Pölpänet-verkkosuunnitelmahanke loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pölpänet-verkkosuunnitelmahanke loppuraportti"

Transkriptio

1 Pölpänet-verkkosuunnitelmahanke loppuraportti Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy Reijo Salminen, 2011

2 - 2-1 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä Alueverkkohankkeen alustavat valmistelut Suunnittelun perusperiaatteet Rahoitusmallit Verkko-osuuskunta Verkkoyhtiö Kunnallinen/alueellinen rahoitusmalli Elinkaarimalli Hybridimalli Liiketoimintasuunnitelma Toimiala-analyysi Tuotanto Markkinointi Organisaatio Riskianalyysi Rahoitus Palveluiden tarjonta Nopeat Internet-yhteydet Puhelinpalvelut IP-TV Terveydenhuoltoon liittyvät palvelut Alueellinen viestintä Verkkoradio Yritysten logistiikan hallinta verkon avulla Etätyöskentelyn mahdollistavat järjestelyt alueverkossa Langattomat palvelut esimerkiksi mökkiläisille Langaton mobiiliverkko Video- ym. Etävalvontapalvelut

3 Verkon rakenne pääpiirteittäin, sen muunneltavuus ja laajennettavuus Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kustannusarvio, verkon rakentaminen ja käyttöönotto Valmisteluraportin laatiminen Päätös hankkeen jatkamisesta toteuttamisvaiheeseen Alueverkon toteuttaminen Verkon rakentaminen ja toimittajia Valokuitukaapeli Suojaputki Maahanlaskuun liittyvät toimenpiteet Kiinteistöjen asennustyöt Valokuitujen hitsaustyöt Aktiivilaitteiden tarvitsemat laitetilat Sähkönsyöttö ja sen varmistus Reitittimet/Kytkimet Mediamuuntimet Runkoverkkoyhteys Laitteiden asennustyöt Suunnittelutyöt Langattomien verkkoteknologioiden saumaton käyttö alueverkon kanssa WLAN Muut teknologiat Yhteistyö muiden alueverkkojen ja operaattoreiden kanssa Roamingsopimukset Verkon kapasiteetin myyminen/vuokraaminen Alueverkon ja kupariverkon yhteistyö Palveluiden muodostaminen verkkoon Alueverkon ansaintamallien suunnittelu Viranomaisvaatimusten huomioonottaminen verkon toteutuksessa Verkon luotettavuusanalyysi Verkon dokumentaation hallinta

4 - 4-5 Alueverkon käyttöönotto ja ylläpito Liitteet

5 - 5-2 Tiivistelmä Lahden ja sen itä- ja pohjoispuolella sijaitsevien lähikuntien alueella on suunnitteilla useita varsin mittavia vesi- ja viemärilinjojen rakennushankkeita. Tässä yhteydessä avautuu mahdollisuus selvittää olisiko realistista toteuttaa nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet kyseisten verkostojen piirissä ja välittömässä läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille. Tämä raportti on laadittu Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy:n Pölpänet verkkosuunnitelmahankkeen tuloksena ja tarkoituksena on ollut tuottaa myöhempää rakentamista tukeva suunnitelmakokonaisuus. Raportti on pyritty toteuttamaan niin, että myös muut vastaavanlaisten hankkeitten kanssa työskentelevät pystyisivät hyödyntämään tämän hankkeen tuloksia omissa hankkeissaan. Hanke on rahoitettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Suomen valtion ja alueen kuntien tuella. Keskeiset vesihuoltohankkeet tämän verkkosuunnitelman kannalta ovat seuraavat: 5 kunnan vesihuoltohanke: Lahti, Nastola, Hollola, Heinola, Asikkala Kumiantien vesihuoltohanke Kumia-Vuolenkoski vesihuoltohanke Näistä ensin mainittu on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Maa- ja Metsätalousministeriöstä keväällä 2011 ja hankkeen ensimmäinen vaihe siirtyy toteutukseen keväällä Tässä ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan runkovesijohto- ja viemärilinjasto välillä Hiekkanummi-Pyhäntaka/Kivijärven koulu. Vesihuollon jakeluverkoston suunnittelu Nastolan osalta on tarkoitus käynnistää lähiaikoina, tässä hankkeessa on käytetty olettamuksia jakeluverkoston linjojen sijoittumisen osalta. Myöhemmissä vaiheissa kyseinen vesihuoltohanke tullaan rakentamaan Heinlammi-Takkula suuntaan, sekä Vanaja/Mäkelä-Haikula-Vierumäki-Urajärvi suuntaan. Hanketta on toteuttamassa mainittujen kuntien tekniset toimet ja Lahti Aqua, sekä Hämeen ELY-keskus.

6 - 6 - Toinen hankkeista on Kumiantien vesihuoltohanke, jossa Kumiantien kyläinyhdistys on laadituttanut Kumiantien varrelle vesi- ja viemäriverkoston rakennesuunnitelman mukaan lukien sekä runko- että jakeluverkoston suunnittelun maaperätutkimuksineen. Suunniteltua verkostoa eteenpäin viemään on perustettu vesiosuuskunta Kumiantie. Osuuskuntaan on tällä hetkellä liittynyt noin 130 jäsentä. Hankkeen etenemisen kannalta keskeinen tekijä on listalla kolmantena mainitun hankkeen liikkeellelähtö, ja tällä hetkellä toiminta on keskittynyt valmisteluiden tekoon kyseisen hankkeen käynnistymistä odotellessa. Yhtenä mainituista valmisteluista on Ruuhijärven/Järvisten alueen jakeluverkoston rakennesuunnitelman laatiminen, jonka on toteuttanut Ruuhijärven kyläyhdistys ja se on juuri valmistunut. Pölpänet-hankkeessa on hyödynnetty kyseisen jakeluverkostosuunnitelman linjastoja tuoreeltaan. Vesiosuuskunta Kumiantie saattaa, mikäli osuuskunnan yleiskokous niin päättää, laajentaa toiminta-alueensa myös mainitun Ruuhijärven suunnitelman mukaisen jakeluverkoston osalle. Myöhemmin osuuskunta saattaa laajentua myös 5 kunnan hankkeen yhteyteen jakeluverkoston osalle ainakin Nastolan kunnan alueella. Kolmas hanke on muodostunut Iitin kunnan Vuolenkosken kylän vesihuoltotarpeista, ja selvitysten perusteella tarkoituksenmukaisin tapa ratkaista asia on yhdistää Vuolenkosken kylä Nastolan vesijohtoverkkoon runkolinjan kulkiessa reitistöä Vuolenkoski-Järvinen- Ruuhijärvi-Arrakka-Kumiantie-Pajulahti. Hanketta on toteuttamassa Nastolan ja Iitin kuntien tekniset toimet, sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Pajulahti-Arrakka yhteysvälin rakentaminen aloitetaan vuonna 2012 ja koko hanke toteutuisi pääasiassa aikana, jolloin myös yhteysväli Arrakka- Seesta on tarkoitus toteuttaa. Pölpänet-hankkeessa on laadittu suunnitelmat tietoliikenneverkon toteuttamiseksi kaikkien edellä mainittujen hankkeitten kanssa yhteisrakentamisella toteutettavaksi. Yhteisrakentamisella tarkoitetaan sitä, että kun vesihuoltohankkeessa ojat ovat auki, niin kaivantoon laitetaan samalla myös valokaapelit. Hankkeessa on tehty suunnitelmat edellä mainittujen vesihuoltohankkeitten oletetulla toiminta-alueella sijaitsevien olemassa olevien kiinteistöjen, sekä Nastolan osalta myös alueilla voimassa olevien yleiskaavojen mukaisten rakennuspaikkojen liittämiseksi verkkoon. Mainittuja yleiskaavoja ovat Luoteis-

7 - 7 - Nastolan osayleiskaava sekä Iso-Kukkasen, Salajärven ja Ruuhijärven rantayleiskaava. Suunnitelma ei ulotu Lahden kaupungin alueelle. Kaikkiaan kiinteistöjä suunnitelman piirissä on seuraavasti: Asikkala: 27 kiinteistöä Heinola: 22 kiinteistöä Hollola: 60 kiinteistöä Nastola: 896 kiinteistöä Yhteensä: 1005 kiinteistöä Iitin kunnan puolella tietoverkon suunnittelu ja mahdollinen rakentaminen tapahtuu Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun toimesta. 3 Alueverkkohankkeen alustavat valmistelut 3.1 Suunnittelun perusperiaatteet Verkon suunnittelussa on noudatettu seuraavia perusperiaatteita: Ylikunnallisten vesihuoltohankkeitten runkolinjojen yhteydessä kuidut sijoitetaan noin 1,5 metrin päähän vesijohdon runkolinjasta noin 70 cm syvyyteen erilliselle hyllylle, ja kaapelit sijoitetaan ilman suojaputkia. Tällä toteutuksella pyritään minimoimaan tärkeän vesihuollon runkoyhteyden mahdollisessa häiriötilanteessa tapahtuvasta korjaustyöstä tietoverkolle aiheutuvat riskit. Jakeluverkostossa taasen kaapelit on tarkoitus vetää lähimmältä kytkentäkaivolta kullekin kiinteistölle erikseen ja sijoittaa samaan syvyyteen kuin vesijohto- ja viemäriputket. Jakeluverkossa mahdollisessa vesihuollon häiriötilanteessa vaikutuksen alaisten kiinteistöjen lukumäärä on huomattavasti pienempi kuin runkoyhteystapauksessa, ja näin ollen korjaustoimenpiteissä on arvioitu että koordinointi vesi- ja verkkorakentamisen kesken häiriön korjaamiseksi on mahdollista kuitenkin kohtuullisilla häiriön korjaamisen vasteajoilla. Rakentamiskustannusten kannalta kyse on hyvin merkittävästä tekijästä. Rakentamisessa pyritään käyttämään paikallisin voimin

8 - 8 - tehtyä talkootyötä mahdollisimman paljon. Tällöin rakentaminen tapahtuisi pitkälti vastaavalla tavalla kuin on tehty Liljendalin LiljeNET-verkon rakentamisessa. Tämä rakentamistapa on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa rakentaa verkko valmiiksi. Suunnittelussa on otettu huomioon kaikki rakennetut kiinteistöt sekä olemassa olevissa yleiskaavoissa merkityt rakentamispaikat, joita ei ole vielä rakennettu. Kaapelit vedetään lähimpään soveltuvaan kohtaan maastossa ja liittyviin kiinteistöihin kaapelit vedetään rakentamisen yhteydessä kiinteistölle asti. Muissa tapauksissa maastoon jätetään riittävän mittainen kaapelikieppi odottamaan myöhempää liittämistä. Kuva 1: LiljeNET-verkon rakentamista Liljendalissa (Lähde: LiljeNET) Verkko on suunniteltu mahdollisimman passiiviseksi, aktiivilaitteet on keskitetty ainoastaan yhteen kohtaan verkossa, Arrakantie 1:een suunniteltuun laitetilaan. Tällöin verkon luotettavuus saadaan mahdollisimman korkeaksi, ja sähkönsyöttö, jäähdytys, lämmitys ja muut laitetilaan kohdentuvat kustannukset saadaan kohdennetuksi yhteen ainoaan kohtee-

9 - 9 - seen. Samoin ylläpito ja varaosahuolto ovat tehokkaasti toteutettavissa. Tämä lähestymistapa edistää myös palveluiden paikallistuottoa, koska kyseiseen tilaan voidaan keskittää myös paikalliset palvelimet, ja tarjota ulkopuolisille palveluntarjoajille laitetila palvelinten sijoittamiseksi. Kuva 2: LiljeNET-verkon rakentamista Liljendalissa (Lähde: LiljeNET) Kuvassa 2 on nähtävissä miten vesijohto, tosin tässä tapauksessa viemäriputki, ja valokaapelit sijoitetaan samaan syvyyteen. Toteutuksessa vesiputket on pyritty pitämään ojan toisessa reunassa, ja kaapelit ojan vastakkaisessa reunassa, loogisesti samalla tavalla koko verkon alueella. Tämä siksi että jos vesijohto joudutaan jostain syystä kaivamaan esiin, niin riski kaapelien katkaisemiseen tässä yhteydessä minimoituisi. Jakeluverkon perusperiaate on, paitsi aikaisemmin mainittu yhden aktiivilaitetilan periaate koko verkolle, myös se, että kiinteistökaapelit vedetään jokaiselle kiinteistölle lähimmältä jatkoskaivolta. Kuvassa 3 on oikeassa reunassa kyseisen kaltainen jatkoskaivo.

10 Kuvassa 4 on toinen vaihtoehto, jatkoskaappi. Jatkoskaappeja käytetään lähinnä taajamaalueilla. Kuva 3: Jatkoskaivo LiljeNET-verkossa Liljendalissa (Lähde: LiljeNET) Jatkoskaivojen sijoittamisperiaate on Pölpänet-verkossa sellainen, että aktiivilaitetilasta jaetaan kullekin verkon osalle runkokaapeli, ja jokaista 20 potentiaalista liityntäkiinteistöä kohden sijoitetaan yksi jatkoskaivo. Kyseinen runkokaapeli menee jatkoskaivon kautta, ja kaivossa kaapelista otetaan 4 kappaletta 6 kuidun nippua erilleen, eli yhteensä 24 kuitua, joista 20 kytketään kiinteistöille meneviin kiinteistökaapeleihin. Kiinteistökaapelit ovat 6-kuituisia, joten oletuksena näistä 1 otetaan käyttöön. Kutakin jatkoskaivoa kohden jää siis 4 kuitua aktiivilaitetilalta reserviin, ja jokaisella kiinteistökaapeliyhteydellä on 5 kuitua reservissä mahdollista myöhempää käyttöä varten.

11 Kuva 4: Jatkoskaappi (Lähde LiljeNet) Verkkosuunnitelma on toteutettu Keypro Oy:n toteuttamalla KeyCom-ohjelmistolla, jonka karttapohjiin ladattiin ensin vesijohtojen sijaintitiedot. Markkinoilla on useita muitakin suunnitteluohjelmistoja, tähän hankkeeseen valittiin kyseinen toteutus. On erittäin tärkeää, että verkko suunnitellaan alusta saakka tähän tarkoitukseen tehdyllä työkalulla. Tällöin dokumentaatioon ynnä muuhun liittyvät asiat tulevat hoidetuksi hallitusti, ja toteutusvaiheessa tarvittavat kilpailutus- ym. dokumentit voidaan laatia helposti, joissakin tapauksis-

12 sa jopa automaattisesti. Keskitetyn tietokannan käyttäminen dokumentaatiossa aikaansaa myös sen, että erilaiset yksityiskohdat ja mahdolliset muutokset ovat aina ajan tasalla. Verkkosuunnittelutyökalut myös helpottavat myöhempää ylläpitoa merkittävästi, ja on selkeä osoitus verkon suunnittelun ja toteutuksen johdonmukaisuudesta ja korkeasta tasosta. Verkkosuunnitelman voi mieltää eräänlaiseksi viestikapulaksi, suunnittelija suunnittelee verkon perusteet, kaapeloinnit ja kytkennät ja niin edelleen, ja sen jälkeen varsinainen toteuttaja ottaa toteutusvastuun. Tällöin sopivalla työkalulla tehty suunnitelma sopii erityisen hyvin tähän toimintamalliin, ja näin on tarkoitus tehdä myös Pölpänet-hankkeessa. Toteutusvaiheessa tulee eteen lukematon määrä erilaisia kysymyksiä ja ongelmia, joiden ratkaisemiseen asianmukainen dokumentaatiojärjestelmä antaa tarvittavaa taustatukea varsin huomattavasti. 3.2 Rahoitusmallit Alueellisen seutuverkon rakentamisessa kaikkein oleellisin tekijä menestyksen kannalta on oikeanlaisen rahoituskokonaisuuden rakentaminen. Riittävällä ja pitkäaikaisella rahoituksella on keskeinen vaikutus hankkeen menestyksekkääseen toteutumiseen. Liikenneja Viestintäministeriön Laajakaista-2015 hankkeen pilottien yhteydessä yksi keskeinen tekijä korkean liittymisprosentin muodostumiselle on ollut kohtuullinen hintataso, ja liittymien tasahintaisuus riippumatta etäisyydestä runkolinjasta. Tämän yhtälön toteutuminen on mahdollista ainoastaan jos on käytettävissä riittävästi pitkäaikaista ja kohtuuhintaista rahoitusta, ja että paikkakunnalle saadaan näillä edellytyksillä muodostettua riittävän laaja kysyntä. Seuraavassa on listattu erilaisia rahoitusmalleja ja niiden hyviä ja huonoja puolia, sekä ehdotetaan muodostettavalle verkolle alustavasti eri rahoitusmalleista muodostuvaa kokonaisratkaisua Verkko-osuuskunta Historiallisesti Suomen puhelinverkko muodostui varsin suurelta osin lukuisien paikallisten puhelinosuuskuntien rakentamista alueellisista verkoista, joiden tarkoitus oli pyörittää puhelintoimintaa ilman varsinaista voitontavoittelua mahdollistaen liittyjille kohtuullisin kustannuksin hyvälaatuiset palvelut. Autonomian aikana lukuisien osuuskuntien mallilla

13 tehtiin myös käytännössä mahdottomaksi viranomaisten kyky kontrolloida koko hajanaista telesektoria, mikä myös katsottiin suomalaisten kannalta hyvinkin oleelliseksi ja positiiviseksi tekijäksi. Teletoiminnassa oli myös itsenäistymisen jälkeen valtion monopoliasemassa ollut posti ja lennätinlaitos, joka monopolisoi itselleen kaukopuhelut ja ulkomaanpuhelut, sekä hoiti paikallistoiminnan valtion omistamissa verkoissa lähinnä siellä, minne osuuskuntarakentaminen ei ollut käytännössä mahdollista. Tätä historiallista perspektiiviä vasten peilaten ei itse peruslähtökohdissa ole yksittäisen tilaajan kannalta tapahtunut juurikaan muutoksia, loppukäyttäjä haluaa hyvälaatuiset ja kohtuuhintaiset palvelut myös tulevaisuudessa, ja haluaa taata kilpailumahdollisuuksien olemassaolon näiden vaatimusten täyttämiseksi. Teletoiminta on perinteisesti ollut myös huomattavan pääomavaltaista, johtuen puhelinkeskusten ja verkkolaitteiden suunnittelun, valmistuksen, käyttöönoton ja operoinnin monimutkaisuudesta ja erikoisosaamisen tarpeesta perinteisissä tietoliikenneverkoissa. Tekniikan kehittyessä ja eri verkkolaitteiden sisältämän älykkyyden kasvaessa (ns plug-andplay ominaisuuksien myötä, laite konfiguroi itsensä automaattisesti ja alkaa toimia kun siihen laittaa virrat päälle), sekä etenkin Internet-teknologian kehityksen myötä tähän tilanteeseen on muodostumassa huomattava muutos. Oleellinen tämän muutoksen hyödyntämisen este esimerkiksi alueverkkojen potentiaalisten rakentajaehdokkaiden keskuudessa on tiedon ja uskalluksen puute, jota osaltaan tällä raportilla pyritään hälventämään. Myös viranomaisvaatimuksien täyttäminen tulee pitää jatkossakin mielessä, mutta ne eivät ole pienillekään toimijoille ylipääsemättömiä haasteita. Tästä on osoituksena useat maahamme menestyksekkäästi paikallisin voimin rakennetut alueverkot. Liikenne- ja Viestintäministeriön Laajakaista-2015 hankkeessa on toteuttajina useita osuuskuntia. Tällä varsin pitkällä johdannolla oli tarkoitus antaa lukijalle yleiskuva teletoiminnan perinteistä ja minkälaisia karikoita ja mahdollisuuksia olisi odotettavissa jos toiminnan rahoitusmuodoksi haluttaisiin osuuskunta. Huomattakoon että osuuskuntaperiaatteella on maassamme hoidettu huomattavassa mittakaavassa ja pitkään menestyksekästä puhelinliikennöintiä.

14 Alueverkkotoimintaan osuuskuntamalli soveltuu oikein järjestettynä varsin hyvin, ehkä suurimpana ongelmana on toiminnan alkuvaiheessa pääomien puute toiminnan käynnistämiseen, ja hallinnointimielessä riittävän läpinäkyvyyden takaaminen. Alkuvaiheen pääoman puutetta voidaan korjata hankkimalla jäseniä mahdollisimman kattavasti osuuskuntaan pienellä aloitusmaksulla (esimerkiksi 100,- ), ja hankkimalla aloitusvaiheen tueksi mahdollisesti ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi lainan tai avustuksien muodossa. Liikenne- ja Viestintäministeriön Laajakaista hankkeessa on keskusteluiden myötä tullut esiin institutionaalisten sijoittajien mahdollinen osallistuminen verkkojen rahoitukseen. Tällöin ehdottomana edellytyksenä on uskottavan ja realistisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen, ja tähän liittyen LVM onkin käynnistänyt hankkeen jossa tällaiselle toimenpiteelle laaditaan toteutuksen mahdollistamiseksi verkkojen rakentajille opas liiketoimintasuunnitelman laatimiseksi. Verkko-osuuskunnan liittymismaksuun voidaan sisällyttää myös takaus sille, että kiinteistölle on varattuna kuituyhteys lähimmältä aktiivilaitteelta (kyläkytkimeltä tms.). Tällöin hinta voidaan asettaa hieman suuremmaksi kuin edellä mainittu, esimerkiksi luokkaa 350, ,- euroa. Tällainen hintataso vastaa paremmin muodostuvia kustannuksia. Jotta osakkuuden täysimääräinen suorittaminen ei muodostuisi liittymistä rajoittavaksi tekijäksi, on syytä harkita liittymissumman jakamista pidemmälle ajanjaksolle. Esimerkkinä eräässä alueverkossa on osuusmaksu ollut 100,-, liittymismaksun alkuosa 500,-, ja loppuosaa suoritetaan 300,- vuodessa, tai kunnes kokonaisliittymismaksu on tiedossa, jolloin voidaan suorittaa loppumaksu kertasuorituksena. Myös kunta voi osallistua liityntähinnan kohtuullistamiseen, näin on tapahtunut yhdessä Laajakaista-2015 hankkeen pilotissa, ja kyseisen hankkeen päävaiheessa on samansuuntaisia tapauksia. Osuuskuntaa muodostettaessa tulee myös kartoittaa langattomilla teknologioilla liittyvät tilaajat ja heidän mahdollisen liittymismaksunsa suuruus, ja odotettavissa olevat tulot langattomasta liikennöinnistä. Myös langattomien tilaajien verkkovierailuista ja liikennöintimaksuista saattaa tulevaisuudessa olla muodostumassa tuloja ja kustannuksia.

15 Myös odotettavissa olevat muut tulolähteet, esimerkiksi runkoyhteyksien vuokrauksesta saatavat tulot ja niiden vaikutus rahoitustarpeeseen. Käyttö- ja ylläpitokustannukset tulee myös huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Verkkoyhtiö Yksi rahoitusmallivaihtoehto on hankkia riittävä pääoma, ja perustaa verkkoa rakentamaan ja toimintaa ylläpitämään osakeyhtiö. Osakkaina on tässä tapauksessa sijoittajia panoksiensa mukaan, ja äänivalta hallituksessa päätöksiä tehtäessä sen mukaisesti soveltuvien lakien mukaisesti. Tämän vaihtoehdon toteutuminen vaatii melkoisen selkeän kannattavuuskehityksen varmistamista verkon valmistuttua, ja tulovirran varmistamista eri keinoin, esimerkiksi esisopimuksin joidenkin suurten asiakasryhmittymien kanssa. Myös operaattorit ovat varteenotettava taho etsittäessä osakkaita perustettavaan yhtiöön. Tämän vaihtoehdon kielteisin piirre on, että loppukäyttäjän kannalta läpinäkyvyys käyttömaksujen ja verkon rakentamisen ja ylläpidon kustannusten välillä on osuuskuntavaihtoehtoon nähden varsin vähäistä, jollei liittyjä satu olemaan toimivaan johtoon kuuluva. Myös jos verkon liiketoiminta onnistuu kasvamaan riittävän suureksi, tulee ystävällisten tai vihamielisten nurkanvaltauksien ja/tai kaappausten todennäköisyys kasvamaan. Tosin tulee harkita myös sitä vaihtoehtoa, että yhtiö on vain yksi tapa nopeuttaa kuituverkon rakentamista alueelle, ja osakkaat ottavat taloudellisen riskin sijoituksensa mukaan, sijoitetun pääoman tuotto sitten selviää kun verkkoyhtiö myydään esimerkiksi paikalliselle operaattorille. Verkon ja palveluiden erillään pitämisen, ja kilpailun ylläpitämisen kannalta tämä vaihtoehto on loppukäyttäjien näkökulmasta katsottuna myös huomattavasti osuuskuntavaihtoehtoa heikompi.

16 Kunnallinen/alueellinen rahoitusmalli Tässä rahoitusmallissa alueen kunnat, elinkeinoelämä sekä mahdollisesti institutionaaliset sijoittajatahot yhteistyössä rahoittavat hankkeen, tällaisen kaltainen hanke on ollut esimerkiksi Suupohjan Seutuverkko, Keskeinen tekijä tämänkaltaisen rahoituksen muodostumiselle, on Sisäasiainministeriön laajakaistainvestointien rahoitusperiaatteista julkaiseman muistion (ks viitteen [7] loppuosa, itse alkuperäinen muistio ei ole julkisesti saatavilla) mukaan se, että keskeinen vaatimus valinnalle on kaupallisen tarjonnan puuttuminen alueelta Elinkaarimalli Lasketaan teoreettinen elinkaari verkolle, esimerkiksi vuotta, ja tämän ajan tulo- ja menoarvio. Tarvittavien lainojen takaus tapahtuisi tälle elinkaarelle, ja verkkomaksuissa perittäisiin loppukäyttäjiltä paitsi verkon kehitys-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset, myös lainojen lyhennys- ja hoitokulut. Takaajana voisi olla esimerkiksi kunta, tai joku sijoittajataho (kuten institutionaaliset sijoittajat, keskusteluja asiasta käydään parhaillaan Laajakaista-2015 hankkeen yhteydessä), ja lainan vakuutena takaajalle voitaisiin käyttää esimerkiksi alueverkon infrastruktuuria tai sen osia. Tässä vaihtoehdossa on hyvä puoli se, että kaikki osuuskunnan edut ovat täysimääräisinä mukana, onhan lopputavoitteena liittyjien omistama verkko, mutta kustannusten muodostuminen jaottuu pidemmälle ajalle. Myös verkon rakentamiseen etenkin alkuvaiheessa tarvittavat pääomat ovat heti käytössä, eikä kassakriisin uhka ole estämässä verkon rakentamisen asianmukaista toteutumista. Tämän vaihtoehdon kannalta oleellinen tekijä on, että myös takaaja tulee hyötymään järjestelystä, ja kuntavaihtoehdossa näinhän tulee tapahtumaan kehittyneiden tietoliikennepalveluiden tullessa varsin pienin ponnistuksin kuntalaisten käyttöön Hybridimalli Suositeltava malli muodostettavalle alueverkolle olisi tämän raportin kirjoittajan havaintojen mukaan tehdä verkkoa rakentamaan ja hallinnoimaan osuuskunta. Osuuskunnan rahoittamiseksi olisi suositeltavaa mahdollisimman nopeasti jakaa tietoa tulevan verkon

17 alueelle. Tiedotuksen kohteena on vesihankkeitten alueella sijaitsevien asutuskiinteistöjen, ja myös potentiaalisten loma-asutuskiinteistöjen omistajat ja tiedotettavina asioina muun muassa yksityiskohtaista lisätietoa alueverkosta ja sen eduista ja kustannusarvioista, ja näillä edellytyksillä pyrkiä hankkimaan osuuskunnalle liittyjiä ja periä heiltä osuusmaksuja. Samaten tulisi käynnistää neuvottelut pitkäaikaisen rahoituksen järjestämiseksi, tässä olisi ensin syytä aloittaa keskustelemalla vesihankkeen alueella sijaitsevien kuntien edustajien kanssa, ja tämän jälkeen lähestyä institutionaalisia sijoittajatahoja, mutta joka tapauksessa tarvitaan uskottava liiketoimintasuunnitelma ja mahdollisimman laaja kysyntä ja sitoutuminen hankkeeseen. Myös tulorahoituksen kartoittaminen verkon valmistuttua olisi syytä aloittaa hyvissä ajoin, esimerkiksi verkon alueella toimivien potentiaalisten suurasiakkaiden kanssa on hyvä käydä keskusteluja mahdollisista asiakkaan tarpeista ja miten alueverkko voisi niissä olla hyödyksi. Samaten runkoverkkoyhteyksien ja suojaputkien vuokraamisesta on syytä aloittaa keskustelut. Muiden alueverkkojen kokemusten perusteella on syytä kartoittaa alueverkon toiminta-alueella sijaitsevien koulujen liittämisestä alueverkkoon, ja mahdollisista opetusministeriön tuista tätä tarkoitusta varten. Myös kattava kartoitus muista mahdollisista tukimahdollisuuksista on syytä tehdä hyvissä ajoin. 3.3 Liiketoimintasuunnitelma Jotta verkon rakentamiseen olisi mahdollista saada ulkoista pitkäkestoista rahoitusta lainojen ja takauksien muodossa mm institutionaalisilta sijoittajilta, tulee verkolle olla tehtynä uskottava liiketoimintasuunnitelma. Tässä kappaleessa on tarkasteltu mitä elementtejä tällaisen liiketoimintasuunnitelman tulee pitää sisällään Toimiala-analyysi Tässä kappaleessa tarkastellaan toimialan kehitystä, trendejä ja kilpailijoita sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Myös kansainvälinen kehitys ja mahdolliset EU-tason kehityshankkeet tulee huomioida. LVM:n Laajakaista hankkeessa on saatu huomattavasti kokemuksia haja-asutusalueitten verkkojen rakentamisen haasteista ja mahdollisuuksista, ja näiden hyödyntäminen on erityisen suositeltavaa. Keskeiset kokemukset

18 menestyksekkäistä verkkohankkeista pilottihankkeitten osalta edellä mainitussa voidaan kiteyttää siten, että hyvin toteutuneissa hankkeissa on kysyntäkartoitus ja markkinointi tehty hyvissä ajoin ja riittävällä resursoinnilla, ja että loppukäyttäjien investoinnit on pidetty kohtuullisella tasolla tasahintaisesti. Tämän toteuttaminen vaatii pitkäkestoista ja riittävää rahoitusta sillä investointi on varsin huomattava ja toteutuu rakentamisvaiheessa. Erityisen ongelmalliseksi on Laajakaista-2015 hankkeessa todettu metrihintaiseen laskutukseen perustuvat liityntähinnoittelut, sillä liityntäkustannukset muodostuvat tällaisessa tilanteessa jo hyvinkin pienillä etäisyyksillä runkokaapelin yhteydessä sijaitsevista liityntäpisteistä varsin mittaviksi liittyvää kiinteistöä kohden. Esimerkiksi mikäli metrihinta on 7,- /m 150 metrin ylittävälle osuudelle, saadaan 2 kilometrin päässä runkolinjasta pelkästään näin lasketulle osuudelle hinnaksi ,-. Käytännössä Laajakaista-2015 hankkeessa on kokemuksien perusteella todettu haasteelliseksi, mikäli liityntäkustannus ylittää kipurajaksi koetun 2000,- euron tason. Pölpänet-hankkeessa onkin tavoitteena pitää liityntäkustannukset mahdollisimman kohtuullisina ja näin ollen saada liityntäkiinnostuksen mahdollisimman korkealle tasolla verkon rakentamisen yhteydessä. Tavoitetasona jatkokeskusteluiden liikkeelle saamiseksi positiivisessa hengessä voisi pitää psykologisesti kohtuullista 1000,- liityntähintaa, ja mikäli kysyntä tulee riittäväksi ja rahoitusinstrumentit tämän teoreettiselle mahdollistamiselle löytyvät, katsoa sitten tarkemmin tilannetta ja pyytää liittyjiltä lopulliset sitovat sopimukset Tuotanto Tässä kappaleessa kuvataan verkon rakentamisen sekä ylläpidon palveluprosesseja, sekä verkkoon tuotettavien palveluiden provisionti sekä hallinta. Tarkoituksena on verkon rakentamisen jälkeen pitää organisaatio mahdollisimman ohuena, kuitenkin palvelutasoa vaarantamatta. Kuten tämän raportin liitteinä olevista materiaaliraporteista voidaan nähdä, muodostuvat viimeisen mailin liityntäkaapelien pituudet varsin huomattaviksi. Liityntäkaivoja on verkossa yli 40 kappaletta, ja kussakin niistä on liityntäverkkoa jopa 20 kilometriä. Tämän lisäksi tulee runkokaapelit joita edellä mainituissa materiaaliraporteissa ei ole nähtävissä. Näistä tulee yhteensä vähintään noin 50 kilometriä, ja riippuen miten korkeaksi liityntätiheys saadaan muodostettua, tämä arvio saattaa ylittyä huomattavasti. Samoin liityntätiheys vaikuttaa laitetilaan sijoitettavien aktiivilaitteitten määrää ja ominai-

19 suuksia. Verkko tullaan rakentamaan lähtöolettamuksella että kaapelia vedetään avoinna oleviin kaivantoihin porvoon mitalla, ja että kaapelit hitsataan kerralla valmiiksi liityntäkaivoissa ja aktiivilaitetiloissa. Tuotantokustannuksiin verkon rakentamisen yhteydessä vaikuttaa myös talkoohengen muodostuminen. Talkootyön osuus itse verkon rakentamisessa ja kaapeleiden vedossa on ollut suurena kustannuksia kohtuullistavana tekijänä esimerkkinä käytetyssä LiljeNET-hankkeessa, ja yksi keskeinen tekijä on verkkorakentamisesta aiheutuvien lisäkustannusten jyvittäminen verkkohankkeen ja vesihuoltohankkeen kesken. Nämä kaikki tulee sopia ja mieluiten kirjallisesti hankkeitten kesken. Sama koskee maankäyttöön liittyviä kysymyksiä ja sopimuksia. Kuva 5: Talkoohenkeä Liljendalin verkkohankkeessa, kalustossa löytyy (Lähde LiljeNET) Markkinointi Mikään verkkohanke ei voi toteutua ilman riittävää kysyntää, ja vielä tärkeämmäksi kysynnän muodostuminen tulee hankkeessa, jossa huomattava osuus rakentamisesta perus-

20 tuu talkootyön käyttöön. Tämä on aivan keskeinen asia ja mikäli kysyntä ei muodostu riittäväksi, hanketta ei toteuteta. Markkinointia on tarkoitus tehdä monikanavaisesti paikallismedian kautta, kylätilaisuuksissa, suoramarkkinoinnilla resurssien mukaan ja hyödyntämällä vesihuoltohankkeen eri tilaisuuksia ja viestintäkanavia. Kiinteistökohtainen markkinointi on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi muissa hankkeissa, mutta on samalla myös erittäin työllistävää. Markkinoinnin menestyksekkyyteen vaikuttaa olennaisesti onnistuneen ja kohtuullisehtoisen rahoituksen muodostuminen, ja riittävän vakuuttavan lisäarvon muodostumisen todentaminen alueen kiinteistöjen omistajille, jotta liittymien lukumäärä saadaan alun alkaen kestävälle tasolle Organisaatio Yhtiömuoto on osuuskunta, ja tässä kappaleessa kuvataan osuuskunnan hallituksen kokoonpano, avainhenkilöt ja sijaiset sekä rakennusaikaisen hankkeen kokoonpano sekä vastuualueet. Keskeisiä kysymyksiä on mm. maankäyttösopimusten laatiminen, liityntäsopimusten ja hintojen määrittely eri kohderyhmille: heti liittyvät, liityntävarauksen tekeville kiinteistöille, jälkiliittyjille, käytetäänkö tasahinnoittelua vaiko liityntäkaapelin pituuteen perustuvaa hinnoittelua jne. Taloushallinto laskutuksineen ja reskontra sekä kirjanpito ja tilintarkastukset tulee olla hoidettu ammattimaisesti. Pääsääntöisesti kaikki asiat tulee sopia kirjallisesti periaatteella: Luottamus hyvä, kontrolli paras. Organisaation toimintaedellytykset tulee taata sekä resurssien osalta että yhteistyötahojen sitoutumisin. Vesihankkeen kanssa tapahtuva yhteistyö tulee olla kitkatonta, ja tämä tulee varmistaa sitovin sopimuksin puolin ja toisin. Organisaatio on syytä pitää mahdollisimman matalana ja varmistua eri osapuolien sitoutumisesta hankkeeseen Riskianalyysi Riskianalyysissä tulee tehdä kattava SWOT-analyysi hankkeen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Tähän tulee riittävässä määrin ottaa huomioon myös mahdollisten riskien toteutuessa korjaavien toimenpiteiden aiheuttamat vaatimukset. Osuuskunnan hallituksella on toimintaa käynnistettäessä keskeinen rooli tämän vaiheen tekemisessä.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Pientalonrakentajan tietoliikenneopas. Yleistä Ohjeita hankintaan Rakentajan muistilista Yhteystiedot

Pientalonrakentajan tietoliikenneopas. Yleistä Ohjeita hankintaan Rakentajan muistilista Yhteystiedot Pientalonrakentajan tietoliikenneopas Yleistä Ohjeita hankintaan Rakentajan muistilista Yhteystiedot MIKSI KUITULIITTYMÄ? IPP:n kuituliittymä on kuluttajille suunnattu kiinteähintainen liityntä nykyaikaiseen

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Keski-Suomi 3.10.2011

Keski-Suomi 3.10.2011 Keski-Suomi Keski-Suomi, miksi Kuuskaista tarjosi? Samanlainen tilanne kuin Kuusiokunnissa 2000-luvun alussa => 10 vuoden kokemus Suuri kokonaisuus säästää kustannuksia Yhteisrakentaminen Suurempi asiakasmassa

Lisätiedot

Vesiosuuskunta Kimmo Leveelahti, Linnarauniontien VOK. www.linnanrauniontie.fi

Vesiosuuskunta Kimmo Leveelahti, Linnarauniontien VOK. www.linnanrauniontie.fi Vesiosuuskunta Kimmo Leveelahti, Linnarauniontien VOK www.linnanrauniontie.fi Vesiosuuskunta Osakkaidensa omistama vesihuoltoyhtiö Rakentaa vesi- ja viemäriverkoston sekä mahdollisesti valokuituverkon

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenlinnan Hauhon laajakaistahanke,

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Komperon vesiosuuskunta Liperin kunnassa

Komperon vesiosuuskunta Liperin kunnassa Putkeen menee! hanke ALOITUSSEMINAARI 16.3.2012 P-K:n aikuisopisto Viemärin ja laajakaistan yhteisrakentaminen -case Kompero -Kuituverkon hyödyntäminen vesi- ja viemäriverkon valvonnassa Verkonvalvonta

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

1(5) OHJE PIENTALON RAKENTAJALLE PIENTALON KUITULIITTYMÄ

1(5) OHJE PIENTALON RAKENTAJALLE PIENTALON KUITULIITTYMÄ 1(5) PIENTALON KUITULIITTYMÄ YLEISTÄ Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n (Myöhemmin PHPOY) kuituliittymä on kuluttajille suunnattu kiinteähintainen liityntä nykyaikaiseen optiseen kuituverkkoon. Kuituverkon kautta

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00 Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Saimaan Kuitu Oy toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen Asia: HE 116/2015 vp Hallituksen

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Tukihakemus tukikelpoiselle alueelle

Tukihakemus tukikelpoiselle alueelle Emäsalon laajakaista 2015 hanke Tukihakemus tukikelpoiselle alueelle Osuuskunta EmsaloNet Porvoo LIITE 1 Viestintäverkon tekninen toteutus Hankkeen rakennusperiaate: Hanke perustuu passiivitekniikkaan

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Teliasonera/Seppo Kuusisto /Relation/Identifier 0.1 Draft Äänekoski 2013 rakennetut ja 2014 rakennettavat rungot 50 % Vuonna 2014 rakennettava osuus liittymiä tarjotaan

Lisätiedot

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Jouni Honkanen 3.2.2015 Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Perustaja ja pääomistaja Tampereen kaupunki Kaupungin omistusosuus tällä hetkellä noin 60 % Omistus siirtyy vähitellen

Lisätiedot

Laajakaistat markkinalähtöisesti

Laajakaistat markkinalähtöisesti Laajakaistat markkinalähtöisesti Teleyhtiön näkemys Matti Makkonen Toimitusjohtaja Anvia Oyj Anvia Oyj - entinen Vaasan läänin puhelin (VLP) Liikevaihto 2009 104 M Suomen 4. suurin teleoperaattori Johtava

Lisätiedot

Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani

Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Yhtiön perustamisprosessi 2010 Savon Kuituverkko Oy Yhtiö perustettiin 26.10.2010

Lisätiedot

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Seuraavassa konkretisoidaan palvelualuetarkkuudella toiminnallista vastuunjakoa toimittajan ja tilaajan välillä. 1. HelpDesk-palvelu Tietopalveluiden tuottama käyttäjätuki

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 20.9.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 20.9.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 20.9.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta EmsaloNet Porvoo, Emäsalo Hanke-ehdotuksen

Lisätiedot

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry:n jätevesiseminaari 23.3.2015 Vesa Arvonen Rakentaminen 1/4 Alustava

Lisätiedot

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna NETPLAZA Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden Suomen Seutuverkot ry syysseminaari Tommi Linna Netplaza Oy Perustettu 1996 Työntekijöiden omistama, yli 20 työntekijää Liikevaihto 2014:

Lisätiedot

Taipalsaaren valokaapeliverkon ohjeita. Ohjeita valokaapelin viennistä kiinteistöjen sisälle ja kiinteistöjen sisäpäätelaitteet

Taipalsaaren valokaapeliverkon ohjeita. Ohjeita valokaapelin viennistä kiinteistöjen sisälle ja kiinteistöjen sisäpäätelaitteet Taipalsaaren valokaapeliverkon ohjeita Ohjeita valokaapelin viennistä kiinteistöjen sisälle ja kiinteistöjen sisäpäätelaitteet Palveluiden tuottajat VALOKUITUVERKON RAKENNE Internet/ operaattorien valokuituverkot

Lisätiedot

Teleoperaattorin näkökulma ja yhteistyön haasteet

Teleoperaattorin näkökulma ja yhteistyön haasteet Teleoperaattorin näkökulma ja yhteistyön haasteet Tomi Heikkilä TeliaSonera, Radio Network Planning Finland Sisäkuuluvuushaasteet Viime vuosina muuttuneet rakennusmääräykset ovat tuoneet matkapuhelinverkossa

Lisätiedot

LAITEPAIKKA- HINNASTO

LAITEPAIKKA- HINNASTO 1 OPERAATTORIHINNASTO LAITEPAIKKA- HINNASTO Hinnasto sisältää Ikaalisten- Parkanon Puhelin Osakeyhtiön vahvistamat laitepaikkahinnat Operaattorihinnaston yleiset ehdot Voimassa 1.1. 2013 lukien 1. Oikeus

Lisätiedot

TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G

TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA510v3 (c) ADSL 3G/4G Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta

Lisätiedot

Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä

Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Sivu 1/5 Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Laskelma HomePNA-tekniikkaa hyödyntävästä kiinteästä laajakaistaisesta internet-ratkaisusta taloyhtiöille. Ympäristönä voi olla erityyppiset

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Nurmin Vesihuolto-osuuskunta 2013

Nurmin Vesihuolto-osuuskunta 2013 Nurmin Vesihuolto-osuuskunta 2013 PERUSTETTU 1999 JÄSENIÄ 1.12.2012 191 KPL LIITTYMIÄ 104 KPL TOIMINTA VAPAAEHTOISPOHJAISTA OSK OSUUSMAKSU 84,09 VEDEN MYYNTI 2011 18 000 M 3 LIIKEVAIHTO 2011 63 000 LAINAT

Lisätiedot

Lapinkylän vesiosuuskunta

Lapinkylän vesiosuuskunta Lapinkylän vesiosuuskunta Lappbölevattenandelslag Vuosikokous 10.5.2011 1 Ensimmäinen toimintavuosi, 2010 Perustaminen 12.1.2010 Aiesopimus Kirkkonummen kunnan kanssa 5.2010 Toiminta-alueen rakennussuunnitelma

Lisätiedot

Tavoitteena 100 Megaa KASSANHALLINNAN NÄKÖKULMASTA

Tavoitteena 100 Megaa KASSANHALLINNAN NÄKÖKULMASTA Tavoitteena 100 Megaa KASSANHALLINNAN NÄKÖKULMASTA Tavoitteena edesauttaa valtiollisen laajakaistastrategian toteuttamista Taloudellisesti kestäviä seutuverkkoja Lisäarvo & osaaminen : - Toimialakokemusta

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

TeleWell TW-EA515 (b)

TeleWell TW-EA515 (b) TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun

Lisätiedot

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Valokuitu kirkkaasti paras kiinteistöyhteys Soneran Laajakaista- ja tv-palvelut VTS Tampere 25.11.2014 Jukka Harju Sisältö Miksi valokuituyhteys on kirkkaasti

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

Tervetuloa Avoimeen Kuituun!

Tervetuloa Avoimeen Kuituun! 23.12.2015 1 (6) Tervetuloa Avoimeen Kuituun! Kotisi on kytketty Avoimeen Kuituun ja pääset pian tilaamaan haluamiasi palveluja. Tämä opas kertoo sinulle, miten otat valokuituyhteyden käyttöön ja miten

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Liittymän vikadiagnosointi

Liittymän vikadiagnosointi Liittymän vikadiagnosointi Yleistä Kuitupohjaisen laajakaistaliittymän luotettavuus on korkealla tasolla, mutta silti joskus saattaa esiintyä häiriöitä liittymän tai siihen kytkettyjen laitteiden toiminnassa.

Lisätiedot

Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto

Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto Voimassa 1.1.2015 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (PSP) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille teleoperaattoreille

Lisätiedot

Pertun -kuitu. Etelä-Savon maakunnan laajakaistapilottihanke

Pertun -kuitu. Etelä-Savon maakunnan laajakaistapilottihanke Pertun -kuitu Etelä-Savon maakunnan laajakaistapilottihanke 4.2.2010 2 Luottamuksellinen Verkkoa rakennettiin Rakennettua kaapelireittiä Runkoreittiä 165 km Tilaajareittiä 68 km Asennettua kaapelia Runkokaapelia

Lisätiedot

Ritasjärven Vesiosuuskunta. Tiedotustilaisuus Päivölässä 14.1.2010 Jussi Airas

Ritasjärven Vesiosuuskunta. Tiedotustilaisuus Päivölässä 14.1.2010 Jussi Airas Ritasjärven Vesiosuuskunta Tiedotustilaisuus Päivölässä 14.1.2010 Jussi Airas Tilaisuuden ohjelma Avaus Osuuskunnan tilanne Rahoitustarve ja -malli Kysymyksiä ja keskustelua Osuuskunta tänään Osuuskunnassa

Lisätiedot

Lapinkylän vesiosuuskunta

Lapinkylän vesiosuuskunta Lapinkylän vesiosuuskunta Lappbölevattenandelslag Vuosikokous 10.5.2012 1 Toinen toimintavuosi, 2011 Ilmoitus Kirkkonummen kunnalle aiesopimuksen ehtojen täyttymisestä 2.2011 Rakennussuunnitelman edellyttämät

Lisätiedot

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005 1. Yleistä Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle vuosi 2005 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Toisaaalta osuuskunnan jo valmistuneilla alueilla

Lisätiedot

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa 24.5.2011 Esko Miikkulainen SSP Yhtiöt Oy Miksi tietoliikenne kuuluu liikenneseminaariin Liikenteen merkitys

Lisätiedot

Langaton Tampere yhteisötukiaseman liittäminen

Langaton Tampere yhteisötukiaseman liittäminen Sivu 1/7 Langaton Tampere yhteisötukiaseman liittäminen Tässä ohjeessa kerrotaan, miten rekisteröit tukiaseman Yrityksen Tunnistuspalveluun sekä miten teet tukiaseman asetukset. Ohje on tarkoitettu yhteisötukiaseman

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Yritystunnus. Liikemerkkiä tulee käyttää vain tässä ohjeistossa olevassa muodossaan, eikä merkin ja logon suhteita tai paikkaa saa muuttaa.

Yritystunnus. Liikemerkkiä tulee käyttää vain tässä ohjeistossa olevassa muodossaan, eikä merkin ja logon suhteita tai paikkaa saa muuttaa. Graafinen ohjeisto Yritystunnus Kymijoen Kyläkuidun yritystunnus koostuu kahdesta elementistä, Kymijoen Kyläkuitu -nimen logotyypistä (Myriad Pro Semibold), sekä nimen eteen sijoitettavasta kolmivärisestä

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

SUUNNITELMA-ASIAKIRJOJEN YHDENMUKAISTAMINEN. Projektin tilannekatsaus VESI KOHTUULLISESTI NAUTITTUNA ON TERVEELLISTÄ.

SUUNNITELMA-ASIAKIRJOJEN YHDENMUKAISTAMINEN. Projektin tilannekatsaus VESI KOHTUULLISESTI NAUTITTUNA ON TERVEELLISTÄ. SUUNNITELMA-ASIAKIRJOJEN YHDENMUKAISTAMINEN Projektin tilannekatsaus Matti Ojala Projektin tavoite - Projektin tavoitteena on laatia työkalu (tarkastuslista), jonka avulla vesihuollon suunnittelun eri

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK rakentamisaikaisen lainan takaus. Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK kirje 18.2.2014:

Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK rakentamisaikaisen lainan takaus. Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK kirje 18.2.2014: Kunnanhallitus 57 03.03.2014 Kunnanhallitus 95 24.03.2014 Kunnanvaltuusto 17 10.04.2014 Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK rakentamisaikaisen lainan takaus 372/02.03.06/2014 Kunnanhallitus 03.03.2014 57

Lisätiedot

Nexans seuraa kotiin saakka

Nexans seuraa kotiin saakka www.nexans.fi Kuitua kotiin kaivataan Nexans seuraa kotiin saakka Viime vuosina Nexans on ollut mukana rakentamassa infrastruktuuria uusia tiedonsiirtoväyliä varten mm. kaupunkiverkkojen muodossa. Nyt

Lisätiedot

VERKKOYHTIÖ JA OSUUSKUNTA KUITUVERKON VETURINA

VERKKOYHTIÖ JA OSUUSKUNTA KUITUVERKON VETURINA VERKKOYHTIÖ JA OSUUSKUNTA KUITUVERKON VETURINA 1 Ratkaisuna osakeyhtiö Osakkeenomistajista koostuva erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä. Osakkeenomistajat eivät vastaa yhtiön velvoitteista

Lisätiedot

TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013

TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Sivu 1/5 TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Blue Lake Communication Oy (myöhemmin BLC) tarjoaa toiselle teleyritykselle (myöhemmin Operaattoriasiakas) tuotteita ja palveluja HMV

Lisätiedot

Laajakaistaverkot. - avain tulevaisuuden palveluihin. professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu (TKK) Hannu.Kari@hut.

Laajakaistaverkot. - avain tulevaisuuden palveluihin. professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu (TKK) Hannu.Kari@hut. Laajakaistaverkot - avain tulevaisuuden palveluihin professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen (TKK) Hannu.Kari@hut.fi Hannu H. Kari/TKK/T/TKT Page 1/18 Internetin palvelut Perinteiset

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting. Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi Orbionin esittely Pohjoismainen, riippumaton, tietoliikennealan

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän suunnittelu ja hankinta

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän suunnittelu ja hankinta Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän suunnittelu ja hankinta Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi AGENDA 1. Orbion Consulting 2. Kohde, lähtötilanne

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

ESITYS SPV (Special Purpose Vehicle) YHTIÖN PERUSTAMISESTA Versson lomakeskuksen toteuttamiseksi

ESITYS SPV (Special Purpose Vehicle) YHTIÖN PERUSTAMISESTA Versson lomakeskuksen toteuttamiseksi ESITYS SPV (Special Purpose Vehicle) YHTIÖN PERUSTAMISESTA Versson lomakeskuksen toteuttamiseksi Taustaa Versson alue on Pyhtään kunnan omistama maa-alue Munapirtin saaressa. Alueen käyttöönottoa matkailullisesti

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen väliarviointi

Laajakaistahankkeen väliarviointi Laajakaistahankkeen väliarviointi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 100 megan laajakaistahanke Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: Kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

VALMISKAAPELITUOTTEET

VALMISKAAPELITUOTTEET VALMISKAAPELITUOTTEET Kuitu kotiin Laajakaistaverkot Orbis Oy - Valmiskaapelituotteet 2015 1 Orbiksen osaaminen Orbiksella on yli 25 vuoden kokemus valokuitutuotteiden valmistamisesta ja tuotteitamme käyttävät

Lisätiedot

Laajakaistaverkon rakentamisvaihtoehdoista ja Kristiinankaupungin verkkohankkeesta

Laajakaistaverkon rakentamisvaihtoehdoista ja Kristiinankaupungin verkkohankkeesta Laajakaistaverkon rakentamisvaihtoehdoista ja Kristiinankaupungin verkkohankkeesta Ulf Grindgärds Erikoissuunnittelija Pohjanmaan liitto Maaseudun laajakaistat seminaari 3.2.2011 Seinäjoki Onko ylipäätänsä

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 Vasteaika... 4 2.4 IP- osoitteet...

Lisätiedot

Kysymykset, vastaukset ja tarjouspyynnön tarkennukset

Kysymykset, vastaukset ja tarjouspyynnön tarkennukset 1 (8) Sauli Kleemola / SK 18.4.2016 Kysymykset, vastaukset ja tarjouspyynnön tarkennukset HUOM! Sisältää olennaisia tarjouspyynnön täsmennyksiä ja tarkennuksia. 1) G20: Yksittäisen WLAN-kontrollerin kapasiteetti

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot