TAMPERE TURVALLISEKSI IKÄIHMISILLE

Transkriptio

1 TAMPERE TURVALLISEKSI IKÄIHMISILLE Ikäihmisten turvallisuusohjelma Tampereen kaupunki ja eläkeläisneuvosto 2004

2 TAMPERE TURVALLISEKSI IKÄ- IHMISILLE Ikäihmisten turvallisuusohjelma I ALKUSANAT Väestörakenne on muuttumassa. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65-vuotiaita yli Luku on 18 % Tampereen koko väkimäärästä. Nyt yli 65-vuotiaiden osuus on noin 15 % (29 336), joten reilun kymmenen vuoden kuluttua ikääntyviä ihmisiä on yli enemmän. Ennusteiden mukaan ikääntyvien määrä kasvaa erityisesti kaupungin keskisellä suuralueella. Ikä tuo väistämättä mukanaan muutoksia arkielämään, koska muun muassa liikkuminen hankaloituu. Rajoituksilla on vaikutusta turvallisuuden tunteeseen ja siten myös elämän

3 laatuun. Väestöennusteiden perusteella onkin syytä miettiä kuinka laadukkaan elämän haluamme turvata lähitulevaisuudessa vanhenevalle väestölle. Tampereen turvallisuusohjelma ja eläkeläisneuvosto perustivat talvella 2003 työryhmän, jonka tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien arkiympäristön turvallisuuteen liittyviä puutteita ja parannusehdotuksia. Työryhmään kuuluivat Sirkka-Liisa Kaonpää, Matti Kaperi ja Ritva Koivula eläkeläisneuvostosta, Aulikki Kuusela Sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluista sekä Kirsti Lahtinen Tampereen Turvallisuusohjelmasta. Sihteereinä toimivat Hanna Moisio ja Henna Blåfield Tampereen Aluekehityksestä. Ryhmä kokoontui 12 kertaa ja työn tuloksena syntyi Ikäihmisten turvallinen Tampere -turvallisuuskysely ja tämä turvallisuusohjelma.

4 II OHJELMAN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Turvallisuus koetaan eri tavoin elämän eri vaiheissa. Etenkin arkielämään liittyvä turvallisuus, tai asian kääntöpuoli turvattomuus, vaihtelee ikäryhmittäin. Nuorempiin ikäryhmiin verrattuna vanhemmille ikäryhmille aiheuttaa huomattavasti enemmän turvattomuutta esimerkiksi pelko oman terveyden menettämisestä, yksinäisyydestä, puolustuskyvyttömyydestä ja avuttomuudesta. Turvallisuutta arvioidaan usein rikosten kautta. Näkökulma on kuitenkin varsin suppea, sillä kuten jo edellä on todettu, turvallisuus on huomattavasti moniulotteisempi ilmiö. Ikäihmisten turvallisuutta arvioitaessa onkin aiheellisempaa keskittyä arkiympäristössä esiintyvien turvattomuuden aiheuttajien kitkemiseen. Tässä ohjelmasta rikosnäkökulma jätettiin tästä syystä vähemmälle huomiolle, ja päätettiin keskittyä muihin turvallisuusnäkökohtiin, jotka vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen jokapäiväisessä elämässä rikoksia enemmän. Tällaisia näkökulmia ovat esimerkiksi liikkumisen esteettömyys ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Ohjelman tekeminen aloitettiin ikäihmisille suunnatun turvallisuuskyselyn toteuttamisella keväällä Tavoitteena oli selvittää minkälaiset asiat ikääntyvät ihmiset kokevat arkiympäristössään turvallisuusriskeiksi. Samanaikaisesti keskusteltiin kaupungissa ikääntyvien ihmisten parissa työskentelevien kanssa heidän näkemyksistään ja yhteistyömahdollisuuksista. Ohjelman tekemisen aikana osoittautuikin, että Tampereen kaupungin eri toimialoilla on samankaltaisia tavoitteita ikääntyvien ihmisten arkielämän parantamiseksi. Kaupungissa on alettu kiinnittää huomiota mm.

5 esteettömyysasioihin. Kyselyn tulosten ja tiedustelukierroksen jälkeen listattiin työryhmän kanssa keskeisiä turvallisuuteen vaikuttavia puutteita, joista ohjelmaan valittiin muutamia tärkeimpiä ja toteuttamiskelpoisimpia ajatuksia. Turvallisuuskyselyn tuloksia Keväällä 2003 toteutettiin ikäihmisille suunnattu turvallisuuskysely. Lomake lähetettiin kaikkiaan tuhannelle satunnaisesti valitulle yli 60-vuotiaalle tamperelaiselle ja lisäksi sitä jaettiin muutamissa suurimmissa eläkeläisjärjestöissä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 680 kappaletta. Kyselyllä kartoitettiin ikäihmisten näkemyksiä liikkumisen, oman asuinalueen ja kaupungin keskustan turvallisuudesta. Vastauksia etsittiin erityisesti kysymyksiin, jotka liittyivät liikkumisen mielekkyyteen ja arkiympäristöissä koettuun turvallisuuden tunteeseen. Kyselyn tulokset osoittavat, että ikäihmiset pitävät omaa asuinympäristöään ja yleisiä tiloja pääsääntöisesti turvallisena. Turvatonta oloa asuinalueella aiheuttaa ilkivalta, välinpitämättömyys ympäristöstä ja polkupyöräilijät. Kaupungin keskustassa turvatonta oloa aiheuttaa samat asiat kuin asuinalueellakin, eli ilkivalta ja polkupyöräilijät. Myös epäsiisti ympäristö koetaan ongelmalliseksi melko usein. Hämeenkadulla sekaisin pyöräilijät, rullaluistelijat, terassit ym. Koskaan ei tiedä jääkö jonkin aparaatin alle. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä) Hieman yli puolet vastaajista välttää liikkumista johonkin aikaan päivästä asuinalueellaan. Suurin osa välttää liikkumista iltaisin ja öisin. Myös kaupungin keskustassa liikku-

6 mista vältetään iltaisin. Syyksi liikkumisen välttämiseen mainitaan useimmiten pimeys ja päihtyneet. En ole koskaan kokenut turvattomuutta, mutta liikunkin vain päiväsaikaan. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä) Liukkaat jalkakäytävät hankaloittavat liikkumista talvella sekä asuinalueella että kaupungin keskustassa. Omalla asuinalueellaan 27 % vastaajista kokee liukkaat jalkakäytävät erittäin paljon ongelmia aiheuttaviksi ja kaupungin keskustassa 38 % vastaajista. Keskustassa liikkuminen koetaan aavistuksen verran hankalammaksi kuin omalla asuinalueella.

7 Valaistus ja hyväksi koettu terveydentila lisäävät turvallisuuden tunnetta merkittävästi. Tärkeänä pidetään myös tuttuja naapureita ja asuntojen turvalukitusta. Omaan turvallisuuden tunteeseen vaikutetaankin juuri lukituksella ja pitämällä mukana vain pieniä rahasummia. Liikkuminen toisten kanssa lisää turvallisuuden tunnetta, mutta vanhoilla ei ole paljon kavereita. Hyvänpäivän tututkin tuovat turvallisuutta. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä) Valaistus mainitaan tärkeäksi turvallisuuden tunnetta lisääväksi tekijäksi, mutta sen riittämättömyyttä ei koeta ongelmaksi kovinkaan usein. Tuloksia tulkitessa täytyykin huomioida kyselyn toteuttamisen ajankohta. Keväällä valaistus on riittävää eikä siis aiheuta ongelmia, mutta tulos saattaisi hyvinkin olla toinen, mikäli kyselyn ajankohta olisikin ollut syksy tai talvi. Toinen merkittävä tulokseen vaikuttava asia on vuorokauden aika; useat vastaajat liikkuvat vain päivisin, jolloin valaistus ei aiheuta ongelmia. Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että naiset ja yli 75-vuotiaat kokevat enemmän turvattomuutta kuin miehet tai nuoremmat ikäryhmät. Myös terveydentilalla on merkitystä. Asuinalueet puolestaan eivät useinkaan eroa toisistaan, mutta kerrostaloissa asuvat kokevat enemmän turvattomuutta kuin muissa talotyypeissä asuvat. Tulokset saattaisivat olla erilaisia, mikäli vastaajien joukossa olisi ollut enemmän niitä, jotka kokevat terveydentilansa huonoksi. Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset ovat hyvin samantyyppisiä kuin muissa vastaavissa kyselyissä. Korkeampi ikä ei siis näytä muuttavan esimerkiksi sukupuolten tai asuintalotyyppien välisiä eroja turvattomuuden kokemisessa.

8 III HAVAITUT TURVALLISUUSPUUTTEET IKÄIHMISTEN ARKIELÄMÄSSÄ Liikkumisen ongelmat Esteetön ja turvallinen katuympäristö tarkoittaa jalkakäytäviä ja kevyen liikenteen väyliä, joilla liikkuminen on esteetöntä, turvallista ja miellyttävää kaikille käyttäjäryhmille. Esteettömyys pitää sisällään sekä kesäajan että talviajan liikkumisen. (Määritelmä esteettömyyskartoituksesta) Mahdollisuus liikkua turvallisesti on yksi tärkeimmistä ikääntyvien ihmisten turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kysely osoitti, että liikkumista ei koeta Tampereella täysin turvalliseksi. Erityisen ongelmallisiksi koettiin jalkakäytävien kunto talvisin ja polkupyöräily jalkakäytävillä. Ikääntyessä aistit heikkenevät ja reagointi hidastuu. Tämän vuoksi ikääntyvien ihmisten on hankala havaita esimerkiksi takaapäin ohittavia polkupyöriä. Liukkaat jalkakäytävät, pihat ym. kulkuväylät puolestaan aiheuttavat huolta kaatumisesta ja terveyden menettämisestä. Pyöräilijät, lautailijat pyrähtää takaa kuin tuulispäät varoittamatta. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä) Myös ilkivalta koettiin ongelmaksi. Esimerkkinä ilkivallan vaikutuksesta liikkumiseen voi mainita penkit, jotka ovat erittäin tärkeitä levähdyspaikkoja vaikkapa kauppamatkan varrella. Kun penkit rikotaan, liikkuminen kävellen hankaloituu. Ilkivallan kohteeksi joutunut ympäristö antaa alueesta muutenkin epäluotettavan vaikutelman. Tärkeänä pidettiin valaistuksen huomioimista ikääntyvien

9 ihmisten käyttämillä paikoilla, etenkin keskustassa ja suosituilla liikkumisreiteillä. Valaistus pitäisi nähdä kokonaisuutena, sillä hyvä valaistus koostuu valaisimien lisäksi eri tavoin valoa heijastavista väreistä ja pintamateriaaleista. Huomiota tulisi kiinnittää myös sisätilojen valoisuuteen. Virastoissa, kirjastoissa ym. paikoissa, joissa asioi paljon ikääntyviä ihmisiä, pitäisi huomiota kiinnittää myös ovien avaamispainoon, jollei automaattiseen ovien avautumiseen ole mahdollisuutta. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ja tekninen toimi sekä Hervannan EU-ohjelma teettivät vuosina 2001-

10 2002 esteettömyyskartoituksen ja toimenpideselvityksen, jonka kohdealueina olivat Tammela ja Hervanta. Lähtötiedot kerättiin yli 65-vuotiaille suunnatulla kyselyllä, koehenkilökartoituksella, haastatteluilla ja konsultin tekemillä esteettömyyskartoituksilla. Selvityksen tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kyselyn tulosten ja ryhmän kommenttien kanssa, sillä myös siinä ongelmakohdiksi nousivat risteysalueiden puutteet, talviajan liukkaus, pyöräilyn ja ajoneuvoliikenteen haitat jalankululle, huono valaistus, turvallisuuspuutteet ja konkreettiset esteet kulkuväylillä. Hervannassa korostuvat lisäksi mäkisyys ja sivukaltevuus, ja Tammelassa jalkakäytävien kapeus, suojateiden puuttuminen ja korkeat portaat. Esteettömyyskartoituksen tulosten perusteella Hervantaan esitettiin 92 ja Tammelaan 148 toimenpidettä. Sekä Hervannan että Tammelan toimenpide-ehdotuksina esitettiin mm. kiinteistöjen omistajien informointia talvikunnossapidosta ja valaistuksen parantamista, Tammelaan

11 esitettiin lisäksi pyöräilyn erottamista jalankulusta pääväylien kevyen liikenteen väylillä. Jatkotoimiksi ehdotettiin mm. koko keskusta-alueen esteettömyyskartoitusta. Esteettömyyssuunnitelman laatiminen Tampereen keskustaan aloitettiin tammikuussa Kotitapaturmien ehkäisykampanjan julkaiseman oppaan (Ikäihmisten kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy) mukaan 80 % ikääntyvien ihmisten tapaturmista on kaatumisia tai putoamisia. Kaatuminen on myös yli 65-vuotiaiden tavallisin tapaturmaisen kuoleman syy. Sairaalassa hoidettujen kaatumisvammojen määrät ovat moninkertaistuneet ja esimerkiksi lonkkamurtumien on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa kun väestö vanhenee. Kaatumisvaaraa lisää heikentynyt aistitoiminta (asentotunto, näkö), keskushermoston toimintaan vaikuttavat tekijät, heikentyneet nilkan ja reiden lihasten voimat, lääkkeiden haittavaikutukset ja akuutit sairaustilat. Kaatumisilla on myös kansantaloudellista merkitystä, sillä esimerkiksi lonkkamurtuman aiheuttamat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat noin 8500 euroa ja ensimmäisen vuoden kokonaiskustannukset arviolta euroa potilasta kohden. Vuositasolla pelkästään lonkkamurtuman hoitokustannukset ovat koko maassa arviolta 142 miljoonaa euroa. Yksin elävät vanhukset Asuminen on toinen keskeinen arkiympäristön turvallisuuteen liittyvä ulottuvuus. Oma asunto on ikäihmisten yleisin tapaturmapaikka. Tekniikka on tuonut tullessaan paljon apuvälineitä, mutta ne eivät aina ole tarpeeksi käyttäjäystävällisiä iäkkäille ihmisille. Tärkeää on myös asunnon paloturvallisuus. Etenkin yksin elävien arkielämässä asumisen turvallisuudella on suuri merkitys.

12 Erityistä huolta aiheuttaa yksin elävien vanhusten asema ja syrjäytymisuhka. Kun vanhus on huonokuntoinen, hänen kontaktinsa ulkomaailmaan ovat vähäiset ja uhkana on syrjäytyminen. Tampereella olisikin tarvetta nk. etsivälle vanhustyölle. Turvallisuuden tunne kasvaa, kun vanhuksen avuntarve huomioidaan, eikä hänen tarvitse pelätä avuttomuutta. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on laatinut vanhusten palvelujen strategian (Ihmiseltä ihmiselle arki mahdollisuutena) vuosille Strategian mukaan vanhusten ensisijainen asumis- ja elämisympäristö on heidän kotinsa ja vanhusten aktiivista ja toimintakykyistä elämää pyritään edistämään mm. kehittämällä etsivää vanhustyötä. Seurakunnassa yhteisen kirkkoneuvoston asettama vanhustyöryhmä on asettanut tavoitteekseen kehittää vanhustyötään, muun muassa siivouspalvelua. Kirkontupatoiminnan yhteydessä Harjun seurakunnassa on kokeiltu etsivää vanhustyötä, kohteena päihde- ja peliongelmaiset. Palolaitos puolestaan on huolissaan yksinasuvien vanhusten paloturvallisuudesta. Kuntaliitto käynnisti vuonna 2001 EHKO-projektin (Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille). Projektissa oli mukana 10 kuntaa niistä 36 kunnasta, jotka vuonna 2001 järjestivät vanhuksille ehkäiseviä kotikäyntejä. Kokemukset olivat hyviä ja vuonna 2003 ehkäiseviä kotikäyntejä järjestettiin jo arviolta 70 kunnassa. Kotikäyntien tarkoituksena on ennakoida avuntarvetta, arvioida asunnon muutostöiden tarvetta, informoida palveluista, luoda turvallisuutta ja viihtyisyyttä, antaa neuvoja ja ohjeita toimintamuodoista ja tukimahdollisuuksista. Palveluasumisen kysyntä on kovassa kasvussa. Valtakunnal-

13 linen suositus on, että palveluasuntoja olisi tarjolla 3-5 % yli 75-vuotiaiden määrästä. Tampereen kaupungin asuntopoliittisen strategian tavoite kaupungin palveluasuntojen määräksi vuoteen 2010 mennessä on Vuonna 2001 kaupungin palveluasuntopaikkoja oli 632. Kaupungin asuntojen lisäksi on säätiöiden ja yksityisten ylläpitämiä hoitokoteja. Vuonna 2000 palvelutaloissa tehdyn selvityksen mukaan kaikki yksiköt ovat tehokkaassa käytössä. Selvityksessä mukana olleiden kohteiden asukkaiden keski-ikä oli noin 80 vuotta.

14 Palveluasuntoja ei siis riitä kaikille halukkaille, ja täytyy myös muistaa, etteivät kaikki edes halua asua palvelutaloissa. Yksin elävien osuus tulee väestökehityksen myötä kasvamaan. Sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategian mukaan myöskään tavoite kotihoidon asiakkaiden määrästä ei ole toteutunut, joten kotihoitoa ei ole pystytty tarjoamaan kaikille tarvitseville. Olisi siis erittäin tärkeää selvittää kuinka paljon apua tarvitsevia todellisuudessa on. Muita esiin tulleita puutteita Tärkeänä tavoitteena pidettiin myös tasavertaisuutta muiden ryhmien kanssa. Kun ikääntyvä ihminen kokee, että häntä ei ymmärretä tai oteta vakavasti, on olo pahimmillaan avuton ja turvaton. Vakavasti otettavuus korostuu hyvin arkipäiväisissä tilanteissa, muun muassa terveyskeskuksissa, rautatieasemalla ja virastoissa asioidessa. Asiakaspalvelussa toimivat henkilöt eivät aina ymmärrä, että vanhemmille ihmisille täytyy itselle hyvinkin selvältä tuntuvista asioista puhua toisinaan eri tavalla; tarvitaan kuuntelutaitoa ja aikaa. Tekniikan kehitys on vanhoille ihmiselle paitsi mahdollisuus myös uhka, sillä käyttäjät eivät aina pysy kehityksen vauhdissa mukana, ja etenkin vanhusten saattaa olla hankala omaksua uusia asioita. Esimerkiksi pankkiasioiden hoitamisen saattaa ikääntyvät kokea vaikeutetuksi, kun edellytetään yhä enemmän internetin käyttöä ja pankkiasioiden hoitamista omatoimisesti. Manuaaliset palvelut myös maksavat eniten, joten pienituloiset eläkeläiset joutuvat maksamaan muita enemmän pankkiasioiden hoidosta. Vanhusten kanssa työskenteleviltä, esimerkiksi kotipalvelun henkilöstöltä on tullut viestiä siitä, että vanhukset välttävät liikkumista iltaisin ulkona. Vaikka rikoksen pelko ei koros-

15 tunut kyselyssä, oli kommenteissa kuitenkin mainintoja keskustan käsilaukkuvarkaista ja kerjäläisistä. Kyseiset rikostyypit nostetaan tässä yhteydessä esiin niiden erityisluonteen vuoksi, sillä ne kohdistuvat nimenomaan vanhusväestöön. Yksin liikkuva vanhus on melko puolustuskyvytön ja siten rikoksen tekijälle helppo kohde. Pienen rahasumman menettämistä enemmän vanhus saattaa tällaisessa tilanteessa kokea turvattomuutta terveytensä menettämisestä tönäisyn tai kaatumisen vuoksi. Omaan turvallisuuteen voi jonkin verran itse vaikuttaa (mm. ei säilytä rahaa kassissa), mutta kaikki eivät tiedosta keinojen merkitystä. Poikkeuksetta aina kun olen keskikaupungilla niin aikuiset miehet tulevat kerjäämään rahaa hyvin vaativaan sävyyn. Se on enempi sääntö kuin poikkeus. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä) Toukokuussa klo 19 minulta yritettiin viedä käsilaukku. Kuultuani epätasaista juoksuääntä takanani käännyin nopeasti juoksijaa kohti, hänellä oli jo laukun sanka kädessään, mutta säikähti ja hyppäsi taaksepäin, samalla päästi sangasta. (Kommentti ikäihmisten turvallisuuskyselystä)

16 IV TOIMENPITEITÄ Julkista keskustelua liikkumisen ongelmista pyöräily jalkakäytävillä, etenkin keskustassa, ja katujen talvikunnossapito edellyttävät entistä tehokkaampia toimenpiteitä. Liikkumiseen liittyvät ongelmat eivät useinkaan ole pelkästään yhden tahon vastuulla, sillä esimerkiksi talvikunnossapidon parantaminen edellyttää sekä kaupungin että muiden kiinteistöjen omistajien ja huoltoyhtiöiden vastuuntunnon kohentamista. Päädyttiin siihen ratkaisuun, että tässä yhteydessä paras vaikuttamiskeino on julkinen keskustelu liikkumisen ongelmista. Julkisuuden avulla toivottavasti yhä useampi taho kiinnittää huomiota ikääntyvien tärkeinä pitämiin liikkumisasioihin. Mukaan kampanjoimaan turvallisen liikkumisen puolesta houkutellaan vakuutusyhtiöiden edustajia. Keskustelu ongelmista aloitetaan ohjelman julkistamisen yhteydessä. Ehkäisevät kotikäynnit Ehdotettiin perustettavaksi työryhmä suunnittelemaan etsivän vanhustyön käynnistämistä Tampereella. Liikkeelle voisi lähteä kahdella pilottialueella. Pilottialueilla selvitetään vanhusväestölle suunnatut kunnalliset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut, ja niistä tiedotetaan tehostetusti alueen vanhusväestölle. Alueet tulisi valita niin, että toinen alueista sijaitsisi ydinkeskustassa ja toinen jollakin keskustan ulkopuolisella asuinalueella. Varsinaisen etsivän vanhustyön kokeilun voisi käynnistää samoilla alueilla tekemällä ehkäisevän kotikäynnin tietyn ikäryhmän (esim. yli 80-vuotiaat)

17 yksinasuville vanhuksille. Tavoitteena on työn laajeneminen tulevaisuudessa koko kaupungin alueelle. Etsivää vanhustyötä tekeville työntekijöille tulisi antaa koulutusta, joka helpottaa väkivallan ja kiristyksen uhrien tunnistamista. Tasavertaisuus ja vakavasti otettavuus Tampereelle tulisi palkata vanhusasiamies, jonka tehtävänä olisi ikäihmisten edunvalvonnan lisäksi monella tasolla muun muassa tiedottamista tehostamalla viedä eteenpäin ikäihmisten asioita. Päätettiin ottaa kantaa myös siihen, miten vanhuksia tulisi huomioida asiakaspalvelussa. Ikäihmisten huomioimiseen palveluammateissa tulisi kiinnittää huomiota jo työhön perehdyttämisvaiheessa. Suorat yhteydenotot Paras tapa puuttua selkeästi rajattaviin ongelmiin on suora yhteydenotto kyseisiin paikkoihin. Tampereen kaupungin liikennelaitosta pyydetään kiinnittämään huomiota palvelubussireittien suunnitteluun ja reiteistä tiedottamiseen sekä bussien rauhallisempiin liikkeellelähtöihin. VR:lle annetaan huomautus rautatieaseman painavista ovista ja hissin hankalasta käytöstä.

18 Tampereen kaupungin liikennesuunnittelijoille viedään viestiä jalkakäytävien sekä yhdistettyjen kävely- ja pyöräteiden aiheuttamasta turvattomuudesta ikäihmisille. Ongelma on pahin keskusta-alueella, erityisesti Hämeenkadulla, Itsenäisyydenkadulla ja Hatanpään valtatiellä. Liikennesuunnittelijoille viedään viestiä myös liian nopeista liikennevaloista; ikäihmisten on vaikea ehtiä turvallisesti kadun yli etenkin talvella. Nyt joissakin paikoissa (esim. Pyynikin uimahallin ja Peurankallion palvelutalon välisellä osuudella) liikennevaloja on vielä entisestäänkin nopeutettu. Myös korkeat rotvallit ovat haitta tai jopa este liikuntarajoitteisille (keppi, rollaattori, pyörätuoli) ihmisille erityisesti suojateillä.

19 Tampereen kaupungin katujen kunnossapitoyksikköön annetaan huomautus jalkakäytävien huonosta talvikunnossapidosta. Kaduilta jalkakäytäville auratut lumivallit kaventavat jalankulkijoiden kulkuväylää ja vaikeuttavat ohikulkua ruuhkatilanteissa. Tampereen kaupungin puistosuunnittelijoihin vedotaan puistonpenkkien määrän lisäämiseksi ja puistojen valaistuksen parantamiseksi. Monien ikäihmisten liikkumisen edellytyksenä on riittävä levähdyspaikkojen määrä. Kiinteistötoimeen otetaan yhteyttä julkisten tilojen heikon valaistuksen parantamiseksi. Ilmatieteen laitokseen otetaan yhteyttä kehitteillä olevan liukkaustiedote -palvelun saamiseksi myös ikäihmisten eniten käyttämiin radiokanaviin (Tampereen radio, Radio 957) sekä Tampere-TV:seen.

20 LÄHTEET EHKO-projekti. Kuntaliitto. Esteettömyyskartoitus ja toimenpidesuunnittelu Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen selvityksiä 1/ Ihmiseltä ihmiselle arki mahdollisuutena. Sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluiden strategia vuoteen Ikäihmisten kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Ikäihmisten turvallinen Tampere. Turvallisuuskyselyn tulokset. Tampereen Aluekehitys ja Turvallisuusohjelma. Hanna Moisio Tutkimus ikäihmisten palvelutalojen valmiuksista Tampereella. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen selvityksiä 3/2000. Vanhusten palveluasuminen vuoteen Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen selvityksiä 2/2002. Väestötiedot. Tilastokeskus.