Työsuojelu ja työterveyshuolto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työsuojelu ja työterveyshuolto"

Transkriptio

1 5 Työsuojelu ja työterveyshuolto Työolojen ja terveyden kehitykseen voivat vaikuttaa mm. työterveyshuollon ammattihenkilöt, työsuojeluviranomaiset ja työpaikkojen oma henkilöstö. Onnistuneen työsuojelun perusta on työpaikoilla tehokas ja muuhun toimintaan yhdistyvä työsuojeluyhteistyö. Työterveyshuollon tavoite on ehkäistä työperäisiä sairauksia sekä tukea ja edistää työkyvyn ylläpitoa. Työsuojelupiirit valvovat ja kehittävät oman alueensa työoloja sekä huolehtivat työpaikkojen ja työntekijöiden ohjauksesta ja neuvonnasta. Työpaikoilla toteutetaan laajasti työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. 5.1 Työsuojelutoiminta työpaikoilla Työturvallisuus nähdään osana työpaikan toimintaa mukaan lukien tuottavuus ja kilpailukyky. Uuden työturvallisuuslain pohja on nykyaikainen turvallisuusajattelu, jonka ominaispiirteitä ovat työturvallisuusjohtaminen ja jatkuvan parantamisen periaate Työsuojeluhenkilöstön osaamista on tarpeen vahvistaa, sillä koulutukseen heistä on osallistunut vain 30 %. Uudet kehittämisen toimintatavat ovat yrityslähtöisiä toimintaverkostoja ja tiedonvertailun alueita, kuten nolla tapaturma -ohjelma Riskienhallinnan osuvia toimenpiteitä ovat tavoitetasojen valinta, pitkäjänteinen toimenpiteiden suunnittelu, vertailutiedon hyväksikäyttö ja tiivistelmien tekeminen johdolle päätöksentekoa varten Riskien hallinnan onnistuminen ja monipuolisuus riippuu selkeästi turvallisuusjohtamisen toimivuudesta yrityksissä Työpaikat eriytyvät turvallisuuden kehittymisen suhteen Työsuojelutoiminta on palautumassa linjaorganisaatiolle, mikä asettaa vaatimuksia linjaesimiehen johtamiseen, turvallisuuteen liittyvään osaamiseen ja tietotaitoon Työsuojelutoiminnan periaatteiden kehitys Työturvallisuus ja työsuojelu nähdään aikaisempaa merkittävämpänä osana työyhteisöjen koko toimintaa mukaan lukien toiminnan tuloksellisuus, tuottavuus, kilpailukyky, eettisyys ja yhteiskuntavastuu, toiminnan laatu sekä kestävä kehitys. Työturvallisuus on yksi Euroopan unioninkin sosiaalipolitiikan tärkeimmistä aloista. Euroopan yhteisöjen työsuojelustrategia 237

2 ( ) korostaa, että terveelliset ja turvalliset työjärjestelyt ja työympäristö ovat talouden ja liikeyritysten tulostekijöitä. Vuonna 2003 voimaan tullut Suomen työturvallisuuslaki (738/2002) luo hyvän perustan työolojen kehittämiselle. Lain pohjana on nykyaikainen turvallisuusajattelu, jonka ominaispiirteitä ovat turvallisuuskulttuuri ja työturvallisuuden järjestelmällinen hallinta sekä työolosuhteiden jatkuvan parantaminen. Kysymys on turvallisuusajattelun kytkemisestä osaksi työnantajana toimivan yrityksen tai julkisyhteisön koko toimintaa ja johtamisjärjestelmää. Työsuojelun valvontalain (44/2006) uudistamisen tavoite on tehostaa valvontaa ja edistää työsuojeluyhteistyötä työpaikoilla. Taloudellisten näkökohtien huomioon ottaminen ja hyödyntäminen työolojen kehittämisessä vahvistuu edelleen. Hyvät työolot yhdistetään entistä vahvemmin korkeaan tuottavuuteen. Työhyvinvoinnin kokonaisnäkökulmaa korostavaan käsitteeseen perustuva ajattelu ja toiminta ovat edelleen parantaneet edellytyksiä yhdistää työolojen parantaminen tuotantoon ja hyvään johtamiseen. Kansainvälisen työjärjestön teettämä vertailu linkittää puolestaan eri maiden maan kilpailukyvyn ja työturvallisuustilanteen selkeästi keskenään (ILO 2006). Riskikeskeistä työsuojelunäkökulmaa täydentää osaltaan 1990-luvulla syntynyt laatukeskeisyys. Sen yksi painopiste on henkilöstöön liittyen työkyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa. Integroidun johtamisjärjestelmän perusajatus on liittää ympäristön, laadun ja turvallisuuden hallintajärjestelmät yhdeksi kokonaisjärjestelmäksi. Työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmä OHSAS (2003) on ensimmäinen Suomessa laajasti yrityksissä käyttöön otettu turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka on sertifioitavissa osaksi yhtenäistettyä toimintajärjestelmää. Järjestelmän tavoite on vähentää häiriöitä tuotannossa, vähentää työstä poissaoloja ja lisätä tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä (Anttonen ja Visuri ym. 2001). Työsuojelun tila haastattelujen ja kyselyjen pohjalta 238 Työsuojelun tilasta työpaikoilla on rajallisesti tutkimuksia. Tässä työsuojelun tilaa työpaikoilla arvioidaan kolmella näkökulmalla: työsuojeluhenkilöstön, työsuojeluorganisaation kehittämisen ja työturvallisuuslain aiheuttamien muutosten kautta. Työsuojelun laatu ja kattavuus ovat Pohjois-Suomen tilastoista katsottuna alueellisesti vaihtelevia. Taso oli jo selkeästi paikoitellen laskusuunnassa johtuen verkostoyrityksistä, epätyypillisistä työsuhteista ja etätyöstä (Toimintaympäristöanalyysi 2003). Työsuojelun tilan jatkuvaan kehittämiseen tarvitaan analyysin mukaan sen laadun ja kattavuuden toistuvaa seurantaa, työsuojelukoulutuksen tehostamista, työterveyshuollon ja työsuojelun vaikuttavuuden seurantaa ja yhteistoimintaa. Lisäksi tarvitaan työsuojelun ja työkykyä ylläpitävien toimintamallien liittäminen osaksi laatujärjestelmiä ja laatujohtamista sekä työsuoje-

3 Kuva 68. Vaikuttavan työhyvinvointitoiminnan organisointi tulosyksikössä (Anttonen ym. 2006a) luhenkilöstön ilmoitusten kattavuuden parantamista. Työsuojelukoulutusta oli saanut vain noin 30 % työsuojeluhenkilöistä ja 3 % päätoimisista työsuojeluhenkilöistä. Nämä seikat on hyvä ottaa huomioon työsuojeluhenkilöstölle asettavissa haasteissa. Turvallisuusjohtamisen tehostamiseksi isossa valtion laitoksessa on kehitetty uusi työhyvinvointimalli, joka kuvaa hyvin tämän päivän turvallisuusjohtamisen haasteita (Anttonen ym. 2006a). Hankkeessa kehitetty pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti toimiva, arjessa näkyvä, selkeästi mittaroitu turvallisuusjohtamisen toimintamalli on myös vaikuttava työhyvinvoinnin toimintamalli. Työhyvinvointitoimikunnan toimintoihin määritettiin kuuluvaksi työsuojelu, työterveyshuolto, ympäristöterveys, ympäristönsuojelu, lääkintähuolto, sosiaalitoiminta, sielunhoito, liikunta, työpaikkaruokailu, kuntoutus ja henkilöstön virkistystoiminta. Työturvallisuuden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta lisättiin siten, että työhyvinvointitoimikunnan johdon edustaja vei kehittämistarpeiden yhteenvedot päätöksentekoon johtoryhmään (kuva 68). Kenttätyön vaikuttavuuden edistämiseksi otettiin käyttöön työsuojeluparit. 239

4 Haastattelujen (n = 17) perusteella osuvia johtamisen toimenpiteitä olivat riskeistä vaikuttavuuteen -ketjussa oikeiden dokumenttien valinta kehittämiseen, kuten strategia ja visio, yksikön toimintasuunnitelma, itsearviointi, työn opastus ja ilmapiiriraportti. Näitä työhyvinvointitoimikunta voi käyttää toiminnassaan. Jatkuvaa kehittämistä varten yksikköjen piti yhdistää turvallisuustoimintonsa johtamisen vuosisuunnitteluun. Vertailutiedon käyttämistä päätettiin tehostaa. Samankaltaisten yksiköiden vertailutiedoilla voitiin saavuttaa synergiaetuja turvallisuustoiminnan kehittämisessä. Riskienhallinnan osuviin toimenpiteisiin kuuluivat haastattelun perusteella selkeiden tavoitetasojen valinta, pitkäjänteinen toimenpiteiden suunnittelu, erilaiset torjuntaohjelmat, vertailutiedon hyväksikäyttö, tapaturmatiedon tehokas hyväksikäyttö ja tiivistelmien tekeminen johdolle päätöksentekoa varten. Riskienhallintaa pitäisi suunnitella, tehdä ja arvioida suurempina kokonaisuuksina sekä ennakoiden käyttäen hyväksi kaikkea käytössä olevaa asiaan kuuluvaa tietoa: laatu, työturvallisuus, riskienarviointi ja itsearviointi. Pientyöpaikkojen toimintapalaute 240 Riskinhallintaketjun toimivuutta pk-yrityksissä tutkineessa hankkeessa riskien hallinnan onnistuminen ja monipuolisuus riippui selkeästi turvallisuusjohtamisen toimivuudesta. Siksi riskinarviointimenetelmän tulisi myös sisältää analyysi turvallisuusjohtamisesta. Tehdyt torjuntatoimet perustuvat vallitsevasti riskin toteutumisen jälkiselvittelyyn, kun niiden tulisi perustua ennakoivaan riskinarviointiin. TTT-toiminnan tehostamisessa voitaisiin ottaa mallia yhteistyön ja palkitsemisen osalta johtamisen muista toiminnoista, kuten laadusta. Tutkimuksessa todettiin laatujärjestelmien tukevan TTT-toiminnan tasoa käytännössä (Anttonen ym. 2005b). Yrityksille ja asiantuntijoille tehdyn haastattelun mukaan pientyöpaikkojen turvallisuuden hallinta ja turvallisuuskulttuuri perustuivat johtamiseen ja esimiestyöhön (Hanhela ym. 2005). Johtamisessa korostui viisi asiaa: johtamistapa ja johdon sitoutuminen, arvot ja asenteet, vastuut ja työnjako, suunnitelmallisuus sekä perehdyttäminen ja työnopastus. Johtaja määritti linjan ja näytti suunnan. Esimiestyössä piti näkyä kiinnostuneisuus turvallisuusasioihin, jota edistettiin päivittäin omalla käyttäytymisesimerkillä ja yhdistämällä turvallisuusjohtaminen muuhun johtamiseen. Tämä tarkoitti turvallisuusasioiden huomioon ottamista toiminnan eri vaiheissa luonnostaan, ilman erityisiä toimenpiteitä. Turvallisuus nähtiin pientyöpaikoillakin kiinteäksi osaksi työtoimintaa. Työterveyshuollon rooli korostui pientyöpaikkojen työturvallisuustoiminnassa, koska pienillä työpaikoilla oli harvoin riittävää asiantuntemusta. Riskien arvioinnissa työter-

5 veyshuollon rooli painottui erityisesti tunnistettujen vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnin takia. Käytännössä työterveyshuollon voimavaroja ja mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen pidettiin vajavaisina (Hanhela ym. 2005). Työturvallisuuslain toimeenpano työpaikoilla mittarina työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslain toimeenpanoa työpaikoilla selvittäneiden kyselyjen mukaan työsuojelun toimintaohjelma oli laadittu 80 % työpaikoista (Salminen ym. 2006). Esimiehet ja toimihenkilöt arvioivat toimintaohjelman tehdyn useammin kuin yritysjohtajat ja työntekijät. Vähiten toimintaohjelmia oli tehty rakentamisen toimialalla, kirkon työpaikoissa ja eniten valtion työpaikoissa. Viimeisen kahden vuoden aikana työsuojelun toimintaohjelma oli päivitetty 68 %:lla työpaikoista. Neljäsosa ei ollut huolehtinut päivityksestä. Työpaikan toimijoista toimitusjohtajat ja virastopäälliköt arvioivat päivityksiä tapahtuneen vähiten. Työturvallisuuslain toimeenpano työpaikoilla -hankkeen haastatteluiden (n = 75) perusteella työpaikat jaettiin työturvallisuustyön edistymisen suhteen kolmeen ryhmään. Lain vaikutukset tulivat selkeimmin esiin ryhmän I työpaikoilla, joissa oli linjattu ja viestitty selkeät uuden lain hengen mukaiset työturvallisuuden kehittämisen tavoitteet. Tavoitteiksi työpaikoilla oli nostettu työhyvinvoinnin edistäminen, nolla tapaturmaa -ajattelu, sairauspoissaolojen vähentäminen, riskinarviointi ja yhteisen työpaikan työsuojelukäytäntöjen kehittäminen. Tavoitteet heijastivat työpaikoilla käynnissä olevaa työturvallisuustoiminnan laajenemista perinteisestä tapaturmantorjunnasta ennalta ehkäisevään turvallisuustyöhön. Käytännössä muutosta pidettiin osin haastavana, koska työsuojelutoimijoiden roolit muuttuivat sekä soveltuvat menetelmät ja työkalut Taulukko 41. Työsuojelun toimintaohjelman laadinta yleisimmillä toimialoilla (Salminen ym. 2006) toimiala % n teollisuus rakentaminen kauppa kuljetus ja tietoliikenne julkinen hallinto terveys- ja sosiaalipalvelut muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut kaikki toimialat yhteensä

6 puuttuivat. Muutos nähtiin kuitenkin välttämättömäksi, jotta turvallisuustoiminnan uusiin sisältöihin ja haasteisiin voidaan vastata. Ryhmän II työpaikoilla uudistettu työturvallisuuslaki oli sisäistetty viiveellä ja hajanaisemmin kuin ryhmän I työpaikoilla. Uudistettu laki oli otettu huomioon ja lain uusia sisältöjä oli käsitelty, mutta lain toteuttamiseen ei ollut järjestelmällisesti paneuduttu. Lain velvoitteisiin kiinnitettiin huomiota, ohjeita ja toimintatapoja luotiin tai uudistettiin tarpeen tullen. Työpaikoilla oli alettu toteuttaa uuden lain mukaisia käytäntöjä. Pääosin nämä työpaikat koostuivat pienistä ja keskisuurista työpaikoista, joissa työturvallisuustoiminta yleensä keskittyi työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelutoimikunnan työhön. Haasteena lain vaikuttavuudelle ovat ryhmän III työpaikat, joissa työturvallisuuslakia ei tunnettu, sitä ei ollut huomioitu tai muuten käsitelty. Pääosin nämä työpaikat olivat pieniä työpaikkoja, joissa ei ollut aktiivista työsuojelutoimintaa tai niissä ei toiminut erillistä työsuojeluorganisaatiota. Niillä työpaikoilla, joissa lakia ei tunnettu tai sitä ei ollut otettu huomioon, työturvallisuus miellettiin pääasiallisesti viranomaisvalvontaan liittyväksi ongelmakeskeiseksi toiminnaksi. Tulos kuvastaa selkeästi työpaikkojen eriytymistä turvallisuuden kehittymisessä. Pienten ja suurten työpaikkojen turvallisuudessa ja asenteissa on selkeitä eroja. Riskinarviointikäytäntöjen kehittymistä vaikeuttavat osaltaan myös päällekkäisten menetelmien ja käsitteiden käyttö. Esimerkiksi riskinarvioinnin suhde työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen on osittain epäselvä. Uudistettua lakia pidettiin pääasiallisesti helppona tulkita, eikä se ollut aiheuttanut työpaikoilla liiemmin epäselvyyksiä. Tulkintaongelmia oli kuitenkin omalla työpaikallaan havainnut vain 6 % vastaajista. Lisätietoa ja tarkempia sovellusohjeita kuitenkin kaivattiin työpaikoilla. Työpaikkojen turvallisuustyön edistämisen näkökulmasta jatkossa lienee tarpeellista täsmentää turvallisuuden hallintaan ja turvallisuusjohtamiseen liittyviä käsitteitä tutkimus- ja kehitystyön kautta sekä kehittää edelleen lain sisältöön liittyviä soveltamisohjeita. Työturvallisuusjohtaminen 2000-luvulla 242 Kansainvälinen suuntaus on, että turvallisuustiedot kuuluvat osana yritysten seurantajärjestelmään ja yritystoimintaan. Tällöin työturvallisuus vaikuttaa yritysten maineeseen ja niiden yhteiskuntavastuu korostuu tulevaisuudessa. Perustana on vapaaehtoisuus. Työturvallisuudessa on otettu käyttöön uudenlainen ajattelutapa kolmitasoisesta arvioinnista: lain vaatima taso, edistynyt taso ja paras käytäntö -taso. Lain vaatiman tason perusteet löytyvät lähinnä työturvallisuuslaista, siihen liit-

7 tyvistä asetuksista ja standardeista. Edistyneellä tasolla yritys on onnistuneesti lähtenyt kehittämään toimintaansa ja erottuu kilpailijoista osa-alueen edistyneellä toiminnalla. Paras käytäntö -tasolla oleva on alansa paras, tiennäyttäjä, jonka toimintamalleista ala ottaa mallia ja kilpailijat soveltavat niitä (Anttonen ym. 2005a). Tuottavuuden yhdeksi tärkeäksi tekijäksi on todettu myös työympäristön laatu. Työympäristön kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet vähentävät tapaturmista ja sairauspoissaoloista aiheutuvia kuluja (Suomessa yhteensä 6 miljardia euroa) ja vaikuttavat tuotannon häiriöttömyyteen. Työterveyden ja työturvallisuuden ennalta ehkäisevä toiminta on kustannuksilta tehokkainta. Tulosta on mahdollista saada aikaan pienilläkin panostuksilla ja investointi on yleensä tuottava (Anttonen ym. 1998). Nolla tapaturma -ohjelmaa voidaan pitää myös yrityksen aineettoman pääoman kartuttamishankkeena (Saari 2001). Se on suomalaisten työpaikkojen vapaaehtoisesti muodostama verkosto, jonka tavoite on turvallisuuden jatkuva edistäminen. Osallistumisen ehto on aito halu parantaa turvallisuutta ja pyrkiä kohti nollaa tapaturmaa. Ohjelman keskeinen toiminta-ajatus on kaikki henkilöstöryhmät motivoiva turvallisuusyhteistyö ja toinen toisiltaan oppiminen. Vuonna 2006 ohjelmaan oli liittynyt 120 suomalaista työpaikkaa. Toinen tärkeä 2000-luvun työturvallisuuden oppimisalue on ollut yritysten itsensä tilaama ja ylläpitämä turvallisuuskorttikäytäntö, jollaisen työntekijää Suomessa on suorittanut. Käytäntö on jo maailmanlaajuinen ja erittäin merkittävä käytännöllisen turvallisuustiedon ylläpitäjä (Aaltonen ym. 2006). Turvallisuuden johtamisen perusosat esimiestyössä ovat oman työn riskien arviointi, vaaratilanteiden ja tapaturmien tutkiminen, turvallisuustuokioiden pitäminen sekä kehittynyt työpaikkatarkastustoiminta. Tällainen perusteellinen paneutuminen turvallisuustoiminnan parantamiseen tuottaa tulosta (Simola 2005). Näin työsuojelutoiminta on palautumassa linjaorganisaatiolle, mikä asettaa vaatimuksia linjaesimiehen johtamiseen, turvallisuuteen liittyvään osaamiseen ja tietotaitoon. Koska linjaesimiehet tästä syystä vastaavat itsenäisemmin ja oma-aloitteisemmin turvallisuudesta, on heille järjestettävä laaja-alaista turvallisuuden johtamisen käytännönläheistä koulutusta (Simola 2005). Työsuojelutoiminnan onnistumiseen vaikuttavat johdon aktiivisuus, tavoitteellisuus, sitoutuneisuus, kiinnostuneisuus ja tuki sekä toisaalta työsuojeluhenkilöstön henkilökohtaiset ominaisuudet, toimintatapa ja aktiivisuus. Työsuojelun strategisessa ja päivittäisjohtamisessa tarvittaisiin syy-seuraustiedon lisäksi yhtenäisiä ja hyviksi tiedettyjä käytäntöjä ja menettelytapoja. Niillä voidaan mitata, arvioida ja seurata työympäristön tilaa sekä henkilöstön työkykyä ja työssä jaksamista sekä toisaal- 243

8 ta suunnitella ja toteuttaa työhyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitäviä työolosuhteita (Tarkkonen 2005). Näiden ilmiöiden todellisuutta kuvastavat myös muutokset niiden yrityksen tapaturmatilastoissa, joissa ulkomaisen omistuksen tuoma uusi turvallisuusajattelu on tuonut nopeita tuloksia työturvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi rakennusalan tapaturmiin. Turvallisuuskulttuurin muutokset voivat lyhyellä aikavälillä vaikuttaa huomattavasti. Hyvä työympäristön laatu vaikuttaa myös työpaikan maineeseen ja sitä kautta osaavan ja motivoituneen työvoiman saantiin, joka on oleellista lähitulevaisuudessa. Toisaalta maineen menetykset myös voivat olla merkittäviä (Aaltonen ym. 2006). Asiantuntijat ovat esittäneet huolensa turvallisuusjohtamisen käytäntöön panosta: miten organisoida työpaikan turvallisuustoiminta kokonaisuutena, asettaa tavoitteet, organisoida riskinarviointi, riskinhallinta ja yhteistoiminta (Salminen ym. 2006). Tietämättömyys työpaikoilla havaittiin myös turvallisuuskorttikoulutuksissa, kun velvollisuuksista ja oikeuksista ei tiedetty tarpeeksi työpaikoilla. Linjaorganisaation ja työsuojeluorganisaation rooleja ja vastuita ei ollut riittävästi selkeytetty. Työturvallisuuden tulevaisuus 244 On siis osoitettu että hyvä turvallisuuskulttuuri tuottaa hyvän turvallisuusjohtamisen ja ennakoivan sekä korjaavan asenteen yrityksiin. Tämä työ, joka on työpaikan omaa toimintaa sekä koskettaa jokaista yksilöä ja ryhmää työpaikalla, on vaikuttavaa ja lisäksi lain velvoittamaa. Se tulisi toteuttaa päivittäisenä, järjestelmällisenä ja pitkäjänteisenä työnä. Työsuojelutyö on samalla tehokasta ja taloudellista, kun se tehdään suunnitelmallisesti selkeiden tarpeiden ja kehittämispäämäärien mukaan. Alku- ja teollisuustuotannon väheneminen ei vähennä työelämän riskejä aiemmin odotetulla tavalla, vaan uusi teknologia, lisääntynyt tuottavuus ja kansainvälistyminen toisaalta sekä luovat uusia että entisiä riskejä. Samoin työelämän laatuvaatimusten lisääntyessä syntyy kehittämistarpeita entistä pienemmän riskin tasolla. Enää ei puhuta pelkästään kuolemaan johtavista tapaturmista ja ammattitaudeista, vaan vaikutetaan hyvinvointiin ja käytettävyyteen sekä elämänhallintaan. Myös Turvallisuusajattelu täytyy myös väistämättä ulottaa työn ulkopuolelle, koska vapaa-ajan altisteisiin ja tapaturmiin liittyvät ongelmat tulevat yhä tärkeämmiksi suhteessa työelämän ongelmiin. Työturvallisuuteen saadaan vaikuttavuutta yhteistyöllä ja verkostoitumisella. Työturvallisuudelle on ollut hedelmällistä yritysten keskinäinen yhteistyö, yhteistyö konsernin sisällä sekä yhteistyö tutkimus- ja kehitystahojen kanssa. Yritysten keskinäinen vertailu eli benchmarking työturvallisuusasioissa kehittää yritysten työturvallisuustuloksia ja toimintatapoja. Me-

9 netelmien kehityksen painopiste siirtynee jatkossa työturvallisuuden hallinnan ja johtamisen toteutukseen, johon kaivataan osuvia menetelmiä. Turvallisuusjohtamisen laatutaso vaikuttaa riskienhallinnan monipuolisuuteen ja onnistumiseen (Anttonen ym. 2004). Työpaikan työsuojelun lähitulevaisuuden kehityssuuntia ovat mm. vaikuttava riskinarviointi työsuojelun perustana, TTT-hallinnan liittäminen työpaikan toimintajärjestelmiin, laatuajatteluun ja ympäristönsuojeluun, hallintamenettelyjen ja -järjestelmien auditointi, TTT-hallinnan vaikutusten, turvallisuusilmapiirin ja -kulttuurin mittaaminen, työsuojelun uusien ohjausvälineiden kehittäminen, ennakoiva muutosten hallinta, työturvallisuus kriteerinä tuotekehityksessä ja liikekumppaneiden valinnassa, pätevyys- ja koulutusvaatimusten määrittely työsuojelutehtävissä sekä sosiaalisen vastuun ja yritysten arvojen kasvava merkitys. Hannu Anttonen Jarmo Vorne Rauno Hanhela Mika Liuhamo Markku Aaltonen Lähteet Aaltonen M, Anttonen H, Grönqvist R ym.: Työturvallisuus liiketoimintana esiselvitys. Tekes, Helsinki Anttonen H, Apaja J, Juntunen R, Vorne J: Riskeistä vaikuttavuuteen Puolustusvoimissa. Oulun aluetyöterveyslaitos, Oulu 2005a. Anttonen H, Ketola L, Vorne J: Abstracts of the 50. Nordiska arbetsmiljömötet. Aug 30 Sep Reyakjavik, Island. Arbetarskyddsstyrelsen, Reykjavik 2004, Anttonen H, Piikivi L, Vuolteenaho A, Kopperoinen I: Työkyvyn taloudelliset vaikutukset. Työterveyslaitos, Helsinki Anttonen H, Visuri S (toim.): Elektroniikkayritykset nopean tuotannon muutosprosessissa. Työministeriö ja Oulun aluetyöterveyslaitos, Helsinki Anttonen H, Vorne J, Ketola L: Turvallisuus osana yrityksen toimintaa Riskeistä vaikuttavuuteen. Rahoittajan raportti STM:lle. Oulun aluetyöterveyslaitos, Oulu 2005b. Euroopan yhteisöjen komissio. Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi Komission tiedonanto KOM (2002) 118. Saatavissa: Hanhela R, Liuhamo M, Anttonen H ym.: Turvallisuus osana yrityksen toimintaa Työturvallisuuden toimintamalli pientyöpaikoille. Rahoittajan raportti STM:lle. Tampereen aluetyöterveyslaitos, Tampere ILO: Occupational safety and health: Synergies between security and productivity. Committee on Employment and Social Policy. International Labour Office. March Saatavissa: standards/relm/gb/docs/gb295/pdf/esp-3.pdf. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). OHSAS 18001:fi. Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Helsinki

10 Saari J: One accident is too many. Accident Prevention Today. Agency Magazine 4. European Agency for Safety and Health at Work, Luxembourg Salminen S, Ruotsala R, Vorne J, Saari J: Työturvallisuuslain toteutuminen työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö, Tampere Simola A: Turvallisuuden johtaminen esimiestyönä. Tapaustutkimus pitkäkestoisen kehittämishankkeen läpiviennistä teräksen jatkojalostustehtaassa. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu Tarkkonen J: Yhteistoiminnan ehdoilla, ymmärryksen ja vallan rajapinnoilla. Työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt toimijoina, työorganisaatiot yhteistoiminnan areenoina ja työsuojelujärjestelmät kehittämisen kohteina. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu Toimintaympäristön analyysi: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi. Oulun aluetyöterveyslaitos, Oulu Työturvallisuuslaki (738/2002). 5.2 Työterveyshuolto ja palvelujen käyttö Työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon 92 %:lle palkansaajista, joista 93 % saa myös sairaanhoitoa Yksinyrittäjien ja ammatinharjoittajien työterveyshuollon kattavuus on edelleen heikko, poikkeus maatalousyrittäjien 63 % Työikäisen väestön avosektorin lääkärissä käynneistä eniten tehdään työterveyshuoltoon ja terveyskeskusvastaanotolle. Työssä käyvien työterveyslääkärillä käynnit lisääntyneet jatkuvasti vuodesta 1997 ja terveyskeskuslääkärillä käynnit vähentyneet Työterveyshuollon terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit hieman lisääntyneet vuosina Pääosin ollaan tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan, puolueettomuuteen, toiminnan luottamuksellisuuteen ja henkilökohtaisten tietojen salassa pysymiseen sekä työterveyshuollon asiantuntijuuteen ja pätevyyteen työssä Työterveyshuollon toimien lukumäärä jatkuvasti lisääntynyt vuodesta 1995 kaikissa henkilöstöryhmissä, etenkin psykologien ja lääkäreiden toimien suhteellinen lisäys suuri verrattuna muihin Työterveyshuollon palvelujärjestelmä 246 Työterveyspalvelujen kattavuus Työnantajan tulee työterveyshuoltolain mukaan järjestää työntekijöilleen ehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Yrittäjät voivat myös halutessaan järjestää ne itselleen. Työ ja terveys -haastattelun mukaan vuonna 2006 työnantaja oli järjestänyt työterveyshuollon 92 %:lle palkansaajista (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Maatalousyrittäjistä 63 % ja muista yrittäjistä 37 % oli järjestänyt työterveyspalvelut. Palkansaajien kattavuusluvut

11 olivat parhaat valtion tai kunnan liikelaitoksissa (100 %), rahoituksen toimialalla (100 %), johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä (98 %) sekä organisaatioissa, joilla oli vähintään 50 työntekijää (97 %). Heikoimmillaan kattavuusluvut palkansaajilla olivat yksityisillä työnantajilla 87 %, rakentamisen toimialalla 80 %, maa-, metsä-, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä 83 % sekä organisaatioissa, joissa oli alle 10 työntekijää 55 %. Palkansaajilla kattavuus on heikoin alle 10 henkilön yrityksissä ja lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Vuonna 2003 pienissä yrityksissä kattavuus oli 64 %, mutta se väheni kolmen vuoden aikana 55 %:iin (Piirainen ym. 2003). Myös yrityksissä, joiden henkilömäärä oli 10 49, kattavuus oli hieman aikaisempaa pienempi (noin kuusi prosenttiyksikköä) vuonna Kattavuuden heikkeneminen etenkin alle 10 henkilön yrityksissä voi selittyä osaltaan sillä, että otoksessa näitä yrityksiä oli vain 169. Kysymyksen muotoilua myös tarkennettiin vuonna 2006 siten, että kysymyksen alussa kerrottiin, mitä työterveyshuollolla tarkoitetaan. Aikaisemmissa kyselyissä tällaista johdantoa ei ollut, jolloin vastaaja ei ehkä ymmärtänyt kysymystä, vaan sekoitti yleiset terveyspalvelut työterveyshuollon palveluihin. Toisaalta esimerkiksi rakennusalalla on paljon pieniä yrityksiä ja perinteisesti siellä on ollut muita aloja suurempi kattavuusaukko. Yritysten elinkaari on lyhyt ja kaikki pienet reppufirmat eivät ehdi tehdä työterveyshuoltosopimusta ennen toimintansa lopettamista. Kattavuuden heikkenemistä selittänee myös se, että Suomessa viime vuosina on syntynyt eniten pieniä mikroyrityksiä, joissa ainut työntekijä on yrittäjä itse ja hänelle työterveyshuoltopalvelujen hankinta on vapaaehtoista. Yrityksistä 44 %:lle työterveyshuollon palvelujen hankinta ei ole pakollista (Kankaanpää ym. 2005). Kaikista työterveyshuoltoon kuuluvista 93 % koki voivansa hakeutua sairauksien takia työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan vastaanotolle vuonna 2006, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2003 (91 %). Kaikista työssä käyvistä 78 % ja palkansaajista 85 % sai sairaanhoitopalveluita osana työterveyshuoltoa. Tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2003 (Perkiö- Mäkelä ym. 2006, Piirainen ym. 2003). Työterveyspalvelujen tuottajat Työterveyshuolto Suomessa kyselyyn vastanneista 719 työterveysyksiköstä noin kolmannes oli yritysten omia yksiköitä, toinen kolmannes toimi terveyskeskusten ja vajaa kolmannes lääkärikeskusten yhteydessä. Yritysten yhteisiä työterveysasemia oli 7 % (kuva 69). Työterveysyksiköiden määrä lääneittäin vaihteli työvoiman jakautumisen mukaan. Terveyskeskusjärjestelmän ansiosta työterveyshuollon palveluja oli saatavissa kattavasti koko maassa (Manninen 2007). 247

12 yksinäisyrittäjät yritys yritys t e r v e y s k e s k u s maanviljelijät v yrityksistä 61 % työntekijöistä 37% työterveysyksiköistä 31 % yritys v yrityksistä 64 % työntekijöistä 37 % työterveysyksiköistä 34 % yritys yritys v yrityksistä 2 % työntekijöistä 25 % työterveysyksiköistä 38 % T T H - y k s i k k ö v yrityksistä 1 % työntekijöistä 18 % työterveysyksiköistä 31 % yritys yritys yritys v yrityksistä 4 % työntekijöistä 6 % työterveysyksiköistä 7 % y r i t y s t e n y h t e i n e n t t h - y k s i k k ö v yrityksistä 3 % työntekijöistä 6 % työterveysyksiköistä 7 % yritys yritys yritys v yrityksistä 33 % työntekijöistä 32 % työterveysyksiköistä 24 % L Ä Ä K Ä R I K E S K U S v yrityksistä 32 % työntekijöistä 39 % työterveysyksiköistä 28 % Kuva 69. Työterveyshuollon tuottajaryhmät ja niiden palvelujen piiriin kuuluvien työpaikkojen sekä henkilöasiakkaiden osuudet vuonna 2000 ja 2004 (Manninen 2007, Räsänen 2002) 248

13 Henkilöasiakkaat Työterveysyksiköiden koko on kasvanut. Vuoden 2004 lopussa lähes 60 % henkilöasiakkaista sai palvelunsa työterveysyksiköistä, jotka palvelivat yli henkilöasiakasta. Vain alle 10 % henkilöasiakkaista sai palvelut pienistä, alle henkilöasiakkaan työterveysyksiköistä. Monet yritysten omista asemista ovat näitä pieniä yksiköitä (Manninen 2007). Työterveysyksiköiden palvelujen piiriin kuului vuonna 2004 yhteensä 1,86 miljoonaa henkilöä (kuva 70), joista 1,78 miljoonaa oli palkansaajia ja yrittäjiä tai omaa työtään tekeviä. Maatalousyrittäjiä oli yrittäjistä yhteensä Henkilöasiakkaiden määrä on kasvanut vuodesta 1995 lähtien, ja vuoden 2000 jälkeen uusia henkilöasiakkaita on tullut Lääkärikeskukset ovat syrjäyttäneet terveyskeskukset merkittävimpänä palvelujen tuottajana henkilöasiakkaiden määrällä mitattuna. Henkilöasiakkaista oli 39 % lääkärikeskuksissa ja toiseksi eniten terveyskeskusten työterveyshuollossa 37 % (kuva 69). Yritysten omien työterveysyksiköiden osuus palvelujen tuottajana väheni edelleen ja oli 18 % henkilöasiakkaiden määrästä. Vastaavasti yritysten yhteisten työterveysyksiköiden osuus oli 6 % (Manninen 2007). Tuottajaryhmien osuudet olivat lähes samat vuoden 2006 väestöhaastattelussa (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Kuva 70. Työterveyshuollon henkilöasiakkaat työterveyspalvelun tuottajaryhmittäin vuosina (Manninen 2007) lukumäärä terveyskeskus yrityksen oma työterveysasema yritysten yhteinen työterveysasema lääkärikeskus

14 Yritysasiakkaat Terveyskeskus tai kaupungin henkilöstön terveysasema oli yleisin palveluiden tuottaja kunta-alalla sekä alle 50 ja henkilön organisaatioissa. Maatalousyrittäjät ovat terveyskeskusten erityinen asiakasryhmä. Seitsemällä paikkakunnalla terveyskeskus on ostanut palvelut maanviljelijöille terveyskeskuksen ulkopuolelta (Manninen 2007). Yksityinen lääkäriasema oli yleisin palveluiden tuottaja valtiolla sekä ja vähintään henkilön organisaatioissa. Työterveyspalvelut tuotettiin pääosin (72 %) henkilön omassa asuinkunnassa (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Työterveysyksiköiden asiakkaina oli sopimusasiakasta vuonna Näistä suurin osa eli 64 % hankki palvelut terveyskeskusten, 32 % lääkärikeskusten sekä loput 4 % yritysten omista ja yhteisistä työterveysyksiköistä. Terveyskeskusten palvelujen piirissä olevista sopimusasiakkaista (maatilat mukaan lukien) 84 % työllisti alle kymmenen henkilöä. Kun maatiloja ei oteta huomioon, niin terveyskeskusten sopimusasiakkaista kolme neljästä työllisti alle 10 henkilöä. Lääkärikeskuksissa vastaava osuus oli 64 %. Yritysten yhteisissä työterveysyksiköissä työnantaja-asiakkaista yli puolella oli alle kymmenen työntekijää ja 88 %:ssa alle 50 työntekijää (Manninen 2007). Työterveysyksiköiden asiakasmäärän keskiluku (mediaani) oli henkilöä 75 työnantajan palveluksessa (taulukko 42). Yritysten omissa työterveysyksiköissä vastaavat luvut olivat hieman yli 600 ja kolme. Yritysten yhteisissä työterveysyksiköissä henkilöasiakkaiden mediaani oli noin sekä lääkärikeskuksissa ja terveyskeskuksissa noin Työnantajia oli eniten terveyskeskuksissa (mediaani 231) ja toiseksi eniten lääkärikeskuksissa (mediaani 105). Työterveyshuollon henkilöstö Vuodesta 1995 alkaen työterveyshenkilöstö on lisääntynyt jatkuvasti (lisäys tointa). Viimeisen kolmen vuoden aikana suhteellisesti eniten eli 70 % lisääntyi työterveyshuollon psykologien määrä, mutta heitä on kuitenkin edelleen vain joka kolmannessa työterveysyksikössä. Toiseksi eniten kasvoi lääkärien toimien määrä eli 45 % (Manninen 2007). Kuvassa 71 on ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimien lukumäärät viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Sama henkilö voi kuitenkin työskennellä useammassa toimessa, joten toimien lukumäärä ei vastaa suoraan fyysisiä henkilöitä. 250

15 Taulukko 42. Keskimääräinen työterveyspalvelujen piirissä olevien työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjien määrä työterveyspalvelujen tuottajaryhmittäin vuonna 2004, mediaani ja vaihteluväli (Manninen 2007) tuottajaryhmä työntekijät työnantajat muut yrittäjät maatalousyrittäjät mediaani vaihteluväli mediaani vaihteluväli mediaani vaihteluväli mediaani vaihteluväli terveyskeskus yrityksen oma työterveysasema yritysten yhteinen työterveysasema lääkärikeskus kaikki n n = vastanneiden työterveysyksiköiden lukumäärä Kuva 71. Työterveyshenkilöstön toimet ammattiryhmittäin maaliskuussa 1993, 1995, 1998, 2001 ja 2005 (mukana päätoimiset ja osaaikaiset; sama henkilö voi toimia useassa eri työterveysyksikössä) (Manninen 2007) toimien määrä terv. hoitajat + sair. hoitajat lääkärit avustava henkilöstö fysioterapeutit psykologit

16 Työterveyslääkärit Maaliskuussa 2005 työterveyshuollossa oli yhteensä lääkärin tointa. Työ- tai virkasuhteisista lääkäreistä päätoimisia oli 74 % ja ammatinharjoittajista 35 %. Lääkäreiden työpanos henkilötyövuosina laskettuna lisääntyi vuodesta 2001 yli 300 henkilötyövuodella kevääseen Terveyskeskusten, työnantajien omista ja työnantajien yhteisistä työterveysyksiköistä yli puolet käytti vain omia virkatai työsuhteisia lääkäreitä. Terveyskeskusten yksiköistä 8 %:ssa ei ollut lääkäriä lainkaan ja 8 %:ssa oli vain ostopalvelulääkäri. Työnantajien omista asemista 28 %:lla oli vain ostopalvelulääkäri. Lääkärikeskusten työterveysyksiköistä 45 % käytti vain ammatinharjoittajalääkäreitä (Medivire ei sisälly lukuun). Työterveyshuoltolakiin (1383/2001) kirjattiin ensimmäisen kerran työterveyshenkilöstön pätevyysvaatimukset, jotka tulivat voimaan Asetuksessa (1484/2001) säädetään tarkemmin työterveyshuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Työterveyslääkärin pätevyys tarkoittaa päätoimisilla lääkäreillä työterveyshuoltoon erikoistumista ja osa-aikaisilla lääkäreillä vähintään seitsemän opintoviikon (10,5 opintopisteen) työterveyshuollon koulutusta. Työterveyshuolto Suomessa katsauksessa työterveyslääkäreiden pätevyyttä tarkasteltiin työterveysyksiköittäin. Kysely kattoi lääkärin päätointa, joissa 36 %:ssa toimii erikoislääkäri (n = 380). Vastaavasti saatiin tiedot 799 osa-aikaisesta lääkärin toimesta, joista 41 %:ssa on pätevä lääkäri (n = 480). Pätevien lääkäreiden hoitamien toimien määrä on lisääntynyt selvästi vuodesta 2001 vuoteen 2005 (113 erikoislääkärin tointa). Joka toisessa työterveysyksikössä työskenteli vähintään yksi työterveyshuoltoon erikoistunut lääkäri (49 %), kun vastaava osuus oli 38 % vuonna 2001 (Manninen 2007). Terveydenhoitajat Maaliskuussa 2005 työterveyshuollossa oli yhteensä terveydenhoitajan tointa. Terveydenhoitajista 96 % oli virka- tai työsuhteessa työterveysyksikköön. Henkilötyövuosia heillä oli vuonna 2005 yli 400 enemmän kuin keväällä Työterveyshoitajilla pätevyys tarkoittaa vähintään seitsemän opintoviikon (10,5 opintopisteen) työterveyshuollon koulutusta. Päätoimisista hoitajien toimista hoiti 88 % pätevä hoitaja ja osa-aikaisista toimista 68 %. Pätevien hoitajien tointen osuudet ovat lisääntyneet kaikissa palveluntuottajaryhmissä tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Koska päätoimisten hoitajien toimet ovat lisääntyneet selvästi, käytännössä päteviä toimen hoitajia on lähes 400 enemmän kuin vuonna Fysioterapeutit 252 Maaliskuussa 2005 työterveyshuollossa oli 830 työfysioterapeutin tointa. Fysioterapeutteja työskenteli 84 %:ssa terveys-

17 keskusten työterveysyksiköitä, lähes 60 %:ssa työnantajan omia yksiköitä sekä hieman alle puolessa työnantajien yhteisiä yksiköitä ja yli 70 %:ssa lääkärikeskuksia (Medivire puuttuu luvuista). Fysioterapeuttien henkilötyövuosia oli keväällä 2005 lähes 140 henkilötyövuotta enemmän kuin keväällä Myös fysioterapeuteilla pätevyys tarkoittaa vähintään seitsemän opintoviikon (10,5 opintopisteen) työterveyshuollon koulutusta. Päätoimisten pätevien fysioterapeuttien toimien määrä on lisääntynyt vuodesta 1998 lähtien, ja vuoden 2001 jälkeen on tullut 78 tointa lisää. Päätoimisten fysioterapeuttien toimista hoiti 86 % pätevä henkilö ja osa-aikaisista 73 %. Pätevien fysioterapeuttien osuus päätoimisista henkilöistä on lisääntynyt 74 %:sta 86 %:iin vuodesta 2001 vuoteen Psykologit Psykologeja työskenteli 42 %:ssa terveyskeskusten työterveysyksiköitä, vähän yli 10 %:ssa työnantajan omia ja työnantajien yhteisiä asemia sekä yli 40 %:ssa lääkärikeskuksia. Psykologi hoiti 338 tointa, joista päätoimia 69. Psykologien toimien määrä on lisääntynyt 154:llä vuodesta Myös psykologilla pätevyys tarkoittaa vähintään seitsemän opintoviikon (10,5 opintopisteen) työterveyshuollon koulutusta. Päätoimisten psykologien toimista 75 %:ssa (n = 52) oli pätevä psykologi ja osa-aikaisista tointen hoitajista 50 %:ssa (n = 56). Kaikista psykologien toimista 44 %:ssa on pätevä hoitaja. Moniammatillisuus Hyvä työterveyshuoltokäytäntö korostaa paitsi työterveyshenkilöstön pätevyyttä myös toiminnan moniammatillisuutta. Sen toteutumista voitiin tarkastella työterveysyksikkötasolla, suhteessa henkilöasiakasmäärään sekä pätevyyteen (taulukko 43). Jos ei oteta huomioon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyyksiä, niin 96 %:ssa kaikista työterveysyksiköistä toimi vähintään lääkäri-hoitaja-pari. Edellisten lisäksi 70 %:ssa työterveysyksiköistä toimi myös fysioterapeutti. Moniammatillinen tiimi, jossa toimii lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja psykologi, on vajaassa kolmanneksessa työterveysyksiköistä (32 %). Moniammatillisuus suhteessa henkilöasiakasmäärään on parempi kuin suhteessa työterveysyksiköihin. Paras tilanne on lääkärikeskuksissa ja huonoin yritysten omissa työterveysyksiköissä. Pätevän lääkärin ja hoitajan minitiimi löytyy yli puolesta kaikkien tuottajaryhmien työterveysyksiköitä (50 58 %). Pätevien lääkärin ja hoitajan lisäksi työskenteli pätevä fysioterapeutti useimmin lääkärikeskuksissa (44 % työterveysyksiköitä) ja muissa tuottajaryhmissä noin kolmanneksessa. Pätevä psykologi oli edellisten lisäksi vain viidenneksessä lääkärikeskusten työterveysyksiköitä ja alle 10 %:ssa muiden tuottajaryhmien työterveysyksiköitä (Manninen 2007). 253

18 Taulukko 43. Työterveyshuollon moniammatillisuuden toteutuminen tuottajaryhmittäin vuonna 2004 (pätevyyksiä ei ole huomioitu) (Manninen 2007) ammattihenkilöstö ja asiantuntijat: työterveyshenkilöstöön kuuluu terveyskeskus yrityksen oma työterveysasema yritysten yhteinen työterveysasema lääkärikeskus yhteensä A B A B A B A B A B terveydenhoitaja lääkäri terveydenhoitaja ja lääkäri edellisten lisäksi fysioterapeutti edellisten lisäksi psykologi asemia yhteensä henkilöasiakkaita yhteensä A = vastanneet työterveysyksiköt, B = palvelujen piiriin kuuluvat henkilöasiakkaat Työterveyshuollon sisältö 254 Lääkärissä käynnit ja terveystarkastukset Työ ja terveys -haastattelun mukaan vuonna 2006 työikäiset olivat käyneet keskimäärin 1,9 kertaa lääkärissä haastattelua edeltäneen puolen vuoden aikana (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Työikäisen väestön lääkärissä käynneistä yhtä suuri osuus tehtiin työterveyshuoltoon ja terveyskeskusvastaanotolle, molemmissa oli käyty keskimäärin 0,6 kertaa puolessa vuodessa. Työssä käyvät olivat käyneet keskimäärin 1,8 kertaa lääkärissä haastattelua edeltäneen puolen vuoden aikana. Yleisimmin oli käyty työterveyslääkärin vastaanotolla (keskimäärin 0,8 kertaa), terveyskeskuslääkärillä 0,4 kertaa, yksityislääkärillä 0,3 kertaa, sairaalan poliklinikan lääkärillä 0,2 kertaa ja jollakin muulla lääkärillä 0,1 kertaa. Käynnit työterveyslääkärillä ovat lisääntyneet jatkuvasti vuodesta 1997 ja käynnit terveyskeskuslääkärillä vähentyneet (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, Piirainen ym. 1997, 2000, 2003). Henkilöistä, joille on järjestetty sairaanhoitopalvelut työterveyshuollossa, valtaosa kävi työterveyslääkärin vastaanotolla (keskimäärin 0,9 kertaa, 48 % kaikista lääkärissä käynneistä). Käynnit muiden lääkäreiden vastaanotoilla eivät poikenneet edellä esitetyistä työssä käyvien luvuista (Perkiö-Mäkelä ym. 2006).

19 Työterveyshuollossa eniten lääkärissä käyntejä on lääkärikeskuksissa (mediaani 177 käyntiä 100 henkilöasiakasta kohden vuodessa) ja vähiten terveyskeskusten työterveysyksiköissä (125 käyntiä) (Manninen 2007). Lääkärissä käynnit 100 henkilöstöasiakasta kohden ovat lisääntyneet terveyskeskuksissa ja työnantajien yhteisillä asemilla vuodesta 2000 vuoteen Myös erikoislääkärikonsultaatioita oli eniten lääkärikeskuksissa eli keskimäärin seitsemän 100 työntekijää kohden. Terveyskeskuksissa vastaava luku oli 0,9 ja työnantajien omilla asemilla 4,5 sekä työnantajien yhteisillä asemilla 2,4. Työterveyshuollossa myös terveydenhoitajat osallistuvat sairaanhoitoon. Yritysten omilla työterveysasemilla tehdään eniten hoitajien sairausvastaanottoa: käyntien mediaani 100 henkilöasiakasta kohden oli 174 (keskiarvo 203), kun se terveyskeskuksissa oli 58 (keskiarvo 65). Hoitajalle tehtyjen sairausvastaanottokäyntien määrä lisääntyi vuoteen 2000 verrattuna terveyskeskuksissa ja yritysten yhteisillä työterveysasemilla (Manninen 2007). Työterveyshuollossa entistä useammalle henkilölle oli tehty terveystarkastus viimeisen kolmen vuoden aikana (66 % vuonna 2006 ja 63 % vuonna 2003). Koulutuksen (45 %) sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden (55 %) toimialoilla terveystarkastus oli tehty harvemmin kuin muilla aloilla. Kunta-alalla (55 %) tarkastuksia oli tehty muita työnantajasektoreita harvemmin (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, Piirainen ym. 2003). Vuosittain tehdään edelleen lähes miljoona terveystarkastusta (Kansaneläkelaitos 2006), joista pääosan tekivät terveydenhoitajat vuonna 2004 (Manninen 2007). Terveydenhoitajan terveystarkastuksia tehtiin vähiten lääkärikeskuksissa (mediaani 25, keskiarvo 31 tarkastusta 100 henkilöasiakasta kohden) eniten yritysten omissa työterveysyksiköissä (mediaani 41, keskiarvo 50). Terveydenhoitajien tekemien terveystarkastusten mediaani kasvoi hieman terveyskeskuksissa sekä väheni yritysten omilla asemilla ja lääkärikeskuksissa vuoteen 2000 verrattuna. Lääkärit tekivät vähiten terveystarkastuksia terveyskeskuksissa (mediaani 11,3, keskiarvo 13,2 tarkastusta 100 henkilöasiakasta kohden) ja eniten yritysten omissa työterveysyksiköissä (mediaani 17,8, keskiarvo 20,5). Lääkärien tekemien terveystarkastusten mediaani kasvoi terveyskeskuksissa ja kääntyi hienoiseen laskuun yritysten omilla ja yhteisillä asemilla vuoteen 2000 verrattuna (Manninen 2007). Työpaikan olosuhteisiin kohdistuva toiminta Työterveyshuoltolaissa korostetaan erityisesti työterveyspalveluiden tuottajan asiakastyöpaikan tuntemista, johon myös työpaikkakohtaisten työterveyshuollon toimintasuunnitelmien tulee perustua. Työpaikkaselvitykset ovat yksi työterveyshuollon menetelmistä, joilla voidaan tutustua työpaikan terveydellisiin riskeihin. Työpaikkaselvitysmenetelmiä voivat ol- 255

20 la työpaikkakäynnit, jolloin saadaan hyvä käsitys työpaikasta. Työterveyshuollon henkilöstön työpaikkakäynnit viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana olivat hieman lisääntyneet vuonna 2006 (55 %) vuodesta 2003 (52 %) (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, Piirainen ym. 2003). Työpaikkakäyntejä oli tehty erityisesti rahoituksessa 77 % ja teollisuudessa 70 %. Rakentamisessa (30 %) ja koulutuksessa (41 %) työpaikkakäyntejä oli tehty harvemmin kuin muilla toimialoilla. Vähintään 250 henkilön toimipaikoilla työpaikkakäyntejä oli tehty yleisemmin (71 %) kuin pienemmissä toimipaikoissa (52 %). Vuonna 2004 työpaikkaselvityksiä 100 työntekijää kohden tekivät vuonna 2004 useimmin hoitajat (keskimäärin 3,3 selvitystä) ja fysioterapeutit (keskimäärin 1,3 selvitystä) (Manninen 2007). He myös käyttivät selvityksiin eniten aikaa. Eniten työpaikkaselvityksiä tekivät hoitajat yritysten omilla ja yhteisillä asemilla, keskimäärin 4,8 selvitystä 100 työntekijää kohden. Kaikissa tuottajaryhmissä lääkärit tekivät työpaikkakäyntejä huomattavasti vähemmän kuin terveydenhoitajat. Lääkäreiden työpaikkaselvitysten määrä lisääntyi hieman yritysten omissa ja yhteisissä työterveysyksiköissä ja lääkärikeskuksissa se vastaavasti väheni vuoteen 2000 verrattuna. Työsuojelutoimikuntien kokouksiin osallistuivat yleisimmin yritysten yhteisten ja omien työterveysasemien hoitajat (keskimäärin 1,1 kokousta 100 työntekijää kohden) ja lääkärit (0,3 0,4 kokousta). Fysioterapeutit ja psykologit osallistuivat työsuojelutoimikuntien kokouksiin harvoin. Fysioterapeutit ja työterveyshoitajat pitivät ryhmätilaisuuksia ja luentoja yleisemmin (keskimäärin 0,8 kertaa 100 työntekijää kohden) ja käyttivät niihin enemmän aikaa kuin lääkärit ja psykologit. Myös ryhmätilaisuuksia ja luentoja pidettiin yleisimmin yritysten omilla ja yhteisillä asemilla. Työntekijän ohjaus ja neuvonta Työterveyshuollon tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on toimintaa, jonka tavoite on lisätä työntekijöiden, työnantajien ja muiden työorganisaation toimijoiden työhyvinvointia koskevia tietoja ja taitoja sekä auttaa heitä omaksumaan työterveyttä tukevia asenteita ja käyttäytymistapoja. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä (VNa 1484/2001). Työterveyshuollon henkilöasiakkaat saivat vuonna 2006 paremmin tietoa terveyskäyttäytymisestä kuin työskentelytavoista, työasennoista tai työvälineistä (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Näistä tietoa arvioi saaneensa työterveyshenkilöstöltä riittävästi joka toinen työterveyshuoltoon kuuluvista (51 %). Liian vähän tietoa niistä oli saanut 10 % ja ei lainkaan 17 %. Vastaavasti ohjeita tai tietoja ravinnosta, liikunnasta, tupakoinnista, alkoholinkäytöstä tai henkisestä hyvinvoinnista oli saanut 58 % työterveyshuoltoon kuuluvista, liian vähän 5 % ja ei lainkaan 256

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta suoritettavien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri tapa onnistua Työturvallisuuskeskus Oulu

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot