WLAN-/RLAN-verkon vaikutusalttius

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WLAN-/RLAN-verkon vaikutusalttius"

Transkriptio

1 1 Ylioppilastutkintolautakunta/Digabi-projekti RF-shamaanit Oy Suvilahdenkatu 10 B Y HELSINKI Vesijaonraitti VESIJAKO RAPORTTI WLAN-/RLAN-verkon vaikutusalttius Tavoitteet Testin ensisijaisena tarkoituksena oli verrata eri valmistajien WLAN-laitteiden fyysisen kerroksen häiriintymisherkkyys. Käytännössä tavoitteena oli selvittää onko eri hintaluokan WLAN-laitteilla merkittäviä eroja suorituskyvyssä eri tavoin haasteellisissa, vaihtelevissa ympäristöissä. Ideaalisesti haluttiin ymmärtää laitteiden toiminnallisuuskriteerit käytettävyysriskien minimoimiseksi eri olosuhteissa, sillä kahta samanlaista yo-kirjoituspaikkaa ei ole. Kuva 1. OSI-mallin mukaiset viestintäkerrokset

2 2 Koekäyttölupa Viestintävirastolta Häiriintymisalttiustestien toteuttamiseksi haettiin Viestintävirastolta koekäyttölupa hallittuun fyysisen kerroksen testijärjestelyyn, jossa on tavoitteena WLAN-verkon käytön esto, sekä perehtyä erityisesti kaupallisten laitteiden väistämis- että häiriönlieventämisominaisuuksiin. Lupaehtojen mukaisesti testien alku- ja lopetusajankohdat ilmoitettiin Viesintävirastolle sähköpostitse. Säteilytehoja ja spektrejä valvottiin jatkuvasti omalla kalustolla ja samoilla laitteilla seurattiin testin kohteena olevien laitteiden käyttäytymistä radiorajapinnassa. Yleisiä huomioita WLAN-laitteet käyttävät lupavapaita ns. ISM-taajuusalueita. Kaikki 2.4 GHz:n ja 5.2/5.5 GHz:n taajuusalueiden liikenne on siis taajuuskoordinoimatonta, jolloin yhteiskäytössä olevilla taajuusalueilla on huomattavan paljon päällekkäistä liikennettä mitä erilaisimpien laitteiden kesken. Taajuuskoordinoitua toimintaa saman taajuusalueen eri yhteiskäyttäjien kesken löytyy siten ainoastaan luvanvaraisesta toiminnasta. Langaton verkko on aina häiriöalttiimpi kuin kiinteä verkko ja on näin ollen myös aina alttiimpi esimerkiksi tahalliselle häirinnälle. Pääsääntöisesti lupavapaat taajuusalueet ovat lisäksi riskialttiimpia saman taajuusalueen täysin laillisesta, mutta koordinoimattomasta liikenteestä. Testattu kalusto Tukiasemat A: ammattikäyttöön tarkoitettu tunnettu merkkituote - erillisellä kontrollerilla B: ammattikäyttöön tarkoitettu tunnettu merkkituote - erillisellä kontrollerilla - tämä laite suljettiin pois varsinaisista testeistä epäonnistuneen konfiguroinnin ja sen myötä toiminnallisuuden vuoksi.

3 3 C: tavallinen kuluttajatuote, tunnettu merkkituote - erilliset AP:t - erillinen reititin/kytkin Clientit Oppilastyöasemina oli todellisuudenmukaisesti sekalainen joukko erilaisia Windows-/Linux-kelpoisia sylimikroja. Laitteille syötettiin normaaliin tapaan verkkovirta. Käytössä oli sekä sylimikrojen sisäänrakennettu WLAN, että WLAN-tikkuja mikäli sisäistä radiota ei löytynyt. Kuva 2. Työasemien käytännön järjestely Topologia Testit suoritettiin Kasavuoren koulun liikuntasalissa, jonne rakennetussa verkossa oli 104 oppilasclienttiä. Laitteina oli sekalainen joukko sylimikroja vastaten mahdollisimman hyvin käytännön kirjoitustilannetta. Testipaikassa sijoitettiin testattavat valmistajien A ja B tukiasemat strategisesti viiteen sijaintiin kuvan 1. mukaisesti. Testitukiasemat C sijaitsivat keskitetysti salin keskellä.

4 4 Kuva 3. Työasemien sijoittelu, 2 * 4 * 13 = 104 kpl Vihreä pallukka: WLAN-AP:t Sininen ruutu: kontrollerit s:tekä C -AP Oranssi ruutu: vaikuttamislaitteisto Kanavavalinnat Testattavien laitteiden annettiin konfiguroida käytettävät radiokanavat annettujen puitteiden rajoissa dynaamisesti verkon tiheyden ja käyttöasteen mukaan. Ammattimaisempi testikalusto A vakuutti kanavavalinnoillaan sen ollessa hyvin looginen ja tehokas annetuissa olosuhteissa. Vaihtoehto, että verkon käytöstä vastaavat konfiguroisivat käytettävät kanavat (ja

5 5 tehot) itse, vaatisi tavattomasti kokemusta, mutta sen lisäksi joko priori-tietoa koepaikan olosuhteista ja muista saman taajuusalueen käyttäjistä, tai mieluiten todellista tietoa käyttöönottohetken radiorajapinnan tilasta, mikä taas edellyttäisi kovan osaamisen lisäksi myös arvokasta testikalustoa. Varotoimenpiteet Testipaikaksi valittiin Kasavuoren koulu, koska sen sijainti on lähiasutukseen nähden riittävän kaukana häirintätestiä varten. Katselmuksessa tapahtumapaikaksi valittiin koulun uusi liikuntasali, jonka sijainti kartalla (kuva. 4.) löytyy (kuvan 3.) pohjapiirustuksesta. Sali on luonnollisesti korkea ja sen ulkoseinän korkealla sijaitsevista ikkunoista näkyy lähinnä luoteista taivasta. Betoniraudioitettu/tiilirakenteinen seinä vaimentaa 2,4 ja 5,2/5,5 GHz:n taajuisia radiosignaaleja merkittävästi, mikä seikan resiprookkisuus on hyvä huomioida: testitilanteessa aiheuttamamme tahallinen häirintä ei vaikuta rakennuksen ulkopuolella, mutta myös potentiaalisesti ulkopuolelta tapahtuva häirintä on erittäin vaikeata. Kuva 4. Valitun testipaikan sijainti

6 6 Muita varotoimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa verkon toiminnallisuus ovat ylimääräisten verkkojen ja saman taajusalueen tarpeettomien ISM-laitteiden sammuttaminen: - kännykät yms. viestivälineet - koulun omat verkot - langattomat hiiret, näppäimistöt yms. - muut tarpeettomat tietokoneiden 2,4 GHz:n lisälaitteet - hälytinjärjestelmien liikeanturit, automaattiset ovenavauslaitteet, etätunnistuslaitteet yms. jos mahdollista - kansantajuisempi erittely saman taajuusalueen laitteista, sekä niiden häiriönväistämisvaatimuksista: Viestintäviraston määräys 15:ssa (linkki sivulla 13.) Kuva 5. Testikaluston periaatteellinen lohkokaavio

7 7 Fyysisen kerroksen vaikuttaminen WLAN-verkon eriasteinen palvelunesto toteutetiin kolmea taajuusaluetta hyväksikäyttäen: 2,4 GHz ja 5,2 GHz tai 5,5 GHz. Merkittävin osa verkon liikenteestä oli orientoitunut 2,4 GHz:n alueella, osan liikenteestä ollessa 5,2, GHz:n alueella. 5,2 GHz:n alueen käyttöosuus lisääntyi tuotettaessa ulkopuolista vaikutusta 2,4 GHz yksittäisillä tai useammilla kanavilla. Tuotettaessa vaikutusta kaikilla 2,4 GHz:n kanavilla, siirtyy liikenne ennen pitkää 5,2 GHz:n alueelle (ja päinvastoin). 5,5 GHz:n alueella ei ollut missään vaiheessa minkäänlaista havaittavaa liikennettä. Molempien taajuusalueiden samanaikainen vaikuttaminen aiheuttaa täydellisen palveluneston joko niin, että käyttäjä havaitsee tukiasemien häviämisen tai yksinkertaisesti liikenteen täydellisenä puuttumisena vaikka kenttää muka olisi tarjolla jopa maksimilukemalla. Nämä kaksi palveluneston ääri-ilmentymää ovat seurausta käytetystä modulaatiosta. Valitettavasti testin kohteena olevat laitteet antavat hyvin huonosti palautetta radiorajapinnan todellisesta tilasta itse. Kuva GHz:n alueen itsekonfiguroitunut testiverkko B.

8 8 Kuva GHz:n itsekonfiguroitunut testiverkko B. Kuva GHz:n testiverkko B. (ei liikennettä)

9 9 Huomioita Testeissä olleiden WLAN-laitteiden antama telemetriatieto fyysisen kerroksen tilasta olivat siis puutteellisia tai toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään hämmentäviä. Käytettyjen algoritmien antamat tulokset olivat kauttaaltaan ristiriidassa tunnetun tositilan kanssa ja esimerkiksi SNRlukema vaikutti olevan jonkinlainen demoduloidun signaalinen sisäinen aikaikkunoitu laskentatulos, jolloin lukema saattoi olla huomattavasti positiivisempi kuin todellisuus. C/N-suhde olisi paras ensisijainen radiokanavan mittari, joka voidaan toteuttaa yksinkertaisesti, mutta tällaista lukemaa ei kirjoittamishetkellä ole tarjolla yhdelläkään laitetoimittajalla (ilmeisesti piirisarjat eivät tue tätä ominaisuutta ja koska laskenta pitäisi tehdä ennen demodulointia, jää tulos saamatta). Modulaatiovirhesuhde (MER) olisi tietenkin loistava mittari, varsinkin kulloiseenkin modulaation kompleksisuuteen verrattuna, mutta EVM-vektorimodulaatioanalyysi ei ole vieläkään laatumittarina ehtinyt kaupallisiin laitteisiin. Hukattuja fyysisen kerroksen paketteja ei tuntunut olevan myöskään mittaroituna, tai ainakaan lyhyen testi-ikkunan aikana sellaista ei löytynyt. Sen sijaan fiksuimmat laitteet osaavat tilastoida ylempien OSI-kerrosten uudelleenlähetyspyyntöjä, jolloin voidaan jotakin päätellä alimman kerroksen ongelmista. Kyseinen testilaitteisto jossa tämä ominaisuus oli, ei ilmeistesti kutienkaan pystynyt tallentamaan tätä tietoa myöhempää tarkastelua varten. Muista havaintoja testeistä Jälkeenpäin ajatellen testiaikaa oli kokonaisuudessaan liian vähän, jotta eri poikkeustapauksia olisi voinut analysoida ja dokumentoida paremmin. Kuitenkin testatut kolme erilaista järjestelmää saatiin laitettua selkeään paremmuusjärjestykseen, mutta fyysisen kerroksen asiantuntijaa jää kaivelemaan selkeä ymmärrys siitä, mikä oli eri testivaiheiden linkkibudjettien tarjolla oleva marginaali. Eräs havaittu erikoisuus testien aikana oli jonkin toistaiseksi varmuudella tunnistamattoman laitteen kanavanvaihdon/hypinnän rumuus: selkeästi laitteen lähetin tuli päälle kanavanvaihdon yhteydessä vaikka radion PLL ei ollut vielä asettunut kanavalle. Tämä näkyy selvästikuvan 5. ylimääräisistä spektripiikeistä (analysaattorilla Max. Hold). Pahimmillaan häiriöpiikkien taso samaa luokkaa kuin normaalinkanavan liikenne. Selkeästi häiriötilanteessa ei

10 10 kantoaallolla ollut kuitenkaan modulaatiota, mutta antennin suuntimisella pystyi toteamaan häiritsevän laitteen sijaitsevan testitilassa. Testitilassa todettiin myös yksi ylimääräinen tunnistamattomaksi jäänyt melko voimakas client/ap. Tätä ei pystytty annetuissa puitteissa paikantamaan, mutta sen olemassaolon ei annettu muuten häiritä testien suorittamista. Suosituksia Oppilastyöasemien väliin mahdollisesti asennettava väliaikainen väliseinä olisi hyvä olla rakenteeltaan radioteknisesti läpäisevä ja pienivaimennuksinen. Hankittavien WLAN AP-laitteiden hankinnan yhteydessä kannattaa harkita vakavasti valmistautumista ulkoisen lisäantennin käyttöön. Käyttämällä itse AP-laitteesta hieman erillään olevaa ympärisäteilevää antennia saadaan parempi ja luotettavampi peitto. Ulkoinen antenni on tyypillisesti ruuvattavissa suoraan AP:n kyljessä olevaan liittimeen, mutta myös muutaman kymmenen cm:n kaapelin päässä olevia malleja on saatavilla jotka ovat radioteknisesti vielä hieman parempia, mutta väliaikaisessa käytössä hieman työläitä. Samaan tapaan voi tehokkaasti parantaa ns. linkkibudjettia pitämällä WLANtukiasemien ja palveltavien työasemien välinen etäisyys mahdollisimman lyhyinä. Laitevalmistajien suosituksia verkon tiheydestä so. palveltavien työasemien lukumäärästä tukiasemaa kohden on syytä tarkastella, sillä WLAN-verkon radiokanavia on myös rajallisesti käytettävissä. AP:t sijaitsivat testiympäristössä pöydillä, mutta nostamalla niitä metrin verran ylemmäksi niin, että ne ovat selvästi ympärillä istuvien oppilaiden yläpuolella, tulisi radiolinkkibudjettiin lisää varaa ja ihmisten liikkuminen laitteiden keskellä ei vaikuttaisi kentän jakaumaan niin paljon (vähentäisi liikenteen kanavajaon vaihtotarvetta). AP:t kannattaisi konfiguroida niin, että 5,2 GHz:n taajuusaluetta käytettäisiin huomattavasti tehokkaammin hyväksi (testeissä liikenne 5,2 GHz:llä oli vähäistä ja 5,5 GHz:llä täysin olematonta). Näitä kaikkia mainittuja seikkoja on vaikea analysoida pelkkien AP-telemetriatietojen perusteella, sillä ne ovat fyysisen kerroksen analysoinnin kannalta puutteellisia ja liian hitaita

11 11 päivittymään. Laitevalmistajilta voisi yrittää perätä tämäntyyppisten verkkojen peittoaluesimulointien tai peräti reaalimaailman mittausten perään, jossa AP:ien ja clienttien keskinäisiä radiosignaalin kenttäjakaumia olisi verifioitu jossakin tavallisessa huone- tai salitilassa laboratoriokalustolla. Jos mahdollista, tulisi erityisesti WLAN-verkkoa käytettäessä valita kokeen pitopaikka sellaiseksi, että se sijaitsee matalalla (esim. alin kerros) ja että vältettäisiin sellaisia tiloja joista on ikkunan kautta näköyhteys maahan tai muihin rakennuksiin. Potentiaalisten ulkopuolisten häiriöiden taso laskee merkittävästi, kun radiotiellä on vaimentavia rakenteita joita ovat erityisesti betoniraudoitettu seinä. Myös betoni-/tiilirakenteiset seinät vaimentavat käytettäviä radiotaajuuksia, erityisesti ylempiä 5 GHz:n taajuusalueita. Huomionarvoista voi olla uudisrakennusten ja ikkunaremontoitujen rakennusten matalaenergiaratkaisujen mukanaan tuomat uudet lasimateriaalit, jotka voivan olla hyvinkin vaimentavia radiotaajuuksilla. Sama koskee myös uudisrakennusten paremmin lämpöä eristävät seinäratkaisut, joissa voi olla esimerkiksi kalvomainen metallointi. Tämä voi olla maallikollekin ilmeistä heikon matkapuhelinpeiton tai ULAradion heikon kuuluvuuden ilmenemisenä sisätiloissa. Eri keinoin parannettu fyysisen kerroksen linkkibudjetti sekä parantaa palvelun toimivuutta, että vaikeuttaa ulkopuolista tahallista häirintää, sekä tahatonta yhteiskäyttötaajuuksien samanaikaisen luvallisen liikenteen aiheuttamaa verkon häiriintymistä. Käytetyistä modulaatioista/aaltomuodoista Verkon häiriintymisalttiutta testattiin ensisijaisesti modulaatioilla joita tämänhetkiset edulliset fyysisen kerroksen vaikuttamislaitteet käyttävät. Testimodulaatiot olivat sivistyneitä, spektrimaskiin mahtuvia luvanmukaisia lähetteitä. Modulaatiosta riippuen on palvelunesto toteutettavissa ns. huomaamattomasti (RSSI-lukema saadaan, so. kenttää on, IP-osoite saadaan, mutta vasteaika kasvaa tavattomasti jolloin liikenne lagaa ). Älykkäimpien tukiasemien/ kontrollereiden pitäisi pystyä uuttamaan tämä häiriö Noise Floor -lukeman nousuna, välillisesti SNR-lukeman huononemana, jamming -havaintona jne. Häirintä on ilmeistä pakettien uudelleenlähetyspyyntöjen rajuna kasvuna. Jos häirintä on kanavakohtaista, näkyy tämä liikenteen siirtymisenä puhtaammalle osalle spektriä (käytännössä kanavan vaihto). Toisentyyppisillä modulaatioilla on DoS, palvelunesto ilmeinen ja täydellinen: RSSI-lukemaa ei saada, ts. kenttää ei yksin-

12 12 kertaisesti ole, liikennettä ei ole lainkaan. Älykkäimmistä tukiasemaratkaisuista tämä on nähtävillä Noise Floor -lukeman nousuna, mikäli ohjelmisto laskee tämän oikein. Testeissä ei käytetty ylempää 5,5 GHz WLAN-taajuusaluetta lainkaan. Tämän taajuusalueen eräs haasteellisuus on yhteiskäyttöyhteensopivuus erityyppisten säähavaintotutkien kanssa. Edistyksellisemmät AP:t ja tukiasemaratkaisut yleensä osaavat vaatimustenmukaisesti ilmaista ja väistää näitä tutkasignaaleja jotka voivat olla perinteisiä pulssimuotoisia tai jatkuvia lähetteitä (taajuusaluetta yhteiskäyttävät järjestelmät ovat potentiaalisesti toisiaan häiritsijöitä). Ylempien kerrosten erityyppiseen vaikuttamiseen olevia ohjelmistosovelluksia, joita on myös runsaasti kaupallisesti ja netistä saatavilla, ei käytetty tässä testissä. Kuva 9. yleiskuva vaikuttamiseen käytetystä kalustosta

13 13 Kuva 10. testialueen valaisuun käytetyt kalibroidut torviantennit Taajuuksien käytön linkkejä: Sanastoa: AP C/N-suhde Access Point, käytännössä langattoman Ethernet-liittymän tarjoava WLAN-tukiasema Carrier to Noise Ratio, kantoaalto/kohinasuhde, hyötysignaalin taso normaalin pohjakohinatason yläpuolella ennen ilmaisua. Esitetään yleensä desibeleinä. Kantoaalto voi tässä olla moduloimaton tai moduloitu.

14 14 Client DoS palveltava asiakas, käytännössä kirjoittavan oppilaan työasemana toimiva sylimikro, jolla on Ethernet-liityntä keskuspalvelimelle WLAN-rajapinnan yli Denial of Service, (ilkivaltainen) palvelunestoa kuvaava termi, joka ei ota kantaa siihen, miten tai missä palvelunesto tapahtuu, eli DoS:n yhteydessä on syytä mainita lisäksi mikä sen aiheuttaa tai millä OSI-kerroksella DoS tapahtuu (näissä testeissä DoS toteutettiin fyysisellä radiorajapinnalla, so. Layer 1:llä). E b/n 0 EIRP C/N:n kaltainen suhdeluku, jossa bittienergiaa verrataan kohinatehotiheyteen (normalisoitu symbolienergiaa vastaavasta E s/n 0:sta), yleensä desibeleissä. Effective Isotropically Radiated Power, lähettimen säteilyteho (lähettimen lähtöteho antennikaapelin vaimennus + käytetyn antennin vahvistus) suhteutettuna teoreettisesti ideaaliseen ympärisäteilevään antenniin. Fyysinen kerro ISM Layer 1, ykkökerros, eli kuljetuskerros, joka on yleensä kuparikaapeli, optinen (esim. valokaapeli) tai radiotie. OSIkerroksista ainoa, jonka käytettävyyttä rajaa ennemminkin luonnonlait ja kiinteä rauta kuin ohjelmisto. On syytä muistaa, että vain moitteeton fyysisen kerroksen käytettävyys voi taata ylempien OSI-kerrosten luotettavan toiminnan. Industrial, Scientific & Medical, maailmanlaajuisesti sovittuja radiotaajuusspektrin kaistoja, joiden käyttö ei vaadi erillistä lupamenettelyä. Taajuusalueet on tarkoitettu alun perin teolliseen, tieteelliseen ja lääketieteelliseen käyttöön, jolloin näitä taajuuskaistoja käyttävät WLANlaitteiden lisäksi monet muutkin laitteet, mm. kotitalouksien

15 mikroaaltouunit ja teollisuudet isotehoiset prosessilaitteet, kuten kosteudenpoistojärjestelmät. 15 Kantoaalto Lag lagaaminen Latenssi t Modulaatio Noise Floor OSI-malli RSSI Radiotien signaali, joka sanamukaisesti kantaa informaatiota. Vasteaikojen kasvamisesta aiheutuva pakettilähetysten poikkeuksellisesti ylimääräinen ja tarpeeton viipe, nähtävissä helposti mm. uudelleenlähetyspyyntöjen kasvusta. Tietoliikennetekniikassa tavallisimmin aikaa, mikä paketilta kuluu matkaan lähettäjältä vastaanottajalle ja takaisin Menetelmä, jolla informaatio saadaan kantoaallon kuljetettavaksi. Vastaanottimen pohjakohinan taso, kun kanavalla ei ole liikennettä, yleensä desibelimilliwatteina. Open Systems Interconnection Reference Model, joka kuvaa tiedonsiirtoprotokollien yhdistelmää seitsemässä kerroksessa. Received Signal Strength Indicator, vastaanotetun signaaalin voimaakuus. Jotta RSSI-lukemasta olisi mitään riemua, tulisi sen olla lineaarinen, joskin jollakin logaritmisella suhdeluvulla ilmaistuna, esim. desibeleissä. Tällöin RSSI-lukemaa voidaan jossain määrin käyttää vastaanotetun signaalin voimakkuuden seuraamiseen. S/(N+D) Signal/(Noise + Distortion) on signaalin suhde kohinan + särön (häiriön) summaan, yleensä desibeleissä. SNR-suhde Signal to Noise Ratio, signaali-/kohinasuhde, hyötysignaalin taso normaalin pohjakohinatason

16 16 yläpuolella ilmaisun eli demoduloinnin jälkeen, yleensä desibeleissä. TJT Viestintäviraston Taajuusjakotaulukko, pari kertaa vuodessa päivittyvä Suomessa käytettävien kaikkien radiotaajuuksien allokointidokumentti. Yhteiskäyttö (-taajuudet) Sellainen osa radiospektriä, joka on määritelty useamman eri radiojärjestelmän käyttö samantaikaisesti, esimerkiksi ISM-taajuusalueet.. Käyttö on siis melko kaoottista eikä täydellisesti luotettavaa toimintaa voida taata (vrt. luvanvarainen taajuuksien käyttö). Ylemmät kerrokset OSI-mallin kuusi ylintä kerrosta, jotka ovat yleensä tiedonsiirtoprotokollien ohjelmallisesti hallitsemia. Vesijaolla, Michael Fletcher, toimitusjohtaja RF-shamaanit Oy

17 17 Lähdekirjallisuutta: 1. Denial of Service Attacks in Wireless Networks: The case of Jammers Konstantinos Pelechrinis, Marios Iliofotou and Srikanth V. Krishnamurthy University of California, Riverside, IEEE COMMUNICATIONS SURVEYS & TUTORIALS, VOL. 13, NO. 2, SECON 2. PHY and MAC Layer Security in Networks Bastian K onings, Ulm University, Germany, 3. Protecting Wi-Fi Networks From Hidden Layer 1 Security Threats, David Coleman & Neil Diener, AirSpy Training, CISCO 4. Understanding the Vulnerabilities in Wi-Fi and the Impact on its Use in CCTV systems, Michael Coole, Andrew Woodward, Craig Valli, Australian Security and Intelligence Conference 2012 Liite: Viestintäviraston lupa MVV , diaaritunnus 5715/730/2014.

Langattoman verkon spektrianalyysi

Langattoman verkon spektrianalyysi Langattoman verkon spektrianalyysi on päijät-hämäläinen yritys- ja yhteisöasiakkaita palveleva ICTkokonaisratkaisutoimittaja. Olemme tuottaneet laadukasta palvelua jo vuodesta 2005 Päijät- Hämeessä ja

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen. 1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona.

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona. 1 (7) Passiivinen toistinantenni Passiivista toistinantennia tarvitaan, jos signaali ei kykene läpäisemään rakennuksen seiniä, ikkunoissa on heijastava metallipinnoite, tukiasema on viereisen rakennuksen

Lisätiedot

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

Verkkosuunnittelu: Suunnittelutyön osa-alueet: Peittoaluesuunnittelu Kapasiteettisuunnittelu Taajuussuunnittelu Parametrisuunnittelu

Verkkosuunnittelu: Suunnittelutyön osa-alueet: Peittoaluesuunnittelu Kapasiteettisuunnittelu Taajuussuunnittelu Parametrisuunnittelu 1 Verkkosuunnittelu: Suunnittelutyön osa-alueet: Peittoaluesuunnittelu Kapasiteettisuunnittelu Taajuussuunnittelu Parametrisuunnittelu Erityyppiset etenemisympäristöt: maaseutu (metsä, pelto, vuoristo,

Lisätiedot

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015.

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015. Ukkoverkot Oy 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015 Saarijärvi Ukkonet 4G LTE Band 38, 2.6GHz Tukiasemapaikat ja peittoennusteet 2 Selvityksen kohteet 3 Keskustaajaman ulkopuolella, asukasluvun perusteella

Lisätiedot

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500.

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500. 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

Taajuusalueen MHz tekniset lupaehdot. TEKNISET LUPAEHDOT TAAJUUSKAISTALLE MHz (nousevaja laskeva siirtotie)

Taajuusalueen MHz tekniset lupaehdot. TEKNISET LUPAEHDOT TAAJUUSKAISTALLE MHz (nousevaja laskeva siirtotie) Taajuusalueen 3410-3800 MHz tekniset lupaehdot TEKNISET LUPAEHDOT TAAJUUSKAISTALLE 3410 3800 MHz (nousevaja laskeva siirtotie) Määritelmiä Active Antenna System (AAS) termillä tarkoitetaan tukiasemalähetintä

Lisätiedot

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005 1(5) Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä marraskuuta 2001 annetun radiolain (1015/2001)

Lisätiedot

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien 2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

Kuuluvuusongelmien ratkaisut matalaenergiataloissa Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014

Kuuluvuusongelmien ratkaisut matalaenergiataloissa Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014 Kuuluvuusongelmien ratkaisut matalaenergiataloissa Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014 Vesa Erkkilä, Digita Networks Oy Sisällys 1. Mobiiliverkkojen sisätilapeiton ongelmat 2. Ratkaisuvaihtoehdot 3.

Lisätiedot

LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO

LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO Luvasta vapautetut radiolaitteet 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TÄRKEIMMÄT RADIOLAITTEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET... 2 3. RADIOLAITTEITA

Lisätiedot

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. T e c h v o Oy V e s a O r p a n a A s e n t a j a n t i e 2 C 8 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i

Lisätiedot

ÄHTÄRI LEHTIMÄKI SOINI

ÄHTÄRI LEHTIMÄKI SOINI ÄHTÄRI LEHTIMÄKI SOINI 30.5.2017 Digita lyhyesti Osaamisemme pohjautuu pitkään kokemukseen radiotaajuuksien, suurten tehojen ja korkeiden mastojen hyödyntämisestä. Palvelumme: Välitämme parhaat sisällöt

Lisätiedot

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI 1 (18) 2 (18) SISÄLLYSLUETTELO WLAN-verkkoliityntöjen konfigurointi...3 Tunnistautumispalveluiden konfigurointi...8 WLAN-radioverkkojen konfigurointi...11

Lisätiedot

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla

Lisätiedot

2 Aseta CD-ROM-levy CD-ROM-asemaan.

2 Aseta CD-ROM-levy CD-ROM-asemaan. Tuotetiedot A: Virta/linkkivalo (Linkki: Valo päällä/vilkkuu B: USB.0 -liitin C: Suojus Asennus Käynnistä Käynnistä PC. Ohjeissa kuvataan asennus Windows XP:lle Asennus Windows 98 SE:lle, Windows ME:lle

Lisätiedot

DIGISIIRTYMÄN 2017 HAASTEET ANTENNIASENNUSALALLE

DIGISIIRTYMÄN 2017 HAASTEET ANTENNIASENNUSALALLE DIGISIIRTYMÄN 2017 HAASTEET ANTENNIASENNUSALALLE Antennilla on useita eri käyttötarpeita ANVIA TV Kesäpäivä 31.5.2013 DGISIIRTYMÄN 2017 HAASTEET Martti Kemppi 1 Tässä esityksessä keskityn lähinnä RF tekniikan

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa

Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa Kuuluvuuden heikentymisen syyt Energiatehokkuutta tavoiteltaessa rakennusten lämpöeristäminen on mennyt niin pitkälle, että mobiiliverkon kuuluvuus on talojen

Lisätiedot

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Antennialan tekniikkapäivä 8.11.2012 Kari Kangas Taajuuksien käyttö tehostuu Radioympäristö muuttuu Taajuuksien käyttö tehostuu - tv vastaanotolle uusia

Lisätiedot

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen Tärkeimmät toimittajamme: Sisäpeitto antennit: kaapelit: bedea Passion in high frequency Ongelma: GSM-signaali ei kanna rakennuksen sisään heikko kentänvoimakkuus

Lisätiedot

Pientalon tv-vastaanottoantennin on täytettävä uudet vaatimukset (Viestintävirasto M65)

Pientalon tv-vastaanottoantennin on täytettävä uudet vaatimukset (Viestintävirasto M65) Pientalon tv-vastaanottoantennin on täytettävä uudet vaatimukset (Viestintävirasto M65) Viestintäviraston määräys 65 "kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista" tuli voimaan 1.1.2014. Siinä on myös

Lisätiedot

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto Äänekoski Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne Seppo Kuusisto Rakennetut ja rakennettavat reitit Äänekoskella 2013 2014 Rakennetaan vain jos 50% vakituisista asunnoista tilaa liittymän Rakennettu vuonna

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point KÄYTTÖOHJE M2M Point - to - Point M2M Paketti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KÄYTTÖÖNOTTO 1.1 LAITTEISTON ASENNUS 2 TULOJEN JA LÄHTÖJEN KYTKENTÄ 2.1 TILATIETOKYTKENNÄT 2.2 ANALOGIAKYTKENNÄT 3 KANAVANVAIHTO

Lisätiedot

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille Radiolaitteet Ostajan opas Opas myyjille ja maahantuojille Sisällysluettelo Johdanto... 2 Mitä merkinnät tarkoittavat?... 3 Oletko oikealla taajuudella?... 4 Kuka vastaa nettiostoksestasi?... 5 1 Johdanto

Lisätiedot

SISÄPEITTOANTENNIVERKKO

SISÄPEITTOANTENNIVERKKO SISÄPEITTOANTENNIVERKKO RF-komponentit Antennikaapelointi Antennit Orbis Oy - Sisäpeittoantenniverkot, 2015 1 Järjestelmäkuvaus Combiner-toteutus Hybrid-toteutus 2G 2G Operaatttori 2 Virve Hybrid 3x3 tai

Lisätiedot

LANGATTOMAN VERKON KÄYTTÖ JA ONGELMATILANTEET (WLAN/WIFI)

LANGATTOMAN VERKON KÄYTTÖ JA ONGELMATILANTEET (WLAN/WIFI) LANGATTOMAN VERKON KÄYTTÖ JA ONGELMATILANTEET (WLAN/WIFI) Tästä ohjeesta löydät apua langattoman lähiverkon (yleisesti käytetään myös nimitystä WLAN tai WiFi) käyttämiseen ja ongelmatilanteisiin. Tietoa

Lisätiedot

Kun kännykkä ei kuulu tai mobiililaajakaista tökkii. Mitä voin tehdä?

Kun kännykkä ei kuulu tai mobiililaajakaista tökkii. Mitä voin tehdä? Kun kännykkä ei kuulu tai mobiililaajakaista tökkii. Mitä voin tehdä? Matkaviestinverkon kuuluvuudesta Matkaviestinverkon kuuluvuutta voi parantaa lisäantennilla Matkaviestinverkon kuuluvuus voi olla pienestä

Lisätiedot

Määräys 65 TVantennivastaanoton. vaatimukset. Antennialan tekniikkapäivä Yrjö Hämäläinen

Määräys 65 TVantennivastaanoton. vaatimukset. Antennialan tekniikkapäivä Yrjö Hämäläinen Määräys 65 TVantennivastaanoton vaatimukset Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Yrjö Hämäläinen Miksi uudet vaatimukset on annettu? Aiemmin ei ole ollut vähimmäisvaatimuksia» Ongelmatilanteissa asiakkaita

Lisätiedot

7signal Sapphire. Ratkaisuesittely

7signal Sapphire. Ratkaisuesittely 7signal Sapphire Ratkaisuesittely Agenda 7signal Ratkaisu Yleiskuvaus Kolme komponenttia Tehtävät Kohdeasiakkaat Palvelut Esimerkkikuvia 7signal Langattomien verkkojen hallintaan, ylläpitoon ja kehittämiseen

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Tekninen Tuki. Access Point asennusohje

Tekninen Tuki. Access Point asennusohje Access Point asennusohje Langattoman signaalin kantoaluetta on kätevä laajentaa Access Pointia ja ns. siltausta käyttämällä. Access Pointin pohjassa on WAN MAC Address (MAC osoite). Kirjoita tämä ylös

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ TWEAV510 v2: WDSTOIMINTO KAHDEN TWEAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ Alla kaksi vaihtoehtoista ohjetta WDSverkon luomiseksi Ohje 1: WDSyhteys käyttää WPAsalausta. Tässä ohjeessa WDSyhteys toimii vain, kun tukiasema

Lisätiedot

Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin

Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin PTZ-kamera, joka on suunniteltu sopimaan täydellisesti kaikkialle Kun kiinteä minidome-kamera ei riitä, mutta perinteinen PTZ-kamera on turhan

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

Taajuusalueen MHz tekniset lupaehdot. TEKNISET LUPAEHDOT TAAJUUSKAISTALLE MHz (nousevaja laskeva siirtotie)

Taajuusalueen MHz tekniset lupaehdot. TEKNISET LUPAEHDOT TAAJUUSKAISTALLE MHz (nousevaja laskeva siirtotie) Taajuusalueen 3410-3800 MHz tekniset lupaehdot TEKNISET LUPAEHDOT TAAJUUSKAISTALLE 3410 3800 MHz (nousevaja laskeva siirtotie) Määritelmiä Active Antenna System (AAS) termillä tarkoitetaan tukiasemalähetintä

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

KAAPELILAAJAKAISTAN ASENNUS JA KÄYTTÖ. Pikaopas

KAAPELILAAJAKAISTAN ASENNUS JA KÄYTTÖ. Pikaopas KAAPELILAAJAKAISTAN ASENNUS JA KÄYTTÖ Pikaopas Tervetuloa DNA:n asiakkaaksi! Onnittelut hyvästä valinnasta ja mukavia hetkiä uuden laajakaistasi parissa. Pikaohje modeemin asennukseen ➀ Kytke modeemi kuvassa

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

Suunta-antennin valinta

Suunta-antennin valinta Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista

Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista Mittauksen päämääränä oli tutkia Telewell 3G-Router päätelaitteen suorituskykyä LTE-Lan-gateway konfiguraatiossa. Vertailuarvojen saamiseksi nopeustestejä tehtiin

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

Langaton verkko sairaalakäyt. ytössä; ; suunnittelu,

Langaton verkko sairaalakäyt. ytössä; ; suunnittelu, Langaton verkko sairaalakäyt ytössä; ; suunnittelu, toteutus ja käyttökokemukset TYKS, teknillisen huollon yksikkö VSSHP WLAN-käytt yttöönotto WLAN käytk ytössä aikuisten teho-osastolla osastolla alkaen

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 15.01.2011 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

MATKAVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT HARJOITUSTYÖ: MATKAPUHELINVERKKOJEN MITTAUKSIA

MATKAVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT HARJOITUSTYÖ: MATKAPUHELINVERKKOJEN MITTAUKSIA MATKAVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT HARJOITUSTYÖ: MATKAPUHELINVERKKOJEN MITTAUKSIA Mika Oja 1684904 mioja@mail.student.oulu.fi Jarno Herranen 1767546 jherrane@mail.student.oulu.fi TYÖN YLEISKUVA JA JOHDANTO Tutkimuksessa

Lisätiedot

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen)

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) 6 Korvanappi 7 Mikrofoni 8 Pidike 9 Varauksen osoitin (punainen) 10 Virtavalo (vihreä) Asennus

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala 1 (5) Määräys METALLIJOHTIMISTEN TILAAJAYHTEYKSIEN JA NIIHIN KYTKETTYJEN VIESTINTÄVERKKOLAITTEIDEN TEKNISISTÄ OMINAISUUKSISTA Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt

Lisätiedot

800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto

800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto 800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014, Hyvinkää Mitä on Taajuusvalvonta? 1. Taajuuksien käytön valvonta» Radiohäiriöiden selvittäminen

Lisätiedot

WLAN-verkon asennus ja mittaukset

WLAN-verkon asennus ja mittaukset OAMK / Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖOHJE Tietoliikennelaboratorio Versio 15.10.2002 WLAN-verkon asennus ja mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan langattoman lähiverkon asentamiseen ja mittauksiin.

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen Jukka Henriksson IEEE Life fellow Fairspectrum http://www.fairspectrum.com/ EIS/RISS esitys, Helsinki Sisältöä White space mitä se on? Tilanne TV yhteiskäytössä

Lisätiedot

Käyttöohje. Wireless

Käyttöohje. Wireless Käyttöohje Wireless Pakkauksen sisältö 4 1. Unimouse 2. Langaton vastaanotin 3. USB 2.0 -kaapeliadapteri 4. Latauskaapeli 5. Käyttöopas 2 3 5 1 /1 Unimousen toiminnot Vieritysrulla/-painike Vasen painike

Lisätiedot

Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä

Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä 1 (13) 14.1.2015 Määräyksen 15 AG/2014 M perustelut ja soveltaminen Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä MPS 15 AG/2014 M MPS 15 AG/2014 M 2 (13) Sisällys A OSA Pykäläkohtaiset

Lisätiedot

Käyttöohje. Wireless

Käyttöohje. Wireless Käyttöohje Wireless Pakkauksen sisältö 4 1. Unimouse 2. Langaton vastaanotin 3. USB 2.0 -kaapeliadapteri 4. Latauskaapeli 5. Käyttöopas 2 3 5 1 /1 Unimousen toiminnot Taaksepäin-painike Vieritysrulla/-painike

Lisätiedot

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen

Lisätiedot

Käyttöohje. Wireless

Käyttöohje. Wireless Käyttöohje Wireless Pakkauksen sisältö 4 Unimousen toiminnot 1. Unimouse 2. Langaton vastaanotin 3. USB 2.0 -kaapeliadapteri 4. Latauskaapeli 5. Käyttöopas 2 3 Vieritysrulla/-painike Taaksepäin-painike

Lisätiedot

F: Liitäntäpainike G: Paristotila H: Varausliitäntä I: Liiketunnistin/merkkivalo. 12 h

F: Liitäntäpainike G: Paristotila H: Varausliitäntä I: Liiketunnistin/merkkivalo. 12 h TRUST MI5400X BLUETOOTH OPTICAL MOUSE Tuotetiedot Hiiri Laturi F A B D G I E C H J A: Hiiren kakkospainike B: Intelli-rullahiiri/ pariston merkkivalo tyhjä ja varattu C: Hiiren ykköspainike D: Selaa taaksepäin

Lisätiedot

Radioamatööriviestinnän taajuusalueet ja suurimmat sallitut lähetystehot

Radioamatööriviestinnän taajuusalueet ja suurimmat sallitut lähetystehot 15.1.2015 1 (9) Radioamatööriviestinnän taajuusalueet ja suurimmat sallitut lähetystehot Taulukko on kooste Viestintäviraston radiotaajuusmääräyksen taajuusjakotaulukosta. https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/lainsaadanto/maaraykset/radiotaajuusmaarays4.html

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä

Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä Käytännön kokemuksia toteutuksista Cisco Expo 8.9.2009 Petteri Heino Enterprise Account Manager, Healthcare petteri.heino@hp.com Puhelin 040-5023230 2008 Hewlett-Packard

Lisätiedot

WMS450/470 monikanavajärjestelmien kytkentäopas. Kytkentäkaaviot ja tarvittavat osat 1 16 kanavajärjestelmiin

WMS450/470 monikanavajärjestelmien kytkentäopas. Kytkentäkaaviot ja tarvittavat osat 1 16 kanavajärjestelmiin WMS450/470 monikanavajärjestelmien kytkentäopas Kytkentäkaaviot ja tarvittavat osat 1 16 kanavajärjestelmiin WMS450/470 3 Johdanto Tämän oppaan kaaviot helpottavat monikanavaisen langattoman järjestelmän

Lisätiedot

WLAN järjestelmän suunnittelu

WLAN järjestelmän suunnittelu 1 (7) WLAN järjestelmän suunnittelu WLAN on langaton 2.4 GHz taajuus-alueella toimiva radiojärjestelmä, ja sen suunnittelussa on hyvä tietää ja ottaa huomioon seuraavat asiat: 1) Lähetysteho ilmaistaan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2

Lisätiedot

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi www.sant.fi 1 Jäseninä: Satelliitti- ja antenniliitto SANT toimii n. 100 antennialan yrityksen edunvalvojana ja yhteenliittymänä Antenniurakointiliikkeitä Antennialan laitevalmistajia ja maahantuojia Antennitarvikkeiden

Lisätiedot

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015 1 (202) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050

Lisätiedot

Kuunnellanko mittalaitteilla?

Kuunnellanko mittalaitteilla? Kuunnellanko mittalaitteilla? Ilpo J Leppänen (IJL) 6.8.2011 Jo kauan sitten on esitetty kritiikkiä esim. hifi-laitteiden osalta sen johdosta, että mittauksissa hyvänä pidetty laite ei ole kuullostanut

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2018

Radioamatöörikurssi 2018 Radioamatöörikurssi 2018 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 27.11.2018 Tatu, OH2EAT 1 / 15 Esimerkkejä häiriöiden ilmenemisestä Ylimääräinen taustakohina radiovastaanottimessa Muut sähkölaitteet häiriintyvät

Lisätiedot

HF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin. käyttökoulutus

HF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin. käyttökoulutus HF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin käyttökoulutus Mitä mittarilla voi mitata? Mitataan signaalinvoimakkuutta dbm. Yksiköksi voidaan myös määrittää dbμv. Voidaan mitata minkä tahansa signaalin voimakkuutta

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Liittymän vikadiagnosointi

Liittymän vikadiagnosointi Liittymän vikadiagnosointi Yleistä Kuitupohjaisen laajakaistaliittymän luotettavuus on korkealla tasolla, mutta silti joskus saattaa esiintyä häiriöitä liittymän tai siihen kytkettyjen laitteiden toiminnassa.

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi. Tärkeät turvallisuustiedot ennen käyttöönottoa 1 Onnea uuden Langattoman Baby Guardin johdosta. Ennen kuin otat langattoman Baby Guardin käyttöösi, lue kaikki turvallisuus- ja käyttööhjeet huolellisesti,

Lisätiedot

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot Tuotetiedot Hands free -laite Mikrofoni Lyhyt mikrofoni 1 12 V -liitin 2 Mikrofoniliitäntä 3 Linkkipainike 4 Toiminnon merkkivalo (sininen/punainen) 5 Soittopainike 6 Äänenvoimakkuuden lisääminen (+) Käyttö

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2 1 SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2 Miten spektri lasketaan moduloiduille ja näytteistetyille tietoliikennesignaaleille? KONVOLUUTIO JA KERTOLASKU 2 Kantataajuussignaali (baseband) = sanomasignaali ilman

Lisätiedot

Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302

Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Ammattiliikkeen suunnittelema TV-antennipaketti, jolla lisäät HD-teräväpiirtokanavat omakotitalon tai kesämökin antennijärjestelmään. Tuotepakkauksen sisältö: 1 kpl VHF

Lisätiedot

FITS Ajoneuvopääteseminaari

FITS Ajoneuvopääteseminaari FITS Ajoneuvopääteseminaari Ajoneuvopäätteet valmistajan näkökulmasta Lasse Paakkola Aplicom 19.3.2002 2002 Page 1 (X) FITS Ajoneuvopääteseminaari Katsaus ajoneuvotietokoneisiin laitevalmistajan näkökulmasta

Lisätiedot