Miten ihmees me sitte päästään alkuun? - OPAS PK-YRITYKSEN TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten ihmees me sitte päästään alkuun? - OPAS PK-YRITYKSEN TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMISEKSI"

Transkriptio

1 Miten ihmees me sitte päästään alkuun? - OPAS PK-YRITYKSEN TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Hannele Rapatti Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke

2 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu MITEN IHMEES ME SITTE PÄÄSTÄÄN ALKUUN? - opas pk-yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi Hannele Rapatti PIRAMK HyNä-hanke Tampere 2007

3 PIRAMK Kuntokatu 4, TAMPERE puh. (03) ISBN Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007

4 SISÄLLYS ESIPUHE 1. Ollaan me kerran vuodes pidetty TYKY päivä laivalla Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? Miten vois saada selville, mitä työntekijät ajattelee työhyvinvoinnista? Tarvitaanko meidän yrityksessä työhyvinvoinnin kehittämistä? Voiksä tulla tekeen meille sen työhyvinvoinnin? Kenen vastuulla on työhyvinvointisuunnitelman käynnistäminen? Miten me sitte päästään alkuun? Strategiatyö työhyvinvointisuunnitelman lähtökohtana Mä en kyllä luota kehenkää Luottamus kehittämistyön kivijalkana Onko mun pakko osallistua tähän rojektiin? Työhyvinvoinnin kehittäminen on yrityksen yhteinen asia Kyllä mä, mutta tuo pomo Johtaminen ja lähiesimiestyö avainasemassa Kyllä mä hommani osaan, ku vaan muutki tekis Osaaminen ja ammattitaito oikeassa paikassa, oikeaan aikaan Ei kuule työnteko onnistu tumput käres Työturvallisuus ja työhyvinvointi Mä en sitte rupee mitää yhteistyöhässäkkää Työyhteisön hyvinvointi ja työn mielekkyys Pienet kolotukset ei kuule suomipoikaa haittaa Työntekijän terveys ja työkyky Työhyvinvointisuunnitelma osana pk-yrityksen henkilöstöstrategiaa muistilista työhyvinvointisuunnitelman laatimisesta...58 Näin siinä sitten kävi työhyvinvoinnin kehittämisen polulla

5 ESIPUHE Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi yleisillä työelämää koskevilla keskusteluareenoilla. Työelämän muuttuvien rakenteiden ja toimintamallien vuoksi yrityksen johtovastuu ja muu esimiestoiminta ovat muutospaineissa. Yrityksessä tarvittavalle osaamiselle on tullut uusia vaatimuksia, työtahti on tiivistynyt ja teknologian osuus tuotantoprosesseissa on lisääntynyt. Nämä ovat esimerkkinä niistä lukemattomista tunnuspiirteistä, joilla tämän päivän työelämää kuvataan. Samaan aikaan yhteiskunnassa ja monilla tuotannon aloilla on suuri huoli tulevaisuudesta, mistä saadaan työntekijöitä ja miten heidät saadaan pysymään yrityksessä? Hyvin johdettu, hyvin toimiva ja hyvinvoiva yritys tulee olemaan valtti kiihtyvässä työvoimakilpailussa. Hyvinvoivassa yrityksessä arvostetaan työntekijöitä. Sellaisessa yrityksessä työntekijöillä on mahdollisuus kehittää omaa työtään ja osaamistaan. Työntekijöillä on oikeus tulla oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti johdetuiksi ja he ovat mukana kehittämässä yrityksen toimintaa ja palveluita. Monet tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat, että työhyvinvoinnilla, yrityksen tuloksella ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyydellä on yhteydet toisiinsa. Työhyvinvoinnin kehittämisessä liikutaan aina yritys- ja organisaatiotasolla, yksittäisten osastojen ja työyhteisöjen tasolla sekä yksittäisen työntekijän hyvinvointiin liittyvien kysymysten tasolla. Toiminnassa haetaan usein valmiita ratkaisumalleja, joista odotetaan nopeaa apua esimerkiksi hiipuvaan liiketoimintaan. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei kuitenkaan ole yksittäinen projekti tai tempaus vaan se on osa arkista työtä ja sen tekemistä. Käytännössä kehittäminen etenee harvoin oppikirjamaisesti tai kaavamaisesti. Jossakin yrityksessä toteutettu kehittämisen malli istuu harvoin sellaisenaan johonkin toiseen yritykseen. Kokemusten perusteella näyttäisi vahvasti siltä, että jokaisen yrityksen tulee räätälöidä juuri sille sopiva kehittämisen tapa, koska kehittämistoiminnan painopisteet vaihtelevat eri yrityksissä. Muualla saatuja kokemuksia ja jo kehitettyjä malleja voidaan soveltaa oman yrityksen tarpeisiin. Jotta hyvinvointia lisäävät ja tukevat toiminnat voisivat oikeasti toteutua, tarvitaan johdon ja koko henkilöstön yhteistyössä tapahtuvaa suunnittelua ja toteutusta. Hyvä suunnitelma toimii käytännön työkaluna kehittämistyössä. Tämä kädessäsi oleva opas on laadittu Sinulle ja yrityksellesi työvälineeksi työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi. Opas on syntynyt osana Hyvinvointia Nääs -hanketta. Hyvinvointia Nääs -hanke kuuluu EQUAL-yhteisöaloiteohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on kehittää kansainvälisen yhteistyön avulla uusia keinoja, joilla torjutaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Sitä rahoittaa ESR, Euroopan Sosiaalirahasto, joka on yksi EU:n rakennerahastoista. 6

6 Hyvinvointia Nääs -hanketta koordinoi Teknologiakeskus Hermia Oy Tampereelta. Hankkeen toimenpiteet kestävät vuoden 2007 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on kehittää Pirkanmaan alueella sijaitsevien kone- ja metallialan pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Kohderyhmänä ovat erityisesti pienet, alle 20 henkilöä työllistävät yritykset, jotka haluavat parantaa tuottavuuttaan ja varmistaa olemassaolonsa muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen sisällä toimii neljä tamperelaista organisaatiota, joilla on omat osa-alueensa hankkeessa. Tampereen teknillinen yliopisto tarjoaa yrityksille tekniikan alan koulutusta ja konsultointia, Hermia Yrityskehitys Oy liiketoimintaosaamisen lisäämistä, Teknologiakeskus Hermia Oy verkostovalmiuksien parantamista ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, PIRAMK, keskittyy työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kokemuksellisen osaamisen eli hiljaisen tiedon jakamisen käytänteiden kehittämiseen. Työhyvinvointia ja sen kehittämistä koskevaa tietoa on paljon, mutta tiedon soveltaminen ja käyttöönotto ovat osoittautuneet haasteelliseksi. Suurilla yrityksillä on omat henkilöstöhallintoon ja kehittämiseen varatut resurssit, mutta pk-yrityksissä työhyvinvoinnin kehittämistyön tulee onnistua jokapäiväisen toiminnan ja tuotannon lomassa, usein vielä samoilla resursseilla. Oppaan laatijan harras toive on, että yrityksen omistaja, johtaja, lähiesimiehet ja työntekijät voisivat kukin löytää kirjasesta ideoita, käytännön vinkkejä ja työkaluja kehittämistyöhön. Opas sisältää tietoiskumaisesti näkemyksiä ja perusteluja kehittämistyölle ja sen eri osa-alueille. Lukijalle tarjotaan myös kehittämispolun varrella käytännössä hyväksi havaittuja vinkkejä ja harjoituksia, joita voi löytää polun rasteilta. Tämän oppaan lähtökohtana ovat toimineet lukuisissa kehittämishankkeissa saadut kokemukset, raportit, tutkimustulokset sekä etenkin kirjoittajan omat kokemukset työhyvinvoinnin kehittäjänä erilaisissa yrityksissä. Kokemukset ovat toimineet seulana, jonka läpi ovat valikoituneet tämän oppaan tietosisällöt, kehittämisvinkit ja harjoitukset. Haluan kiittää lämpimästi niitä työntekijöitä ja monia työyhteisöjä, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Keskustelut, pohdinnat, kysymykset, epäilyt, muutosvastarinta ja epävarmuus ovat kaikki olleet tarpeellisia ja arvokkaita. Työhyvinvoinnin kehittäminen on kulkemista maastoissa, samoilua poluilla, onpa joku verrannut sitä arkeologisiin kaivauksiin. Kiitos siitä, että näillä poluilla olen saanut teiltä paljon. 7

7 Kiitos Hyvinvointia Nääs -hankkeen innostavalle työryhmälle ja yhteistyökumppaneille. Kiitokset Työministeriölle ja Pirkanmaan TE-keskukselle taloudellisesta tuesta tämän oppaan tekemiseksi. Lämmin kiitokseni myös kollegalleni Katri Helinille innostavista keskusteluista ja mentorointisuhteesta. Ilkka Sainiolle kiitokset ilmeikkäistä piirroksista ja Anu Korpilahdelle taitavasta avusta piirrosten, kuvien ja kaavioiden muuntamisesta tekstin lomaan. Suurkiitokset Marja Syrjälälle asiantuntemuksesta ja työpanoksesta oppaan taittamisessa. Tampereella syksyn taittuessa alkutalveksi lokakuussa 2007 Hannele Rapatti Pirkanmaan ammattikorkeakoulu T&K-palvelut (03)

8 1. OLLAAN ME KERRAN VUODES PIDETTY TYKY PÄIVÄ LAIVALLA MITÄ TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN? Työhyvinvointi ja hyvinvoiva työpaikka tämän oppaan lähtökohtana Tämän oppaan lähtökohtana on ajatus, että hyvinvoiva työpaikka ja työhyvinvointi ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Työhyvinvointi ja hyvinvoiva yritys ja työpaikka ovat monien tekijöiden summa. Kun pk yrityksessä pohditaan toimenpiteitä, joilla voitaisiin vaikuttaa liiketoimintaa parantavasti, ei ehkä ensimmäisenä ajatella työhyvinvointia. Usein kehittämistyössä painottuvat esim. tuotekehittely ja toimintaprosessien kehittäminen. Vuorineuvos Neilimon mukaan suomalaiset johtajat osaavat asiapitoisen johtamisen. Hän kuitenkin hämmästelee johtajien puheissa korostuvien ns. kovien arvojen painottumista. Johtajat puhuvat tuottavuudesta, tehokkuudesta, kasvusta ja taloudesta, kun heidän pitäisi puhua myös ihmisistä. (Aamulehti ) Ihmiset, heidän työkykynsä ja osaamisensa ovat työhyvinvoinnin kehittämisen keskiössä. Otalan ja Ahosen (2003) mukaan työhyvinvoinnin puute on liiketoimintariski ja vähentää yrityksen aineetonta pääomaa. Tässä oppaassa työhyvinvoinnin kehittämistä tarkastellaan niiden kokemusten pohjalta, joita oppaan laatijalle on kertynyt vuosien varrella työhyvinvoinnin kouluttajana ja kehittäjänä. Seuraava kuva havainnollistaa sitä kokonaisuutta, miten tässä oppaassa ymmärretään työhyvinvointi ja hyvinvoiva työpaikka. Hyvinvoivat työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä, mikä näkyy yrityksen tuloksessa. Tätä yhteyttä voidaan kuvata yrityksessä vallitsevana positiivisena kierteenä. 9

9 Kuvio 1. Työhyvinvoinnin ja hyvinvoivan työpaikan kokonaisuus. (Mukaeltu Otalan 2003 työhyvinvointia kuvaavan mallin pohjalta). Työhyvinvointi rinnastetaan usein TYKY toimintaan Kysyttäessä yrityksessä toteutettavia työhyvinvointia tukevia toimia, saa usein vastaukseksi: Ollaan me kerran vuodessa pidetty TYKY-päivä laivalla tai että kyllä firma on aina pitänyt kunnon pikkujoulut väelleen. Työhyvinvointikysymykset rinnastetaan usein TYKY-toimintaan, joka on suppea näkemys työhyvinvoinnista. TYKY-toiminta ymmärretään vielä fyysisesti painottuvana, työhyvinvointia edistävänä toimintana kuten sählyn tai lentopallon pelaamisena, niska- ja hartiaseudun jumpparyhminä tai yhteisen virkistyspäivän viettämisenä. Näillä on toki oma merkityksensä työhyvinvointia kehittävänä toimintana, mutta se edustaa vain yhtä näkökulmaa työhyvinvoinnin kokonaisuudesta. Melonta tai mönkijöillä ajaminen voivat olla mukava tapa viettää aikaa yhdessä, mutta niistä ei ole apua silloin, kun yrityksessä tulisi yhteisesti tarkastella omaa työtä ja hyvinvointia työssä. 10

10 Työhyvinvointia ja sen sisältöä on määritelty monin eri tavoin. Sille on vaikeaa löytää yhtä yhteisesti ymmärrettävää määritelmää. Työhyvinvointi voidaan määritellä työpaikan eri tahojen omaksumana kokonaisvaltaisena toimintatapana, joka on sisäistynyt luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä työntekoa. Näin määritellen se on olennainen osa johtamista ja henkilös-töpolitiikkaa. (Vesterinen 2006.) Työhyvinvointi sisältää kaksi sanaa: työ ja hyvinvointi. Ne viittaavat työhyvinvoinnin taustatekijöihin: työhön ja sen tekemiseen sekä yksilön hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Työhyvinvointi on vahvasti myös yksilöllinen kokemus, sitä on vaikea määrittää yleispätevästi ja tyhjentävästi. Samassa työpaikassa ja samassa työtehtävässä eri työntekijöiden kokemukset omasta työhyvinvoinnistaan voivat vaihdella suuresti: toinen kokee työniloa, kun toinen kamppailee jaksamisongelmien kanssa. Työhyvinvoinnin määrittelyn lähtökohtana voidaan pitää työkyvyn käsitettä. Tällöin perusajatuksena on, että työkyky muodostuu yksilön, työyhteisön ja työympäristön muodostamassa kokonaisuudessa. Näin ajatellen työhyvinvoinnin tukeminen on kokonaisuus, jossa tulee huomioida kaikki edellä mainitut osa-alueet. Kyse on varsin moninaisesta toimintojen kentästä, jossa yksilön terveyteen ja työkykyyn panostaminen henkilökohtaisella tasolla eivät riitä. YKSILÖ toimintakyky, voimavarat, sosiaaliset taidot, elämäntilanne, vastuu, osaaminen, terveys YKSILÖ työn vaatimukset, työmenetelmät, vaikutusmahdollisuudet, työn sisältö ja mielekkyys, työn henkinen kuormittavuus, uralla eteneminen, työvälineet, fyysinen kuormittavuus, fyysiset työolot TYÖYHTEISÖ johtajuus, organisointi, työnjako, ilmapiiri, vuorovaikutus, sosiaalinen tuki TYÖKYKY Kuvio 2. Kokonaisvaltainen työkyvyn käsite. (Vesterinen 2006.) 11

11 Myös Ilmarinen (2003) tarkastelee työhyvinvointia työkyvyn näkökulmasta. Hän kuvaa työkykyä talona, jonka perustana on terveys, seuraavassa kerroksessa on ammatillinen osaaminen, sen yläpuolella olevassa kerroksessa ovat arvot, asenteet ja motivaatio. Yläkerrokseen sijoittuvat työhön liittyvät tekijät kuten työolot, työn sisältö ja vaatimukset, työyhteisö ja organisaatio sekä esimiestyö ja johtaminen. Talon katolla on työkyky. Talon lähiympäristön muodostavat perhe, lähiyhteisö ja koko yhteiskunta. Rauramon (2004) esittämässä työhyvinvoinnin näkemyksessä korostuvat ihmisen tarpeet ja niiden täyttyminen. Perusajatuksena on, että tarpeet muodostavat hierarkisen tärkeysjärjestyksen, jossa ihmiselle välttämättömät tarpeet tulee huomioida ennen kuin ihminen voi tavoitella ja saavuttaa itsensä toteuttamisen tarpeita vastaavaa toimintaa. Tällaisia itsensä toteuttamisen tarpeita ovat mm. oppiminen ja osaaminen, oman työn hallinta ja työuran suunnittelu. Rauramo esittelee kirjassaan valmiita työvälineitä (kyselylomakkeita), joilla työhyvinvoinnin kehittämiskohteita voidaan saada selville sekä työyhteisötasolla että yksilökohtaisesti. Mitä itse ajattelet työhyvinvoinnista? Ennen kuin tutustut lisää asiantuntijoiden määritelmiin työhyvinvoinnista, olisi hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, millaisen sisällön Sinä itse annat työhyvinvointi-käsitteelle? Rasti: Työhyvinvointi on mielestäni -harjoitus 1) Kirjoita sanan ympärille kuvioon erillisiä sanoja tai muutaman sanan lauseita, jotka Sinun mielestäsi kuvaavat työhyvinvointiin liittyviä asioita. Listaa asioita sitä mukaa kuin niitä pulpahtaa mieleen. 12

12 2) Kun et löydä enää uusia ajatuksia, voit alkaa kerätä asioita taulukkoon: poimi taulukkoon ne asiat, jotka mielestäsi liittyvät suoraan työhön, työpaikkaan, työyhteisöön jne. poimi taulukkoon ne asiat, jotka liittyvät Sinun henkilökohtaiseen elämääsi 3) Seuraavaksi jatka tarkastelemalla näin syntynyttä luokittelua etsimällä molemmista sarakkeista: ne asiat, joille voi tehdä jotain ja kuka niihin voi vaikuttaa ne asiat, joille nyt tällä hetkellä ei voi tehdä mitään TYÖHYVINVOINTIA ON Työhön liittyen hyvinvointiin vaikuttavat Omassa elämässäni työhyvinvointiin vaikuttavat TYÖHYVINVOINTIIN VAIKUTTAMINEN Tähän asiaan voi vaikuttaa Kuka ketkä? Tähän asiaan ei voi nyt vaikuttaa mutta Koska, kuka, miten? Tämä ns. itsearviointiharjoitus auttaa Sinua näkemään työhyvinvoinnin moninaisuuden ja sen alueen, jolla työhyvinvoinnin kehittämistoimissa liikutaan. Huomaat, että kehittämiskohteita löytyy useita. Kyse onkin työn ja työyhteisön kehittämistoimista ja Sinun henkilökohtaisesta elämästäsi. Kun työtoverisi tekevät vastaavan harjoituksen omasta näkökulmastaan, kehitettävien kohteiden määrä lisääntyy entisestään. Kokemukset ovat osoittaneet, että työhyvinvoinnin kehittäminen onkin monimuotoista ja pitkäjänteistä toimintaa, joka tulee suunnitella huolella ja yhteistyössä. 13

13 Työhyvinvoinnin käsitettä ja siihen liittyvää kokonaisuutta voidaan myös havainnollistaa sitä kuvaavien mallien, kuvioiden ja kaavioiden avulla Yksilön terveyden ja työkyvyn lisäksi työhyvinvointia voidaan tarkastella yrityksen, työyhteisön jopa asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta. Näistä työhyvinvoinnin kehittämisen eri näkökulmista on käytettävissä valmiita kaavioita ja kuvia. Näitä voidaan käyttää sovellettuna oman yrityksen kehittämistarpeisiin. Tällaisia malleja löytyy mm. työhyvinvointia koskevista kirjoista, tutkimus- ja kehittämisraporteista esimerkiksi ESR-hankkeiden raportit, TYKES, Veto -ohjelma, Kaiku hanke, työterveyshuoltopalveluita tuottavien organisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden omat kehittämismallit. Rasti: Voit käyttää näitä valmiita malleja työkaluina kehittämistyössä. Käytä niitä samaan tapaan kuin työhyvinvointi harjoituksessa. Merkitse valmiiseen kuvioon oman yrityksesi tai työpaikkasi vastaavia tekijöitä, rakenteita ja tilanteita. Tämän ajastusrakennelman (mind map) avulla voit havainnollistaa ja kuvata alustavasti sitä polkua, mitä pitkin juuri Sinun yrityksesi tai työpaikkasi ehkä tulisi lähteä kulkemaan. 14

14 Näistä lähteistä löydät lisää työhyvinvoinnin määrittelemiseen ja sen kehittämistyön käynnistämiseen liittyvää tietoa: Anttonen, J. (toim.) Työhyvinvoinnin kehittäminen metallialalla Kolmen kehittämismenetelmän vertailu. Tykes-raportteja 49/2006, Helsinki. Kesti, M Hiljaiset signaalit avain organisaation kehittämiseen. Reusner AS, Tallinna. Manka, M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Talentum. Karisto Oy, Hämeenlinna. Otala, L. & Ahonen, G Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. WSOY, Bookwell Oy. Juva Otala, L Hyvinvointia työpaikalle tulosta toimintaan. Työhyvinvoinnin työkirja. WSOY, WS Bookwell Oy, Juva. Rauramo, P Työhyvinvoinnin portaat. Edita, Edita Prima Oy, Helsinki. Salminen, J Uuden esimiehen kirja. Talentum, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Vesterinen, P.(toim.) Työhyvinvointi ja esimiestyö. WS Bookwell Oy, Juva. Työhyvinvoinnin kehittämisen malleja löydät myös esim. Työturvallisuuskeskuksen sivuilta eri vakuutuslaitosten sivuilta esim. ja 15

15 2. MITEN VOIS SAADA SELVILLE, MITÄ TYÖNTEKIJÄT AJATTELEE TYÖHYVINVOINNISTA? TARVITAANKO MEIDÄN YRITYKSESSÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISTOIMIA? Työturvallisuuskysymyksillä ja työhyvinvoinnilla on suora yhteys toisiinsa. Jos työturvallisuuskysymykset eivät ole kunnossa, ei ole mielekästä ja uskottavaa lähteä kehittämään työhyvinvointia. Yhtä tiukka kytkentä näyttäisi olevan hyvän työpaikan, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden suhteen (Räty 2007). Monet asiantuntijat ovat pyrkineet osoittamaan euroina työhyvinvoinnin kehittämisen merkitystä. Kun kilpailu ammattitaitoisesta ja osaavasta työvoimasta kiristyy, hyvinvoiva työpaikka on valtti työvoimakilpailussa. Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen johtaminen ja kohtelu vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Koulutustason noustua työvoima ei siedä enää perinteistä pomottamista, vaan haluaa vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöönsä. Yrityksen johtaja ja esimiehet ovat varmasti jo pohtineetkin työhyvinvoinnin osa-alueita. Heille on ehkä muodostunut käsitys siitä, että jotain pitäisi tehdä. Työhyvinvoinnin tilan selvittäminen koko henkilöstöltä Hyvinvointia Nääs -hankkeessa tiedusteltiin pirkanmaalaisilta metalliteollisuuden pk-yrityksiltä heidän tarpeitaan ja odotuksiaan kehittämistoiminnalleen. Työhyvinvoinnin kehittämishaasteita koettiin olevan mm. miten saadaan henkilöstö viihtymään ja pysymään työssä, miten saadaan syntymään oikeanlainen ilmapiiri ja miten työntekijöiltä saadaan tietoa työhyvinvoinnin parantamisesta? Työnantajien kokema ongelma miten saisi tietää, mitä työntekijät ajattelevat työhyvinvoinnista kuulostaa ensi kuulemalla hämmentävältä. Mistä on kyse? Siitäkö, että tämän päivän työpaikoilla ei vielä kyetä keskustelemaan avoimesti ja kysymään asioita suoraan? Ymmärretäänkö työhyvinvoinnin kokonaisuutta lainkaan? Edellä mainittuun kysymykseen saa vastauksen kysymällä sitä heiltä. Työhyvinvointia koskevan tiedon keräämisen menetelmiä ja niiden käyttämistä tulee pohtia tarkemmin. Työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä tulisi sisällyttää kehityskeskusteluun, työryhmien ja osastojen kehittämispalavereihin ja erityisesti TYKY-päivien yhteyteen. Kun kehittämistoimia suunnitellaan, tulisi aina tehdä nykytilanteen kartoitus. Alkumittaus on tärkeä paitsi nykytiedon keruun kannalta niin myös kehittämistoimien vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. 16

16 Alkukartoitukseen sopivia työhyvinvointia ja sen eri osa-alueita kuvaavia mittareita on saatavissa eri asiantuntijoilta (Ks. luvun 1 lähteet). Näiden lisäksi yrittäjällä on mahdollisuus saada apua erilaisilta konsulttifirmoilta ja muilta vastaavilta asiantuntijayrityksiltä. Pk-yritysten ongelmana on usein kuitenkin se, että kehittämistoimien alkuvaiheen suunnitelmia ei ole budjetoitu riittävän ajoissa. Suunnittelun käynnistyessä ei myöskään tiedetä, miten mittavista toimista tulee olemaan kyse. Kokemusten mukaan pk-yritys voi kuitenkin aloittaa toimien suunnittelun rohkeasti omin voimin yhteistyössä henkilöstönsä kanssa oman yrityksen sisällä. Yrityksen henkilöstö tuntee parhaiten oman yrityksensä ja toimintansa tilanteen. He ovat parhaita asiantuntijoita oman työhyvinvointinsa suhteen. Otetaan työntekijät suunnitteluun mukaan jo kehittämistyön varhaisessa vaiheessa Kun työhyvinvoinnin kehittämistyö alkaa, koko henkilöstö kutsutaan koolle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleinen uskomus on, ettei keskeneräisistä asioista kannata tiedottaa. Ajatus perustuu uskomukseen, että työntekijät eivät tarvitse tietoa tai että he eivät ymmärrä tulossa olevia haasteita. Johtajat ajattelevat, että he tekevät suunnitelmat ja kertovat sitten, kun on valmista. Kokemukset osoittavat, että tällaisessa tilanteessa huhut alkavat liikkua ja ihmismieli täyttää tietämättömyyden aukkoja. Kun johto on omasta mielestään valmis kertomaan, työntekijät ovat jo muodostaneet asiasta omat käsityksensä, turhautuneet ja kokevat itsensä ohitetuiksi. Valmiit ideat ja päätökset sekä loppuun lyödyt suunnitelmat lamauttavat henkilöstön, eivätkä he tule sitoutumaan esitettyyn hankkeeseen. Kehittämistyöstä kertova tiedotus- ja keskustelutilaisuus muodostuu asiaa koskevaksi ensivaikutelmaksi, joten sen onnistumiseen kannattaa panostaa. Asioille saadaan harvoin toista ensivaikutelmaa. Tilaisuuden tavoitteena on kertoa alustavista ajatuksista ja yrityksen halusta panostaa työhyvinvointia parantaviin asioihin. Työntekijöille tulee osoittaa, että johto on aidosti kiinnostunut tietämään, mitä henkilöstö ajattelee työpaikkansa toiminnasta ja työhyvinvoinnista. Samalla kartoitetaan henkilöstön ehdotuksia mahdollisesti käynnistettävän kehittämistyön suhteen. Keskustelutilaisuuden ajankohdalla ja paikalla eli tilalla on merkitystä tilaisuuden ilmapiirin luomisessa. Luonnollisten keskusteluyhteyksien luominen esimerkiksi kiinnittämällä huomiota istuinten ja pöytäryhmien sijoitteluun ja kahvitarjoiluun edistää avoimen ilmapiirin ja tunnelman syntymistä. 17

17 Seuraavassa muutamia vinkkejä tilaisuuden toteuttamiseksi: Sovi tilaisuudelle sellainen ajankohta, joka mahdollistaa jokaisen osallistumisen. Johtaja sekä muut johtovastuussa olevat henkilöt ovat läsnä koko tilaisuuden ajan. Heillä ei voi olla mitään kiireellisempää tai tärkeämpää tekemistä, mikä vaatisi poistumista kesken tilaisuuden. Läsnäolollaan he viestittävät asian olevan kiinnostavaa ja tärkeää. Kännykät kiinni. Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa yrityksen kokonaiskehittämistä, joten on hyvä kertoa yleisellä tasolla yrityksen nykytilanteesta, tulevaisuuden suunnitelmista ja kehittämislinjoista. Pyri antamaan työntekijöille kiitosta hyvin tehdystä työstä. Tuo avoimesti esille niitä asioita, joita tulee jatkossa kehittää yhdessä. Jotta yhteisten tavoitteiden saavuttaminen onnistuisi, on työntekijöiden hyvinvointi firmalle tärkeää ja siihen halutaan panostaa. Pyri esittämään ajatukset ideoina, ei lukkoon lyötyinä päätöksinä. On tärkeätä, että henkilöstö kokee saavansa ensivaiheen tietoa asioista, joihin heillä on mahdollisuus myös vaikuttaa. Kerro, että olet kiinnostunut heidän ajatuksistaan ja että haluat ottaa ne huomioon yrityksen toiminnan kehittämisessä. Varaa tiedottamisen yhteyteen aikaa keskustella. Huomioi yrityksessä vallitseva keskustelukulttuuri eli ovatko työntekijät tottuneet keskustelemaan ja ottamaan kantaa. Keskustelun virittämiseksi voit antaa aikaa keskustella vieruskaverin kanssa tai pöytäkunnittain. Keskustelutilaisuuden yhteydessä, mieluiten loppupuolella voidaan kerätä työhyvinvoinnin kehittämistarpeita koskevaa tietoa ns. alkukyselyllä tai vastaaval- la menetelmällä. Keskustelun lisäksi on tärkeä käyttää kirjallista kyselyn muotoa, koska työntekijöiden joukossa on aina niitä, jotka eivät kerro ajatuksiaan ryhmässä. Seuraavassa on esitelty yksi tapa kerätä tietoa. Pyydä työntekijöitä täyttämään omin sanoin seuraava lomake. Kerro, että ei ole yhtä oikeaa tapaa vastata kysymyksiin. Kerro, että jokaisen mielipide on tärkeä ja arvokas ja että kehittämissuunnitelmaa tullaan työstämään näiden ajatusten pohjalta. Kerro myös, milloin kyselystä annetaan palautetta. Se on lupaus, josta on pidettävä kiinni. 18

18 Rasti: Työhyvinvointia ja yrityksen kehittämistyön tarvetta koskeva alkukysely Kokemuksen mukaan seuraava kysely on toiminut hyvin työhyvinvoinnin kehittämistoimien alkukartoituksena. Kysely on muotoutunut johtamisen ja organisaatiomuutosten asiantuntija Pekka Järvisen näkemysten pohjalta ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kehittämisen tuloksena. TYÖ JA TYÖPAIKKA YHTEISTUUMIN PAREMMIN TUOTTAVAKSI JA TOIMIVAKSI - KYSELY Kerro omin sanoin, mitä Sinä ajattelet meidän työpaikan toiminnasta. Lomakkeen voit täyttää nimettömänä. Tarvittaessa voit käyttää vastaamiseen myös lomakkeen kääntöpuolta. KERRO OMIN SANOIN KOLME (3) ASIAA, MITKÄ MIELESTÄSI OVAT KESKEISIÄ ONGELMIA TYÖPAIKALLA: KERRO OMIN SANOIN, MITEN SINÄ RATKAISISIT NUO KOLME ONGELMAA: 1. Minun ratkaisuni ongelmaan yksi on: 2. Minun ratkaisuni ongelmaan kaksi on: 3. Minun ratkaisuni ongelmaan kolme on: KUVAA, MITEN NÄMÄ KOLME ASIAA TOIMIVAT SINUN RATKAISUJESI JÄLKEEN: KERRO VIELÄ, MITKÄ KOLME (3) ASIAA TOIMIVAT MIELESTÄSI TYÖPAIKASSA HYVIN?

19 SWOT analyysi SWOT analyysissa tunnistetaan ja analysoidaan kehitettävänä olevan kohteen ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia. SWOT analyysi perustuu vahvuuksien (strenghts), heikkouksien (weaknesses), mahdollisuuksien (opportuniuties) ja uhkien (threats) tunnistamiseen. Hyvin toteutettuna SWOT analyysia voidaan käyttää ratkaisukeskeisesti keskittymällä erityisesti vahvuuksien eli osaamisen kehittämiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tällä perinteisellä menetelmällä voidaan tarkastella lähes mitä tahansa kehitettävää asiaa, sisällyttämällä siihen tutkittavat näkökulmat. VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHAT Kuvio 3. SWOT-analyysi. Muita työhyvinvointiin liittyviä alkumittauksia Työhyvinvointia ja sen eri osa-alueita voidaan mitata monin eri mittarein. Fyysisen työympäristön turvallisuutta ja tilaa kartoitetaan riskien arvioinnilla (riskianalyysi), turvallisuuskatsauksilla ja tapaturmaselvityksillä. Työpaikan ilmapiirin kartoittamiseksi käytetään erilaisia ilmapiirikartoituksia ja hyvinvointikyselyitä. Ilmapiirikartoitukset antavat tilastollisin menetelmin tietoa yrityksen yleisestä tilanteesta. Kartoitukseen ei kannata kuitenkaan ryhtyä ellei työpaikalla ole kykyä hyödyntää tuota tietoa tai ei ole valmiutta ryhtyä kehittämistyöhön tulosten osoittamilla alueilla. Kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin aina käyttää työyhteisön yhteisen pohdinnan lähtökohtana. Tällöin se edellyttää johdolta ja työyhteisöltä avoimuutta ja kykyä hyväksyä tulokset. Oikein käytettynä ilmapiirikartoitukset ovat hyviä työkaluja erityisesti kehittämistyön arvioinnissa. 20

20 Esimerkki ilmapiirikartoituksesta Työturvallisuuskeskuksen Työturvallisuus työpaikalla työkirjassa on yritysten käyttöön laadittu työilmapiirikartoitus. Lomakkeen ohjeiden mukaan kysely täytetään nimettömänä. Nimettömät kyselyt palautetaan sovittuun paikkaan suljetussa kuoressa. Kyselyt käsitellään luottamuksellisesti ja niistä annetaan palaute yhteenvetona siten, ettei vastaajia voi tunnistaa. Hyvä käytäntö luottamuksen säilyttämiseksi on se, että yrityksessä nimetään henkilö, jolle kyselyn tulostus vastuutetaan. Vastuuhenkilö suorittaa ilmapiirikyselyn pisteytyksen ohjeiden mukaan. Ilmapiirikartoituksesta annetaan palaute työntekijöille sovitun aikataulun mukaisesti. Kartoituksen tuloksia voidaan käyttää yhteisen keskustelun ja kehittämisideoinnin pohjaksi. Tämän kartoituksen tarkoituksena on selvittää henkilöstön viihtymistä ja hyvinvointia työssä. Kysely suoritetaan nimettömänä. Alla on 20 väittämää. Vastaa kuhunkin, oletko samaa mieltä väittämän kanssa. Väittämä 1. Työni ja työtehtäväni ovat kiinnostavia ja innostavia. 2. Työni on sitä, mitä haluankin tehdä. 3. Nykyinen palkkani on oikeudenmukainen. 4. Työmotivaationi on korkea. 5. Työpisteeni työskentelyolosuhteet ovat erittäin hyvät. 6. Työssä jaksaminen ei tuota minulle ongelmia. 7. Työni ei tuota minulle ali- ja/tai ylirasittumista eikä fyysisiä vaivoja. 8. Viihdyn työyhteisössäni hyvin. 9. Työryhmässäni kaikki noudattavat sovittuja pelisääntöjä. 10. Työkuormitus jakautuu työyhteisössäni oikeudenmukaisesti. 11. Henkilöstöä kohdellaan työpaikallamme tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta tai muista eroista riippumatta. 12. Työyhteisössämme ei esiinny esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja. 13. Työyhteisössämme ei esiinny henkilöstön keskeisiä ristiriitoja. 14. Työyhteisössämme ei esiinny kiusaamista eikä simputusta. 15. Esimieheni on tasapuolinen ja oikeudenmukainen. 16. Esimieheni on ystävällinen ja hänen puoleensa on helppo kääntyä. 17. Esimieheni kertoo riittävän selkeästi, mitä hän minulta kulloinkin odottaa. 18. Saan esimieheltäni riittävästi tietoa minulle tärkeistä asioista. 19. Saan riittävästi palautetta esimieheltäni. 20. Uskon työskenteleväni nykyisessä työssäni vielä pitkään. Vapaat kommentit Täysin eri mieltä Melko paljon eri mieltä Lievästi eri mieltä Lievästi samaa mieltä Melko paljon samaa mieltä Täysin samaa mieltä 21

21 Koko organisaation hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä Edellä olevan kyselyn avulla saadaan esille ilmapiiritekijöiden ohella myös yritystä ja sen hyvinvointia koskevaa tietoa. Kyseessä on työntekijöiden kokemustieto. Yrityksen hyvinvointia koskevaa tietoa on kerättävissä myös jo olemassa olevista asiakirjoista (strategiat, talousarvio, tulos, henkilöstöresurssit, osaaminen, sairauspoissaolot jne.) Työhyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuutta tulee siis lähestyä puhtaasti myös yrityksen ja organisaation terveysnäkökulmasta käsin. Hyvinvoivan organisaation tunnusmerkkejä ovat Mankan (2006) mukaan: - arvot - yhteinen visio tulevaisuudesta ja strateginen toimintasuunnitelma sen toteuttamiseksi - muutoksen johtamisen taito ja jatkuva kehittyminen - uudistumista tukeva toimintatapa eli yrityskulttuuri - joustava rakenne Vilkkumaa (2007) on löytänyt yksitoista askelmaa yrityksen toimintakyvyn parantamiseksi: 1. Kehitä filosofia 2. Varmista toimintakyky 3. Aseta tavoitteet ja päämäärät 4. Selvitä missä olet 5. Laadi toimintasuunnitelmat 6. Määrittele johtaminen 7. Ratkaise tärkeysjärjestys 8. Ymmärrä ja tule ymmärretyksi 9. Hyödynnän yhteisvoimaa 10. Toteuta sisäinen viestintä 11. Pidä arvolupaus Näistä lähteistä löydät lisää aiheeseen liittyviä ajatuksia ja vinkkejä työkaluiksi Järvinen, P Ammattina esimies. Ekonomia, WSOYpro. WS Bookwell Oy, Juva. Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Kataja, J., Taitolajina työ. Johtaminen ja sisäinen motivaatio. Edita, Edita Prima Oy, Helsinki. Manka, M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Talentum, Karisto Oy, Hämeenlinna. Räty, T Kehittäminen on arjen yhteistyötä. Työyhteisöviesti 3/2007, siv Työturvallisuuskeskus Työturvallisuus työpaikalla työkirja. Skyttä, A Tiimiytys ja sen läpivienti. Matkalla kohti matalampia organisaatioita. Yritystaito, Otava. Vesterinen, P.(toim.) Työhyvinvointi ja esimiestyö. WSOYpro. WS Bookwell Oy, Juva. Vilkkumaa, M Viisas yritys, 11 askelta menestykseen. Yrityskirjat Oy. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 22

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen 1 Hyvä työelämän laatu koostuu ennen kaikkea mahdollisuudesta

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot