Miten ihmees me sitte päästään alkuun? - OPAS PK-YRITYKSEN TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten ihmees me sitte päästään alkuun? - OPAS PK-YRITYKSEN TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMISEKSI"

Transkriptio

1 Miten ihmees me sitte päästään alkuun? - OPAS PK-YRITYKSEN TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Hannele Rapatti Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke

2 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu MITEN IHMEES ME SITTE PÄÄSTÄÄN ALKUUN? - opas pk-yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi Hannele Rapatti PIRAMK HyNä-hanke Tampere 2007

3 PIRAMK Kuntokatu 4, TAMPERE puh. (03) ISBN Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007

4 SISÄLLYS ESIPUHE 1. Ollaan me kerran vuodes pidetty TYKY päivä laivalla Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? Miten vois saada selville, mitä työntekijät ajattelee työhyvinvoinnista? Tarvitaanko meidän yrityksessä työhyvinvoinnin kehittämistä? Voiksä tulla tekeen meille sen työhyvinvoinnin? Kenen vastuulla on työhyvinvointisuunnitelman käynnistäminen? Miten me sitte päästään alkuun? Strategiatyö työhyvinvointisuunnitelman lähtökohtana Mä en kyllä luota kehenkää Luottamus kehittämistyön kivijalkana Onko mun pakko osallistua tähän rojektiin? Työhyvinvoinnin kehittäminen on yrityksen yhteinen asia Kyllä mä, mutta tuo pomo Johtaminen ja lähiesimiestyö avainasemassa Kyllä mä hommani osaan, ku vaan muutki tekis Osaaminen ja ammattitaito oikeassa paikassa, oikeaan aikaan Ei kuule työnteko onnistu tumput käres Työturvallisuus ja työhyvinvointi Mä en sitte rupee mitää yhteistyöhässäkkää Työyhteisön hyvinvointi ja työn mielekkyys Pienet kolotukset ei kuule suomipoikaa haittaa Työntekijän terveys ja työkyky Työhyvinvointisuunnitelma osana pk-yrityksen henkilöstöstrategiaa muistilista työhyvinvointisuunnitelman laatimisesta...58 Näin siinä sitten kävi työhyvinvoinnin kehittämisen polulla

5 ESIPUHE Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi yleisillä työelämää koskevilla keskusteluareenoilla. Työelämän muuttuvien rakenteiden ja toimintamallien vuoksi yrityksen johtovastuu ja muu esimiestoiminta ovat muutospaineissa. Yrityksessä tarvittavalle osaamiselle on tullut uusia vaatimuksia, työtahti on tiivistynyt ja teknologian osuus tuotantoprosesseissa on lisääntynyt. Nämä ovat esimerkkinä niistä lukemattomista tunnuspiirteistä, joilla tämän päivän työelämää kuvataan. Samaan aikaan yhteiskunnassa ja monilla tuotannon aloilla on suuri huoli tulevaisuudesta, mistä saadaan työntekijöitä ja miten heidät saadaan pysymään yrityksessä? Hyvin johdettu, hyvin toimiva ja hyvinvoiva yritys tulee olemaan valtti kiihtyvässä työvoimakilpailussa. Hyvinvoivassa yrityksessä arvostetaan työntekijöitä. Sellaisessa yrityksessä työntekijöillä on mahdollisuus kehittää omaa työtään ja osaamistaan. Työntekijöillä on oikeus tulla oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti johdetuiksi ja he ovat mukana kehittämässä yrityksen toimintaa ja palveluita. Monet tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat, että työhyvinvoinnilla, yrityksen tuloksella ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyydellä on yhteydet toisiinsa. Työhyvinvoinnin kehittämisessä liikutaan aina yritys- ja organisaatiotasolla, yksittäisten osastojen ja työyhteisöjen tasolla sekä yksittäisen työntekijän hyvinvointiin liittyvien kysymysten tasolla. Toiminnassa haetaan usein valmiita ratkaisumalleja, joista odotetaan nopeaa apua esimerkiksi hiipuvaan liiketoimintaan. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei kuitenkaan ole yksittäinen projekti tai tempaus vaan se on osa arkista työtä ja sen tekemistä. Käytännössä kehittäminen etenee harvoin oppikirjamaisesti tai kaavamaisesti. Jossakin yrityksessä toteutettu kehittämisen malli istuu harvoin sellaisenaan johonkin toiseen yritykseen. Kokemusten perusteella näyttäisi vahvasti siltä, että jokaisen yrityksen tulee räätälöidä juuri sille sopiva kehittämisen tapa, koska kehittämistoiminnan painopisteet vaihtelevat eri yrityksissä. Muualla saatuja kokemuksia ja jo kehitettyjä malleja voidaan soveltaa oman yrityksen tarpeisiin. Jotta hyvinvointia lisäävät ja tukevat toiminnat voisivat oikeasti toteutua, tarvitaan johdon ja koko henkilöstön yhteistyössä tapahtuvaa suunnittelua ja toteutusta. Hyvä suunnitelma toimii käytännön työkaluna kehittämistyössä. Tämä kädessäsi oleva opas on laadittu Sinulle ja yrityksellesi työvälineeksi työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi. Opas on syntynyt osana Hyvinvointia Nääs -hanketta. Hyvinvointia Nääs -hanke kuuluu EQUAL-yhteisöaloiteohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on kehittää kansainvälisen yhteistyön avulla uusia keinoja, joilla torjutaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Sitä rahoittaa ESR, Euroopan Sosiaalirahasto, joka on yksi EU:n rakennerahastoista. 6

6 Hyvinvointia Nääs -hanketta koordinoi Teknologiakeskus Hermia Oy Tampereelta. Hankkeen toimenpiteet kestävät vuoden 2007 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on kehittää Pirkanmaan alueella sijaitsevien kone- ja metallialan pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Kohderyhmänä ovat erityisesti pienet, alle 20 henkilöä työllistävät yritykset, jotka haluavat parantaa tuottavuuttaan ja varmistaa olemassaolonsa muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen sisällä toimii neljä tamperelaista organisaatiota, joilla on omat osa-alueensa hankkeessa. Tampereen teknillinen yliopisto tarjoaa yrityksille tekniikan alan koulutusta ja konsultointia, Hermia Yrityskehitys Oy liiketoimintaosaamisen lisäämistä, Teknologiakeskus Hermia Oy verkostovalmiuksien parantamista ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, PIRAMK, keskittyy työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kokemuksellisen osaamisen eli hiljaisen tiedon jakamisen käytänteiden kehittämiseen. Työhyvinvointia ja sen kehittämistä koskevaa tietoa on paljon, mutta tiedon soveltaminen ja käyttöönotto ovat osoittautuneet haasteelliseksi. Suurilla yrityksillä on omat henkilöstöhallintoon ja kehittämiseen varatut resurssit, mutta pk-yrityksissä työhyvinvoinnin kehittämistyön tulee onnistua jokapäiväisen toiminnan ja tuotannon lomassa, usein vielä samoilla resursseilla. Oppaan laatijan harras toive on, että yrityksen omistaja, johtaja, lähiesimiehet ja työntekijät voisivat kukin löytää kirjasesta ideoita, käytännön vinkkejä ja työkaluja kehittämistyöhön. Opas sisältää tietoiskumaisesti näkemyksiä ja perusteluja kehittämistyölle ja sen eri osa-alueille. Lukijalle tarjotaan myös kehittämispolun varrella käytännössä hyväksi havaittuja vinkkejä ja harjoituksia, joita voi löytää polun rasteilta. Tämän oppaan lähtökohtana ovat toimineet lukuisissa kehittämishankkeissa saadut kokemukset, raportit, tutkimustulokset sekä etenkin kirjoittajan omat kokemukset työhyvinvoinnin kehittäjänä erilaisissa yrityksissä. Kokemukset ovat toimineet seulana, jonka läpi ovat valikoituneet tämän oppaan tietosisällöt, kehittämisvinkit ja harjoitukset. Haluan kiittää lämpimästi niitä työntekijöitä ja monia työyhteisöjä, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Keskustelut, pohdinnat, kysymykset, epäilyt, muutosvastarinta ja epävarmuus ovat kaikki olleet tarpeellisia ja arvokkaita. Työhyvinvoinnin kehittäminen on kulkemista maastoissa, samoilua poluilla, onpa joku verrannut sitä arkeologisiin kaivauksiin. Kiitos siitä, että näillä poluilla olen saanut teiltä paljon. 7

7 Kiitos Hyvinvointia Nääs -hankkeen innostavalle työryhmälle ja yhteistyökumppaneille. Kiitokset Työministeriölle ja Pirkanmaan TE-keskukselle taloudellisesta tuesta tämän oppaan tekemiseksi. Lämmin kiitokseni myös kollegalleni Katri Helinille innostavista keskusteluista ja mentorointisuhteesta. Ilkka Sainiolle kiitokset ilmeikkäistä piirroksista ja Anu Korpilahdelle taitavasta avusta piirrosten, kuvien ja kaavioiden muuntamisesta tekstin lomaan. Suurkiitokset Marja Syrjälälle asiantuntemuksesta ja työpanoksesta oppaan taittamisessa. Tampereella syksyn taittuessa alkutalveksi lokakuussa 2007 Hannele Rapatti Pirkanmaan ammattikorkeakoulu T&K-palvelut (03)

8 1. OLLAAN ME KERRAN VUODES PIDETTY TYKY PÄIVÄ LAIVALLA MITÄ TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN? Työhyvinvointi ja hyvinvoiva työpaikka tämän oppaan lähtökohtana Tämän oppaan lähtökohtana on ajatus, että hyvinvoiva työpaikka ja työhyvinvointi ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Työhyvinvointi ja hyvinvoiva yritys ja työpaikka ovat monien tekijöiden summa. Kun pk yrityksessä pohditaan toimenpiteitä, joilla voitaisiin vaikuttaa liiketoimintaa parantavasti, ei ehkä ensimmäisenä ajatella työhyvinvointia. Usein kehittämistyössä painottuvat esim. tuotekehittely ja toimintaprosessien kehittäminen. Vuorineuvos Neilimon mukaan suomalaiset johtajat osaavat asiapitoisen johtamisen. Hän kuitenkin hämmästelee johtajien puheissa korostuvien ns. kovien arvojen painottumista. Johtajat puhuvat tuottavuudesta, tehokkuudesta, kasvusta ja taloudesta, kun heidän pitäisi puhua myös ihmisistä. (Aamulehti ) Ihmiset, heidän työkykynsä ja osaamisensa ovat työhyvinvoinnin kehittämisen keskiössä. Otalan ja Ahosen (2003) mukaan työhyvinvoinnin puute on liiketoimintariski ja vähentää yrityksen aineetonta pääomaa. Tässä oppaassa työhyvinvoinnin kehittämistä tarkastellaan niiden kokemusten pohjalta, joita oppaan laatijalle on kertynyt vuosien varrella työhyvinvoinnin kouluttajana ja kehittäjänä. Seuraava kuva havainnollistaa sitä kokonaisuutta, miten tässä oppaassa ymmärretään työhyvinvointi ja hyvinvoiva työpaikka. Hyvinvoivat työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä, mikä näkyy yrityksen tuloksessa. Tätä yhteyttä voidaan kuvata yrityksessä vallitsevana positiivisena kierteenä. 9

9 Kuvio 1. Työhyvinvoinnin ja hyvinvoivan työpaikan kokonaisuus. (Mukaeltu Otalan 2003 työhyvinvointia kuvaavan mallin pohjalta). Työhyvinvointi rinnastetaan usein TYKY toimintaan Kysyttäessä yrityksessä toteutettavia työhyvinvointia tukevia toimia, saa usein vastaukseksi: Ollaan me kerran vuodessa pidetty TYKY-päivä laivalla tai että kyllä firma on aina pitänyt kunnon pikkujoulut väelleen. Työhyvinvointikysymykset rinnastetaan usein TYKY-toimintaan, joka on suppea näkemys työhyvinvoinnista. TYKY-toiminta ymmärretään vielä fyysisesti painottuvana, työhyvinvointia edistävänä toimintana kuten sählyn tai lentopallon pelaamisena, niska- ja hartiaseudun jumpparyhminä tai yhteisen virkistyspäivän viettämisenä. Näillä on toki oma merkityksensä työhyvinvointia kehittävänä toimintana, mutta se edustaa vain yhtä näkökulmaa työhyvinvoinnin kokonaisuudesta. Melonta tai mönkijöillä ajaminen voivat olla mukava tapa viettää aikaa yhdessä, mutta niistä ei ole apua silloin, kun yrityksessä tulisi yhteisesti tarkastella omaa työtä ja hyvinvointia työssä. 10

10 Työhyvinvointia ja sen sisältöä on määritelty monin eri tavoin. Sille on vaikeaa löytää yhtä yhteisesti ymmärrettävää määritelmää. Työhyvinvointi voidaan määritellä työpaikan eri tahojen omaksumana kokonaisvaltaisena toimintatapana, joka on sisäistynyt luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä työntekoa. Näin määritellen se on olennainen osa johtamista ja henkilös-töpolitiikkaa. (Vesterinen 2006.) Työhyvinvointi sisältää kaksi sanaa: työ ja hyvinvointi. Ne viittaavat työhyvinvoinnin taustatekijöihin: työhön ja sen tekemiseen sekä yksilön hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Työhyvinvointi on vahvasti myös yksilöllinen kokemus, sitä on vaikea määrittää yleispätevästi ja tyhjentävästi. Samassa työpaikassa ja samassa työtehtävässä eri työntekijöiden kokemukset omasta työhyvinvoinnistaan voivat vaihdella suuresti: toinen kokee työniloa, kun toinen kamppailee jaksamisongelmien kanssa. Työhyvinvoinnin määrittelyn lähtökohtana voidaan pitää työkyvyn käsitettä. Tällöin perusajatuksena on, että työkyky muodostuu yksilön, työyhteisön ja työympäristön muodostamassa kokonaisuudessa. Näin ajatellen työhyvinvoinnin tukeminen on kokonaisuus, jossa tulee huomioida kaikki edellä mainitut osa-alueet. Kyse on varsin moninaisesta toimintojen kentästä, jossa yksilön terveyteen ja työkykyyn panostaminen henkilökohtaisella tasolla eivät riitä. YKSILÖ toimintakyky, voimavarat, sosiaaliset taidot, elämäntilanne, vastuu, osaaminen, terveys YKSILÖ työn vaatimukset, työmenetelmät, vaikutusmahdollisuudet, työn sisältö ja mielekkyys, työn henkinen kuormittavuus, uralla eteneminen, työvälineet, fyysinen kuormittavuus, fyysiset työolot TYÖYHTEISÖ johtajuus, organisointi, työnjako, ilmapiiri, vuorovaikutus, sosiaalinen tuki TYÖKYKY Kuvio 2. Kokonaisvaltainen työkyvyn käsite. (Vesterinen 2006.) 11

11 Myös Ilmarinen (2003) tarkastelee työhyvinvointia työkyvyn näkökulmasta. Hän kuvaa työkykyä talona, jonka perustana on terveys, seuraavassa kerroksessa on ammatillinen osaaminen, sen yläpuolella olevassa kerroksessa ovat arvot, asenteet ja motivaatio. Yläkerrokseen sijoittuvat työhön liittyvät tekijät kuten työolot, työn sisältö ja vaatimukset, työyhteisö ja organisaatio sekä esimiestyö ja johtaminen. Talon katolla on työkyky. Talon lähiympäristön muodostavat perhe, lähiyhteisö ja koko yhteiskunta. Rauramon (2004) esittämässä työhyvinvoinnin näkemyksessä korostuvat ihmisen tarpeet ja niiden täyttyminen. Perusajatuksena on, että tarpeet muodostavat hierarkisen tärkeysjärjestyksen, jossa ihmiselle välttämättömät tarpeet tulee huomioida ennen kuin ihminen voi tavoitella ja saavuttaa itsensä toteuttamisen tarpeita vastaavaa toimintaa. Tällaisia itsensä toteuttamisen tarpeita ovat mm. oppiminen ja osaaminen, oman työn hallinta ja työuran suunnittelu. Rauramo esittelee kirjassaan valmiita työvälineitä (kyselylomakkeita), joilla työhyvinvoinnin kehittämiskohteita voidaan saada selville sekä työyhteisötasolla että yksilökohtaisesti. Mitä itse ajattelet työhyvinvoinnista? Ennen kuin tutustut lisää asiantuntijoiden määritelmiin työhyvinvoinnista, olisi hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, millaisen sisällön Sinä itse annat työhyvinvointi-käsitteelle? Rasti: Työhyvinvointi on mielestäni -harjoitus 1) Kirjoita sanan ympärille kuvioon erillisiä sanoja tai muutaman sanan lauseita, jotka Sinun mielestäsi kuvaavat työhyvinvointiin liittyviä asioita. Listaa asioita sitä mukaa kuin niitä pulpahtaa mieleen. 12

12 2) Kun et löydä enää uusia ajatuksia, voit alkaa kerätä asioita taulukkoon: poimi taulukkoon ne asiat, jotka mielestäsi liittyvät suoraan työhön, työpaikkaan, työyhteisöön jne. poimi taulukkoon ne asiat, jotka liittyvät Sinun henkilökohtaiseen elämääsi 3) Seuraavaksi jatka tarkastelemalla näin syntynyttä luokittelua etsimällä molemmista sarakkeista: ne asiat, joille voi tehdä jotain ja kuka niihin voi vaikuttaa ne asiat, joille nyt tällä hetkellä ei voi tehdä mitään TYÖHYVINVOINTIA ON Työhön liittyen hyvinvointiin vaikuttavat Omassa elämässäni työhyvinvointiin vaikuttavat TYÖHYVINVOINTIIN VAIKUTTAMINEN Tähän asiaan voi vaikuttaa Kuka ketkä? Tähän asiaan ei voi nyt vaikuttaa mutta Koska, kuka, miten? Tämä ns. itsearviointiharjoitus auttaa Sinua näkemään työhyvinvoinnin moninaisuuden ja sen alueen, jolla työhyvinvoinnin kehittämistoimissa liikutaan. Huomaat, että kehittämiskohteita löytyy useita. Kyse onkin työn ja työyhteisön kehittämistoimista ja Sinun henkilökohtaisesta elämästäsi. Kun työtoverisi tekevät vastaavan harjoituksen omasta näkökulmastaan, kehitettävien kohteiden määrä lisääntyy entisestään. Kokemukset ovat osoittaneet, että työhyvinvoinnin kehittäminen onkin monimuotoista ja pitkäjänteistä toimintaa, joka tulee suunnitella huolella ja yhteistyössä. 13

13 Työhyvinvoinnin käsitettä ja siihen liittyvää kokonaisuutta voidaan myös havainnollistaa sitä kuvaavien mallien, kuvioiden ja kaavioiden avulla Yksilön terveyden ja työkyvyn lisäksi työhyvinvointia voidaan tarkastella yrityksen, työyhteisön jopa asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta. Näistä työhyvinvoinnin kehittämisen eri näkökulmista on käytettävissä valmiita kaavioita ja kuvia. Näitä voidaan käyttää sovellettuna oman yrityksen kehittämistarpeisiin. Tällaisia malleja löytyy mm. työhyvinvointia koskevista kirjoista, tutkimus- ja kehittämisraporteista esimerkiksi ESR-hankkeiden raportit, TYKES, Veto -ohjelma, Kaiku hanke, työterveyshuoltopalveluita tuottavien organisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden omat kehittämismallit. Rasti: Voit käyttää näitä valmiita malleja työkaluina kehittämistyössä. Käytä niitä samaan tapaan kuin työhyvinvointi harjoituksessa. Merkitse valmiiseen kuvioon oman yrityksesi tai työpaikkasi vastaavia tekijöitä, rakenteita ja tilanteita. Tämän ajastusrakennelman (mind map) avulla voit havainnollistaa ja kuvata alustavasti sitä polkua, mitä pitkin juuri Sinun yrityksesi tai työpaikkasi ehkä tulisi lähteä kulkemaan. 14

14 Näistä lähteistä löydät lisää työhyvinvoinnin määrittelemiseen ja sen kehittämistyön käynnistämiseen liittyvää tietoa: Anttonen, J. (toim.) Työhyvinvoinnin kehittäminen metallialalla Kolmen kehittämismenetelmän vertailu. Tykes-raportteja 49/2006, Helsinki. Kesti, M Hiljaiset signaalit avain organisaation kehittämiseen. Reusner AS, Tallinna. Manka, M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Talentum. Karisto Oy, Hämeenlinna. Otala, L. & Ahonen, G Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. WSOY, Bookwell Oy. Juva Otala, L Hyvinvointia työpaikalle tulosta toimintaan. Työhyvinvoinnin työkirja. WSOY, WS Bookwell Oy, Juva. Rauramo, P Työhyvinvoinnin portaat. Edita, Edita Prima Oy, Helsinki. Salminen, J Uuden esimiehen kirja. Talentum, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Vesterinen, P.(toim.) Työhyvinvointi ja esimiestyö. WS Bookwell Oy, Juva. Työhyvinvoinnin kehittämisen malleja löydät myös esim. Työturvallisuuskeskuksen sivuilta eri vakuutuslaitosten sivuilta esim. ja 15

15 2. MITEN VOIS SAADA SELVILLE, MITÄ TYÖNTEKIJÄT AJATTELEE TYÖHYVINVOINNISTA? TARVITAANKO MEIDÄN YRITYKSESSÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISTOIMIA? Työturvallisuuskysymyksillä ja työhyvinvoinnilla on suora yhteys toisiinsa. Jos työturvallisuuskysymykset eivät ole kunnossa, ei ole mielekästä ja uskottavaa lähteä kehittämään työhyvinvointia. Yhtä tiukka kytkentä näyttäisi olevan hyvän työpaikan, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden suhteen (Räty 2007). Monet asiantuntijat ovat pyrkineet osoittamaan euroina työhyvinvoinnin kehittämisen merkitystä. Kun kilpailu ammattitaitoisesta ja osaavasta työvoimasta kiristyy, hyvinvoiva työpaikka on valtti työvoimakilpailussa. Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen johtaminen ja kohtelu vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Koulutustason noustua työvoima ei siedä enää perinteistä pomottamista, vaan haluaa vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöönsä. Yrityksen johtaja ja esimiehet ovat varmasti jo pohtineetkin työhyvinvoinnin osa-alueita. Heille on ehkä muodostunut käsitys siitä, että jotain pitäisi tehdä. Työhyvinvoinnin tilan selvittäminen koko henkilöstöltä Hyvinvointia Nääs -hankkeessa tiedusteltiin pirkanmaalaisilta metalliteollisuuden pk-yrityksiltä heidän tarpeitaan ja odotuksiaan kehittämistoiminnalleen. Työhyvinvoinnin kehittämishaasteita koettiin olevan mm. miten saadaan henkilöstö viihtymään ja pysymään työssä, miten saadaan syntymään oikeanlainen ilmapiiri ja miten työntekijöiltä saadaan tietoa työhyvinvoinnin parantamisesta? Työnantajien kokema ongelma miten saisi tietää, mitä työntekijät ajattelevat työhyvinvoinnista kuulostaa ensi kuulemalla hämmentävältä. Mistä on kyse? Siitäkö, että tämän päivän työpaikoilla ei vielä kyetä keskustelemaan avoimesti ja kysymään asioita suoraan? Ymmärretäänkö työhyvinvoinnin kokonaisuutta lainkaan? Edellä mainittuun kysymykseen saa vastauksen kysymällä sitä heiltä. Työhyvinvointia koskevan tiedon keräämisen menetelmiä ja niiden käyttämistä tulee pohtia tarkemmin. Työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä tulisi sisällyttää kehityskeskusteluun, työryhmien ja osastojen kehittämispalavereihin ja erityisesti TYKY-päivien yhteyteen. Kun kehittämistoimia suunnitellaan, tulisi aina tehdä nykytilanteen kartoitus. Alkumittaus on tärkeä paitsi nykytiedon keruun kannalta niin myös kehittämistoimien vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. 16

16 Alkukartoitukseen sopivia työhyvinvointia ja sen eri osa-alueita kuvaavia mittareita on saatavissa eri asiantuntijoilta (Ks. luvun 1 lähteet). Näiden lisäksi yrittäjällä on mahdollisuus saada apua erilaisilta konsulttifirmoilta ja muilta vastaavilta asiantuntijayrityksiltä. Pk-yritysten ongelmana on usein kuitenkin se, että kehittämistoimien alkuvaiheen suunnitelmia ei ole budjetoitu riittävän ajoissa. Suunnittelun käynnistyessä ei myöskään tiedetä, miten mittavista toimista tulee olemaan kyse. Kokemusten mukaan pk-yritys voi kuitenkin aloittaa toimien suunnittelun rohkeasti omin voimin yhteistyössä henkilöstönsä kanssa oman yrityksen sisällä. Yrityksen henkilöstö tuntee parhaiten oman yrityksensä ja toimintansa tilanteen. He ovat parhaita asiantuntijoita oman työhyvinvointinsa suhteen. Otetaan työntekijät suunnitteluun mukaan jo kehittämistyön varhaisessa vaiheessa Kun työhyvinvoinnin kehittämistyö alkaa, koko henkilöstö kutsutaan koolle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleinen uskomus on, ettei keskeneräisistä asioista kannata tiedottaa. Ajatus perustuu uskomukseen, että työntekijät eivät tarvitse tietoa tai että he eivät ymmärrä tulossa olevia haasteita. Johtajat ajattelevat, että he tekevät suunnitelmat ja kertovat sitten, kun on valmista. Kokemukset osoittavat, että tällaisessa tilanteessa huhut alkavat liikkua ja ihmismieli täyttää tietämättömyyden aukkoja. Kun johto on omasta mielestään valmis kertomaan, työntekijät ovat jo muodostaneet asiasta omat käsityksensä, turhautuneet ja kokevat itsensä ohitetuiksi. Valmiit ideat ja päätökset sekä loppuun lyödyt suunnitelmat lamauttavat henkilöstön, eivätkä he tule sitoutumaan esitettyyn hankkeeseen. Kehittämistyöstä kertova tiedotus- ja keskustelutilaisuus muodostuu asiaa koskevaksi ensivaikutelmaksi, joten sen onnistumiseen kannattaa panostaa. Asioille saadaan harvoin toista ensivaikutelmaa. Tilaisuuden tavoitteena on kertoa alustavista ajatuksista ja yrityksen halusta panostaa työhyvinvointia parantaviin asioihin. Työntekijöille tulee osoittaa, että johto on aidosti kiinnostunut tietämään, mitä henkilöstö ajattelee työpaikkansa toiminnasta ja työhyvinvoinnista. Samalla kartoitetaan henkilöstön ehdotuksia mahdollisesti käynnistettävän kehittämistyön suhteen. Keskustelutilaisuuden ajankohdalla ja paikalla eli tilalla on merkitystä tilaisuuden ilmapiirin luomisessa. Luonnollisten keskusteluyhteyksien luominen esimerkiksi kiinnittämällä huomiota istuinten ja pöytäryhmien sijoitteluun ja kahvitarjoiluun edistää avoimen ilmapiirin ja tunnelman syntymistä. 17

17 Seuraavassa muutamia vinkkejä tilaisuuden toteuttamiseksi: Sovi tilaisuudelle sellainen ajankohta, joka mahdollistaa jokaisen osallistumisen. Johtaja sekä muut johtovastuussa olevat henkilöt ovat läsnä koko tilaisuuden ajan. Heillä ei voi olla mitään kiireellisempää tai tärkeämpää tekemistä, mikä vaatisi poistumista kesken tilaisuuden. Läsnäolollaan he viestittävät asian olevan kiinnostavaa ja tärkeää. Kännykät kiinni. Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa yrityksen kokonaiskehittämistä, joten on hyvä kertoa yleisellä tasolla yrityksen nykytilanteesta, tulevaisuuden suunnitelmista ja kehittämislinjoista. Pyri antamaan työntekijöille kiitosta hyvin tehdystä työstä. Tuo avoimesti esille niitä asioita, joita tulee jatkossa kehittää yhdessä. Jotta yhteisten tavoitteiden saavuttaminen onnistuisi, on työntekijöiden hyvinvointi firmalle tärkeää ja siihen halutaan panostaa. Pyri esittämään ajatukset ideoina, ei lukkoon lyötyinä päätöksinä. On tärkeätä, että henkilöstö kokee saavansa ensivaiheen tietoa asioista, joihin heillä on mahdollisuus myös vaikuttaa. Kerro, että olet kiinnostunut heidän ajatuksistaan ja että haluat ottaa ne huomioon yrityksen toiminnan kehittämisessä. Varaa tiedottamisen yhteyteen aikaa keskustella. Huomioi yrityksessä vallitseva keskustelukulttuuri eli ovatko työntekijät tottuneet keskustelemaan ja ottamaan kantaa. Keskustelun virittämiseksi voit antaa aikaa keskustella vieruskaverin kanssa tai pöytäkunnittain. Keskustelutilaisuuden yhteydessä, mieluiten loppupuolella voidaan kerätä työhyvinvoinnin kehittämistarpeita koskevaa tietoa ns. alkukyselyllä tai vastaaval- la menetelmällä. Keskustelun lisäksi on tärkeä käyttää kirjallista kyselyn muotoa, koska työntekijöiden joukossa on aina niitä, jotka eivät kerro ajatuksiaan ryhmässä. Seuraavassa on esitelty yksi tapa kerätä tietoa. Pyydä työntekijöitä täyttämään omin sanoin seuraava lomake. Kerro, että ei ole yhtä oikeaa tapaa vastata kysymyksiin. Kerro, että jokaisen mielipide on tärkeä ja arvokas ja että kehittämissuunnitelmaa tullaan työstämään näiden ajatusten pohjalta. Kerro myös, milloin kyselystä annetaan palautetta. Se on lupaus, josta on pidettävä kiinni. 18

18 Rasti: Työhyvinvointia ja yrityksen kehittämistyön tarvetta koskeva alkukysely Kokemuksen mukaan seuraava kysely on toiminut hyvin työhyvinvoinnin kehittämistoimien alkukartoituksena. Kysely on muotoutunut johtamisen ja organisaatiomuutosten asiantuntija Pekka Järvisen näkemysten pohjalta ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kehittämisen tuloksena. TYÖ JA TYÖPAIKKA YHTEISTUUMIN PAREMMIN TUOTTAVAKSI JA TOIMIVAKSI - KYSELY Kerro omin sanoin, mitä Sinä ajattelet meidän työpaikan toiminnasta. Lomakkeen voit täyttää nimettömänä. Tarvittaessa voit käyttää vastaamiseen myös lomakkeen kääntöpuolta. KERRO OMIN SANOIN KOLME (3) ASIAA, MITKÄ MIELESTÄSI OVAT KESKEISIÄ ONGELMIA TYÖPAIKALLA: KERRO OMIN SANOIN, MITEN SINÄ RATKAISISIT NUO KOLME ONGELMAA: 1. Minun ratkaisuni ongelmaan yksi on: 2. Minun ratkaisuni ongelmaan kaksi on: 3. Minun ratkaisuni ongelmaan kolme on: KUVAA, MITEN NÄMÄ KOLME ASIAA TOIMIVAT SINUN RATKAISUJESI JÄLKEEN: KERRO VIELÄ, MITKÄ KOLME (3) ASIAA TOIMIVAT MIELESTÄSI TYÖPAIKASSA HYVIN?

19 SWOT analyysi SWOT analyysissa tunnistetaan ja analysoidaan kehitettävänä olevan kohteen ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia. SWOT analyysi perustuu vahvuuksien (strenghts), heikkouksien (weaknesses), mahdollisuuksien (opportuniuties) ja uhkien (threats) tunnistamiseen. Hyvin toteutettuna SWOT analyysia voidaan käyttää ratkaisukeskeisesti keskittymällä erityisesti vahvuuksien eli osaamisen kehittämiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tällä perinteisellä menetelmällä voidaan tarkastella lähes mitä tahansa kehitettävää asiaa, sisällyttämällä siihen tutkittavat näkökulmat. VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHAT Kuvio 3. SWOT-analyysi. Muita työhyvinvointiin liittyviä alkumittauksia Työhyvinvointia ja sen eri osa-alueita voidaan mitata monin eri mittarein. Fyysisen työympäristön turvallisuutta ja tilaa kartoitetaan riskien arvioinnilla (riskianalyysi), turvallisuuskatsauksilla ja tapaturmaselvityksillä. Työpaikan ilmapiirin kartoittamiseksi käytetään erilaisia ilmapiirikartoituksia ja hyvinvointikyselyitä. Ilmapiirikartoitukset antavat tilastollisin menetelmin tietoa yrityksen yleisestä tilanteesta. Kartoitukseen ei kannata kuitenkaan ryhtyä ellei työpaikalla ole kykyä hyödyntää tuota tietoa tai ei ole valmiutta ryhtyä kehittämistyöhön tulosten osoittamilla alueilla. Kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin aina käyttää työyhteisön yhteisen pohdinnan lähtökohtana. Tällöin se edellyttää johdolta ja työyhteisöltä avoimuutta ja kykyä hyväksyä tulokset. Oikein käytettynä ilmapiirikartoitukset ovat hyviä työkaluja erityisesti kehittämistyön arvioinnissa. 20

20 Esimerkki ilmapiirikartoituksesta Työturvallisuuskeskuksen Työturvallisuus työpaikalla työkirjassa on yritysten käyttöön laadittu työilmapiirikartoitus. Lomakkeen ohjeiden mukaan kysely täytetään nimettömänä. Nimettömät kyselyt palautetaan sovittuun paikkaan suljetussa kuoressa. Kyselyt käsitellään luottamuksellisesti ja niistä annetaan palaute yhteenvetona siten, ettei vastaajia voi tunnistaa. Hyvä käytäntö luottamuksen säilyttämiseksi on se, että yrityksessä nimetään henkilö, jolle kyselyn tulostus vastuutetaan. Vastuuhenkilö suorittaa ilmapiirikyselyn pisteytyksen ohjeiden mukaan. Ilmapiirikartoituksesta annetaan palaute työntekijöille sovitun aikataulun mukaisesti. Kartoituksen tuloksia voidaan käyttää yhteisen keskustelun ja kehittämisideoinnin pohjaksi. Tämän kartoituksen tarkoituksena on selvittää henkilöstön viihtymistä ja hyvinvointia työssä. Kysely suoritetaan nimettömänä. Alla on 20 väittämää. Vastaa kuhunkin, oletko samaa mieltä väittämän kanssa. Väittämä 1. Työni ja työtehtäväni ovat kiinnostavia ja innostavia. 2. Työni on sitä, mitä haluankin tehdä. 3. Nykyinen palkkani on oikeudenmukainen. 4. Työmotivaationi on korkea. 5. Työpisteeni työskentelyolosuhteet ovat erittäin hyvät. 6. Työssä jaksaminen ei tuota minulle ongelmia. 7. Työni ei tuota minulle ali- ja/tai ylirasittumista eikä fyysisiä vaivoja. 8. Viihdyn työyhteisössäni hyvin. 9. Työryhmässäni kaikki noudattavat sovittuja pelisääntöjä. 10. Työkuormitus jakautuu työyhteisössäni oikeudenmukaisesti. 11. Henkilöstöä kohdellaan työpaikallamme tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta tai muista eroista riippumatta. 12. Työyhteisössämme ei esiinny esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja. 13. Työyhteisössämme ei esiinny henkilöstön keskeisiä ristiriitoja. 14. Työyhteisössämme ei esiinny kiusaamista eikä simputusta. 15. Esimieheni on tasapuolinen ja oikeudenmukainen. 16. Esimieheni on ystävällinen ja hänen puoleensa on helppo kääntyä. 17. Esimieheni kertoo riittävän selkeästi, mitä hän minulta kulloinkin odottaa. 18. Saan esimieheltäni riittävästi tietoa minulle tärkeistä asioista. 19. Saan riittävästi palautetta esimieheltäni. 20. Uskon työskenteleväni nykyisessä työssäni vielä pitkään. Vapaat kommentit Täysin eri mieltä Melko paljon eri mieltä Lievästi eri mieltä Lievästi samaa mieltä Melko paljon samaa mieltä Täysin samaa mieltä 21

21 Koko organisaation hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä Edellä olevan kyselyn avulla saadaan esille ilmapiiritekijöiden ohella myös yritystä ja sen hyvinvointia koskevaa tietoa. Kyseessä on työntekijöiden kokemustieto. Yrityksen hyvinvointia koskevaa tietoa on kerättävissä myös jo olemassa olevista asiakirjoista (strategiat, talousarvio, tulos, henkilöstöresurssit, osaaminen, sairauspoissaolot jne.) Työhyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuutta tulee siis lähestyä puhtaasti myös yrityksen ja organisaation terveysnäkökulmasta käsin. Hyvinvoivan organisaation tunnusmerkkejä ovat Mankan (2006) mukaan: - arvot - yhteinen visio tulevaisuudesta ja strateginen toimintasuunnitelma sen toteuttamiseksi - muutoksen johtamisen taito ja jatkuva kehittyminen - uudistumista tukeva toimintatapa eli yrityskulttuuri - joustava rakenne Vilkkumaa (2007) on löytänyt yksitoista askelmaa yrityksen toimintakyvyn parantamiseksi: 1. Kehitä filosofia 2. Varmista toimintakyky 3. Aseta tavoitteet ja päämäärät 4. Selvitä missä olet 5. Laadi toimintasuunnitelmat 6. Määrittele johtaminen 7. Ratkaise tärkeysjärjestys 8. Ymmärrä ja tule ymmärretyksi 9. Hyödynnän yhteisvoimaa 10. Toteuta sisäinen viestintä 11. Pidä arvolupaus Näistä lähteistä löydät lisää aiheeseen liittyviä ajatuksia ja vinkkejä työkaluiksi Järvinen, P Ammattina esimies. Ekonomia, WSOYpro. WS Bookwell Oy, Juva. Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Kataja, J., Taitolajina työ. Johtaminen ja sisäinen motivaatio. Edita, Edita Prima Oy, Helsinki. Manka, M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Talentum, Karisto Oy, Hämeenlinna. Räty, T Kehittäminen on arjen yhteistyötä. Työyhteisöviesti 3/2007, siv Työturvallisuuskeskus Työturvallisuus työpaikalla työkirja. Skyttä, A Tiimiytys ja sen läpivienti. Matkalla kohti matalampia organisaatioita. Yritystaito, Otava. Vesterinen, P.(toim.) Työhyvinvointi ja esimiestyö. WSOYpro. WS Bookwell Oy, Juva. Vilkkumaa, M Viisas yritys, 11 askelta menestykseen. Yrityskirjat Oy. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 22

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos PALOASEMAT 3 27.11.2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuntia 27 Asukkaita 472 000 Päätoimista

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista. Uudista ja uudistu 24.9.2009 Marjaana Suutarinen

Työhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista. Uudista ja uudistu 24.9.2009 Marjaana Suutarinen Työhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista Uudista ja uudistu 24.9.2009 Marjaana Suutarinen Sisältö Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvoinnin Mallit Vastuutasot Suunnitelma Läsnäolo ja uudistuminen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot