TAMPERE TURVALLISEKSI IKÄIHMISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPERE TURVALLISEKSI IKÄIHMISILLE"

Transkriptio

1 TAMPERE TURVALLISEKSI IKÄIHMISILLE Ikäihmisten turvallisuusohjelma Tampereen kaupunki ja eläkeläisneuvosto 2004

2 TAMPERE TURVALLISEKSI IKÄ- IHMISILLE Ikäihmisten turvallisuusohjelma I ALKUSANAT Väestörakenne on muuttumassa. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65-vuotiaita yli Luku on 18 % Tampereen koko väkimäärästä. Nyt yli 65-vuotiaiden osuus on noin 15 % (29 336), joten reilun kymmenen vuoden kuluttua ikääntyviä ihmisiä on yli enemmän. Ennusteiden mukaan ikääntyvien määrä kasvaa erityisesti kaupungin keskisellä suuralueella. Ikä tuo väistämättä mukanaan muutoksia arkielämään, koska muun muassa liikkuminen hankaloituu. Rajoituksilla on vaikutusta turvallisuuden tunteeseen ja siten myös elämän

3 laatuun. Väestöennusteiden perusteella onkin syytä miettiä kuinka laadukkaan elämän haluamme turvata lähitulevaisuudessa vanhenevalle väestölle. Tampereen turvallisuusohjelma ja eläkeläisneuvosto perustivat talvella 2003 työryhmän, jonka tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien arkiympäristön turvallisuuteen liittyviä puutteita ja parannusehdotuksia. Työryhmään kuuluivat Sirkka-Liisa Kaonpää, Matti Kaperi ja Ritva Koivula eläkeläisneuvostosta, Aulikki Kuusela Sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluista sekä Kirsti Lahtinen Tampereen Turvallisuusohjelmasta. Sihteereinä toimivat Hanna Moisio ja Henna Blåfield Tampereen Aluekehityksestä. Ryhmä kokoontui 12 kertaa ja työn tuloksena syntyi Ikäihmisten turvallinen Tampere -turvallisuuskysely ja tämä turvallisuusohjelma.

4 II OHJELMAN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Turvallisuus koetaan eri tavoin elämän eri vaiheissa. Etenkin arkielämään liittyvä turvallisuus, tai asian kääntöpuoli turvattomuus, vaihtelee ikäryhmittäin. Nuorempiin ikäryhmiin verrattuna vanhemmille ikäryhmille aiheuttaa huomattavasti enemmän turvattomuutta esimerkiksi pelko oman terveyden menettämisestä, yksinäisyydestä, puolustuskyvyttömyydestä ja avuttomuudesta. Turvallisuutta arvioidaan usein rikosten kautta. Näkökulma on kuitenkin varsin suppea, sillä kuten jo edellä on todettu, turvallisuus on huomattavasti moniulotteisempi ilmiö. Ikäihmisten turvallisuutta arvioitaessa onkin aiheellisempaa keskittyä arkiympäristössä esiintyvien turvattomuuden aiheuttajien kitkemiseen. Tässä ohjelmasta rikosnäkökulma jätettiin tästä syystä vähemmälle huomiolle, ja päätettiin keskittyä muihin turvallisuusnäkökohtiin, jotka vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen jokapäiväisessä elämässä rikoksia enemmän. Tällaisia näkökulmia ovat esimerkiksi liikkumisen esteettömyys ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Ohjelman tekeminen aloitettiin ikäihmisille suunnatun turvallisuuskyselyn toteuttamisella keväällä Tavoitteena oli selvittää minkälaiset asiat ikääntyvät ihmiset kokevat arkiympäristössään turvallisuusriskeiksi. Samanaikaisesti keskusteltiin kaupungissa ikääntyvien ihmisten parissa työskentelevien kanssa heidän näkemyksistään ja yhteistyömahdollisuuksista. Ohjelman tekemisen aikana osoittautuikin, että Tampereen kaupungin eri toimialoilla on samankaltaisia tavoitteita ikääntyvien ihmisten arkielämän parantamiseksi. Kaupungissa on alettu kiinnittää huomiota mm.

5 esteettömyysasioihin. Kyselyn tulosten ja tiedustelukierroksen jälkeen listattiin työryhmän kanssa keskeisiä turvallisuuteen vaikuttavia puutteita, joista ohjelmaan valittiin muutamia tärkeimpiä ja toteuttamiskelpoisimpia ajatuksia. Turvallisuuskyselyn tuloksia Keväällä 2003 toteutettiin ikäihmisille suunnattu turvallisuuskysely. Lomake lähetettiin kaikkiaan tuhannelle satunnaisesti valitulle yli 60-vuotiaalle tamperelaiselle ja lisäksi sitä jaettiin muutamissa suurimmissa eläkeläisjärjestöissä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 680 kappaletta. Kyselyllä kartoitettiin ikäihmisten näkemyksiä liikkumisen, oman asuinalueen ja kaupungin keskustan turvallisuudesta. Vastauksia etsittiin erityisesti kysymyksiin, jotka liittyivät liikkumisen mielekkyyteen ja arkiympäristöissä koettuun turvallisuuden tunteeseen. Kyselyn tulokset osoittavat, että ikäihmiset pitävät omaa asuinympäristöään ja yleisiä tiloja pääsääntöisesti turvallisena. Turvatonta oloa asuinalueella aiheuttaa ilkivalta, välinpitämättömyys ympäristöstä ja polkupyöräilijät. Kaupungin keskustassa turvatonta oloa aiheuttaa samat asiat kuin asuinalueellakin, eli ilkivalta ja polkupyöräilijät. Myös epäsiisti ympäristö koetaan ongelmalliseksi melko usein. Hämeenkadulla sekaisin pyöräilijät, rullaluistelijat, terassit ym. Koskaan ei tiedä jääkö jonkin aparaatin alle. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä) Hieman yli puolet vastaajista välttää liikkumista johonkin aikaan päivästä asuinalueellaan. Suurin osa välttää liikkumista iltaisin ja öisin. Myös kaupungin keskustassa liikku-

6 mista vältetään iltaisin. Syyksi liikkumisen välttämiseen mainitaan useimmiten pimeys ja päihtyneet. En ole koskaan kokenut turvattomuutta, mutta liikunkin vain päiväsaikaan. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä) Liukkaat jalkakäytävät hankaloittavat liikkumista talvella sekä asuinalueella että kaupungin keskustassa. Omalla asuinalueellaan 27 % vastaajista kokee liukkaat jalkakäytävät erittäin paljon ongelmia aiheuttaviksi ja kaupungin keskustassa 38 % vastaajista. Keskustassa liikkuminen koetaan aavistuksen verran hankalammaksi kuin omalla asuinalueella.

7 Valaistus ja hyväksi koettu terveydentila lisäävät turvallisuuden tunnetta merkittävästi. Tärkeänä pidetään myös tuttuja naapureita ja asuntojen turvalukitusta. Omaan turvallisuuden tunteeseen vaikutetaankin juuri lukituksella ja pitämällä mukana vain pieniä rahasummia. Liikkuminen toisten kanssa lisää turvallisuuden tunnetta, mutta vanhoilla ei ole paljon kavereita. Hyvänpäivän tututkin tuovat turvallisuutta. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä) Valaistus mainitaan tärkeäksi turvallisuuden tunnetta lisääväksi tekijäksi, mutta sen riittämättömyyttä ei koeta ongelmaksi kovinkaan usein. Tuloksia tulkitessa täytyykin huomioida kyselyn toteuttamisen ajankohta. Keväällä valaistus on riittävää eikä siis aiheuta ongelmia, mutta tulos saattaisi hyvinkin olla toinen, mikäli kyselyn ajankohta olisikin ollut syksy tai talvi. Toinen merkittävä tulokseen vaikuttava asia on vuorokauden aika; useat vastaajat liikkuvat vain päivisin, jolloin valaistus ei aiheuta ongelmia. Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että naiset ja yli 75-vuotiaat kokevat enemmän turvattomuutta kuin miehet tai nuoremmat ikäryhmät. Myös terveydentilalla on merkitystä. Asuinalueet puolestaan eivät useinkaan eroa toisistaan, mutta kerrostaloissa asuvat kokevat enemmän turvattomuutta kuin muissa talotyypeissä asuvat. Tulokset saattaisivat olla erilaisia, mikäli vastaajien joukossa olisi ollut enemmän niitä, jotka kokevat terveydentilansa huonoksi. Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset ovat hyvin samantyyppisiä kuin muissa vastaavissa kyselyissä. Korkeampi ikä ei siis näytä muuttavan esimerkiksi sukupuolten tai asuintalotyyppien välisiä eroja turvattomuuden kokemisessa.

8 III HAVAITUT TURVALLISUUSPUUTTEET IKÄIHMISTEN ARKIELÄMÄSSÄ Liikkumisen ongelmat Esteetön ja turvallinen katuympäristö tarkoittaa jalkakäytäviä ja kevyen liikenteen väyliä, joilla liikkuminen on esteetöntä, turvallista ja miellyttävää kaikille käyttäjäryhmille. Esteettömyys pitää sisällään sekä kesäajan että talviajan liikkumisen. (Määritelmä esteettömyyskartoituksesta) Mahdollisuus liikkua turvallisesti on yksi tärkeimmistä ikääntyvien ihmisten turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kysely osoitti, että liikkumista ei koeta Tampereella täysin turvalliseksi. Erityisen ongelmallisiksi koettiin jalkakäytävien kunto talvisin ja polkupyöräily jalkakäytävillä. Ikääntyessä aistit heikkenevät ja reagointi hidastuu. Tämän vuoksi ikääntyvien ihmisten on hankala havaita esimerkiksi takaapäin ohittavia polkupyöriä. Liukkaat jalkakäytävät, pihat ym. kulkuväylät puolestaan aiheuttavat huolta kaatumisesta ja terveyden menettämisestä. Pyöräilijät, lautailijat pyrähtää takaa kuin tuulispäät varoittamatta. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä) Myös ilkivalta koettiin ongelmaksi. Esimerkkinä ilkivallan vaikutuksesta liikkumiseen voi mainita penkit, jotka ovat erittäin tärkeitä levähdyspaikkoja vaikkapa kauppamatkan varrella. Kun penkit rikotaan, liikkuminen kävellen hankaloituu. Ilkivallan kohteeksi joutunut ympäristö antaa alueesta muutenkin epäluotettavan vaikutelman. Tärkeänä pidettiin valaistuksen huomioimista ikääntyvien

9 ihmisten käyttämillä paikoilla, etenkin keskustassa ja suosituilla liikkumisreiteillä. Valaistus pitäisi nähdä kokonaisuutena, sillä hyvä valaistus koostuu valaisimien lisäksi eri tavoin valoa heijastavista väreistä ja pintamateriaaleista. Huomiota tulisi kiinnittää myös sisätilojen valoisuuteen. Virastoissa, kirjastoissa ym. paikoissa, joissa asioi paljon ikääntyviä ihmisiä, pitäisi huomiota kiinnittää myös ovien avaamispainoon, jollei automaattiseen ovien avautumiseen ole mahdollisuutta. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ja tekninen toimi sekä Hervannan EU-ohjelma teettivät vuosina 2001-

10 2002 esteettömyyskartoituksen ja toimenpideselvityksen, jonka kohdealueina olivat Tammela ja Hervanta. Lähtötiedot kerättiin yli 65-vuotiaille suunnatulla kyselyllä, koehenkilökartoituksella, haastatteluilla ja konsultin tekemillä esteettömyyskartoituksilla. Selvityksen tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kyselyn tulosten ja ryhmän kommenttien kanssa, sillä myös siinä ongelmakohdiksi nousivat risteysalueiden puutteet, talviajan liukkaus, pyöräilyn ja ajoneuvoliikenteen haitat jalankululle, huono valaistus, turvallisuuspuutteet ja konkreettiset esteet kulkuväylillä. Hervannassa korostuvat lisäksi mäkisyys ja sivukaltevuus, ja Tammelassa jalkakäytävien kapeus, suojateiden puuttuminen ja korkeat portaat. Esteettömyyskartoituksen tulosten perusteella Hervantaan esitettiin 92 ja Tammelaan 148 toimenpidettä. Sekä Hervannan että Tammelan toimenpide-ehdotuksina esitettiin mm. kiinteistöjen omistajien informointia talvikunnossapidosta ja valaistuksen parantamista, Tammelaan

11 esitettiin lisäksi pyöräilyn erottamista jalankulusta pääväylien kevyen liikenteen väylillä. Jatkotoimiksi ehdotettiin mm. koko keskusta-alueen esteettömyyskartoitusta. Esteettömyyssuunnitelman laatiminen Tampereen keskustaan aloitettiin tammikuussa Kotitapaturmien ehkäisykampanjan julkaiseman oppaan (Ikäihmisten kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy) mukaan 80 % ikääntyvien ihmisten tapaturmista on kaatumisia tai putoamisia. Kaatuminen on myös yli 65-vuotiaiden tavallisin tapaturmaisen kuoleman syy. Sairaalassa hoidettujen kaatumisvammojen määrät ovat moninkertaistuneet ja esimerkiksi lonkkamurtumien on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa kun väestö vanhenee. Kaatumisvaaraa lisää heikentynyt aistitoiminta (asentotunto, näkö), keskushermoston toimintaan vaikuttavat tekijät, heikentyneet nilkan ja reiden lihasten voimat, lääkkeiden haittavaikutukset ja akuutit sairaustilat. Kaatumisilla on myös kansantaloudellista merkitystä, sillä esimerkiksi lonkkamurtuman aiheuttamat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat noin 8500 euroa ja ensimmäisen vuoden kokonaiskustannukset arviolta euroa potilasta kohden. Vuositasolla pelkästään lonkkamurtuman hoitokustannukset ovat koko maassa arviolta 142 miljoonaa euroa. Yksin elävät vanhukset Asuminen on toinen keskeinen arkiympäristön turvallisuuteen liittyvä ulottuvuus. Oma asunto on ikäihmisten yleisin tapaturmapaikka. Tekniikka on tuonut tullessaan paljon apuvälineitä, mutta ne eivät aina ole tarpeeksi käyttäjäystävällisiä iäkkäille ihmisille. Tärkeää on myös asunnon paloturvallisuus. Etenkin yksin elävien arkielämässä asumisen turvallisuudella on suuri merkitys.

12 Erityistä huolta aiheuttaa yksin elävien vanhusten asema ja syrjäytymisuhka. Kun vanhus on huonokuntoinen, hänen kontaktinsa ulkomaailmaan ovat vähäiset ja uhkana on syrjäytyminen. Tampereella olisikin tarvetta nk. etsivälle vanhustyölle. Turvallisuuden tunne kasvaa, kun vanhuksen avuntarve huomioidaan, eikä hänen tarvitse pelätä avuttomuutta. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on laatinut vanhusten palvelujen strategian (Ihmiseltä ihmiselle arki mahdollisuutena) vuosille Strategian mukaan vanhusten ensisijainen asumis- ja elämisympäristö on heidän kotinsa ja vanhusten aktiivista ja toimintakykyistä elämää pyritään edistämään mm. kehittämällä etsivää vanhustyötä. Seurakunnassa yhteisen kirkkoneuvoston asettama vanhustyöryhmä on asettanut tavoitteekseen kehittää vanhustyötään, muun muassa siivouspalvelua. Kirkontupatoiminnan yhteydessä Harjun seurakunnassa on kokeiltu etsivää vanhustyötä, kohteena päihde- ja peliongelmaiset. Palolaitos puolestaan on huolissaan yksinasuvien vanhusten paloturvallisuudesta. Kuntaliitto käynnisti vuonna 2001 EHKO-projektin (Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille). Projektissa oli mukana 10 kuntaa niistä 36 kunnasta, jotka vuonna 2001 järjestivät vanhuksille ehkäiseviä kotikäyntejä. Kokemukset olivat hyviä ja vuonna 2003 ehkäiseviä kotikäyntejä järjestettiin jo arviolta 70 kunnassa. Kotikäyntien tarkoituksena on ennakoida avuntarvetta, arvioida asunnon muutostöiden tarvetta, informoida palveluista, luoda turvallisuutta ja viihtyisyyttä, antaa neuvoja ja ohjeita toimintamuodoista ja tukimahdollisuuksista. Palveluasumisen kysyntä on kovassa kasvussa. Valtakunnal-

13 linen suositus on, että palveluasuntoja olisi tarjolla 3-5 % yli 75-vuotiaiden määrästä. Tampereen kaupungin asuntopoliittisen strategian tavoite kaupungin palveluasuntojen määräksi vuoteen 2010 mennessä on Vuonna 2001 kaupungin palveluasuntopaikkoja oli 632. Kaupungin asuntojen lisäksi on säätiöiden ja yksityisten ylläpitämiä hoitokoteja. Vuonna 2000 palvelutaloissa tehdyn selvityksen mukaan kaikki yksiköt ovat tehokkaassa käytössä. Selvityksessä mukana olleiden kohteiden asukkaiden keski-ikä oli noin 80 vuotta.

14 Palveluasuntoja ei siis riitä kaikille halukkaille, ja täytyy myös muistaa, etteivät kaikki edes halua asua palvelutaloissa. Yksin elävien osuus tulee väestökehityksen myötä kasvamaan. Sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategian mukaan myöskään tavoite kotihoidon asiakkaiden määrästä ei ole toteutunut, joten kotihoitoa ei ole pystytty tarjoamaan kaikille tarvitseville. Olisi siis erittäin tärkeää selvittää kuinka paljon apua tarvitsevia todellisuudessa on. Muita esiin tulleita puutteita Tärkeänä tavoitteena pidettiin myös tasavertaisuutta muiden ryhmien kanssa. Kun ikääntyvä ihminen kokee, että häntä ei ymmärretä tai oteta vakavasti, on olo pahimmillaan avuton ja turvaton. Vakavasti otettavuus korostuu hyvin arkipäiväisissä tilanteissa, muun muassa terveyskeskuksissa, rautatieasemalla ja virastoissa asioidessa. Asiakaspalvelussa toimivat henkilöt eivät aina ymmärrä, että vanhemmille ihmisille täytyy itselle hyvinkin selvältä tuntuvista asioista puhua toisinaan eri tavalla; tarvitaan kuuntelutaitoa ja aikaa. Tekniikan kehitys on vanhoille ihmiselle paitsi mahdollisuus myös uhka, sillä käyttäjät eivät aina pysy kehityksen vauhdissa mukana, ja etenkin vanhusten saattaa olla hankala omaksua uusia asioita. Esimerkiksi pankkiasioiden hoitamisen saattaa ikääntyvät kokea vaikeutetuksi, kun edellytetään yhä enemmän internetin käyttöä ja pankkiasioiden hoitamista omatoimisesti. Manuaaliset palvelut myös maksavat eniten, joten pienituloiset eläkeläiset joutuvat maksamaan muita enemmän pankkiasioiden hoidosta. Vanhusten kanssa työskenteleviltä, esimerkiksi kotipalvelun henkilöstöltä on tullut viestiä siitä, että vanhukset välttävät liikkumista iltaisin ulkona. Vaikka rikoksen pelko ei koros-

15 tunut kyselyssä, oli kommenteissa kuitenkin mainintoja keskustan käsilaukkuvarkaista ja kerjäläisistä. Kyseiset rikostyypit nostetaan tässä yhteydessä esiin niiden erityisluonteen vuoksi, sillä ne kohdistuvat nimenomaan vanhusväestöön. Yksin liikkuva vanhus on melko puolustuskyvytön ja siten rikoksen tekijälle helppo kohde. Pienen rahasumman menettämistä enemmän vanhus saattaa tällaisessa tilanteessa kokea turvattomuutta terveytensä menettämisestä tönäisyn tai kaatumisen vuoksi. Omaan turvallisuuteen voi jonkin verran itse vaikuttaa (mm. ei säilytä rahaa kassissa), mutta kaikki eivät tiedosta keinojen merkitystä. Poikkeuksetta aina kun olen keskikaupungilla niin aikuiset miehet tulevat kerjäämään rahaa hyvin vaativaan sävyyn. Se on enempi sääntö kuin poikkeus. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä) Toukokuussa klo 19 minulta yritettiin viedä käsilaukku. Kuultuani epätasaista juoksuääntä takanani käännyin nopeasti juoksijaa kohti, hänellä oli jo laukun sanka kädessään, mutta säikähti ja hyppäsi taaksepäin, samalla päästi sangasta. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä)

16 IV TOIMENPITEITÄ Julkista keskustelua liikkumisen ongelmista pyöräily jalkakäytävillä, etenkin keskustassa, ja katujen talvikunnossapito edellyttävät entistä tehokkaampia toimenpiteitä. Liikkumiseen liittyvät ongelmat eivät useinkaan ole pelkästään yhden tahon vastuulla, sillä esimerkiksi talvikunnossapidon parantaminen edellyttää sekä kaupungin että muiden kiinteistöjen omistajien ja huoltoyhtiöiden vastuuntunnon kohentamista. Päädyttiin siihen ratkaisuun, että tässä yhteydessä paras vaikuttamiskeino on julkinen keskustelu liikkumisen ongelmista. Julkisuuden avulla toivottavasti yhä useampi taho kiinnittää huomiota ikääntyvien tärkeinä pitämiin liikkumisasioihin. Mukaan kampanjoimaan turvallisen liikkumisen puolesta houkutellaan vakuutusyhtiöiden edustajia. Keskustelu ongelmista aloitetaan ohjelman julkistamisen yhteydessä. Ehkäisevät kotikäynnit Ehdotettiin perustettavaksi työryhmä suunnittelemaan etsivän vanhustyön käynnistämistä Tampereella. Liikkeelle voisi lähteä kahdella pilottialueella. Pilottialueilla selvitetään vanhusväestölle suunnatut kunnalliset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut, ja niistä tiedotetaan tehostetusti alueen vanhusväestölle. Alueet tulisi valita niin, että toinen alueista sijaitsisi ydinkeskustassa ja toinen jollakin keskustan ulkopuolisella asuinalueella. Varsinaisen etsivän vanhustyön kokeilun voisi käynnistää samoilla alueilla tekemällä ehkäisevän kotikäynnin tietyn ikäryhmän (esim. yli 80-vuotiaat)

17 yksinasuville vanhuksille. Tavoitteena on työn laajeneminen tulevaisuudessa koko kaupungin alueelle. Etsivää vanhustyötä tekeville työntekijöille tulisi antaa koulutusta, joka helpottaa väkivallan ja kiristyksen uhrien tunnistamista. Tasavertaisuus ja vakavasti otettavuus Tampereelle tulisi palkata vanhusasiamies, jonka tehtävänä olisi ikäihmisten edunvalvonnan lisäksi monella tasolla muun muassa tiedottamista tehostamalla viedä eteenpäin ikäihmisten asioita. Päätettiin ottaa kantaa myös siihen, miten vanhuksia tulisi huomioida asiakaspalvelussa. Ikäihmisten huomioimiseen palveluammateissa tulisi kiinnittää huomiota jo työhön perehdyttämisvaiheessa. Suorat yhteydenotot Paras tapa puuttua selkeästi rajattaviin ongelmiin on suora yhteydenotto kyseisiin paikkoihin. Tampereen kaupungin liikennelaitosta pyydetään kiinnittämään huomiota palvelubussireittien suunnitteluun ja reiteistä tiedottamiseen sekä bussien rauhallisempiin liikkeellelähtöihin. VR:lle annetaan huomautus rautatieaseman painavista ovista ja hissin hankalasta käytöstä.

18 Tampereen kaupungin liikennesuunnittelijoille viedään viestiä jalkakäytävien sekä yhdistettyjen kävely- ja pyöräteiden aiheuttamasta turvattomuudesta ikäihmisille. Ongelma on pahin keskusta-alueella, erityisesti Hämeenkadulla, Itsenäisyydenkadulla ja Hatanpään valtatiellä. Liikennesuunnittelijoille viedään viestiä myös liian nopeista liikennevaloista; ikäihmisten on vaikea ehtiä turvallisesti kadun yli etenkin talvella. Nyt joissakin paikoissa (esim. Pyynikin uimahallin ja Peurankallion palvelutalon välisellä osuudella) liikennevaloja on vielä entisestäänkin nopeutettu. Myös korkeat rotvallit ovat haitta tai jopa este liikuntarajoitteisille (keppi, rollaattori, pyörätuoli) ihmisille erityisesti suojateillä.

19 Tampereen kaupungin katujen kunnossapitoyksikköön annetaan huomautus jalkakäytävien huonosta talvikunnossapidosta. Kaduilta jalkakäytäville auratut lumivallit kaventavat jalankulkijoiden kulkuväylää ja vaikeuttavat ohikulkua ruuhkatilanteissa. Tampereen kaupungin puistosuunnittelijoihin vedotaan puistonpenkkien määrän lisäämiseksi ja puistojen valaistuksen parantamiseksi. Monien ikäihmisten liikkumisen edellytyksenä on riittävä levähdyspaikkojen määrä. Kiinteistötoimeen otetaan yhteyttä julkisten tilojen heikon valaistuksen parantamiseksi. Ilmatieteen laitokseen otetaan yhteyttä kehitteillä olevan liukkaustiedote -palvelun saamiseksi myös ikäihmisten eniten käyttämiin radiokanaviin (Tampereen radio, Radio 957) sekä Tampere-TV:seen.

20 LÄHTEET EHKO-projekti. Kuntaliitto. Esteettömyyskartoitus ja toimenpidesuunnittelu Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen selvityksiä 1/ Ihmiseltä ihmiselle arki mahdollisuutena. Sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluiden strategia vuoteen Ikäihmisten kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Ikäihmisten turvallinen Tampere. Turvallisuuskyselyn tulokset. Tampereen Aluekehitys ja Turvallisuusohjelma. Hanna Moisio Tutkimus ikäihmisten palvelutalojen valmiuksista Tampereella. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen selvityksiä 3/2000. Vanhusten palveluasuminen vuoteen Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen selvityksiä 2/2002. Väestötiedot. Tilastokeskus.

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3.

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3. KUNTA JA PALVELUT Tällä kyselytutkimuksella kartoitetaan Nokian kaupungin asukkaiden näkemyksiä kuntapalveluista. Kaupunkilaisia pyydetään arvioimaan kaupungin palveluita erilaisten kysymysten kautta Kyselyssä

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011 KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE Kirjekysely ja verkkokysely 2011 Kesä 2011 JOHDANTO Tässä raportissa on tulokset helsinkiläisille kohdistetusta kyselytutkimuksesta, jonka katu-

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Joensuun vanhusneuvoston kanssa 18.9.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Asukastyytyväisyystulokset Forssa FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Asukastyytyväisyystulokset Forssa FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 212 Asukastyytyväisyystulokset 1212 FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM KAPA Kaupunki ja kuntapalvelut 212 ssa Taustaa Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen eli KAPAn

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10. Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.35-11 Kohteena erityisesti asuinympäristön ja asumisen fyysiset puitteet ja

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Ikäihmisten arjen turvaa

Ikäihmisten arjen turvaa Ikäihmisten arjen turvaa Ongelmia ja ratkaisuja Krista Kirjavainen Toukokuu 2013 KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMUn tarkoituksena tukea ja kannustaa

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Kysely Kauppakadun pihakatumuutoksesta kaupunkilaisille 2016

Kysely Kauppakadun pihakatumuutoksesta kaupunkilaisille 2016 Perusraportti Kysely Kauppakadun pihakatumuutoksesta kaupunkilaisille 2016 Kysely toteutettiin Webropol kyselytyökalun avulla ajanjaksolla15.8.-1.9.2016. Vastaajia oli 311. 1. Vastaajan sukupuoli 2. Vastaajan

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi JULKILAUSUMA Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi Peruspalveluministeri Paula Risikolle Ulkoilu on myös ikäihmisen oikeus Iäkkäiden ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso

Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Yleishyödyllinen, rekisteröity 4/2012 Jaso haluaa tehdä ennakoivaa työtä, jossa varttuneita ihmisiä aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ikääntymisestään ja samalla

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä Pieksämäki 22.10.2014 Joensuu 23.10.2014 Iisalmi 28.10.2014 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 22.10.2014 1 KAMU

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEN

PALVELUASUMISEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEN Hakemus on saapunut Hakemus on käsitelty SAS-ryhmässä Hakemuksen kaikki kohdat on täytettävä huolellisesti ja täydellisesti. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: (alleviivatkaa kutsumanimi) Nykyinen

Lisätiedot