Työsuojelu ja työterveyshuolto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työsuojelu ja työterveyshuolto"

Transkriptio

1 5 Työsuojelu ja työterveyshuolto Työolojen ja terveyden kehitykseen voivat vaikuttaa mm. työterveyshuollon ammattihenkilöt, työsuojeluviranomaiset ja työpaikkojen oma henkilöstö. Onnistuneen työsuojelun perusta on työpaikoilla tehokas ja muuhun toimintaan yhdistyvä työsuojeluyhteistyö. Työterveyshuollon tavoite on ehkäistä työperäisiä sairauksia sekä tukea ja edistää työkyvyn ylläpitoa. Työsuojelupiirit valvovat ja kehittävät oman alueensa työoloja sekä huolehtivat työpaikkojen ja työntekijöiden ohjauksesta ja neuvonnasta. Työpaikoilla toteutetaan laajasti työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. 5.1 Työsuojelutoiminta työpaikoilla Työturvallisuus nähdään osana työpaikan toimintaa mukaan lukien tuottavuus ja kilpailukyky. Uuden työturvallisuuslain pohja on nykyaikainen turvallisuusajattelu, jonka ominaispiirteitä ovat työturvallisuusjohtaminen ja jatkuvan parantamisen periaate Työsuojeluhenkilöstön osaamista on tarpeen vahvistaa, sillä koulutukseen heistä on osallistunut vain 30 %. Uudet kehittämisen toimintatavat ovat yrityslähtöisiä toimintaverkostoja ja tiedonvertailun alueita, kuten nolla tapaturma -ohjelma Riskienhallinnan osuvia toimenpiteitä ovat tavoitetasojen valinta, pitkäjänteinen toimenpiteiden suunnittelu, vertailutiedon hyväksikäyttö ja tiivistelmien tekeminen johdolle päätöksentekoa varten Riskien hallinnan onnistuminen ja monipuolisuus riippuu selkeästi turvallisuusjohtamisen toimivuudesta yrityksissä Työpaikat eriytyvät turvallisuuden kehittymisen suhteen Työsuojelutoiminta on palautumassa linjaorganisaatiolle, mikä asettaa vaatimuksia linjaesimiehen johtamiseen, turvallisuuteen liittyvään osaamiseen ja tietotaitoon Työsuojelutoiminnan periaatteiden kehitys Työturvallisuus ja työsuojelu nähdään aikaisempaa merkittävämpänä osana työyhteisöjen koko toimintaa mukaan lukien toiminnan tuloksellisuus, tuottavuus, kilpailukyky, eettisyys ja yhteiskuntavastuu, toiminnan laatu sekä kestävä kehitys. Työturvallisuus on yksi Euroopan unioninkin sosiaalipolitiikan tärkeimmistä aloista. Euroopan yhteisöjen työsuojelustrategia 237

2 ( ) korostaa, että terveelliset ja turvalliset työjärjestelyt ja työympäristö ovat talouden ja liikeyritysten tulostekijöitä. Vuonna 2003 voimaan tullut Suomen työturvallisuuslaki (738/2002) luo hyvän perustan työolojen kehittämiselle. Lain pohjana on nykyaikainen turvallisuusajattelu, jonka ominaispiirteitä ovat turvallisuuskulttuuri ja työturvallisuuden järjestelmällinen hallinta sekä työolosuhteiden jatkuvan parantaminen. Kysymys on turvallisuusajattelun kytkemisestä osaksi työnantajana toimivan yrityksen tai julkisyhteisön koko toimintaa ja johtamisjärjestelmää. Työsuojelun valvontalain (44/2006) uudistamisen tavoite on tehostaa valvontaa ja edistää työsuojeluyhteistyötä työpaikoilla. Taloudellisten näkökohtien huomioon ottaminen ja hyödyntäminen työolojen kehittämisessä vahvistuu edelleen. Hyvät työolot yhdistetään entistä vahvemmin korkeaan tuottavuuteen. Työhyvinvoinnin kokonaisnäkökulmaa korostavaan käsitteeseen perustuva ajattelu ja toiminta ovat edelleen parantaneet edellytyksiä yhdistää työolojen parantaminen tuotantoon ja hyvään johtamiseen. Kansainvälisen työjärjestön teettämä vertailu linkittää puolestaan eri maiden maan kilpailukyvyn ja työturvallisuustilanteen selkeästi keskenään (ILO 2006). Riskikeskeistä työsuojelunäkökulmaa täydentää osaltaan 1990-luvulla syntynyt laatukeskeisyys. Sen yksi painopiste on henkilöstöön liittyen työkyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa. Integroidun johtamisjärjestelmän perusajatus on liittää ympäristön, laadun ja turvallisuuden hallintajärjestelmät yhdeksi kokonaisjärjestelmäksi. Työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmä OHSAS (2003) on ensimmäinen Suomessa laajasti yrityksissä käyttöön otettu turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka on sertifioitavissa osaksi yhtenäistettyä toimintajärjestelmää. Järjestelmän tavoite on vähentää häiriöitä tuotannossa, vähentää työstä poissaoloja ja lisätä tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä (Anttonen ja Visuri ym. 2001). Työsuojelun tila haastattelujen ja kyselyjen pohjalta 238 Työsuojelun tilasta työpaikoilla on rajallisesti tutkimuksia. Tässä työsuojelun tilaa työpaikoilla arvioidaan kolmella näkökulmalla: työsuojeluhenkilöstön, työsuojeluorganisaation kehittämisen ja työturvallisuuslain aiheuttamien muutosten kautta. Työsuojelun laatu ja kattavuus ovat Pohjois-Suomen tilastoista katsottuna alueellisesti vaihtelevia. Taso oli jo selkeästi paikoitellen laskusuunnassa johtuen verkostoyrityksistä, epätyypillisistä työsuhteista ja etätyöstä (Toimintaympäristöanalyysi 2003). Työsuojelun tilan jatkuvaan kehittämiseen tarvitaan analyysin mukaan sen laadun ja kattavuuden toistuvaa seurantaa, työsuojelukoulutuksen tehostamista, työterveyshuollon ja työsuojelun vaikuttavuuden seurantaa ja yhteistoimintaa. Lisäksi tarvitaan työsuojelun ja työkykyä ylläpitävien toimintamallien liittäminen osaksi laatujärjestelmiä ja laatujohtamista sekä työsuoje-

3 Kuva 68. Vaikuttavan työhyvinvointitoiminnan organisointi tulosyksikössä (Anttonen ym. 2006a) luhenkilöstön ilmoitusten kattavuuden parantamista. Työsuojelukoulutusta oli saanut vain noin 30 % työsuojeluhenkilöistä ja 3 % päätoimisista työsuojeluhenkilöistä. Nämä seikat on hyvä ottaa huomioon työsuojeluhenkilöstölle asettavissa haasteissa. Turvallisuusjohtamisen tehostamiseksi isossa valtion laitoksessa on kehitetty uusi työhyvinvointimalli, joka kuvaa hyvin tämän päivän turvallisuusjohtamisen haasteita (Anttonen ym. 2006a). Hankkeessa kehitetty pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti toimiva, arjessa näkyvä, selkeästi mittaroitu turvallisuusjohtamisen toimintamalli on myös vaikuttava työhyvinvoinnin toimintamalli. Työhyvinvointitoimikunnan toimintoihin määritettiin kuuluvaksi työsuojelu, työterveyshuolto, ympäristöterveys, ympäristönsuojelu, lääkintähuolto, sosiaalitoiminta, sielunhoito, liikunta, työpaikkaruokailu, kuntoutus ja henkilöstön virkistystoiminta. Työturvallisuuden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta lisättiin siten, että työhyvinvointitoimikunnan johdon edustaja vei kehittämistarpeiden yhteenvedot päätöksentekoon johtoryhmään (kuva 68). Kenttätyön vaikuttavuuden edistämiseksi otettiin käyttöön työsuojeluparit. 239

4 Haastattelujen (n = 17) perusteella osuvia johtamisen toimenpiteitä olivat riskeistä vaikuttavuuteen -ketjussa oikeiden dokumenttien valinta kehittämiseen, kuten strategia ja visio, yksikön toimintasuunnitelma, itsearviointi, työn opastus ja ilmapiiriraportti. Näitä työhyvinvointitoimikunta voi käyttää toiminnassaan. Jatkuvaa kehittämistä varten yksikköjen piti yhdistää turvallisuustoimintonsa johtamisen vuosisuunnitteluun. Vertailutiedon käyttämistä päätettiin tehostaa. Samankaltaisten yksiköiden vertailutiedoilla voitiin saavuttaa synergiaetuja turvallisuustoiminnan kehittämisessä. Riskienhallinnan osuviin toimenpiteisiin kuuluivat haastattelun perusteella selkeiden tavoitetasojen valinta, pitkäjänteinen toimenpiteiden suunnittelu, erilaiset torjuntaohjelmat, vertailutiedon hyväksikäyttö, tapaturmatiedon tehokas hyväksikäyttö ja tiivistelmien tekeminen johdolle päätöksentekoa varten. Riskienhallintaa pitäisi suunnitella, tehdä ja arvioida suurempina kokonaisuuksina sekä ennakoiden käyttäen hyväksi kaikkea käytössä olevaa asiaan kuuluvaa tietoa: laatu, työturvallisuus, riskienarviointi ja itsearviointi. Pientyöpaikkojen toimintapalaute 240 Riskinhallintaketjun toimivuutta pk-yrityksissä tutkineessa hankkeessa riskien hallinnan onnistuminen ja monipuolisuus riippui selkeästi turvallisuusjohtamisen toimivuudesta. Siksi riskinarviointimenetelmän tulisi myös sisältää analyysi turvallisuusjohtamisesta. Tehdyt torjuntatoimet perustuvat vallitsevasti riskin toteutumisen jälkiselvittelyyn, kun niiden tulisi perustua ennakoivaan riskinarviointiin. TTT-toiminnan tehostamisessa voitaisiin ottaa mallia yhteistyön ja palkitsemisen osalta johtamisen muista toiminnoista, kuten laadusta. Tutkimuksessa todettiin laatujärjestelmien tukevan TTT-toiminnan tasoa käytännössä (Anttonen ym. 2005b). Yrityksille ja asiantuntijoille tehdyn haastattelun mukaan pientyöpaikkojen turvallisuuden hallinta ja turvallisuuskulttuuri perustuivat johtamiseen ja esimiestyöhön (Hanhela ym. 2005). Johtamisessa korostui viisi asiaa: johtamistapa ja johdon sitoutuminen, arvot ja asenteet, vastuut ja työnjako, suunnitelmallisuus sekä perehdyttäminen ja työnopastus. Johtaja määritti linjan ja näytti suunnan. Esimiestyössä piti näkyä kiinnostuneisuus turvallisuusasioihin, jota edistettiin päivittäin omalla käyttäytymisesimerkillä ja yhdistämällä turvallisuusjohtaminen muuhun johtamiseen. Tämä tarkoitti turvallisuusasioiden huomioon ottamista toiminnan eri vaiheissa luonnostaan, ilman erityisiä toimenpiteitä. Turvallisuus nähtiin pientyöpaikoillakin kiinteäksi osaksi työtoimintaa. Työterveyshuollon rooli korostui pientyöpaikkojen työturvallisuustoiminnassa, koska pienillä työpaikoilla oli harvoin riittävää asiantuntemusta. Riskien arvioinnissa työter-

5 veyshuollon rooli painottui erityisesti tunnistettujen vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnin takia. Käytännössä työterveyshuollon voimavaroja ja mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen pidettiin vajavaisina (Hanhela ym. 2005). Työturvallisuuslain toimeenpano työpaikoilla mittarina työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslain toimeenpanoa työpaikoilla selvittäneiden kyselyjen mukaan työsuojelun toimintaohjelma oli laadittu 80 % työpaikoista (Salminen ym. 2006). Esimiehet ja toimihenkilöt arvioivat toimintaohjelman tehdyn useammin kuin yritysjohtajat ja työntekijät. Vähiten toimintaohjelmia oli tehty rakentamisen toimialalla, kirkon työpaikoissa ja eniten valtion työpaikoissa. Viimeisen kahden vuoden aikana työsuojelun toimintaohjelma oli päivitetty 68 %:lla työpaikoista. Neljäsosa ei ollut huolehtinut päivityksestä. Työpaikan toimijoista toimitusjohtajat ja virastopäälliköt arvioivat päivityksiä tapahtuneen vähiten. Työturvallisuuslain toimeenpano työpaikoilla -hankkeen haastatteluiden (n = 75) perusteella työpaikat jaettiin työturvallisuustyön edistymisen suhteen kolmeen ryhmään. Lain vaikutukset tulivat selkeimmin esiin ryhmän I työpaikoilla, joissa oli linjattu ja viestitty selkeät uuden lain hengen mukaiset työturvallisuuden kehittämisen tavoitteet. Tavoitteiksi työpaikoilla oli nostettu työhyvinvoinnin edistäminen, nolla tapaturmaa -ajattelu, sairauspoissaolojen vähentäminen, riskinarviointi ja yhteisen työpaikan työsuojelukäytäntöjen kehittäminen. Tavoitteet heijastivat työpaikoilla käynnissä olevaa työturvallisuustoiminnan laajenemista perinteisestä tapaturmantorjunnasta ennalta ehkäisevään turvallisuustyöhön. Käytännössä muutosta pidettiin osin haastavana, koska työsuojelutoimijoiden roolit muuttuivat sekä soveltuvat menetelmät ja työkalut Taulukko 41. Työsuojelun toimintaohjelman laadinta yleisimmillä toimialoilla (Salminen ym. 2006) toimiala % n teollisuus rakentaminen kauppa kuljetus ja tietoliikenne julkinen hallinto terveys- ja sosiaalipalvelut muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut kaikki toimialat yhteensä

6 puuttuivat. Muutos nähtiin kuitenkin välttämättömäksi, jotta turvallisuustoiminnan uusiin sisältöihin ja haasteisiin voidaan vastata. Ryhmän II työpaikoilla uudistettu työturvallisuuslaki oli sisäistetty viiveellä ja hajanaisemmin kuin ryhmän I työpaikoilla. Uudistettu laki oli otettu huomioon ja lain uusia sisältöjä oli käsitelty, mutta lain toteuttamiseen ei ollut järjestelmällisesti paneuduttu. Lain velvoitteisiin kiinnitettiin huomiota, ohjeita ja toimintatapoja luotiin tai uudistettiin tarpeen tullen. Työpaikoilla oli alettu toteuttaa uuden lain mukaisia käytäntöjä. Pääosin nämä työpaikat koostuivat pienistä ja keskisuurista työpaikoista, joissa työturvallisuustoiminta yleensä keskittyi työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelutoimikunnan työhön. Haasteena lain vaikuttavuudelle ovat ryhmän III työpaikat, joissa työturvallisuuslakia ei tunnettu, sitä ei ollut huomioitu tai muuten käsitelty. Pääosin nämä työpaikat olivat pieniä työpaikkoja, joissa ei ollut aktiivista työsuojelutoimintaa tai niissä ei toiminut erillistä työsuojeluorganisaatiota. Niillä työpaikoilla, joissa lakia ei tunnettu tai sitä ei ollut otettu huomioon, työturvallisuus miellettiin pääasiallisesti viranomaisvalvontaan liittyväksi ongelmakeskeiseksi toiminnaksi. Tulos kuvastaa selkeästi työpaikkojen eriytymistä turvallisuuden kehittymisessä. Pienten ja suurten työpaikkojen turvallisuudessa ja asenteissa on selkeitä eroja. Riskinarviointikäytäntöjen kehittymistä vaikeuttavat osaltaan myös päällekkäisten menetelmien ja käsitteiden käyttö. Esimerkiksi riskinarvioinnin suhde työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen on osittain epäselvä. Uudistettua lakia pidettiin pääasiallisesti helppona tulkita, eikä se ollut aiheuttanut työpaikoilla liiemmin epäselvyyksiä. Tulkintaongelmia oli kuitenkin omalla työpaikallaan havainnut vain 6 % vastaajista. Lisätietoa ja tarkempia sovellusohjeita kuitenkin kaivattiin työpaikoilla. Työpaikkojen turvallisuustyön edistämisen näkökulmasta jatkossa lienee tarpeellista täsmentää turvallisuuden hallintaan ja turvallisuusjohtamiseen liittyviä käsitteitä tutkimus- ja kehitystyön kautta sekä kehittää edelleen lain sisältöön liittyviä soveltamisohjeita. Työturvallisuusjohtaminen 2000-luvulla 242 Kansainvälinen suuntaus on, että turvallisuustiedot kuuluvat osana yritysten seurantajärjestelmään ja yritystoimintaan. Tällöin työturvallisuus vaikuttaa yritysten maineeseen ja niiden yhteiskuntavastuu korostuu tulevaisuudessa. Perustana on vapaaehtoisuus. Työturvallisuudessa on otettu käyttöön uudenlainen ajattelutapa kolmitasoisesta arvioinnista: lain vaatima taso, edistynyt taso ja paras käytäntö -taso. Lain vaatiman tason perusteet löytyvät lähinnä työturvallisuuslaista, siihen liit-

7 tyvistä asetuksista ja standardeista. Edistyneellä tasolla yritys on onnistuneesti lähtenyt kehittämään toimintaansa ja erottuu kilpailijoista osa-alueen edistyneellä toiminnalla. Paras käytäntö -tasolla oleva on alansa paras, tiennäyttäjä, jonka toimintamalleista ala ottaa mallia ja kilpailijat soveltavat niitä (Anttonen ym. 2005a). Tuottavuuden yhdeksi tärkeäksi tekijäksi on todettu myös työympäristön laatu. Työympäristön kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet vähentävät tapaturmista ja sairauspoissaoloista aiheutuvia kuluja (Suomessa yhteensä 6 miljardia euroa) ja vaikuttavat tuotannon häiriöttömyyteen. Työterveyden ja työturvallisuuden ennalta ehkäisevä toiminta on kustannuksilta tehokkainta. Tulosta on mahdollista saada aikaan pienilläkin panostuksilla ja investointi on yleensä tuottava (Anttonen ym. 1998). Nolla tapaturma -ohjelmaa voidaan pitää myös yrityksen aineettoman pääoman kartuttamishankkeena (Saari 2001). Se on suomalaisten työpaikkojen vapaaehtoisesti muodostama verkosto, jonka tavoite on turvallisuuden jatkuva edistäminen. Osallistumisen ehto on aito halu parantaa turvallisuutta ja pyrkiä kohti nollaa tapaturmaa. Ohjelman keskeinen toiminta-ajatus on kaikki henkilöstöryhmät motivoiva turvallisuusyhteistyö ja toinen toisiltaan oppiminen. Vuonna 2006 ohjelmaan oli liittynyt 120 suomalaista työpaikkaa. Toinen tärkeä 2000-luvun työturvallisuuden oppimisalue on ollut yritysten itsensä tilaama ja ylläpitämä turvallisuuskorttikäytäntö, jollaisen työntekijää Suomessa on suorittanut. Käytäntö on jo maailmanlaajuinen ja erittäin merkittävä käytännöllisen turvallisuustiedon ylläpitäjä (Aaltonen ym. 2006). Turvallisuuden johtamisen perusosat esimiestyössä ovat oman työn riskien arviointi, vaaratilanteiden ja tapaturmien tutkiminen, turvallisuustuokioiden pitäminen sekä kehittynyt työpaikkatarkastustoiminta. Tällainen perusteellinen paneutuminen turvallisuustoiminnan parantamiseen tuottaa tulosta (Simola 2005). Näin työsuojelutoiminta on palautumassa linjaorganisaatiolle, mikä asettaa vaatimuksia linjaesimiehen johtamiseen, turvallisuuteen liittyvään osaamiseen ja tietotaitoon. Koska linjaesimiehet tästä syystä vastaavat itsenäisemmin ja oma-aloitteisemmin turvallisuudesta, on heille järjestettävä laaja-alaista turvallisuuden johtamisen käytännönläheistä koulutusta (Simola 2005). Työsuojelutoiminnan onnistumiseen vaikuttavat johdon aktiivisuus, tavoitteellisuus, sitoutuneisuus, kiinnostuneisuus ja tuki sekä toisaalta työsuojeluhenkilöstön henkilökohtaiset ominaisuudet, toimintatapa ja aktiivisuus. Työsuojelun strategisessa ja päivittäisjohtamisessa tarvittaisiin syy-seuraustiedon lisäksi yhtenäisiä ja hyviksi tiedettyjä käytäntöjä ja menettelytapoja. Niillä voidaan mitata, arvioida ja seurata työympäristön tilaa sekä henkilöstön työkykyä ja työssä jaksamista sekä toisaal- 243

8 ta suunnitella ja toteuttaa työhyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitäviä työolosuhteita (Tarkkonen 2005). Näiden ilmiöiden todellisuutta kuvastavat myös muutokset niiden yrityksen tapaturmatilastoissa, joissa ulkomaisen omistuksen tuoma uusi turvallisuusajattelu on tuonut nopeita tuloksia työturvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi rakennusalan tapaturmiin. Turvallisuuskulttuurin muutokset voivat lyhyellä aikavälillä vaikuttaa huomattavasti. Hyvä työympäristön laatu vaikuttaa myös työpaikan maineeseen ja sitä kautta osaavan ja motivoituneen työvoiman saantiin, joka on oleellista lähitulevaisuudessa. Toisaalta maineen menetykset myös voivat olla merkittäviä (Aaltonen ym. 2006). Asiantuntijat ovat esittäneet huolensa turvallisuusjohtamisen käytäntöön panosta: miten organisoida työpaikan turvallisuustoiminta kokonaisuutena, asettaa tavoitteet, organisoida riskinarviointi, riskinhallinta ja yhteistoiminta (Salminen ym. 2006). Tietämättömyys työpaikoilla havaittiin myös turvallisuuskorttikoulutuksissa, kun velvollisuuksista ja oikeuksista ei tiedetty tarpeeksi työpaikoilla. Linjaorganisaation ja työsuojeluorganisaation rooleja ja vastuita ei ollut riittävästi selkeytetty. Työturvallisuuden tulevaisuus 244 On siis osoitettu että hyvä turvallisuuskulttuuri tuottaa hyvän turvallisuusjohtamisen ja ennakoivan sekä korjaavan asenteen yrityksiin. Tämä työ, joka on työpaikan omaa toimintaa sekä koskettaa jokaista yksilöä ja ryhmää työpaikalla, on vaikuttavaa ja lisäksi lain velvoittamaa. Se tulisi toteuttaa päivittäisenä, järjestelmällisenä ja pitkäjänteisenä työnä. Työsuojelutyö on samalla tehokasta ja taloudellista, kun se tehdään suunnitelmallisesti selkeiden tarpeiden ja kehittämispäämäärien mukaan. Alku- ja teollisuustuotannon väheneminen ei vähennä työelämän riskejä aiemmin odotetulla tavalla, vaan uusi teknologia, lisääntynyt tuottavuus ja kansainvälistyminen toisaalta sekä luovat uusia että entisiä riskejä. Samoin työelämän laatuvaatimusten lisääntyessä syntyy kehittämistarpeita entistä pienemmän riskin tasolla. Enää ei puhuta pelkästään kuolemaan johtavista tapaturmista ja ammattitaudeista, vaan vaikutetaan hyvinvointiin ja käytettävyyteen sekä elämänhallintaan. Myös Turvallisuusajattelu täytyy myös väistämättä ulottaa työn ulkopuolelle, koska vapaa-ajan altisteisiin ja tapaturmiin liittyvät ongelmat tulevat yhä tärkeämmiksi suhteessa työelämän ongelmiin. Työturvallisuuteen saadaan vaikuttavuutta yhteistyöllä ja verkostoitumisella. Työturvallisuudelle on ollut hedelmällistä yritysten keskinäinen yhteistyö, yhteistyö konsernin sisällä sekä yhteistyö tutkimus- ja kehitystahojen kanssa. Yritysten keskinäinen vertailu eli benchmarking työturvallisuusasioissa kehittää yritysten työturvallisuustuloksia ja toimintatapoja. Me-

9 netelmien kehityksen painopiste siirtynee jatkossa työturvallisuuden hallinnan ja johtamisen toteutukseen, johon kaivataan osuvia menetelmiä. Turvallisuusjohtamisen laatutaso vaikuttaa riskienhallinnan monipuolisuuteen ja onnistumiseen (Anttonen ym. 2004). Työpaikan työsuojelun lähitulevaisuuden kehityssuuntia ovat mm. vaikuttava riskinarviointi työsuojelun perustana, TTT-hallinnan liittäminen työpaikan toimintajärjestelmiin, laatuajatteluun ja ympäristönsuojeluun, hallintamenettelyjen ja -järjestelmien auditointi, TTT-hallinnan vaikutusten, turvallisuusilmapiirin ja -kulttuurin mittaaminen, työsuojelun uusien ohjausvälineiden kehittäminen, ennakoiva muutosten hallinta, työturvallisuus kriteerinä tuotekehityksessä ja liikekumppaneiden valinnassa, pätevyys- ja koulutusvaatimusten määrittely työsuojelutehtävissä sekä sosiaalisen vastuun ja yritysten arvojen kasvava merkitys. Hannu Anttonen Jarmo Vorne Rauno Hanhela Mika Liuhamo Markku Aaltonen Lähteet Aaltonen M, Anttonen H, Grönqvist R ym.: Työturvallisuus liiketoimintana esiselvitys. Tekes, Helsinki Anttonen H, Apaja J, Juntunen R, Vorne J: Riskeistä vaikuttavuuteen Puolustusvoimissa. Oulun aluetyöterveyslaitos, Oulu 2005a. Anttonen H, Ketola L, Vorne J: Abstracts of the 50. Nordiska arbetsmiljömötet. Aug 30 Sep Reyakjavik, Island. Arbetarskyddsstyrelsen, Reykjavik 2004, Anttonen H, Piikivi L, Vuolteenaho A, Kopperoinen I: Työkyvyn taloudelliset vaikutukset. Työterveyslaitos, Helsinki Anttonen H, Visuri S (toim.): Elektroniikkayritykset nopean tuotannon muutosprosessissa. Työministeriö ja Oulun aluetyöterveyslaitos, Helsinki Anttonen H, Vorne J, Ketola L: Turvallisuus osana yrityksen toimintaa Riskeistä vaikuttavuuteen. Rahoittajan raportti STM:lle. Oulun aluetyöterveyslaitos, Oulu 2005b. Euroopan yhteisöjen komissio. Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi Komission tiedonanto KOM (2002) 118. Saatavissa: Hanhela R, Liuhamo M, Anttonen H ym.: Turvallisuus osana yrityksen toimintaa Työturvallisuuden toimintamalli pientyöpaikoille. Rahoittajan raportti STM:lle. Tampereen aluetyöterveyslaitos, Tampere ILO: Occupational safety and health: Synergies between security and productivity. Committee on Employment and Social Policy. International Labour Office. March Saatavissa: standards/relm/gb/docs/gb295/pdf/esp-3.pdf. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). OHSAS 18001:fi. Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Helsinki

10 Saari J: One accident is too many. Accident Prevention Today. Agency Magazine 4. European Agency for Safety and Health at Work, Luxembourg Salminen S, Ruotsala R, Vorne J, Saari J: Työturvallisuuslain toteutuminen työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö, Tampere Simola A: Turvallisuuden johtaminen esimiestyönä. Tapaustutkimus pitkäkestoisen kehittämishankkeen läpiviennistä teräksen jatkojalostustehtaassa. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu Tarkkonen J: Yhteistoiminnan ehdoilla, ymmärryksen ja vallan rajapinnoilla. Työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt toimijoina, työorganisaatiot yhteistoiminnan areenoina ja työsuojelujärjestelmät kehittämisen kohteina. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu Toimintaympäristön analyysi: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Oulun aluetyöterveyslaitos, Oulu Työturvallisuuslaki (738/2002). 5.2 Työterveyshuolto ja palvelujen käyttö Työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon 92 %:lle palkansaajista, joista 93 % saa myös sairaanhoitoa Yksinyrittäjien ja ammatinharjoittajien työterveyshuollon kattavuus on edelleen heikko, poikkeus maatalousyrittäjien 63 % Työikäisen väestön avosektorin lääkärissä käynneistä eniten tehdään työterveyshuoltoon ja terveyskeskusvastaanotolle. Työssä käyvien työterveyslääkärillä käynnit lisääntyneet jatkuvasti vuodesta 1997 ja terveyskeskuslääkärillä käynnit vähentyneet Työterveyshuollon terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit hieman lisääntyneet vuosina Pääosin ollaan tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan, puolueettomuuteen, toiminnan luottamuksellisuuteen ja henkilökohtaisten tietojen salassa pysymiseen sekä työterveyshuollon asiantuntijuuteen ja pätevyyteen työssä Työterveyshuollon toimien lukumäärä jatkuvasti lisääntynyt vuodesta 1995 kaikissa henkilöstöryhmissä, etenkin psykologien ja lääkäreiden toimien suhteellinen lisäys suuri verrattuna muihin Työterveyshuollon palvelujärjestelmä 246 Työterveyspalvelujen kattavuus Työnantajan tulee työterveyshuoltolain mukaan järjestää työntekijöilleen ehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Yrittäjät voivat myös halutessaan järjestää ne itselleen. Työ ja terveys -haastattelun mukaan vuonna 2006 työnantaja oli järjestänyt työterveyshuollon 92 %:lle palkansaajista (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Maatalousyrittäjistä 63 % ja muista yrittäjistä 37 % oli järjestänyt työterveyspalvelut. Palkansaajien kattavuusluvut

11 olivat parhaat valtion tai kunnan liikelaitoksissa (100 %), rahoituksen toimialalla (100 %), johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä (98 %) sekä organisaatioissa, joilla oli vähintään 50 työntekijää (97 %). Heikoimmillaan kattavuusluvut palkansaajilla olivat yksityisillä työnantajilla 87 %, rakentamisen toimialalla 80 %, maa-, metsä-, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä 83 % sekä organisaatioissa, joissa oli alle 10 työntekijää 55 %. Palkansaajilla kattavuus on heikoin alle 10 henkilön yrityksissä ja lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Vuonna 2003 pienissä yrityksissä kattavuus oli 64 %, mutta se väheni kolmen vuoden aikana 55 %:iin (Piirainen ym. 2003). Myös yrityksissä, joiden henkilömäärä oli 10 49, kattavuus oli hieman aikaisempaa pienempi (noin kuusi prosenttiyksikköä) vuonna Kattavuuden heikkeneminen etenkin alle 10 henkilön yrityksissä voi selittyä osaltaan sillä, että otoksessa näitä yrityksiä oli vain 169. Kysymyksen muotoilua myös tarkennettiin vuonna 2006 siten, että kysymyksen alussa kerrottiin, mitä työterveyshuollolla tarkoitetaan. Aikaisemmissa kyselyissä tällaista johdantoa ei ollut, jolloin vastaaja ei ehkä ymmärtänyt kysymystä, vaan sekoitti yleiset terveyspalvelut työterveyshuollon palveluihin. Toisaalta esimerkiksi rakennusalalla on paljon pieniä yrityksiä ja perinteisesti siellä on ollut muita aloja suurempi kattavuusaukko. Yritysten elinkaari on lyhyt ja kaikki pienet reppufirmat eivät ehdi tehdä työterveyshuoltosopimusta ennen toimintansa lopettamista. Kattavuuden heikkenemistä selittänee myös se, että Suomessa viime vuosina on syntynyt eniten pieniä mikroyrityksiä, joissa ainut työntekijä on yrittäjä itse ja hänelle työterveyshuoltopalvelujen hankinta on vapaaehtoista. Yrityksistä 44 %:lle työterveyshuollon palvelujen hankinta ei ole pakollista (Kankaanpää ym. 2005). Kaikista työterveyshuoltoon kuuluvista 93 % koki voivansa hakeutua sairauksien takia työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan vastaanotolle vuonna 2006, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2003 (91 %). Kaikista työssä käyvistä 78 % ja palkansaajista 85 % sai sairaanhoitopalveluita osana työterveyshuoltoa. Tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2003 (Perkiö- Mäkelä ym. 2006, Piirainen ym. 2003). Työterveyspalvelujen tuottajat Työterveyshuolto Suomessa kyselyyn vastanneista 719 työterveysyksiköstä noin kolmannes oli yritysten omia yksiköitä, toinen kolmannes toimi terveyskeskusten ja vajaa kolmannes lääkärikeskusten yhteydessä. Yritysten yhteisiä työterveysasemia oli 7 % (kuva 69). Työterveysyksiköiden määrä lääneittäin vaihteli työvoiman jakautumisen mukaan. Terveyskeskusjärjestelmän ansiosta työterveyshuollon palveluja oli saatavissa kattavasti koko maassa (Manninen 2007). 247

12 yksinäisyrittäjät yritys yritys t e r v e y s k e s k u s maanviljelijät v yrityksistä 61 % työntekijöistä 37% työterveysyksiköistä 31 % yritys v yrityksistä 64 % työntekijöistä 37 % työterveysyksiköistä 34 % yritys yritys v yrityksistä 2 % työntekijöistä 25 % työterveysyksiköistä 38 % T T H - y k s i k k ö v yrityksistä 1 % työntekijöistä 18 % työterveysyksiköistä 31 % yritys yritys yritys v yrityksistä 4 % työntekijöistä 6 % työterveysyksiköistä 7 % y r i t y s t e n y h t e i n e n t t h - y k s i k k ö v yrityksistä 3 % työntekijöistä 6 % työterveysyksiköistä 7 % yritys yritys yritys v yrityksistä 33 % työntekijöistä 32 % työterveysyksiköistä 24 % L Ä Ä K Ä R I K E S K U S v yrityksistä 32 % työntekijöistä 39 % työterveysyksiköistä 28 % Kuva 69. Työterveyshuollon tuottajaryhmät ja niiden palvelujen piiriin kuuluvien työpaikkojen sekä henkilöasiakkaiden osuudet vuonna 2000 ja 2004 (Manninen 2007, Räsänen 2002) 248

13 Henkilöasiakkaat Työterveysyksiköiden koko on kasvanut. Vuoden 2004 lopussa lähes 60 % henkilöasiakkaista sai palvelunsa työterveysyksiköistä, jotka palvelivat yli henkilöasiakasta. Vain alle 10 % henkilöasiakkaista sai palvelut pienistä, alle henkilöasiakkaan työterveysyksiköistä. Monet yritysten omista asemista ovat näitä pieniä yksiköitä (Manninen 2007). Työterveysyksiköiden palvelujen piiriin kuului vuonna 2004 yhteensä 1,86 miljoonaa henkilöä (kuva 70), joista 1,78 miljoonaa oli palkansaajia ja yrittäjiä tai omaa työtään tekeviä. Maatalousyrittäjiä oli yrittäjistä yhteensä Henkilöasiakkaiden määrä on kasvanut vuodesta 1995 lähtien, ja vuoden 2000 jälkeen uusia henkilöasiakkaita on tullut Lääkärikeskukset ovat syrjäyttäneet terveyskeskukset merkittävimpänä palvelujen tuottajana henkilöasiakkaiden määrällä mitattuna. Henkilöasiakkaista oli 39 % lääkärikeskuksissa ja toiseksi eniten terveyskeskusten työterveyshuollossa 37 % (kuva 69). Yritysten omien työterveysyksiköiden osuus palvelujen tuottajana väheni edelleen ja oli 18 % henkilöasiakkaiden määrästä. Vastaavasti yritysten yhteisten työterveysyksiköiden osuus oli 6 % (Manninen 2007). Tuottajaryhmien osuudet olivat lähes samat vuoden 2006 väestöhaastattelussa (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Kuva 70. Työterveyshuollon henkilöasiakkaat työterveyspalvelun tuottajaryhmittäin vuosina (Manninen 2007) lukumäärä terveyskeskus yrityksen oma työterveysasema yritysten yhteinen työterveysasema lääkärikeskus

14 Yritysasiakkaat Terveyskeskus tai kaupungin henkilöstön terveysasema oli yleisin palveluiden tuottaja kunta-alalla sekä alle 50 ja henkilön organisaatioissa. Maatalousyrittäjät ovat terveyskeskusten erityinen asiakasryhmä. Seitsemällä paikkakunnalla terveyskeskus on ostanut palvelut maanviljelijöille terveyskeskuksen ulkopuolelta (Manninen 2007). Yksityinen lääkäriasema oli yleisin palveluiden tuottaja valtiolla sekä ja vähintään henkilön organisaatioissa. Työterveyspalvelut tuotettiin pääosin (72 %) henkilön omassa asuinkunnassa (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Työterveysyksiköiden asiakkaina oli sopimusasiakasta vuonna Näistä suurin osa eli 64 % hankki palvelut terveyskeskusten, 32 % lääkärikeskusten sekä loput 4 % yritysten omista ja yhteisistä työterveysyksiköistä. Terveyskeskusten palvelujen piirissä olevista sopimusasiakkaista (maatilat mukaan lukien) 84 % työllisti alle kymmenen henkilöä. Kun maatiloja ei oteta huomioon, niin terveyskeskusten sopimusasiakkaista kolme neljästä työllisti alle 10 henkilöä. Lääkärikeskuksissa vastaava osuus oli 64 %. Yritysten yhteisissä työterveysyksiköissä työnantaja-asiakkaista yli puolella oli alle kymmenen työntekijää ja 88 %:ssa alle 50 työntekijää (Manninen 2007). Työterveysyksiköiden asiakasmäärän keskiluku (mediaani) oli henkilöä 75 työnantajan palveluksessa (taulukko 42). Yritysten omissa työterveysyksiköissä vastaavat luvut olivat hieman yli 600 ja kolme. Yritysten yhteisissä työterveysyksiköissä henkilöasiakkaiden mediaani oli noin sekä lääkärikeskuksissa ja terveyskeskuksissa noin Työnantajia oli eniten terveyskeskuksissa (mediaani 231) ja toiseksi eniten lääkärikeskuksissa (mediaani 105). Työterveyshuollon henkilöstö Vuodesta 1995 alkaen työterveyshenkilöstö on lisääntynyt jatkuvasti (lisäys tointa). Viimeisen kolmen vuoden aikana suhteellisesti eniten eli 70 % lisääntyi työterveyshuollon psykologien määrä, mutta heitä on kuitenkin edelleen vain joka kolmannessa työterveysyksikössä. Toiseksi eniten kasvoi lääkärien toimien määrä eli 45 % (Manninen 2007). Kuvassa 71 on ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimien lukumäärät viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Sama henkilö voi kuitenkin työskennellä useammassa toimessa, joten toimien lukumäärä ei vastaa suoraan fyysisiä henkilöitä. 250

15 Taulukko 42. Keskimääräinen työterveyspalvelujen piirissä olevien työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjien määrä työterveyspalvelujen tuottajaryhmittäin vuonna 2004, mediaani ja vaihteluväli (Manninen 2007) tuottajaryhmä työntekijät työnantajat muut yrittäjät maatalousyrittäjät mediaani vaihteluväli mediaani vaihteluväli mediaani vaihteluväli mediaani vaihteluväli terveyskeskus yrityksen oma työterveysasema yritysten yhteinen työterveysasema lääkärikeskus kaikki n n = vastanneiden työterveysyksiköiden lukumäärä Kuva 71. Työterveyshenkilöstön toimet ammattiryhmittäin maaliskuussa 1993, 1995, 1998, 2001 ja 2005 (mukana päätoimiset ja osaaikaiset; sama henkilö voi toimia useassa eri työterveysyksikössä) (Manninen 2007) toimien määrä terv. hoitajat + sair. hoitajat lääkärit avustava henkilöstö fysioterapeutit psykologit

16 Työterveyslääkärit Maaliskuussa 2005 työterveyshuollossa oli yhteensä lääkärin tointa. Työ- tai virkasuhteisista lääkäreistä päätoimisia oli 74 % ja ammatinharjoittajista 35 %. Lääkäreiden työpanos henkilötyövuosina laskettuna lisääntyi vuodesta 2001 yli 300 henkilötyövuodella kevääseen Terveyskeskusten, työnantajien omista ja työnantajien yhteisistä työterveysyksiköistä yli puolet käytti vain omia virkatai työsuhteisia lääkäreitä. Terveyskeskusten yksiköistä 8 %:ssa ei ollut lääkäriä lainkaan ja 8 %:ssa oli vain ostopalvelulääkäri. Työnantajien omista asemista 28 %:lla oli vain ostopalvelulääkäri. Lääkärikeskusten työterveysyksiköistä 45 % käytti vain ammatinharjoittajalääkäreitä (Medivire ei sisälly lukuun). Työterveyshuoltolakiin (1383/2001) kirjattiin ensimmäisen kerran työterveyshenkilöstön pätevyysvaatimukset, jotka tulivat voimaan Asetuksessa (1484/2001) säädetään tarkemmin työterveyshuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Työterveyslääkärin pätevyys tarkoittaa päätoimisilla lääkäreillä työterveyshuoltoon erikoistumista ja osa-aikaisilla lääkäreillä vähintään seitsemän opintoviikon (10,5 opintopisteen) työterveyshuollon koulutusta. Työterveyshuolto Suomessa katsauksessa työterveyslääkäreiden pätevyyttä tarkasteltiin työterveysyksiköittäin. Kysely kattoi lääkärin päätointa, joissa 36 %:ssa toimii erikoislääkäri (n = 380). Vastaavasti saatiin tiedot 799 osa-aikaisesta lääkärin toimesta, joista 41 %:ssa on pätevä lääkäri (n = 480). Pätevien lääkäreiden hoitamien toimien määrä on lisääntynyt selvästi vuodesta 2001 vuoteen 2005 (113 erikoislääkärin tointa). Joka toisessa työterveysyksikössä työskenteli vähintään yksi työterveyshuoltoon erikoistunut lääkäri (49 %), kun vastaava osuus oli 38 % vuonna 2001 (Manninen 2007). Terveydenhoitajat Maaliskuussa 2005 työterveyshuollossa oli yhteensä terveydenhoitajan tointa. Terveydenhoitajista 96 % oli virka- tai työsuhteessa työterveysyksikköön. Henkilötyövuosia heillä oli vuonna 2005 yli 400 enemmän kuin keväällä Työterveyshoitajilla pätevyys tarkoittaa vähintään seitsemän opintoviikon (10,5 opintopisteen) työterveyshuollon koulutusta. Päätoimisista hoitajien toimista hoiti 88 % pätevä hoitaja ja osa-aikaisista toimista 68 %. Pätevien hoitajien tointen osuudet ovat lisääntyneet kaikissa palveluntuottajaryhmissä tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Koska päätoimisten hoitajien toimet ovat lisääntyneet selvästi, käytännössä päteviä toimen hoitajia on lähes 400 enemmän kuin vuonna Fysioterapeutit 252 Maaliskuussa 2005 työterveyshuollossa oli 830 työfysioterapeutin tointa. Fysioterapeutteja työskenteli 84 %:ssa terveys-

17 keskusten työterveysyksiköitä, lähes 60 %:ssa työnantajan omia yksiköitä sekä hieman alle puolessa työnantajien yhteisiä yksiköitä ja yli 70 %:ssa lääkärikeskuksia (Medivire puuttuu luvuista). Fysioterapeuttien henkilötyövuosia oli keväällä 2005 lähes 140 henkilötyövuotta enemmän kuin keväällä Myös fysioterapeuteilla pätevyys tarkoittaa vähintään seitsemän opintoviikon (10,5 opintopisteen) työterveyshuollon koulutusta. Päätoimisten pätevien fysioterapeuttien toimien määrä on lisääntynyt vuodesta 1998 lähtien, ja vuoden 2001 jälkeen on tullut 78 tointa lisää. Päätoimisten fysioterapeuttien toimista hoiti 86 % pätevä henkilö ja osa-aikaisista 73 %. Pätevien fysioterapeuttien osuus päätoimisista henkilöistä on lisääntynyt 74 %:sta 86 %:iin vuodesta 2001 vuoteen Psykologit Psykologeja työskenteli 42 %:ssa terveyskeskusten työterveysyksiköitä, vähän yli 10 %:ssa työnantajan omia ja työnantajien yhteisiä asemia sekä yli 40 %:ssa lääkärikeskuksia. Psykologi hoiti 338 tointa, joista päätoimia 69. Psykologien toimien määrä on lisääntynyt 154:llä vuodesta Myös psykologilla pätevyys tarkoittaa vähintään seitsemän opintoviikon (10,5 opintopisteen) työterveyshuollon koulutusta. Päätoimisten psykologien toimista 75 %:ssa (n = 52) oli pätevä psykologi ja osa-aikaisista tointen hoitajista 50 %:ssa (n = 56). Kaikista psykologien toimista 44 %:ssa on pätevä hoitaja. Moniammatillisuus Hyvä työterveyshuoltokäytäntö korostaa paitsi työterveyshenkilöstön pätevyyttä myös toiminnan moniammatillisuutta. Sen toteutumista voitiin tarkastella työterveysyksikkötasolla, suhteessa henkilöasiakasmäärään sekä pätevyyteen (taulukko 43). Jos ei oteta huomioon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyyksiä, niin 96 %:ssa kaikista työterveysyksiköistä toimi vähintään lääkäri-hoitaja-pari. Edellisten lisäksi 70 %:ssa työterveysyksiköistä toimi myös fysioterapeutti. Moniammatillinen tiimi, jossa toimii lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja psykologi, on vajaassa kolmanneksessa työterveysyksiköistä (32 %). Moniammatillisuus suhteessa henkilöasiakasmäärään on parempi kuin suhteessa työterveysyksiköihin. Paras tilanne on lääkärikeskuksissa ja huonoin yritysten omissa työterveysyksiköissä. Pätevän lääkärin ja hoitajan minitiimi löytyy yli puolesta kaikkien tuottajaryhmien työterveysyksiköitä (50 58 %). Pätevien lääkärin ja hoitajan lisäksi työskenteli pätevä fysioterapeutti useimmin lääkärikeskuksissa (44 % työterveysyksiköitä) ja muissa tuottajaryhmissä noin kolmanneksessa. Pätevä psykologi oli edellisten lisäksi vain viidenneksessä lääkärikeskusten työterveysyksiköitä ja alle 10 %:ssa muiden tuottajaryhmien työterveysyksiköitä (Manninen 2007). 253

18 Taulukko 43. Työterveyshuollon moniammatillisuuden toteutuminen tuottajaryhmittäin vuonna 2004 (pätevyyksiä ei ole huomioitu) (Manninen 2007) ammattihenkilöstö ja asiantuntijat: työterveyshenkilöstöön kuuluu terveyskeskus yrityksen oma työterveysasema yritysten yhteinen työterveysasema lääkärikeskus yhteensä A B A B A B A B A B terveydenhoitaja lääkäri terveydenhoitaja ja lääkäri edellisten lisäksi fysioterapeutti edellisten lisäksi psykologi asemia yhteensä henkilöasiakkaita yhteensä A = vastanneet työterveysyksiköt, B = palvelujen piiriin kuuluvat henkilöasiakkaat Työterveyshuollon sisältö 254 Lääkärissä käynnit ja terveystarkastukset Työ ja terveys -haastattelun mukaan vuonna 2006 työikäiset olivat käyneet keskimäärin 1,9 kertaa lääkärissä haastattelua edeltäneen puolen vuoden aikana (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Työikäisen väestön lääkärissä käynneistä yhtä suuri osuus tehtiin työterveyshuoltoon ja terveyskeskusvastaanotolle, molemmissa oli käyty keskimäärin 0,6 kertaa puolessa vuodessa. Työssä käyvät olivat käyneet keskimäärin 1,8 kertaa lääkärissä haastattelua edeltäneen puolen vuoden aikana. Yleisimmin oli käyty työterveyslääkärin vastaanotolla (keskimäärin 0,8 kertaa), terveyskeskuslääkärillä 0,4 kertaa, yksityislääkärillä 0,3 kertaa, sairaalan poliklinikan lääkärillä 0,2 kertaa ja jollakin muulla lääkärillä 0,1 kertaa. Käynnit työterveyslääkärillä ovat lisääntyneet jatkuvasti vuodesta 1997 ja käynnit terveyskeskuslääkärillä vähentyneet (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, Piirainen ym. 1997, 2000, 2003). Henkilöistä, joille on järjestetty sairaanhoitopalvelut työterveyshuollossa, valtaosa kävi työterveyslääkärin vastaanotolla (keskimäärin 0,9 kertaa, 48 % kaikista lääkärissä käynneistä). Käynnit muiden lääkäreiden vastaanotoilla eivät poikenneet edellä esitetyistä työssä käyvien luvuista (Perkiö-Mäkelä ym. 2006).

19 Työterveyshuollossa eniten lääkärissä käyntejä on lääkärikeskuksissa (mediaani 177 käyntiä 100 henkilöasiakasta kohden vuodessa) ja vähiten terveyskeskusten työterveysyksiköissä (125 käyntiä) (Manninen 2007). Lääkärissä käynnit 100 henkilöstöasiakasta kohden ovat lisääntyneet terveyskeskuksissa ja työnantajien yhteisillä asemilla vuodesta 2000 vuoteen Myös erikoislääkärikonsultaatioita oli eniten lääkärikeskuksissa eli keskimäärin seitsemän 100 työntekijää kohden. Terveyskeskuksissa vastaava luku oli 0,9 ja työnantajien omilla asemilla 4,5 sekä työnantajien yhteisillä asemilla 2,4. Työterveyshuollossa myös terveydenhoitajat osallistuvat sairaanhoitoon. Yritysten omilla työterveysasemilla tehdään eniten hoitajien sairausvastaanottoa: käyntien mediaani 100 henkilöasiakasta kohden oli 174 (keskiarvo 203), kun se terveyskeskuksissa oli 58 (keskiarvo 65). Hoitajalle tehtyjen sairausvastaanottokäyntien määrä lisääntyi vuoteen 2000 verrattuna terveyskeskuksissa ja yritysten yhteisillä työterveysasemilla (Manninen 2007). Työterveyshuollossa entistä useammalle henkilölle oli tehty terveystarkastus viimeisen kolmen vuoden aikana (66 % vuonna 2006 ja 63 % vuonna 2003). Koulutuksen (45 %) sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden (55 %) toimialoilla terveystarkastus oli tehty harvemmin kuin muilla aloilla. Kunta-alalla (55 %) tarkastuksia oli tehty muita työnantajasektoreita harvemmin (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, Piirainen ym. 2003). Vuosittain tehdään edelleen lähes miljoona terveystarkastusta (Kansaneläkelaitos 2006), joista pääosan tekivät terveydenhoitajat vuonna 2004 (Manninen 2007). Terveydenhoitajan terveystarkastuksia tehtiin vähiten lääkärikeskuksissa (mediaani 25, keskiarvo 31 tarkastusta 100 henkilöasiakasta kohden) eniten yritysten omissa työterveysyksiköissä (mediaani 41, keskiarvo 50). Terveydenhoitajien tekemien terveystarkastusten mediaani kasvoi hieman terveyskeskuksissa sekä väheni yritysten omilla asemilla ja lääkärikeskuksissa vuoteen 2000 verrattuna. Lääkärit tekivät vähiten terveystarkastuksia terveyskeskuksissa (mediaani 11,3, keskiarvo 13,2 tarkastusta 100 henkilöasiakasta kohden) ja eniten yritysten omissa työterveysyksiköissä (mediaani 17,8, keskiarvo 20,5). Lääkärien tekemien terveystarkastusten mediaani kasvoi terveyskeskuksissa ja kääntyi hienoiseen laskuun yritysten omilla ja yhteisillä asemilla vuoteen 2000 verrattuna (Manninen 2007). Työpaikan olosuhteisiin kohdistuva toiminta Työterveyshuoltolaissa korostetaan erityisesti työterveyspalveluiden tuottajan asiakastyöpaikan tuntemista, johon myös työpaikkakohtaisten työterveyshuollon toimintasuunnitelmien tulee perustua. Työpaikkaselvitykset ovat yksi työterveyshuollon menetelmistä, joilla voidaan tutustua työpaikan terveydellisiin riskeihin. Työpaikkaselvitysmenetelmiä voivat ol- 255

20 la työpaikkakäynnit, jolloin saadaan hyvä käsitys työpaikasta. Työterveyshuollon henkilöstön työpaikkakäynnit viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana olivat hieman lisääntyneet vuonna 2006 (55 %) vuodesta 2003 (52 %) (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, Piirainen ym. 2003). Työpaikkakäyntejä oli tehty erityisesti rahoituksessa 77 % ja teollisuudessa 70 %. Rakentamisessa (30 %) ja koulutuksessa (41 %) työpaikkakäyntejä oli tehty harvemmin kuin muilla toimialoilla. Vähintään 250 henkilön toimipaikoilla työpaikkakäyntejä oli tehty yleisemmin (71 %) kuin pienemmissä toimipaikoissa (52 %). Vuonna 2004 työpaikkaselvityksiä 100 työntekijää kohden tekivät vuonna 2004 useimmin hoitajat (keskimäärin 3,3 selvitystä) ja fysioterapeutit (keskimäärin 1,3 selvitystä) (Manninen 2007). He myös käyttivät selvityksiin eniten aikaa. Eniten työpaikkaselvityksiä tekivät hoitajat yritysten omilla ja yhteisillä asemilla, keskimäärin 4,8 selvitystä 100 työntekijää kohden. Kaikissa tuottajaryhmissä lääkärit tekivät työpaikkakäyntejä huomattavasti vähemmän kuin terveydenhoitajat. Lääkäreiden työpaikkaselvitysten määrä lisääntyi hieman yritysten omissa ja yhteisissä työterveysyksiköissä ja lääkärikeskuksissa se vastaavasti väheni vuoteen 2000 verrattuna. Työsuojelutoimikuntien kokouksiin osallistuivat yleisimmin yritysten yhteisten ja omien työterveysasemien hoitajat (keskimäärin 1,1 kokousta 100 työntekijää kohden) ja lääkärit (0,3 0,4 kokousta). Fysioterapeutit ja psykologit osallistuivat työsuojelutoimikuntien kokouksiin harvoin. Fysioterapeutit ja työterveyshoitajat pitivät ryhmätilaisuuksia ja luentoja yleisemmin (keskimäärin 0,8 kertaa 100 työntekijää kohden) ja käyttivät niihin enemmän aikaa kuin lääkärit ja psykologit. Myös ryhmätilaisuuksia ja luentoja pidettiin yleisimmin yritysten omilla ja yhteisillä asemilla. Työntekijän ohjaus ja neuvonta Työterveyshuollon tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on toimintaa, jonka tavoite on lisätä työntekijöiden, työnantajien ja muiden työorganisaation toimijoiden työhyvinvointia koskevia tietoja ja taitoja sekä auttaa heitä omaksumaan työterveyttä tukevia asenteita ja käyttäytymistapoja. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä (VNa 1484/2001). Työterveyshuollon henkilöasiakkaat saivat vuonna 2006 paremmin tietoa terveyskäyttäytymisestä kuin työskentelytavoista, työasennoista tai työvälineistä (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Näistä tietoa arvioi saaneensa työterveyshenkilöstöltä riittävästi joka toinen työterveyshuoltoon kuuluvista (51 %). Liian vähän tietoa niistä oli saanut 10 % ja ei lainkaan 17 %. Vastaavasti ohjeita tai tietoja ravinnosta, liikunnasta, tupakoinnista, alkoholinkäytöstä tai henkisestä hyvinvoinnista oli saanut 58 % työterveyshuoltoon kuuluvista, liian vähän 5 % ja ei lainkaan 256

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA VUONNA 2010

TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA VUONNA 2010 TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA VUONNA 2010 JA KEHITYSTRENDI 2000 2010 Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2010 ja kehitystrendi 2000 2010 Työterveyslaitos Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2012 1 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN www.3tratkaisut.fi TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ESIMIESTYÖNÄ Helsinki 3.2.2006 C A S E: E TAPATURMATON TERÄS S 2001-2003 HÄMEENLINNAN TEHDAS TAPATURMATAAJUUDEN ESIMERKKITAPAUS KEHITYS TAPATURMATAAJUUDEN HÄMEENLINNAN

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Suomi ja työtulevaisuus Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja Työtulevaisuuspalvelut Edut, hyödyt ja lupaukset Suomi ja työtulevaisuus Mitä Terveystalo

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.9.2014 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.9.2014 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon laadun osoittaminen Kari-Pekka Martimo, LT Työterveyshuollon ja työlääket. erik.lääk. Teemajohtaja Äänestys: Onko työterveysyksikössänne: a. Sertifioitu laatujärjestelmä

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset SAK:n 21. Työympäristöseminaari 23.3.2013 Rea Lagerstedt, Helsingin yliopisto 1 Perhelääkäritkö tth:n tilalle? 2 Mitä erikoislääkärikoulutus pitää

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot Yrityksen turvallisuusorganisaatioita 1 Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille, ei vain turvallisuuden tai riskienhallinnan henkilöstölle ja organisaatioille. Kokonaisturvallisuus

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot