Pölpänet-verkkosuunnitelmahanke loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pölpänet-verkkosuunnitelmahanke loppuraportti"

Transkriptio

1 Pölpänet-verkkosuunnitelmahanke loppuraportti Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy Reijo Salminen, 2011

2 - 2-1 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä Alueverkkohankkeen alustavat valmistelut Suunnittelun perusperiaatteet Rahoitusmallit Verkko-osuuskunta Verkkoyhtiö Kunnallinen/alueellinen rahoitusmalli Elinkaarimalli Hybridimalli Liiketoimintasuunnitelma Toimiala-analyysi Tuotanto Markkinointi Organisaatio Riskianalyysi Rahoitus Palveluiden tarjonta Nopeat Internet-yhteydet Puhelinpalvelut IP-TV Terveydenhuoltoon liittyvät palvelut Alueellinen viestintä Verkkoradio Yritysten logistiikan hallinta verkon avulla Etätyöskentelyn mahdollistavat järjestelyt alueverkossa Langattomat palvelut esimerkiksi mökkiläisille Langaton mobiiliverkko Video- ym. Etävalvontapalvelut

3 Verkon rakenne pääpiirteittäin, sen muunneltavuus ja laajennettavuus Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kustannusarvio, verkon rakentaminen ja käyttöönotto Valmisteluraportin laatiminen Päätös hankkeen jatkamisesta toteuttamisvaiheeseen Alueverkon toteuttaminen Verkon rakentaminen ja toimittajia Valokuitukaapeli Suojaputki Maahanlaskuun liittyvät toimenpiteet Kiinteistöjen asennustyöt Valokuitujen hitsaustyöt Aktiivilaitteiden tarvitsemat laitetilat Sähkönsyöttö ja sen varmistus Reitittimet/Kytkimet Mediamuuntimet Runkoverkkoyhteys Laitteiden asennustyöt Suunnittelutyöt Langattomien verkkoteknologioiden saumaton käyttö alueverkon kanssa WLAN Muut teknologiat Yhteistyö muiden alueverkkojen ja operaattoreiden kanssa Roamingsopimukset Verkon kapasiteetin myyminen/vuokraaminen Alueverkon ja kupariverkon yhteistyö Palveluiden muodostaminen verkkoon Alueverkon ansaintamallien suunnittelu Viranomaisvaatimusten huomioonottaminen verkon toteutuksessa Verkon luotettavuusanalyysi Verkon dokumentaation hallinta

4 - 4-5 Alueverkon käyttöönotto ja ylläpito Liitteet

5 - 5-2 Tiivistelmä Lahden ja sen itä- ja pohjoispuolella sijaitsevien lähikuntien alueella on suunnitteilla useita varsin mittavia vesi- ja viemärilinjojen rakennushankkeita. Tässä yhteydessä avautuu mahdollisuus selvittää olisiko realistista toteuttaa nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet kyseisten verkostojen piirissä ja välittömässä läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille. Tämä raportti on laadittu Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy:n Pölpänet verkkosuunnitelmahankkeen tuloksena ja tarkoituksena on ollut tuottaa myöhempää rakentamista tukeva suunnitelmakokonaisuus. Raportti on pyritty toteuttamaan niin, että myös muut vastaavanlaisten hankkeitten kanssa työskentelevät pystyisivät hyödyntämään tämän hankkeen tuloksia omissa hankkeissaan. Hanke on rahoitettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Suomen valtion ja alueen kuntien tuella. Keskeiset vesihuoltohankkeet tämän verkkosuunnitelman kannalta ovat seuraavat: 5 kunnan vesihuoltohanke: Lahti, Nastola, Hollola, Heinola, Asikkala Kumiantien vesihuoltohanke Kumia-Vuolenkoski vesihuoltohanke Näistä ensin mainittu on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Maa- ja Metsätalousministeriöstä keväällä 2011 ja hankkeen ensimmäinen vaihe siirtyy toteutukseen keväällä Tässä ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan runkovesijohto- ja viemärilinjasto välillä Hiekkanummi-Pyhäntaka/Kivijärven koulu. Vesihuollon jakeluverkoston suunnittelu Nastolan osalta on tarkoitus käynnistää lähiaikoina, tässä hankkeessa on käytetty olettamuksia jakeluverkoston linjojen sijoittumisen osalta. Myöhemmissä vaiheissa kyseinen vesihuoltohanke tullaan rakentamaan Heinlammi-Takkula suuntaan, sekä Vanaja/Mäkelä-Haikula-Vierumäki-Urajärvi suuntaan. Hanketta on toteuttamassa mainittujen kuntien tekniset toimet ja Lahti Aqua, sekä Hämeen ELY-keskus.

6 - 6 - Toinen hankkeista on Kumiantien vesihuoltohanke, jossa Kumiantien kyläinyhdistys on laadituttanut Kumiantien varrelle vesi- ja viemäriverkoston rakennesuunnitelman mukaan lukien sekä runko- että jakeluverkoston suunnittelun maaperätutkimuksineen. Suunniteltua verkostoa eteenpäin viemään on perustettu vesiosuuskunta Kumiantie. Osuuskuntaan on tällä hetkellä liittynyt noin 130 jäsentä. Hankkeen etenemisen kannalta keskeinen tekijä on listalla kolmantena mainitun hankkeen liikkeellelähtö, ja tällä hetkellä toiminta on keskittynyt valmisteluiden tekoon kyseisen hankkeen käynnistymistä odotellessa. Yhtenä mainituista valmisteluista on Ruuhijärven/Järvisten alueen jakeluverkoston rakennesuunnitelman laatiminen, jonka on toteuttanut Ruuhijärven kyläyhdistys ja se on juuri valmistunut. Pölpänet-hankkeessa on hyödynnetty kyseisen jakeluverkostosuunnitelman linjastoja tuoreeltaan. Vesiosuuskunta Kumiantie saattaa, mikäli osuuskunnan yleiskokous niin päättää, laajentaa toiminta-alueensa myös mainitun Ruuhijärven suunnitelman mukaisen jakeluverkoston osalle. Myöhemmin osuuskunta saattaa laajentua myös 5 kunnan hankkeen yhteyteen jakeluverkoston osalle ainakin Nastolan kunnan alueella. Kolmas hanke on muodostunut Iitin kunnan Vuolenkosken kylän vesihuoltotarpeista, ja selvitysten perusteella tarkoituksenmukaisin tapa ratkaista asia on yhdistää Vuolenkosken kylä Nastolan vesijohtoverkkoon runkolinjan kulkiessa reitistöä Vuolenkoski-Järvinen- Ruuhijärvi-Arrakka-Kumiantie-Pajulahti. Hanketta on toteuttamassa Nastolan ja Iitin kuntien tekniset toimet, sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Pajulahti-Arrakka yhteysvälin rakentaminen aloitetaan vuonna 2012 ja koko hanke toteutuisi pääasiassa aikana, jolloin myös yhteysväli Arrakka- Seesta on tarkoitus toteuttaa. Pölpänet-hankkeessa on laadittu suunnitelmat tietoliikenneverkon toteuttamiseksi kaikkien edellä mainittujen hankkeitten kanssa yhteisrakentamisella toteutettavaksi. Yhteisrakentamisella tarkoitetaan sitä, että kun vesihuoltohankkeessa ojat ovat auki, niin kaivantoon laitetaan samalla myös valokaapelit. Hankkeessa on tehty suunnitelmat edellä mainittujen vesihuoltohankkeitten oletetulla toiminta-alueella sijaitsevien olemassa olevien kiinteistöjen, sekä Nastolan osalta myös alueilla voimassa olevien yleiskaavojen mukaisten rakennuspaikkojen liittämiseksi verkkoon. Mainittuja yleiskaavoja ovat Luoteis-

7 - 7 - Nastolan osayleiskaava sekä Iso-Kukkasen, Salajärven ja Ruuhijärven rantayleiskaava. Suunnitelma ei ulotu Lahden kaupungin alueelle. Kaikkiaan kiinteistöjä suunnitelman piirissä on seuraavasti: Asikkala: 27 kiinteistöä Heinola: 22 kiinteistöä Hollola: 60 kiinteistöä Nastola: 896 kiinteistöä Yhteensä: 1005 kiinteistöä Iitin kunnan puolella tietoverkon suunnittelu ja mahdollinen rakentaminen tapahtuu Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun toimesta. 3 Alueverkkohankkeen alustavat valmistelut 3.1 Suunnittelun perusperiaatteet Verkon suunnittelussa on noudatettu seuraavia perusperiaatteita: Ylikunnallisten vesihuoltohankkeitten runkolinjojen yhteydessä kuidut sijoitetaan noin 1,5 metrin päähän vesijohdon runkolinjasta noin 70 cm syvyyteen erilliselle hyllylle, ja kaapelit sijoitetaan ilman suojaputkia. Tällä toteutuksella pyritään minimoimaan tärkeän vesihuollon runkoyhteyden mahdollisessa häiriötilanteessa tapahtuvasta korjaustyöstä tietoverkolle aiheutuvat riskit. Jakeluverkostossa taasen kaapelit on tarkoitus vetää lähimmältä kytkentäkaivolta kullekin kiinteistölle erikseen ja sijoittaa samaan syvyyteen kuin vesijohto- ja viemäriputket. Jakeluverkossa mahdollisessa vesihuollon häiriötilanteessa vaikutuksen alaisten kiinteistöjen lukumäärä on huomattavasti pienempi kuin runkoyhteystapauksessa, ja näin ollen korjaustoimenpiteissä on arvioitu että koordinointi vesi- ja verkkorakentamisen kesken häiriön korjaamiseksi on mahdollista kuitenkin kohtuullisilla häiriön korjaamisen vasteajoilla. Rakentamiskustannusten kannalta kyse on hyvin merkittävästä tekijästä. Rakentamisessa pyritään käyttämään paikallisin voimin

8 - 8 - tehtyä talkootyötä mahdollisimman paljon. Tällöin rakentaminen tapahtuisi pitkälti vastaavalla tavalla kuin on tehty Liljendalin LiljeNET-verkon rakentamisessa. Tämä rakentamistapa on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa rakentaa verkko valmiiksi. Suunnittelussa on otettu huomioon kaikki rakennetut kiinteistöt sekä olemassa olevissa yleiskaavoissa merkityt rakentamispaikat, joita ei ole vielä rakennettu. Kaapelit vedetään lähimpään soveltuvaan kohtaan maastossa ja liittyviin kiinteistöihin kaapelit vedetään rakentamisen yhteydessä kiinteistölle asti. Muissa tapauksissa maastoon jätetään riittävän mittainen kaapelikieppi odottamaan myöhempää liittämistä. Kuva 1: LiljeNET-verkon rakentamista Liljendalissa (Lähde: LiljeNET) Verkko on suunniteltu mahdollisimman passiiviseksi, aktiivilaitteet on keskitetty ainoastaan yhteen kohtaan verkossa, Arrakantie 1:een suunniteltuun laitetilaan. Tällöin verkon luotettavuus saadaan mahdollisimman korkeaksi, ja sähkönsyöttö, jäähdytys, lämmitys ja muut laitetilaan kohdentuvat kustannukset saadaan kohdennetuksi yhteen ainoaan kohtee-

9 - 9 - seen. Samoin ylläpito ja varaosahuolto ovat tehokkaasti toteutettavissa. Tämä lähestymistapa edistää myös palveluiden paikallistuottoa, koska kyseiseen tilaan voidaan keskittää myös paikalliset palvelimet, ja tarjota ulkopuolisille palveluntarjoajille laitetila palvelinten sijoittamiseksi. Kuva 2: LiljeNET-verkon rakentamista Liljendalissa (Lähde: LiljeNET) Kuvassa 2 on nähtävissä miten vesijohto, tosin tässä tapauksessa viemäriputki, ja valokaapelit sijoitetaan samaan syvyyteen. Toteutuksessa vesiputket on pyritty pitämään ojan toisessa reunassa, ja kaapelit ojan vastakkaisessa reunassa, loogisesti samalla tavalla koko verkon alueella. Tämä siksi että jos vesijohto joudutaan jostain syystä kaivamaan esiin, niin riski kaapelien katkaisemiseen tässä yhteydessä minimoituisi. Jakeluverkon perusperiaate on, paitsi aikaisemmin mainittu yhden aktiivilaitetilan periaate koko verkolle, myös se, että kiinteistökaapelit vedetään jokaiselle kiinteistölle lähimmältä jatkoskaivolta. Kuvassa 3 on oikeassa reunassa kyseisen kaltainen jatkoskaivo.

10 Kuvassa 4 on toinen vaihtoehto, jatkoskaappi. Jatkoskaappeja käytetään lähinnä taajamaalueilla. Kuva 3: Jatkoskaivo LiljeNET-verkossa Liljendalissa (Lähde: LiljeNET) Jatkoskaivojen sijoittamisperiaate on Pölpänet-verkossa sellainen, että aktiivilaitetilasta jaetaan kullekin verkon osalle runkokaapeli, ja jokaista 20 potentiaalista liityntäkiinteistöä kohden sijoitetaan yksi jatkoskaivo. Kyseinen runkokaapeli menee jatkoskaivon kautta, ja kaivossa kaapelista otetaan 4 kappaletta 6 kuidun nippua erilleen, eli yhteensä 24 kuitua, joista 20 kytketään kiinteistöille meneviin kiinteistökaapeleihin. Kiinteistökaapelit ovat 6-kuituisia, joten oletuksena näistä 1 otetaan käyttöön. Kutakin jatkoskaivoa kohden jää siis 4 kuitua aktiivilaitetilalta reserviin, ja jokaisella kiinteistökaapeliyhteydellä on 5 kuitua reservissä mahdollista myöhempää käyttöä varten.

11 Kuva 4: Jatkoskaappi (Lähde LiljeNet) Verkkosuunnitelma on toteutettu Keypro Oy:n toteuttamalla KeyCom-ohjelmistolla, jonka karttapohjiin ladattiin ensin vesijohtojen sijaintitiedot. Markkinoilla on useita muitakin suunnitteluohjelmistoja, tähän hankkeeseen valittiin kyseinen toteutus. On erittäin tärkeää, että verkko suunnitellaan alusta saakka tähän tarkoitukseen tehdyllä työkalulla. Tällöin dokumentaatioon ynnä muuhun liittyvät asiat tulevat hoidetuksi hallitusti, ja toteutusvaiheessa tarvittavat kilpailutus- ym. dokumentit voidaan laatia helposti, joissakin tapauksis-

12 sa jopa automaattisesti. Keskitetyn tietokannan käyttäminen dokumentaatiossa aikaansaa myös sen, että erilaiset yksityiskohdat ja mahdolliset muutokset ovat aina ajan tasalla. Verkkosuunnittelutyökalut myös helpottavat myöhempää ylläpitoa merkittävästi, ja on selkeä osoitus verkon suunnittelun ja toteutuksen johdonmukaisuudesta ja korkeasta tasosta. Verkkosuunnitelman voi mieltää eräänlaiseksi viestikapulaksi, suunnittelija suunnittelee verkon perusteet, kaapeloinnit ja kytkennät ja niin edelleen, ja sen jälkeen varsinainen toteuttaja ottaa toteutusvastuun. Tällöin sopivalla työkalulla tehty suunnitelma sopii erityisen hyvin tähän toimintamalliin, ja näin on tarkoitus tehdä myös Pölpänet-hankkeessa. Toteutusvaiheessa tulee eteen lukematon määrä erilaisia kysymyksiä ja ongelmia, joiden ratkaisemiseen asianmukainen dokumentaatiojärjestelmä antaa tarvittavaa taustatukea varsin huomattavasti. 3.2 Rahoitusmallit Alueellisen seutuverkon rakentamisessa kaikkein oleellisin tekijä menestyksen kannalta on oikeanlaisen rahoituskokonaisuuden rakentaminen. Riittävällä ja pitkäaikaisella rahoituksella on keskeinen vaikutus hankkeen menestyksekkääseen toteutumiseen. Liikenneja Viestintäministeriön Laajakaista-2015 hankkeen pilottien yhteydessä yksi keskeinen tekijä korkean liittymisprosentin muodostumiselle on ollut kohtuullinen hintataso, ja liittymien tasahintaisuus riippumatta etäisyydestä runkolinjasta. Tämän yhtälön toteutuminen on mahdollista ainoastaan jos on käytettävissä riittävästi pitkäaikaista ja kohtuuhintaista rahoitusta, ja että paikkakunnalle saadaan näillä edellytyksillä muodostettua riittävän laaja kysyntä. Seuraavassa on listattu erilaisia rahoitusmalleja ja niiden hyviä ja huonoja puolia, sekä ehdotetaan muodostettavalle verkolle alustavasti eri rahoitusmalleista muodostuvaa kokonaisratkaisua Verkko-osuuskunta Historiallisesti Suomen puhelinverkko muodostui varsin suurelta osin lukuisien paikallisten puhelinosuuskuntien rakentamista alueellisista verkoista, joiden tarkoitus oli pyörittää puhelintoimintaa ilman varsinaista voitontavoittelua mahdollistaen liittyjille kohtuullisin kustannuksin hyvälaatuiset palvelut. Autonomian aikana lukuisien osuuskuntien mallilla

13 tehtiin myös käytännössä mahdottomaksi viranomaisten kyky kontrolloida koko hajanaista telesektoria, mikä myös katsottiin suomalaisten kannalta hyvinkin oleelliseksi ja positiiviseksi tekijäksi. Teletoiminnassa oli myös itsenäistymisen jälkeen valtion monopoliasemassa ollut posti ja lennätinlaitos, joka monopolisoi itselleen kaukopuhelut ja ulkomaanpuhelut, sekä hoiti paikallistoiminnan valtion omistamissa verkoissa lähinnä siellä, minne osuuskuntarakentaminen ei ollut käytännössä mahdollista. Tätä historiallista perspektiiviä vasten peilaten ei itse peruslähtökohdissa ole yksittäisen tilaajan kannalta tapahtunut juurikaan muutoksia, loppukäyttäjä haluaa hyvälaatuiset ja kohtuuhintaiset palvelut myös tulevaisuudessa, ja haluaa taata kilpailumahdollisuuksien olemassaolon näiden vaatimusten täyttämiseksi. Teletoiminta on perinteisesti ollut myös huomattavan pääomavaltaista, johtuen puhelinkeskusten ja verkkolaitteiden suunnittelun, valmistuksen, käyttöönoton ja operoinnin monimutkaisuudesta ja erikoisosaamisen tarpeesta perinteisissä tietoliikenneverkoissa. Tekniikan kehittyessä ja eri verkkolaitteiden sisältämän älykkyyden kasvaessa (ns plug-andplay ominaisuuksien myötä, laite konfiguroi itsensä automaattisesti ja alkaa toimia kun siihen laittaa virrat päälle), sekä etenkin Internet-teknologian kehityksen myötä tähän tilanteeseen on muodostumassa huomattava muutos. Oleellinen tämän muutoksen hyödyntämisen este esimerkiksi alueverkkojen potentiaalisten rakentajaehdokkaiden keskuudessa on tiedon ja uskalluksen puute, jota osaltaan tällä raportilla pyritään hälventämään. Myös viranomaisvaatimuksien täyttäminen tulee pitää jatkossakin mielessä, mutta ne eivät ole pienillekään toimijoille ylipääsemättömiä haasteita. Tästä on osoituksena useat maahamme menestyksekkäästi paikallisin voimin rakennetut alueverkot. Liikenne- ja Viestintäministeriön Laajakaista-2015 hankkeessa on toteuttajina useita osuuskuntia. Tällä varsin pitkällä johdannolla oli tarkoitus antaa lukijalle yleiskuva teletoiminnan perinteistä ja minkälaisia karikoita ja mahdollisuuksia olisi odotettavissa jos toiminnan rahoitusmuodoksi haluttaisiin osuuskunta. Huomattakoon että osuuskuntaperiaatteella on maassamme hoidettu huomattavassa mittakaavassa ja pitkään menestyksekästä puhelinliikennöintiä.

14 Alueverkkotoimintaan osuuskuntamalli soveltuu oikein järjestettynä varsin hyvin, ehkä suurimpana ongelmana on toiminnan alkuvaiheessa pääomien puute toiminnan käynnistämiseen, ja hallinnointimielessä riittävän läpinäkyvyyden takaaminen. Alkuvaiheen pääoman puutetta voidaan korjata hankkimalla jäseniä mahdollisimman kattavasti osuuskuntaan pienellä aloitusmaksulla (esimerkiksi 100,- ), ja hankkimalla aloitusvaiheen tueksi mahdollisesti ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi lainan tai avustuksien muodossa. Liikenne- ja Viestintäministeriön Laajakaista hankkeessa on keskusteluiden myötä tullut esiin institutionaalisten sijoittajien mahdollinen osallistuminen verkkojen rahoitukseen. Tällöin ehdottomana edellytyksenä on uskottavan ja realistisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen, ja tähän liittyen LVM onkin käynnistänyt hankkeen jossa tällaiselle toimenpiteelle laaditaan toteutuksen mahdollistamiseksi verkkojen rakentajille opas liiketoimintasuunnitelman laatimiseksi. Verkko-osuuskunnan liittymismaksuun voidaan sisällyttää myös takaus sille, että kiinteistölle on varattuna kuituyhteys lähimmältä aktiivilaitteelta (kyläkytkimeltä tms.). Tällöin hinta voidaan asettaa hieman suuremmaksi kuin edellä mainittu, esimerkiksi luokkaa 350, ,- euroa. Tällainen hintataso vastaa paremmin muodostuvia kustannuksia. Jotta osakkuuden täysimääräinen suorittaminen ei muodostuisi liittymistä rajoittavaksi tekijäksi, on syytä harkita liittymissumman jakamista pidemmälle ajanjaksolle. Esimerkkinä eräässä alueverkossa on osuusmaksu ollut 100,-, liittymismaksun alkuosa 500,-, ja loppuosaa suoritetaan 300,- vuodessa, tai kunnes kokonaisliittymismaksu on tiedossa, jolloin voidaan suorittaa loppumaksu kertasuorituksena. Myös kunta voi osallistua liityntähinnan kohtuullistamiseen, näin on tapahtunut yhdessä Laajakaista-2015 hankkeen pilotissa, ja kyseisen hankkeen päävaiheessa on samansuuntaisia tapauksia. Osuuskuntaa muodostettaessa tulee myös kartoittaa langattomilla teknologioilla liittyvät tilaajat ja heidän mahdollisen liittymismaksunsa suuruus, ja odotettavissa olevat tulot langattomasta liikennöinnistä. Myös langattomien tilaajien verkkovierailuista ja liikennöintimaksuista saattaa tulevaisuudessa olla muodostumassa tuloja ja kustannuksia.

15 Myös odotettavissa olevat muut tulolähteet, esimerkiksi runkoyhteyksien vuokrauksesta saatavat tulot ja niiden vaikutus rahoitustarpeeseen. Käyttö- ja ylläpitokustannukset tulee myös huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Verkkoyhtiö Yksi rahoitusmallivaihtoehto on hankkia riittävä pääoma, ja perustaa verkkoa rakentamaan ja toimintaa ylläpitämään osakeyhtiö. Osakkaina on tässä tapauksessa sijoittajia panoksiensa mukaan, ja äänivalta hallituksessa päätöksiä tehtäessä sen mukaisesti soveltuvien lakien mukaisesti. Tämän vaihtoehdon toteutuminen vaatii melkoisen selkeän kannattavuuskehityksen varmistamista verkon valmistuttua, ja tulovirran varmistamista eri keinoin, esimerkiksi esisopimuksin joidenkin suurten asiakasryhmittymien kanssa. Myös operaattorit ovat varteenotettava taho etsittäessä osakkaita perustettavaan yhtiöön. Tämän vaihtoehdon kielteisin piirre on, että loppukäyttäjän kannalta läpinäkyvyys käyttömaksujen ja verkon rakentamisen ja ylläpidon kustannusten välillä on osuuskuntavaihtoehtoon nähden varsin vähäistä, jollei liittyjä satu olemaan toimivaan johtoon kuuluva. Myös jos verkon liiketoiminta onnistuu kasvamaan riittävän suureksi, tulee ystävällisten tai vihamielisten nurkanvaltauksien ja/tai kaappausten todennäköisyys kasvamaan. Tosin tulee harkita myös sitä vaihtoehtoa, että yhtiö on vain yksi tapa nopeuttaa kuituverkon rakentamista alueelle, ja osakkaat ottavat taloudellisen riskin sijoituksensa mukaan, sijoitetun pääoman tuotto sitten selviää kun verkkoyhtiö myydään esimerkiksi paikalliselle operaattorille. Verkon ja palveluiden erillään pitämisen, ja kilpailun ylläpitämisen kannalta tämä vaihtoehto on loppukäyttäjien näkökulmasta katsottuna myös huomattavasti osuuskuntavaihtoehtoa heikompi.

16 Kunnallinen/alueellinen rahoitusmalli Tässä rahoitusmallissa alueen kunnat, elinkeinoelämä sekä mahdollisesti institutionaaliset sijoittajatahot yhteistyössä rahoittavat hankkeen, tällaisen kaltainen hanke on ollut esimerkiksi Suupohjan Seutuverkko, Keskeinen tekijä tämänkaltaisen rahoituksen muodostumiselle, on Sisäasiainministeriön laajakaistainvestointien rahoitusperiaatteista julkaiseman muistion (ks viitteen [7] loppuosa, itse alkuperäinen muistio ei ole julkisesti saatavilla) mukaan se, että keskeinen vaatimus valinnalle on kaupallisen tarjonnan puuttuminen alueelta Elinkaarimalli Lasketaan teoreettinen elinkaari verkolle, esimerkiksi vuotta, ja tämän ajan tulo- ja menoarvio. Tarvittavien lainojen takaus tapahtuisi tälle elinkaarelle, ja verkkomaksuissa perittäisiin loppukäyttäjiltä paitsi verkon kehitys-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset, myös lainojen lyhennys- ja hoitokulut. Takaajana voisi olla esimerkiksi kunta, tai joku sijoittajataho (kuten institutionaaliset sijoittajat, keskusteluja asiasta käydään parhaillaan Laajakaista-2015 hankkeen yhteydessä), ja lainan vakuutena takaajalle voitaisiin käyttää esimerkiksi alueverkon infrastruktuuria tai sen osia. Tässä vaihtoehdossa on hyvä puoli se, että kaikki osuuskunnan edut ovat täysimääräisinä mukana, onhan lopputavoitteena liittyjien omistama verkko, mutta kustannusten muodostuminen jaottuu pidemmälle ajalle. Myös verkon rakentamiseen etenkin alkuvaiheessa tarvittavat pääomat ovat heti käytössä, eikä kassakriisin uhka ole estämässä verkon rakentamisen asianmukaista toteutumista. Tämän vaihtoehdon kannalta oleellinen tekijä on, että myös takaaja tulee hyötymään järjestelystä, ja kuntavaihtoehdossa näinhän tulee tapahtumaan kehittyneiden tietoliikennepalveluiden tullessa varsin pienin ponnistuksin kuntalaisten käyttöön Hybridimalli Suositeltava malli muodostettavalle alueverkolle olisi tämän raportin kirjoittajan havaintojen mukaan tehdä verkkoa rakentamaan ja hallinnoimaan osuuskunta. Osuuskunnan rahoittamiseksi olisi suositeltavaa mahdollisimman nopeasti jakaa tietoa tulevan verkon

17 alueelle. Tiedotuksen kohteena on vesihankkeitten alueella sijaitsevien asutuskiinteistöjen, ja myös potentiaalisten loma-asutuskiinteistöjen omistajat ja tiedotettavina asioina muun muassa yksityiskohtaista lisätietoa alueverkosta ja sen eduista ja kustannusarvioista, ja näillä edellytyksillä pyrkiä hankkimaan osuuskunnalle liittyjiä ja periä heiltä osuusmaksuja. Samaten tulisi käynnistää neuvottelut pitkäaikaisen rahoituksen järjestämiseksi, tässä olisi ensin syytä aloittaa keskustelemalla vesihankkeen alueella sijaitsevien kuntien edustajien kanssa, ja tämän jälkeen lähestyä institutionaalisia sijoittajatahoja, mutta joka tapauksessa tarvitaan uskottava liiketoimintasuunnitelma ja mahdollisimman laaja kysyntä ja sitoutuminen hankkeeseen. Myös tulorahoituksen kartoittaminen verkon valmistuttua olisi syytä aloittaa hyvissä ajoin, esimerkiksi verkon alueella toimivien potentiaalisten suurasiakkaiden kanssa on hyvä käydä keskusteluja mahdollisista asiakkaan tarpeista ja miten alueverkko voisi niissä olla hyödyksi. Samaten runkoverkkoyhteyksien ja suojaputkien vuokraamisesta on syytä aloittaa keskustelut. Muiden alueverkkojen kokemusten perusteella on syytä kartoittaa alueverkon toiminta-alueella sijaitsevien koulujen liittämisestä alueverkkoon, ja mahdollisista opetusministeriön tuista tätä tarkoitusta varten. Myös kattava kartoitus muista mahdollisista tukimahdollisuuksista on syytä tehdä hyvissä ajoin. 3.3 Liiketoimintasuunnitelma Jotta verkon rakentamiseen olisi mahdollista saada ulkoista pitkäkestoista rahoitusta lainojen ja takauksien muodossa mm institutionaalisilta sijoittajilta, tulee verkolle olla tehtynä uskottava liiketoimintasuunnitelma. Tässä kappaleessa on tarkasteltu mitä elementtejä tällaisen liiketoimintasuunnitelman tulee pitää sisällään Toimiala-analyysi Tässä kappaleessa tarkastellaan toimialan kehitystä, trendejä ja kilpailijoita sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Myös kansainvälinen kehitys ja mahdolliset EU-tason kehityshankkeet tulee huomioida. LVM:n Laajakaista hankkeessa on saatu huomattavasti kokemuksia haja-asutusalueitten verkkojen rakentamisen haasteista ja mahdollisuuksista, ja näiden hyödyntäminen on erityisen suositeltavaa. Keskeiset kokemukset

18 menestyksekkäistä verkkohankkeista pilottihankkeitten osalta edellä mainitussa voidaan kiteyttää siten, että hyvin toteutuneissa hankkeissa on kysyntäkartoitus ja markkinointi tehty hyvissä ajoin ja riittävällä resursoinnilla, ja että loppukäyttäjien investoinnit on pidetty kohtuullisella tasolla tasahintaisesti. Tämän toteuttaminen vaatii pitkäkestoista ja riittävää rahoitusta sillä investointi on varsin huomattava ja toteutuu rakentamisvaiheessa. Erityisen ongelmalliseksi on Laajakaista-2015 hankkeessa todettu metrihintaiseen laskutukseen perustuvat liityntähinnoittelut, sillä liityntäkustannukset muodostuvat tällaisessa tilanteessa jo hyvinkin pienillä etäisyyksillä runkokaapelin yhteydessä sijaitsevista liityntäpisteistä varsin mittaviksi liittyvää kiinteistöä kohden. Esimerkiksi mikäli metrihinta on 7,- /m 150 metrin ylittävälle osuudelle, saadaan 2 kilometrin päässä runkolinjasta pelkästään näin lasketulle osuudelle hinnaksi ,-. Käytännössä Laajakaista-2015 hankkeessa on kokemuksien perusteella todettu haasteelliseksi, mikäli liityntäkustannus ylittää kipurajaksi koetun 2000,- euron tason. Pölpänet-hankkeessa onkin tavoitteena pitää liityntäkustannukset mahdollisimman kohtuullisina ja näin ollen saada liityntäkiinnostuksen mahdollisimman korkealle tasolla verkon rakentamisen yhteydessä. Tavoitetasona jatkokeskusteluiden liikkeelle saamiseksi positiivisessa hengessä voisi pitää psykologisesti kohtuullista 1000,- liityntähintaa, ja mikäli kysyntä tulee riittäväksi ja rahoitusinstrumentit tämän teoreettiselle mahdollistamiselle löytyvät, katsoa sitten tarkemmin tilannetta ja pyytää liittyjiltä lopulliset sitovat sopimukset Tuotanto Tässä kappaleessa kuvataan verkon rakentamisen sekä ylläpidon palveluprosesseja, sekä verkkoon tuotettavien palveluiden provisionti sekä hallinta. Tarkoituksena on verkon rakentamisen jälkeen pitää organisaatio mahdollisimman ohuena, kuitenkin palvelutasoa vaarantamatta. Kuten tämän raportin liitteinä olevista materiaaliraporteista voidaan nähdä, muodostuvat viimeisen mailin liityntäkaapelien pituudet varsin huomattaviksi. Liityntäkaivoja on verkossa yli 40 kappaletta, ja kussakin niistä on liityntäverkkoa jopa 20 kilometriä. Tämän lisäksi tulee runkokaapelit joita edellä mainituissa materiaaliraporteissa ei ole nähtävissä. Näistä tulee yhteensä vähintään noin 50 kilometriä, ja riippuen miten korkeaksi liityntätiheys saadaan muodostettua, tämä arvio saattaa ylittyä huomattavasti. Samoin liityntätiheys vaikuttaa laitetilaan sijoitettavien aktiivilaitteitten määrää ja ominai-

19 suuksia. Verkko tullaan rakentamaan lähtöolettamuksella että kaapelia vedetään avoinna oleviin kaivantoihin porvoon mitalla, ja että kaapelit hitsataan kerralla valmiiksi liityntäkaivoissa ja aktiivilaitetiloissa. Tuotantokustannuksiin verkon rakentamisen yhteydessä vaikuttaa myös talkoohengen muodostuminen. Talkootyön osuus itse verkon rakentamisessa ja kaapeleiden vedossa on ollut suurena kustannuksia kohtuullistavana tekijänä esimerkkinä käytetyssä LiljeNET-hankkeessa, ja yksi keskeinen tekijä on verkkorakentamisesta aiheutuvien lisäkustannusten jyvittäminen verkkohankkeen ja vesihuoltohankkeen kesken. Nämä kaikki tulee sopia ja mieluiten kirjallisesti hankkeitten kesken. Sama koskee maankäyttöön liittyviä kysymyksiä ja sopimuksia. Kuva 5: Talkoohenkeä Liljendalin verkkohankkeessa, kalustossa löytyy (Lähde LiljeNET) Markkinointi Mikään verkkohanke ei voi toteutua ilman riittävää kysyntää, ja vielä tärkeämmäksi kysynnän muodostuminen tulee hankkeessa, jossa huomattava osuus rakentamisesta perus-

20 tuu talkootyön käyttöön. Tämä on aivan keskeinen asia ja mikäli kysyntä ei muodostu riittäväksi, hanketta ei toteuteta. Markkinointia on tarkoitus tehdä monikanavaisesti paikallismedian kautta, kylätilaisuuksissa, suoramarkkinoinnilla resurssien mukaan ja hyödyntämällä vesihuoltohankkeen eri tilaisuuksia ja viestintäkanavia. Kiinteistökohtainen markkinointi on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi muissa hankkeissa, mutta on samalla myös erittäin työllistävää. Markkinoinnin menestyksekkyyteen vaikuttaa olennaisesti onnistuneen ja kohtuullisehtoisen rahoituksen muodostuminen, ja riittävän vakuuttavan lisäarvon muodostumisen todentaminen alueen kiinteistöjen omistajille, jotta liittymien lukumäärä saadaan alun alkaen kestävälle tasolle Organisaatio Yhtiömuoto on osuuskunta, ja tässä kappaleessa kuvataan osuuskunnan hallituksen kokoonpano, avainhenkilöt ja sijaiset sekä rakennusaikaisen hankkeen kokoonpano sekä vastuualueet. Keskeisiä kysymyksiä on mm. maankäyttösopimusten laatiminen, liityntäsopimusten ja hintojen määrittely eri kohderyhmille: heti liittyvät, liityntävarauksen tekeville kiinteistöille, jälkiliittyjille, käytetäänkö tasahinnoittelua vaiko liityntäkaapelin pituuteen perustuvaa hinnoittelua jne. Taloushallinto laskutuksineen ja reskontra sekä kirjanpito ja tilintarkastukset tulee olla hoidettu ammattimaisesti. Pääsääntöisesti kaikki asiat tulee sopia kirjallisesti periaatteella: Luottamus hyvä, kontrolli paras. Organisaation toimintaedellytykset tulee taata sekä resurssien osalta että yhteistyötahojen sitoutumisin. Vesihankkeen kanssa tapahtuva yhteistyö tulee olla kitkatonta, ja tämä tulee varmistaa sitovin sopimuksin puolin ja toisin. Organisaatio on syytä pitää mahdollisimman matalana ja varmistua eri osapuolien sitoutumisesta hankkeeseen Riskianalyysi Riskianalyysissä tulee tehdä kattava SWOT-analyysi hankkeen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Tähän tulee riittävässä määrin ottaa huomioon myös mahdollisten riskien toteutuessa korjaavien toimenpiteiden aiheuttamat vaatimukset. Osuuskunnan hallituksella on toimintaa käynnistettäessä keskeinen rooli tämän vaiheen tekemisessä.

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Komperon vesiosuuskunta Liperin kunnassa

Komperon vesiosuuskunta Liperin kunnassa Putkeen menee! hanke ALOITUSSEMINAARI 16.3.2012 P-K:n aikuisopisto Viemärin ja laajakaistan yhteisrakentaminen -case Kompero -Kuituverkon hyödyntäminen vesi- ja viemäriverkon valvonnassa Verkonvalvonta

Lisätiedot

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Tervetuloa Avoimeen Kuituun!

Tervetuloa Avoimeen Kuituun! 23.12.2015 1 (6) Tervetuloa Avoimeen Kuituun! Kotisi on kytketty Avoimeen Kuituun ja pääset pian tilaamaan haluamiasi palveluja. Tämä opas kertoo sinulle, miten otat valokuituyhteyden käyttöön ja miten

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT...

1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT... PALVELUKUVAUS 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Palvelun rajoitukset... 2 1.2 Valvonta... 2 1.3 Ylläpito... 2 1.4 Edellytykset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Liitäntä... 3 2.2 Nopeusluokat...

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto

Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset,

Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, 1176/9521/2010 1 (7) VERKON TUKIKELPOISUUDEN ARVIOINTI Tässä muistiossa kuvataan n näkemys keskeisimpiin verkon tukikelpoisuuden arviointiin liittyviin kysymyksiin. Muistion tarkoituksena on auttaa teleyrityksiä

Lisätiedot

Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje

Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje Vrs 3.0 Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n valokuituliittymän toimitus kiinteistöön KSVV Oy toimittaa ja asentaa valokuituliittymän asiakkaalle käyttövalmiiksi.

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Taloyhtiöinfo. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy

Taloyhtiöinfo. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Taloyhtiöinfo Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Taloyhtiöinfo 1 Sisältö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Tuotteet taloyhtiöille Valokuituliittymän hinta Internetpalvelut Valokuitu palvelujen mahdollistajana

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Vastuullinen - Pelisäännöt. Joinia Oy

Vastuullinen - Pelisäännöt. Joinia Oy Vastuullinen - Pelisäännöt Joinia Oy Näiden pelisääntöjen tehtävänä on ohjata Vastuullinen palvelun toimintaa, ylläpitoa sekä jatkokehitystä. Pelisääntöihin liittyvien ohjeistusten ja ehtojen tavoitteena

Lisätiedot

Kysymykset, vastaukset ja tarjouspyynnön tarkennukset

Kysymykset, vastaukset ja tarjouspyynnön tarkennukset 1 (8) Sauli Kleemola / SK 18.4.2016 Kysymykset, vastaukset ja tarjouspyynnön tarkennukset HUOM! Sisältää olennaisia tarjouspyynnön täsmennyksiä ja tarkennuksia. 1) G20: Yksittäisen WLAN-kontrollerin kapasiteetti

Lisätiedot

Puhepalveluiden kehittäminen

Puhepalveluiden kehittäminen m Alueiden ja hallinnon kehittäm Hallinnon, alu e k e h it y k s e n j a s is äis e n t u r v allis u u d e n inis t e r iö. Puhepalveluiden kehittäminen Kihlakuntien puhepalvelut kihlakunta? puhepalvelujen

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Mikko Kurtti toimitusjohtaja, CEO Kaisanet Oy mikko.kurtti@kaisanet.fi 044 7344 240 22.4.2016 Kurtti Mikko 1 Omistus ja hallinto Kaisanet Oy jatkaa

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Saastamoinen Liisa. ystävällisin terveisin, Susanna Kaitanen, pj. Myllylammen vesiosuuskunta. 3L elokuuta 2015 13:21. Saastamoinen. =!

Saastamoinen Liisa. ystävällisin terveisin, Susanna Kaitanen, pj. Myllylammen vesiosuuskunta. 3L elokuuta 2015 13:21. Saastamoinen. =! Saastamoinen Liisa Lähettäjä: Lähetetty: Vastaanottaja: Kopio: Aihe: Liitteet: Setälä Kari 3L elokuuta 2015 13:21 Saastamoinen Liisa Luukkanen Antti; Nummela Hannu ; Lankinen Tapio; Napari Salme VL: Myllylammen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

LPOnet Oy Ab Ethernet-access yhteydet voimassa 1.10.2013 alkaen toistaiseksi

LPOnet Oy Ab Ethernet-access yhteydet voimassa 1.10.2013 alkaen toistaiseksi ETH.HINNASTO 1/ 5 LPOnet Oy Ab Ethernet-access yhteydet voimassa 1.10.2013 alkaen toistaiseksi ETH.HINNASTO 2/ 5 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Saatavuusalue. 2. Operaattori Ethernet-access yhteydet tuotekuvaus

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO 1 TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO Hinnasto sisältää Ikaalisten- Parkanon Puhelin Osakeyhtiön vahvistamat televerkko-operaattoripalvelujen maksut. Hinnaston maksut kattavat myös Yhtiön televerkkoihin

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 30.1.2016 Vesa Arvonen Aikaisemmassa jaksossa kerrottua Ylöjärven uutiset 1.10.2014 Taustaa

Lisätiedot

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP SSTY Seminaari 19.10.2016 Kananmunan kuori suoja säätä (lämpö, kylmä, kosteus, tuuli) vastaan suoja ääntä vastaan suoja asiattomia (eläimet, ihmiset) vastaan suoja

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

1 (2) Hyvä alueen asukas, Kaisanet Oy aloittaa valokuituverkkojen rakentamisen yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa asuinalueellanne kesällä 2011. Rakentaminen on osa valtakunnallista Laajakaista 2015 -hanketta.

Lisätiedot

Saimaan Kuitu Oy ja riskit. Toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen

Saimaan Kuitu Oy ja riskit. Toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen Saimaan Kuitu Oy ja riskit Toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen 1. Liittymämäärän kehittyminen 2. Osamaksumaksajien suuri osuus 3. Rakentamisen kalleus suhteessa tuloihin 4. Onko teknologiariskejä? 5. Näkymä

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

7signal Sapphire. Ratkaisuesittely

7signal Sapphire. Ratkaisuesittely 7signal Sapphire Ratkaisuesittely Agenda 7signal Ratkaisu Yleiskuvaus Kolme komponenttia Tehtävät Kohdeasiakkaat Palvelut Esimerkkikuvia 7signal Langattomien verkkojen hallintaan, ylläpitoon ja kehittämiseen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) 670/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Vieremä Eteläinen

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Elisa teema-aamu 08.02.2005

Elisa teema-aamu 08.02.2005 Elisa teema-aamu 08.02.2005 Elisa työministeriön tietoliikennepalveluiden kokonaistoimittaja Petri Heino senior account manager Elisa Oyj Visio 2010 Suomi on osaamiseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin Kyläillat 2.5.2016 ja 3.5.2016 Suomen Vesi-isännöinti Vesi-isännöitsijä Laura Laine ja vedenkäsittelyn asiantuntija ins. Viivi Virta

Lisätiedot

T-Cam IPC800 HD valvontakamera

T-Cam IPC800 HD valvontakamera T-Cam IPC800 HD valvontakamera Sisällysluettelo Ennen käyttöä... 1 Käyttöehdot... 1 Huomioitavaa... 1 Valvontakameran käyttöönotto... 2 Kameran etäkäyttö... 2 Kameran kytkeminen... 2 Asetusten nollaus...

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot