittelystä työssä jaksamista koskevan keskustelun ja suomalaisen työterveystutkimuksen yhdeksi avainkäsitteeksi. Teoriat ovat välttämättömiä, sillä ilman niitä jäsentyneet havainnot työssä jaksamisesta eivät olisi mahdollisia. Teoriat ovat näkökulmasidonnaisia Työssä jaksamistakin koskevat eri teoriat sisältävät erityisiä näkökul- 17

18 Mistä alun perin olikaan kyse? Alkuperäisten tavoitteiden ja kysymyksenasetteluiden tunteminen on tärkeää teorian sisältämän näkökulman ymmärtämiseksi ja sen ymmärtämiseksi, mitä tuo näkökulma jättää ulkopuolelle. Erityisen tärkeää teorioiden ja mallien tarkastelu on silloin, kun teorian kohteena oleva ilmiö tai sitä koskevat käytännölliset kysymyksenasettelut ja tavoitteet muuttuvat. Tällöin myös teorioiden pitäisi muuttua. Muuten syntyy tilanne, jossa yritämme eilispäivän välineillä hahmottaa tämän päivän tilannetta. Tulos on huono kuva jää epäselväksi. Uutta tietoa ei saada. Jos ei havahduta kriittisesti arvioimaan havaintoja ja niiden teoriaperustaa, on vaarana juuttua toistamaan vanhoja hokemia. Juuri näin on käynyt työssä jaksamista koskevassa tutkimuksessa ja keskustelussa. Työelämän nopea muutos ja siihen liittyvät uudentyyppiset jaksamisen ongelmat eivät ole kovinkaan hyvin hahmotettavissa nykyisillä tasapainomalliin tai työkyky-lähestymistapaan perustuvilla välineillä. Tämä on keskeinen syy siihen, miksi nykyisiin työssä jaksamisen ongelmiin on vaikeaa päästä käsiksi. 18

19 II Tasapainomallin näkökulmana ympäristötekijöiden vaikutukset

20

21 Ihminen ympäristön kohteena Vallitsevan käsityksen mukaan työssä jaksamisen nähdään riippuvan ulkoisten ympäristötekijöiden ja yksilön sisäisten ominaisuuksien välisestä tasapainosta. Kutsun tätä mallia jatkossa tasapainomalliksi. Tasapainomalli on stressitutkimuksen perusmalli, jonka tausta on haitallisten ympäristöärsykkeiden kokeellisessa laboratoriotutkimuksessa. Tasapainomalliin kuuluu kaksi erillistä kohtiota: ympäristö ja ihminen (kuva 1). Ympäristö-kohtioon on lueteltu erilaisia ihmiseen hänen ulkopuoleltaan kohdistuvia ympäristötekijöitä, kuten ärsykkeet, vaatimukset tai kuormitustekijät. Ihminen-kohtiossa on lueteltu erilaisia yksilöllisiä ominaisuuksia, tavallisimmin erilaisia kykyjä. Mallin mukaan ulkoisten ympäristötekijöiden vaikutus, esimerkiksi työväsymys, riippuu myös ihmisen sisäisistä ominaisuuksista. Tasapainomalli esittää ympäristötekijät ihmisestä riippumattomina ulkopuolisina tekijöinä, ympäristönä, jolle ihminen on alttiina. Tasapainomallin rakenne ja siihen sisältyvät erityiset näkökulmat tulevat ymmärrettäviksi, kun palataan niihin kysymyksenasetteluihin, joiden ratkaisemiseksi malli alun perin kehitettiin. Alun perin tasapainomallilla mallitettiin sellaisten YKSILÖN EDELLYTYKSET - fyysinen toimintakyky - psyykkinen toimintakyky - sosiaalinen toimintakyky - ikä - ammattitaito - motivaatio - elämäntilanne TYÖN VAATIMUKSET - fyysiset kuormitustekijä ja ärsykkeet - psykososiaaliset tekijät Kuva 1.Tasapainomalli ja esimerkkejä työelämän tutkimuksessa käytetyistä tavallisimmista ympäristötekijöistä ja työntekijän ominaisuuksista. 21

22 Tasapainomalli paketoi työn piirteiden muodostumisen mustaksi laatikoksi, jonka sisältöä ei tutkita. 22 ympäristötekijöiden vaikutuksia kuten kylmä, kuuma, säteily ja myrkyt. Myöhemmin, 1970-luvulla, stressitutkimus laajeni koskemaan myös työn psyykkistä ja sosiaalista ulottuvuutta, työtä itseään, kuten termi tuolloin kuului. Fyysisen työympäristön ideaa vastaavasti alettiin puhua psykososiaalisesta työympäristöstä ja fysikaalisten tai kemiallisten tekijöiden tapaan tutkijat pyrkivät löytämään yleisiä töiden sisältöön ja organisointiin liittyviä piirteitä: työn psykososiaalisia tekijöitä. Näiden piirteiden perusta löytyi ja 1950-lukujen teollisuustyötä koskeneista tutkimuksista, jotka koskivat tarkasti ositettua ja pakkotahtista tehdastyötä. Tutkijat olivat selittäneet teollista väsymystä (sen aikainen termi) työtehtävien yksitoikkoisuudella, vähäisillä mahdollisuuksilla säädellä itse työtään ja tehdastyöhön liittyvillä sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoituksilla. Löydöksistä johdettiin tavoiteltavat hyvän työn piirteet: tehtävien vaihtelevuus, oman työn säätelymahdollisuudet ja mahdollisuudet sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Yhdistettynä teoriaan ihmisluonnolle ominaisista psykologisista tarpeista näitä tietyn aikakauden teollisen työn epäkohdista muodostettuja työn piirteitä ryhdyttiin pitämään universaaleina ja yleisinä ihmiselle sopivan työn tunnusmerkkeinä. Näin työn fysikaalisten stressitekijöiden tutkimusmalli laajeni koskemaan myös työn sisältöön ja organisointitapaan liittyviä ongelmia. Myöhempi tutkimus on lisännyt hyvän työn piirteiden määrää. Tasapainomalli ei tarkastele toimintaa Erityistä tasapainomallin sisältämässä näkökulmassa on työntekijöiden toiminnan, työn sisällön ( mitä tehdään? ) ja työn sujumisen rajautuminen kokonaan työssä jaksamisen ulkopuolelle. Näkökulman rajaus liittyy oletukseen, että työtehtävien rakenne määrää suurelta osin työntekijöiden toiminnan, eikä toiminnan tutkiminen paljastaisi työstä enää mitään oleellista. Työn piirteiden mittaukset paljastavat työtehtävien rakenteen ja riittävät työn tutkimiseksi. Idea tuntuisi sopivan varhaisen teollisen massatuotannon tai ainakin siitä muodostetun ideaali- tai kärjistyskuvan kanssa yhteen. Siinähän ositetuissa tehtävissä mekanisoiduilla tuotantolinjoilla työntekijöiden tekojen ja toiminnan oletettiin olevan tarkasti koneiden, aikataulun ja työnjaon säätelemää. On tosin epävarmaa, missä määrin tämä koskaan oli todellisuutta ja missä määrin tutkijoiden omaksuma tayloristinen ideaalimalli. Tämä selittäisi sen, miksi työntekijöiden toiminta ei tuolloin noussut mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteeksi. Mutta se ei selitä sitä, miksi työntekijöiden toiminta ei nouse tutkimuksen kohteeksi vielä 50 vuotta myöhemminkään. Tasapainomalli ei kerro, miten ympäristötekijät syntyvät Tasapainomalli ei selitä, mistä ja miten ympäristötekijät syntyvät. Malli yksinkertaisesti olettaa, että työtehtävät sisältävät tällaisia haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi työn psyykkisten vaatimusten tai kiireen oletetaan olevan suhteellisen pysyviä työn piirteitä, joiden määrää missä tahansa työssä voidaan työntekijöistä riippumatta mitata. Oletus paketoi työn piirteiden muodostumisen mustaksi laatikoksi, jonka sisältöä

23 ei tutkita. Se mikä vaatisi selittämistä, otetaankin annettuna. Siksi tasapainomalli ei kerro sitä, miten esimerkiksi kiirettä voitaisiin vähentää. Siihen tarvittaisiin teoria siitä, mitä kiire on ja miten se syntyy. Tasapainomalli ohittaa välineiden merkityksen Tasapainomallissa työntekijä kohtaa työn vaatimukset ainoastaan henkilökohtaisilla sisäisillä ominaisuuksillaan varustettuna. Tasapainomallin näkökulmaan ei sisälly se, millaisilla taidoilla ja välineillä työntekijä niitä käsittelee. Mallissahan yksilön ominaisuuksiksi lasketaan tavallisesti vain työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn osa-alueet. Selitystä tällekin rajaukselle voi löytää tasapainomallin alkuperäisestä käyttöyhteydestä stressitutkimuksessa. Tutkittaessa koehenkilöiden reaktioita esimerkiksi kylmään tai fyysiseen kuormaan on selvää, että vakioiduissa laboratorio-olosuhteissa yksilölliset erot reaktioissa riippuvat koehenkilöiden elimistön ominaisuuksista, esimerkiksi ruumiinpainosta, fyysisestä kunnosta tai iästä. Koehenkilöthän eivät saa koetilanteessa käyttää ympäristötekijään vaikuttavia välineitä tai muuttaa koetilannetta. Harvassa työssä kuitenkaan työntekijät ovat ainoastaan fyysisen ja psyykkisen kuntonsa varassa. Ja vaikka jossain työssä olisivatkin, tätä tuskin pidettäisiin kovin toivottavana tilanteena. Tasapainomalli pitää sitä kuitenkin lähtökohtanaan. Tasapainomalli ei huomioi yhteistyötä Tasapainomallin mukaan kukin työntekijä ominaisuuksineen kohtaa työtehtävien sisältämät kuormitustekijät yksin. Mallin perusrakennehan on yksilö ympäristö. Kullekin työlle tyypilliset yhteistyön, työnjaon ja yhteisesti sovittujen sääntöjen piiriin kuuluvat ilmiöt eivät tasapainomallin maailmaan kuulu paitsi yksilöön kohdistuvina sosiaalisina kuormitustekijöinä. Tämäkin tasapainomallin näkökulma vaikuttaa ymmärrettävämmältä sen alkuperäistä käyttöyhteyttä ajatellen. Laboratoriokokeissa kuormitus- tai altistuskokeet kohdistetaan yhteen koehenkilöön, jotta elimistön reaktio kuormitustekijälle saataisiin mitattua. Yhteistyö tai apu toisilta koehenkilöiltä tai tutkijoilta on tietysti koejärjestelyin suljettu pois. Rasituskokeessa ei kannata pyytää sairaanhoitajaa avuksi polkemaan polkupyöräergometriä. Liukuhihnamaisissa työtehtävissä saatettiin lähestyä laboratoriokokeita muistuttavaa tilannetta, jossa työntekijöiden mahdollisuudet yhteistyöhön tai välineiden käyttöön todella olivat rajoitetut. Ainakin ositettua teollisuustyötä koskevissa ideaalimalleissa (taylorismissa) ja kauhukuvissa (esimerkiksi Charles Chaplinin elokuvassa Nykyaika) tällainen työ kuviteltiin voitavan luoda. Myöhempi tutkimus on kyseenalaistanut tätä kuvaa massatuotannosta; liukuhihnallekin järjestetty työ vaati työntekijöiden yhteistyötä ja suunniteltua monipuolisempia taitoja ja välineiden käyttöä, mutta suuri osa tästä tapahtui epävirallisesti, virallisen suunnitteluorganisaation, ja osin tutkijoidenkin, ulottumattomissa. Joka tapauksessa nykyisissä työorganisaatioissa tämänkaltaiset työtehtävät ovat yhä harvinaisempia. Työssä jaksamisen yksilöluonnetta korostava tasapainomalli on kuitenkin pysynyt samana. Työntekijät ovat harvassa työssä ainoastaan fyysisen ja psyykkisen kuntonsa varassa. 23

24

25 Tasapainomalli käytännössä Tasapainomalli ei ainoastaan elä tutkijoiden kokeissa, papereissa, tieteellisissä lehdissä ja konferensseissa niin kuin eivät muutkaan teoriat. Tasapainomalli leviää arkeen työpaikoille käsitteidensä ja siihen perustuvien mittareiden ja muiden välineiden välityksellä. Tilanteet, joihin tasapainomallin välineillä nyt vastataan, ovat hyvin toisenlaisia kuin mallin alkuperäiset käyttöyhteydet. Mistä puhutaan? Tasapainomalli vaikuttaa siihen, millä käsitteillä meidän on mahdollista ajatella ja puhua työssä jaksamisesta. Yksi esimerkki tästä on Suomessa 1990-luvulla yleistynyt tapa käyttää käsitettä työkyky silloin kun puhutaan työssä jaksamisesta. Työkyky juontaa juurensa tasapainomallin yksilön ominaisuuksista. Työkyky-lähestymistapaa käsittelen yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Tasapainomallin mukaista ympäristöön ja yksilöön keskittyvää teoriaa on helppo havaita myös käsitteissä haittatekijät, kuormitustekijät, työolot ja toimintakyky. Tasapainomallin seurauksena suuri osa nykyisistä avaintermeistä työssä jaksamisesta puhuttaessa ja kirjoitettaessa näyttää sijoittuvan joko ympäristö- tai yksilö-kohtioon. Mikä merkitys sillä on, mitä termejä asioista käytetään? Väitän, että ratkaiseva merkitys. Termit sekä mahdollistavat käsittämistä että rajaavat sitä. Tasapainomallin termit antavat teoreettisia välineitä mallittaa työssä jaksamista joko työympäristöön liittyvistä tekijöistä tai työntekijöiden ominaisuuksista riippuvana. Työntekijöiden, esimiesten tai johtajien toiminnasta, heidän työssään käyttämistään välineistä tai yhteistyön muodoista puhumiseen malli ei tarjoa lainkaan välineitä. Kun puhe siirtyy tälle alueelle, sitä käydään pelkillä arkikäsitteillä. Työssä jaksamista koskeva keskustelu pelkistyykin helposti joko työolosuhteista valitteluksi (joka nähdään työnantajan vastuualueeksi) tai hyvän terveyden ja kunnon merkityksen korostamiseksi (joihin työntekijöiden vastuun nähdään rajoittuvan). Mitä mitataan, sitä tehdään Työterveystutkimus on tuottanut myös koko joukon erilaisia tasapainomalliin perustuvia välineitä asiantuntijoiden ja työyhteisöjen käyttöön. Pääosa niistä on erilaisia kysymyslomake-mittareita, mutta joukossa on myös havainnointiohjeita, haastattelulomakkeita ja testejä. On tärkeää havaita, että ne eivät ainoastaan mittaa työssä jaksamisen kannalta tärkeitä tekijöitä, vaan ne samalla myös muuntavat työelämän vaikeasti haltuunotettavaa todellisuutta tasapainomallin kielelle: työntekijöiden sisäisten ominaisuuksien puutteiksi ja työntekijän toiminnasta riippumatto- 25

26 man työympäristön piirteiksi. Mahdollisuuksia vaikuttaa työssä jaksamiseen avautuu tasapainomallin kuvaamassa maailmassa kaksi: vaikuttaminen työympäristötekijöihin ja vaikuttaminen työntekijöiden ominaisuuksiin. Työympäristön muuttaminen Työympäristöön vaikuttaminen tarkoittaa joko työnantajalle suunnattuja suosituksia haitallisten työympäristötekijöiden vähentämiseksi tai kehittämishankkeita, joissa työyhteisöä ohjataan erilaisten keskustelu- ja ideointitekniikoiden avulla pohtimaan parannusehdotuksia työnsä haitallisten piirteiden vähentämiseksi. Ongelmaksi hankkeissa muodostuu se, miten mitattuja vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalista tukea, työn vaihtelevuutta tai muita myönteisiä tai haitallisia työn piirteitä voidaan lisätä tai vähentää. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on kehittämistyöhön muotoutunut erityinen käytäntö: asiantuntijat mittaavat työn piirteet jotain standardoitua kysymyslomaketta käyttäen ja kertovat tulokset johdolle ja työyhteisölle. Tämän jälkeen johto ja työyhteisö joutuvat itse ratkaisemaan, mitä yhteenlasketut mittaustulokset itse kunkin työstä kertovat ja mitä myönteisten piirteiden lisäämiseksi tai kielteisten piirteiden vähentämiseksi voitaisiin työssä tehdä. Kärjistetysti ilmaistuna useimmat asiantuntijat tekevät vuodesta toiseen työpaikoilla kyselynsä, joiden sisällöt suurelta osin ovat peräisin vuotta sitten tehdyistä teollista työtä koskevista tutkimuksista. Tulosten konkreettinen tulkinta ja johtopäätösten teko jää työyhteisölle itselleen. Mikä on pielessä, kun tieteellisesti pätevien mittausvälineiden tulokset eivät kerro, mitä pitäisi tehdä? Hälyttävää on, että työn piirteiden mittauksia lukuun ottamatta työprosessia ei tavallisesti muutoin tutkita. Olisi vakavasti mietittävä, onko näillä keinoilla 2000-luvun nopeasti muuttuvassa työssä edes mahdollista saada jaksamisen ongelmista kovinkaan käyttökelpoista kuvaa toimenpiteiden pohjaksi. Voisiko työhön kohdistuva tieteellinen tutkimus tuottaa käyttökelpoisempaa tietoa työn kehittämiseksi? Yksilön muuttaminen Vaikuttaminen tasapainomallin toiseen kohtioon eli yksilöön on käytännössä tarkoittanut mitä erilaisimpia yksilöllisten ominaisuuksien parantamiseen tai oireiden helpottamiseen tähtääviä ohjelmia. Yhteistä näille ohjelmille on ollut, että niiden sisältöä ei ole johdettu työntekijöiden työstä. Sisällöllä on haluttu lisätä työntekijöiden yleistä sietokykyä työn vaatimuksia vastaan. Aivan viime aikoina on raportoitu joitakin ammattitaitoon tai osaamiseen kohdistettuja hankkeita. Niissäkin on pyritty vaikuttamaan hyvin yleisiin osaamisalueisiin, esimerkiksi tarjoamalla kieli- ja vuorovaikutuskoulutusta tai tekstinkäsittelyohjelmien käyttökoulutusta. Suomessa alettiin 1990-luvulla vaikuttaa työssä jaksamiseen panostamalla voimakkaasti työntekijöiden fyysiseen kuntoon. Työssä jaksamisen edistäminen painottui siis tasapainomallin toiseen elementtiin. Käytän tästä suomalaisesta ilmiöstä jatkossa nimitystä työkyky-lähestymistapa. 26

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda 5.2.2016 Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Mistä puhun tänään Työhyvinvointia voi parantaa työtä kehittämällä. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 175 Terveyslautakunnan lausunto aloitteesta selvityksestä TyöterveysPlus:n perustamiseksi HEL 2012-004356 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot