Miten ihmees me sitte päästään alkuun? - OPAS PK-YRITYKSEN TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMISEKSI
|
|
- Raili Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten ihmees me sitte päästään alkuun? - OPAS PK-YRITYKSEN TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Hannele Rapatti Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke
2 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu MITEN IHMEES ME SITTE PÄÄSTÄÄN ALKUUN? - opas pk-yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi Hannele Rapatti PIRAMK HyNä-hanke Tampere 2007
3 PIRAMK Kuntokatu 4, TAMPERE puh. (03) ISBN Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007
4 SISÄLLYS ESIPUHE 1. Ollaan me kerran vuodes pidetty TYKY päivä laivalla Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? Miten vois saada selville, mitä työntekijät ajattelee työhyvinvoinnista? Tarvitaanko meidän yrityksessä työhyvinvoinnin kehittämistä? Voiksä tulla tekeen meille sen työhyvinvoinnin? Kenen vastuulla on työhyvinvointisuunnitelman käynnistäminen? Miten me sitte päästään alkuun? Strategiatyö työhyvinvointisuunnitelman lähtökohtana Mä en kyllä luota kehenkää Luottamus kehittämistyön kivijalkana Onko mun pakko osallistua tähän rojektiin? Työhyvinvoinnin kehittäminen on yrityksen yhteinen asia Kyllä mä, mutta tuo pomo Johtaminen ja lähiesimiestyö avainasemassa Kyllä mä hommani osaan, ku vaan muutki tekis Osaaminen ja ammattitaito oikeassa paikassa, oikeaan aikaan Ei kuule työnteko onnistu tumput käres Työturvallisuus ja työhyvinvointi Mä en sitte rupee mitää yhteistyöhässäkkää Työyhteisön hyvinvointi ja työn mielekkyys Pienet kolotukset ei kuule suomipoikaa haittaa Työntekijän terveys ja työkyky Työhyvinvointisuunnitelma osana pk-yrityksen henkilöstöstrategiaa muistilista työhyvinvointisuunnitelman laatimisesta...58 Näin siinä sitten kävi työhyvinvoinnin kehittämisen polulla
5 ESIPUHE Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi yleisillä työelämää koskevilla keskusteluareenoilla. Työelämän muuttuvien rakenteiden ja toimintamallien vuoksi yrityksen johtovastuu ja muu esimiestoiminta ovat muutospaineissa. Yrityksessä tarvittavalle osaamiselle on tullut uusia vaatimuksia, työtahti on tiivistynyt ja teknologian osuus tuotantoprosesseissa on lisääntynyt. Nämä ovat esimerkkinä niistä lukemattomista tunnuspiirteistä, joilla tämän päivän työelämää kuvataan. Samaan aikaan yhteiskunnassa ja monilla tuotannon aloilla on suuri huoli tulevaisuudesta, mistä saadaan työntekijöitä ja miten heidät saadaan pysymään yrityksessä? Hyvin johdettu, hyvin toimiva ja hyvinvoiva yritys tulee olemaan valtti kiihtyvässä työvoimakilpailussa. Hyvinvoivassa yrityksessä arvostetaan työntekijöitä. Sellaisessa yrityksessä työntekijöillä on mahdollisuus kehittää omaa työtään ja osaamistaan. Työntekijöillä on oikeus tulla oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti johdetuiksi ja he ovat mukana kehittämässä yrityksen toimintaa ja palveluita. Monet tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat, että työhyvinvoinnilla, yrityksen tuloksella ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyydellä on yhteydet toisiinsa. Työhyvinvoinnin kehittämisessä liikutaan aina yritys- ja organisaatiotasolla, yksittäisten osastojen ja työyhteisöjen tasolla sekä yksittäisen työntekijän hyvinvointiin liittyvien kysymysten tasolla. Toiminnassa haetaan usein valmiita ratkaisumalleja, joista odotetaan nopeaa apua esimerkiksi hiipuvaan liiketoimintaan. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei kuitenkaan ole yksittäinen projekti tai tempaus vaan se on osa arkista työtä ja sen tekemistä. Käytännössä kehittäminen etenee harvoin oppikirjamaisesti tai kaavamaisesti. Jossakin yrityksessä toteutettu kehittämisen malli istuu harvoin sellaisenaan johonkin toiseen yritykseen. Kokemusten perusteella näyttäisi vahvasti siltä, että jokaisen yrityksen tulee räätälöidä juuri sille sopiva kehittämisen tapa, koska kehittämistoiminnan painopisteet vaihtelevat eri yrityksissä. Muualla saatuja kokemuksia ja jo kehitettyjä malleja voidaan soveltaa oman yrityksen tarpeisiin. Jotta hyvinvointia lisäävät ja tukevat toiminnat voisivat oikeasti toteutua, tarvitaan johdon ja koko henkilöstön yhteistyössä tapahtuvaa suunnittelua ja toteutusta. Hyvä suunnitelma toimii käytännön työkaluna kehittämistyössä. Tämä kädessäsi oleva opas on laadittu Sinulle ja yrityksellesi työvälineeksi työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi. Opas on syntynyt osana Hyvinvointia Nääs -hanketta. Hyvinvointia Nääs -hanke kuuluu EQUAL-yhteisöaloiteohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on kehittää kansainvälisen yhteistyön avulla uusia keinoja, joilla torjutaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Sitä rahoittaa ESR, Euroopan Sosiaalirahasto, joka on yksi EU:n rakennerahastoista. 6
6 Hyvinvointia Nääs -hanketta koordinoi Teknologiakeskus Hermia Oy Tampereelta. Hankkeen toimenpiteet kestävät vuoden 2007 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on kehittää Pirkanmaan alueella sijaitsevien kone- ja metallialan pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Kohderyhmänä ovat erityisesti pienet, alle 20 henkilöä työllistävät yritykset, jotka haluavat parantaa tuottavuuttaan ja varmistaa olemassaolonsa muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen sisällä toimii neljä tamperelaista organisaatiota, joilla on omat osa-alueensa hankkeessa. Tampereen teknillinen yliopisto tarjoaa yrityksille tekniikan alan koulutusta ja konsultointia, Hermia Yrityskehitys Oy liiketoimintaosaamisen lisäämistä, Teknologiakeskus Hermia Oy verkostovalmiuksien parantamista ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, PIRAMK, keskittyy työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kokemuksellisen osaamisen eli hiljaisen tiedon jakamisen käytänteiden kehittämiseen. Työhyvinvointia ja sen kehittämistä koskevaa tietoa on paljon, mutta tiedon soveltaminen ja käyttöönotto ovat osoittautuneet haasteelliseksi. Suurilla yrityksillä on omat henkilöstöhallintoon ja kehittämiseen varatut resurssit, mutta pk-yrityksissä työhyvinvoinnin kehittämistyön tulee onnistua jokapäiväisen toiminnan ja tuotannon lomassa, usein vielä samoilla resursseilla. Oppaan laatijan harras toive on, että yrityksen omistaja, johtaja, lähiesimiehet ja työntekijät voisivat kukin löytää kirjasesta ideoita, käytännön vinkkejä ja työkaluja kehittämistyöhön. Opas sisältää tietoiskumaisesti näkemyksiä ja perusteluja kehittämistyölle ja sen eri osa-alueille. Lukijalle tarjotaan myös kehittämispolun varrella käytännössä hyväksi havaittuja vinkkejä ja harjoituksia, joita voi löytää polun rasteilta. Tämän oppaan lähtökohtana ovat toimineet lukuisissa kehittämishankkeissa saadut kokemukset, raportit, tutkimustulokset sekä etenkin kirjoittajan omat kokemukset työhyvinvoinnin kehittäjänä erilaisissa yrityksissä. Kokemukset ovat toimineet seulana, jonka läpi ovat valikoituneet tämän oppaan tietosisällöt, kehittämisvinkit ja harjoitukset. Haluan kiittää lämpimästi niitä työntekijöitä ja monia työyhteisöjä, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Keskustelut, pohdinnat, kysymykset, epäilyt, muutosvastarinta ja epävarmuus ovat kaikki olleet tarpeellisia ja arvokkaita. Työhyvinvoinnin kehittäminen on kulkemista maastoissa, samoilua poluilla, onpa joku verrannut sitä arkeologisiin kaivauksiin. Kiitos siitä, että näillä poluilla olen saanut teiltä paljon. 7
7 Kiitos Hyvinvointia Nääs -hankkeen innostavalle työryhmälle ja yhteistyökumppaneille. Kiitokset Työministeriölle ja Pirkanmaan TE-keskukselle taloudellisesta tuesta tämän oppaan tekemiseksi. Lämmin kiitokseni myös kollegalleni Katri Helinille innostavista keskusteluista ja mentorointisuhteesta. Ilkka Sainiolle kiitokset ilmeikkäistä piirroksista ja Anu Korpilahdelle taitavasta avusta piirrosten, kuvien ja kaavioiden muuntamisesta tekstin lomaan. Suurkiitokset Marja Syrjälälle asiantuntemuksesta ja työpanoksesta oppaan taittamisessa. Tampereella syksyn taittuessa alkutalveksi lokakuussa 2007 Hannele Rapatti Pirkanmaan ammattikorkeakoulu T&K-palvelut (03)
8 1. OLLAAN ME KERRAN VUODES PIDETTY TYKY PÄIVÄ LAIVALLA MITÄ TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN? Työhyvinvointi ja hyvinvoiva työpaikka tämän oppaan lähtökohtana Tämän oppaan lähtökohtana on ajatus, että hyvinvoiva työpaikka ja työhyvinvointi ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Työhyvinvointi ja hyvinvoiva yritys ja työpaikka ovat monien tekijöiden summa. Kun pk yrityksessä pohditaan toimenpiteitä, joilla voitaisiin vaikuttaa liiketoimintaa parantavasti, ei ehkä ensimmäisenä ajatella työhyvinvointia. Usein kehittämistyössä painottuvat esim. tuotekehittely ja toimintaprosessien kehittäminen. Vuorineuvos Neilimon mukaan suomalaiset johtajat osaavat asiapitoisen johtamisen. Hän kuitenkin hämmästelee johtajien puheissa korostuvien ns. kovien arvojen painottumista. Johtajat puhuvat tuottavuudesta, tehokkuudesta, kasvusta ja taloudesta, kun heidän pitäisi puhua myös ihmisistä. (Aamulehti ) Ihmiset, heidän työkykynsä ja osaamisensa ovat työhyvinvoinnin kehittämisen keskiössä. Otalan ja Ahosen (2003) mukaan työhyvinvoinnin puute on liiketoimintariski ja vähentää yrityksen aineetonta pääomaa. Tässä oppaassa työhyvinvoinnin kehittämistä tarkastellaan niiden kokemusten pohjalta, joita oppaan laatijalle on kertynyt vuosien varrella työhyvinvoinnin kouluttajana ja kehittäjänä. Seuraava kuva havainnollistaa sitä kokonaisuutta, miten tässä oppaassa ymmärretään työhyvinvointi ja hyvinvoiva työpaikka. Hyvinvoivat työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä, mikä näkyy yrityksen tuloksessa. Tätä yhteyttä voidaan kuvata yrityksessä vallitsevana positiivisena kierteenä. 9
9 Kuvio 1. Työhyvinvoinnin ja hyvinvoivan työpaikan kokonaisuus. (Mukaeltu Otalan 2003 työhyvinvointia kuvaavan mallin pohjalta). Työhyvinvointi rinnastetaan usein TYKY toimintaan Kysyttäessä yrityksessä toteutettavia työhyvinvointia tukevia toimia, saa usein vastaukseksi: Ollaan me kerran vuodessa pidetty TYKY-päivä laivalla tai että kyllä firma on aina pitänyt kunnon pikkujoulut väelleen. Työhyvinvointikysymykset rinnastetaan usein TYKY-toimintaan, joka on suppea näkemys työhyvinvoinnista. TYKY-toiminta ymmärretään vielä fyysisesti painottuvana, työhyvinvointia edistävänä toimintana kuten sählyn tai lentopallon pelaamisena, niska- ja hartiaseudun jumpparyhminä tai yhteisen virkistyspäivän viettämisenä. Näillä on toki oma merkityksensä työhyvinvointia kehittävänä toimintana, mutta se edustaa vain yhtä näkökulmaa työhyvinvoinnin kokonaisuudesta. Melonta tai mönkijöillä ajaminen voivat olla mukava tapa viettää aikaa yhdessä, mutta niistä ei ole apua silloin, kun yrityksessä tulisi yhteisesti tarkastella omaa työtä ja hyvinvointia työssä. 10
10 Työhyvinvointia ja sen sisältöä on määritelty monin eri tavoin. Sille on vaikeaa löytää yhtä yhteisesti ymmärrettävää määritelmää. Työhyvinvointi voidaan määritellä työpaikan eri tahojen omaksumana kokonaisvaltaisena toimintatapana, joka on sisäistynyt luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä työntekoa. Näin määritellen se on olennainen osa johtamista ja henkilös-töpolitiikkaa. (Vesterinen 2006.) Työhyvinvointi sisältää kaksi sanaa: työ ja hyvinvointi. Ne viittaavat työhyvinvoinnin taustatekijöihin: työhön ja sen tekemiseen sekä yksilön hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Työhyvinvointi on vahvasti myös yksilöllinen kokemus, sitä on vaikea määrittää yleispätevästi ja tyhjentävästi. Samassa työpaikassa ja samassa työtehtävässä eri työntekijöiden kokemukset omasta työhyvinvoinnistaan voivat vaihdella suuresti: toinen kokee työniloa, kun toinen kamppailee jaksamisongelmien kanssa. Työhyvinvoinnin määrittelyn lähtökohtana voidaan pitää työkyvyn käsitettä. Tällöin perusajatuksena on, että työkyky muodostuu yksilön, työyhteisön ja työympäristön muodostamassa kokonaisuudessa. Näin ajatellen työhyvinvoinnin tukeminen on kokonaisuus, jossa tulee huomioida kaikki edellä mainitut osa-alueet. Kyse on varsin moninaisesta toimintojen kentästä, jossa yksilön terveyteen ja työkykyyn panostaminen henkilökohtaisella tasolla eivät riitä. YKSILÖ toimintakyky, voimavarat, sosiaaliset taidot, elämäntilanne, vastuu, osaaminen, terveys YKSILÖ työn vaatimukset, työmenetelmät, vaikutusmahdollisuudet, työn sisältö ja mielekkyys, työn henkinen kuormittavuus, uralla eteneminen, työvälineet, fyysinen kuormittavuus, fyysiset työolot TYÖYHTEISÖ johtajuus, organisointi, työnjako, ilmapiiri, vuorovaikutus, sosiaalinen tuki TYÖKYKY Kuvio 2. Kokonaisvaltainen työkyvyn käsite. (Vesterinen 2006.) 11
11 Myös Ilmarinen (2003) tarkastelee työhyvinvointia työkyvyn näkökulmasta. Hän kuvaa työkykyä talona, jonka perustana on terveys, seuraavassa kerroksessa on ammatillinen osaaminen, sen yläpuolella olevassa kerroksessa ovat arvot, asenteet ja motivaatio. Yläkerrokseen sijoittuvat työhön liittyvät tekijät kuten työolot, työn sisältö ja vaatimukset, työyhteisö ja organisaatio sekä esimiestyö ja johtaminen. Talon katolla on työkyky. Talon lähiympäristön muodostavat perhe, lähiyhteisö ja koko yhteiskunta. Rauramon (2004) esittämässä työhyvinvoinnin näkemyksessä korostuvat ihmisen tarpeet ja niiden täyttyminen. Perusajatuksena on, että tarpeet muodostavat hierarkisen tärkeysjärjestyksen, jossa ihmiselle välttämättömät tarpeet tulee huomioida ennen kuin ihminen voi tavoitella ja saavuttaa itsensä toteuttamisen tarpeita vastaavaa toimintaa. Tällaisia itsensä toteuttamisen tarpeita ovat mm. oppiminen ja osaaminen, oman työn hallinta ja työuran suunnittelu. Rauramo esittelee kirjassaan valmiita työvälineitä (kyselylomakkeita), joilla työhyvinvoinnin kehittämiskohteita voidaan saada selville sekä työyhteisötasolla että yksilökohtaisesti. Mitä itse ajattelet työhyvinvoinnista? Ennen kuin tutustut lisää asiantuntijoiden määritelmiin työhyvinvoinnista, olisi hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, millaisen sisällön Sinä itse annat työhyvinvointi-käsitteelle? Rasti: Työhyvinvointi on mielestäni -harjoitus 1) Kirjoita sanan ympärille kuvioon erillisiä sanoja tai muutaman sanan lauseita, jotka Sinun mielestäsi kuvaavat työhyvinvointiin liittyviä asioita. Listaa asioita sitä mukaa kuin niitä pulpahtaa mieleen. 12
12 2) Kun et löydä enää uusia ajatuksia, voit alkaa kerätä asioita taulukkoon: poimi taulukkoon ne asiat, jotka mielestäsi liittyvät suoraan työhön, työpaikkaan, työyhteisöön jne. poimi taulukkoon ne asiat, jotka liittyvät Sinun henkilökohtaiseen elämääsi 3) Seuraavaksi jatka tarkastelemalla näin syntynyttä luokittelua etsimällä molemmista sarakkeista: ne asiat, joille voi tehdä jotain ja kuka niihin voi vaikuttaa ne asiat, joille nyt tällä hetkellä ei voi tehdä mitään TYÖHYVINVOINTIA ON Työhön liittyen hyvinvointiin vaikuttavat Omassa elämässäni työhyvinvointiin vaikuttavat TYÖHYVINVOINTIIN VAIKUTTAMINEN Tähän asiaan voi vaikuttaa Kuka ketkä? Tähän asiaan ei voi nyt vaikuttaa mutta Koska, kuka, miten? Tämä ns. itsearviointiharjoitus auttaa Sinua näkemään työhyvinvoinnin moninaisuuden ja sen alueen, jolla työhyvinvoinnin kehittämistoimissa liikutaan. Huomaat, että kehittämiskohteita löytyy useita. Kyse onkin työn ja työyhteisön kehittämistoimista ja Sinun henkilökohtaisesta elämästäsi. Kun työtoverisi tekevät vastaavan harjoituksen omasta näkökulmastaan, kehitettävien kohteiden määrä lisääntyy entisestään. Kokemukset ovat osoittaneet, että työhyvinvoinnin kehittäminen onkin monimuotoista ja pitkäjänteistä toimintaa, joka tulee suunnitella huolella ja yhteistyössä. 13
13 Työhyvinvoinnin käsitettä ja siihen liittyvää kokonaisuutta voidaan myös havainnollistaa sitä kuvaavien mallien, kuvioiden ja kaavioiden avulla Yksilön terveyden ja työkyvyn lisäksi työhyvinvointia voidaan tarkastella yrityksen, työyhteisön jopa asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta. Näistä työhyvinvoinnin kehittämisen eri näkökulmista on käytettävissä valmiita kaavioita ja kuvia. Näitä voidaan käyttää sovellettuna oman yrityksen kehittämistarpeisiin. Tällaisia malleja löytyy mm. työhyvinvointia koskevista kirjoista, tutkimus- ja kehittämisraporteista esimerkiksi ESR-hankkeiden raportit, TYKES, Veto -ohjelma, Kaiku hanke, työterveyshuoltopalveluita tuottavien organisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden omat kehittämismallit. Rasti: Voit käyttää näitä valmiita malleja työkaluina kehittämistyössä. Käytä niitä samaan tapaan kuin työhyvinvointi harjoituksessa. Merkitse valmiiseen kuvioon oman yrityksesi tai työpaikkasi vastaavia tekijöitä, rakenteita ja tilanteita. Tämän ajastusrakennelman (mind map) avulla voit havainnollistaa ja kuvata alustavasti sitä polkua, mitä pitkin juuri Sinun yrityksesi tai työpaikkasi ehkä tulisi lähteä kulkemaan. 14
14 Näistä lähteistä löydät lisää työhyvinvoinnin määrittelemiseen ja sen kehittämistyön käynnistämiseen liittyvää tietoa: Anttonen, J. (toim.) Työhyvinvoinnin kehittäminen metallialalla Kolmen kehittämismenetelmän vertailu. Tykes-raportteja 49/2006, Helsinki. Kesti, M Hiljaiset signaalit avain organisaation kehittämiseen. Reusner AS, Tallinna. Manka, M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Talentum. Karisto Oy, Hämeenlinna. Otala, L. & Ahonen, G Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. WSOY, Bookwell Oy. Juva Otala, L Hyvinvointia työpaikalle tulosta toimintaan. Työhyvinvoinnin työkirja. WSOY, WS Bookwell Oy, Juva. Rauramo, P Työhyvinvoinnin portaat. Edita, Edita Prima Oy, Helsinki. Salminen, J Uuden esimiehen kirja. Talentum, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Vesterinen, P.(toim.) Työhyvinvointi ja esimiestyö. WS Bookwell Oy, Juva. Työhyvinvoinnin kehittämisen malleja löydät myös esim. Työturvallisuuskeskuksen sivuilta eri vakuutuslaitosten sivuilta esim. ja 15
15 2. MITEN VOIS SAADA SELVILLE, MITÄ TYÖNTEKIJÄT AJATTELEE TYÖHYVINVOINNISTA? TARVITAANKO MEIDÄN YRITYKSESSÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISTOIMIA? Työturvallisuuskysymyksillä ja työhyvinvoinnilla on suora yhteys toisiinsa. Jos työturvallisuuskysymykset eivät ole kunnossa, ei ole mielekästä ja uskottavaa lähteä kehittämään työhyvinvointia. Yhtä tiukka kytkentä näyttäisi olevan hyvän työpaikan, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden suhteen (Räty 2007). Monet asiantuntijat ovat pyrkineet osoittamaan euroina työhyvinvoinnin kehittämisen merkitystä. Kun kilpailu ammattitaitoisesta ja osaavasta työvoimasta kiristyy, hyvinvoiva työpaikka on valtti työvoimakilpailussa. Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen johtaminen ja kohtelu vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Koulutustason noustua työvoima ei siedä enää perinteistä pomottamista, vaan haluaa vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöönsä. Yrityksen johtaja ja esimiehet ovat varmasti jo pohtineetkin työhyvinvoinnin osa-alueita. Heille on ehkä muodostunut käsitys siitä, että jotain pitäisi tehdä. Työhyvinvoinnin tilan selvittäminen koko henkilöstöltä Hyvinvointia Nääs -hankkeessa tiedusteltiin pirkanmaalaisilta metalliteollisuuden pk-yrityksiltä heidän tarpeitaan ja odotuksiaan kehittämistoiminnalleen. Työhyvinvoinnin kehittämishaasteita koettiin olevan mm. miten saadaan henkilöstö viihtymään ja pysymään työssä, miten saadaan syntymään oikeanlainen ilmapiiri ja miten työntekijöiltä saadaan tietoa työhyvinvoinnin parantamisesta? Työnantajien kokema ongelma miten saisi tietää, mitä työntekijät ajattelevat työhyvinvoinnista kuulostaa ensi kuulemalla hämmentävältä. Mistä on kyse? Siitäkö, että tämän päivän työpaikoilla ei vielä kyetä keskustelemaan avoimesti ja kysymään asioita suoraan? Ymmärretäänkö työhyvinvoinnin kokonaisuutta lainkaan? Edellä mainittuun kysymykseen saa vastauksen kysymällä sitä heiltä. Työhyvinvointia koskevan tiedon keräämisen menetelmiä ja niiden käyttämistä tulee pohtia tarkemmin. Työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä tulisi sisällyttää kehityskeskusteluun, työryhmien ja osastojen kehittämispalavereihin ja erityisesti TYKY-päivien yhteyteen. Kun kehittämistoimia suunnitellaan, tulisi aina tehdä nykytilanteen kartoitus. Alkumittaus on tärkeä paitsi nykytiedon keruun kannalta niin myös kehittämistoimien vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. 16
16 Alkukartoitukseen sopivia työhyvinvointia ja sen eri osa-alueita kuvaavia mittareita on saatavissa eri asiantuntijoilta (Ks. luvun 1 lähteet). Näiden lisäksi yrittäjällä on mahdollisuus saada apua erilaisilta konsulttifirmoilta ja muilta vastaavilta asiantuntijayrityksiltä. Pk-yritysten ongelmana on usein kuitenkin se, että kehittämistoimien alkuvaiheen suunnitelmia ei ole budjetoitu riittävän ajoissa. Suunnittelun käynnistyessä ei myöskään tiedetä, miten mittavista toimista tulee olemaan kyse. Kokemusten mukaan pk-yritys voi kuitenkin aloittaa toimien suunnittelun rohkeasti omin voimin yhteistyössä henkilöstönsä kanssa oman yrityksen sisällä. Yrityksen henkilöstö tuntee parhaiten oman yrityksensä ja toimintansa tilanteen. He ovat parhaita asiantuntijoita oman työhyvinvointinsa suhteen. Otetaan työntekijät suunnitteluun mukaan jo kehittämistyön varhaisessa vaiheessa Kun työhyvinvoinnin kehittämistyö alkaa, koko henkilöstö kutsutaan koolle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleinen uskomus on, ettei keskeneräisistä asioista kannata tiedottaa. Ajatus perustuu uskomukseen, että työntekijät eivät tarvitse tietoa tai että he eivät ymmärrä tulossa olevia haasteita. Johtajat ajattelevat, että he tekevät suunnitelmat ja kertovat sitten, kun on valmista. Kokemukset osoittavat, että tällaisessa tilanteessa huhut alkavat liikkua ja ihmismieli täyttää tietämättömyyden aukkoja. Kun johto on omasta mielestään valmis kertomaan, työntekijät ovat jo muodostaneet asiasta omat käsityksensä, turhautuneet ja kokevat itsensä ohitetuiksi. Valmiit ideat ja päätökset sekä loppuun lyödyt suunnitelmat lamauttavat henkilöstön, eivätkä he tule sitoutumaan esitettyyn hankkeeseen. Kehittämistyöstä kertova tiedotus- ja keskustelutilaisuus muodostuu asiaa koskevaksi ensivaikutelmaksi, joten sen onnistumiseen kannattaa panostaa. Asioille saadaan harvoin toista ensivaikutelmaa. Tilaisuuden tavoitteena on kertoa alustavista ajatuksista ja yrityksen halusta panostaa työhyvinvointia parantaviin asioihin. Työntekijöille tulee osoittaa, että johto on aidosti kiinnostunut tietämään, mitä henkilöstö ajattelee työpaikkansa toiminnasta ja työhyvinvoinnista. Samalla kartoitetaan henkilöstön ehdotuksia mahdollisesti käynnistettävän kehittämistyön suhteen. Keskustelutilaisuuden ajankohdalla ja paikalla eli tilalla on merkitystä tilaisuuden ilmapiirin luomisessa. Luonnollisten keskusteluyhteyksien luominen esimerkiksi kiinnittämällä huomiota istuinten ja pöytäryhmien sijoitteluun ja kahvitarjoiluun edistää avoimen ilmapiirin ja tunnelman syntymistä. 17
17 Seuraavassa muutamia vinkkejä tilaisuuden toteuttamiseksi: Sovi tilaisuudelle sellainen ajankohta, joka mahdollistaa jokaisen osallistumisen. Johtaja sekä muut johtovastuussa olevat henkilöt ovat läsnä koko tilaisuuden ajan. Heillä ei voi olla mitään kiireellisempää tai tärkeämpää tekemistä, mikä vaatisi poistumista kesken tilaisuuden. Läsnäolollaan he viestittävät asian olevan kiinnostavaa ja tärkeää. Kännykät kiinni. Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa yrityksen kokonaiskehittämistä, joten on hyvä kertoa yleisellä tasolla yrityksen nykytilanteesta, tulevaisuuden suunnitelmista ja kehittämislinjoista. Pyri antamaan työntekijöille kiitosta hyvin tehdystä työstä. Tuo avoimesti esille niitä asioita, joita tulee jatkossa kehittää yhdessä. Jotta yhteisten tavoitteiden saavuttaminen onnistuisi, on työntekijöiden hyvinvointi firmalle tärkeää ja siihen halutaan panostaa. Pyri esittämään ajatukset ideoina, ei lukkoon lyötyinä päätöksinä. On tärkeätä, että henkilöstö kokee saavansa ensivaiheen tietoa asioista, joihin heillä on mahdollisuus myös vaikuttaa. Kerro, että olet kiinnostunut heidän ajatuksistaan ja että haluat ottaa ne huomioon yrityksen toiminnan kehittämisessä. Varaa tiedottamisen yhteyteen aikaa keskustella. Huomioi yrityksessä vallitseva keskustelukulttuuri eli ovatko työntekijät tottuneet keskustelemaan ja ottamaan kantaa. Keskustelun virittämiseksi voit antaa aikaa keskustella vieruskaverin kanssa tai pöytäkunnittain. Keskustelutilaisuuden yhteydessä, mieluiten loppupuolella voidaan kerätä työhyvinvoinnin kehittämistarpeita koskevaa tietoa ns. alkukyselyllä tai vastaaval- la menetelmällä. Keskustelun lisäksi on tärkeä käyttää kirjallista kyselyn muotoa, koska työntekijöiden joukossa on aina niitä, jotka eivät kerro ajatuksiaan ryhmässä. Seuraavassa on esitelty yksi tapa kerätä tietoa. Pyydä työntekijöitä täyttämään omin sanoin seuraava lomake. Kerro, että ei ole yhtä oikeaa tapaa vastata kysymyksiin. Kerro, että jokaisen mielipide on tärkeä ja arvokas ja että kehittämissuunnitelmaa tullaan työstämään näiden ajatusten pohjalta. Kerro myös, milloin kyselystä annetaan palautetta. Se on lupaus, josta on pidettävä kiinni. 18
18 Rasti: Työhyvinvointia ja yrityksen kehittämistyön tarvetta koskeva alkukysely Kokemuksen mukaan seuraava kysely on toiminut hyvin työhyvinvoinnin kehittämistoimien alkukartoituksena. Kysely on muotoutunut johtamisen ja organisaatiomuutosten asiantuntija Pekka Järvisen näkemysten pohjalta ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kehittämisen tuloksena. TYÖ JA TYÖPAIKKA YHTEISTUUMIN PAREMMIN TUOTTAVAKSI JA TOIMIVAKSI - KYSELY Kerro omin sanoin, mitä Sinä ajattelet meidän työpaikan toiminnasta. Lomakkeen voit täyttää nimettömänä. Tarvittaessa voit käyttää vastaamiseen myös lomakkeen kääntöpuolta. KERRO OMIN SANOIN KOLME (3) ASIAA, MITKÄ MIELESTÄSI OVAT KESKEISIÄ ONGELMIA TYÖPAIKALLA: KERRO OMIN SANOIN, MITEN SINÄ RATKAISISIT NUO KOLME ONGELMAA: 1. Minun ratkaisuni ongelmaan yksi on: 2. Minun ratkaisuni ongelmaan kaksi on: 3. Minun ratkaisuni ongelmaan kolme on: KUVAA, MITEN NÄMÄ KOLME ASIAA TOIMIVAT SINUN RATKAISUJESI JÄLKEEN: KERRO VIELÄ, MITKÄ KOLME (3) ASIAA TOIMIVAT MIELESTÄSI TYÖPAIKASSA HYVIN?
19 SWOT analyysi SWOT analyysissa tunnistetaan ja analysoidaan kehitettävänä olevan kohteen ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia. SWOT analyysi perustuu vahvuuksien (strenghts), heikkouksien (weaknesses), mahdollisuuksien (opportuniuties) ja uhkien (threats) tunnistamiseen. Hyvin toteutettuna SWOT analyysia voidaan käyttää ratkaisukeskeisesti keskittymällä erityisesti vahvuuksien eli osaamisen kehittämiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tällä perinteisellä menetelmällä voidaan tarkastella lähes mitä tahansa kehitettävää asiaa, sisällyttämällä siihen tutkittavat näkökulmat. VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHAT Kuvio 3. SWOT-analyysi. Muita työhyvinvointiin liittyviä alkumittauksia Työhyvinvointia ja sen eri osa-alueita voidaan mitata monin eri mittarein. Fyysisen työympäristön turvallisuutta ja tilaa kartoitetaan riskien arvioinnilla (riskianalyysi), turvallisuuskatsauksilla ja tapaturmaselvityksillä. Työpaikan ilmapiirin kartoittamiseksi käytetään erilaisia ilmapiirikartoituksia ja hyvinvointikyselyitä. Ilmapiirikartoitukset antavat tilastollisin menetelmin tietoa yrityksen yleisestä tilanteesta. Kartoitukseen ei kannata kuitenkaan ryhtyä ellei työpaikalla ole kykyä hyödyntää tuota tietoa tai ei ole valmiutta ryhtyä kehittämistyöhön tulosten osoittamilla alueilla. Kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin aina käyttää työyhteisön yhteisen pohdinnan lähtökohtana. Tällöin se edellyttää johdolta ja työyhteisöltä avoimuutta ja kykyä hyväksyä tulokset. Oikein käytettynä ilmapiirikartoitukset ovat hyviä työkaluja erityisesti kehittämistyön arvioinnissa. 20
20 Esimerkki ilmapiirikartoituksesta Työturvallisuuskeskuksen Työturvallisuus työpaikalla työkirjassa on yritysten käyttöön laadittu työilmapiirikartoitus. Lomakkeen ohjeiden mukaan kysely täytetään nimettömänä. Nimettömät kyselyt palautetaan sovittuun paikkaan suljetussa kuoressa. Kyselyt käsitellään luottamuksellisesti ja niistä annetaan palaute yhteenvetona siten, ettei vastaajia voi tunnistaa. Hyvä käytäntö luottamuksen säilyttämiseksi on se, että yrityksessä nimetään henkilö, jolle kyselyn tulostus vastuutetaan. Vastuuhenkilö suorittaa ilmapiirikyselyn pisteytyksen ohjeiden mukaan. Ilmapiirikartoituksesta annetaan palaute työntekijöille sovitun aikataulun mukaisesti. Kartoituksen tuloksia voidaan käyttää yhteisen keskustelun ja kehittämisideoinnin pohjaksi. Tämän kartoituksen tarkoituksena on selvittää henkilöstön viihtymistä ja hyvinvointia työssä. Kysely suoritetaan nimettömänä. Alla on 20 väittämää. Vastaa kuhunkin, oletko samaa mieltä väittämän kanssa. Väittämä 1. Työni ja työtehtäväni ovat kiinnostavia ja innostavia. 2. Työni on sitä, mitä haluankin tehdä. 3. Nykyinen palkkani on oikeudenmukainen. 4. Työmotivaationi on korkea. 5. Työpisteeni työskentelyolosuhteet ovat erittäin hyvät. 6. Työssä jaksaminen ei tuota minulle ongelmia. 7. Työni ei tuota minulle ali- ja/tai ylirasittumista eikä fyysisiä vaivoja. 8. Viihdyn työyhteisössäni hyvin. 9. Työryhmässäni kaikki noudattavat sovittuja pelisääntöjä. 10. Työkuormitus jakautuu työyhteisössäni oikeudenmukaisesti. 11. Henkilöstöä kohdellaan työpaikallamme tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta tai muista eroista riippumatta. 12. Työyhteisössämme ei esiinny esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja. 13. Työyhteisössämme ei esiinny henkilöstön keskeisiä ristiriitoja. 14. Työyhteisössämme ei esiinny kiusaamista eikä simputusta. 15. Esimieheni on tasapuolinen ja oikeudenmukainen. 16. Esimieheni on ystävällinen ja hänen puoleensa on helppo kääntyä. 17. Esimieheni kertoo riittävän selkeästi, mitä hän minulta kulloinkin odottaa. 18. Saan esimieheltäni riittävästi tietoa minulle tärkeistä asioista. 19. Saan riittävästi palautetta esimieheltäni. 20. Uskon työskenteleväni nykyisessä työssäni vielä pitkään. Vapaat kommentit Täysin eri mieltä Melko paljon eri mieltä Lievästi eri mieltä Lievästi samaa mieltä Melko paljon samaa mieltä Täysin samaa mieltä 21
21 Koko organisaation hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä Edellä olevan kyselyn avulla saadaan esille ilmapiiritekijöiden ohella myös yritystä ja sen hyvinvointia koskevaa tietoa. Kyseessä on työntekijöiden kokemustieto. Yrityksen hyvinvointia koskevaa tietoa on kerättävissä myös jo olemassa olevista asiakirjoista (strategiat, talousarvio, tulos, henkilöstöresurssit, osaaminen, sairauspoissaolot jne.) Työhyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuutta tulee siis lähestyä puhtaasti myös yrityksen ja organisaation terveysnäkökulmasta käsin. Hyvinvoivan organisaation tunnusmerkkejä ovat Mankan (2006) mukaan: - arvot - yhteinen visio tulevaisuudesta ja strateginen toimintasuunnitelma sen toteuttamiseksi - muutoksen johtamisen taito ja jatkuva kehittyminen - uudistumista tukeva toimintatapa eli yrityskulttuuri - joustava rakenne Vilkkumaa (2007) on löytänyt yksitoista askelmaa yrityksen toimintakyvyn parantamiseksi: 1. Kehitä filosofia 2. Varmista toimintakyky 3. Aseta tavoitteet ja päämäärät 4. Selvitä missä olet 5. Laadi toimintasuunnitelmat 6. Määrittele johtaminen 7. Ratkaise tärkeysjärjestys 8. Ymmärrä ja tule ymmärretyksi 9. Hyödynnän yhteisvoimaa 10. Toteuta sisäinen viestintä 11. Pidä arvolupaus Näistä lähteistä löydät lisää aiheeseen liittyviä ajatuksia ja vinkkejä työkaluiksi Järvinen, P Ammattina esimies. Ekonomia, WSOYpro. WS Bookwell Oy, Juva. Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Kataja, J., Taitolajina työ. Johtaminen ja sisäinen motivaatio. Edita, Edita Prima Oy, Helsinki. Manka, M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Talentum, Karisto Oy, Hämeenlinna. Räty, T Kehittäminen on arjen yhteistyötä. Työyhteisöviesti 3/2007, siv Työturvallisuuskeskus Työturvallisuus työpaikalla työkirja. Skyttä, A Tiimiytys ja sen läpivienti. Matkalla kohti matalampia organisaatioita. Yritystaito, Otava. Vesterinen, P.(toim.) Työhyvinvointi ja esimiestyö. WSOYpro. WS Bookwell Oy, Juva. Vilkkumaa, M Viisas yritys, 11 askelta menestykseen. Yrityskirjat Oy. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 22
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotTTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut
TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotTavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015
Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,
LisätiedotAloitustilaisuus
Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä
Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotValitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.
Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010
Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotParempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa
Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2014-2018
Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotTyöturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta
Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
Lisätiedot4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä
4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotKeinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa
LisätiedotWin Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia
Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,
LisätiedotÅbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU
Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.
LisätiedotReilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotHenkilöstöjohtamisen rooli reformin
Henkilöstöjohtamisen rooli reformin toteuttamisessa Johtaminen, säästöt ja henkilöstö Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä 28.10.2015 Riikka-Maria Yli-Suomu, puheenjohtaja, AMKE:n HRMD-verkosto
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
Lisätiedot30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille
Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja
LisätiedotHyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija
Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotOsaamispääoman johtaminen
johtaminen Leenamaija Otala, ProCompetence Oy, Inc Leenamaija Otala DIGITAL COMPETENCE AND LEARNING DCL-KONFERENSSI. 3. 4.11.2009 Hämeenlinna Esityksen sisältö Osaamisesta osaamispääomaa hallinta, kehittäminen
LisätiedotPäihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville
Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyöhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä
Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä Titi Heikkilä Työhyvinvointipäällikkö Helsinki Suomi 100 johtamisseminaari 24.11.2017 Esityksen sisältö Lyhyt esittely Helsinki Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotYksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset
YKSILÖTUTKAN YHTEENVETOA FIRMA OY 15.2.2019 Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com Yksilötutkan yhteenvetoraportti voidaan ladata yrityskohtaisen käyttäjälinkin kautta. Kuvassa 1 on yhteenveto
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
Lisätiedot