Liiketalous. teatterityön arkea ja juhlaa. Vuoden Nuori Merkonomi. liiketalouden osaajat ja ammattilaiset tiina puumalainen:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liiketalous. teatterityön arkea ja juhlaa. Vuoden Nuori Merkonomi. liiketalouden osaajat ja ammattilaiset 1-2013. tiina puumalainen:"

Transkriptio

1 Liiketalous liiketalouden osaajat ja ammattilaiset uudelle uralle? lisäkoulutusta tai jatko-opintoja? neuvoja ja tukea aikuisopiskeluun tiina puumalainen: teatterityön arkea ja juhlaa Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu alkaa! Milloin talouden taantuma loppuu ja miten se näkyy?

2 tässä lehdessä: 2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 AJANKOHTAISTA Talouteen luvassa harmaata nousua 8 Suosittelukampanja KOULUTUS Aikuisopiskelijan ei tarvitse istua koulun penkillä 13 Anna Hellénin palsta 15 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 17 TYÖTTÖMYYSTURVA Perusohjeistus työttömäksi jäävälle 18 JÄSEN ESITTÄYTYY Life coach muistuttaa ottamaan aikaa itselle 20 TYÖELÄMÄN MUUTOKSET Mercuri selvitti assistenttien ja sihteereiden työn muutoksia ja vaatimuksia 23 Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja JATTK-työttömyyskassa 26 HENKILÖKUVA Teatteriohjaaja Tiina Puumalainen 28 KOULUTUS Työnjohdollinen koulutus motivoi 29 Yhdistyssivut 32 HYVINVOINTI Uudellen kouluttautuminen 34 TERVEYS Suomalaispojat laiminlyövät hampaidensa harjaamisen 35 Hae jäseneksi / muutostietokortti Liiketalous 2013 Nro mainosvaraukset aineistopäivä ilmestymispäivä Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenlehti ilmestyy 5 numerona vuoden 2013 aikana. Julkaisija & kustantaja: Tilaukset & osoitteenmuutokset: Liiketalouden Liitto LTA ry Asemamiehenkatu 2, Helsinki puh Päätoimittaja: Annina Antell Toimituspäällikkö: Raimo Salovuori Toimitussihteeri Eveliina Kuukkanen Toimitussihteeri & taitto: Kaisa Skyttä Markkinointi: Hannele Tamminiemi Lehden osoitteistoa saatetaan luovuttaa tilaajia palveleviin kaupallisiin tarkoituksiin. Painatus: Scanweb Oy 54. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain päätoimittajan luvalla. Toimitus ei vastaa käsikirjoituksista, joita ei ole tilannut. Toimitus ei vastaa asiavirheistä. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta toimittajien näkökulmasta liiketalous

3 -pääkirjoitusei, kyllä, korvat auki Nyt jos koskaan, olemme sen haasteen edessä, että kuunteleminen ja yhdessä sopiminen on suomalaisten kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lapsuudesta muistuu mieleen usein perhetilanne, josta tuli niin sanottu lentävä lause vuosiksi. Kun jotain esitti tai ehdotti iskälle, niin asian käsittely alkoi aina samalla vastauksella: ei! Vähän samoin alkutahdein on annettu mediassa ymmärtää työmarkkinaosapuolten aloittaneen keskustelunsa. Tosiasiassa ainakaan palkansaajapuolelta ensireaktiot eivät ole olleet puhtaan kielteisiä, vaan koetettu saada lähinnä omaa ääntä kuuluviin. Tämä johtaakin sitten toiseen vertaukseen eli ylioppilaskirjoitusten kuullunymmärtämiskokeeseen. Jokaisessa keskustelussa ja asioiden viestimisessä on asiallista kuunnella toisten sanomisia ja myös varmistaa, että oma viesti on oikein ymmärretty. Pelkkä kuunteleminen ei siis riitä vaan pitää olla sitä kuullunymmärtämistä. Yhteiskuntamme toimivuuden kannalta perinteinen kolmikantaisuus on vahva tekijä. Se, että tässä maassa on voitu keskustella, vaikka välillä tiukastikin ja lopulta sopia, on iso asia. Tämä on ollut osoitus vakaudesta ja varmuudesta. Tänne on ollut turvallista tulla yrittämään, tänne on turvallista tulla tekemään töitä ja täällä on edelleen turvallista elää. Nyt jos koskaan, olemme sen haasteen edessä, että kuunteleminen ja yhdessä sopiminen on suomalaisten kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jokaisen osapuolen, niin työmarkkinajärjestöjen liittoineen kuin poliittisten päättäjien hallitusta myöden, on osattava puhdistaa vaikut korvista. Globaali talous vääntää perinteistä tuotantoa muualle kotimaastamme ja uutta on kehitettävä. Mikään uusi ei täytä viime aikoina syntynyttä aukkoa kovin nopeasti. Tämä vaatii aikaa sekä yhteiskunnalta uudistumista. Uudistuminen taas vaatii avointa mieltä ja valmiutta ottaa vastaan kipeitäkin asioita. Yhä useampi taho Suomessa on kuuluttanut yhteisten rakenneuudistusten tärkeyttä. Toisaalta puserossa on pelko uudistusten vaikutuksesta omaan lähipiiriin ja ennen kaikkea omaan itseen. Mitäpä jos minun jo nyt vähäinen ostovoimani putoaa entisestään, entä elämisen perusedellytykset - päädynkö hukkateille? Inhimilliset elämisen edellytykset täytyy jokaista uudistusta tehtäessä muistaa turvata. Emme voi lähteä verokilpailun tielle mutta samalla yritystoiminnan edellytyksiä tulee voida pitää yllä. Emme myöskään voi tällä hetkellä olla ulosmittaamassa jokaista yrityksen tekemää tulosta äärimmäisyyksillä. Emme voi kategorisesti lisätä työaikaa tai nostaa eläkeikää ennen kuin työntekijällä on jaksaminen kunnossa. Mitä sen sijaan voimme tehdä, on suhtautua avoimesti tuleviin uudistuksien esityksiin. Esittää selventäviä kysymyksiä ymmärtääksemme, mitä todella tarkoitetaan ja mihin se tulevaisuudessa johtaa. Voimme omilla valinnoillamme antaa yhteiskunnalle ja suomalaiselle työlle sekä tuotannolle mahdollisuuden toimia. Luomalla itsellemme positiivisen asenteen ja uskoa tulevaisuuteen annamme yhteiskunnalle signaalin halustamme ylläpitää suomalaista elämänlaatua. Suomalainen yhteiskunta, ihmiset ja yritykset elävät työstä, oikeudenmukaisesta työstä. Työtä ei synny eikä sitä ylläpidetä itsekkyydellä. Emme ole ruotsalaisia (vaikka viime aikoina niin on historiallisesti todisteltukin) eikä meillä ole diskuteeraamisen kulttuuria, mutta meillä on oma tapamme kuunnella ja tulla kuulluksi. Meillä kaikilla on ympärillämme osallistujia, päättäjiä ja kumppaneita. Keskustellaan yhdessä, kyseenalaistetaan, kuunnellaan ja annetaan palautetta. Sitä myöten on meillä parhaat mahdollisuudet viedä niin omaa elämäämme kuin lastemme elämää kohtuulliseen tulevaisuuteen. raimo salovuori PUHEENJOHTAJA 3 liiketalous

4 - Ajankohtaista - talouteen luvassa harmaata nousua Milloin lama loppuu ja miten talous kehittyy lähitulevaisuudessa? Onko odotettavissa viimeinkin nousua? Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton toimitusjohtaja Tarja Virmala, Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Jouko Kangasniemi ja finanssineuvos Mika Kuismanen valtiovarainministeriöstä vastasivat kysymyksiin. Teksti: Pauli Välikangas liiketalous

5 Ralf Sund, pääekonomisti, toimihenkilökeskusjärjestö STTK: 1. Milloin ennustat laman loppuvan? Viime vuoden talouskasvu jäi täpärästi pakkasen puolelle. Tulevat vuodet ovat hieman aavistuksen verran parempia, joten teknisesti ei puhuta taantumasta tai lamasta, joten lama loppuu jo tänä vuonna, mutta suhteellisen surkeita aikoja taloudellisesti eletään vielä pitkään. 2. Miten loppuminen näkyy eri toimialoilla? Tulevat vuoden ovat kitkuttelua ja sinnittelyä, niin että nokka on juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Tasaista harmaata on jokaisella toimialalla. Koska tänä vuonna ja mahdollisesti ensi vuonnakin palkkasumma ei juuri reaalisesti kasva, tulee kaupan alalla ja palvelualoilla laajemminkin olemaan tiukkenevat ajat. Surkean taloustilanteen osasyynä on ollut kahden toimialan paperiteollisuus ja ICT-sektori romahdus. Tämä merkitsee sitä, että eräillä (lähinnä kemia ja metalli) muilla teollisuuden toimialoilla nähdään pientä piristymistä jo tänä vuonna. 3. Mitä mieltä olet Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä? Pidemmän ajan näkymät Suomessa ovat melko harmaat ainakin viisi vuotta eteenpäin. Veikkaan keskimääräisen kasvun jäävän tulevan viiden vuoden aikana selvästi alle kahden 2 %:n. Työllisyys ei juuri kohene. Työttömyys pysyy siedettävällä tasolla, koska vinoutunut ikäjakauma auttaa meitä tässä tilanteessa. Syynä pitkään hitaan tai olemattoman kasvun vaiheeseen vaikuttaa Euroopan sekä julkisen talouden että yksityisen sektorin korkea velkaantumisaste. Talous polkee paikallaan, koska velkaantumista ajetaan voimakkaasti alas. Jouko Kangasniemi, ekonomisti, Elinkeinoelämän keskusliitto 1. Milloin ennustat laman loppuvan? Laman sijasta Suomessa lienee tällä hetkellä pikemminkin suhdannetaantuma, johon yhdistyy samaan aikaan voimakas talouden rakennemuutos. Suhdanteet kääntyvät aikanaan nousuun, mutta rakennemuutos luultavasti jatkuu. Talouden näkymät ovat tällä hetkellä harmaat. EK:n helmikuun alussa julkistamassa suhdannetiedustelussa ei vielä näkynyt selviä nousun merkkejä. Tilanne on sen sijaan yhä heikentynyt viime kuukausien aikana. Suhdannetiedustelujen pohjalta tulevaa voi yleensä arvioida 3-6 kk eteenpäin. Positiiviset ennusmerkit ovat juuri nyt vähissä. Mikäli Euroopan finanssikriisi ei kärjisty uudelleen, on kuitenkin mahdollista päästä jonkinlaiselle kasvu-uralle syksyllä tai kuluvan vuoden lopulla. 2. Miten loppuminen näkyy eri toimialoilla? Talouskasvun käynnistymiseen vaikuttaa paljon se, miten yritysten ja kuluttajien luottamus kehittyy sekä Euroopassa että meillä Suomessa. Odotuksilla ja tunnelmatekijöillä on suuri vaikutus taloudellisiin päätöksiin. Suhdannetilanne on EK:n tiedustelun mukaan tällä hetkellä synkin painoalalla, puuteollisuudessa, rakennustuoteteollisuudessa, liikenteessä ja teknologiateollisuudessa. 5 liiketalous

6 - Ajankohtaista - Odotukset ovat myönteisimmät tieto- ja viestintäpalveluissa, kemianteollisuudessa, teva-teollisuudessa ja eräillä palvelualoilla, esim. sosiaali- ja terveyspalveluissa. 3. Mitä mieltä olet Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä? Monet Suomen talouden perustekijät ovat kunnossa, kuten ammattitaitoinen ja motivoitunut työvoima, vakaat yhteiskunnan perusrakenteet ja toimiva markkinatalous. Talouden suunta on kuitenkin kääntynyt laskuun hämmästyttävän nopeasti viime vuosina. Tavaroiden ja palveluiden vienti ei vedä entiseen malliin, sillä Suomessa kustannukset ovat päässeet karkaamaan kilpailijamaita korkeammalle, eikä tuotesortimenttimme kaikilta osin vastaa enää kysyntää. Julkisen sektorin rahoitusasema heikkenee nopeasti. Vähänkin pidemmän ajan näkymiä varjostaa lisäksi väestön ikääntyminen, työvoiman saatavuus ja julkisten menojen kasvupaine. Talouskasvu näyttää nykymenolla jäävän hyvinäkin aikoina vähäiseksi. Hallituksen viime aikoina käyttämällä voittopuolisesti veroja korottavalla talouspolitiikan linjalla kurssia ei voida korjata. Kasvua tarvitaan, jotta saadaan työllisyyttä ylläpidettyä ja julkiset palvelut rahoitettua. Tämän vuoksi mitään talouden tervehdyttämisen keinoja ei ole nyt varaa ylenkatsoa. Työn määrää ja tuottavuutta lisääviä keinoja tulee käyttää laajalla paletilla, julkisten menojen kasvua täytyy hillitä ja verotus pitää kasvua tukevana. Mika Kuismanen, Valtiovarainministeriö, finanssineuvos: 1. Milloin ennustat laman loppuvan? Kyseessähän ei varsinaisesti ole lama, vaan euroalue on taantumassa. Euroalueellakin maat ovat hyvin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa. Finanssikriisistä alkanut ja sittemmin Euroopassa julkisten talouksien kriisiksi eskaloitunut tilanne on haastava ja siitä ulospääsy kestää vuosia. Huolimatta positiivisista signaaleista, kasvu tulee olemaan trendikasvua hitaampaa keskipitkällä aikavälillä. Tähän on useita syitä, mutta merkittävimpiä ovat julkisten talouksien tilanteen kohentamiseen vaadittavat toimenpiteet sekä rahoitusmarkkinoilla vieläkin vallitseva epävarmuus. Pitkän aikavälin kasvupotentiaalin kannalta velan BKT-suhteiden alentaminen on tietenkin viisasta politiikkaa. Tämänhetkinen tilanne ei seuraa normaalia suhdannekiertoa, vaan edessä on paljon rakenteellisia ongelmia ratkaistavana. 2. Miten loppuminen näkyy eri toimialoilla? Toiset toimialat ovat huomattavasti suhdanneherkempiä. Yleensä kotimaisesta kysynnästä riippuvat toimialat pärjäävät paremmin yli suhdannekierron. Ulkomaisesta kysynnästä riippuvat toimialat ovat taas varsin suhdanneherkkiä. Suomi valmistaa paljon nk. investointihyödykkeitä, joita tarvitaan välituotteina muissa maissa. Tällaisia tuotteita ovat esim. koneet ja laitteet. Lisäksi paperiteollisuuden tuotteen menevät suurelta osin vientiin. Näiden viimeksi mainittujen toimialojen virkoaminen vaatii kansainvälisen kysynnän 1. Milloin ennustat laman loppuvan? Tarja Virmala, toimitusjohtaja, Markkinointiviestinnän Toimistojen liitto Taloudellinen taantuma alkaa hellittää keväällä, merkkejä kysynnän vilkastumisesta on jo ilmassa. 2. Miten loppuminen näkyy eri toimialoilla? Kysyntä nousee, ensimmäisenä paremmat ajat näkyvät BtoB -puolen markkinointiviestinnän viriämisessä. 3. Mitä mieltä olet Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä? Pitkä hitaan kasvun aika lienee edessä. liiketalous

7 elpymistä. Kuten edellä mainittiin, niin euroalueen tilanne ei näytä kovinkaan lupaavalta, joten suurta kysynnän kohenemista ei sieltä ole odotettavissa. Näillä toimialoilla on lisäksi edessään suuria rakenteellisia muutoksia ja tuotantoa siirtyy jatkuvasti ulkomaille. Kemianteollisuus on kehittynyt varsin vahvasti ja tämä kehitys jatkunee. Ylipäänsä Suomessa pärjää korkean jalostusasteen tuotanto. Volyymilla emme pysty kilpailemaan. 3. Mitä mieltä olet Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä? Suomen haasteet ovat merkittävät. Ensinnäkin talouskasvun kolme tärkeintä lähdettä ovat pääoma, työvoima ja teknologinen kehitys. Pääoman määrään ja teknologiseen kehitykseen on vaikea vaikuttaa edes keskipitkällä aikavälillä. Työvoiman määrä on suomessa kääntynyt laskuun. Suomi ikääntyy hyvin nopeasti verrattuna muihin Euroopan maihin ja tätä kautta huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhteen heikkeneminen taasen lisää painetta julkista taloutta kohtaan. Reformit, joissa työn tarjontaa ja varsinkin työn kysyntää saadaan lisättyä, ovat oleellisia. Suomessa on kuitenkin monia tekijöitä, esim. koulutusjärjestelmä, jotka suojaavat meitä. Suomi on aina ollut riippuvainen ulkomaankaupasta. Se on tuonut meille varallisuutta. Pienen maan kohdalla kotimarkkinoihin nojautuminen olisi mielestäni väärä polku. Suomen talouden kohtalonkysymyksiä on se, kuinka pärjäämme rajojemme ulkopuolisessa kilpailussa. LTA:n jäsenille Matka Agatha Christien jäljille Englantiin Agathan jäljillä ihailet kauniita nummimaisemia, Art Deco tyyliä, Torquayn rantoja, pikkukyliä puutarhoineen kuin neiti Marplen St. Mary Mead! Ja koet Hercule Poirotin kotikaupungin, aina trendikkään Lontoon. TARKEMPI MATKAOHJELMA JA LISÄTIETOJA TOUKOKUUN LEHDESSÄ! Matkan jäsenhinta 1.240, (norm , ) Tulossa! Matka agentit Varmista paikkasi heti ottamalla yhteyttä liiton toimistoon: puh tai 7 liiketalous

8 - koulutus - Suosittelukampanja LTA:n suosittelukampanja on uudistunut! Liiketalouden Liitto LTA on hyvä, liiketalouden ammattilaisten oma yhteisö. Niin hyvä, että meitä kannattaa suositella. LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA:han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2013, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20 ) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA:n varsinaiset jäsenet. Aikuisopiskelijan ei tarvitse istua koulun penkillä Aikuisopiskeluun on tarjolla monia mahdollisuuksia aina tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta yksittäisiin kursseihin. Työelämässä olevalle henkilölle tavallisimpia syitä opiskella ovat ammatillisen osaamisen täydentäminen tai päivittäminen. Aikuisopiskelumahdollisuuksia hyödyntää vuosittain yli puolet vuotiaista suomalaisista. Teksti: Alexandra Räikkönen Koulutus voi olla tutkintoon johtavaa, työnantajan järjestämää tai yksittäisten kurssien suorittamista esimerkiksi avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan yleensä kaikkea aikuisille suunnattua koulutusta. Tämän määritelmän mukaan aikuisille on tarjolla lähteestä riippuen koulutusta oppilaitoksessa kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen erona nuorisokoulutukseen on lähinnä opiskelumuoto: siinä missä nuorisokoulutus on yleensä päätoimista päiväopiskelua, on aikuiskoulutus usein etä- tai monimuoto-opiskelua siis joustavaa. Koska täysipainoinen heittäytyminen opiskeluun ei ole aikuisena aina taloudellisista tai perhesyistä mahdollista, on vaihtoehtona opiskelu työn ohessa tai työssä. Jälkimmäinen tulee usein kyseeseen, kun puhutaan omaan työhön liittyvästä tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta. liiketalous

9 Järjestelmä on rakennettu niin, että osaamisensa voi tulla osoittamaan tutkintoon ilman, että jo hankittua ammattitaitoa pitäisi opetella uudelleen, sanoo SLK Instituutin koulutusjohtaja Sirkka Nykänen. SLK Instituutti on yksityinen, Suomen suurin liiketalouden ja hallinnon alan oppilaitos, jonka opiskelijoista suuri osa lukeutuu työssä käyviin aikuisiin. Koulun penkillä istumisen sijaan tutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona omalla työpaikallaan. Taikasana on henkilökohtaistaminen, joka tarkoittaa toisaalta aiemmin hankitun osaamisen huomioon ottamista ja toisaalta sitä, että opiskelu integroidaan tiiviisti omaan työhön, sanoo Nykänen. Näyttötutkintona voi suorittaa perus-, ammattitai erikoisammattitutkinnon. Liiketalouden alalla jo työskenteleville tulevat kyseeseen lähinnä kaksi jälkimmäistä. Alalla on tarjolla näyttötutkintoina suoritettavista tutkinnoista muun muassa taloushallinnon, myynnin, yrittäjän tai talous- ja vakuutusalan ammattitutkinnot sekä johtamisen, yritysjohtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot. Lisäksi meiltä voi hankkia taloushallinnon alan erikoisosaamista: järjestämme KLT-valmennusta kirjanpito- ja tilitoimistojen asiantuntijoille ja HTMvalmennusta tilintarkastukseen erikoistuville, kertoo Nykänen. Vaihtoehtoja siis on; tutkintoon johtavien ja muun muotoista aikuiskoulutusta tarjoavien tahojen lista on pitkä: yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset ja erityisoppilaitokset, aikuislukiot, kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot ja opintokeskukset. Yksityiskohtaista tietoa saa parhaiten suoraan koulutuksen järjestäjiltä. 9 liiketalous

10 Opintovapaaoikeus Vaikka valtaosa valitseekin työn ohessa tai työpaikalla opiskelun, vaihtoehtona on myös opintovapaan pitäminen, jolloin opiskeluun voi keskittyä täyspäiväisesti. Opintovapaata säätelee opintovapaalaki, jonka tarkoituksena on parantaa työssäkäyvien koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Opintovapaata saadakseen työntekijällä on oltava ollut vähintään vuoden kestänyt työsuhde samaan työnantajaan, ja opintovapaata on mahdollista pitää yhteensä enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Vapaata myönnetään opiskeluun pääsääntöisesti julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Opintovapaata on haettava viimeistään 45 päivää ennen opintojen alkamista, ja työnantajan tulee ilmoittaa päätöksestään vastaavasti viimeistään 15 päivää ennen opintojen alkamista. Työnantajalla on lain mukaan oikeus siirtää opintovapaan alkamista, jos vapaan myöntäminen muuten tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajalle. Opintovapaata voi siirtää enintään puolella vuodella tai siihen saakka, kunnes vastaava koulutus järjestetään. Opintovapaa on palkatonta, eikä siitä pääsääntöisesti kerry työsuhteen perusteella määräytyviä etuuksia. Vuosilomaa kertyy kuitenkin 30 työpäivältä lomanmääräytymisvuodessa sillä edellytyksellä, että työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön. Opintovapaasta saattaa olla määräyksiä myös työ- ja virkaehtosopimuksissa. Työntekijää ei kuitenkaan saa lain mukaan irtisanoa siksi, että hän on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Aikuiskoulutustuki on kuukausittain maksettava ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa vastaava etuus, jota voidaan maksaa 18 kuukauden ajalta opiskeluaikaisen ansionmenetyksen korvaukseksi. Opintojen rahoitus Nuorisokoulutuksen tavoin aikuiskoulutus on opiskelijalle enimmäkseen maksutonta tai ainakin kohtuuhintaista. Opintojen rahoittamisesta puhuttaessa tarkoitetaankin käytännössä opintojen aikaista elämisen rahoittamista. Opintovapaan ollessa kyseessä, oikea osoite on työmarkkinaosapuolten hallinnoima Koulutusrahasto, jonka tehtävänä on tukea aikuisopiskelua. Aikuiskoulutustuki on kuukausittain maksettava ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa vastaava etuus, jota voidaan maksaa 18 kuukauden ajalta opiskeluaikaisen ansionmenetyksen korvaukseksi, kertoo Koulutusrahaston etuuspäällikkö Merli Vanala. Viime vuonna Koulutusrahasto maksoi aikuiskoulutustukea henkilölle yhteensä 94,7 miljoonaa euroa. Tukea myönnetään tietyin edellytyksin, joita ovat muun muassa voimassa oleva työsuhde ja vähintään kahdeksan vuoden työhistoria. Myöntämiskriteereiden yksityiskohdat voi tarkistaa esimerkiksi Koulutusrahaston verkkosivuilta. Tuen piirissä on päätoiminen ammatillinen koulutus. Ammatilliseksi katsotaan tutkintoon johtava koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus, kertoo Vanala, Uuteen tutkintoon johtavan koulutuksen ei tarvitse liittyä nykyiseen työhön. Ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen taas täytyy liittyä nykyiseen työhön tai tehtävään. Myös avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeluun voi saada joissakin tapauksissa rahoitusta: Kursseihin voi hakea tukea, jos opinnot liittyvät nykyiseen työhön ja ne voidaan katsoa ammatilliseksi lisä- tai täydennyskoulutukseksi. Koulutusrahasto tutkii nämä asiat tapauskohtaisesti ja ottaa huomioon hakijan perustelut. Koulutusrahasto maksaa myös ammatillisen näyttötutkinnon suorittaneelle 366 euroa suuruisen ammattitutkintostipendin verottomana kertakorvauksena. Stipendin saaminen edellyttää vähintään viiden vuoden työhistoriaa. Myös Liiketalouden Liitolla on aikuisopiskelun tukemiseen tarkoitettu erikoisrahasto Liikesivistysrahastossa. Jäsenet voivat hakea apurahaa ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä ulkomaisiin opintomatkoihin, joilla jäsen lisää oman työnsä osaamista. Hakuaika päättyy vuosittain tammikuun puolivälissä liiketalous

11 ja elokuun lopussa. Apurahaa hakevat tarvitsevat hakemuksensa liitteeksi liiton suosituksen, jonka saadakseen on tarpeen olla yhteydessä liittoon. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritetaan myös paljon oppisopimuskoulutuksena, jolloin opiskelija on oikeutettu opintososiaalisiin etuuksiin. Oppisopimuskoulutuksessa maksetaan opiskelijan työnantajalle koulutuskorvausta, jonka määrästä sovitaan oppisopimusta solmittaessa, sanoo Sirkka Nykänen SLK Instituutista. Opetushallituksen asiantuntijayksikön päällikkö Seppo Hyppönen kertoo, että oppisopimuskoulutus on viime vuosina kasvattanut osuuttaan näyttötutkintojen suorittamiseen valmistavana väylänä: Toivottavasti yhteiskunta pystyy jatkossakin turvaamaan tälle väylälle riittävän rahoituksen. Rahoitusta opiskeluun kannattaa aina tiedustella myös työnantajaltaan. Rahoituksen saaminen on usein mahdollista silloin, kun opiskelu tukee työtehtäviä. Yleensäkin työelämän ilmapiiri vaikuttaisi olevan nykyään aikuisopiskelulle myönteinen. Osaamisen lisääntyminen voi vaikuttaa paitsi työntekijöiden omaan työmotivaatioon ja jaksamiseen, myös yrityksen kilpailukykyyn. Ikärajoituksia ei juuri ole Työnantajat varmasti arvostavat henkilöä, joka on työuransa aikana ylläpitänyt ja kehittänyt ammattitaitoaan, sanoo Hyppönen, työelämä ja siellä tarvittava osaaminen muuttuvat nopeasti, uuden oppiminen tai osaamisensa päivittäminen ovat tärkeitä sekä ammatissa toimimisen että työuralla etenemisen kannalta. Nykänen on samoilla linjoilla: Osaamisen lisääntyminen voi vaikuttaa paitsi työntekijöiden omaan työmotivaatioon ja jaksamiseen, myös yrityksen kilpailukykyyn. Hän kuitenkin perää työnantajilta aktiivisuutta: Usein näyttää käyvän niin, että aloite koulutukseen hakeutumisesta tulee työntekijältä itseltään. Tärkeää olisi se, että ammatillisen osaamisen kehittäminen yrityksissä olisi pitkäjänteistä, systemaattista ja kytkeytyisi tiiviisti yrityksen tavoitteisiin sekä toiminnan kehittämiseen, ja että koulutukseen olisi mahdollista hakeutua myös yrityksen koosta riippumatta. Koulutukseen osallistuminen mahdollistaa myös verkostoitumisen ja kokemusten vaihdon muissa yrityksissä työskentelevien kanssa. Kenelle Nykänen suosittelisi aikuisopiskelua? Kenelle tahansa. Työelämä muuttuu tällä hetkellä niin lujaa vauhtia, että jokaisen on työuransa aikana välttämätöntä päivittää osaamistaan. Uskon myös, että ammatillisesti ajan tasalla pysyminen lisää työmotivaatiota, mahdollistaa uusiin haasteisiin vastaamisen ja auttaa selviämään muutoksista, joita tällä hetkellä on jokaisessa organisaatiossa. Ikärajoituksia aikuiskoulutuksessa ei juuri ole. Aikuisopiskelu vaatii kuitenkin erityisesti työssäkäyvältä opiskelijalta suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja oman ajan käytön hallintaa. 11 liiketalous

12 Aikuisopiskelijaelämää 26-vuotias Ksenia Akkonen on aikuisopiskelijaksi nuori, mutta on siitä huolimatta ehtinyt kokeilla aikuisopiskelua eri syistä sen eri muodoissaan. Varsinaisen tradenomikoulutuksensa lisäksi Akkonen on suorittanut Sijoituspalvelututkinto APV1:n, yksittäisiä kursseja sekä käynyt työnantajan järjestämää koulutusta. Akkonen työskentelee pienten ja keskisuurten yritysten asiakasvastaavana Handelsbankenin Esplanadin konttorissa. Yksittäisistä kursseista hän on opiskellut kurssillisen rahoitusjuridiikkaa avoimessa kauppakorkeakoulussa sekä osallistunut viime vuonna avoimen ammattikorkeakoulun Yritysanalyysisekä Konsernitilinpäätös-kursseille. Varsinkin Yritysanalyysi-kurssista oli paljon Työssä oppii eniten, hyötyä, koska yrityspuolella toimiessaan tarvitsee mutta mielestäni on tärkeää syventää tietojaan kaiken saamansa tiedon. ja peilata niitä myös työn APV1 taas on pakollinen ulkopuolisten koulutusten kaikille pankissa työskenteleville, jotka ovat tavalla tai kautta. toisella tekemisissä sijoitustuotteiden kanssa. Työssä oppii eniten, mutta mielestäni on tärkeää syventää tietojaan ja peilata niitä myös työn ulkopuolisten koulutusten kautta. Pystyäkseen palvelemaan asiakkaita hyvin, itsensä kehittämisellä on myös tärkeä rooli. Työnantajan järjestämät sisäiset koulutukset ovat liittyneet mm. rahoitukseen, sijoittamiseen, juridiikkaan ja cash managementiin. Akkosen suorittaman sijoituspalvelututkinnon maksoi kokonaisuudessaan työnantaja ja järjesti siihen liittyvän kirjallisuuden. Avoimen kauppa- ja ammattikorkeakoulun järjestämät kurssit olen maksanut itse. Maksut eivät kuitenkaan ole euromäärältään kovin suuria, euron luokkaa. Työnantaja on suhtautunut opiskeluuni hyvin. Uskon, että jokainen työnantaja näkee opiskelun positiivisena asiana, jos siitä on myös hyötyä työssä. Akkosen mukaan opiskelu vie aikaa, mutta säännöllisestä työajasta ja ajankäytön suunnittelusta on apua. Iltakurssit alkavat työpäivän jälkeen kello maissa ja kestävät iltayhdeksään. Olen koulussa yleensä enintään kaksi arki-iltaa ja pyrin hoitamaan myös kursseihin liittyvät tehtävät arkisin, jolloin viikonloput jäävät urheiluharrastuksille ja ystävien näkemiselle. Tulevaisuudessa Akkosen tavoitteena on käydä vähintään kaksi kurssia vuodessa: Valitsen kuitenkin tarkkaan ja osallistun kursseihin vain, jos ne tukevat kehittymistäni työssä. Monimuoto-opiskelu voi sananmukaisesti sisältää samaan aikaan monia eri opiskelun muotoja: lähi-, etä- ja verkko-opiskelua. Lähiopiskelussa seurataan lähiopetusta eli käydään luennoilla. Etäopiskelussa opiskeltavaan aihepiirin tutustutaan itsenäisesti esimerkiksi kirjallisuuden avulla, ja etäopiskeluun kuuluvat olennaisesti itsenäisesti suoritettavat etätehtävät. Etäopiskelua voidaan toteuttaa verkko-opiskeluna, jolloin opiskelu sekä yhteydenpito opettajiin ja muihin opiskelijoihin tapahtuu verkossa, tavallisesti tarkoitukseen suunnitellussa verkko-oppimisympäristössä. liiketalous

13 Kysy lakimieheltä Työsuhdelakimies Anna Hellén vastaa. -anna hellén- Muuttuuko työntekijän asema ja miten, kun hän ryhtyy tekemään etätyötä? Mitä kannattaa ottaa huomioon etätyösopimusta tehtäessä? Etätyön tekemisestä tulee sopia työnantajan kanssa. Lakiin perustuvaa oikeutta etätyön tekemiselle työntekijällä ei siis ole. Etätyötä voidaan tehdä sopimuksen mukaan esimerkiksi kotona, vapaa-ajan asunnolla tai liikkuvana työnä matkoilla. Etätyö on tapa organisoida työtä, eikä sillä ole vaikutusta työntekijän asemaan. Etätyötä koskeva sopimus on syytä tehdä kirjallisesti. Etätyöstä sovittaessa on syytä sopia ainakin sopimuksen kestosta ja mahdollisesta irtisanomisoikeudesta, työn järjestelyistä eli tavoitettavuudesta etätyöpäivinä, raportoinnista esimiehelle sekä työajoista, tietoturvasta sekä etätyöstä aiheutuvista kustannuksista esim. työvälineiden osalta (kannettava tietokone, tietoliikennekustannukset). Työturvallisuuslaki soveltuu osittain myös kotona tehtävään työhön. Myös etätyössä työnantajan on huolehdittava työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta työssä, ja huolehdittava ergonomiakysymykset kuntoon. Lakisääteinen tapaturmavakuutus koskee myös etätyössä tapahtuvia tapaturmia. On kuitenkin suositeltavaa, että työntekijällä on lisäksi vapaaehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuu- tus, sillä rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä on joskus etätyössä hankalaa. Etätyön tekemisestä on sovittu myös Eurooppa-tasolla solmitussa etätyön puitesopimuksessa. Etätyön puitesopimus on hyvänä pohjana etätyöhön liittyvistä käytännöistä sovittaessa. Etätyötä koskevan puitesopimuksen mukaisesti Etätyö on vapaaehtoista työntekijälle ja työnantajalle. Etätyötä voidaan edellyttää osana työntekijän alkuperäistä toimenkuvaa tai siihen voidaan siirtyä myöhemmin vapaaehtoisen järjestelyn pohjalta. Työnantaja antaa etätyöntekijälle molemmissa tapauksissa direktiivin 91/533/ETY mukaisesti asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien tiedon sovellettavista työehtosopimuksista, työn toimenkuvasta ja niin edelleen. Etätyön erityispiirteet edellyttävät yleensä kirjallista lisätietoa sellaisista asioista kuten tieto yrityksen osastosta, johon työntekijä kuuluu, lähimmästä esimiehestä tai muista henkilöistä, joiden puoleen hän voi kääntyä työhön liittyvissä tai henkilökohtaisissa asioissa, raportointijärjestelyistä jne. Jos etätyö ei kuulu alkuperäiseen toimenkuvaan, ja työnantaja tarjoaa etätyötä, työntekijä voi hyväksyä tai hylätä tarjouksen. Jos työntekijä itse ilmaisee halukkuutensa etätyöhön, työnantaja voi hyväksyä tai hylätä pyynnön. Siirtyminen etätyöhön ei sinänsä vaikuta työntekijäasemaan, koska se muuttaa vain työn suoritustapaa. Mitä lomautetun, joka haluaa irtisanoutua tulee ottaa huomioon? Työsopimuslain mukaisesti työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana. Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa. Irtisanoutuvan työntekijän tulee kuitenkin huomioida mahdollinen työsopimuksensa kilpailukielto. On selvää, että työsopimuksessa mahdollisesti sovittu kilpailukielto ei sido työntekijää, jos lomautus on kestänyt vähintään 200 päivää. 13 liiketalous

14 -anna hellén- Milloin työsuhteen ehtoja voi muuttaa? Työnantajan työnjohtovaltansa perusteella antamat määräykset eivät ole työsuhteen ehtojen muuttamista. Näillä työnantajan määräyksillä ei muuteta työsopimuksen ehtoja, vaan käytetään laissa säädettyä oikeudellista valtaa johtaa päivittäistä työn tekemistä. Työnjohto-oikeuden laajuus riippuu siitä, miten tarkasti työsuhteen ehtoja koskevista asioista on sovittu työsopimuksella, tai ehto muuten tullut työnantajaa sitovaksi ns. vakiintuneen käytännön nojalla. Kannattaa sopia jo työsopimusta tehtäessä mahdollisimman tarkasti esimerkiksi työajoista. Jos työntekijän työsopimuksessa on päivittäiseksi työajaksi sovittu 7,5 tuntia, mutta tarkempaa kellonaikaa ei ole määriteltynä, on työnantajalla lähtökohtaisesti oikeus määritellä vapaasti päivittäisen työajan sijoittuminen. Työsopimuslaissa on säännökset työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi. Lain mukaan työsuhde voidaan yksipuolisesti muuttaa osa-aikaiseksi taloudellis-tuotannollisin irtisanomisperustein, ja irtisanomisaikaa noudattaen. Työsopimuslaissa ei ole muuten nimenomaisia säännöksiä työsuhteen olennaisten ehtojen muuttamisesta. Työsuhteen olennaiset ehdot koskevat mm. työaikaa, työtehtäviä ja työpaikkaa. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että työsuhteen olennaisen ehdon muuttaminen on mahdollista vain sopimalla siitä työntekijän ja työnantajan välillä. Jos työnantaja kuitenkin toteuttaa muutoksen yksipuolisesti, työnantajalla tulee olla muutoksen toteuttamiselle työsuhteen irtisanomisperuste. Esimerkiksi jos työntekijän työsopimuksessa on nimenomaisesti sovittu työtehtäväksi jokin tietty tehtävä, kuten esimiestyö, ei toimenkuvan muutosta voi toteuttaa kuin yhteisesti sopimalla tai irtisanomisperusteen nojalla. Muutokset voivat tulla voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua. Työnantajalla on kuitenkin tilapäisesti oikeus määrätä työntekijä tekemään muutakin kuin työsopimuksensa mukaista työtä, esim. toisen työntekijän sairauspoissaolon johdosta. liiketalous

15 Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät ensimmäistä kertaa kilpailun nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille. Ensimmäinen Vuoden Nuori Liiketalouden Osaaja Merkonomi valitaan vuonna 2013 valmistuvien opiskelijoiden joukosta. Kilpailun tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. Kilpailun säännöt Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jossa perustellaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin osalta. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida pisteyttää ja pisteet jäävät siis tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen todistuksista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan lausunnon, työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia osaamista osoittavia asiakirjoja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset lähettävät ehdokkaidensa kilpailulomakkeet liitteineen mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2014 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti- toukokuussa Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kunkin palkitun opiskelijan ohjaaja palkitaan 300 euron apurahalla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Valitsemalla Vuoden Nuori Merkonomi halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita heidän saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden ja ohjaajien lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Toivomme, että rohkaisette mahdollisimman monia nuoria opiskelijoita ja opettajia osallistumaan kilpailuun. Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestösihteeri Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) Tervetuloa osallistumaan kilpailuun! 15 liiketalous

16 Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu käynnistyy Uusi nuorille merkonomeille tarkoitettu kilpailu alkaa. Vuonna 2013 valmistuvat merkonomit voivat osallistua Kaupallisen Opetuksen Edistämisliiton (KOEL), Liiketalouden Liitton, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Opetushallituksen järjestämään kilpailuun, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. Arvosteluperusteina ovat menestyminen opinnoissa ja ammattiosaamisen näytöissä sekä ammatillinen kasvu ja yhteistyötaidot. Kilpailulla halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita heidän saavutuksistaan. Voittaja saa Liikesivistysrahaston ja Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahan. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös palkittujen opiskelijoiden ohjaajat saavat 300 euron apurahan. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa ehdolle Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Ensimmäiseen kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana valmistuneet merkonomit. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jossa perustellaan kilpailijan osaaminen. Oppilaitokset lähettävät ehdokkaidensa kilpailulomakkeet liitteineen mennessä. Tarkemmat ohjeet ja osallistumislomake löytyvät sekä Liiketalouden Liiton sivustolta (www.liiketaloudenliitto.fi) että KOEL:n sivustoilta (www.koel.fi). Teksti: Pauli Välikangas liiketalous

17 - työttömyysturva - Perusohjeistus työttömäksi jäävälle työttömyyskassan jäsenelle: *Katso aina tarkemmat toimintaohjeet ja etuuden saamisedellytykset oman työttömyyskassasi sivuilta (www.jattk.fi, Sivuilla on tarkempaa ohjeistusta myös lomautetuille. * Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi TE-toimistoon (työ- ja elinkeinotoimisto), mukaan työ- tai palvelutodistus. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Myös omavastuuaika voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin olet työnhakijana työvoimatoimistossa. Jos joudut määräaikaisesti lomautetuksi, selvitä tekeekö työnantaja puolestasi ilmoituksen vai pitääkö sinun henkilökohtaisesti ilmoittautua TE-toimistoon. * Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös sähköisesti osoitteessa mol.fi, mutta tämän jälkeen tulee käydä henkilökohtaisesti te-toimistossa. Henkilökohtainen käynti on välttämätön saadaksesi työttömyysturva-asiasi vireille. *Kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi te-toimistoon, se lähettää kassalle automaattisesti työvoimapoliittisen lausunnon oikeudestasi ansiopäivärahaan. *Täytä ja lähetä päivärahahakemus. Täytä päivärahahakemus asianmukaisesti (merkintä joka kohtaan). Kirjoita selkeästi työtön (tai matkoilla, sairaana, opiskelu tms.) hakemiesi päivien kohdalle (myös viikonloput!). Voit käyttää myös yhtäläisyysmerkkejä halutessasi. Jos olet ollut töissä, merkitse työpäivien kohdalle tehty työtuntimäärä (muuten kohta jätetään tyhjäksi). Ansiopäivärahahakemuksen voi lähettää kassalle jo kahden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alkamisesta. Tämä onnistuu myös sähköisesti työttömyyskasan sivuilta löytyvässä easioinnissa pankkitunnuksilla kirjautumalla. *Hakemukseen tarvittavat liitteet lähetetään kassalle hakutavasta huolimatta postitse. Huolella täytetty hakemus ja kaikkien tarvittavien liitteiden lähettäminen yhdellä kertaa nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Mikäli hakemuksen käsittelemiseksi tarvitaan lisäselvityksiä, niitä pyydetään hakijalta kirjallisesti. Työvoimatoimistosta saat ansioturvan päivärahahakemuslomakkeen. Hakemuksia voi myös tulostaa Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kotisivulta (www.tyj.fi). Lähde: työttömyyskassojen sivut 17 liiketalous

18 - jäsen esittäytyy - Life coach muistuttaa ottamaan aikaa itselle Teksti ja kuva: Maarit Tiensuu liiketalous

19 Sonja Vainio on life coach ja Liiketalouden Liiton jäsen, joka alkaa kirjoittaa Liiketalous-lehteen palstaa työhyvinvoinnista. Sonja Vainio kuuli life coach -koulutuksesta ensimmäisten joukossa Suomessa. Hänet myös valittiin koulutukseen, mutta elämä tuli väliin. Tulikin muutto ex-miehen kotimaahan Amerikkaan, jossa coachaus oli jo tunnetumpi juttu. Suomessa monet kyseenalaistivat moisen koulutuksen, mutta Amerikassa Vainio varmistui siitä, että coachaus on hänen juttunsa. Olen aina halunnut auttaa valintatilanteessa olevia ihmisiä. Toisin kuin monesti luullaan, life coachaus ei kuitenkaan ole neuvomista, vaan kuuntelemista ja asioiden pallottelua. Hyvä coach myös kyselee kysymyksiä, jotka vievät eteenpäin. Usein jo se auttaa, että saa puhua asioita ääneen, Vainio kertoo. Vainio palasi perheineen Suomeen, ja otti heti yhteyttä life coach -koulutukseen. Vieläkö hänelle järjestyisi paikka? Järjestyihän se, ja sillä tiellä Vainio on edelleen. Kiinnitä huomiota uupumuksen merkkeihin Vainio puhuu mielellään työhyvinvoinnista, sillä se on hänelle tuttu aihe. Hän oli Suomeen palattuaan kovilla yrittäessään löytää tasapainoa perheen ja työn välillä. Kukaan ei sanonut, että mieti, mitä jaksat. Sen takia haluankin nyt olla muille avuksi ja puuttua ajoissa uupumuksen merkkeihin. Ihminen, joka on uupumassa, huomaa sen itse viimeisenä. Vainio huomauttaa, että joka viides kärsii työelämässä stressistä. Sen takia onkin tärkeää osata tunnistaa omat rajansa. Kukaan ei jaksa 12-tuntisia päiviä loputtomiin. Sellaista kestää korkeintaan vähän aikaa, kunnes iskee burn out. Tutustu omiin voimavaroihin Vainio kertoo voimavaratehtävästä, joka auttaa ihmistä tunnistamaan omat ilonlähteensä. Tämän kartoittamiseen riittää usein kaksi yksinkertaista kysymystä. Mitkä asiat tuottavat iloa? Mitä ne maksavat? Ihminen, joka on uupumassa, huomaa sen itse viimeisenä. Usein ihmiset huomaavat, että iloa tuottavat sellaiset asiat, jotka eivät oikeastaan maksa mitään. Minä itse tarvitsen omaa aikaa, jolloin voin kirjoittaa päiväkirjaa. Käyn mielelläni myös kulttuuritapahtumissa. Taide auttaa ihmistä voimaan hyvin. Taiteen kautta voi peilata omia tunteitaan. Vainion viesti lukijoille on selkeä. Jos tuntuu, että ammattilaisesta olisi apua oman jaksamisen löytämisessä, älä turhaan arastele. Kokeilemalla selviää, mikä toimii itselle parhaiten. Yksin on turha jäädä vatvomaan. 19 liiketalous

20 - työelämän muutokset - Teksti ja kuva: Taru Mälkiä Työ on tullut yhä läpinäkyvämmäksi ja avoimemmaksi. Sihmercuri selvitti assistenttien ja sihteereiden työn muutoksia ja vaatimuksia -yhteistyö korostuu työelämässä Kyky tehdä yhteistyötä työyhteisössä korostuu entisestään, mikäli työntekijä haluaa selviytyä työhön kohdistuvista yhä kasvavista vaatimuksista. Koska aika ei lisäänny, tehokkuutta on haettava muilla tavoilla, kuten esimerkiksi työskentelemällä entistä tiiviimmin kollegoitten kanssa ja jakamalla tietoa ja resursseja muille, sanoo kouluttaja Tina Hattunen Mercuri International Oy:stä. Yhteistyön merkitys nousee esiin myös Mercuri International Oy:n tekemässä selvityksessä, joka tehtiin syksyllä Sen aiheena oli toimiston palveluasiantuntijoiden työhön liittyvät muutokset ja vaatimukset. Kyselyssä oli mukana liki kolmesataa vastaajaa, joista lähes sata oli esimiestä ja loput kaksisataa sihteereitä, assistentteja ja muita toimiston palveluasiantuntijoita. Vastaava selvitys tehtiin myös vuonna Pelisäännöt tehostavat Tina Hattusen mukaan yksi näkyvimmistä suuntauksista on, että monella työpaikalla sihteereiden ja assistenttien määrää ei juuri lisätä. Jos kollega siirtyy muualle, työt jaetaan yleensä jäljellä olevien kesken. Jotta työt saadaan tehdyksi, on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä kollegoitten kanssa. Yhteistyön lisäksi vastaajat (98%) kokivat tärkeänä myös, että työpaikan yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan. Vuonna 2008 vain seitsemän prosenttia piti tätä asiaa tärkeänä. Kun assistenttiväki tekee keskenään yhteistyötä, pelisääntöjen ja aikataulujen noudattaminen jämäköityy koko organisaatiossa. Tämä säästää aikaa ja tehostaa tekemistä kaikilla tasoilla. Jaa tietoa ja osaamista Tina Hattusen mukaan yhteistyön tekeminen vahvistaa myös ihmisten keskinäistä luottamusta. Sen myötä ihmiset oppivat tuntemaan toistensa tehtäviä ja erityisosaamista. Vaikka yhteistyötä tehdään yhä enemmän, vastaajien mielestä assistenttien osaamista ei kuitenkaan hyödynnetä vielä riittävästi. Yli puolet vastaajista koki, että osaamista hyödynnetään vain jonkin verran. Hattunen muistuttaa siitä, että meillä on paljon hiljaista tietoa. Usein huomaamme omaavamme sitä vasta, kun joku kysyy apuamme tai neuvoamme. Näe kokonaisuus Mercurin selvityksessä vastaajat pitivät tärkeimpänä asiana sitä, että assistentti osaa nähdä työnsä kokonaisuutena ja suhtautuu työhönsä vastuullisesti. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousi suunnitelmallisuus ja ajankäyttö. Kolmanneksi tärkeimpänä asiana esimiehet näkivät sen, että sihteerit ovat perillä yrityksen strategiasta, liikeideasta ja tavoitteista. Sen sijaan sihteerit ja assistentit asettivat kolmannelle sijalle säännöllisen ja aktiivisen yhteistyön kollegoittensa kanssa sekä osaamisen hyödyntämisen. Työssä ei enää selviä ns. yksityisyrittäjäasenteella. Ei myöskään kannata varjella omaa osaamistaan mustasukkaisesti. Niin työyhteisönsä kuin omaakin osaamistaan kartuttaa parhaiten jakamalla sitä toisille ja vastaavasti vastaanottamalla muiden kokemuksia ja osaamista, Tina Hattunen muistuttaa. Yhteistyö kantaa eteenpäin Hieman useampi kuin joka kolmas esimiehistä näki, että sihteerit, assistentit ja muut palveluasiantuntijat eivät saa parasta mahdollista hyötyä irti yhteistyötilanteista. Palveluasiantuntijat näkivät asian hieman myönteisemmin. Heistä vain joka seitsemäs koki, että ei saa hyödynnettyä hyvin yhteistyötilanteita. Hattunen pitää tärkeänä sitä, että palveluasiantuntijat osaavat priorisoida kiireessäkin työtehtäviä ja olla tarvittaessa riittävän jämäköitä. Hän viittaa toiseen tutkimukseen, jonka mukaan kolme ongelmaa neljästä johtuu epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta. Hyvä ja assertiivinen tapa kommunikoida tuo mukanaan myös paljon kaivattua arvostusta työyhteisössä. Tee työstäsi läpinäkyvä liiketalous

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi l näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Bongaa putoava. Ohjaa aikuinen opintielle. Valtakunnalliset työpajapäivät Levi 27.4.2011 Sirpa Karvonen & Pirjo Poutala

Bongaa putoava. Ohjaa aikuinen opintielle. Valtakunnalliset työpajapäivät Levi 27.4.2011 Sirpa Karvonen & Pirjo Poutala Bongaa putoava Ohjaa aikuinen opintielle Valtakunnalliset työpajapäivät Levi 27.4.2011 Sirpa Karvonen & Pirjo Poutala Sinä ohjaajana? Surutyö Ohjauksen tavoite Opiskelun rahoitus? Asiakas voimavarana Aikuisen

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Liite 1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Liiketalous, kauppa ja tietojenkäsittely Kuopion toimialue 1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1.1 / Savon ammatti- ja aikuisopisto PL 87 (Presidentinkatu 3 E1) www.sakky.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Talouspalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon hoitaa yhtä seuraavista

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kansainvälisen kaupan laskutus ja reskontran hoito Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Jukka Koivisto puheenjohtaja, liiketalouden tutkintotoimikunta 30.1.2014 Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät Liiketalouden tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus, 15 osp Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Kansainvälisen kaupan laskutus ja reskontran hoito, tutkinnon osa (KVRE) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Kansainvälisen

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PALKANLASKENTA PALA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PALKANLASKENTA PALA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PALKANLASKENTA PALA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Palkanlaskenta, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot