Liiketalous. teatterityön arkea ja juhlaa. Vuoden Nuori Merkonomi. liiketalouden osaajat ja ammattilaiset tiina puumalainen:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liiketalous. teatterityön arkea ja juhlaa. Vuoden Nuori Merkonomi. liiketalouden osaajat ja ammattilaiset 1-2013. tiina puumalainen:"

Transkriptio

1 Liiketalous liiketalouden osaajat ja ammattilaiset uudelle uralle? lisäkoulutusta tai jatko-opintoja? neuvoja ja tukea aikuisopiskeluun tiina puumalainen: teatterityön arkea ja juhlaa Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu alkaa! Milloin talouden taantuma loppuu ja miten se näkyy?

2 tässä lehdessä: 2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 AJANKOHTAISTA Talouteen luvassa harmaata nousua 8 Suosittelukampanja KOULUTUS Aikuisopiskelijan ei tarvitse istua koulun penkillä 13 Anna Hellénin palsta 15 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 17 TYÖTTÖMYYSTURVA Perusohjeistus työttömäksi jäävälle 18 JÄSEN ESITTÄYTYY Life coach muistuttaa ottamaan aikaa itselle 20 TYÖELÄMÄN MUUTOKSET Mercuri selvitti assistenttien ja sihteereiden työn muutoksia ja vaatimuksia 23 Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja JATTK-työttömyyskassa 26 HENKILÖKUVA Teatteriohjaaja Tiina Puumalainen 28 KOULUTUS Työnjohdollinen koulutus motivoi 29 Yhdistyssivut 32 HYVINVOINTI Uudellen kouluttautuminen 34 TERVEYS Suomalaispojat laiminlyövät hampaidensa harjaamisen 35 Hae jäseneksi / muutostietokortti Liiketalous 2013 Nro mainosvaraukset aineistopäivä ilmestymispäivä Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenlehti ilmestyy 5 numerona vuoden 2013 aikana. Julkaisija & kustantaja: Tilaukset & osoitteenmuutokset: Liiketalouden Liitto LTA ry Asemamiehenkatu 2, Helsinki puh Päätoimittaja: Annina Antell Toimituspäällikkö: Raimo Salovuori Toimitussihteeri Eveliina Kuukkanen Toimitussihteeri & taitto: Kaisa Skyttä Markkinointi: Hannele Tamminiemi Lehden osoitteistoa saatetaan luovuttaa tilaajia palveleviin kaupallisiin tarkoituksiin. Painatus: Scanweb Oy 54. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain päätoimittajan luvalla. Toimitus ei vastaa käsikirjoituksista, joita ei ole tilannut. Toimitus ei vastaa asiavirheistä. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta toimittajien näkökulmasta liiketalous

3 -pääkirjoitusei, kyllä, korvat auki Nyt jos koskaan, olemme sen haasteen edessä, että kuunteleminen ja yhdessä sopiminen on suomalaisten kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lapsuudesta muistuu mieleen usein perhetilanne, josta tuli niin sanottu lentävä lause vuosiksi. Kun jotain esitti tai ehdotti iskälle, niin asian käsittely alkoi aina samalla vastauksella: ei! Vähän samoin alkutahdein on annettu mediassa ymmärtää työmarkkinaosapuolten aloittaneen keskustelunsa. Tosiasiassa ainakaan palkansaajapuolelta ensireaktiot eivät ole olleet puhtaan kielteisiä, vaan koetettu saada lähinnä omaa ääntä kuuluviin. Tämä johtaakin sitten toiseen vertaukseen eli ylioppilaskirjoitusten kuullunymmärtämiskokeeseen. Jokaisessa keskustelussa ja asioiden viestimisessä on asiallista kuunnella toisten sanomisia ja myös varmistaa, että oma viesti on oikein ymmärretty. Pelkkä kuunteleminen ei siis riitä vaan pitää olla sitä kuullunymmärtämistä. Yhteiskuntamme toimivuuden kannalta perinteinen kolmikantaisuus on vahva tekijä. Se, että tässä maassa on voitu keskustella, vaikka välillä tiukastikin ja lopulta sopia, on iso asia. Tämä on ollut osoitus vakaudesta ja varmuudesta. Tänne on ollut turvallista tulla yrittämään, tänne on turvallista tulla tekemään töitä ja täällä on edelleen turvallista elää. Nyt jos koskaan, olemme sen haasteen edessä, että kuunteleminen ja yhdessä sopiminen on suomalaisten kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jokaisen osapuolen, niin työmarkkinajärjestöjen liittoineen kuin poliittisten päättäjien hallitusta myöden, on osattava puhdistaa vaikut korvista. Globaali talous vääntää perinteistä tuotantoa muualle kotimaastamme ja uutta on kehitettävä. Mikään uusi ei täytä viime aikoina syntynyttä aukkoa kovin nopeasti. Tämä vaatii aikaa sekä yhteiskunnalta uudistumista. Uudistuminen taas vaatii avointa mieltä ja valmiutta ottaa vastaan kipeitäkin asioita. Yhä useampi taho Suomessa on kuuluttanut yhteisten rakenneuudistusten tärkeyttä. Toisaalta puserossa on pelko uudistusten vaikutuksesta omaan lähipiiriin ja ennen kaikkea omaan itseen. Mitäpä jos minun jo nyt vähäinen ostovoimani putoaa entisestään, entä elämisen perusedellytykset - päädynkö hukkateille? Inhimilliset elämisen edellytykset täytyy jokaista uudistusta tehtäessä muistaa turvata. Emme voi lähteä verokilpailun tielle mutta samalla yritystoiminnan edellytyksiä tulee voida pitää yllä. Emme myöskään voi tällä hetkellä olla ulosmittaamassa jokaista yrityksen tekemää tulosta äärimmäisyyksillä. Emme voi kategorisesti lisätä työaikaa tai nostaa eläkeikää ennen kuin työntekijällä on jaksaminen kunnossa. Mitä sen sijaan voimme tehdä, on suhtautua avoimesti tuleviin uudistuksien esityksiin. Esittää selventäviä kysymyksiä ymmärtääksemme, mitä todella tarkoitetaan ja mihin se tulevaisuudessa johtaa. Voimme omilla valinnoillamme antaa yhteiskunnalle ja suomalaiselle työlle sekä tuotannolle mahdollisuuden toimia. Luomalla itsellemme positiivisen asenteen ja uskoa tulevaisuuteen annamme yhteiskunnalle signaalin halustamme ylläpitää suomalaista elämänlaatua. Suomalainen yhteiskunta, ihmiset ja yritykset elävät työstä, oikeudenmukaisesta työstä. Työtä ei synny eikä sitä ylläpidetä itsekkyydellä. Emme ole ruotsalaisia (vaikka viime aikoina niin on historiallisesti todisteltukin) eikä meillä ole diskuteeraamisen kulttuuria, mutta meillä on oma tapamme kuunnella ja tulla kuulluksi. Meillä kaikilla on ympärillämme osallistujia, päättäjiä ja kumppaneita. Keskustellaan yhdessä, kyseenalaistetaan, kuunnellaan ja annetaan palautetta. Sitä myöten on meillä parhaat mahdollisuudet viedä niin omaa elämäämme kuin lastemme elämää kohtuulliseen tulevaisuuteen. raimo salovuori PUHEENJOHTAJA 3 liiketalous

4 - Ajankohtaista - talouteen luvassa harmaata nousua Milloin lama loppuu ja miten talous kehittyy lähitulevaisuudessa? Onko odotettavissa viimeinkin nousua? Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton toimitusjohtaja Tarja Virmala, Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Jouko Kangasniemi ja finanssineuvos Mika Kuismanen valtiovarainministeriöstä vastasivat kysymyksiin. Teksti: Pauli Välikangas liiketalous

5 Ralf Sund, pääekonomisti, toimihenkilökeskusjärjestö STTK: 1. Milloin ennustat laman loppuvan? Viime vuoden talouskasvu jäi täpärästi pakkasen puolelle. Tulevat vuodet ovat hieman aavistuksen verran parempia, joten teknisesti ei puhuta taantumasta tai lamasta, joten lama loppuu jo tänä vuonna, mutta suhteellisen surkeita aikoja taloudellisesti eletään vielä pitkään. 2. Miten loppuminen näkyy eri toimialoilla? Tulevat vuoden ovat kitkuttelua ja sinnittelyä, niin että nokka on juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Tasaista harmaata on jokaisella toimialalla. Koska tänä vuonna ja mahdollisesti ensi vuonnakin palkkasumma ei juuri reaalisesti kasva, tulee kaupan alalla ja palvelualoilla laajemminkin olemaan tiukkenevat ajat. Surkean taloustilanteen osasyynä on ollut kahden toimialan paperiteollisuus ja ICT-sektori romahdus. Tämä merkitsee sitä, että eräillä (lähinnä kemia ja metalli) muilla teollisuuden toimialoilla nähdään pientä piristymistä jo tänä vuonna. 3. Mitä mieltä olet Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä? Pidemmän ajan näkymät Suomessa ovat melko harmaat ainakin viisi vuotta eteenpäin. Veikkaan keskimääräisen kasvun jäävän tulevan viiden vuoden aikana selvästi alle kahden 2 %:n. Työllisyys ei juuri kohene. Työttömyys pysyy siedettävällä tasolla, koska vinoutunut ikäjakauma auttaa meitä tässä tilanteessa. Syynä pitkään hitaan tai olemattoman kasvun vaiheeseen vaikuttaa Euroopan sekä julkisen talouden että yksityisen sektorin korkea velkaantumisaste. Talous polkee paikallaan, koska velkaantumista ajetaan voimakkaasti alas. Jouko Kangasniemi, ekonomisti, Elinkeinoelämän keskusliitto 1. Milloin ennustat laman loppuvan? Laman sijasta Suomessa lienee tällä hetkellä pikemminkin suhdannetaantuma, johon yhdistyy samaan aikaan voimakas talouden rakennemuutos. Suhdanteet kääntyvät aikanaan nousuun, mutta rakennemuutos luultavasti jatkuu. Talouden näkymät ovat tällä hetkellä harmaat. EK:n helmikuun alussa julkistamassa suhdannetiedustelussa ei vielä näkynyt selviä nousun merkkejä. Tilanne on sen sijaan yhä heikentynyt viime kuukausien aikana. Suhdannetiedustelujen pohjalta tulevaa voi yleensä arvioida 3-6 kk eteenpäin. Positiiviset ennusmerkit ovat juuri nyt vähissä. Mikäli Euroopan finanssikriisi ei kärjisty uudelleen, on kuitenkin mahdollista päästä jonkinlaiselle kasvu-uralle syksyllä tai kuluvan vuoden lopulla. 2. Miten loppuminen näkyy eri toimialoilla? Talouskasvun käynnistymiseen vaikuttaa paljon se, miten yritysten ja kuluttajien luottamus kehittyy sekä Euroopassa että meillä Suomessa. Odotuksilla ja tunnelmatekijöillä on suuri vaikutus taloudellisiin päätöksiin. Suhdannetilanne on EK:n tiedustelun mukaan tällä hetkellä synkin painoalalla, puuteollisuudessa, rakennustuoteteollisuudessa, liikenteessä ja teknologiateollisuudessa. 5 liiketalous

6 - Ajankohtaista - Odotukset ovat myönteisimmät tieto- ja viestintäpalveluissa, kemianteollisuudessa, teva-teollisuudessa ja eräillä palvelualoilla, esim. sosiaali- ja terveyspalveluissa. 3. Mitä mieltä olet Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä? Monet Suomen talouden perustekijät ovat kunnossa, kuten ammattitaitoinen ja motivoitunut työvoima, vakaat yhteiskunnan perusrakenteet ja toimiva markkinatalous. Talouden suunta on kuitenkin kääntynyt laskuun hämmästyttävän nopeasti viime vuosina. Tavaroiden ja palveluiden vienti ei vedä entiseen malliin, sillä Suomessa kustannukset ovat päässeet karkaamaan kilpailijamaita korkeammalle, eikä tuotesortimenttimme kaikilta osin vastaa enää kysyntää. Julkisen sektorin rahoitusasema heikkenee nopeasti. Vähänkin pidemmän ajan näkymiä varjostaa lisäksi väestön ikääntyminen, työvoiman saatavuus ja julkisten menojen kasvupaine. Talouskasvu näyttää nykymenolla jäävän hyvinäkin aikoina vähäiseksi. Hallituksen viime aikoina käyttämällä voittopuolisesti veroja korottavalla talouspolitiikan linjalla kurssia ei voida korjata. Kasvua tarvitaan, jotta saadaan työllisyyttä ylläpidettyä ja julkiset palvelut rahoitettua. Tämän vuoksi mitään talouden tervehdyttämisen keinoja ei ole nyt varaa ylenkatsoa. Työn määrää ja tuottavuutta lisääviä keinoja tulee käyttää laajalla paletilla, julkisten menojen kasvua täytyy hillitä ja verotus pitää kasvua tukevana. Mika Kuismanen, Valtiovarainministeriö, finanssineuvos: 1. Milloin ennustat laman loppuvan? Kyseessähän ei varsinaisesti ole lama, vaan euroalue on taantumassa. Euroalueellakin maat ovat hyvin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa. Finanssikriisistä alkanut ja sittemmin Euroopassa julkisten talouksien kriisiksi eskaloitunut tilanne on haastava ja siitä ulospääsy kestää vuosia. Huolimatta positiivisista signaaleista, kasvu tulee olemaan trendikasvua hitaampaa keskipitkällä aikavälillä. Tähän on useita syitä, mutta merkittävimpiä ovat julkisten talouksien tilanteen kohentamiseen vaadittavat toimenpiteet sekä rahoitusmarkkinoilla vieläkin vallitseva epävarmuus. Pitkän aikavälin kasvupotentiaalin kannalta velan BKT-suhteiden alentaminen on tietenkin viisasta politiikkaa. Tämänhetkinen tilanne ei seuraa normaalia suhdannekiertoa, vaan edessä on paljon rakenteellisia ongelmia ratkaistavana. 2. Miten loppuminen näkyy eri toimialoilla? Toiset toimialat ovat huomattavasti suhdanneherkempiä. Yleensä kotimaisesta kysynnästä riippuvat toimialat pärjäävät paremmin yli suhdannekierron. Ulkomaisesta kysynnästä riippuvat toimialat ovat taas varsin suhdanneherkkiä. Suomi valmistaa paljon nk. investointihyödykkeitä, joita tarvitaan välituotteina muissa maissa. Tällaisia tuotteita ovat esim. koneet ja laitteet. Lisäksi paperiteollisuuden tuotteen menevät suurelta osin vientiin. Näiden viimeksi mainittujen toimialojen virkoaminen vaatii kansainvälisen kysynnän 1. Milloin ennustat laman loppuvan? Tarja Virmala, toimitusjohtaja, Markkinointiviestinnän Toimistojen liitto Taloudellinen taantuma alkaa hellittää keväällä, merkkejä kysynnän vilkastumisesta on jo ilmassa. 2. Miten loppuminen näkyy eri toimialoilla? Kysyntä nousee, ensimmäisenä paremmat ajat näkyvät BtoB -puolen markkinointiviestinnän viriämisessä. 3. Mitä mieltä olet Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä? Pitkä hitaan kasvun aika lienee edessä. liiketalous

7 elpymistä. Kuten edellä mainittiin, niin euroalueen tilanne ei näytä kovinkaan lupaavalta, joten suurta kysynnän kohenemista ei sieltä ole odotettavissa. Näillä toimialoilla on lisäksi edessään suuria rakenteellisia muutoksia ja tuotantoa siirtyy jatkuvasti ulkomaille. Kemianteollisuus on kehittynyt varsin vahvasti ja tämä kehitys jatkunee. Ylipäänsä Suomessa pärjää korkean jalostusasteen tuotanto. Volyymilla emme pysty kilpailemaan. 3. Mitä mieltä olet Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä? Suomen haasteet ovat merkittävät. Ensinnäkin talouskasvun kolme tärkeintä lähdettä ovat pääoma, työvoima ja teknologinen kehitys. Pääoman määrään ja teknologiseen kehitykseen on vaikea vaikuttaa edes keskipitkällä aikavälillä. Työvoiman määrä on suomessa kääntynyt laskuun. Suomi ikääntyy hyvin nopeasti verrattuna muihin Euroopan maihin ja tätä kautta huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhteen heikkeneminen taasen lisää painetta julkista taloutta kohtaan. Reformit, joissa työn tarjontaa ja varsinkin työn kysyntää saadaan lisättyä, ovat oleellisia. Suomessa on kuitenkin monia tekijöitä, esim. koulutusjärjestelmä, jotka suojaavat meitä. Suomi on aina ollut riippuvainen ulkomaankaupasta. Se on tuonut meille varallisuutta. Pienen maan kohdalla kotimarkkinoihin nojautuminen olisi mielestäni väärä polku. Suomen talouden kohtalonkysymyksiä on se, kuinka pärjäämme rajojemme ulkopuolisessa kilpailussa. LTA:n jäsenille Matka Agatha Christien jäljille Englantiin Agathan jäljillä ihailet kauniita nummimaisemia, Art Deco tyyliä, Torquayn rantoja, pikkukyliä puutarhoineen kuin neiti Marplen St. Mary Mead! Ja koet Hercule Poirotin kotikaupungin, aina trendikkään Lontoon. TARKEMPI MATKAOHJELMA JA LISÄTIETOJA TOUKOKUUN LEHDESSÄ! Matkan jäsenhinta 1.240, (norm , ) Tulossa! Matka agentit Varmista paikkasi heti ottamalla yhteyttä liiton toimistoon: puh tai 7 liiketalous

8 - koulutus - Suosittelukampanja LTA:n suosittelukampanja on uudistunut! Liiketalouden Liitto LTA on hyvä, liiketalouden ammattilaisten oma yhteisö. Niin hyvä, että meitä kannattaa suositella. LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA:han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2013, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20 ) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA:n varsinaiset jäsenet. Aikuisopiskelijan ei tarvitse istua koulun penkillä Aikuisopiskeluun on tarjolla monia mahdollisuuksia aina tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta yksittäisiin kursseihin. Työelämässä olevalle henkilölle tavallisimpia syitä opiskella ovat ammatillisen osaamisen täydentäminen tai päivittäminen. Aikuisopiskelumahdollisuuksia hyödyntää vuosittain yli puolet vuotiaista suomalaisista. Teksti: Alexandra Räikkönen Koulutus voi olla tutkintoon johtavaa, työnantajan järjestämää tai yksittäisten kurssien suorittamista esimerkiksi avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan yleensä kaikkea aikuisille suunnattua koulutusta. Tämän määritelmän mukaan aikuisille on tarjolla lähteestä riippuen koulutusta oppilaitoksessa kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen erona nuorisokoulutukseen on lähinnä opiskelumuoto: siinä missä nuorisokoulutus on yleensä päätoimista päiväopiskelua, on aikuiskoulutus usein etä- tai monimuoto-opiskelua siis joustavaa. Koska täysipainoinen heittäytyminen opiskeluun ei ole aikuisena aina taloudellisista tai perhesyistä mahdollista, on vaihtoehtona opiskelu työn ohessa tai työssä. Jälkimmäinen tulee usein kyseeseen, kun puhutaan omaan työhön liittyvästä tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta. liiketalous

9 Järjestelmä on rakennettu niin, että osaamisensa voi tulla osoittamaan tutkintoon ilman, että jo hankittua ammattitaitoa pitäisi opetella uudelleen, sanoo SLK Instituutin koulutusjohtaja Sirkka Nykänen. SLK Instituutti on yksityinen, Suomen suurin liiketalouden ja hallinnon alan oppilaitos, jonka opiskelijoista suuri osa lukeutuu työssä käyviin aikuisiin. Koulun penkillä istumisen sijaan tutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona omalla työpaikallaan. Taikasana on henkilökohtaistaminen, joka tarkoittaa toisaalta aiemmin hankitun osaamisen huomioon ottamista ja toisaalta sitä, että opiskelu integroidaan tiiviisti omaan työhön, sanoo Nykänen. Näyttötutkintona voi suorittaa perus-, ammattitai erikoisammattitutkinnon. Liiketalouden alalla jo työskenteleville tulevat kyseeseen lähinnä kaksi jälkimmäistä. Alalla on tarjolla näyttötutkintoina suoritettavista tutkinnoista muun muassa taloushallinnon, myynnin, yrittäjän tai talous- ja vakuutusalan ammattitutkinnot sekä johtamisen, yritysjohtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot. Lisäksi meiltä voi hankkia taloushallinnon alan erikoisosaamista: järjestämme KLT-valmennusta kirjanpito- ja tilitoimistojen asiantuntijoille ja HTMvalmennusta tilintarkastukseen erikoistuville, kertoo Nykänen. Vaihtoehtoja siis on; tutkintoon johtavien ja muun muotoista aikuiskoulutusta tarjoavien tahojen lista on pitkä: yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset ja erityisoppilaitokset, aikuislukiot, kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot ja opintokeskukset. Yksityiskohtaista tietoa saa parhaiten suoraan koulutuksen järjestäjiltä. 9 liiketalous

10 Opintovapaaoikeus Vaikka valtaosa valitseekin työn ohessa tai työpaikalla opiskelun, vaihtoehtona on myös opintovapaan pitäminen, jolloin opiskeluun voi keskittyä täyspäiväisesti. Opintovapaata säätelee opintovapaalaki, jonka tarkoituksena on parantaa työssäkäyvien koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Opintovapaata saadakseen työntekijällä on oltava ollut vähintään vuoden kestänyt työsuhde samaan työnantajaan, ja opintovapaata on mahdollista pitää yhteensä enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Vapaata myönnetään opiskeluun pääsääntöisesti julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Opintovapaata on haettava viimeistään 45 päivää ennen opintojen alkamista, ja työnantajan tulee ilmoittaa päätöksestään vastaavasti viimeistään 15 päivää ennen opintojen alkamista. Työnantajalla on lain mukaan oikeus siirtää opintovapaan alkamista, jos vapaan myöntäminen muuten tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajalle. Opintovapaata voi siirtää enintään puolella vuodella tai siihen saakka, kunnes vastaava koulutus järjestetään. Opintovapaa on palkatonta, eikä siitä pääsääntöisesti kerry työsuhteen perusteella määräytyviä etuuksia. Vuosilomaa kertyy kuitenkin 30 työpäivältä lomanmääräytymisvuodessa sillä edellytyksellä, että työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön. Opintovapaasta saattaa olla määräyksiä myös työ- ja virkaehtosopimuksissa. Työntekijää ei kuitenkaan saa lain mukaan irtisanoa siksi, että hän on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Aikuiskoulutustuki on kuukausittain maksettava ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa vastaava etuus, jota voidaan maksaa 18 kuukauden ajalta opiskeluaikaisen ansionmenetyksen korvaukseksi. Opintojen rahoitus Nuorisokoulutuksen tavoin aikuiskoulutus on opiskelijalle enimmäkseen maksutonta tai ainakin kohtuuhintaista. Opintojen rahoittamisesta puhuttaessa tarkoitetaankin käytännössä opintojen aikaista elämisen rahoittamista. Opintovapaan ollessa kyseessä, oikea osoite on työmarkkinaosapuolten hallinnoima Koulutusrahasto, jonka tehtävänä on tukea aikuisopiskelua. Aikuiskoulutustuki on kuukausittain maksettava ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa vastaava etuus, jota voidaan maksaa 18 kuukauden ajalta opiskeluaikaisen ansionmenetyksen korvaukseksi, kertoo Koulutusrahaston etuuspäällikkö Merli Vanala. Viime vuonna Koulutusrahasto maksoi aikuiskoulutustukea henkilölle yhteensä 94,7 miljoonaa euroa. Tukea myönnetään tietyin edellytyksin, joita ovat muun muassa voimassa oleva työsuhde ja vähintään kahdeksan vuoden työhistoria. Myöntämiskriteereiden yksityiskohdat voi tarkistaa esimerkiksi Koulutusrahaston verkkosivuilta. Tuen piirissä on päätoiminen ammatillinen koulutus. Ammatilliseksi katsotaan tutkintoon johtava koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus, kertoo Vanala, Uuteen tutkintoon johtavan koulutuksen ei tarvitse liittyä nykyiseen työhön. Ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen taas täytyy liittyä nykyiseen työhön tai tehtävään. Myös avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeluun voi saada joissakin tapauksissa rahoitusta: Kursseihin voi hakea tukea, jos opinnot liittyvät nykyiseen työhön ja ne voidaan katsoa ammatilliseksi lisä- tai täydennyskoulutukseksi. Koulutusrahasto tutkii nämä asiat tapauskohtaisesti ja ottaa huomioon hakijan perustelut. Koulutusrahasto maksaa myös ammatillisen näyttötutkinnon suorittaneelle 366 euroa suuruisen ammattitutkintostipendin verottomana kertakorvauksena. Stipendin saaminen edellyttää vähintään viiden vuoden työhistoriaa. Myös Liiketalouden Liitolla on aikuisopiskelun tukemiseen tarkoitettu erikoisrahasto Liikesivistysrahastossa. Jäsenet voivat hakea apurahaa ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä ulkomaisiin opintomatkoihin, joilla jäsen lisää oman työnsä osaamista. Hakuaika päättyy vuosittain tammikuun puolivälissä liiketalous

11 ja elokuun lopussa. Apurahaa hakevat tarvitsevat hakemuksensa liitteeksi liiton suosituksen, jonka saadakseen on tarpeen olla yhteydessä liittoon. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritetaan myös paljon oppisopimuskoulutuksena, jolloin opiskelija on oikeutettu opintososiaalisiin etuuksiin. Oppisopimuskoulutuksessa maksetaan opiskelijan työnantajalle koulutuskorvausta, jonka määrästä sovitaan oppisopimusta solmittaessa, sanoo Sirkka Nykänen SLK Instituutista. Opetushallituksen asiantuntijayksikön päällikkö Seppo Hyppönen kertoo, että oppisopimuskoulutus on viime vuosina kasvattanut osuuttaan näyttötutkintojen suorittamiseen valmistavana väylänä: Toivottavasti yhteiskunta pystyy jatkossakin turvaamaan tälle väylälle riittävän rahoituksen. Rahoitusta opiskeluun kannattaa aina tiedustella myös työnantajaltaan. Rahoituksen saaminen on usein mahdollista silloin, kun opiskelu tukee työtehtäviä. Yleensäkin työelämän ilmapiiri vaikuttaisi olevan nykyään aikuisopiskelulle myönteinen. Osaamisen lisääntyminen voi vaikuttaa paitsi työntekijöiden omaan työmotivaatioon ja jaksamiseen, myös yrityksen kilpailukykyyn. Ikärajoituksia ei juuri ole Työnantajat varmasti arvostavat henkilöä, joka on työuransa aikana ylläpitänyt ja kehittänyt ammattitaitoaan, sanoo Hyppönen, työelämä ja siellä tarvittava osaaminen muuttuvat nopeasti, uuden oppiminen tai osaamisensa päivittäminen ovat tärkeitä sekä ammatissa toimimisen että työuralla etenemisen kannalta. Nykänen on samoilla linjoilla: Osaamisen lisääntyminen voi vaikuttaa paitsi työntekijöiden omaan työmotivaatioon ja jaksamiseen, myös yrityksen kilpailukykyyn. Hän kuitenkin perää työnantajilta aktiivisuutta: Usein näyttää käyvän niin, että aloite koulutukseen hakeutumisesta tulee työntekijältä itseltään. Tärkeää olisi se, että ammatillisen osaamisen kehittäminen yrityksissä olisi pitkäjänteistä, systemaattista ja kytkeytyisi tiiviisti yrityksen tavoitteisiin sekä toiminnan kehittämiseen, ja että koulutukseen olisi mahdollista hakeutua myös yrityksen koosta riippumatta. Koulutukseen osallistuminen mahdollistaa myös verkostoitumisen ja kokemusten vaihdon muissa yrityksissä työskentelevien kanssa. Kenelle Nykänen suosittelisi aikuisopiskelua? Kenelle tahansa. Työelämä muuttuu tällä hetkellä niin lujaa vauhtia, että jokaisen on työuransa aikana välttämätöntä päivittää osaamistaan. Uskon myös, että ammatillisesti ajan tasalla pysyminen lisää työmotivaatiota, mahdollistaa uusiin haasteisiin vastaamisen ja auttaa selviämään muutoksista, joita tällä hetkellä on jokaisessa organisaatiossa. Ikärajoituksia aikuiskoulutuksessa ei juuri ole. Aikuisopiskelu vaatii kuitenkin erityisesti työssäkäyvältä opiskelijalta suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja oman ajan käytön hallintaa. 11 liiketalous

12 Aikuisopiskelijaelämää 26-vuotias Ksenia Akkonen on aikuisopiskelijaksi nuori, mutta on siitä huolimatta ehtinyt kokeilla aikuisopiskelua eri syistä sen eri muodoissaan. Varsinaisen tradenomikoulutuksensa lisäksi Akkonen on suorittanut Sijoituspalvelututkinto APV1:n, yksittäisiä kursseja sekä käynyt työnantajan järjestämää koulutusta. Akkonen työskentelee pienten ja keskisuurten yritysten asiakasvastaavana Handelsbankenin Esplanadin konttorissa. Yksittäisistä kursseista hän on opiskellut kurssillisen rahoitusjuridiikkaa avoimessa kauppakorkeakoulussa sekä osallistunut viime vuonna avoimen ammattikorkeakoulun Yritysanalyysisekä Konsernitilinpäätös-kursseille. Varsinkin Yritysanalyysi-kurssista oli paljon Työssä oppii eniten, hyötyä, koska yrityspuolella toimiessaan tarvitsee mutta mielestäni on tärkeää syventää tietojaan kaiken saamansa tiedon. ja peilata niitä myös työn APV1 taas on pakollinen ulkopuolisten koulutusten kaikille pankissa työskenteleville, jotka ovat tavalla tai kautta. toisella tekemisissä sijoitustuotteiden kanssa. Työssä oppii eniten, mutta mielestäni on tärkeää syventää tietojaan ja peilata niitä myös työn ulkopuolisten koulutusten kautta. Pystyäkseen palvelemaan asiakkaita hyvin, itsensä kehittämisellä on myös tärkeä rooli. Työnantajan järjestämät sisäiset koulutukset ovat liittyneet mm. rahoitukseen, sijoittamiseen, juridiikkaan ja cash managementiin. Akkosen suorittaman sijoituspalvelututkinnon maksoi kokonaisuudessaan työnantaja ja järjesti siihen liittyvän kirjallisuuden. Avoimen kauppa- ja ammattikorkeakoulun järjestämät kurssit olen maksanut itse. Maksut eivät kuitenkaan ole euromäärältään kovin suuria, euron luokkaa. Työnantaja on suhtautunut opiskeluuni hyvin. Uskon, että jokainen työnantaja näkee opiskelun positiivisena asiana, jos siitä on myös hyötyä työssä. Akkosen mukaan opiskelu vie aikaa, mutta säännöllisestä työajasta ja ajankäytön suunnittelusta on apua. Iltakurssit alkavat työpäivän jälkeen kello maissa ja kestävät iltayhdeksään. Olen koulussa yleensä enintään kaksi arki-iltaa ja pyrin hoitamaan myös kursseihin liittyvät tehtävät arkisin, jolloin viikonloput jäävät urheiluharrastuksille ja ystävien näkemiselle. Tulevaisuudessa Akkosen tavoitteena on käydä vähintään kaksi kurssia vuodessa: Valitsen kuitenkin tarkkaan ja osallistun kursseihin vain, jos ne tukevat kehittymistäni työssä. Monimuoto-opiskelu voi sananmukaisesti sisältää samaan aikaan monia eri opiskelun muotoja: lähi-, etä- ja verkko-opiskelua. Lähiopiskelussa seurataan lähiopetusta eli käydään luennoilla. Etäopiskelussa opiskeltavaan aihepiirin tutustutaan itsenäisesti esimerkiksi kirjallisuuden avulla, ja etäopiskeluun kuuluvat olennaisesti itsenäisesti suoritettavat etätehtävät. Etäopiskelua voidaan toteuttaa verkko-opiskeluna, jolloin opiskelu sekä yhteydenpito opettajiin ja muihin opiskelijoihin tapahtuu verkossa, tavallisesti tarkoitukseen suunnitellussa verkko-oppimisympäristössä. liiketalous

13 Kysy lakimieheltä Työsuhdelakimies Anna Hellén vastaa. -anna hellén- Muuttuuko työntekijän asema ja miten, kun hän ryhtyy tekemään etätyötä? Mitä kannattaa ottaa huomioon etätyösopimusta tehtäessä? Etätyön tekemisestä tulee sopia työnantajan kanssa. Lakiin perustuvaa oikeutta etätyön tekemiselle työntekijällä ei siis ole. Etätyötä voidaan tehdä sopimuksen mukaan esimerkiksi kotona, vapaa-ajan asunnolla tai liikkuvana työnä matkoilla. Etätyö on tapa organisoida työtä, eikä sillä ole vaikutusta työntekijän asemaan. Etätyötä koskeva sopimus on syytä tehdä kirjallisesti. Etätyöstä sovittaessa on syytä sopia ainakin sopimuksen kestosta ja mahdollisesta irtisanomisoikeudesta, työn järjestelyistä eli tavoitettavuudesta etätyöpäivinä, raportoinnista esimiehelle sekä työajoista, tietoturvasta sekä etätyöstä aiheutuvista kustannuksista esim. työvälineiden osalta (kannettava tietokone, tietoliikennekustannukset). Työturvallisuuslaki soveltuu osittain myös kotona tehtävään työhön. Myös etätyössä työnantajan on huolehdittava työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta työssä, ja huolehdittava ergonomiakysymykset kuntoon. Lakisääteinen tapaturmavakuutus koskee myös etätyössä tapahtuvia tapaturmia. On kuitenkin suositeltavaa, että työntekijällä on lisäksi vapaaehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuu- tus, sillä rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä on joskus etätyössä hankalaa. Etätyön tekemisestä on sovittu myös Eurooppa-tasolla solmitussa etätyön puitesopimuksessa. Etätyön puitesopimus on hyvänä pohjana etätyöhön liittyvistä käytännöistä sovittaessa. Etätyötä koskevan puitesopimuksen mukaisesti Etätyö on vapaaehtoista työntekijälle ja työnantajalle. Etätyötä voidaan edellyttää osana työntekijän alkuperäistä toimenkuvaa tai siihen voidaan siirtyä myöhemmin vapaaehtoisen järjestelyn pohjalta. Työnantaja antaa etätyöntekijälle molemmissa tapauksissa direktiivin 91/533/ETY mukaisesti asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien tiedon sovellettavista työehtosopimuksista, työn toimenkuvasta ja niin edelleen. Etätyön erityispiirteet edellyttävät yleensä kirjallista lisätietoa sellaisista asioista kuten tieto yrityksen osastosta, johon työntekijä kuuluu, lähimmästä esimiehestä tai muista henkilöistä, joiden puoleen hän voi kääntyä työhön liittyvissä tai henkilökohtaisissa asioissa, raportointijärjestelyistä jne. Jos etätyö ei kuulu alkuperäiseen toimenkuvaan, ja työnantaja tarjoaa etätyötä, työntekijä voi hyväksyä tai hylätä tarjouksen. Jos työntekijä itse ilmaisee halukkuutensa etätyöhön, työnantaja voi hyväksyä tai hylätä pyynnön. Siirtyminen etätyöhön ei sinänsä vaikuta työntekijäasemaan, koska se muuttaa vain työn suoritustapaa. Mitä lomautetun, joka haluaa irtisanoutua tulee ottaa huomioon? Työsopimuslain mukaisesti työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana. Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa. Irtisanoutuvan työntekijän tulee kuitenkin huomioida mahdollinen työsopimuksensa kilpailukielto. On selvää, että työsopimuksessa mahdollisesti sovittu kilpailukielto ei sido työntekijää, jos lomautus on kestänyt vähintään 200 päivää. 13 liiketalous

14 -anna hellén- Milloin työsuhteen ehtoja voi muuttaa? Työnantajan työnjohtovaltansa perusteella antamat määräykset eivät ole työsuhteen ehtojen muuttamista. Näillä työnantajan määräyksillä ei muuteta työsopimuksen ehtoja, vaan käytetään laissa säädettyä oikeudellista valtaa johtaa päivittäistä työn tekemistä. Työnjohto-oikeuden laajuus riippuu siitä, miten tarkasti työsuhteen ehtoja koskevista asioista on sovittu työsopimuksella, tai ehto muuten tullut työnantajaa sitovaksi ns. vakiintuneen käytännön nojalla. Kannattaa sopia jo työsopimusta tehtäessä mahdollisimman tarkasti esimerkiksi työajoista. Jos työntekijän työsopimuksessa on päivittäiseksi työajaksi sovittu 7,5 tuntia, mutta tarkempaa kellonaikaa ei ole määriteltynä, on työnantajalla lähtökohtaisesti oikeus määritellä vapaasti päivittäisen työajan sijoittuminen. Työsopimuslaissa on säännökset työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi. Lain mukaan työsuhde voidaan yksipuolisesti muuttaa osa-aikaiseksi taloudellis-tuotannollisin irtisanomisperustein, ja irtisanomisaikaa noudattaen. Työsopimuslaissa ei ole muuten nimenomaisia säännöksiä työsuhteen olennaisten ehtojen muuttamisesta. Työsuhteen olennaiset ehdot koskevat mm. työaikaa, työtehtäviä ja työpaikkaa. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että työsuhteen olennaisen ehdon muuttaminen on mahdollista vain sopimalla siitä työntekijän ja työnantajan välillä. Jos työnantaja kuitenkin toteuttaa muutoksen yksipuolisesti, työnantajalla tulee olla muutoksen toteuttamiselle työsuhteen irtisanomisperuste. Esimerkiksi jos työntekijän työsopimuksessa on nimenomaisesti sovittu työtehtäväksi jokin tietty tehtävä, kuten esimiestyö, ei toimenkuvan muutosta voi toteuttaa kuin yhteisesti sopimalla tai irtisanomisperusteen nojalla. Muutokset voivat tulla voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua. Työnantajalla on kuitenkin tilapäisesti oikeus määrätä työntekijä tekemään muutakin kuin työsopimuksensa mukaista työtä, esim. toisen työntekijän sairauspoissaolon johdosta. liiketalous

15 Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät ensimmäistä kertaa kilpailun nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille. Ensimmäinen Vuoden Nuori Liiketalouden Osaaja Merkonomi valitaan vuonna 2013 valmistuvien opiskelijoiden joukosta. Kilpailun tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. Kilpailun säännöt Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jossa perustellaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin osalta. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida pisteyttää ja pisteet jäävät siis tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen todistuksista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan lausunnon, työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia osaamista osoittavia asiakirjoja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset lähettävät ehdokkaidensa kilpailulomakkeet liitteineen mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2014 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti- toukokuussa Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kunkin palkitun opiskelijan ohjaaja palkitaan 300 euron apurahalla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Valitsemalla Vuoden Nuori Merkonomi halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita heidän saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden ja ohjaajien lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Toivomme, että rohkaisette mahdollisimman monia nuoria opiskelijoita ja opettajia osallistumaan kilpailuun. Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestösihteeri Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) Tervetuloa osallistumaan kilpailuun! 15 liiketalous

16 Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu käynnistyy Uusi nuorille merkonomeille tarkoitettu kilpailu alkaa. Vuonna 2013 valmistuvat merkonomit voivat osallistua Kaupallisen Opetuksen Edistämisliiton (KOEL), Liiketalouden Liitton, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Opetushallituksen järjestämään kilpailuun, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. Arvosteluperusteina ovat menestyminen opinnoissa ja ammattiosaamisen näytöissä sekä ammatillinen kasvu ja yhteistyötaidot. Kilpailulla halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita heidän saavutuksistaan. Voittaja saa Liikesivistysrahaston ja Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahan. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös palkittujen opiskelijoiden ohjaajat saavat 300 euron apurahan. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa ehdolle Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Ensimmäiseen kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana valmistuneet merkonomit. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jossa perustellaan kilpailijan osaaminen. Oppilaitokset lähettävät ehdokkaidensa kilpailulomakkeet liitteineen mennessä. Tarkemmat ohjeet ja osallistumislomake löytyvät sekä Liiketalouden Liiton sivustolta (www.liiketaloudenliitto.fi) että KOEL:n sivustoilta (www.koel.fi). Teksti: Pauli Välikangas liiketalous

17 - työttömyysturva - Perusohjeistus työttömäksi jäävälle työttömyyskassan jäsenelle: *Katso aina tarkemmat toimintaohjeet ja etuuden saamisedellytykset oman työttömyyskassasi sivuilta (www.jattk.fi, Sivuilla on tarkempaa ohjeistusta myös lomautetuille. * Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi TE-toimistoon (työ- ja elinkeinotoimisto), mukaan työ- tai palvelutodistus. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Myös omavastuuaika voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin olet työnhakijana työvoimatoimistossa. Jos joudut määräaikaisesti lomautetuksi, selvitä tekeekö työnantaja puolestasi ilmoituksen vai pitääkö sinun henkilökohtaisesti ilmoittautua TE-toimistoon. * Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös sähköisesti osoitteessa mol.fi, mutta tämän jälkeen tulee käydä henkilökohtaisesti te-toimistossa. Henkilökohtainen käynti on välttämätön saadaksesi työttömyysturva-asiasi vireille. *Kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi te-toimistoon, se lähettää kassalle automaattisesti työvoimapoliittisen lausunnon oikeudestasi ansiopäivärahaan. *Täytä ja lähetä päivärahahakemus. Täytä päivärahahakemus asianmukaisesti (merkintä joka kohtaan). Kirjoita selkeästi työtön (tai matkoilla, sairaana, opiskelu tms.) hakemiesi päivien kohdalle (myös viikonloput!). Voit käyttää myös yhtäläisyysmerkkejä halutessasi. Jos olet ollut töissä, merkitse työpäivien kohdalle tehty työtuntimäärä (muuten kohta jätetään tyhjäksi). Ansiopäivärahahakemuksen voi lähettää kassalle jo kahden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alkamisesta. Tämä onnistuu myös sähköisesti työttömyyskasan sivuilta löytyvässä easioinnissa pankkitunnuksilla kirjautumalla. *Hakemukseen tarvittavat liitteet lähetetään kassalle hakutavasta huolimatta postitse. Huolella täytetty hakemus ja kaikkien tarvittavien liitteiden lähettäminen yhdellä kertaa nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Mikäli hakemuksen käsittelemiseksi tarvitaan lisäselvityksiä, niitä pyydetään hakijalta kirjallisesti. Työvoimatoimistosta saat ansioturvan päivärahahakemuslomakkeen. Hakemuksia voi myös tulostaa Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kotisivulta (www.tyj.fi). Lähde: työttömyyskassojen sivut 17 liiketalous

18 - jäsen esittäytyy - Life coach muistuttaa ottamaan aikaa itselle Teksti ja kuva: Maarit Tiensuu liiketalous

19 Sonja Vainio on life coach ja Liiketalouden Liiton jäsen, joka alkaa kirjoittaa Liiketalous-lehteen palstaa työhyvinvoinnista. Sonja Vainio kuuli life coach -koulutuksesta ensimmäisten joukossa Suomessa. Hänet myös valittiin koulutukseen, mutta elämä tuli väliin. Tulikin muutto ex-miehen kotimaahan Amerikkaan, jossa coachaus oli jo tunnetumpi juttu. Suomessa monet kyseenalaistivat moisen koulutuksen, mutta Amerikassa Vainio varmistui siitä, että coachaus on hänen juttunsa. Olen aina halunnut auttaa valintatilanteessa olevia ihmisiä. Toisin kuin monesti luullaan, life coachaus ei kuitenkaan ole neuvomista, vaan kuuntelemista ja asioiden pallottelua. Hyvä coach myös kyselee kysymyksiä, jotka vievät eteenpäin. Usein jo se auttaa, että saa puhua asioita ääneen, Vainio kertoo. Vainio palasi perheineen Suomeen, ja otti heti yhteyttä life coach -koulutukseen. Vieläkö hänelle järjestyisi paikka? Järjestyihän se, ja sillä tiellä Vainio on edelleen. Kiinnitä huomiota uupumuksen merkkeihin Vainio puhuu mielellään työhyvinvoinnista, sillä se on hänelle tuttu aihe. Hän oli Suomeen palattuaan kovilla yrittäessään löytää tasapainoa perheen ja työn välillä. Kukaan ei sanonut, että mieti, mitä jaksat. Sen takia haluankin nyt olla muille avuksi ja puuttua ajoissa uupumuksen merkkeihin. Ihminen, joka on uupumassa, huomaa sen itse viimeisenä. Vainio huomauttaa, että joka viides kärsii työelämässä stressistä. Sen takia onkin tärkeää osata tunnistaa omat rajansa. Kukaan ei jaksa 12-tuntisia päiviä loputtomiin. Sellaista kestää korkeintaan vähän aikaa, kunnes iskee burn out. Tutustu omiin voimavaroihin Vainio kertoo voimavaratehtävästä, joka auttaa ihmistä tunnistamaan omat ilonlähteensä. Tämän kartoittamiseen riittää usein kaksi yksinkertaista kysymystä. Mitkä asiat tuottavat iloa? Mitä ne maksavat? Ihminen, joka on uupumassa, huomaa sen itse viimeisenä. Usein ihmiset huomaavat, että iloa tuottavat sellaiset asiat, jotka eivät oikeastaan maksa mitään. Minä itse tarvitsen omaa aikaa, jolloin voin kirjoittaa päiväkirjaa. Käyn mielelläni myös kulttuuritapahtumissa. Taide auttaa ihmistä voimaan hyvin. Taiteen kautta voi peilata omia tunteitaan. Vainion viesti lukijoille on selkeä. Jos tuntuu, että ammattilaisesta olisi apua oman jaksamisen löytämisessä, älä turhaan arastele. Kokeilemalla selviää, mikä toimii itselle parhaiten. Yksin on turha jäädä vatvomaan. 19 liiketalous

20 - työelämän muutokset - Teksti ja kuva: Taru Mälkiä Työ on tullut yhä läpinäkyvämmäksi ja avoimemmaksi. Sihmercuri selvitti assistenttien ja sihteereiden työn muutoksia ja vaatimuksia -yhteistyö korostuu työelämässä Kyky tehdä yhteistyötä työyhteisössä korostuu entisestään, mikäli työntekijä haluaa selviytyä työhön kohdistuvista yhä kasvavista vaatimuksista. Koska aika ei lisäänny, tehokkuutta on haettava muilla tavoilla, kuten esimerkiksi työskentelemällä entistä tiiviimmin kollegoitten kanssa ja jakamalla tietoa ja resursseja muille, sanoo kouluttaja Tina Hattunen Mercuri International Oy:stä. Yhteistyön merkitys nousee esiin myös Mercuri International Oy:n tekemässä selvityksessä, joka tehtiin syksyllä Sen aiheena oli toimiston palveluasiantuntijoiden työhön liittyvät muutokset ja vaatimukset. Kyselyssä oli mukana liki kolmesataa vastaajaa, joista lähes sata oli esimiestä ja loput kaksisataa sihteereitä, assistentteja ja muita toimiston palveluasiantuntijoita. Vastaava selvitys tehtiin myös vuonna Pelisäännöt tehostavat Tina Hattusen mukaan yksi näkyvimmistä suuntauksista on, että monella työpaikalla sihteereiden ja assistenttien määrää ei juuri lisätä. Jos kollega siirtyy muualle, työt jaetaan yleensä jäljellä olevien kesken. Jotta työt saadaan tehdyksi, on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä kollegoitten kanssa. Yhteistyön lisäksi vastaajat (98%) kokivat tärkeänä myös, että työpaikan yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan. Vuonna 2008 vain seitsemän prosenttia piti tätä asiaa tärkeänä. Kun assistenttiväki tekee keskenään yhteistyötä, pelisääntöjen ja aikataulujen noudattaminen jämäköityy koko organisaatiossa. Tämä säästää aikaa ja tehostaa tekemistä kaikilla tasoilla. Jaa tietoa ja osaamista Tina Hattusen mukaan yhteistyön tekeminen vahvistaa myös ihmisten keskinäistä luottamusta. Sen myötä ihmiset oppivat tuntemaan toistensa tehtäviä ja erityisosaamista. Vaikka yhteistyötä tehdään yhä enemmän, vastaajien mielestä assistenttien osaamista ei kuitenkaan hyödynnetä vielä riittävästi. Yli puolet vastaajista koki, että osaamista hyödynnetään vain jonkin verran. Hattunen muistuttaa siitä, että meillä on paljon hiljaista tietoa. Usein huomaamme omaavamme sitä vasta, kun joku kysyy apuamme tai neuvoamme. Näe kokonaisuus Mercurin selvityksessä vastaajat pitivät tärkeimpänä asiana sitä, että assistentti osaa nähdä työnsä kokonaisuutena ja suhtautuu työhönsä vastuullisesti. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousi suunnitelmallisuus ja ajankäyttö. Kolmanneksi tärkeimpänä asiana esimiehet näkivät sen, että sihteerit ovat perillä yrityksen strategiasta, liikeideasta ja tavoitteista. Sen sijaan sihteerit ja assistentit asettivat kolmannelle sijalle säännöllisen ja aktiivisen yhteistyön kollegoittensa kanssa sekä osaamisen hyödyntämisen. Työssä ei enää selviä ns. yksityisyrittäjäasenteella. Ei myöskään kannata varjella omaa osaamistaan mustasukkaisesti. Niin työyhteisönsä kuin omaakin osaamistaan kartuttaa parhaiten jakamalla sitä toisille ja vastaavasti vastaanottamalla muiden kokemuksia ja osaamista, Tina Hattunen muistuttaa. Yhteistyö kantaa eteenpäin Hieman useampi kuin joka kolmas esimiehistä näki, että sihteerit, assistentit ja muut palveluasiantuntijat eivät saa parasta mahdollista hyötyä irti yhteistyötilanteista. Palveluasiantuntijat näkivät asian hieman myönteisemmin. Heistä vain joka seitsemäs koki, että ei saa hyödynnettyä hyvin yhteistyötilanteita. Hattunen pitää tärkeänä sitä, että palveluasiantuntijat osaavat priorisoida kiireessäkin työtehtäviä ja olla tarvittaessa riittävän jämäköitä. Hän viittaa toiseen tutkimukseen, jonka mukaan kolme ongelmaa neljästä johtuu epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta. Hyvä ja assertiivinen tapa kommunikoida tuo mukanaan myös paljon kaivattua arvostusta työyhteisössä. Tee työstäsi läpinäkyvä liiketalous

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi l näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus Mikä on CV? CV on ansioluettelo. Se on tiivistelmä eli luettelo, jossa on tiedot aikaisemmista työpaikoistasi, koulutuksestasi ja omasta osaamisestasi Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa?

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon 2017 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Kaukovainion yksikkö, liiketalous Kotkantie 2 C, 90250 Oulu www.osao.fi Sisällys Pääsyvaatimukset... 2

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN 1 SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Osallistumislupahakemus ja ilmoittautuminen tilintarkastajatutkintoon

Osallistumislupahakemus ja ilmoittautuminen tilintarkastajatutkintoon Hakemusta voi tarvittaessa täydentää erillisillä liitteillä Haen osallistumislupaa (Ohje 1) HT-tutkintoon KHT- tutkintoon JHT- tutkintoon Ilmoittaudun tutkintokokeeseen HT-tutkinto KHT-tutkinto JHT-tutkinto

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien opintoraha Koulutusmateriaali ylitarkastaja Kirsi Liiten

Maatalousyrittäjien opintoraha Koulutusmateriaali ylitarkastaja Kirsi Liiten Maatalousyrittäjien opintoraha Koulutusmateriaali 2011 ylitarkastaja Kirsi Liiten Käsiteltäviä asioita Uuden asetuksen tuomat muutokset Opintokokonaisuus/opintokokonaisuuden kesto Koulutuspäivä Etäopinnot/opintokokonaisuus

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot