V iimeinen tykykirja? Viimeinen tykykirja? Viimeinen tykykirja?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V iimeinen tykykirja? Viimeinen tykykirja? Viimeinen tykykirja?"

Transkriptio

1 Viimeinen tykykirja?

2 Viimeinen tykykirja?

3 Valokuvat: Kai Tirkkonen (13, 23, 24, 27,30, 32, 33, 35, 36, 38, 48, 50, 60, 68, 74, 75, 83, 93, 94, 99, 113, 135, 136, 138) Jukka Lehojärvi (14, 19, 20, 28, 51, 62, 66, 73, 84, 101, 114, 119, 128, 133) Teppo Jokinen (49, 69, 149) Eija Paso (118, 123, 124) Taitto: Elina Korpiaho-Ouertani, Art-Print Oy Kannen suunnittelu: Creamedia, Kokkola Kustantajat: Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Kolmas painos (1. painos vuodelta 2001) ISBN Art-Print Oy 2005

4 TOIMITTANEET Eija Paso Jorma Mäkitalo Juhani Palonen Viimeinen tykykirja? KESKI-POHJANMAAN KIRJAPAINO OYJ

5 Kolmannen painoksen aluksi Viimeinen tykykirja? -teoksen ensimmäisen painoksen julkaisemisesta on kulunut yli neljä vuotta. Toinen painos otettiin vuonna 2003 ja se kului loppuun syksyyn 2005 mennessä. Kirjaa on myyty, jaettu ja välitetty eteenpäin myytäväksi. Kirjan suosio on yllättänyt jo useasti niin tekijät kuin kustantajatkin. Tässä kirjassa esitelty lähestymistapa on otettu käyttöön useissa suomalaisissa kuntoutuslaitoksissa syventämään ASLAK -kuntoutuksen ja Tyk-valmennuksen työkytkentää. Käynnissä on useita monivuotisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa työterveyshuollon työntekijät opiskelevat työhyvinvointia edistävää työn kehittämistä yhdessä valittujen asiakasyritystensä kanssa ja kehittävät ohjauksessamme uusia työpaikkaselvityksen ja terveystarkastusten menetelmiä. Uusissa väitöskirjoissa tämän lähestymistavan teoreettisia ja menetelmällisiä perusteita on syvennetty ja samalla on luotu joukko uusia käytännön työhön soveltuvia käsitteitä ja menetelmiä. Työpaikkojen näkökulmasta kirja on vieläkin ajankohtaisempi kuin ilmestyessään vuonna Väestön, talouden ja teknologian muutokset eivät suinkaan ole laantuneet pikemminkin päinvastoin. Tämän seurauksena yhä useammalla työpaikalla on meneillään toimintakonseptien muutoksia, joiden toteuttamistavasta pitkälti riippuu ovatko seuraukset työhyvinvoinnin kannalta positiivisia vai negatiivisia. Työterveyden ja työssä jaksamisen alueella muutos näkyy siten, että työkyky-käsitteen tilalle on tuotu työhyvinvoinnin käsite. Tyky-toiminnasta on monin paikoin siirrytty tyhy-toimintaan. Siltä osin kirjamme nimeen sisältyvä ennustus on toteutunut. Tämä todellakin oli viimeinen tykykirja. Näin jälkeenpäin voi arvioida, että työkykyä ylläpitävässä toiminnassa keinot sekoittuivat päämäärän kanssa. Työkyvyn ylläpitämisestä (keino) tuli päämäärä, mikä johti liian yksilö- ja fyysispainoitteiseen toimintaan. Työhyvinvointi on päämääränä laaja-alaisempi ja neutraalimpi. Tämän kirjan esimerkit kertovat, että muutos ja sen edellyttämä työn kehittäminen voidaan tehdä työhyvinvointia edistävällä ja sitä uudistavalla tavalla. Kysymys on osaamisesta ja välineistä ei mahdollisuuksien tai tahdon puutteesta. Jorma Mäkitalo tutkimusjohtaja Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus

6 Lukijalle Työkyky ja TYKY ovat käsitteinä laajasti lyöneet itsensä läpi niin työpaikoilla, mediassa kuin asiantuntijapiireissäkin. Suomessa puhutaan työssä jaksamisesta TYKY-käsittein. Yksi osa tätä 1990-luvun ja vuosituhannen vaihteen ilmiötä on laaja joukko erilaisia kirjoja, joiden nimissä vilahtelevat sanat tyky, työhyvinvointi, työkunto, muutos, yhteisö ja jaksaminen. Nyt käsillä oleva kirja ei ole tavanomainen tykykirja vaan teos, joka pyrkii sekä arvioimaan nykyistä tyky-toimintaa kriittisesti että esittämään uuden lähestymis- ja toimintatavan. Kirjan keskeinen teema on työssä tapahtuvan muutoksen hallinta. Kirjan nimen Viimeinen tykykirja? voi ymmärtää niin, että mikäli muutos työssä hallittaisiin paremmin, ei erityisiä tyky-ohjelmia tai tyky-kirjoja ehkä enää tarvittaisi. Nimi saattaa jotakuta kiusatakin mutta onhan tämä uusi ja vastajulkaistu teos ainakin toistaiseksi viimeinen tykykirja. Emme epäile, etteikö uusille kirjoille olisi tarvetta ja etteivätkö jo julkaistut olisi tulleet tarpeeseen. Kirja on tarkoitettu henkilöille, jotka työssään voivat vaikuttaa ihmisten työhön liittyvään hyvinvointiin. Olisimme erityisen iloisia, jos yritysten johto ja henkilöstöhallinto hyödyntäisivät kirjan sisältöä. Johdon rinnalla työskentelevät työterveyden, työsuojelun, koulutuksen ja kuntoutuksen ammattilaiset ovat olleet vahvasti mielessämme kirjan lukijoina. Tärkeimpänä vaikuttajina olemme nähneet kaikki osaavat ja kehittämishaluiset suomalaisten työpaikkojen työntekijät.

7 Suuri osa kirjan kirjoittajista työskentelee ja opiskelee Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikössä. Niin kirjan teoreettinen osa kuin valtaosa käytännön esimerkeistäkin saavat taustansa yksikön kehittämästä teoriasta ja toimintamallista. Professori Yrjö Engeströmin ja hänen työtovereittensa vuosikymmenien mittainen uurastus ansaitsee sekä kirjoittajien että kustantajien kiitoksen. Kirjan kustantamisesta ovat vastanneet Hengitysliitto Heli ry:n Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola. Kustantajien tavoitteena on levittää tietoa, jonka avulla työpaikat voivat hallita aiempaa paremmin väistämättömiä muutosprosessejaan samalla kehittäen omaa tuotantokykyään ja henkilöstönsä hyvinvointia. Näin jarrutetaan myös ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä ja helpotetaan sekä yritysten että yhteiskunnan eläketaakkaa. Tärkeän panoksen ja tuen kirjan tuottamiseen on antanut Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj ja erityisen kiitoksen tuesta osoitamme yhtiön toimitusjohtaja Eino Laukalle. Lämpimät kiitokset työhyvinvointikonsultti Marjut Pukariselle Eläke-Tapiolasta hänen avustaan kirjan sisällön suunnittelussa ja mittavasta työstä, jonka hän teki tekstien muokkaamisessa. Valokuvaajat Teppo Jokinen, Jukka Lehojärvi ja Kai Tirkkonen antoivat teoksiaan käytettäväksi kirjan kuvituksessa, mistä heille kiitokset. Kirja ei olisi näköisensä ilman heidän panostaan. Aloitteen tekijänä kirjan luomisessa oli yksikönjohtaja Hannu Vilppo Tapiolasta. Hän on kannustanut voimakkaasti toimituskuntaa ja kirjoittajia. Ilman hänen vahvaa tukeaan tätä kirjaa ei olisi julkaistu. Merkittävä kiitos hänelle. Tämä kirja ei pyri olemaan opas kaikkeen siihen hyvinvointia kehittävään toimintaan, jota työpaikoilla tarvitaan. Se pyrkii kuitenkin vahvasti näyttämään uuden suunnan sille, mitä suomalaisilla työpaikoilla nyt pitäisi tehdä, jotta työntekijät jatkaisivat työelämässä pidempään ja työpaikat menestyisivät. Muutakin toimintaa tarvitaan, mutta olennaisinta on nyt muistaa, että työkyvyn kehittäminen on ennen kaikkea työn kehittämistä. Matti Anttonen johtaja Merikosken kuntoutusja tutkimuskeskus Tom Liljeström toimitusjohtaja Eläke-Tapiola

8 Kirjoittajat: Aino Ervasti, SHJ, toimii johtavana hoitajana Pudasjärven terveyskeskuksessa vastuualueenaan terveystoimen avohoito. Jonna Kangasoja, KM, työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikössä. Hän tekee väitöskirjaa Helsingin Arabianrannan tietoinfrastruktuurin rakentamisprosessista ja siihen osallistuvan julkisia ja yksityisiä toimijoita yhdistävän organisaatioverkon kumppanuuksien hallinnan ja oppimisen haasteista. Tämän kirjan artikkeli it-yrityksestä liittyy tutkimushankkeeseen, josta hän teki pro gradu -tutkimuksensa. Leena Keränen, KM, SHO, työskentelee kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Kimmo Keskitalo, PsyM, toimii tutkijana ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tekee väitöskirjaa, jossa tutkitaan kunnossapidon tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyviä muutoshaasteita energiateollisuudessa. Tutkimuksen työnimenä on kehittävä käyttöönotto. Kirsi Koistinen, KM, toimii tutkijana ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tekee väitöskirjaa nimeltä Learning to Survive: miten uusmedia yritys oppii hallitsemaan tuotantoprosessiaan. Tutkimus on pitkittäistutkimus uusmediayrityksen tuotannollisesta oppimisesta ja sen vaikeuksista toimialan nopeassa muutoksessa. Marita Korhonen, THM, työskentelee tutkijana ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tekee väitöskirjaa, jonka aiheena on ekspansiivinen oppiminen kehittämisintervention aikana. Tutkimus liittyy tässä kirjassa esiteltyyn Raahen vanhainkodin kehittämishankkeeseen. Kaija Leipälä, AO, toimii kuntoutustutkijana ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Jorma Mäkitalo, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, toimii tutkimusjohtajana Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Juhani Palonen, VTK, toimii johtajana Anttolanhovissa. Eija Paso, FM, työskentelee viestintäpäällikkönä Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tekee Oulun yliopistoon väitöskirjaa lehtitekstien työkykydiskurssista Anu Peltola, KM, toimii tutkijana Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikössä ja Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tekee sairaalatyön kehittämisinterventioon liittyvää väitöskirjaa, jossa hän tutkii, miten työntekijät tunnistavat toiminnan muutoksen luomia kehittämishaasteita ja työstävät ne kehittämiskohteiksi. Marjut Pukarinen, YTM, toimii työhyvinvointikonsulttina Eläke-Tapiolassa. Jukka Sipponen, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, työskentelee lääkärinä Oulun Työterveys Oy:ssä. KPO:n kehittämishankkeen aikana hän toimi lääkärinä Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Kirsi Soila, markkinointimerkonomi, toimii ammatillisena kuntoutusohjaajana Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Sinikka Torniainen, KM, toimii TYK-kuntoutusryhmien ohjaajana ja sosiaalityöntekijänä Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Jari Turunen, LL, toimii lääkärinä ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Esko Vakkilainen, FM, toimii johtajana Oulun yliopiston ATK-keskuksessa. Hilkka Ylisassi, KM, työskentelee tutkijana ja kehittämiskonsulttina Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän tutkii väitöskirjatyössään, miten vastata työn muutosten luomiin haasteisiin työssä olevien varhaiskuntoutuksessa. Tutkimus liittyy ASLAK -kuntoutuksen kehittämishankkeeseen. Kehittämishankkeisiin liittyvien väitöskirjojen ohjauksesta vastaa Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö.

9 Sisältö OSA 1: MITÄ ON TYÖHÖN LIITTYVÄ HYVINVOINTI? I Uutta näkökulmaa tarvitaan Suomalainen paradoksi Tylsiä teorioita? II Tasapainomallin näkökulmana ympäristötekijöiden vaikutukset Ihminen ympäristön kohteena Tasapainomalli käytännössä III Työkyky-lähestymistapa ja työkykyä ylläpitävä toiminta Lähtökohtana yksilön kyvyt Perusteena eläkekriteerit IV Toiminnan teoria ja työhön liittyvän hyvinvoinnin rakentuminen Työelämän murros ja vaatimuksia uudelle teorialle työssä jaksamisesta.. 37 Näkökulmana ihmisen vaikutus ympäristöön Ongelmien tulkinnoista V Miten työhön liittyvän hyvinvoinnin rakentumiseen päästään käsiksi? Työssä jaksaminen liittyy työhön Kaksi tapaa tavoitella työhön liittyvää hyvinvointia Kirjallisuutta

10 OSA 2: TAPAUSKUVAUKSIA TYÖHÖN LIITTYVÄN HYVINVOINNIN RAKENTUMISESTA Menetelmiä työn kehittämiseen I Teknologia synnyttää uudenlaista työtä Uusmediatyö innostaa ja uuvuttaa: Tunnen huonoa omaatuntoa, kun en ollut viime yönä töissä Uusi teknologia törmää perinteiseen työnjakoon Reikänauhoista multimediaan ATK-keskuksen kilpajuoksu teknisen kehityksen kanssa II Potilaat muuttuvat muuttuuko hoitotyö? Vuodeosastolle rakennetaan uudenlainen hoitoyksikkö Yksintyöskentelystä kohti yhteistyötä ikääntyvän väestön avohuollossa.. 95 Vanhainkodin umpikujasta syntyi monipalvelukoti III Oppiminen on osa työn hallintaa liike-elämässäkin Kaupantekijät kehittymisen tiellä Yrittäjän tyky on tiiviisti sidoksissa yrityksen toimintaan Ammatillisuus, työkunto ja yhteistyö IV Kuntoutus työhön liittyvän hyvinvoinnin rakentajana Uuden sukupolven kuntoutusmallia kehittämässä Aslakin alkuperäinen idea ja sen murtuminen Kehittämishanke loi vision uudesta mallista Työn muutokseen integroitu varhaiskuntoutus

11

12 MITÄ ON TYÖHÖN LIITTYVÄ HYVINVOINTI?

13 I Uutta näkökulmaa tarvitaan

14

15 JORMA MÄKITALO Suomalainen paradoksi Monella suomalaisella työpaikalla voidaan huonosti. Työssä jaksamisen ongelmat koskevat yhtä hyvin nuoria kuin ikääntyneitäkin työntekijöitä. Vaikeuksia esiintyy niin modernissa tietotyössä, perinteisemmillä palvelualoilla kuin teollisuudessakin. Väsymys vaivaa sekä fyysisesti raskaissa että kevyissä töissä. Väsyttävä yksitoikkoinen työ on monella työpaikalla muuttunut monipuoliseksi työksi, mutta siitä huolimatta työssä uupuminen on vain lisääntynyt. Nykyiset työssä jaksamisen ongelmat siis näyttävät suorastaan väistävän tutkijoiden ja asiantuntijoiden yrityksiä perinteisin tavoin ja termein hahmottaa sitä, mistä on kyse. Työssä jaksamisen ammattilaiset työterveyshuolto ja työikäisten kuntoutus ovat jääneet jälkeen lisääntyneiden työssä jaksamisen ongelmien edessä. Hekin ovat väsyneitä. Huolimatta laajasti työpaikoilla käyttöönotetuista tyky-ohjelmista, kansallisesta ikäohjelmasta, eri työeläkelaitosten kampanjoista ja tutkimuslaitosten laajoista tutkimusohjelmista työssä jaksamisen ongelmien selkä ei näytä taittuvan. On syntynyt vaikeasti selitettävä paradoksi: maassa, jossa on jo pitkään vaikuttanut yksi maailman kehittyneimmistä ja kattavimmista työterveys- ja kuntoutusjärjestelmistä, on myös korkeat työkyvyttömyyseläkeluvut ja vakavalta näyttävä työuupumusongelma. Miksi asiaan ei kyetä tarttumaan, vaikka ohjelmia syntyy ja tutkimusta on tehty? Onko todella niin kuin osa tutkijoista ja kehittäjistä väittää, että kaikki ratkaisut on jo itse asiassa löydetty, mutta työpaikat eivät vain osaa tai halua ottaa niitä käyttöön? Esitän tässä kirjoituksessa, että perinteinen tapa hahmottaa sitä, mistä jaksamisongelmat johtuvat, ehkäisee nyt ongelmien todellisiin syihin tarttumista. Ongelmien jatkuminen ei ole ainoastaan seurausta työpaikkojen tai johtajien haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä toteuttaa asiantuntijoiden neuvoja. Asiantuntijoiden neuvot ja keinot ovat osa ongelmaa. Kirjan ensimmäinen osa jakau- 15

16 tuu viiteen lukuun. Johdannon jälkeen käyn pelkistetysti läpi stressitutkimuksen tasapainomallin, joka on useimpien nykyisten lähestymistapojen taustalla oleva ajattelu- ja toimintatapa. Kolmannessa luvussa keskityn ns. työkyky-lähestymistapaan, joka on suomalainen versio tasapainomallista. Neljännessä luvussa esittelen lyhyesti käyttämäämme vaihtoehtoista lähestymistapaa työssä jaksamisen ongelmien tutkimiseen. Tätä lähestymistapaa on kehitetty läheisessä yhteistyössä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön kanssa. Viidennessä luvussa pohdin, miten työhön liittyvään hyvinvointiin päästään käsiksi. Kirjan toisessa osassa esitellyt tapauskuvaukset ovat esimerkkejä siitä, miten vaihtoehtoinen lähestymistapamme toimii ja millaisia tuloksia se tuottaa. Näiden lisäksi mukana on esimerkki perinteisemmästä tyky-toiminnasta Koskisen Oy:ssä. 16

17 Tylsiä teorioita? Moni lukija saattaa kavahtaa ajatusta käsitellä työssä jaksamista koskevia teorioita ja malleja. Siksi perustelen aluksi muutamalla sanalla, miksi se on kuitenkin välttämätöntä. Käsityksemme työssä jaksamisesta ovat teoriapitoisia Käsityksemme siitä, mistä työssä jaksamisessa on kyse, ovat vahvasti riippuvaisia asiantuntijoiden kehittämistä teorioista ja niihin liittyvistä menetelmistä. Teoriaa on kätkettynä käyttämiimme käsitteisiin (esimerkiksi työkyky, kuormittuminen, stressitekijä). Teoriat siirtyvät käytäntöön paitsi käsitteiden myös erityisesti erilaisten mittareiden (kuten kysymyslomakkeiden) ja muiden tutkimusvälineiden avulla. Ne tuottavat maailmasta teorian mukaisen kuvan. Siksi tietomme ja käsityksemme työssä jaksamisestakin on aina teoriapitoista olimmepa siitä tietoisia tai emme. Toisaalta teoriat ovat välttämättömiä, sillä ilman niitä jäsentyneet ja systemaattiset havainnot työssä jaksamisesta eivät olisi mahdollisia. mia, joista käsin teorian kohteena olevaa asiaa tarkastellaan ja joka samalla myös rajaa kohteena olevaa asiaa. Nämä näkökulmat liittyvät ihmisten ja instituutioiden asettamiin kysymyksenasetteluihin ja tavoitteisiin. Kysymyksenasettelut ovat alun perin hyvin käytännöllisiä ja omalle ajalleen tyypillisiä. Esimerkiksi työkyky valittiin työterveystutkimuksen näkökulmaksi 1970-luvun lopulla, kun ikääntyneiden työntekijöiden eläkkeelle siirtämiseksi haluttiin luoda osuvampia eläkkeelle siirtymisen perusteita. Myöhemmin työkyky-käsite levisi eläkeiän määrittelystä työssä jaksamista koskevan keskustelun ja suomalaisen työterveystutkimuksen yhdeksi avainkäsitteeksi. Teoriat ovat välttämättömiä, sillä ilman niitä jäsentyneet havainnot työssä jaksamisesta eivät olisi mahdollisia. Teoriat ovat näkökulmasidonnaisia Työssä jaksamistakin koskevat eri teoriat sisältävät erityisiä näkökul- 17

18 Mistä alun perin olikaan kyse? Alkuperäisten tavoitteiden ja kysymyksenasetteluiden tunteminen on tärkeää teorian sisältämän näkökulman ymmärtämiseksi ja sen ymmärtämiseksi, mitä tuo näkökulma jättää ulkopuolelle. Erityisen tärkeää teorioiden ja mallien tarkastelu on silloin, kun teorian kohteena oleva ilmiö tai sitä koskevat käytännölliset kysymyksenasettelut ja tavoitteet muuttuvat. Tällöin myös teorioiden pitäisi muuttua. Muuten syntyy tilanne, jossa yritämme eilispäivän välineillä hahmottaa tämän päivän tilannetta. Tulos on huono kuva jää epäselväksi. Uutta tietoa ei saada. Jos ei havahduta kriittisesti arvioimaan havaintoja ja niiden teoriaperustaa, on vaarana juuttua toistamaan vanhoja hokemia. Juuri näin on käynyt työssä jaksamista koskevassa tutkimuksessa ja keskustelussa. Työelämän nopea muutos ja siihen liittyvät uudentyyppiset jaksamisen ongelmat eivät ole kovinkaan hyvin hahmotettavissa nykyisillä tasapainomalliin tai työkyky-lähestymistapaan perustuvilla välineillä. Tämä on keskeinen syy siihen, miksi nykyisiin työssä jaksamisen ongelmiin on vaikeaa päästä käsiksi. 18

19 II Tasapainomallin näkökulmana ympäristötekijöiden vaikutukset

20

21 Ihminen ympäristön kohteena Vallitsevan käsityksen mukaan työssä jaksamisen nähdään riippuvan ulkoisten ympäristötekijöiden ja yksilön sisäisten ominaisuuksien välisestä tasapainosta. Kutsun tätä mallia jatkossa tasapainomalliksi. Tasapainomalli on stressitutkimuksen perusmalli, jonka tausta on haitallisten ympäristöärsykkeiden kokeellisessa laboratoriotutkimuksessa. Tasapainomalliin kuuluu kaksi erillistä kohtiota: ympäristö ja ihminen (kuva 1). Ympäristö-kohtioon on lueteltu erilaisia ihmiseen hänen ulkopuoleltaan kohdistuvia ympäristötekijöitä, kuten ärsykkeet, vaatimukset tai kuormitustekijät. Ihminen-kohtiossa on lueteltu erilaisia yksilöllisiä ominaisuuksia, tavallisimmin erilaisia kykyjä. Mallin mukaan ulkoisten ympäristötekijöiden vaikutus, esimerkiksi työväsymys, riippuu myös ihmisen sisäisistä ominaisuuksista. Tasapainomalli esittää ympäristötekijät ihmisestä riippumattomina ulkopuolisina tekijöinä, ympäristönä, jolle ihminen on alttiina. Tasapainomallin rakenne ja siihen sisältyvät erityiset näkökulmat tulevat ymmärrettäviksi, kun palataan niihin kysymyksenasetteluihin, joiden ratkaisemiseksi malli alun perin kehitettiin. Alun perin tasapainomallilla mallitettiin sellaisten YKSILÖN EDELLYTYKSET - fyysinen toimintakyky - psyykkinen toimintakyky - sosiaalinen toimintakyky - ikä - ammattitaito - motivaatio - elämäntilanne TYÖN VAATIMUKSET - fyysiset kuormitustekijä ja ärsykkeet - psykososiaaliset tekijät Kuva 1.Tasapainomalli ja esimerkkejä työelämän tutkimuksessa käytetyistä tavallisimmista ympäristötekijöistä ja työntekijän ominaisuuksista. 21

22 Tasapainomalli paketoi työn piirteiden muodostumisen mustaksi laatikoksi, jonka sisältöä ei tutkita. 22 ympäristötekijöiden vaikutuksia kuten kylmä, kuuma, säteily ja myrkyt. Myöhemmin, 1970-luvulla, stressitutkimus laajeni koskemaan myös työn psyykkistä ja sosiaalista ulottuvuutta, työtä itseään, kuten termi tuolloin kuului. Fyysisen työympäristön ideaa vastaavasti alettiin puhua psykososiaalisesta työympäristöstä ja fysikaalisten tai kemiallisten tekijöiden tapaan tutkijat pyrkivät löytämään yleisiä töiden sisältöön ja organisointiin liittyviä piirteitä: työn psykososiaalisia tekijöitä. Näiden piirteiden perusta löytyi ja 1950-lukujen teollisuustyötä koskeneista tutkimuksista, jotka koskivat tarkasti ositettua ja pakkotahtista tehdastyötä. Tutkijat olivat selittäneet teollista väsymystä (sen aikainen termi) työtehtävien yksitoikkoisuudella, vähäisillä mahdollisuuksilla säädellä itse työtään ja tehdastyöhön liittyvillä sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoituksilla. Löydöksistä johdettiin tavoiteltavat hyvän työn piirteet: tehtävien vaihtelevuus, oman työn säätelymahdollisuudet ja mahdollisuudet sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Yhdistettynä teoriaan ihmisluonnolle ominaisista psykologisista tarpeista näitä tietyn aikakauden teollisen työn epäkohdista muodostettuja työn piirteitä ryhdyttiin pitämään universaaleina ja yleisinä ihmiselle sopivan työn tunnusmerkkeinä. Näin työn fysikaalisten stressitekijöiden tutkimusmalli laajeni koskemaan myös työn sisältöön ja organisointitapaan liittyviä ongelmia. Myöhempi tutkimus on lisännyt hyvän työn piirteiden määrää. Tasapainomalli ei tarkastele toimintaa Erityistä tasapainomallin sisältämässä näkökulmassa on työntekijöiden toiminnan, työn sisällön ( mitä tehdään? ) ja työn sujumisen rajautuminen kokonaan työssä jaksamisen ulkopuolelle. Näkökulman rajaus liittyy oletukseen, että työtehtävien rakenne määrää suurelta osin työntekijöiden toiminnan, eikä toiminnan tutkiminen paljastaisi työstä enää mitään oleellista. Työn piirteiden mittaukset paljastavat työtehtävien rakenteen ja riittävät työn tutkimiseksi. Idea tuntuisi sopivan varhaisen teollisen massatuotannon tai ainakin siitä muodostetun ideaali- tai kärjistyskuvan kanssa yhteen. Siinähän ositetuissa tehtävissä mekanisoiduilla tuotantolinjoilla työntekijöiden tekojen ja toiminnan oletettiin olevan tarkasti koneiden, aikataulun ja työnjaon säätelemää. On tosin epävarmaa, missä määrin tämä koskaan oli todellisuutta ja missä määrin tutkijoiden omaksuma tayloristinen ideaalimalli. Tämä selittäisi sen, miksi työntekijöiden toiminta ei tuolloin noussut mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteeksi. Mutta se ei selitä sitä, miksi työntekijöiden toiminta ei nouse tutkimuksen kohteeksi vielä 50 vuotta myöhemminkään. Tasapainomalli ei kerro, miten ympäristötekijät syntyvät Tasapainomalli ei selitä, mistä ja miten ympäristötekijät syntyvät. Malli yksinkertaisesti olettaa, että työtehtävät sisältävät tällaisia haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi työn psyykkisten vaatimusten tai kiireen oletetaan olevan suhteellisen pysyviä työn piirteitä, joiden määrää missä tahansa työssä voidaan työntekijöistä riippumatta mitata. Oletus paketoi työn piirteiden muodostumisen mustaksi laatikoksi, jonka sisältöä

23 ei tutkita. Se mikä vaatisi selittämistä, otetaankin annettuna. Siksi tasapainomalli ei kerro sitä, miten esimerkiksi kiirettä voitaisiin vähentää. Siihen tarvittaisiin teoria siitä, mitä kiire on ja miten se syntyy. Tasapainomalli ohittaa välineiden merkityksen Tasapainomallissa työntekijä kohtaa työn vaatimukset ainoastaan henkilökohtaisilla sisäisillä ominaisuuksillaan varustettuna. Tasapainomallin näkökulmaan ei sisälly se, millaisilla taidoilla ja välineillä työntekijä niitä käsittelee. Mallissahan yksilön ominaisuuksiksi lasketaan tavallisesti vain työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn osa-alueet. Selitystä tällekin rajaukselle voi löytää tasapainomallin alkuperäisestä käyttöyhteydestä stressitutkimuksessa. Tutkittaessa koehenkilöiden reaktioita esimerkiksi kylmään tai fyysiseen kuormaan on selvää, että vakioiduissa laboratorio-olosuhteissa yksilölliset erot reaktioissa riippuvat koehenkilöiden elimistön ominaisuuksista, esimerkiksi ruumiinpainosta, fyysisestä kunnosta tai iästä. Koehenkilöthän eivät saa koetilanteessa käyttää ympäristötekijään vaikuttavia välineitä tai muuttaa koetilannetta. Harvassa työssä kuitenkaan työntekijät ovat ainoastaan fyysisen ja psyykkisen kuntonsa varassa. Ja vaikka jossain työssä olisivatkin, tätä tuskin pidettäisiin kovin toivottavana tilanteena. Tasapainomalli pitää sitä kuitenkin lähtökohtanaan. Tasapainomalli ei huomioi yhteistyötä Tasapainomallin mukaan kukin työntekijä ominaisuuksineen kohtaa työtehtävien sisältämät kuormitustekijät yksin. Mallin perusrakennehan on yksilö ympäristö. Kullekin työlle tyypilliset yhteistyön, työnjaon ja yhteisesti sovittujen sääntöjen piiriin kuuluvat ilmiöt eivät tasapainomallin maailmaan kuulu paitsi yksilöön kohdistuvina sosiaalisina kuormitustekijöinä. Tämäkin tasapainomallin näkökulma vaikuttaa ymmärrettävämmältä sen alkuperäistä käyttöyhteyttä ajatellen. Laboratoriokokeissa kuormitus- tai altistuskokeet kohdistetaan yhteen koehenkilöön, jotta elimistön reaktio kuormitustekijälle saataisiin mitattua. Yhteistyö tai apu toisilta koehenkilöiltä tai tutkijoilta on tietysti koejärjestelyin suljettu pois. Rasituskokeessa ei kannata pyytää sairaanhoitajaa avuksi polkemaan polkupyöräergometriä. Liukuhihnamaisissa työtehtävissä saatettiin lähestyä laboratoriokokeita muistuttavaa tilannetta, jossa työntekijöiden mahdollisuudet yhteistyöhön tai välineiden käyttöön todella olivat rajoitetut. Ainakin ositettua teollisuustyötä koskevissa ideaalimalleissa (taylorismissa) ja kauhukuvissa (esimerkiksi Charles Chaplinin elokuvassa Nykyaika) tällainen työ kuviteltiin voitavan luoda. Myöhempi tutkimus on kyseenalaistanut tätä kuvaa massatuotannosta; liukuhihnallekin järjestetty työ vaati työntekijöiden yhteistyötä ja suunniteltua monipuolisempia taitoja ja välineiden käyttöä, mutta suuri osa tästä tapahtui epävirallisesti, virallisen suunnitteluorganisaation, ja osin tutkijoidenkin, ulottumattomissa. Joka tapauksessa nykyisissä työorganisaatioissa tämänkaltaiset työtehtävät ovat yhä harvinaisempia. Työssä jaksamisen yksilöluonnetta korostava tasapainomalli on kuitenkin pysynyt samana. Työntekijät ovat harvassa työssä ainoastaan fyysisen ja psyykkisen kuntonsa varassa. 23

24

25 Tasapainomalli käytännössä Tasapainomalli ei ainoastaan elä tutkijoiden kokeissa, papereissa, tieteellisissä lehdissä ja konferensseissa niin kuin eivät muutkaan teoriat. Tasapainomalli leviää arkeen työpaikoille käsitteidensä ja siihen perustuvien mittareiden ja muiden välineiden välityksellä. Tilanteet, joihin tasapainomallin välineillä nyt vastataan, ovat hyvin toisenlaisia kuin mallin alkuperäiset käyttöyhteydet. Mistä puhutaan? Tasapainomalli vaikuttaa siihen, millä käsitteillä meidän on mahdollista ajatella ja puhua työssä jaksamisesta. Yksi esimerkki tästä on Suomessa 1990-luvulla yleistynyt tapa käyttää käsitettä työkyky silloin kun puhutaan työssä jaksamisesta. Työkyky juontaa juurensa tasapainomallin yksilön ominaisuuksista. Työkyky-lähestymistapaa käsittelen yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Tasapainomallin mukaista ympäristöön ja yksilöön keskittyvää teoriaa on helppo havaita myös käsitteissä haittatekijät, kuormitustekijät, työolot ja toimintakyky. Tasapainomallin seurauksena suuri osa nykyisistä avaintermeistä työssä jaksamisesta puhuttaessa ja kirjoitettaessa näyttää sijoittuvan joko ympäristö- tai yksilö-kohtioon. Mikä merkitys sillä on, mitä termejä asioista käytetään? Väitän, että ratkaiseva merkitys. Termit sekä mahdollistavat käsittämistä että rajaavat sitä. Tasapainomallin termit antavat teoreettisia välineitä mallittaa työssä jaksamista joko työympäristöön liittyvistä tekijöistä tai työntekijöiden ominaisuuksista riippuvana. Työntekijöiden, esimiesten tai johtajien toiminnasta, heidän työssään käyttämistään välineistä tai yhteistyön muodoista puhumiseen malli ei tarjoa lainkaan välineitä. Kun puhe siirtyy tälle alueelle, sitä käydään pelkillä arkikäsitteillä. Työssä jaksamista koskeva keskustelu pelkistyykin helposti joko työolosuhteista valitteluksi (joka nähdään työnantajan vastuualueeksi) tai hyvän terveyden ja kunnon merkityksen korostamiseksi (joihin työntekijöiden vastuun nähdään rajoittuvan). Mitä mitataan, sitä tehdään Työterveystutkimus on tuottanut myös koko joukon erilaisia tasapainomalliin perustuvia välineitä asiantuntijoiden ja työyhteisöjen käyttöön. Pääosa niistä on erilaisia kysymyslomake-mittareita, mutta joukossa on myös havainnointiohjeita, haastattelulomakkeita ja testejä. On tärkeää havaita, että ne eivät ainoastaan mittaa työssä jaksamisen kannalta tärkeitä tekijöitä, vaan ne samalla myös muuntavat työelämän vaikeasti haltuunotettavaa todellisuutta tasapainomallin kielelle: työntekijöiden sisäisten ominaisuuksien puutteiksi ja työntekijän toiminnasta riippumatto- 25

26 man työympäristön piirteiksi. Mahdollisuuksia vaikuttaa työssä jaksamiseen avautuu tasapainomallin kuvaamassa maailmassa kaksi: vaikuttaminen työympäristötekijöihin ja vaikuttaminen työntekijöiden ominaisuuksiin. Työympäristön muuttaminen Työympäristöön vaikuttaminen tarkoittaa joko työnantajalle suunnattuja suosituksia haitallisten työympäristötekijöiden vähentämiseksi tai kehittämishankkeita, joissa työyhteisöä ohjataan erilaisten keskustelu- ja ideointitekniikoiden avulla pohtimaan parannusehdotuksia työnsä haitallisten piirteiden vähentämiseksi. Ongelmaksi hankkeissa muodostuu se, miten mitattuja vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalista tukea, työn vaihtelevuutta tai muita myönteisiä tai haitallisia työn piirteitä voidaan lisätä tai vähentää. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on kehittämistyöhön muotoutunut erityinen käytäntö: asiantuntijat mittaavat työn piirteet jotain standardoitua kysymyslomaketta käyttäen ja kertovat tulokset johdolle ja työyhteisölle. Tämän jälkeen johto ja työyhteisö joutuvat itse ratkaisemaan, mitä yhteenlasketut mittaustulokset itse kunkin työstä kertovat ja mitä myönteisten piirteiden lisäämiseksi tai kielteisten piirteiden vähentämiseksi voitaisiin työssä tehdä. Kärjistetysti ilmaistuna useimmat asiantuntijat tekevät vuodesta toiseen työpaikoilla kyselynsä, joiden sisällöt suurelta osin ovat peräisin vuotta sitten tehdyistä teollista työtä koskevista tutkimuksista. Tulosten konkreettinen tulkinta ja johtopäätösten teko jää työyhteisölle itselleen. Mikä on pielessä, kun tieteellisesti pätevien mittausvälineiden tulokset eivät kerro, mitä pitäisi tehdä? Hälyttävää on, että työn piirteiden mittauksia lukuun ottamatta työprosessia ei tavallisesti muutoin tutkita. Olisi vakavasti mietittävä, onko näillä keinoilla 2000-luvun nopeasti muuttuvassa työssä edes mahdollista saada jaksamisen ongelmista kovinkaan käyttökelpoista kuvaa toimenpiteiden pohjaksi. Voisiko työhön kohdistuva tieteellinen tutkimus tuottaa käyttökelpoisempaa tietoa työn kehittämiseksi? Yksilön muuttaminen Vaikuttaminen tasapainomallin toiseen kohtioon eli yksilöön on käytännössä tarkoittanut mitä erilaisimpia yksilöllisten ominaisuuksien parantamiseen tai oireiden helpottamiseen tähtääviä ohjelmia. Yhteistä näille ohjelmille on ollut, että niiden sisältöä ei ole johdettu työntekijöiden työstä. Sisällöllä on haluttu lisätä työntekijöiden yleistä sietokykyä työn vaatimuksia vastaan. Aivan viime aikoina on raportoitu joitakin ammattitaitoon tai osaamiseen kohdistettuja hankkeita. Niissäkin on pyritty vaikuttamaan hyvin yleisiin osaamisalueisiin, esimerkiksi tarjoamalla kieli- ja vuorovaikutuskoulutusta tai tekstinkäsittelyohjelmien käyttökoulutusta. Suomessa alettiin 1990-luvulla vaikuttaa työssä jaksamiseen panostamalla voimakkaasti työntekijöiden fyysiseen kuntoon. Työssä jaksamisen edistäminen painottui siis tasapainomallin toiseen elementtiin. Käytän tästä suomalaisesta ilmiöstä jatkossa nimitystä työkyky-lähestymistapa. 26

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Janne Jalava 1 Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia- asiantuntijoiden työseminaari 10.6.2011 Oulu Kuinka muuntaa (ergonominen) tieto toiminnaksi? Jorma Mäkitalo Terveys ja työkyky

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Anu Raappana, tutkimuspäällikkö Sari Niemi, TKI-asiantuntija Lahden Tiedepäivä 2015 Kiinnostuksen kohteemme Mitä on työsuojelu? Työelämän muutos Työssä (ympäristössä,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo Työlähtöinen ote Taustalla toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus = TYÖSTÄ LÄHTEVÄ, TYÖ- LÄHTÖINEN Huomion kohteeksi työ toimintana

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin Tutkimusjohtaja, LT Jorma Mäkitalo Esitykseni runko Mitä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot