CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen - kirjallisuuskatsaus Invalidiliitto

Transkriptio

1 CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen - kirjallisuuskatsaus 1

2 elämänkaarella projekti Invalidiliiton ja Suomen CP-liiton yhteinen projekti, jossa kartoitetaan ja kehitetään CP-vammaisten aikuisten hyvinvoinnin ja kuntoutuksen tilannetta Suomessa - tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä CP- vammaisten nuorten ja aikuisten tuen tarpeista, ammatillisten suunnitelmien ja reittien haasteista, kuntoutuspoluista ja ikääntymisen tuomista haasteista - projektissa kehitetään erilaisia kuntoutuksen ohjautumismalleja, joiden turvin CP-vammaisen nuoren, aikuisen ja ikääntyneen hyvinvointi ja toimintakyky voidaan turvata elämän eri vaiheissa 2

3 Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus: 1) Kuvata laaja-alaisesti ja monitieteellisesti CP-vammaa ja ikääntymisen mukanaan tuomia vaikutuksia siihen 2) Kuvailla millaisia interventiotutkimuksia ikääntyville CP-vammaisille aikuisille on maailmanlaajuisesti tehty Tutkimuskysymykset: 1) Millaisia terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä muutoksia CP-vammaisilla aikuisilla ilmenee heidän ikääntyessään sekä oman kokemuksensa että objektiivisten mittausten tuloksena? 2) Missä ikävaiheessa nämä muutokset yleensä ilmenevät? 3) Millaisia tutkimusinterventioita ikääntyviin CP-vammaisiin aikuisiin on kohdistettu? 3

4 Aineisto: aineistohakujen toteutus 8-11/2008 rajaus vuosille lääketieteen, terveystieteen, hoitotieteen, fysioterapian, toimintaterapian, psykologian, sosiologian ja kasvatustieteen tietokannat: PubMed, MEDLINE, Medic, SveMed+, CINAHL, OT-seeker, PEDro, PsycINFO, ERIC, Cochrane, A SAGE Full-Text Collection, Political science, Social services abstracts ja Sociological abstracts Google-hakupalvelu hakusanoina "cerebral palsy and aged" ja "cerebral palsy and aging tutkimusten ja katsausten lähdeluettelojen relevanttien lähteiden jäljittäminen ja PubMed tietokannan hakutuloksen ilmoittaman related articles tarkastaminen 4

5 SISÄLLYS 1. CP-vamma ja ikääntyminen 2. CP-vamma 2.1 Määritelmä 2.2 Gross Motor Function Classification System, GMFCS 2.3 Esiintyvyys 2.4 Hoito ja kuntoutus 2.5 Kuolevuus ja elinajanodote 3. Ikääntyminen vamman kanssa ja ilman: Ikääntymisen reservikapasiteetti teoria 4.Terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ikääntymismuutoksia 5. Ikääntymismuutosten ilmenemisen ajankohta 6. Ikääntyviin CP-vammaisiin aikuisiin kohdistetut interventiotutkimukset 6.1 Fysio- ja toimintaterapeuttiset interventiot 6.2 Puheterapeuttiset interventiot 6.3 Lääkeinterventiot 6.4 Kirurgiset interventiot 7. Yhteenveto 7.1 Yhteenveto CP-vammaisen aikuisen hyvinvointia ja kuntoutusta edistävistä tekijöistä elämänpolun varrella 7.2 Yhteenveto CP-vammaisia aikuisia koskevista tutkimuksista 7.3 Jatkotutkimushaasteet 8. Kirjallisuus 5

6 1. CP-vamma ja ikääntyminen vaikka CP-vammaa pidetään ensisijaisesti lapsuusiän tilana, sen aiheuttamien vaikutusten kehittyminen ei pääty 18 vuoden iässä CP-vammaisten aikuisten ikääntymisestä ja siihen liittyvistä prosesseista tiedetään maailmanlaajuisesti vielä melko vähän tutkimustiedon tarve CP-vammasta ja ikääntymisestä niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla on suuri ja tietoa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattihenkilöstön lisäksi CP-vammaisille ihmisille itselleen, heidän läheisilleen ja kaikille heidän kanssaan toimiville henkilöille 6

7 2. CP-vamma 2.1 Määritelmä CP-oireyhtymällä (cerebral palsy) tarkoitetaan varhaislapsuudessa, yleensä ennen kahden vuoden ikää tapahtuneen aivovaurion aiheuttamaa kyvyttömyyttä säilyttää normaali asento ja suorittaa normaaleja liikemalleja CP-vammaan liittyvät ensisijaiset motoriset häiriöt ovat: 1) yksilön asentoon, ryhtiin ja liikkeisiin vaikuttava poikkeava lihasjänteys 2) häiriöt tasapainossa ja koordinaatiossa 3) heikentynyt lihasvoima ja 4) tarkan motorisen kontrollin menetys. 7

8 vaikka aivovaurio itsessään ei ole etenevä tai paraneva, sen aiheuttama oirekuva muuntuu jatkuvasti CP-vammaisilla ihmisillä esiintyy liikunnallisen vamman lisäksi myös muita keskushermostotoiminnan häiriöitä: näkö- ja kuulohäiriöitä, epilepsiaa, kehitysvammaisuutta, suun alueen liikehäiriöitä, kommunikointihäiriöitä ja kognitiivisia häiriöitä, joihin liittyy häiriöitä hahmotuksessa, huomiokyvyssä, käyttäytymisessä ja oppimisessa (taulukko 1) häiriöiden esiintyvyys on yksilöllistä ja ne voivat ilmetä minä yhdistelmänä tahansa vaikuttaen yksilön toimintakykyyn 8

9 Taulukko 1. CP-vamman synnynnäisiä liitännäisvammoja ja häiriöitä ja niiden esiintyvyyksiä Synnynnäinen liitännäisvamma tai -häiriö Esiintyvyys Epilepsia % Puhehäiriö % -vaikea puhehäiriö tai ei puhetta 28 % - dysartria 80 % Kommunikointihäiriöt 33 % Kuulovamma % - vaikea kuulovamma 4 % Näkövamma % - näköhäiriöitä n. 20 % -alentunut tarkkanäköisyys n. 75 % -vaikea näkövamma 5 % Kognitiiviset häiriöt % Kehitysvamma 31 % -vaikea tai syvä kehitysvamma kun CP-vamma vaikea 55 % kun CP-vamma lievä 27 % 9

10 CP-vamma jaotellaan poikkeavan lihasjänteyden ja lihastoiminnan laadun, oireiden sijainnin sekä oireiden vaikeusasteen mukaan spastisuuteen, dyskinesiaan, ataksiaan, sekamuotoihin ja hypotoniaan, jota ei luokitella varsinaiseksi erilliseksi CP-luokaksi spastisuus on yleisin CP-diagnoosi ja sitä esiintyy %:lla CP-vammaisista, kun muiden muotojen osuus on 9-28 % dyskinesiaa esiintyy %:lla ja ataksiaa 4-13 %:lla CP-vammaisista ihmisistä 10

11 Kaavio 1. CP-vammaan liittyvän spastisuuden eri muodot Hemiplegia % Diplegia % Tetraplegia % 11

12 2.2 Gross Motor Function Classification System (GMFCS) kehitetty CP-vammaisen henkilön karkeamotorisen toimintakyvyn systemaattiseksi luokittelemiseksi viisitasoinen standardoitu luokittelusysteemi, joka perustuu yksilön oma-aloitteiseen kykyyn liikkua ja joka painottaa istumista, siirtymisiä ja liikkumista (taulukko 2) luokittelun ensisijainen kriteeri on se, että eri tasojen välisten erojen tulee olla merkityksellisiä päivittäisessä elämässä 12

13 Taulukko 2. Gross Motor Function Classification System Taso I II III IV V Toiminta Kävelee ilman rajoitteita sisällä, ulkona ja portaissa; juoksemisen ja hyppimisen nopeus, tasapaino ja koordinaatio ovat heikentyneet. Kävelee sisällä, ulkona ja portaissa tukien kaiteesta; kokee rajoituksia kävellessä epätasaisilla ja kaltevilla pinnoilla ja tungoksessa tai ahtaissa tiloissa. Kävelee sisällä tai ulkona apuvälineiden (= kävelykeppi, kyynärsauva, rollaattori tai muu kävelytuki, joka ei tue vartaloa) kanssa ja ehkä myös portaissa tukien kaiteesta. Yläraajojen toimintakyvystä riippuen henkilö kykenee kelaamaan itsenäisesti pyörätuolilla tai häntä kuljetetaan pyörätuolilla pitkillä matkoilla tai ulkona epätasaisessa maastossa. Liikkumiskyky on rajoittunutta; saattaa käyttää moottoroitua pyörätuolia tai häntä kuljetetaan manuaalisella pyörätuolilla ulkona liikkuessa. Liikkumiskyky on vaikeasti rajoittunutta huolimatta apuvälineistä; henkilöä kuljetetaan manuaalisella pyörätuolilla. 13

14 2.3 Esiintyvyys esiintyvyys on lisääntynyt 1960-luvulta 1990-luvulle noin 1.5:stä noin 2.5:teen tuhatta syntynyttä lasta kohden Tämän ajanjakson aikana syntymäpainoltaan pienten vauvojen osuus on kasvanut, diplegian osuus on vähentynyt ja hemiplegian osuus on lisääntynyt Suomessa syntyy noin 120 CP-vammaista lasta vuosittain ja kaikkiaan Suomessa on arvioitu olevan noin CP-vammaista ihmistä 14

15 2.4 Hoito ja kuntoutus yleisimmät hoito- ja kuntoutusmuodot: - fysioterapia ml. erilaiset fysikaalisen terapian muodot (esim. sähköstimulaatio) - toimintaterapia - puheterapia - ortoosit ja apuvälineet - lääkehoito - ortopediset ja neurokirurgiset toimenpiteet 15

16 yleisimmät suun kautta annosteltavat spastisuuden hoitoon käytetyt lääkkeet: - Diatsepaami -Bentsodiatsepiinijohdos -Vaikutukset kohdistuvat lähes yksinomaan keskushermostoon -Pienet pitoisuudet vaikuttavat lähinnä ahdistusta vähentävästi, mutta pitoisuuden noustessa ilmaantuvat myös kouristuksia estävä vaikutus, lihaksia rentouttava vaikutus ja rauhoitus -Baklofeeni -Keskushermostoon vaikuttava lihasrelaksantti -Vähentää tuskallisia koukistaja- ja ojentajalihasspasmeja sekä spontaania nykimäkouristusta helpottaen siten liikkumista -Aiheuttaa vähemmän väsymystä kuin esim. diatsepaamihoito 16

17 -Titsanidiini -Keskushermostoon vaikuttava lihasrelaksantti -Lisäksi sillä on kohtalainen sentraalinen kipua lievittävä vaikutus -Vähentää vastusta passiivisille liikkeille, lievittää spasmeja ja nykimäkouristuksia, sekä voi lisätä tahdonalaista voimaa -Dantrolene sodium -Vaikuttaa suoraan lihakseen vähentäen lihassupistuksen aikana tuotettua lihasvoimaa -Vaikuttaa vain vähän sileisiin lihaksiin ja sydänlihakseen 17

18 spastisuuden hoito on lisääntynyt ja monipuolistunut 1980-luvulta lähtien: suun kautta annettavat lääkkeet lihakseen annettavat hermo-lihasyhteyden katkaisija agenttien (alkoholi, fenoli, botulin toxin A) lääkkeet aivo-selkäydinnesteeseen annettavat lääkkeet (baklofeeni) kirurgiset toimenpiteet (hermon poisto, hermojuuren katkaisu) 18

19 2.5 Kuolevuus ja elinajanodote CP-vammaisten kuolevuus on valtaväestöä suurempi kuolevuuteen ovat yhteydessä motoriset, kognitiiviset ja näköön liittyvät häiriöt elinajanodote on merkittävästi yhteydessä toimintakykyyn kuolevuus rinta- ja aivosyöpään sekä sydän- ja verenkierto-, hengitystie- ja ruoansulatuselimistön sairauksiin on valtaväestöä suurempaa 19

20 3. Ikääntyminen vamman kanssa ja ilman: Ikääntymisen reservikapasiteetti -teoria teorian mukaan yksilön normaalikehityksen aikana jokainen elinjärjestelmä asteittain kehittää toimintakapasiteettiaan, johon geneettiset ja ympäristölliset tekijät yhdessä vaikuttavat. Tämä kapasiteetti alkaa kehittyä jo ennen syntymää ja saavuttaa huippunsa (= 100 %) ikävuosien tienoilla. osana normaalia kehitystään jokainen elinjärjestelmä luo reservikapasiteetin, joka ylittää perusselviytymiseen tarvittavan kapasiteetin ja jonka tarkoitus on suojella yksilöä siten, että hän kykenee selviytymään suhteellisen pienistä vammautumisista ja sairauksista 20

21 Kapasiteetin saavutettua huippunsa noin 20 ikävuoden tienoilla, jokainen elinjärjestelmä alkaa vähitellen menettää osan kapasiteetistaan. Menetys on kuitenkin asteittaista eikä se ole keskimäärin edes havaittavissa useaan vuoteen. Päivittäisessä elämässä tarvittava minimikapasiteetti vaihtelee välillä %:a. Mikäli siis elinjärjestelmien kapasiteetti vähenee noin 1 %:n vuodessa, kestää noin vuotta ennen, kuin 20-vuotiaana 100 %:n kapasiteettinsa saavuttaneen ihmisen kapasiteetti laskee 40 %:n tasolle. 21

22 CP-vammainen ihminen ei välttämättä koskaan saavuta samaa absoluuttista reservikapasiteettia joissain elinjärjestelmissään verrattuna vammattomaan ihmiseen, jolloin hänen reservikapasiteettinsa jää jo alkuaan vammatonta ihmistä pienemmäksi. Kun sitten ikääntymisen tuomat toimintakyvyn muutokset elinjärjestelmissä ilmaantuvat, CP-vammaisen yksilön kapasiteetti saattaa alentua %:n tasolle huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa, kuin vammattomalla ihmisellä (taulukko 3). 22

23 Kuvio 1. Ikääntyminen vamman kanssa ja ilman: Ikääntymisen reservikapasiteetti teoria (mukailtu Kemp 2005) Lähde: Kemp BJ. What the rehabilitation professional and the consumer need to know. Phys Med Rehabil Clin N Am 2005; 16:

24 4.Terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ikääntymismuutoksia Kuvio 2. on nykytutkimuksen antama kuva CP-vammaisen aikuisen toimintakykyä rajoittavista ja estävistä tekijöistä ICF-mallin (International Classification of Functioning, Disability and Health) mukaan jaoteltuna. Taulukoissa 3 ja 4 esitetään toimintakyvyn fyysisessä osa-alueessa ilmeneviä ikääntymiseen liittyviä muutoksia CP-vammaisilla aikuisilla. Olemassa oleva tutkimus on pääasiallisesti keskittynyt CP-vammaisen aikuisen toimintakyvyn eri osa-alueilla ilmeneviin rajoituksiin, puutteisiin ja esteisiin mikä edesauttaa hyvin negatiivisen kuvan syntymistä CPvammaisuudesta ja CP-vammaisen ihmisen elämästä yleensä. Negatiivisten asioiden tiedostaminen ja niiden olemassaolon myöntäminen on kuitenkin ensimmäinen askel kohti asioihin vaikuttamista. 24

25 Kuvio 2. CP-vammaisen aikuisen toimintakykyä rajoittavat ja estävät tekijät ICF-mallin mukaan jaoteltuna 25

26 Taulukko 3. Muutokset CP-vammaisten aikuisten kävelykyvyssä 20-, 40- ja 60-vuotiaana* *Lähde: Strauss D ym. Decline in function and life expectancy of older persons with cerebral palsy. NeuroRehabilitation 2004; 19:

27 Taulukko 4. CP-vammaisten ihmisten heikentynyt toimintakyky ja sen esiintyvyys ikäkausittain eri tutkimusten mukaan 27

28 5. Ikääntymismuutosten ilmenemisen ajankohta CP-vammaisten aikuisten terveydessä ja toimintakyvyssä alkaa esiintyä heikkenemistä valtaväestöä varhaisemmassa vaiheessa, ikävuoden tienoilla, jopa jo aiemmin Muutosten esiintyvyys on hyvin yksilöllistä Tyypillisen ikääntymisprosessin määrittely onkin varsin hankalaa. 28

29 6. Ikääntyviin CP-vammaisiin aikuisiin kohdistetut interventiotutkimukset Interventiotutkimusten ja kirjallisuuskatsausten mukaanottokriteerit: 1)CP-vamma oli tutkittavien ensisijainen vammadiagnoosi 2)osallistujat olivat 30-vuotiaita tai heidän keski-ikänsä oli 30 vuotta osallistujien ikä rajattiin katsauksen tuottaman tutkimustiedon perusteella 30 vuotta täyttäneisiin, koska useat tutkimukset osoittavat CP-vammaisen aikuisen toimintakyvyn eri muotoineen alkavan heiketä jopa jo 25 ikävuoden jälkeen 29

30 katsauksen mukaanottokriteerit rajattiin tiukasti sekä ajallisten resurssien vuoksi että päällekkäisen työn tekemisen välttämiseksi, sillä 18-vuotta täyttäneisiin ja sitä vanhempiin CPvammaisiin aikuisiin kohdistuvia kirjallisuuskatsauksia lääkinnällisen kuntoutuksen eri menetelmistä ja menetelmien tehokkuudesta on jo tehty ja niitä on tekeillä sen sijaan interventioiden sisältöä ei haluttu rajata, koska katsauksen yhtenä tarkoituksena oli kuvata mahdollisimman laaja-alaisesti ja monitieteellisesti, millaisia tutkimusinterventioita 30 vuotta täyttäneille CP-vammaisille aikuisille on tehty. 30

31 6.1 Fysio- ja toimintaterapeuttiset interventiot Laadukkaimmat tutkimukset, jotka tähtäsivät yksilön toiminta- ja liikkumiskyvyn, joustavuuden ja työkyvyn parantamiseen: - etenevä voimaharjoittelu - ylä- ja alaraajojen ergometriharjoittelu* - toimintaterapeuttinen interventio. 1) Lisäsivät lihasvoimaa. 2) Paransivat kävely- ja toimintakykyä. *Ergometri on lihaskuormituksen ja lihastyön mittaus- ja harjoittelulaite, laite jolla mitataan lihaskuormitus niin, että tehdyn lihastyön määrä voidaan laskea 3) Lisäsivät työkykyä ilman, että niillä oli negatiivista vaikutusta spastisuuteen, tai ne aiheuttivat muita haitallisia vaikutuksia. 31

32 Tämänkaltaiset harjoittelumuodot ovat suositeltavia ikääntyville CP-vammaisille aikuisille Preventiivinen näkökulma on tärkeä; sen avulla voidaan hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä ja ennakoida tulossa olevia muutoksia Resurssointi kuntoutukseen, terveysliikuntaan, neuvontaan ja terveyden seurantaan CP-vammaisen aikuisen toimintakyky muuttuu, minkä vuoksi säännöllinen seuranta on tärkeää läpi elämänkaaren 32

33 6.2 Puheterapeuttiset interventiot Erilaiset kommunikointimenetelmät* ovat tehokkaita CPvammaisen aikuisen, jolla on dysartria, puheen ymmärrettävyyden lisäämisessä *Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät kuten aakkos- ja aihevihjeet, puheen merkityksellinen ennustettavuus sekä ikoniset käsieleet Kuuntelijoiden asenteet puhujaa kohtaan muuttuvat positiivisemmiksi puheen ymmärrettävyyden lisääntyessä 33

34 Erilaisilla puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikointimenetelmillä on tärkeä rooli puhehäiriöisten CP-vammaisten aikuisten elämänlaadun parantamisessa Osallistuminen ja osallisuus mahdollistuvat paremmin Yleisen asenneympäristön muuttuminen positiivisemmaksi CP-vammaisia kohtaan mahdollistuu Tarvittavat apuvälineet on saatava 34

35 6.3 Lääkeinterventiot *Aivo-selkä-ydinnesteeseen Intratekaalinen baklofeeni* useita positiivisia ja lupaavia vaikutuksia mm. 1) spastisuuteen, 2) kivun lievittymiseen ja 3) suorituskyvyn lisääntymiseen annosteltava kliinisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksia dystonisen CP-vamman oireisiin kuten kasvojen voimakkaiden liikkeiden ja vartalon köyristämisen vähenemiseen suhteellisen korkea komplikaatioriski tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä baklofeenihoidon vaikutuksista 35

36 6.4 Kirurgiset interventiot Lonkan kokonivelproteesin asettaminen leikkauksella toimenpide mahdollistaa CP-vammaisen aikuisen hyvän ja pitkäikäisen kivun lievittymisen ja toimintaja liikkumiskyvyn parantumisen lisää yksilön kykyä suoriutua päivittäisistä perustoiminnoista lisäten samalla itsenäisyyden astetta toimenpiteeseen liittyvät komplikaatiot ovat melko harvinaisia 36

37 Servikaalisen spondyloottisen myelopatian* leikkaushoito eri menetelmillä tulokset toimenpiteen jälkeen olivat hyviä riippumatta leikkaushoidon tyypistä, esim. liikkumiskyky parani *kaulaytimen alueella esiintyvä selkärangan kanavan hitaasti paheneva, ytimen puristukseen johtava ahtauma tulokset eivät kuitenkaan kaikkien kohdalla ole pysyviä, esim. neurologista heikentymistä voi ilmetä 8-13 vuotta operaation jälkeen leikkaushoito on tehokasta, mutta positiivisista vaikutuksista huolimatta oireet voivat uusiutua säännöllinen seuranta on tärkeää 37

38 7. Yhteenveto 7.1 Yhteenveto CP-vammaisen aikuisen hyvinvointia ja kuntoutusta edistävistä tekijöistä elämänpolun varrella mahdollisuus osallisuuteen ja osallistumiseen vapaa-ajan toiminta, harrastukset, sosiaaliset suhteet, ansiotyö, järjestö- ja yhdistystyö, oman kunnon ylläpito positiivisen toiminta- ja elinympäristön mahdollistaminen CPvammaisille ihmisille fyysisen ympäristön esteettömyys 38

39 ammatillinen koulutus ja työpaikka tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisemisessä ja alhainen toimeentulon synnyttämissä ongelmissa vammaisten ihmisten työllisyys heikkenee nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa kuin vammattomien mikä on seurausta sekä iästä että vammaisuudesta säännölliset terveystarkastukset ja seulontoihin osallistuminen säännöllinen hoito- ja kuntoutustarpeen arviointi, ajantasainen kuntoutussuunnitelma, tarvittavien kuntoutusinterventioiden toteutus CP-vammaisuuden ymmärtäminen moniulotteisempana, kuin rajattuna liikuntavammana esim. kognitiivisten vajeiden huomioiminen parantaisi yksilön elämänlaatua sekä kykyä osallistua ja kuulua yhteisöön 39

40 7.2 Yhteenveto CP-vammaisia aikuisia koskevista tutkimuksista CP-vammaisia ikääntyviä aikuisia koskeva tutkimus on pirstaleista. Tutkimus keskittyy fyysiseen toimintakykyyn ja siinä ilmeneviin rajoituksiin ja heikkenemiseen. Tutkimusten laatu vaihtelee suuresti. CP-vammaisten subjektiivisia kokemuksia elämisestä vamman kanssa on tutkittu vielä vähän. Ikääntyneitä (esim. yli 65-vuotiaita) CP-vammaisia koskevia tutkimuksia ei löytynyt. Ikääntyviin CP-vammaisiin ihmisiin kohdistuneita interventiotutkimuksia on vähän. Interventiotutkimuksista puuttuu tällä hetkellä ihmisen näkeminen kokonaisvaltaisena: interventiot keskittyvät yhteen toimintakyvyn osa-alueeseen ja yleensä vielä toimintakyvyn fyysiseen alueeseen. 40

41 7.3 Jatkotutkimushaasteet Uusien menetelmällisesti laadukkaiden tutkimusten tarve sekä kansainvälisesti että kansallisesti on suuri jatkotutkimushaasteena on selvittää moniammatillisen CP-vammaisen aikuisen laaja-alaiseen toimintakykyyn kohdistuvan intervention vaikuttavuus satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen avulla lisäksi tarvitaan jatkotutkimuksia, joissa näkökulma on positiivinen ja tutkimusintressi keskittyy CP- vammaisten ihmisten voimavaroihin 41

42 8. Kirjallisuus Lisätietoja projektista: 42

43 kiittää Tutkija Eerika Rosqvistia Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenteristä, osahankkeen vetäjää ja katsauksen ohjaajaa Oili Harri-Lehtosta Kuntoutuksen edistämisyhdistyksestä ja kirjallisuuskatsauksen työstämiseen osallistunutta projektipäällikkö Tiina Airaksista Invalidiliitosta. kiittää myös osahankkeen ohjausryhmän jäseniä, tutkija ja sosiologi Outi Jolankia Tampereen yliopiston Terveystieteen laitokselta, johtaja, professori ja fysiatri Mauri Kallista tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenteristä, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Merja Kurkea Miina Sillanpään Säätiöstä, toimintaterapeutti Maija Ylätupaa Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalveluyksiköstä, kuntoutussosiaalityöntekijä Sakari Solasaarta Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksesta, ICPS:n pääsihteeri Aimo Strömbergia Suomen CPliitosta ja sekä johtaja ja neurologian erikois-lääkäri Aarne Ylinen Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksesta. Kiitämme myös Raha-automaattiyhdistystä hankkeen toteutuksen mahdollistaneesta rahoituksesta. 43