HENKILÖSTÖSTRATEGIA Hämeenkyrön kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖSTRATEGIA Hämeenkyrön kunta"

Transkriptio

1 toimikunta Hallitus Valtuusto HENKILÖSTÖSTRATEGIA Hämeenkyrön kunta Hämeenkyrön kunta on arvostettu työnantaja

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. JOHDANTO 2. TYÖVOIMAN RIITTÄVYYS 2.1. Henkilöstövalinnat 2.2. Perehdyttäminen 2.3. Tuotantotavat 3. HYVÄ TYÖPAIKKA 3.1. Johtajuus ja luottamus 3.2. Kannustava palkitseminen 3.3. Työn ja perheen yhteensovittaminen 3.4. Työhyvinvoinnin vahvistaminen 3.5. Työurien pidentäminen 3.6. Henkilöstön kunto-ohjelma 3.7. Työkykyä ylläpitävä toiminta 4. OSAAMINEN 4.1. Hiljainen tieto ja mentorointi 4.2. Koulutus 4.3. Tehtäväkierto ja urakehitys 4.4. Esimiesten aseman vahvistaminen 5. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

3 1. JOHDANTO 3 Hämeenkyrön kunnan tavoitetila eli visio vuodelle 2020 on olla menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuinkunta kansallismaisemassa (Hämeenkyrön kuntastrategia 2011). Kuntastrategiassa on valittu kuusi strategista keinoa tavoitetilan saavuttamiseksi. Vahva ja vetovoimainen asuinkunta ja kehittyvät kylät Huolehdittu kansallismaisema ja ympäristö Taloudellisesti vahva ja peruspalveluita tuottava kunta Elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä Kestävä tulevaisuus Arvostettu työnantaja Kuntastrategiassa arvostettu työnantaja on määritelty seuraavasti: Kunta on houkutteleva työnantaja, jonka henkilöstö viihtyy työssään. Hämeenkyrö haluaa olla arvostettu ja haluttu työnantaja. Kunta huolehtii kannustus- ja palkitsemisjärjestelmien ajanmukaisuudesta sekä työssä viihtyvyydestä ja jaksamisesta sekä oikeudenmukaisesta kohtelusta. Kuntalaisia palvelee ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja yhteistyökykyinen henkilökunta. Työnantajan ja työntekijöiden välillä on molemminpuolinen luottamus ja arvostus. Strategiakauden aikana kunta toteuttaa henkilöstöstrategian, jossa pohditaan tulevaisuuden rekrytointiperiaatteita ja esitetään keinoja työn viihtyvyyden ja palkitsemisjärjestelmien kehittämiseksi. Tämä henkilöstöstrategia kuvaa kunnan henkilöstöpolitiikan tavoitteita ja lopputulos toteutuu lopulta työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan kautta. Valtuuston hyväksymänä strategiana se asettaa tavoitteet toimivalle johdolle toteuttaa strategiaa yhdessä henkilöstön kanssa. n on palvelustrategian tapaan elettävä ajassa eli voi tulla esiin uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja ja optimaalinen toimintatapa saattaa ulkoisistakin syistä muuttua. Siksi henkilöstöstrategia ei voi olla sitova lupaus henkilöstöpolitiikan yksityiskohtaisesta sisällöstä. Hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti toimittaessa toiminnan ja toimintatapojen uudelleenarviointi on koko organisaation yhteinen asia. Strategian toteutumisen vuosittainen seuranta tapahtuu viidennen luvun mukaisesti henkilöstökertomuksen avulla.

4 Kunnan toiminta riippuu aina lopulta taloudellisesta toimintakyvystä eli vain terve käyttötalous ja oikein mitoitetut ja ajoitetut investoinnit turvaavat sekä palvelustrategian että henkilöstöstrategian toteutumisen edellytykset. Kunnan taloudellisen tilanteen vakava heikkeneminen vie edellytykset toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Siksi koko kuntaorganisaation yhteinen tavoite on ylläpitää kunnan palvelut haluttuina ja taloudellisesti tehokkaina. Hyvin menestyvän kunnan henkilöstön palveluasenne on aktiivinen ja asiakkaan tarpeisiin ratkaisua tavoitteleva. 4 Toimikunnan jäsenet: Asko Myllymäki, puheenjohtaja Mauri Lepola, varapuheenjohtaja Raija Mäensivu, jäsen Susanna Palomäki, jäsen Timo Lager, jäsen Marjo Jokinen, jäsen Vilho Ponkiniemi, jäsen Erkki Jortikka, sihteeri ARVOSTETTU TYÖNANTAJA Hämeenkyrön kunnalla on hyvän maine henkilökunnan ja kuntalaisten silmissä. Henkilöstö viihtyy työnantajan palveluksessa ja työnantajan palvelukseen hakeudutaan mielellään. Työnantaja noudattaa lakeja ja hyviä työantajatapoja, on nykyaikainen, työt ovat mielenkiintoisia ja työilmapiiri on kannustava. Työnantajan arvostusta mitataan säännöllisesti tehtävillä henkilöstökyselyillä. Niiden tulokset käsitellään yksiköittäin ja tarvittavat toimenpiteet tehdään viipymättä. 2. TYÖVOIMAN RIITTÄVYYS Kunnan rekrytointitarve on eläkepoistumaa suurempi. Suurten ikäluokkien siirtyessä työelämästä eläkkeelle tilalle tulee palkata uusia työntekijöitä. Työvoiman liikkuvuus on lisääntymässä. Hämeenkyrön kunnan kilpailukykyä hyvänä työnantajana ylläpidetään suhteessa muihin kuntiin ja työnantajiin. Hämeenkyrö sijaitsee Tampereen työssäkäyntialueella, jossa on suuret työmarkkinat. Koulutuspaikkojen läheisyys tuo Hämeenkyrölle kilpailuedun nuoria työntekijöitä palkattaessa.

5 Hämeenkyrö on tunnettu ja näkyvä työnantaja. Työpaikkojen markkinoinnissa tuodaan esille kunnan työpaikkojen myönteiset puolet kussakin ammatissa sekä kunnan lyhyt etäisyys Tampereesta ja lähikunnista. Hämeenkyrö on myös luonteva asuinpaikka. 5 Kunnan määrätietoinen markkinointi hyvänä työ- ja asuinpaikkana Vakinaisten työsuhteiden suhteellisen määrän nostaminen kaikista työsuhteista Kunta toimii aloitteellisesti kunnan kannalta tarpeellisen koulutuksen järjestämisessä Vakinaisten tehtävien täyttöasteen sekä hakijamäärien kehityksen seuraaminen. Avoimena olevien tehtävien määrän seuraaminen HENKILÖSTÖVALINNAT Henkilön rekrytointi on merkittävä ja pitkälle vaikuttava päätös. Ennalta ei voi tietää miten valittava henkilö tulee onnistumaan työssään. Toisaalta rekrytointi on mahdollisuus työyhteisön ammattitaidon kohottamiseksi. Onnistuneen rekrytointiprosessin läpivienti vaatii ammattimaista esimiestyötä. Rekrytointiprosessissa on viisi vaihetta. 1. Tehtäväprofiilin määrittely 2. Rekrytointipäätös 3. Hakijoiden etsiminen 4. Valinta 5. Palkkauspäätös Tehtäväprofiili kuvaa keskeisen sisällön ja valittavaa henkilöä koskevat päävaatimukset. Profiilista saadaan rekrytointiprojektia ohjaava perusrunko ja valintakriteeristö. Tehtäväkuva on osa vaatimusprofiilia. Sekä hakijalle, että valitsijalle on tärkeää, että tehtäväkuvauksessa kerrotaan, miten tehtävässä onnistumista mitataan. Valintapäätös perustellaan pätevyyden, osaamisen ja motivaation suhteen. Esimiestehtäviin valittavan soveltuvuus esimiestyöhön arvioidaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.

6 Henkilöstövalinnat valmistellaan huolellisesti Etsitään uusia rekrytointikeinoja Hakijoiden osaamista ja ominaisuuksia arvioidaan suhteessa tehtäväprofiiliin Hakijoiden arvioinnissa käytetään mahdollisuuksien mukaan haastattelutukea Valintapäätös perustellaan 6 Esimies arvioi valintapäätöstä kehittämiskeskustelun yhteydessä PEREHDYTTÄMINEN Uusi työntekijä perehdytetään suunnitelmallisesti uuteen työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työtovereihin. Lisäksi käsitellään työturvallisuuteen ja muihin työolosuhteisiin sekä henkilöstöpalveluihin liittyvät asiat. Perehdyttäminen koskee kaikkia rekrytoitavia henkilöitä, myös sijaisia ja harjoittelijoita sekä kunnan sisällä uusiin tehtäviin siirtyviä henkilöitä. Uuden työntekijän kohdalla keskitytään organisaatioon perehtymiseen, uusiin tehtäviin siirrettäessä painotetaan työtehtäviä. Perehdyttäminen koskee kaikkia uudessa tehtävässä aloittavia Perehdyttämiseen varataan riittävä aika Uusille työntekijöille tehdään tiedusteluja perehdytyksen toteutuksesta. Perehdyttämisen onnistumisesta keskustellaan kehityskeskustelun yhteydessä. 2.3 TUOTANTOTAVAT Kunnan palveluita tuotetaan palvelustrategiassa määritetyllä tavalla kunnan omalla henkilökunnalla tai seudullisesti yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Palveluita voidaan tuottaa myös ostopalveluina yksityisiltä tai kolmannen sektorin edustajilta. Tuotantotavat vaikuttavat henkilöstön määrään ja ammatilliseen rakenteeseen. Tuotantotavan valintaan vaikuttavat kulloisetkin toiminnalliset ja talou-

7 delliset seikat, joihin kunta voi vaikuttaa. Osa tuotantotavan valintaan vaikuttavista asioista on kunnan vaikutusvallan ulkopuolella. Kunnan keskeiset palvelut ja avaintehtävät on perusteltua tuottaa kunnan omalla henkilökunnalla. Muiden tehtävien kohdalla tulee avoimesti arvioida eri vaihtoehtoja. 7 Kunnan palvelustrategiassa määritellyt ydinpalvelut tuotetaan kunnan omalla henkilökunnalla Eri tuotantovaihtoehtoja arvioidaan avoimesti Palvelujen eri tuotantotapojen etuja ja haittoja vertaillaan henkilöstön kannalta verrokkikuntien kesken. 3. HYVÄ TYÖPAIKKA Ammattitaitoinen henkilökunta viihtyy hyvässä työpaikassa. Hyvä työpaikka on tuottava ja sinne halutaan tulla työhön. Työpaikalla on hyvä ilmapiiri ja työpaikkakiusaamista ei hyväksytä. 3.1 JOHTAJUUS JA LUOTTAMUS Lyhyin tie luottamukseen on toimia luottamuksen arvoisesti. Esimies toimii tasapuolisesti, on rehellinen, pitää sanansa ja ajattelee yhteistä etua. Esimies on oikeudenmukainen. Hän kantaa vastuunsa sekä henkilöstöstä että tuloksesta. Esimies kykenee käsittelemään myös työpaikan vaikeita asioita. Esimiehet arvostavat omaa ja alaistensa työtä. Esimiehet toimivat avoimesti ja rehellisesti sekä kunnan edun mukaisesti Esimiestyölle varataan riittävästi aikaa. Esimies kuuntelee työntekijää ja keskustelee hänen kanssaan. Kehittämiskeskustelut esimiehen ja työntekijän välillä käydään vuosittain ja tarvittaessa

8 Henkilöstökyselyssä arvioidaan esimiesten vuorovaikutustaitoja. Kehittämiskeskustelujen käymistä seurataan KANNUSTAVA PALKITSEMINEN Palkka on tärkeä kannustin. Työntekijän tulee kokea, että hänen työnsä vaativuus, ammattitaito, pätevyys ja työn tulokset vaikuttavat palkkaan ja ne on oikeudenmukaisesti huomioitu. Kunta ottaa käyttöön työehtosopimusten puitteissa kannustavia palkanosia. Kannustava palkkaus edellyttää arviointijärjestelmiä, joiden tulee olla selkeitä ja yksinkertaisia. Esimiehillä on tärkeä asema työn vaativuuden ja tulosten arvioitsijoina. Oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkapolitiikan tueksi luodaan arviointijärjestelmät tehtäväkohtaisen, suoritukseen perustuvan ja henkilökohtaisen palkanmäärityksen perustaksi yhteistyössä ammattijärjestöjen kanssa. Kunnassa käytetään myös aineetonta palkitsemista. Aloitetoimintaa kannustetaan ja muistamisohje pidetään ajan tasalla. Aito ja rehellinen palaute koetaan kannustavaksi silloinkin, kun se sisältää kehittämisehdotuksia. Oikeudenmukainen ja kannustava palkka perustuu tehtävien vaativuuteen, kokemukseen, henkilökohtaisiin tuloksiin sekä työyhteisön tuloksellisuuteen. Esimiehet antavat rakentavaa palautetta Työpaikoilla on kannustava ilmapiiri Työntekijät, esimiehet, pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut arvioivat kannustinjärjestelmien toimivuutta määräajoin TYÖN JA YKSITYISELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN Asiaa tulee tarkastella koko elämänkaaren näkökulmasta. Lasten vanhemmilla on oikeus jäädä hoitamaan sairastunutta lasta kotiin. Työehtosopimukset eivät sisällä vastaavaa etuutta kun on kyse työntekijän huonokuntoisesta vanhemmasta. Sijaisten hankinta, varahenkilöjärjestelmän ylläpitäminen ja töiden uudelleen organisointi ovat työnantajan vastuulla.

9 Työntekijän työn ja perheen vaatimukset sovitetaan yhteen voimassa olevien sopimusten ja työpaikan vaatimukset huomioon ottaen Varahenkilöjärjestelmät toimivat joustavasti 9 Henkilökuntakyselyssä selvitetään työnantajan joustavuutta tilanteissa kun työntekijä tarvitsee äkillistä vapaata läheisen hoidon järjestämiseksi TYÖHYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN Työhyvinvointi rakentuu työyhteisön ja sen jäsenten yksilöllisistä tekijöistä. Työhyvinvoinnin edistäminen on strateginen toimintatapa ja osa tuloksellista henkilöstön johtamista. Työhyvinvointi koetaan myönteisenä työelämän laatuna. Työhyvinvointiin vaikuttavat työn sisältö, työn organisointi, työolot, työyhteisön toimivuus, johtaminen, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen sekä työpaikan koko toimintatapa. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen on monitahoista toimintaa. Se yhdistää yksilön, työyhteisön, työympäristön ja osaamisen toiminta-alueet kokonaisuudeksi. Työhyvinvointiin vaikutetaan myös pienillä ja yksinkertaisilla asioilla. Ympäristöä ja työtapoja kehitetään terveellisemmiksi. Työskentelyolosuhteet tehdään sellaisiksi, että työntekijä voi hyödyntää osaamistaan ja tuntea tekevänsä mielekästä ja tärkeää työtä. Työhyvinvoinnin kehittäminen on tavoitteellista henkilöstöjohtamiseen kuuluvaa toimintaa Työhyvinvointia toteutetaan yhdessä työnantajan ja henkilöstön kanssa Työntekijöille annetaan selkeät vastuut ja he voivat suunnitella omaa työtään Työ muodostaa monipuolisen ja mielekkään kokonaisuuden Työ on fyysisesti ja henkisesti tekijöilleen sopiva Työnantaja seuraa henkilökunnan kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja työkyvyn kehitystä säännöllisesti.

10 3.5. TYÖURIEN PIDENTÄMINEN Työurien pidentäminen on kansallinen tavoite. 10 Työ suunnitellaan niin, että se ottaa huomioon henkilön rajoitukset ja tarjoaa samalla mahdollisuuden kehittyä ammatissaan. Haasteena on toteuttaa joustokäytäntöjä siten, että se ei aiheuta toiminnalle häiriötä tai epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia työyhteisön sisällä. Työtehtävien muutosten ja töiden uudelleenarvioinnin säännöllisyys Työaikapankin käyttöönotto Työaikajärjestelyjen säännöllinen arviointi Perhevapaiden joustava sopiminen Opintovapaiden edistäminen Molemmin puolin joustavien eläkeratkaisujen neuvotteleminen Työnantaja seuraa työkyvyttömyys-, varhais- ja vanhuuseläkkeelle siirtyvien työntekijöiden eläkkeelle siirtymisiän keskiarvojen kehitystä HENKILÖSTÖN KUNTO-OHJELMA Kunnan henkilökunta voi ilmoittautua kunto-ohjelman piiriin. Ilmoittautuneet sitoutuvat noudattamaan säännöllistä kunto-ohjelmaa sekä osallistumaan yhteisiin kunto- ja virkistystapahtumiin. Kuntotesti järjestetään kahdesti vuodessa. Henkilökunnan liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä tehostetaan Työnantaja aktivoi omaehtoiseen kunnon ylläpitämiseen ja muiden terveellisten elämäntapojen noudattamiseen Työnantaja seuraa kunto-ohjelman piirissä olevien lukumäärää, aktiivisuutta ja kuntoa.

11 3.7. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävä toiminta (Tykytoiminta) on työyhteisön ja työpaikan eri osapuolten yhteistoimintaan perustuvaa aktiivista sitoutumista ja osallistumista. Edellytyksenä on, että yhteisö antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa tykytoiminnan suunnitteluun. Johtamisen ja esimiestyön kaikilla tasoilla tulee edistää työhyvinvointia. Työterveyshuoltolaissa korostetaan lisäksi toiminnan suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta sekä työterveyshuollon osuutta työ- ja toimintakyvyn edistäjänä. 11 Tulevaisuudessa työkykyä ylläpitävää toimintaa kehitetään niin, että se vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tällöin painopiste siirtyy fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ohella myös henkisen ja sosiaalisen työkyvyn, yhteisön toimivuuden ja ikääntyneen työkyvyn ja osaamisen varmistamiseen. Myös eri syistä työrajoitteisten, vajaakuntoisten ja niin sanotusti haavoittuvien ryhmien työkyvyn säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Esimiehen tehtävä on huolehtia siitä, että työyhteisössä järjestetään kerran vuodessa hyvinvointipäivä. Työn ja työympäristön kehittäminen Työyhteisön ja organisaation toimivuuden parantaminen sekä Työtekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistäminen Seurataan työpaikkojen kehittämishankkeita ja työntekijöiden terveydentilan ja ammattitaidon kehittymistä. 4. OSAAMINEN Osaamisen merkitys korostuu toimintaympäristön muuttuessa. Suunnitelmallinen henkilöstökoulutus on osa strategista henkilöstöjohtamista. Kaikilla palveluyksiköillä on vuosittain päivitettävä koulutussuunnitelma. Osaamistarpeet kartoitetaan kehittämiskeskustelujen yhteydessä. Kehittämiskeskustelujen tarkoituksena on suunnata henkilöstövoimavarat tärkeimpien asioiden hoitamisen yksikön tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaaminen jaetaan ammatilliseen ja työnjohdolliseen osaamiseen. Esimies- ja alaistaidot ovat osa henkilökunnan osaamista. Henkilöstön omia ammatillisen kehittymisen tavoitteita ja kunnan osaamistarpeita sovitetaan yhteen.

12 Esimiehet seuraavat jokaisen työntekijän osaamista ja sen kehittymistä Jokainen työntekijä ylläpitää omaa ammattitaitoaan 12 Henkilökunnan kouluttautuminen ja pätevöityminen tallennetaan henkilön tietoihin Populus -järjestelmään. Jokainen esimies seuraa palveluyksikön osaamisen kehittymistä HILJAINEN TIETO JA MENTOROINTI Työpaikan toimintaa ohjaavat tieto ja kokemus. Hiljaista tietoa ovat yhteiset arvot, toimintatavat sekä tieto hyvistä käytännöistä erilaisissa palvelutilanteissa. Mentorointi on prosessi, jossa kokenut ja arvostettu työntekijä (mentori) opastaa nuorempaa työntekijää (aktoria) kehittymään taitavaksi ammattilaiseksi. Aktorin tavoitteet suunnataan työyhteisön strategian ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Mentorointi toimitetaan tavallisesti työparina, mutta mentorilla voi olla myös aktoriryhmä. Perehdyttämisen arviointi voidaan tehdä itsearviointina uuden työntekijän rekrytointiarvioinnin yhteydessä. Esimiehet tukevat nuorempien ja vanhempien työntekijöiden parityöskentelyä sekä ehdottavat mentorointisuhteita. Palvelussuhteiden päättäneiden kanssa käydään lähtökeskustelu Hiljaisen tiedon siirtymistä arvioidaan työntekijöille ja esimiehille tehtävillä kyselyillä KOULUTUS Koulutus jaetaan ammatilliseen koulutukseen, täydennyskoulutukseen, jatkokoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen.

13 Kunnan palveluiden tuottaminen edellyttää ammattitaitoista henkilökuntaa, jonka ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Kunta osallistuu eri tavoin henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kunta voi tukea ammatillisen perustutkinnon suorittamista, kun kunnalla on erityinen työvoiman tarve. 13 Oppisopimuskoulutusta käytetään henkilöstön ammatillisen koulutuksen hankkimiseen niissä tehtävissä, joissa kunnalla on työvoiman tarvetta. Erityisin perustein kunta voi solmia työsuhteen oppisopimuksen pohjalle. Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä henkilökunnan ammattitaitoa. Täydennyskoulutus liittyy kiinteästi työhön ja sen kehittämiseen. Tarvittavan täydennyskoulutuksen järjestäminen ja kustannusvastuu on kunnalla. Jatkokoulutuksella hankitaan muodollinen kelpoisuus uusiin vaativampiin tehtäviin. Jatkokoulutukseen osallistuminen tapahtuu harkinnanvaraisesti tuettuna tai palkattomalla työlomalla henkilön omalla kustannuksella. Uudelleenkoulutus mahdollistaa työntekijän siirtymisen toisiin tehtäviin kunnassa tai toisen työnantajan palvelukseen. Uudelleenkoulutustarpeen voi aiheuttaa muuttuneet työolosuhteet tai työntekijän työkyvyn muutos. Kunta osallistuu uudelleenkoulutuksen kustannuksiin yhdessä Kansaneläkelaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen kanssa kulloinkin harkittavalla tavalla. Henkilökunnan kouluttamisella ja koulutuksen tukemisella varmistetaan kunnan henkilökunnan korkea ammattitaito. Henkilökunta kokee kunnan oleva koulutusmyönteinen työnantaja, joka edellyttää henkilökunnan pitävän huolta ammattitaidon ylläpitämisestä Työn muuttuessa tai työkyvyn alentuessa selvitetään uudelleen sijoittamismahdollisuudet, mahdollinen koulutustarve sekä keinot tarvittavan koulutuksen hankkimiseksi. Henkilökunnan koulutus tilastoidaan henkilötasolla. Henkilökunnan koulutusta seurataan henkilö- ja ryhmätasolla. Vähimmäistavoitteena on lakisääteisten koulutusvaatimusten täyttäminen.

14 4.3. TEHTÄVÄKIERTO JA URAKEHITYS Tehtäväkierto ja urakehitys liittyvät oppimisprosessiin osana elinikäistä oppimista. Elinikäinen oppiminen on pitkälti työssäoppimista. 14 Uudelleensijoituksella turvataan henkilöstön työsuhteen jatkuminen tilanteissa, joissa työntekijä ei selviydy nykyisessä tehtävässä. Uudelleensijoittaminen tapahtuu tällöin terveydellisin perustein työkykyä ja osaamista vastaavaan tehtävään. Hämeenkyrön kunnassa tuetaan urakiertoa ja rotaatiota. Erityisesti esimiestehtävissä olevia kannustetaan tutustumaan erilaisiin palveluyksiköihin. Tehtävänkierrossa ei kuitenkaan saa olla kyse vain omasta vaihtelunhalusta, vaan siitä tulee olla hyötyä myös työyhteisölle. Tavoitteena on tehtävien muuttaminen viiden kymmenen vuoden välein tehtävästä riippuen. Henkilökunnalla on todellinen mahdollisuus edetä urallaan kunnan palveluksessa Tehtäväkierto koetaan myönteisenä ja motivoivana muutoksena työssä Uudelleensijoitukseen suhtaudutaan myönteisesti Vuosittain seurataan henkilökunnan sisäistä kiertoa ja urakehitystä ESIMIESTEN OSAAMISEN JA ASEMAN VAHVISTAMINEN Esimiestyön kehittäminen toteutetaan keskitetyn esimieskoulutuksen avulla. Pitkän ajan tavoitteena on, että kaikki esimies- ja asiantuntija-asemassa olevat henkilöt osallistuvat esimerkiksi JET koulutukseen (johtamisen erikoisammattitutkinto). JET tutkinnon suorittaneille asiantuntijoille ja esimiesasemassa oleville järjestetään vuosittain johtamiseen liittyvää jatkokoulutusta asiantuntijaluennoin ja osallistumalla erilaista johtamista, työn hallintaa ja esimiesten valmiuksia parantaviin hankkeisiin. Johtoryhmän jäsenten ja heidän sijaisina toimiville tarjotaan tuettua mahdollisuutta osallistua soveltuvaan MBA koulutukseen. Säännöllisesti pidettävillä esimiespalavereilla varmistetaan esimiesten tiedonsaanti koko kunnan ajankohtaisista asioista.

15 Työntekijä ja esimiesasemassa olevien tehtäväkohtaisen palkan eroa lisätään valtakunnallisen kehityssuunnan mukaisesti. Näin pyritään turvaamaan esimiestyöhön kykenevien henkilöiden halukkuus esimiestehtäviin. 15 Esimiehet johtavat palveluyksikön toimintaa. Yksiköt toimivat tehokkaasti. Henkilökunta on tyytyväinen esimiehiinsä. Esimiehet arvioivat asemaansa itsearviointina. 5. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Henkilöstöpäällikkö ja pääluottamusmiehet seuraavat strategian toteutumista ja raportoivat kunnanjohtajalle ja johtoryhmälle. Henkilöstökertomuksessa esitetään arvio strategian toteutumisesta.

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2016-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 3.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa. 7. Henkilöstön osallistuminen edistää työhyvinvointia

1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa. 7. Henkilöstön osallistuminen edistää työhyvinvointia Lapin yliopiston henkilöstöstrategia SISÄLTÖ 1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa 2. Strategiaa tukeva osaaminen 3. Osaamisen rekrytointi 4. Perehdyttäen yliopistoyhteisöön 5. Osaamisen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2013 Itä-Suomen yliopisto

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2013 Itä-Suomen yliopisto Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Itä-Suomen yliopisto 8.0.0 Yhkan hallintopalvelukeskus verrattuna tiedekuntaan Työhyvinvointikysely Taustatiedot Kampus Joensuu % Kuopio % Savonlinna 7% Muu % Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016 Käsitelty YT-toimikunnassa 25.1.2015 Käsitelty johtoryhmässä 28.1.2015 Käsitelty kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Kehityskeskustelut kerran vuodessa Vaihtoehtona yksilö/ryhmäkeskustelu

Kehityskeskustelut kerran vuodessa Vaihtoehtona yksilö/ryhmäkeskustelu 1 TYÖHÖNSÄ MOTIVOITU JA OSAAVA HENKILÖSTÖ ON KAUPUNGIN TÄRKEIN VOIMAVARA Tehtäväkuvat ajan tasalla ja tehtävät tarpeeksi haastavia (osaaminen, ammattitaito ja koulutus vastaavat tehtäviä) Kehityskeskusteluiden

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot