JOHTAMISOSAAMINEN MIKROYRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAMISOSAAMINEN MIKROYRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄNÄ"

Transkriptio

1 JOHTAMISOSAAMINEN MIKROYRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄNÄ Lisää kilpailukykyä kasvavan hevosalan pienyrittäjille Liiketaloustiede, yrittäjyyden kandidaatintutkielma Laatija Kirsti Poussa Ohjaaja KTT Maarit Viljanen Loimaa

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PIENYRITYKSEN JOHTAMINEN Erityispiirteitä Talousjohtaminen Markkinointijohtaminen Henkilöstöjohtaminen Asiakkuuksien hallinta Yhteistoimintaverkostojen johtaminen Ympäristöjohtaminen Osaamisen ja oman työn johtaminen HEVOSYRITYKSEN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEITÄ Hevosyrityksen taloudelliset haasteet Markkinointijohtaminen hevosyrityksissä Hevosalan riskialttiit henkilöstöresurssit Asiakassuhteiden hallinta hevosyrityksessä Hevosyrittäjä verkoston rakentajana Hevosyrityksen ympäristön hallinta Hevosyrittäjä osaamisen ja oman työn johtajana YRITTÄJYYSOPETUS HEVOSALAN OPPILAITOKSISSA Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala Ypäjän Hevosopisto Ruukin maaseutuoppilaitos YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 27

3 3 1 JOHDANTO Suomalaisista yrityksistä valtaosa on alle 50 henkeä työllistäviä pk-yrityksiä. Niiden osuus kaikista yrityksistä on 98,7 %. Mikroyrityksiä, jotka työllistävät 0 9 työntekijää, on peräti 93,1 %. (Tilastokeskus 2005a.) Pienyrityksillä onkin suuri merkitys innovaatioiden tuottajina, työllistäjinä sekä suuryritysten alihankkijoina. Vuoden 2005 tilastojen mukaan alle 50 hengen yritykset työllistivät runsaat 24 % työllisestä työvoimasta (Tilastokeskus 2005a ja 2005b). Yhteiskunta odottaa yrittäjiltä uusia tuotteita ja palveluja, panosta yhteiskunnan talouden kasvuun sekä yhteisöllistä vastuuta (Koskinen 1992, 112). Yrittäjyys ja sen edistäminen onkin katsottu valtakunnan tasolla oman politiikkaohjelman arvoiseksi. Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman loppuraportin mukaan yrittäjyys on kehittynyt myönteisesti; tilastokeskuksen laatiman työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjiä oli vuoden 2006 lopussa Tärkeimpiä uudistuksia ovat olleet alkavan yrityksen rahoituksen kehittäminen, yrityspalveluiden uudistaminen, yrittäjien työttömyys- ja sosiaaliturvaan tehdyt parannukset, yrittäjyyskasvatukseen liittyvät toimenpiteet sekä mittavat veronalennukset. Yrittäjyyden edistämistä toivotaan jatkettavan myös seuraavalla hallituskaudella. (Yrittäjyyden politiikkaohjelman loppuraportti valmistunut 2007.) Pienyritykset ovat tyypillisesti sekä liikevaihdoltaan että henkilöstöltään pieniä, ja niillä on rajalliset markkinat. Omistaja-johtajan persoonallisuus antaa selkeän leiman niiden johtamis- ja toimintatavalle. Vapaus ja itsenäisyys suovat väljyyttä niiden tavoitteenasettelussa ja päätöksenteossa. Toisaalta rajalliset markkinat saattavat asettaa pienyrityksen kovaankin kilpailun puristukseen, ja päätöksenteon itsenäisyys riippuu pitkälti yrityksen toimialasta ja sen taloudellisesta menestyksestä. Riskinotto ja päätöksenteko ovat olennainen osa yrittäjyyttä. Tyypiltään pienyritykset voivat olla hyvin monenlaisia palvelupainotteisista yksinyrittäjistä pienehköihin teollisuusyrityksiin. (Tainio 1992, ) Pienen yrityksen rakenteelliset ominaisuudet altistavat sen kriiseille. Pienen on usein vaikeampi päästä markkinoille kuin suuren. Etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa yrittäjä vastaa yrityksessä yksin lähes kaikesta. Rahoituksen hankkiminen on haasteellista, markkinoiden ja yhteiskunnallisten säädösten erikoistuntemus vaatii ajallisia ja taloudellisia resursseja ja mahdollisuudet tuotekehitykseen ovat rajalliset. Yrittäjän on vaikea pysyä mukana muutoksessa, ja ote yrityksen johtamisesta kirpoaa helposti. Pienten yritysten epäonnistuminen johtuu useimmiten taloudellisista syistä. (Paasio 1992, ) Myös hevosalalla yrittäjyys on lisääntynyt ja hevosalan merkitys elinkeinona kasvanut. Vielä 1950-luvulla Suomessa oli noin hevosta, mutta 1980-luvulle tultaessa hevosten määrä oli pudonnut jo noin :een. Viime vuosina hevosten määrä on noussut ja hevosen rooli muuttunut työhevosesta urheilu- ja harrastushevoseksi. Vuoden 2006 lopussa meillä oli tilastojen mukaan yli rekisteröityä hevosta. (Hevoskannan kehitys maassamme ) Hevosalan kasvusta ovat hyötyneet myös rehuntuottajat,

4 4 varustekauppiaat, eläinlääkärit, kengittäjät sekä kuljetus- ja rakennusala. Suomessa on tällä hetkellä yli hevostallia, joista yritystoimintaa on noin neljäsosalla. Uusia hevosalan yrityksiä arvioidaan syntyvän vuosittain Yritystallien yleisimmät toimialat vuonna 2005 olivat kasvatustoiminta, ratsastus ja ravihevosten valmennus. Hevosyritykset toimivat yleisimmin maatilan yhteydessä ja ovat pääasiallisesti pienyrityksiä. Niiden keskimääräinen liikevaihto on euroa ja ne työllistävät yleensä yhden tai kaksi työntekijää. Yritystoiminta aloitetaan usein sivutoimisesti ja yrittäjyyteen siirrytään usein harrastuksen kautta. (Kasvava hevosala 2005.) Tämän tutkielman aiheena on selvittää pienyrityksen johtamisen erityispiirteitä ja haasteita sekä johtamisosaamista pienyritystoiminnan menestystekijänä. Sen jälkeen tarkastellaan johtamisosaamisen merkitystä hevosyrityksen näkökulmasta. Tarkasteltavat johtamisen osa-alueet on valittu huomioiden nimenomaan hevosalan yrittäjyyden erityispiirteet ja toimintaympäristö. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään yrittäjyyden ja yrityksen johtamiskoulutuksen osuutta ja sisältöä hevosalan oppilaitosten opetussuunnitelmissa. Lopuksi pohditaan, millaisia kehittämishaasteita pienyrityksen johtamisosaaminen asettaa hevosalan koulutukselle hevosyrittäjyyden voimakkaasti kasvaessa. Tutkimus on toteutettu hyödyntämällä olemassa olevaa kirjallisuutta ja tieteellisiä julkaisuja pienyrityksen johtamisesta. Johtamisen osa-alueita hevosalan pienyrityksessä on tarkasteltu perustuen Hevosalan yrittäjyyden kehittämishankkeen vuonna 2005 julkaisemaan koulutusmateriaaliin (Hevosalan tietopaketit 2005) sekä tutkijan omakohtaiseen kokemukseen alan harrastajana ja toimijana. Yrittäjyyden opintoja, niiden sisältöä ja laajuutta on selvitetty kolmessa hevosalan koulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa. Kohteeksi on otettu nimenomaan hevosyrittäjyyteen valmistavat tutkinnot, niiden opetussuunnitelmat sekä tutkintoperusteet. Tarkastelun kohteena on johtaminen pienyrityksissä, joilla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan pääasiallisesti mikroyrityksiä. Euroopan yhteisöjen komission suosituksen mukaan mikroyritys kuuluu pk-yritysten luokkaan ja se määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään kaksi miljoonaa euroa (EY:n komission suositus 2003). Koska lähdeaineistoa on kuitenkin löydettävissä pääasiallisesti vain pienyritysten johtamisesta, termiä pienyritys käytetään tässä tutkielmassa mikroyrityksen synonyymina. Johtamista tarkastellaan pienyrityksen toimintojen näkökulmasta. Erilaiset johtamistavat ja -tyylit sekä johtamistehtävien luokittelu erilaisten roolien avulla on jätetty tämän tutkielman ulkopuolelle.

5 5 2 PIENYRITYKSEN JOHTAMINEN 2.1 Erityispiirteitä Perinteisesti johtamisen katsotaan olevan suunnittelua ja päätöksentekoa, toiminnan organisointia, esimiestyötä ja motivointia sekä toiminnan tuloksellisuuden kontrollointia. Pienyritystä leimaa kuitenkin pula resursseista. Siksi pienyritysten johtamisessa on omat erityispiirteensä eikä suuryritysten johtamistapaa voi välttämättä sellaisenaan soveltaa pieniin yrityksiin, vaikka johtamisen perustehtävät ovatkin samanlaisia. Pienyrityksen johtajan toimenkuva on hyvin laaja ja hän joutuu hoitamaan hyvin monentyyppisiä tehtäviä: Hänen on tunnettava taloushallinto, ymmärrettävä asiakkaiden tarpeet, hankittava rahoitus, valittava markkinat, johdettava ihmisten toimintaa ja vastattava juridisista velvoitteista. (Toivonen 2004, ) Vaikka pienyrityksillä ei olekaan käytössä johtamiseen erikseen määrättyjä vastuuhenkilöitä ja muita resursseja, tämän ei kuitenkaan tarvitse merkitä, että johtamiseen liittyvät asiat olisivat pienyrityksissä lähtökohtaisesti huonosti hoidettu. (Koskinen 2006, 13.) Yrittäjän johtamistaidot ovat yrityksen avainresurssi. Tietyt johtamistehtävät edellyttävät kuitenkin erityisosaamista, jota pienyrityksen johtaja on vaikea hankkia. Tämä näkyy usein ongelmina monissa keskeisissä asioissa. Liiketoimintaosaaminen saattaa olla vaatimatonta, asiakkaiden hankkiminen, markkinoiden ja kilpailijoiden analysointi puutteellista, taloudellisen kannattavuuden laskeminen heikkoa ja toiminta suunnittelematonta. Osaamisen parantaminen on vaikeaa, jos yrittäjä ei itse tiedosta, mitä osaamisalueita tulisi kehittää. Koska pienyrityksen johtaja joutuu vastaamaan yleisluontoisten johtamistehtävien lisäksi myös muun muassa tuotannon sujumisesta, asiakkaista, rahoituksesta, työntekijöistä ja viranomaiskontakteista, tärkeintä on kokonaisuuden hallinta ja tasapaino. (Toivonen 2004, , ) Yritykset ovat erikokoisia ja ne toimivat eri aloilla, joten yrittäjätkin tekevät eri asioita ja myös heidän johtamistapansa ovat usein erilaisia. Ammattiyrittäjät ovat tyypillisesti yksinyrittäjiä. He tavoittelevat lähimarkkinoita ja välttelevät johtajan leimaa. Opportunistiyrittäjät taas hakevat kasvua, menestystä ja sosiaalista arvostusta. Klassinen yrittäjä korostaa yrittämisen kannattavuutta. Hän pyrkii maksimoimaan toimintansa taloudellisen tuloksen. Yrittäjäjohtaja keskittyy jo enemmän johtajaominaisuuksien saavuttamiseen ja ylläpitämiseen, hän hajauttaa johtamista eri portaille ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnallisesti. (Koskinen 1992, ) Pienyrittäjä itse on avain menestyksellisen yritystoiminnan aloittamiseen. Hänellä on oltava motivaatio, halu ja kyky etsiä ja löytää tarvittavat resurssit ja siten tiettyjä ominaisuuksia, kuten hyvä itseluottamus ja sitkeys sekä kyky nähdä ja tehdä asiat toisin. Yrittä-

6 6 jyys vaatii kokonaisvaltaista sitoutumista, tavoitteellisuutta, innovatiivisuutta ja riskinottokykyä. (Dewhurst & Burns 1993, 12.) Suuri osa pienistä yrityksistä kaatuu epäonnistumiseen jo alkuvaiheessa. Syynä on useimmiten huono johtaminen. Onnistunut liiketoiminta edellyttää yrittäjältä ennen kaikkea johtamisosaamista ja taitoa suunnitella etukäteen. Lisäksi tarvitaan kykyä hahmottaa omat kyvyt, valmiutta pitkiinkin työpäiviin sekä hyvää terveyttä. (Carland & Carland 1990, ) 2.2 Talousjohtaminen Yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, mikä tulee ottaa huomioon yrityksen johtamisessa. Tällaisia muutospaineita luovat esimerkiksi (Neilimo 1992, 155) markkinakilpailun kiristyminen lainsäädännön muuttuminen osaamisen korostuminen elinkeinorakenteiden muutos kansainvälisyyden kasvu työvoiman niukkuus kansainväliset normit. Johtavassa markkina-asemassa ja globaaleilla markkinoilla toimivat suuryritykset pystyvät joissakin tilanteissa muuttamaan aktiivisesti ympäristöään, jolloin ne voivat pakottaa kilpailijat seuraajan rooliin. Pienyritykset joutuvat kuitenkin useimmiten sopeuttamaan oman toimintansa ympäristön muutosprosessiin. Vain joillakin kapeilla tuotesegmenteillä toimivat erikoisosaajat voivat kuulua aktiivisiin ympäristömuuttajiin. Toisaalta pienyritys on joustava, ja siten sen edellytykset sopeutua nopeisiinkin muutoksiin ovat hyvät. Pienyritys voi käyttää sopeutumiseensa joustavuusstrategiaa, jota se toteuttaa esimerkiksi panostamalla tulosjohtamiseen, kehittämällä henkilöstön osaamista ja luovuutta ja parantamalla taloushallinnon tietojärjestelmiä. Sen on myös osattava tunnistaa oma erityisosaamisensa kilpailijoihinsa nähden sekä toimittava kustannustehokkaammin kuin kilpailijansa. (Neilimo 1992, ) Yritys menestyy vain, mikäli se kykenee organisoimaan toimintansa taloudellisesti ja tehokkaasti. Talousjohdon tärkeimpiä tehtäviä ovat taloudellisten tavoitteiden asettaminen. Yrityksen taloustavoitteet, joiden saavuttamista voidaan mitata erilaisilla tunnusluvuilla, jaetaan kannattavuus-, tuottavuus- ja rahoitustavoitteisiin. Rahoitustavoitteita ovat vakavaraisuustavoite ja likviditeetti- eli maksukykyisyystavoite. Hyvin valituilla tunnusluvuilla, vaikka ne ovatkin varsin abstrakteja, voidaan kattaa talousjohtaminen hyvin laajasti. Silti on pystyttävä laskemaan myös käytännön tasolla, miten suunnitellut toimenpiteet vaikuttavat yrityksen talouteen. Talouden ohjaus taas sisältää esimerkiksi budjettien ja kustannuslaskelmien laadintaa, maksatusta ja perintää sekä rahoituksen ja verotuksen

7 7 suunnittelua. Talouden toteumatarkkailulla pyritään varmistamaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan. (Neilimo 1992, ) Talousjohtaminen voi olla strategista, taktista tai operatiivista. Strateginen talousjohtaminen on yrityksen eri liiketoiminta-alueiden (portfolioiden) taloudellisten tulosten (esimerkiksi pääoman tuottoasteen) seurantaa, jonka avulla resurssit voidaan kohdentaa parhaiten eri portfolioihin niiden tuottokyvyn mukaan. Pienyritykselläkin voi olla useita liiketoiminta-alueita, esimerkiksi erilaisia palvelukonsepteja, joiden tuloksentekokykyä pitää voida tarkastella erillisinä kokonaisuuksina. Strategiseen talousjohtamiseen kuuluu olennaisesti myös yrityksen ulkopuolisten tietokantojen tarkastelu (esimerkiksi kilpailijaanalyysit, markkinatiedot ja taloudelliset kehitysennusteet) sekä omien menestystekijöiden etsintä. Taktisella talousjohtamisella tarkoitetaan lähinnä vuositason talousjohtamista budjetin avulla, jolle strategia luo puitteet. Jokapäiväiset toimenpiteet, kuten maksatukset, perinnät, kirjanpito, kustannus-, kannattavuus- ja likviditeettilaskelmat, ovat operatiivista talousjohtamista. Yrityksen taloutta on pystyttävä tarkastelemaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja taloushallinnon tietojärjestelmien tulee joustavasti ja yksilöllisesti tuottaa tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten. (Neilimo 1992, ) Rahoituksen riittävyys ja sen järjestäminen on sekä aloittavassa että kasvavassa pienyrityksessä usein merkittävä perusongelma etenkin, jos investoinnit maa-alueisiin, rakennuksiin, kalustoon ja vaihto-omaisuuteen tai tuotekehitykseen ovat suuret. Kun mahdolliset perheen ja ystävien rahat on sidottu, on turvauduttava vieraaseen pääomaan, mikä kasvattaa riskiä sekä rahan hintaa ja edellyttää riittäviä vakuuksia tai ulkopuolisia takaajia. Vakavaraisuuden hoitaminen on lyhyesti sanottuna ylivelkaantumisen välttämistä ja likviditeetin ylläpitäminen päivittäisestä maksuvalmiudesta huolehtimista. Yrityksen kannattavuus on sen elinehto. Yrityksessä tarvitaan rahoituksen ja riskien hallinnan osaamista, sillä toimeentulon lisäksi yrittäjän on saatava riittävä tuotto sijoittamalleen pääomalle ja selvittävä myös yli huonojen aikojen. (Kettunen 1992, ) Pienyrityksissä taloushallinnon osaaminen ja taloustietämys on valitettavasti usein varsin puutteellista. Resurssi- ja aikapula saattavat viedä voimavaroja tältä tärkeältä johtamisen alueelta, eivätkä talousohjauksen tietojärjestelmätkään aina ole riittävän kehittyneitä taloussuunnittelua ja päätöksentekoa tukemaan. Talouden hallintaa ja johtamista pitää ja kannattaa pienyrityksessä kuitenkin kehittää, sillä se vaikuttaa monella tavalla yrityksen menestykseen. (Neilimo 1992, 172.) Vaikka kriisit kuuluvatkin markkinatalouteen, yritysjohdon tulee osata pitää yrityksen riskit hallinnassa (Paasio 1992, 141). Puutteet talousjohtamisessa voivat johtaa ylivoimaisiin taloudellisiin kriiseihin, jolloin hyväkin liikeidea kaatuu esimerkiksi kannattamattomiin investointeihin tai riittämättömään likviditeettiin.

8 8 2.3 Markkinointijohtaminen Asiakkaiden sekä heidän tarpeidensa ja motivaatioidensa ymmärtäminen on keskeistä pienyritysten markkinoinnissa. Asiakkaat eivät osta tuotetta tai palvelua sen itsensä vuoksi, vaan heitä kiinnostavat hyödyt, joita sillä voi saada. Markkinoinnin ydin on ymmärtää tuotteen ominaisuuksien ja sen asiakkaalle tuottaman hyödyn välinen ero. Mitä suurempana asiakas kokee tuotteesta saamansa arvon, sitä uskollisempi hän on tuotteelle ja sitä suuremman hinnan hän on myös valmis siitä maksamaan. (Dewhurst & Burns 1993, 68.) Pienyrityksen markkinoinnin onnistumisen ratkaisee hyvä tuotteiden ja asiakaskontaktien laatu. Yrityksen ei kannata markkinoida tuotteitaan tai palveluitaan kaikille mahdollisille asiakkaille, vaan sen on ryhmiteltävä eli segmentoitava asiakkaansa jollakin perusteella tietyiksi kohderyhmiksi ja käytettävä näiden saavuttamiseen erilaisia markkinointikeinoja. Suuryritys voi valita markkinoinnin kohderyhmiksi useitakin segmenttejä, mutta pienyrityksen resurssit riittävät usein vain yhden tai muutamaan asiakassegmentin palveluun, jolloin se myös voi parhaiten hyödyntää omaa erikois- ja ydinosaamistaan. Segmentoimalla yritys voi sovittaa asiakkaiden tarpeet ja omat markkinointikeinonsa vastaamaan toisiaan. (Lahtinen 1992, 223, ) Segmentoinnin lähtökohta on itse yritys ja sen resurssit. Yrittäjän on ymmärrettävä yrityksensä vahvuudet ja heikkoudet voidakseen valita yrityksen osaamiselle ja taidoille parhaiten sopivan markkinasegmentin. Segmentin tulee olla riittävän suuri, homogeeninen ja erilainen verrattuna muihin markkinoihin. Tärkeintä on pystyä erottautumaan kilpailijoista. (Dewhurst & Burns 1993, ) Ilman jatkuvaa ja systemaattista markkinatutkimusta markkinoiden ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ei onnistu. Markkinatutkimuksen ei tarvitse olla kallista: Pienyrittäjä saa paljon arvokasta tietoa jo asiakkailtaan, työntekijöiltään, kilpailijoiltaan, alan lehdistä ja internetistä. Joskus vain pieni asiakasryhmä tuo suurimman osan myyntituloista. Pienyrittäjän on tärkeää osata kohdistaa rajalliset resurssinsa tuottavimpaan asiakaskuntaan. (Dewhurst & Burns 1993, ) Onnistuminen markkinoinnissa ja sen myötä menestyminen kilpailussa edellyttää pienyritykseltä sekä ulkoisen että sisäisen markkinoinnin osaamista. Asiakkaiden kiinnostuksen ja luottamuksen voittamisen lisäksi yrittäjän on kyettävä johtamaan markkinointia siten, että koko henkilökunta saadaan omaksumaan markkinointi- ja palvelupainotteinen toimintatapa. (Lahti 1992, 246.) Markkinointi ja sen johtaminen on laaja toimintakokonaisuus, jonka toteutuksessa yritys käyttää erilaisia kilpailukeinoja, kuten itse tuote tai palvelu, hinta, saatavuus ja markkinointiviestintä, saavuttaakseen potentiaaliset asiakkaat ja tyydyttääkseen heidän tarpeensa. Laadukaskaan tuote ei myy, elleivät asiakkaat tiedä siitä. Oikealla hinnoittelulla on suuri merkitys pienyrityksen menestymiseen, sillä se vaikuttaa sekä yrityksen kasvumahdollisuuksiin että kannattavuuteen. Moni pienyrittäjä tuntee kyllä oman tuotteensa,

9 9 mutta kysynnän arvioimiseksi ja hinnoittelun onnistumiseksi yrittäjän on tunnettava myös asiakkaansa ja kilpailijansa. (Laitinen 1992, 251, 257.) Markkinoinnin tulisikin olla osa pienyrityksen kaikkia toimintoja, jolloin asiakassuhdeajattelusta voisi muodostua yritykselle myös kilpailuetutekijä. Lahtisen mukaan (1992, ) pienyrityksen markkinoinnin menestystekijöitä ovat muun muassa yrityksen taito havaita toimintaympäristön muutokset kyky reagoida nopeasti näihin muutoksiin halu luoda toimivat kontaktiverkostot keskeisiin sidosryhmiin, etenkin asiakkaisiin panostaminen tuotekehitykseen, joko yksin tai yhdessä muiden pienyritysten kanssa kyky luoda yrityksestä luotettava ja positiivinen mielikuva. 2.4 Henkilöstöjohtaminen Pienyrityksen henkilöjohtamiselle ei voida katsoa olevan vain yhtä oikeaa tapaa, vaan henkilöjohtamisen tarpeen ratkaisevat yrityksen sen hetkinen tila sekä päämäärät ja tavoitteet. Pienyrityksessä henkilöstöjohtaminen ei myöskään yleensä muodosta omaa toimintoaan, vaan se on hajautettu eri henkilöille, myös yrittäjälle itselleen. Pienikin henkilöstö on aina nähtävä yrityksen voimavarana. Siksi henkilöstöjohtamisen sijaan puhutaan usein henkilöstöresurssien johtamisesta. (Vesalainen & Routamaa 1992, , 290.) Pienyrityksessä henkilöstöjohtaminen voi tapahtua 1) strategisella, 2) liikkeenjohdollisella ja 3) operatiivisella tasolla. Henkilöstöjohtaminen strategisella tasolla liittyy olennaisesti yrityksen koko liiketoiminnan suunnitteluun, mikä pienyrityksessä on usein ongelmallista, koska se edellyttää resursseja melko laajamittaiseen tietojenkeruuseen. Pienyrityksen tulisi kuitenkin osata päättää, mihin suuntaan se haluaa kehittyä. Muuten vaarana on niukkojen resurssien hajottaminen kaikkiin mahdollisiin toimintoihin, jolloin pienyritys ei kykene olemaan iskukykyinen millään osa-alueella. Strategisia henkilöstöjohtamisen ratkaisuja ovat myös avainhenkilöiden ostaminen kilpailijoilta ja heidän sitouttamisensa yritykseen omistuksen kautta. Liikkeenjohtotasoinen henkilöstöjohtaminen, jolla työt jaetaan eri toiminnoille mahdollisimman kilpailukykyisesti, on tärkeää kaikille pienyrityksille. Olennainen kysymys tällä tasolla on rekrytoinnin onnistuminen sekä joidenkin toimintojen (kuten markkinointi, taloushallinto tai tuotekehitys) mahdollinen ulkoistaminen, mikä saattaa olla pienyritykselle sekä kustannuksiltaan että osaamisen tasolta monissa tapauksissa hyvinkin edullinen ratkaisu. Henkilöstön kehittäminen sekä jatko- ja täydennyskoulutus on usein välttämätöntä resursseihin panostamista, vaikka niiden tulokset olisivatkin vaikeita todentaa.

10 10 Johtamiseksi operatiivisella tasolla voidaan katsoa pienyrityksessä lähinnä päivittäisten töiden järjestely ja palkanmaksu. Tähän kuuluvat muun muassa työajoista sopiminen, työhön perehdyttäminen sekä välittömien työsuoritusten arviointi ja palkitseminen. (Vesalainen & Routamaa 1992, ) 2.5 Asiakkuuksien hallinta Asiakkaan merkitys pienyrityksen selviytymisessä, kehityksessä ja kasvussa on keskeinen ja asiakaslähtöisyys tärkeä menestystekijä. Asiakaslähtöisyys edellyttää yritykseltä määrätietoista asiakkaiden hankintaa ja asiakassuhteiden ylläpitämistä. (Kallio 2002, 153, 157.) Asiakkaan tarpeiden tulisi olla yrityksen määräävin tekijä, yrityksen tulisi hankkia jatkuvasti palautetta asiakkailta ja seurata myös kilpailijoiden toimenpiteitä. Kerran ostaneista asiakkaista tulisi saada pysyviä kanta-asiakkaita. (Lahtinen 1992, ) Yrityksen toiminnan voidaan katsoa olevan asiakaslähtöistä, kun asiakkaan näkökulma on etusijalla, tietoa asiakkaista ja kilpailijoista tuotetaan, levitetään ja hyödynnetään yrityksen kaikilla tasoilla, yrityksen toiminnot ja resurssit kohdistetaan lisäarvon tuottamiseksi asiakkaalle, yritys ymmärtää ja tyydyttää asiakkaan tarpeet (jopa yli odotusten) ja yritys etsii päivittäin uusia asiakassuhteita ja pyrkii säilyttämään vanhat. (Kallio 2002, 154.) Asiakaslähtöisyys edellyttää yritykseltä herkkyyttä tunnistaa ympäristön muutokset. Sen tulee osata kehittää välineitä, joiden avulla sekä markkinat että asiakkaiden tarpeet voidaan tyydyttää. Pk-yritykset palvelevat usein vain paikallisia tai lähialueen markkinoita, jolloin markkinoiden läheisyys ja henkilökohtaiset suhteet asiakkaisiin helpottavat informaation hankinnassa. Tämä pitäisi osata hyödyntää pienyrityksissä menestystekijänä. Asiakkaiden yksilöllisten ongelmien ratkaiseminen johtaa usein uusien markkinaaukkojen havaitsemiseen ja etulyöntiasemaan suuriin yrityksiin nähden. Asiakassuhteiden luomiselle ja ylläpitämiselle tulisikin pienyrityksessä antaa erityisen suuri arvo. (Theile 1996, ) Mattisen (2006, 183) mukaan asiakasosaamisella ja asiakkuusosaamisella on merkittävä ero: Asiakasosaaminen kertoo, kuinka hyvin asiakas tunnetaan ja asiakkuusosaaminen, miten hyvin yhteistyö asiakkaan kanssa hallitaan. Asiakkuusosaaminen rakentuu (Mattinen 2006, ) asiakastuntemuksesta, jolla tarkoitetaan ymmärrystä asiakkaan liiketoiminnasta, organisaatiosta, toimialasta ja kilpailutilanteesta oman yrityksen sisäisestä tuntemuksesta (tuotteet, palvelut, toimintatavat) tyylistä, jota on esimerkiksi tapa hoitaa asioita ja tehdä yhteistyötä asiakkaan kanssa johtajuudesta eli kyvystä johtaa omaa tiimiä ja asiakasta sekä edistää asiakkuustavoitteita

11 11 tuloshakuisuudesta eli pyrkimyksestä kannattavaan kaupankäyntiin soveltamisesta, joka tarkoittaa luovuutta ja oivalluskykyä hyödyntää omaa asiakkuusosaamistaan. Oleellista on selvittää, mitkä asiakkuusosaamisen alueet jo hallitaan ja mitä alueita tulee ryhtyä kehittämään. Pelkkä asiakkaan tunteminen ei enää riitä, vaan on tärkeää ymmärtää asiakkaan ajatuksia ja tekoja eli miksi ja miten asiakas toimii. Hyvä asiakkuusosaaminen tuottaa tyytyväisiä asiakkaita erinomainen asiakkuusosaaminen tuottaa vaikeasti seurailtavia kilpailuetuja. (Mattinen 2006, 7 8.) 2.6 Yhteistoimintaverkostojen johtaminen Menestyvä pienyritys tarvitsee ympärilleen yhteistoimintaverkoston, jonka avulla se pystyy itse keskittymään omaan kapeaan erikoisosaamiseensa ja täydentämään puuttuvat osa-alueet hyödyntämällä kumppaniensa asiantuntemusta. Verkostomallin avulla pienyritys voi erikoistua esimerkiksi tuotekehitykseen, tiettyyn tuotteeseen tai teknologiaan tai tuotteen myyntiin ja jakeluun. Tällainen on esimerkiksi erikoistunut teollisuuden alihankintaverkosto. Työnjako verkoston toimijoiden kesken on pystyttävä sopimaan niin, että yhteistyö hyödyttää verkoston kaikki osapuolia. Riippuvuus verkoston muista jäsenistä edellyttää keskinäistä luottamusta. (Ahlstedt 1992, ) Turvautuminen pelkästään perheeseen tai ystäviin ei takaa pienyrittäjälle riskitöntä verkostoa. Luotettavan perheenjäsenen palkkaamisesta voikin joutua maksamaan kalliin hinnan yritystoiminnan epäonnistuessa tai perhesuhteiden kariutuessa. Yli perhe- ja ystäväpiirin ulottuvat kontaktit tuovat yritykseen yleensä tuoretta tietoa sekä uusia resursseja ja mahdollisuuksia, joiden avulla yritys voi kehittyä. (Chell & Baines 2000, 211.) Verkostoperiaatteella voidaan hoitaa periaatteessa kaikki yrittäjän tehtävät. Verkot voivat olla tiiviitä ja suljettuja kuten teollisuuden perustuotannossa. Avoimet ja nopeasti muuttuvat verkot, jotka perustuvat asiantuntemukseen, ovat kuitenkin usein tehokkaampia ja tuottavat jäsenilleen enemmän hyötyä. Verkostojen avulla pienikin yritys voi osallistua laajoihin hankkeisiin ja päästä esimerkiksi kansainvälisille markkinoille ilman, että sen tarvitsee kasvaa suureksi. Ratkaisevia ovat tällöin pienyrityksen erikoisosaaminen ja kyky tarjota ideoita ja yhteistyötä. (Lahti 1992, ) Korkea asiantuntemus, innovatiivisuus ja yhteistyökyky edesauttavat saavuttamaan johtajuutta verkostossa ja vähentävät yrityksen riippuvuutta verkoston muista jäsenistä (Ahlstedt 1992, 318). Pienyritykselle tärkeitä ovat ensinnäkin laajat henkilösuhdeverkot, sillä pienyrittäjä tarvitsee avukseen ja tuekseen lukuisan määrän eri alojen asiantuntijoita ja tukijoukkoja (Ahlstedt 1992, 318). Näiden yhteistyösuhdeverkkojen avulla yrittäjä pyrkii hankkimaan tietoja ja resursseja kehittääkseen yrityksensä sekä ulkoista että sisäistä toimintaa. Suhde-

12 12 verkoston tehokas hyödyntäminen on osa menestyksekästä ja viisasta johtamista, ja pienyrittäjillä onkin yleensä kehittämisen varaa suhdeverkoston parantamisessa. (Routamaa & Vesalainen 1992, ) Henkilösuhdeverkkojen lisäksi yrittäjä tarvitsee myös yritysten ja organisaatioiden toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka keskinäisen koordinoinnin avulla toteuttavat tiettyä liiketoimintaa kaikkien osapuolten eduksi. Verkosto syntyy osapuolten keskinäisellä sopimuksella, ja tehtävät voidaan jakaa toimintokohtaisesti, tuotekohtaisesti tai aluekohtaisesti. Verkoston menestyminen muodostuu siitä, kuinka hyvä kokonaisuus verkoston osista saadaan syntymään. Verkoston koordinointi lankeaa yleensä sille, jonka toiminta on kriittistä verkoston menestymiselle. (Ahlstedt 1992, ) Aluksi pienyrittäjä saattaa toimia verkoston osana vain alihankkijan roolissa saavuttaakseen omassa toiminnassaan esimerkiksi paremman kapasiteetin käyttöasteen. Kun yrittäjä myöhemmin päättää erikoistua tiettyyn tuotteeseen tai palveluun, markkinasegmenttiin tai asiakasryhmään, aidon verkostoitumisen merkitys yrittäjälle kasvaa. Asiat, joita ei itse osata, kannattaa siirtää ne paremmin hallitseville verkon osapuolille. Jos sopivaa, valmista verkostoa ei löydy, yrittäjän on rakennettava se itse. (Ahlstedt 1992, ) Onnistunut verkoston rakentaminen edellyttää pienyrittäjältä halua ja kykyä yhteistoimintaan sekä selkeää käsitystä omasta ja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden roolista verkostossa. Luottamus ja avoin suhtautuminen verkon kaikkien osapuolten kesken on tärkeää. Verkoston luonnissa yrittäjän apuna voivat olla erilaiset elinkeinoelämän järjestöt, kuten yrityskeskukset, kauppakamarit ja yrittäjäyhdistykset, jotka tuntevat laajan joukon oman alueensa yrittäjiä. Verkoston johtajaksi nousee yleensä se, jolla on suurin intressi verkoston rakentamiseen ja jonka toiminta muodostuu verkon menestykselle kriittiseksi. Verkoston tavoitteena on luoda kaikille osapuolille menestymisen mahdollisuudet siinä erikoisosaamisessa, jonka ne parhaiten hallitsevat. (Ahlstedt 1992, ) Perinteisesti yrittäjät pitävät omassa yritystoiminnassaan tärkeänä riippumattomuutta ja itsenäisyyttä. Vapaus saada valita omat työaikansa ja yrityksen toimintatavat sekä tehdä päätökset muilta kysymättä ovat merkittävä motiivi oman yritystoiminnan aloittamiselle ja harjoittamiselle. Riippuvuus muista koetaan riskinä. (Toivola 2005, ) Verkostoihin liittymällä pienyritys voi kuitenkin saavuttaa merkittäviä hyötyjä (Toivola 2005, 67): sisäinen suorituskyvyn ja tehokkuuden paraneminen uusien resurssien hyödyntäminen kilpailukyvyn paraneminen joustavuuden ja kasvun mahdollisuudet osaamisen kumuloituminen oppimisen ja uuden tiedon hankkimisen mahdollisuudet mahdollisuus päästä uusille markkinoille.

13 Ympäristöjohtaminen 1980-luvulla yritysmaailmassa havahduttiin huomaamaan, että menestyäkseen yrityksen toiminta ei voi olla ristiriidassa yhteiskunnan vaatimusten ja arvomaailman kanssa. Ympäristönäkökohtien huomioiminen ilmeni muun muassa yritysten kirjaamina ympäristöpolitiikkoina sekä ympäristöjohtajien palkkaamisena. Ympäristöjohtamisjärjestelmät, kuten ISO ja EMAS, alkoivat yleistyä 1990-luvun loppupuolella. Tulevaisuudessa yrityksiltä tullaan vaatimaan yhä ympäristötietoisempaa toimintaa. (Kallio 2004, ) Ympäristöjohtamisella tarkoitetaan yrityksen liiketoiminnan ja luonnonympäristön etujen yhteensovittamista. Myös ympäristöjohtamisella yritys tavoittelee taloudellista voittoa omistajilleen. Raaka-aineiden tai energian pienempi kulutus ja tehostunut tuotanto voivat olla välittömiä hyötyjä; vaikeampaa on sen sijaan arvioida esimerkiksi riskien vähenemistä tai ympäristöasioiden huomioimisen yhteiskunnallista merkitystä. (Kallio 2004, 91.) Pienyrityksissä ei voi olla yksinomaan ympäristöasioille omistautunutta johtajaa, mutta toimivalla ympäristöasioiden hallintajärjestelmällä pienikin yritys voi saavuttaa monia hyötyjä: Taloudellisia hyötyjä tuovat esimerkiksi pienentyneet raaka-aine- ja energiakustannukset sekä lajittelun, kierrätyksen ja kuljetusten tehostamisen kautta alentuneet jätemaksut. Ympäristövahinkojen ennakoiminen on aina halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen, ja ympäristömyönteinen imago voi parantaa myös yrityksen kilpailukykyä. Lisäarvoa syntyy myös parantuneen työviihtyvyyden ja ilmapiirin kautta sekä lisääntyneen työmotivaation kautta. (Pesonen 2005, ) Schaperin mukaan (ks. McKeiver & Gadenne 2005, 516) tasoon, jolla pienyritys on valmis toteuttamaan ympäristöasioiden hallintaa, vaikuttavat ulkoiset tekijät: asiakkaat, toimittajat, lainsäädäntö ja paikallinen yhteisö sisäiset tekijät: yrittäjän asenteet, ympäristötietoisuus, ympäristöjärjestelmän implementoinnin hyödyt ja työntekijöiden osallisuus yrityksen koko ja toimiala resurssien rajallisuus: ajan, informaation ja taloudellisten resurssien puute sekä yrittäjän ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli ja koulutus. Yrittäjän myönteinen suhtautuminen ympäristöasioihin ei kuitenkaan takaa sen paremmin virallisen kuin epävirallisenkaan ympäristönhallintajärjestelmän käyttöönottoa. Yrityksen koolla sen sijaan on merkitystä: mitä suurempi yritys sen enemmän sillä on tietoa sekä ajallisia ja taloudellisia resursseja panostaa ympäristöjohtamiseen. On ymmärrettävää, ettei pienyritystä ehkä houkuttele ajatus ympäristöjärjestelmästä, kun sen ensisijainen tavoite usein on vain selviytyä hengissä päivittäisistä haasteista. Silti se voi kuitenkin toimia ympäristöystävällisesti ja parantaa samalla myös kilpailukykyään, imagoaan ja kannattavuuttaan sekä yleistä työviihtyvyyttä. (McKeiver & Gadenne 2005, )

14 Osaamisen ja oman työn johtaminen Osaamisen johtaminen on haasteellista, koska se liittyy hyvin läheisesti yrityksen arvoihin, visioon ja strategiaan. Osaamisen johtamisen tarkoituksena on varmistaa yrityksen tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Pienyrityksessä tämä tulevaisuuden tahtotila usein puuttuu. Jos ei tiedetä suuntaa, mihin yritystä halutaan kehittää, on vaikea suunnitella reittiäkään. Sen vuoksi arvojen, visioiden ja strategian määrittely ovat erittäin tärkeitä myös pienyritykselle ja sen menestymiselle. (Koskinen 2006, ) Jokaisessa yrityksessä, myös pienyrityksessä, on paljon osaamista. Pienyritys, jonka on mahdotonta saada markkinoilla kustannusjohtajuutta suurtuotannon mittakaavaetujen puuttuessa, kilpailee useimmiten erilaistamalla palvelunsa tai tuotteensa, mihin se käyttää omaa ydinosaamistaan eli kaikkien yrityksessä toimivien henkilöiden kykyjen, taitojen ja osaamisen sekä parhaiden mahdollisten toimintojen ja teknologisten ratkaisujen yhdistelmää. Ydinosaamisen ulkopuolelle jäävät tehtävät pienyrityksen kannattaa sen sijaan usein ulkoistaa ne parhaiten hallitseville liiketoimintaverkon jäsenille. Osaamisen johtaminen onkin paitsi oman osaamisen hallitsemista ja kehittämistä myös yrityksen ulkoisesta eli verkostojen osaamispääomasta huolehtimista. (Koskinen 2006, ) Hyvä osaamisen johtaminen on enemmän ihmisten kuin asioiden johtamista. Tällöin pyritään aktiivisesti ennakoimaan markkinoiden ja toimialan kehitystä ja suuntaamaan omaa toimintaa tarvittaessa uudelleen. Kaikkein aktiivisimmat osaamisen johtajat haluavat olla mukana määrittelemässä oman toimialansa suuntaviivoja. He ymmärtävät myös tietoisesti hyödyntää verkostonsa osaamista eivätkä epäröi jakaa omaa osaamispääomaansa toiminnan kannalta keskeisten verkoston toimijoiden, kuten esimerkiksi asiakkaiden, tavarantoimittajien sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Tuotteita ja palveluita voidaan myös kehittää ja räätälöidä yhteistyössä verkoston kanssa. Joskus tiedonvaihto ja yhteistyö jopa kilpailijoiden kanssa saattaa olla järkevä tapa toimia. (Koskinen 2006, ) Osaamisen johtamisella on selkeä yhteys yrityksen menestykseen, mutta osaamista on mahdotonta johtaa ilman, että on panostettu riittävästi voimavaroja yrityksen arvojen, visioiden ja strategian määrittelylle. Kun strategia puuttuu, lipsutaan usein myös monissa muissa johtamisen kannalta tärkeissä kysymyksissä: Asiakaspalautetta ei kerätä, yrityksestä puuttuvat kilpailija-analyysit sekä myynnin, markkinoinnin tai taloudellisen seurannan työkalut. Syyt tällaiseen toimintatapaan voivat olla taloudellisia, mutta myös yrityksen kulttuuri, tiedon puute ja erilaiset inhimilliset tekijät voivat aiheuttaa strategian puuttumisen tai siitä poikkeamisen. Myös arkiset rutiinit ja niiden kuormittavuus sekä asioiden kasautuminen yhden tai muutaman henkilön vastuulle saattavat pienyrityksessä estää panostamisen osaamiseen ja osaamisverkostoihin. Loppujen lopuksi aikaa menee enem-

15 15 män korjaaviin toimenpiteisiin kuten reklamaatioiden hoitamiseen kuin itse palvelun tai tuotteen huolelliseen valmistamiseen. (Koskinen 2006, ) Yrityksen tulisi kuitenkin panostaa voimavaroja osaamiseen ja osaamisverkostojen johtamiseen sekä henkilöstön jatkuvaan kehittämiseen, sillä osaaminen varmistaa kilpailukykyä ja menestymistä markkinoilla sekä myös kasvua, eivät vain teknologia tai taloudelliset ja markkinalähtöiset tekijät. Monet osaamista järjestelmällisesti parantavat toimenpiteet, kuten strategia- ja suunnittelutyön aloittaminen, kehityskeskustelut, verkostoyhteistyö ja sosiaalisen pääoman vaihto, eivät vaadi suuria investointeja, ja niiden käyttöönottoa helpottamaan löytyy hyvin yksinkertaisia, myös pienyritykselle käyttökelpoisia työkaluja. Yhteistyössä kilpailijoiden kanssa kannattaa etsiä win-win-tilanteita, joissa molemmat voittavat. Myös asiakkaille voidaan pyrkiä tuottamaan lisäarvoa kertomalla yrityksen ydinosaamisesta. Kaikilla näillä toimenpiteillä voidaan saada kilpailuetua muihin nähden. Yrityksen omia (ja verkoston) ydinosaamisalueita yhdistelemällä voidaan kehittää myös aivan uusia, innovatiivisia tuotteita ja palveluita. Hyvin tuotteistettua ja johdettua osaamista kilpailijoiden on vaikea jäljitellä. (Koskinen 2006, 65 67, ) Oman itsensä johtaminen asettaa yrittäjälle erityisiä haasteita, sillä hänen tulee kyetä tunnistamaan ja arvioimaan johtamisensa perusteita, käyttäytymismallejaan ja toimintatapojaan kriittisesti (Koskinen 1992, 117). Tehokas johtaminen edellyttää, että yrittäjä kykenee tekemään tietoisen päätöksen siitä, mitä töitä hän itse tekee ja mitkä hän teettää muilla. Koska pienyrittäjän työpäivä on yleensä hyvin pirstoutunut ja päivittäiset työtehtävät moninaisia ja lyhytjaksoisia, hänen tulisi jo ajankäytön vuoksi kyetä hahmottamaan tehtäväkokonaisuudet ja priorisoimaan ne jonkinlaisen työjärjestyksen avulla. Yrityksen kasvaessa yrittäjän tulisi osata myös irrottautua aikaisemmista rutiiniluontoisista tehtävistä ja keskittyä enemmän varsinaiseen johtamiseen. (Routamaa & Vesalainen 1992, , 383.) Ajanpuute tuntuu olevan yleisesti pienyrittäjän ongelma. Arkirutiinit vievät niin suuren osan työpäivästä, ettei aikaa tahdo jäädä yritystoiminnan kehittämisen kannalta tärkeisiin strategisiin tehtäviin ja oman itsensä kouluttamiseen. Tutkimusten mukaan yrittäjät käyttävät suurimman osan työajastaan tuotantoon ja myyntiin. Syynä ajankäytön tehottomuuteen voivat olla myös henkilökohtaiset mieltymykset: Yrittäjä kohdistaa tarmonsa mieluummin tuttuihin ja mieluisiin tehtäviin, jotka jo ehkä alun perin ovat olleet yrityksen perustamisen motiivina etenkin, jos liikkeenjohdollisten asioiden hallinta tuntuu vaikealta ja epämieluisalta. Hyvä työjärjestys ja toimiva suhdeverkosto auttavat kuitenkin ajankäytön ongelmissa. Kysymys on pitkälti asian tiedostamisesta ja yrittäjän omasta halusta tehostaa ajankäyttöään. Vaikka yrittäminen onkin luovaa työtä, menestyvä yrittäjä uskaltaa panna asiat tärkeysjärjestykseen, delegoida ja keskittyä itse oleelliseen. (Routamaa & Vesalainen 1992, )

16 16 3 HEVOSYRITYKSEN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEITÄ 3.1 Hevosyrityksen taloudelliset haasteet Hevosalan pienyrityksessä, jossa keskimääräinen liikevaihto vaihtelee eurosta euroon, investoinnit talleihin, lantaloihin, hevosten ulkoilualueisiin, kuten tarhoihin ja laitumiin sekä mahdollisiin valmennus-, koulutus- ja opetustiloihin ovat talouden kannalta merkittävät toimintamuodosta riippumatta sekä yritystoimintaa aloitettaessa että laajennettaessa. Myös hankittavat hevoset sitovat yrityksen pääomaa. Tehtyjen investointien suuruusluokat ovat olleet viime vuosien aikana keskimäärin (Kasvava hevosala 2005): uuden tallin rakentaminen lantala ulkoilualueet harjoittelualueet (reitit, kentät, harjoitusradat) maneesi Vaikka rakennus- ja toimintaympäristön investointeihin saataisiinkin yritystukia, maksatukset tulevat aina jälkikäteen, mikä on huomioitava rahoituksen riittävyyden ja maksuvalmiuden suunnittelussa. Arvonlisäveron osuus, joka voidaan anoa palautettavaksi myöhemmin tai vähentää tuloista vasta liiketoiminnan käynnistyttyä, saattaa nousta hyvin merkittäväksi investointeja toteutettaessa. Kun yritystoimintaa useimmiten käynnistetään harrastuspohjalta ja suurin motiivi tällöin liittyy yrittäjän haluun saada toimia hevosten kanssa, yritystalouden suunnittelu, rahoituksen varmistaminen sekä kannattavuuden ja maksuvalmiuden turvaaminen muodostavat suuren haasteen hevosalan yrittäjälle. Yrittäjä tarvitsee riittävät tiedot myös valitun yhtiömuodon verotuskohtelusta, vaikka yrityksen kirjanpito ja verotus olisikin ulkoistettu tilitoimiston hoidettavaksi. (Hevosalan tietopaketit 2005, 5/8, 4-6.) Hevosyrityksen toimintaympäristössä muutospaineita aiheuttavat muun muassa kilpailun kiristyminen, muutokset lainsäädännössä ja osaamisen korostuminen, joihin yrittäjä voi koettaa sopeutua toimimalla joustavasti ja kustannustehokkaasti sekä tunnistamalla ja hyödyntämällä omaa erityisosaamistaan. Oleellista on kyetä arvioimaan, mikä osa yritystoiminnasta on kannattavaa ja millaista laajuutta yritystoiminnalle tavoitellaan. Palvelukonsepteja, kuten hevosten täysihoitoa tai valmentamista, pitää tarkastella erillisinä kokonaisuuksina (portfolioina) niiden tuottokyvyn mukaan. Talouden suunnittelu ja seuranta sekä riskien tunnistaminen ja hallinta ovat tärkeä osa menestystä. Hevosyrittäjän pitäisi osata erottaa harrastus ja liiketoiminta selkeästi toisistaan.

17 Markkinointijohtaminen hevosyrityksissä Hevosalan yrittäjä tuntee yleensä hyvin tuotteensa eli hevosen, jonka avulla hän pyrkii myymään erilaisia palveluja asiakkaille, koska hänelle juuri halu toimia hevosen kanssa on ollut usein kipinä oman yrityksen perustamiseen (Hevosalan tietopaketit 2005, 5/8, 5). Erikoistumalla vain suppeammalle alalle tiettyihin asiakasryhmiin ja rakentamalla palvelut vastaamaan juuri näiden asiakasryhmien tarpeita, yritys voisi hyödyntää tehokkaammin ja kannattavammin oman ydinosaamisensa ja myös hinnoitella omat palvelunsa niiden asiakkaille tuottaman lisäarvon perusteella. Tällöin koko markkinointiviestintä voitaisiin suunnitella täsmällisesti valituille kohderyhmille. Oma kilpailuetutekijä tulisi kyetä löytää suhteessa kilpailijoihin. (Hevosalan tietopaketit 2005, 4/8, 6-7, 10.) Myös positiivisen yrityskuvan ja brandin luominen on tärkeää. Hevosyrityksen imagoon vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten yrittäjä itse, henkilökunta ja tallilla toimivat vapaa-ehtoiset (pukeutuminen, käyttäytyminen jne.), talliolosuhteet ja ympäristö (hevosten hyvinvointi, tarhat, laitumet, yleinen siisteys), asiakaspalvelu ja viestinnän yleisilme. Markkinointiviestinnän keinojen valinta perustuu mielikuvaan, jonka yrittäjä haluaa yrityksestään rakentaa. Hevosalan yritys samaistetaan usein itse yrittäjään, jolloin markkinointi onkin yleensä juuri yrittäjän henkilökohtaisen osaamisen ja persoonan markkinointia. (Hevosalan tietopaketit 2005, 4/8, 4-5.) 3.3 Hevosalan riskialttiit henkilöstöresurssit Hevosyritys työllistää tavallisesti vain yhden tai kaksi työntekijää yrittäjän itsensä lisäksi. Hevosalalla yritystoiminnan kokonaisuus muodostuu yleensä useammasta toimintamuodosta (Kasvava hevosala 2005): Ratsastustalli tarjoaa tavallisesti myös hevostenhoitopalveluita, ravivalmennustalli harjoittaa valmennuksen lisäksi myös kasvatustoimintaa ja matkailupalveluja tarjoavat hevosyritykset tuottavat monesti muitakin maaseututuotteita tai -palveluita. Kun avainosaaminen ja vastuu jäävät usein yhden henkilön varaan, henkilöriskit korostuvat. (Hevosalan tietopaketit 2005, 1/8, 17.) Lisäksi sijaisten ja lomittajien saanti yrittäjän ja työntekijöiden vuosi- ja sairaslomien, matkojen tai koulutusten ajaksi saattaa olla ylivoimaista johtuen muun muassa alan erityisistä ammattitaitovaatimuksista ja lomittajien puutteesta. Näin ollen hevosyrityksen toiminta on henkilöstön suhteen hyvin haavoittuvaista. Henkilöstö on kuitenkin myös hevosyritykselle avainresurssi, joten henkilöstöjohtamiseen erityisesti strategisella tasolla tulisi uhrata aikaa sekä voimia ja pyrkiä tällä tavoin hallitsemaan henkilöstöresursseihin liittyvää riskiä. Kun yrityksellä on henkilökunnan kanssa jaettu visio eli unelma tulevaisuudesta, huolella mietitty liiketoimintasuunnitelma sekä strategia sen toteuttamiseksi, myös henkilöstön rekrytointi, jakaminen ja koulutta-

18 18 minen eri toiminnoille sekä sitouttaminen on helpompaa. Omat ja henkilökunnan rajalliset voimavarat kannattaa keskittää oman ydinosaamisen ja sen myötä yrityksen kilpailukyvyn parantamiseen ja teettää muut palvelut tarvittaessa ulkopuolisilla toimijoilla. Lisäksi hevosyrittäjän tulisi kiinnittää erityistä huomiota työturvallisuuteen ja -viihtyvyyteen sekä päivittäisten työtehtävien mielekkääseen ja kustannustehokkaaseen organisointiin. 3.4 Asiakassuhteiden hallinta hevosyrityksessä Asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden selvittämistä ja yrityksen palvelujen tuotteistamista vastaamaan näitä tarpeita korostetaan menestyksekkään liiketoiminnan lähtökohtana. Hevosalan yrittäjä joutuu tasapainoilemaan asiakkaiden mieltymysten, viranomaisten määräysten ja hevosten hyvinvoinnin välimaastossa. Yrittäjän tulee huolehtia eläinten terveydestä ja ottaa huomioon niiden käyttäytymis- ja fysiologiset tarpeet sekä noudattaa eläinsuojelusäännöksiä (Hevosalan tietopaketit 2005, 3/8, 18). Kuluttajavirasto on antanut kesällä 2004 ohjeet ratsastus- ja ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi (Hevosalan tietopaketit 2005, 4/8, 18). Hevosyrittäjän haasteena onkin löytää tasapaino asiakastyytyväisyyden, hevosten hyvinvoinnin ja viranomaisten vaatimusten välille. Asiakaspalveluun panostaminen, asiakaspalautteen kerääminen ja siihen reagoiminen ovat tärkeitä keinoja asiakaspysyvyyden lisäämiseksi. Vanhojen asiakkaiden pitäminen tulee halvemmaksi kuin uusien hankkiminen. Hevosyrittäjän pitäisi pystyä myös hallitsemaan asiakasmäärää välttääkseen tilanteen, jossa kysyntä ylittää tarjonnan. (Hevosalan tietopaketit 2005, 4/8, ) Menestyäkseen hevosyrittäjän kannattaisi kenties lisäksi opetella Mattisen (2006, ) mainitsema asiakkuusosaaminen. Hänen tulisi siis ymmärtää, miksi ja miten asiakas toimii, mitä hän ajattelee ja pyrkiä oivaltamaan, miten yhteistyötä asiakkaan kanssa voidaan johtaa, ohjata ja hallita niin, että asiakastyytyväisyys rakentuu myös hyvinvoivista hevosista sekä turvallisista toimintatavoista ja -ympäristöstä. Yrittäjän tulee myös kyetä selvittämään, mitkä asiakasryhmät ovat yrityksen toiminnalle taloudellisesti kannattavimmat ja pyrkiä kehittämään ja hallitsemaan nimenomaan näitä asiakassuhteita (Hevosalan tietopaketit 2005, 4/8, 21). Asiakasrekisterit, taloudelliset laskelmat ja kilpailijaseuranta ovat käyttökelpoisia työkaluja asiakkuuksien hallintaan. 3.5 Hevosyrittäjä verkoston rakentajana Suomalaisesta liike-elämästä puuttuvat perinteet yhteistoimintaverkkojen rakentamisessa ja kehittämisessä. Yritykset ovat pikemminkin halunneet hoitaa kaikki toiminnot oman

19 19 organisaationsa avulla. (Ahlstedt 1992, 324.) Hevosalalla näitä perinteitä ei liene sen enempää, sillä hevosyrittäjät ovat viime vuosina alan kasvaessa erityisesti taajamien läheisyydessä joutuneet törmäyskurssille muun muassa naapureiden ja maanomistajien kanssa, jotka hyvin rakennetussa ja hoidetussa yhteistoimintaverkostossa kenties voisivat tuoda hevosyrittäjälle monenlaisia synergia- ja imagoetuja. Verkostoituminen ja yhteistyö tuovat hevosalalle voimavaroja kilpailukyvyn edistämiseksi. Tavoitteena on kustannusten minimointi ja osaamisen maksimointi. (Hevosalan tietopaketit 2005, 7/8, 5.) Hevosyrittäjän tulisikin omassa toiminnassaan määritellä yrityksensä sidosryhmät ja miettiä, millaisia verkostoja hän tarvitsee ja voi kehittää yritystoimintansa strategian toteuttamiseksi ja asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. On mahdotonta rakentaa ja johtaa verkostoja, ellei tiedä suuntaa, mihin yritystoimintaansa haluaa viedä. Asiakkaiden lisäksi hevosyrityksen tärkeitä sidosryhmiä ovat esimerkiksi rehujen, kuivikkeiden, varusteiden ja tarvikkeiden toimittajat sekä kengittäjät ja eläinlääkärit. Myös maanviljelijät ja monet muut maaseudun pienyrittäjät tuottavat palveluja hevosyrityksille. Etenkin taajama-alueiden läheisyydessä toimivilla talleilla lannan käsittely ja luovutus edellyttävät toimivia yhteistyösopimuksia viljelijöiden kanssa. Hevosia varten tarvitaan myös tarha- ja laidunalueita sekä runsaasti tilaa ja sopivia reittejä niiden liikuttamiseen, valmentamiseen ja muuhun toimintaan asiakkaiden kanssa. Kunnat, tiepiirit ja -yhdistykset, ympäristöviranomaiset, naapurit sekä maan- ja metsänomistajat ovat hevosyrittäjälle erittäin tärkeitä sidosryhmiä kuten myös rahoittajat, jotka mahdollistavat yritystoiminnan aloittamisen ja kehittämisen. Toiset yrittäjät, yrittäjäjärjestöt ja -yhdistykset muodostavat usein yrittäjälle merkityksellisen tukiverkoston. Lisäksi hän tarvitsee toimivat kontaktit hevosalan organisaatioihin ja oppilaitoksiin sekä moniin viranomaisiin. (Hevosalan tietopaketit 2005, 7/8, 5.) Verkostojen rakentaminen ja kehittäminen vaatii innovatiivisuutta, kykyä, halua, pitkäjänteisyyttä, avoimuutta ja aikaa. Hyvää suhdetoimintaa yrityksen imagon parantamiseksi voi tehdä markkinointiviestinnän keinoin, mutta yhteistoimintaverkoston rakentaminen edellyttää aina taitoa myydä idea myös verkoston muille osapuolille. Tavoitteena voi olla kustannusten säästö esimerkiksi yhteishankinnan keinoin, mutta myös kunkin verkoston jäsenen ydinosaamisen paras hyödyntäminen verkostomallin avulla. Tärkeintä on win-win -periaatteen noudattaminen eli verkoston kaikkien osapuolten on voitava hyötyä yhteistyöstä. Ilman luottamusta verkostot eivät toimi. Suhteen kilpailijoihin ei tarvitse olla vain kamppailua samoista asiakkaista. Lähialueen kilpailijan kanssa kannattaa harkita esimerkiksi asiakasryhmien jakoa, jolloin kukin yritys voi keskittyä parhaan osaamisalueensa hyödyntämiseen ja vain yhden tai kahden asiakassegmentin hallintaan, säästää kustannuksissa, parantaa asiakastyytyväisyyttä ja näiden myötä myös yrityksen kannattavuutta. Muita yhteistoiminnan muotoja voisivat olla esimerkiksi lannan käsittely, henkilöstön ja lomittajien yhteishankinta ja vuorottelu sekä

20 20 monenlaiset myyntiin ja markkinointiin liittyvät toimenpiteet. Verkostoratkaisut edellyttävät valmiutta avoimeen keskusteluun ja luottamukseen. Onnistuneita esimerkkejä ja malleja kannattaa etsiä myös muiden toimialojen verkostoista ja toisten yrittäjien kokemuksista. Hyvin hoidetut yhteistoimintaverkostot voivat tarjota merkittäviä etuja hevosalan pienyrittäjälle. 3.6 Hevosyrityksen ympäristön hallinta Hevostaloudella on merkittäviä ympäristöllisiä vaikutuksia: hevosten tallit sekä ulkoiluja harjoitusalueet vaativat paljon tilaa. Hevosten pito saattaa edellyttää ympäristölupaa ja ainakin kaupungeissa ja taajaan asutuilla alueilla hevosurheilualue voidaan perustaa vain tietyille yleis- ja asemakaavassa määritellyille alueille. Lanta luokitellaan Suomessa eläinperäiseksi sivutuotteeksi, ja sen varastointia, käsittelyä, levittämistä ja luovuttamista säätelevät muun muassa EU:n sivutuoteasetus ja nitraattiasetus. Asetus jätevesien käsittelystä määrää jätevedet käsiteltäviksi myös viemäriverkkojen ulkopuolella. Myös hevosten loppusijoituksesta ja mahdollisesta hautaamisesta tulee huolehtia lainsäädännön vaatimuksia noudattaen. (Hevosalan tietopaketit 2005, 3/8.) Yksinkertaistelullakin ympäristöohjelmalla tai -järjestelmällä hevosyrittäjä voi sekä säästää rahaa että parantaa yrityksensä imagoa. Energiamuodot, materiaalihankinnat, jätehuolto, lannan käsittely ja kuljetukset antavat monia mahdollisuuksia hyödyntää pienyrityksen niukat resurssit taloudellisella ja ympäristöystävällisellä tavalla. Hyvin voivat hevoset sekä siisti, turvallinen ja viihtyisä talliympäristö eivät lisää vain yrittäjän, henkilökunnan ja asiakkaiden viihtyvyyttä, vaan luovat myös muiden sidosryhmien, kuten naapureiden, keskuudessa positiivista yritysimagoa ja parantavat koko toimialan julkisuuskuvaa hevosalan yrittäjyyden keskittyessä yhä voimakkaammin kaupunkien ja taajamien läheisyyteen. Ympäristöasioiden hallinta tulisikin ottaa osaksi strategista johtamista ja luoda siitä hevosyritykselle kilpailukeino. 3.7 Hevosyrittäjä osaamisen ja oman työn johtajana Hevosalan ammattilaisilta, jotka myös usein perustuvat oman yrityksen, edellytetään tänä päivänä hyvin laajoja osaamisvalmiuksia. Esimerkiksi Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto (Opetushallitus 2002, 8) koostuu neljästä pakollisesta tutkinnon osasta: 1. Hevostaidot 2. Ratsastustaito 3. Ratsastuksen opettaminen 4. Yritystoiminta

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Hevostalouden kannatteleva voima

Hevostalouden kannatteleva voima Hevostalouden kannatteleva voima Katariina Suvitaival 17.03.2011 Hevostutkimuksen päivä/ksu 1 Aiheen esittely Hevosala kasvaa - mihin se nojaa Koulutus TUKIPALVELUT Neuvonta Hallinto Tiedotus ERIKOISOSAAMINEN

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA Markku Saastamoinen MTT HEVOSTUTKIMUS Mahdollisuuksien hevonen, Tulevaisuuspäivä, Espoo 2.4.2014 Tulevaisuus? Hevosala tunnetusti suhdanneherkkä ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 Kuva Janina Suokas Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 www.hevosyrittaja.fi Jalostuspäivien kasvatustoiminnan TULEVAISUUS

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010 HEVOSTENHOITO JA HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN, 10 ov 1.Työprosessin hallinta kokonaan oman työn suunnitteleminen ja töiden tekeminen

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Toimitusjohtajakurssi

Toimitusjohtajakurssi Sivu 1 / 5 Toimitusjohtajakurssi Kohderyhmä Tavoitteet Johtotehtäviin siirtyvät, vähän aikaa johtotehtävissä toimineet ja sellaiset yritysten avainhenkilöt, jotka haluavat oppia toimimaan johtajina, päivittää

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Säästöpankkiryhmän strategia 2012. Tavoite: huomattavasti merkittävämpi finanssialan toimija vuonna 2020

Säästöpankkiryhmän strategia 2012. Tavoite: huomattavasti merkittävämpi finanssialan toimija vuonna 2020 Säästöpankkiryhmän strategia 2012 Tavoite: huomattavasti merkittävämpi finanssialan toimija vuonna 2020 Missiomme nousee juuristamme Missio Säästöpankit edistävät säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kaupan ala

Työnjohtokoulutus/kaupan ala Työnjohtokoulutus/kaupan ala Hyväksytty 17.8.2009 Rehtori Jarmo Paloniemi Hyväksytty 25.1.2011 Rehtori Jarmo Paloniemi Lisäykset täydennykset hyväksytty 17.06.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 %

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 % Erkki K. Laitinen, professori, tutkimusjohtaja Yritysnäkökulma: Yrityssaneerauksen onnistumistekijät: kyselytutkimus saneerauksen kokeneille yrityksille Tavoite: Esitellä tuloksia yrityssaneerauksen onnistumisesta

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot