KUN LÄHEINEN MUUTTAA. Muuttovalmennusopas vammaisen muuttajan läheisille

Transkriptio

1 KUN LÄHEINEN MUUTTAA Muuttovalmennusopas vammaisen muuttajan läheisille Anne Koponen & Virpi Hyttinen Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu 2011

2 SISÄLTÖ 1 VAMMAISEN HENKILÖN ITSENÄISTYMINEN LÄHEISTEN TUNTEET Irtipäästäminen Normaalit tunteet Tunteiden käsittely Vertaistuki Puhuminen Liikkuminen Mielikuvaharjoitteet Oman elämän suunnittelu MUUTTOVALMENNUS KÄYTÄNNÖSSÄ Muuttovalmennuksen aloittaminen Suunnittelu Asumismuodot Yksilökeskeinen suunnittelu Ennen muuttoa Kodin löytymisen jälkeen Muuton jälkeen HYVÄN MUUTON TEKIJÄT LÄHTEET... 18

3 3 Hyvä elämä Sallikaa aikuisten vammaisten perheenjäsentenne kirjoittaa oman elämänsä käsikirjoitus. Meillä on oikeus irrottautua vanhemmista. Muistakaa vanhemmat, teillä on oikeus päästää irti. Antakaa meille mahdollisuus tuntea, että voimme hallita elämäämme. Olkaa ylpeitä meistä halutessamme itsenäistyä. Älkää sitoko meitä tekemällä asioita puolestamme. Antakaa meidän yrittää, antakaa meidän epäonnistua. Ohjatkaa, tukekaa, luokaa haasteita, antakaa meidän ottaa sopivia riskejä, älkää holhotko meitä ikuisiksi lapsiksi. Kohdelkaa meitä kuten kohtelisitte ketä tahansa vastaavan ikäistä ihmistä. Aikuisena on vaikea aikuistua. (Me Itse ry kehitysvammaisten ihmisten valtakunnallinen yhdistys on vuonna 1998 julkaissut kannanoton Hyvä elämä.)

4 4 1 VAMMAISEN HENKILÖN ITSENÄISTYMINEN Kaikilla tulee olla oikeus omaan elämään ja kotiin. On tärkeää, että jokainen saisi olla mukana päättämässä ja vaikuttamassa asioihinsa muun muassa valitsemalla minkälaisessa asunnossa ja kenen kanssa hän asuu. Oikeus yksilölliseen asumiseen on turvattu Suomen vahvalla sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllä. Vammaisen itsenäistyminen vaatii aikaa kaikilta läheisiltä. Vammainen tarvitsee läheisiltään rohkaisua ja hyväksyntää itsenäistymiseen. Hyväksyntä ja kannustus rohkaisevat oman mielipiteen ilmaisemiseen. Jos henkilö ei ole tottunut tekemään päätöksiä, se voi olla hänelle aluksi vaikeaa. Se, kuinka paljon hänen kanssaan pystyy kommunikoimaan, ei välttämättä kerro mitään hänen kyvyistään ymmärtää tai päättää. Tulee muistaa, että päätösten tekeminen vaatii harjoittelua ja moni oppiikin hoitamaan omia asioitaan. On tärkeää tukea aikuisen roolin omaksumista. Lähipiiri voi tukea myös persoonallisuuden ja minäkäsityksen kehittymistä. Ihminen ei kuitenkaan "valmistu" missään elämänsä vaiheessa, vaan hänen käyttäytymisensä, ajattelutapansa ja tunteensa muuttuvat läpi elämän. Elämänmuutoksessa ihmiselle on tärkeää tieto siitä, että hän kykenee itse vaikuttamaan tapahtumien ja elämänsä kulkuun. -Roos-

5 5 2 LÄHEISTEN TUNTEET 2.1 Irtipäästäminen Vammaisen poismuuttaminen on iso elämänmuutos paitsi hänelle itselleen, myös hänen läheisilleen. Vaikka muuttaminen olisi järjen tasolla itsestäänselvyys, voi tunteiden myllerrys olla yllättävän voimakasta. Mielessä pyörii monia kysymyksiä. Kuinka hän pärjää uudessa kodissaan? Osaavatko muut todella auttaa ja tukea samalla tavalla kuin me? Tuleeko hän ymmärretyksi ja hyväksytyksi? Teemmekö väärin irrottautuessamme hänestä? Sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen vaatii voimavaroja kaikilta osapuolilta. Muutto onnistuu helpommin, jos siihen on valmistauduttu muuttovalmennuksen avulla. Valmistautumalla muuttoon yhdessä, esimerkiksi pelot ja huolenaiheet voidaan käsitellä ja kääntää ne iloksi, tulevan kodin ja muuton odottamiseksi. Muuttovalmennus on osana itsenäistymisen tukemista, ja kun siihen varataan tarpeeksi aikaa, sen avulla tuetaan myös läheisiä päästämään irti muuttajasta rakentavalla tavalla. Ja aina on muistettava, ettei irtipäästäminen tarkoita rakastamisen lopettamista. Sinusta saattaa tuntua haikealta ja raskaalta, että ympärille tulee uusia ihmisiä, joiden parissa hänellä on luottavainen sekä turvallinen olo ja joihin hän kiintyy.

6 6 Sinun täytyy kuitenkin muistaa, että vammaisen kohteleminen hänen ikävuosiensa mukaisesti tarkoittaa, että hänen itsenäisyyttään tuetaan ja osataan päästää hänestä irti. 2.2 Normaalit tunteet Muuttajan oman päätösvallan lisääminen saattaa tuntua vaikealta ja pelottavalta. Olet saattanut tottua huolehtimaan usein hänen asioistaan ja huoli selviytymisestä ja pärjäämisestä voi olla suuri. Tunteet voivat olla ristiriitaisia, sillä itsenäistyminen voidaan kokea huolta aiheuttavan puolensa ohella myös tärkeäksi ja iloiseksi asiaksi. Mustasukkaisuus tällaisessa tilanteessa on ihan normaali tunne. Pelko ja mustasukkaisuus siitä, ettei muuttaja pärjää tai saa toivomaasi kohtelua, kulkevat monesti käsi kädessä. Myös syyllisyys on yleinen tuntemus ja moni miettii onko huono ja kylmä ihminen, kun sallii poismuuton. Jos nämä tunteet jäävät käsittelemättä, ne voivat aiheuttaa henkistä kipua, joka saattaa purkautua helposti muuttajan uuden asuinpaikan henkilökunnalle. Kaikkien kannalta parasta olisi pyrkiä tunnistamaan vaikeat tunteet ja käsittelemään niitä niin, ettei niistä synny turhaa painolastia itselle sen enempää kuin muuttajalle tai henkilökunnalle. Monesti käy kuitenkin niin, että kun pääset näkemään kuinka asuminen uudessa kodissa alkaa sujua ja muuttaja voi hyvin, pelko, mustasukkaisuus ja syyllisyys menettävät perustansa ja tunteet katoavat. Aina on hyvä muistaa tunnemyllerrysten keskellä, että läheisillä ja työntekijöillä on oikeasti sama tavoite, se että muuttaja voi hyvin fyysisesti ja sosiaalisesti uudessa kodissaan.

7 7 2.3 Tunteiden käsittely Vertaistuki Irtipäästämisen vaikeus on asia, jota ei tarvitse hävetä. Se on inhimillinen tunne, joka koskettaa monia samassa tilanteessa olevia. Siksi muiden läheisten toisilleen antama ja toisiltaan saama tuki on erittäin arvokasta. Tätä kutsutaan vertaistueksi, joka tarkoittaa sitä, että samassa tilanteessa olevat tai sen aiemmin kokeneet jakavat kokemuksiaan ja tietojaan toistensa kanssa. Monesti muiden samassa tilanteessa olevien kanssa pystyy omista tunteistakin puhumaan avoimemmin ja tulla ymmärretyksi pienestäkin Puhuminen Puhuminen on monille tehokas ja tärkeä keino omien tunteiden käsittelyyn. Muuttovalmennuksen yhteydessä on mahdollisuus keskusteluun ja tunteiden purkamiseen muun muassa työntekijöiden kotikäynneillä, erilaisilla tilanteeseen sopivilla kursseilla sekä vertaistukiryhmissä. On tärkeää muistaa, että ihmiset ovat erilaisia ja jotkut tarvitsevat paljon tukea ja tapaamisia, kun taas toiset juttelevat mieluiten kahden kesken vaikkapa puhelimitse. Keskusteleminen ja puhuminen ovat keinoja, jotka auttavat. Etsi joku, joka osaa kuunnella. Hänen ei tarvitse osata olla viisaiden neuvojen antaja, sillä jo pelkkä

8 8 tunteiden purkaminen jollekin kuuntelevalle, helpottaa oloa. Jos tuntuu, ettei sellaista ihmistä löydy tai et halua puhua lähipiirille, käy juttelemassa jonkun ammattiauttajan, esimerkiksi psykologin kanssa. Itseäsi auttamalla, edistät myös läheistesi hyvinvointia Liikkuminen Joillekin tunteiden käsittely ja ajattelu onnistuu helpoiten liikkeellä ollessa ja silloin kannattaakin lähteä kävelylle, pyöräilemään tai vaikkapa metsään. Toisille apua on käsillä tekemiseen keskittymisestä, jolloin voi vaikka neuloa, nikkaroida, maalata tai poimia vaikka marjoja Mielikuvaharjoitteet Joitakin voi helpottaa irtipäästämisessä myös eläytyminen muuttajan asemaan. Voit pohtia muun muassa, millaisia unelmia heillä on, mitä he toivovat elämältä, mitä pelkäävät tai millainen oman kodin pitää olla. Näin voit erottaa omat mietteesi muuttajan toiveista ja peloista. Irrottautumista auttaa myös hänen ajattelemisensa aikuisena, joka saa tehdä itse mahdollisimman paljon omia valintoja ilman ylisuojelua. Täytyy muistaa, että kaikkien meidän elämään kuuluvat positiivisten kokemusten lisäksi pettymykset ja niiden sietämisen opettelu Oman elämän suunnittelu Poismuutto jättää usein läheisten elämään tyhjän kolon. Tämä tarkoittaa tarkoituksettomuuden ja hyödyttömyyden tunnetta. Tuntuu, että ei huvita tai kannata tehdä mitään vain itseä varten. Tarkoituksettomuuden tunne saattaa

9 9 olla suuri kriisi, mutta ilmenee pienissä arjen asioissa. Tyhjää tilaa ei kannata kuitenkaan kauaa miettiä menetyksenä, vaan enemmänkin uuden mahdollisuutena. Tyhjän aukon ja elämän tarkoituksettomuuden kokemusta voi ehkäistä etukäteen suunnittelemalla tietoisesti omaa uutta elämänvaihetta. Kannattaa miettiä mistä asioista haaveili silloin, kun ei voinut toteuttaa kaikkia mieltymyksiään. Sen ajan, jonka ennen vietti muuttajan kanssa, voi nyt viettää vaikkapa lenkkeillen, sienestäen, matkaillen tai vaikkapa elokuvissa käyden. Ystävillekin saattaa nyt löytyä enemmän aikaa. Tulevaisuuden suunnitteleminen ei tarkoita, että olisi kylmä tai kova ihminen vaan se kertoo itsensä kunnioittamisesta ja arvostuksesta. Myös muuttajalle tieto läheisen oman elämän suunnittelusta tuo varmuutta siitä, että pärjäät hänen lähdettyäänkin, etkä käytä aikaasi pelkästään suremiseen. Toisaalta oman elämän suunnittelu vaikuttaa myös yhteistyökykyyn henkilökunnan kanssa. Voidessasi hyvin ja nauttiessasi elämästä, edistät yhteistyökykyäsi. Näin tulet myös edistäneeksi osaltasi kaikkien niidenkin hyvinvointia, joiden kanssa olet vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä.

10 10 3 MUUTTOVALMENNUS KÄYTÄNNÖSSÄ Asumisvalmennuksessa muuttaja saa harjoitella uudessa kodissa olemista itselle sopivaan tahtiin ja opetella omassa kodissa tarvittavia taitoja, kuten pitämään huolta hygieniasta, opetella ruoanvalmistusta sekä harjoitella asiointia ja liikkumista lähiympäristössä. Asumisvalmennusta lähdetään suunnittelemaan yksilöllisesti muuttajan lähtökohdista. Valmennuksessa tuetaan ja opetellaan niitä taitoja, joiden avulla lisätään omatoimisuutta ja itsehallintaa. Asumisvalmennus tarjoaa mahdollisuuden kokeilla erilaisia asumisen vaihtoehtoja, jotta sopivin koti löytyisi. Asumisvalmennuksen sisältöä suunnitellessa otetaan huomioon, mitä muuttaja jo osaa sekä mitä hän haluaa oppia voidakseen asua haluamallaan tavalla. Omaan elämään tarvittavia taitoja kannattaa harjoitella, vaikka muuttaminen ei olisi vielä ajankohtaista. Tavoitteiden asettaminen kannustaa oppimaan. Muuttovalmennuksen tarkoituksena on aikuisuuden tukemisen lisäksi, valmistautuminen tulevaan elämänmuutokseen ja muuttaminen mahdollisimman pehmeästi. Tavoitteena on muuttajan ja hänen läheistensä sopeutuminen muuttoon, jotta se onnistuisi kaikkien osapuolten kannalta hyvällä tavalla. Muuttamisesta pyritään tekemään tuttu asia, josta on mukava puhua. Ajatukseen muuttamisesta voidaan totutella ja kypsyä hiljalleen. Muuttovalmennus sisältää tukea, ohjausta, osallistumista ja motivointia tulevassa elämänmuutoksessa. Muuttovalmennukseen voi kuulua esimerkiksi asumisharjoittelua, uuden kodin suunnitteluun osallistumista, tuen tarpeiden

11 11 kartoittamista, tutustumista mahdollisiin asuintovereihin tai lähityöntekijöihin. Valmennus voi sisältää niin henkilökohtaista kuin ryhmävalmennusta. Siihen kuuluu myös läheisten tukemista esimerkiksi vertaistoiminnan avulla. Muuttovalmennus on yhteistyötä muuttajan, hänen läheisten ja työntekijöiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tukea itsenäistymistä. Toiminnassa keskitytään uuteen tilanteeseen valmistautumiseen - muuttoajatukseen totuttelemiseen, asioiden järjestämiseen sekä siihen liittyvien tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn. Tehty asumisratkaisu, asuminen erillään läheisistä ja uudet ihmissuhteet voivat askarruttaa niin muuttajaa kuin lähipiiriäkin monin tavoin. 3.1 Muuttovalmennuksen aloittaminen Muuttovalmennuksen onnistumiseksi on tärkeää, että siihen varataan tarpeeksi aikaa. Muuttajalle on hyvä alkaa puhumaan hyvissä ajoin muuttamisesta ja omassa kodissa asumisesta jo luontevissa arkielämän yhteyksissä. Muuttoprosessi alkaa niin, että joku laittaa sen alulle. Aloite voi tulla muuttajalta itseltään, hänen läheiseltään, kunnan edustajalta tai asumispalveluyksikön, toimintakeskuksen tai koulun/opiskelupaikan työntekijältä. Ensimmäiseksi tulee ottaa yhteyttä oman kunnan vammaispalveluun. Tarve muuttovalmennukselle voi tulla esiin esimerkiksi silloin kun muuttoajatukseen totutellaan muuttoa suunnitellaan, mutta asumisratkaisua ei ole vielä tehty asumisratkaisu on tehty ja tuleva koti on tiedossa muuttajalle tulee tarve asuinpaikan vaihtoon.

12 12 Muuttovalmennustarpeen määrittämisessä käytetään eri tahojen näkemyksiä tarpeesta. Tarpeen ilmettyä muuttovalmennus on mahdollista olla osana asumisen tukitoimia. Muuttovalmennusta voidaan ostaa ostopalveluna tai kunta voi järjestää sitä omana palveluna. Yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista muuttovalmennuksessa on lähityöntekijä. Hän tekee kotikäyntejä ja hänen vastuullaan on muuttajan ja hänen läheistensä tulevaan kotiin ja sen työntekijöihin tutustumisen järjestäminen. Muuttovalmentaja kertoo muuttajalle ja hänen läheisilleen muuttamisen vaiheista ja opastaa niissä sekä toimii apuna muun muassa erilaisissa paperitöissä. Muuttovalmentajan kanssa on myös mahdollisuus käydä läpi avoimesti asumiseen liittyviä toiveita ja odotuksia. 3.2 Suunnittelu Muuttovalmennuksen suunnitteluvaiheeseen kuuluu yksilöllisten tavoitteiden asettaminen ja keinojen valinta. Suunnittelu aloitetaan verkostotapaamisella, jossa on mukana muuttajalle tärkeät verkostot, kuten tulevan kodin työntekijä. Muuttovalmennukseen kuuluu myös tulevan asumisen suunnittelu, jolla varmistetaan muuttajalle hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaava asuminen. Ajoissa aloitettu asumisen suunnittelu helpottaa myös palveluja järjestävien kuntien työtä. Kun tarpeista tiedetään hyvissä ajoin, palvelujen oikea-aikainen toteuttaminen on helpompaa. Suunnittelun yhteydessä määritellään muuttovalmennuksen sisältö, määrä ja seuranta sekä sovitaan, kuka ottaa vastuun muuttovalmennuksen toteuttamisesta. Tällöin kartoitetaan kaikkien osapuolten muuttovalmennus tarpeet ja toiveet.

13 Asumismuodot Vammaiselle, joka tarvitsee asumispalveluja, on olemassa erilaisia mahdollisuuksia asumiseen. Niitä ovat muun muassa: asuminen ryhmässä asuminen perhehoidossa asuminen yksin tuettuna asuminen laitoksessa. Erilaisissa asumismuodoissa on mahdollisuus erilaisiin palveluihin. Itsenäisesti asuva voi esimerkiksi saada kunnan vammaispalvelun kautta palvelu- tai kuntoutusohjaajan tukea ja ohjausta, kotipalvelua tai tukihenkilön tuekseen. Yövalvotuissa ryhmissä apua voi saada ryhmäkodin henkilökunnalta aina kun tarvitsee. Asumispalvelut on jaettu tuen tarpeellisuuden mukaan Yksilökeskeinen suunnittelu Yksilökeskeistä suunnittelua (YKS) käytetään tukena muuttovalmennuksen toteuttamisessa. Sillä pyritään nostamaan esiin muuttajan toiveita sekä unelmia ja ottamaan ne huomioon. Lisäksi pyritään ohjaamaan ajattelemaan asioita, mitä muuttaja haluaa nyt ja tulevaisuudessa sekä tuetaan häntä osallistumaan kaikkiin hänen elämänsä osa-alueita koskeviin asioihin. Sen välineitä ovat esimerkiksi erilaiset elämän kartat ja polut. Yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä löytyy linkistä

14 Ennen muuttoa Muuttovalmennus alkaa perhetapaamisella, jossa muuttovalmennustavoitteet tarkennetaan ja allekirjoitetaan muuttovalmennussopimus. Muuttovalmennussopimuksella muuttaja ja perhe sitoutuvat muuttovalmennukseen. Samalla mietitään, tarvitseeko muuttovalmennuksen aikana muuttajalle tehdä toimintakyvyn arviointia. Arvioinnin apuna voidaan käyttää erilaisia olemassa olevia työvälineitä muun muassa Toimi ja Asta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muuttajan voimavaroihin, jotka edistävät hänen harjaantumistaan eri osa-alueilla. Arvioinnissa pyritään kiinnittämään huomiota myös niihin riskitekijöihin, jotka voivat vaikuttaa tulevan asumisen palvelutarpeeseen. Muuttovalmennuksen alussa tutustutaan muuttajan sen hetkiseen elämään ja elinympäristöön. Tässä vaiheessa luodaan pohjaa tulevaisuuden suunnitelmalle ja muuttovalmennuksen työmenetelmien valinnalle. Läheiset ovat muuttovalmennuksessa osallistuvia ja aktiivisia vaikuttajia. Onnistuneen muuttovalmennuksen pohjana on toimiva vuorovaikutus sekä luottamus. Hyvä ja pysyvä luottamus rakentuu vähitellen. Se tukee tavoitteisiin sitoutumista. 3.4 Kodin löytymisen jälkeen Muuttojärjestelyissä vastuuhenkilönä toimii muuttovalmennusta tekevä työntekijä. Työntekijä toimii yhteyshenkilönä myös eri verkostojen välillä. Muuttajalle on hyvä varata aikaa uuteen kotiin ja ympärillä oleviin ihmisiin tutustumiseen. Työntekijöiden on tärkeää tavata muuttaja myös hänelle tutussa ympäristössä, jolloin hänen persoonallisuus, taidot ja tavat tulevat paremmin esille. Mitä paremmin henkilökunta tuntee muuttajan, sitä paremmin yksilölliset tarpeet voidaan huomioida. Tutustumiskäynnit antavat mahdollisuuden avoimeen

15 15 tiedon jakamiseen ja keskusteluun esimerkiksi yhteisistä tavoitteista ja annettavasta tuesta ja ohjauksesta. Palvelusuunnitelma tarkastetaan aina kun henkilön elämässä on tapahtumassa muutoksia. Palvelusuunnitelman sisältö päivitetään löytyneen asumisratkaisun mukaiseksi. 3.5 Muuton jälkeen Muuttajan kotiutuminen alkaa muuttotilanteessa. Hänen tulisi kokea muuttotilanne yksilöllisenä, turvallisena ja rauhallisena. Muuttaja luo kodin mieleisekseen viihtyäkseen siellä. Muuttajan omatoimisuutta pyritään tukemaan muuton jälkeen. Noin puolen vuoden jälkeen muutosta tehdään yhteistyössä muuttajan, hänen läheistensä, asumisen työntekijöiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa kokonaisarviointi. Se sisältää arviointia ja yhteenvedon muuton ja asumisen onnistumisesta eli muuttajan kokemasta hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä. Muuttovalmennus päättyy sopimuksen mukaisesti valmennusjakson päättyessä tai tilanteessa, jossa muuttovalmennukselle asetetut tavoitteet on saavutettu.

16 16 4 HYVÄN MUUTON TEKIJÄT Muuton onnistumiseksi on tärkeää suunnitella muuttoa yksilöllisesti ja ajan kanssa. Muutossa on hyvä olla tukena muuton tukihenkilö sekä läheisiä. Yhdessä on hyvä miettiä etukäteen muuttajan vahvuuksia sekä tuen- ja avuntarpeita. On hyvä miettiä myös niitä asioita, jotka tuovat muuttajalle turvallisuutta, esimerkiksi tutut tavarat, tavat ja rutiinit. Tärkeää on muistaa kysyä, mitä mieltä muuttaja itse on. Hyvän ja onnistuneen muuton myötä muuttajalla on mahdollisuus omannäköiseen elämään. Muuttovalmennuksessa tärkeitä asioita ovat avoimuus ja rehellisyys. Ihmisen kannattaa opetella puhumaan myös vaikeista asioista. Taito vaikeimmistakin asioista puhumiseen on arvokas voimavara. Se voi auttaa myös läheisen ihmisen muutettua. On hyvä muistaa, että avoimuus koituu muuttajan eduksi. Avoimuudella ja rehellisyydellä pyritään muuttajan hyvään elämään sekä muuttamisen aikana kuin sen jälkeenkin. Kuunteleminen ja kokonaisvaltainen läsnäolo ovat olennainen osa vuorovaikutusta. On tärkeää kuunnella rauhassa, mitä asiaa toisella on ja oikeasti pohtia, mitä toinen todella sanoo ja mitä rakentavaa siitä voisi kehittää. Vuorovaikutuksessa hahmottuvat läheisten odotukset muuttajan muuttamisesta, asumisesta ja elämisestä. Kun läheisenä kertoo avoimesti odotuksistaan ja peloistaan, on ne mahdollista huomioida. Vuorovaikutuksessa on tähdättävä myös siihen, että muuttaja ymmärtää muuttamisen tarkoituksen ja suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. Työntekijöiden ja läheisten vuorovaikutuksessa on kysymys etenkin luottamuksen rakentamisesta. Luottamuksen syntyminen vaatii toisen persoonan kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä, rehellisyyttä sekä

17 17 ristiriitojen oikeudenmukaista ratkaisemista. Tavoitteena on, että työntekijän, vammaisen ja läheisten välinen suhde muodostuu kumppanuudeksi, jossa tehdään tasavertaista yhteistyötä jakaen erilaista asiantuntijuutta. Onnistuneen muuttovalmennuksen avulla sekä muuttaja että hänen läheisensä uskaltavat tarttua elämänmuutokseen ja suunnata katseensa luottavaisena kohti tulevaisuutta. Muuttovalmennuksen ja muuton onnistuminen edellyttävät aina, että läheisillä on oikeasti tahtoa muuttamiseen. Oma koti on elämän tärkeimpiä asioita. Meillä jokaisella on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita.

18 18 LÄHTEET Käsikirja perheille: osa 3 Itsenäistyminen. Mustakallio, Armi. Pokeva Muutossa tukena -käsikirja. Minä muutan asumisvalmennusprojekti Savon Vammaisasuntosäätiö. Muuttovalmennus ja hyvän muuton tekijät Muuttovalmennus opas itsenäistyvän kehitysvammaisen muuttajan vanhemmille. Puranen Tuula. Kehitysvammaisten palvelusäätiö Omaa kotia kohti. Kehitysvammaisten tukiliitto ry.2010 Vammaispalveluhanke. Kaste. Sosiaali- ja terveysministeriö. Muuttovalmennusmalli. YKS-käsikirja. Yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely. ESR. Koulutuskeskus Tavastia Kuvatyökalu Kehitysvamma-alan verkkopalvelu

19