VIRTAIN PALVELUT LOMA-ASUKKAIDEN SILMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTAIN PALVELUT LOMA-ASUKKAIDEN SILMIN"

Transkriptio

1 VIRTAIN PALVELUT LOMA-ASUKKAIDEN SILMIN Piritta Lavi Opinnäytetyö Huhtikuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 Tekijä LAVI, Piritta Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä Julkaisun kieli 116 Suomi Luottamuksellisuus Salainen saakka VIRTAIN PALVELUT LOMA-ASUKKAIDEN SILMIN Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja ASUNTA, Jorma Toimeksiantaja(t) Virtain kaupunki Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten Virtain loma-asukkaat saataisiin viettämään entistä enemmin aikaa loma-asunnoillaan ja käyttämään samalla enemmän Virtain palveluita sekä selvittää mitä palveluita loma-asukkaat loma-asunnollaan ollessa käyttävät ja miten tyytyväisiä he palveluihin olivat. Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Tutkimukseen valittiin yhteensä lomaasunnon omistajaa. Aineisto kerättiin marraskuussa Kyselyyn vastasi 521 lomaasukasta, jolloin vastausprosentti oli 52. Tutkimukseen hyväksyttiin 499 loma-asukkaan vastaukset. Tutkimustuloksia voidaan pitää luotettavina ja siten tilastollisesti merkitsevinä postikyselyn avulla saadun aineiston kattavuuden vuoksi. Vastausten mukaan eniten loma-asunnon käyttöä lisäävä tekijä on loma-asuntojen varustelun parantaminen. Mitä paremmin loma-asunto on varustettu, sitä enemmän siellä vietetään aikaa ja sitä useammin käytetään loma-asuntokunnan palveluita. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että loma-asukkaat käyttävät Virroilla eniten kaupallisia palveluita, jätehuoltoa, kahvila- ja ravintolapalveluita, nuohousta ja käyvät paikallisissa nähtävyyksissä. Vähiten käytettyjä palveluita ovat vartiointipalvelut, leiritoiminta ja majoituspalvelut. Tyytyväisimpiä loma-asukkaat olivat Virtain kaupallisiin palveluihin. Pelkästään kunnallisia palveluita tarkasteltaessa loma-asukkaat olivat tyytyväisimpiä jätehuoltoon. Jätehuoltopalvelu ja etenkin jätemaksun suuruus saivat monen loma-asukkaan antamaan Virroille negatiivista palautetta. Loma-asumisen merkitys korostuu entisestään muuttotappioisissa kunnissa, kuten Virroilla, joissa loma-asukkaat ovat tulevaisuudessa ne ratkaisevat ostovoiman korvaajat ja palveluiden turvaajat. Loma-asumisen mukanaan tuomien tulojen merkitys tulee entisestään kasvamaan kunnan taloudessa loma-asuntojen määrän lisääntyessä ja lomaasumisen muuttuessa kesäasumisesta ympärivuotiseksi kakkosasumiseksi, joillakin jopa vakituiseksi asumiseksi. Avainsanat (asiasanat) Virtain kaupunki, vapaa-aika, matkailija, luonto, loma-asuminen, loma-asukkaat, lomaasunnot, kunnallinen palvelu, etätyö, Internet Muut tiedot

3 Author(s) LAVI, Piritta Type of Publication Bachelor s thesis Pages 116 Confidential Language Finnish Until Title THE SERVICES IN THE TOWN OF VIRRAT TROUGHT THE HOLIDAY RESIDENT S EYES Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor ASUNTA, Jorma Assigned by Town of Virrat Abstract The aim of this study was, firstly, to find out how the holiday residents in the town of Virrat could be made to spend more time at their holiday houses and, consequently, use more services the town has to offer. The second aim was to chart which services the holiday residents used while staying at their holiday residences and how satisfied they were with these services. The study was conducted survey as a questionnaire sent to the informants by post. Altogether holiday house owners were chosen as the informants. The data were collected in November In total 521 holiday residents answered the questionnaire, the percentage of those who answered being 52. Due to the representative data the results of this study can be considered reliable and statistically significant. According to the respondents the factor most increasing the time the holiday residents spent at their the holiday houses most is improving the standard of the facilities in the houses. The better equipped the house is, the more time the residents spend at the house and the more they use the services the town has to offer. The results showed that the services the holiday residents used the most were services connected with shopping, waste management, catering, chimneysweep and local sights. The services the holiday residents used less were those of security companies, camping and accommodation. The holiday residents were most satisfied with the shopping facilities in Virrat. Out of the communal facilities the holiday residents were most satisfied waste management. Waste management and especially the large waste disposal fee made many holiday residents give negative feedback to the Town of Virrat. Holiday residents are especially important for municipalities with net emigration, such as Virrat. In such municipalities, the holiday residents replace the lost purchasing power and secure the services. The income they bring will become increasingly important for the economy of the municipality as the number of holiday houses increases and holiday residing changes from summer residing to all-year holiday residing and in some cases even to permanent residing. Keywords The Town of Virrat, leisure, tourist, nature, holiday residing, holiday residents, holiday houses, municipal services, distance working, Internet Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 LOMA-ASUMISEN MERKITYS VIRTAIN TALOUDELLE AIHEESTA OPINNÄYTETYÖKSI Tutkimustavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimusaineisto ja sen käsittely VAPAA-AJAN MATKAILU Matkailijoiden segmentointi Aika vapaa-ajan matkailun mahdollistuttaja ja kehitystekijä Matkailijoiden kuluttajakäyttäytyminen Matkailu ja ympäristö Loma-asuminen luontoon kohdistuvaa matkailua Loma-asumisen historiaa Loma-asumisen nykytilanne Suomessa VIRRAT HUVILAKAUPUNKI VIRRAT - järvien, metsien maa Virtain matkailu menneisyydestä nykytilaan Virrat matkailualueena Virtain matkailun kehittäminen LOMA-ASUMINEN HUVILAKAUPUNGISSA Taustatiedot vastaajista Loma-asuntojen sijaintipaikat Loma-asuntojen valmistumisvuodet ja pinta-alat Loma-asuntojen varustelu Loma-asunnolla vietettävä aika Etätyö lisää loma-asunnolla vietettävää aikaa...56

5 2 6 LOMA-ASUKKAIDEN KÄYTTÄMÄT VIRTAIN PALVELUT Kunnalliset palvelut Loma-asukkaat ja loma-asuntokunnan palvelut Loma-asukkaiden käyttämät Virtain palvelut Loma-asukkaiden kiinnostus mökkitalkkari-palveluun Loma-asukkaiden osallistuminen tapahtumiin ja sosiaalinen kanssakäynti Loma-asukkaiden ehdottamat muutokset Virroille LOMA-ASUKKAAT JA INTERNET Virtain loma-asuntojen Internet-yhteydet Virtain kaupungin kotisivut Virtain Internet-sivustojen aikaisemmat arvioinnit Loma-asukkaiden mielipiteet Virtain sivustoista JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET...81 LÄHTEET...87 LIITTEET.92 Liite 1. Saatekirje Liite 2. Kyselylomake Liite 3. Virtain loma-asunnot osa-alueittain valmistumisvuoden mukaan Liite 4. Virtain vieraspaikkakuntalaisten omistuksessa olevat loma-asunnot loma-asukkaan kotikunnan ja valmistumisvuoden mukaan Liite 5. PR-mökkihuolto esite Liite 6. Loma-asukkaiden Virtain palveluiden käyttäminen Liite 7. Loma-asukkaiden tyytyväisyys Virtain palveluihin Liite 8. Sana on vapaa.104

6 3 KUVAT KUVA 1. Onnellinen loma-asukas loma-asunnon lähiympäristössä...21 KUVA luvulla rakennettu loma-asunto KUVA 3. Loma-asunto Virtain saaressa KUVA 4. Virtain kartta KUVA 5. Pilvilinna-huvila kallion laella KUVA 6. Torisevan rotkojärvet KUVIOT KUVIO 1. Matkailun synty yksilön tarpeiden ja resurssien perusteella De Grooten mukaan KUVIO 2. Matkailun sidoksisuus luontoon...18 KUVIO 3. Loma-asuntokanta Pirkanmaalla KUVIO 4. Virtain valinta loma-asunnon sijaintipaikaksi KUVIO 5. Loma-asuntojen varustelutaso Virroilla KUVIO 6. Loma-asukkaiden suunnittelemat muutokset loma-asuntoihin KUVIO 7. Loma-asunnoilla vietetyt päivät kuukausittain...53 KUVIO 8. Mökkitalkkarilta tarvittavia palveluita TAULUKOT TAULUKKO 1. Matkailun muotoutuminen sen tarkoituksen perusteella...16 TAULUKKO 2. Yleisarvosana Virtain kaupungille...37 TAULUKKO 3. Virtain loma-asukkaiden iät ja kotitalouksien koot TAULUKKO 4. Vastaajien ammattiasemat TAULUKKO 5. Vastaajien kotipaikkakunnat maakunnittain TAULUKKO 6. Virtain loma-asunnot alueittain...45 TAULUKKO 7. Loma-asuntojen valmistumisvuodet Suomessa, Pirkanmaalla ja Virroilla TAULUKKO 8. Loma-asuntojen pinta-alat Suomessa ja Virroilla...47

7 4 TAULUKKO 9. Loma-asuntojen varustelu Virroilla TAULUKKO 10. Loma-asuntojen varusteluun tulevat muutokset Virroilla TAULUKKO 11. Loma-asuntojen varustelun muuttamisen vaikutus loma-asunnolla vietettävään aikaan...55 TAULUKKO 12. Yleisarvosana Virtain kaupungin palveluille TAULUKKO 13. Yleisarvosana Virtain kaupungin Internet-sivuille...77 TAULUKKO 14. Iän vaikutus kaupungin Internet-sivuilla asioimiseen...78

8 5 1 LOMA-ASUMISEN MERKITYS VIRTAIN TA- LOUDELLE Oma loma-asunto, sauna, ranta, laituri ja vene ovat vakiintuneet vuosikymmenien saatossa meidän suomalaisten elämäntapaan, vapaa-aikaan sekä lomailuun. Suomessa loma-asunnon ympäristöön liitetään olennaisesti luonto - metsät ja vesistöt, joiden kautta voidaan kokea virkistymistä ja vastapainoa kiireiselle työelämälle ja kaupungin melulle. Virroilla on vieraspaikkakuntalaisten omistuksessa olevaa loma-asuntoa. Loma-asukkaat lisäävät Virtain väkilukua lähes 38 prosentilla. Vieraillessaan loma-asunnoillaan loma-asukkaat sekä heidän sukulaisensa ja tuttavansa elävöittävät Virtain yleisilmettä. Lomaasukkailla on tärkeä rooli aluekehityksessä. He ovat osa-aikakuntalaisina hyvin sitoutuneita loma-asuntokuntaan, käyttävät runsaasti aikaa ja rahaa itse loma-asumiseen sekä loma-asuntokuntiensa palveluihin, käyvät turistikohteissa sekä osallistutuvat tapahtumiin ja tuovat siten kuntaan sekä välittömiä että välillisiä matkailutuloja. Loma-asukkaat voidaan luokitella aktiivisiksi ja passiivisiksi. Passiivinen lomaasukas on tyytyväinen loma-asunnon tarjoamaan virkistykseen, kun taas aktiivinen loma-asukas vaatii entistä enemmän loma-asunnon ulkopuolista tekemistä ja monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia ja asettaa siten omat erityisvaatimuksensa loma-asuntokunnalle. Loma-asukkaiden muuttunut kuluttajakäyttäytyminen asettaa kunnille entistä suurempia vaatimuksia. Nykypäivänä kuluttaja tietää hyvin, mitä haluaa ja osaa vaatia tarpeitaan tyydyttäviä palveluita. Saadakseen lisää matkailutuloja tulee kuntien kehittää palveluitaan vastaamaan paremmin loma-asunnolla aikaansa viettävien loma-asukkaiden muuttuvia tarpeita. Palveluiden kehittäminen vaatii kunnilta monenlaisia panoksia. Loma-asukkaiden vaatimusten kasvu on kunnille haaste, mutta myös mahdollisuus. Loma-asumista on Suomessa tutkittu vähän, vaikka Suomessa on lähes puoli miljoonaa loma-asuntoa ja loma-asumista on harrastettu vuosisatoja. Valtaosa tutkimuksista on tehty lähinnä loma-asumisen taloudellisesta ja alueellisesta

9 6 merkityksestä. Loma-asumisen kulttuurillista eli toiminnallista merkitystä on tutkittu vähiten, mikä johtunee siitä, että loma-asuminen on niin lähellä meitä suomalaisia, että se on melkeinpä näkymättömissä. Koska loma-asumisesta kertova tietoperusta on varsin vähäistä ja pääosin tilastollista, tarkastelen loma-asumista vapaa-aikana tapahtuvan matkailun kautta. Tämä opinnäytetyönä tehty tutkimus tehtiin Virtain kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Virtain loma-asukkaiden lomaasumiseen ja -asuntoon liittyviä tekijöitä, kuten millaisia loma-asuntoja ja - asukkaita Virroilla on sekä kaupungin palveluiden käyttäminen ja tyytyväisyys niihin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin postikyselyä. Kyselylomakkeilla saatujen vastausten avulla on pyrkimys luoda suuntaa nykyisten palveluiden kehittämiseen siten, että ne vastaisivat paremmin loma-asukkaiden tarpeita. Sekä selvittää, mitä palveluita loma-asukkaat tarvitsisivat Virroille lisää ja mitkä muut tekijät vaikuttaisivat siihen, että he viettäisivät entistä enemmän aikaa loma-asunnollaan. Kyselylomakkeen kohtaan ruusuja, risuja ja kehittämisehdotuksia tuli paljon erilaisia mielipiteitä, mm. jätemaksusta ja vesistöjen tilasta Virroilla. Osa mielipiteistä on tekstin osana ja loput on liitteessä 8, Sana on vapaa.

10 7 2 AIHEESTA OPINNÄYTETYÖKSI 2.1 Tutkimustavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Virtain loma-asukkaiden mielipiteitä ja tietoja Virtain kaupungin palveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Sekä selvittää, mitä palveluita loma-asukkaat tarvitsisivat Virroille lisää ja mitkä muut tekijät vaikuttaisivat siihen, että he viettäisivät entistä enemmän aikaa loma-asunnollaan. Tutkimus on esiselvitys Virrat huvilakaupunki - brandin kehittämiselle. Tutkimuksesta hyötyvät myös Virtain kaupungin alueella toimivat yritykset ja yhteistyötahot. Seuraavien kysymysten avulla todennettiin pääongelmaa: 1. Minkälaisia loma-asukkaita (ikä, sukupuoli, ammattiasema, kotitalouden koko, kotipaikkakunta) Virroilla on ja miksi he ovat valinneet Virrat lomaasuntonsa sijaintipaikaksi? 2. Minkälaisia heidän loma-asuntonsa ovat? Mikä on niiden varustelu tällä hetkellä ja sekä mahdolliset tulevat muutokset? 3. Onko tarvetta mökkitalonmies-palvelulle, jos on niin millaiselle? 4. Kuinka paljon loma-asukkaat viettävät aikaa loma-asunnollansa sekä mitkä tekijät vaikuttavat asunnolla vietettävään aikaan? 5. Tehdäänkö loma-asunnolla asunnolla etätyötä ja onko halukkuutta tulevaisuudessa etätyön tekemiseen loma-asunnolla? Onko loma-asukkailla asukkailla halukkuutta muuttaa Virroille vakituisiksi asukkaiksi? 6. Osallistuvatko loma-asukkaat tapahtumakalenterissa sekä ilmoitustauluilla ilmoitettuihin tapahtumiin ja ovatko he yhteistyössä muiden loma- sekä paikallisten asukkaiden kanssa? 7. Minkä yleisarvosanan vapaa-ajan asukkaat antavat Virtain kaupungille sekä palveluille? Kuinka usein loma-asukkaat käyttävät Virtain kaupungin palveluita ja mikä on tyytyväisyys palveluihin? 8. Ovatko loma-asukkaat asioineet kaupungin internet-kotisivulla sekä mitä mieltä he ovat sivustoista? Minkä yleisarvosanan he antavat sivuille?

11 8 2.2 Tutkimusaineisto ja sen käsittely Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Virtain loma-asukkaat. Tutkimukseen valittiin yhteensä loma-asunnon omistajaa. Tutkimus oli kvantitatiivinen, kartoittava ja kuvaileva survey-tutkimus (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 136). Kvantitatiivinen tutkimus on määrällinen ja sen avulla selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä sekä eri asioiden riippuvuussuhteita tai tutkittavassa asiassa tapahtuneita muutoksia. Survey-tutkimus on suunnitelmallinen kysely- tai haastattelututkimus. (Heikkilä 1998, 15 18). Tutkimusaineisto hankittiin postikyselyn avulla. Kyselytutkimuksen etuna voidaan pitää sitä, että se tavoittaa kerralla suuren joukon haastateltavia. Lisäksi postikyselyssä on vastaajan helpompi tuntea henkilöllisyytensä suojatuksi ja näin ollen haastateltavat uskaltavat esittää kritiikkiä sekä mielipiteitään avoimemmin. (Hirsjärvi ym. 191.) Kyselylomaketta laadittaessa tavoitteena oli, että lomake olisi mahdollisimman selkeä sekä nopeasti ja helposti täytettävä, jotta syntyisi mahdollisimman vähän postikyselyille ominaista katoa. Kyselylomake (liite 2) laadittiin yhteistyössä Virtain kaupungin kanssa. Kysely sisälsi taustamuuttujineen 36 osiota, joista suljettuja oli 22. Kyselylomakkeessa käytettiin myös avoimia ja monivalintaisia kysymyksiä. Kysymysten aiheet liittyivät lomaasuntoon ja asumiseen Virroilla sekä Virtain palveluihin. Aineiston kerääminen aloitettiin 31. lokakuuta 2003 lähettämällä lomakkeet tutkimuksen kohderyhmälle. Vastausaikaa oli kolme viikkoa eli 21. marraskuuta asti. Vastausprosenttia pyrittiin nostamaan innostavalla ja motivoivalla saatekirjeellä (liite 1) sekä vastaajien kesken arvotuilla 20:lla Virrat järvien, metsien maa -teoksella. Vastauksia palautui takaisin 521 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi tuli 52. Tietokonekäsittelyyn hyväksyttiin 499 vastausta. Tutkimusaineiston käsittely aloitettiin tarkistamalla kaikki palautetut kyselylomakkeet. Lomakkeissa olleet tiedot tallennettiin SPSS-tilasto-ohjelmaan, jonka avulla tuloksista saatiin tilastot. Tutkimustuloksia voidaan pitää luotettavina ja siten tilastollisesti merkitsevinä postikyselyn avulla saadun aineiston kattavuuden vuoksi.

12 9 3 VAPAA-AJAN MATKAILU Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustelevat ja oleskelevat korkeintaan yhden vuoden niin, että se poikkeaa heidän tavanomaisesta elinympäristöstään (Tilastokeskus 2002a, 19; Vuoristo 1998, 20 21). Hemmi ja Vuoristo (1993) määrittelevät matkailun maantieteellisesti katsottuna toiminnaksi, joka on sidoksissa paikkoihin, reitteihin ja alueisiin sekä ilmenee siten erilaisina aluerakenteina (emt. 10). Pelkistettynä matkailu on lähtöalueisen ja kohdealueiden välistä vuorovaikutusta, joka toteutuu matkailijoiden ja heitä palvelevien yritysten vuorovaikutusten kautta. Matkailua tutkittaessa täytyy kuitenkin aina muistaa lähtö- ja kohdealueiden runsaus sekä se, että samat alueet voivat olla yhtä aikaa molempina. (Vuoristo 1998, 22.) Matkailu voidaan ryhmitellä kolmeen pääryhmään esimerkiksi seuraavan luokittelun mukaisesti: 1. Kotimaanmatkailua on Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden matkailu Suomessa, tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella. 2. Ulkomailta tuleva matkailu on ulkomailla pysyvästi asuvien henkilöiden matkailu Suomessa heidän tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella. 3. Ulkomaanmatkailu on Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden matkailu Suomen ulkopuolella. (Tilastokeskus 2002a, 19.) Edellä esitetyt kolme matkailun pääryhmää jaetaan edelleen vapaa-ajan matkailuun eli turismiin sekä työmatkailuun. Matkailu on siis merkitykseltään huvia tai/ja työtä, tarkastelunäkökulman mukaan. Tarkastelunäkökulmien vastakkaisuus ja niiden yhdenaikaisen käytön mahdollisuus tekee matkailusta yhteiskunnallisesti hyvin moniulotteisen ilmiön (tutkimuksenalan), jonka juuret ovat sekä talouselämässä että vapaa-ajan yhteiskunnassa ja sen rakenteissa. (Hemmi & Vuoristo 1993, 10.) Tässä tutkimuksessa tarkastelen lähemmin vapaa-ajalla tapahtuvaa matkailua, ja sen yhtä osa-aluetta, loma-asumista. Voidakseni perehtyä paremmin loma-asumiseen täytyy ensin perehtyä matkailua harrastavaan tekijään, matkailijaan.

13 Matkailijoiden segmentointi Matkailija on käsitteenä tiukasti sidottu matkailuun ja kumpikin käsitteistä voidaan ymmärtää ja määritellä vain toistensa kautta (Vuoristo 1998, 25). Matkailuun osallistuvia henkilöitä kutsutaan Tilastokeskuksen (2002a, 19) mukaan kävijöiksi ja Hemmin ja Vuoriston (1993) mukaan vieraspaikkakuntalaisiksi (emt.11). Kävijä on henkilö, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan lyhyemmäksi aikaa kun kahdeksitoista peräkkäiseksi kuukaudeksi. Kävijä kattaa sekä matkailijat (yöpyvät henkilöt) että päiväkävijät. (Tilastokeskus 2002,19.) Matkailija on vieraspaikkakuntalainen hänen matkustaessaan pois oman kotikuntansa alueelta, jolloin hän tuo ulkoapäin tuloa sille alueelle jolle hän matkustaa. Yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan (2004a) sanaa kävijä käytetään kuvaamaan asiakasta yleensä, kun taas sanaa vieraspaikkakuntalainen käytetään tutkittaessa väestötiedettä (emt.). Tilastokeskuksen tilastokoulutuksen (2004a) mukaan Väestötiede tutkii väestön kehitystä, sen suuruutta ja rakennetta sekä väestössä tapahtuvia muutoksia. Muutokset liittyvät ihmisten syntymiseen, avioitumiseen, eroamiseen, muuttamiseen ja kuolemiseen. Väestötieteessä tutkitaan myös näiden ilmiöiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä niiden yhteyttä talous- ja yhteiskuntaelämään. Kuten edellä olevista matkailijan määritelmistä huomataan, ovat matkailijat tarkemmin tarkasteltuna ryhmä, jota ei voida jakaa vain yhden määritelmän mukaan. On monia, lukemattomia seikkoja, joiden perusteella erilaisia ryhmiä voidaan muodostaa. Erilaisten ryhmien tunteminen on erityisen arvokasta tietoa sekä matkailussa toimiville yrityksille että niille, jotka pyrkivät kehittämään matkailua. Matkailijat jaotetaan ryhmiin sen mukaan, mitä matkailun osaaluetta kulloinkin tutkitaan ja ryhmät jaotellaan edelleen markkinasegmenteiksi. (Vuoristo 1998, 38.) Segmentoimalla saadaan ns. sekalaiset matkailijat jaettua yhtenäisiin ryhmiin, jotka ovat tärkeitä matkailuelinkeinolle. Segmentointiin liittyy kiinteästi markkinointi sekä tuotekehitys. Segmentoimalla matkailijat ryhmiin saadaan tietoa eri ryhmien kuluttajakäyttäytymisestä ja siten voi-

14 11 daan markkinoida matkailutuotteita vain kannattaville markkinasegmenteille. (Hemmi & Vuoristo 1993, ) Matkailijoiden ryhmittelyyn on Vuoriston (1998) mukaan kaksi pääperiaatetta; ryhmittely voi tapahtua joko selkeästi mitattavissa olevien tunnettujen kriteerien ja/tai määriteltävissä olevien ominaisuuksien pohjalta ns. koviin muuttujiin tai muuttujiin, jotka ovat vaikeammin määriteltävissä mm. psykologisin perustein, jotka pohjautuvat matkailijoiden tarpeisiin ja motivaatiotekijöihin ns. pehmeisiin muuttujiin. Ryhmittelyssä on hyvä käyttää kumpiakin kriteereitä, koska ne täydentävät toisiaan. Luokittelukriteerit sekä niiden määrät ja nimikkeet vaihtelevat paljon eri tutkimuksissa. (Emt. 38.) Kovat muuttujat ovat Hemmin ja Vuoriston (1993) mukaan ihmisten ulkonaisia mitattavissa olevia tai muuten yksiselitteisesti määriteltäviä muuttujia esimerkiksi; maantieteelliset muuttujat (esim. kotimaa, kansalaisuus, kotipaikkakunta ja sen sijainti) väestöntutkimukselliset muuttujat (esim. ikä, sukupuoli, kansalaisuus jne.) yhteiskunnan kehitystä ja rakenteellisia muutoksia kuvaavat muuttujat (esim. koulutus, ammattiasema, tulotaso ja omaisuuden määrä). Joissain tutkimuksissa siviilisääty ja uskonto määritellään kuuluvaksi tähän ryhmään. harrastukselliset muuttujat (esim. kulttuuri-, urheilu- ja luontoaktiviteetit) palveluiden käytön muuttujat (esim. palveluiden käytön useus) motivaatio muuttujat (esim. matkustamisen syy) elämäntyyli ja persoonallisuus muuttujat (esim. koti-ihmiset, kulutusintoilijat, luonnonystävät ja loma-asukkaat.) (Emt ) Erilaisten matkailijaryhmien ymmärtäminen vaatii perehtymistä myös matkailijoiden kuluttajakäyttäytymiseen ja matkan kohdevalintoihin vaikuttaviin pehmeisiin muuttujiin, joita ovat mm. tarpeet ja motivaatiot. Matkustamiseen vaikuttavia tarpeita ja motivaatioita tarkastelen lähemmin luvussa 3.3 matkailijoiden kuluttajakäyttäytyminen. Jotta voisimme matkustella, on meillä oltava aikaa sitä varten. Seuraavassa luvussa tarkastelen yhtä matkailun mahdollistuttavaa tärkeää resurssia, aikaa.

15 Aika vapaa-ajan matkailun mahdollistuttaja ja kehitystekijä Matkailu on aina sidoksissa aikaan. Käytettävissä oleva vapaa-aika on yksi matkailun tärkeimmistä kehitystekijöistä. Vapaa-ajalla on meille jokaiselle hyvin tärkeä merkitys, asetamme silloin itsemme etusijalle ja meidän todellinen minämme pääsee helpommin esille. Useimmissa matkailututkimuksissa vapaa-aika on määritelty työn vastakohdaksi. (Hemmi ja Vuoristo 1993.) Silloin kaikki se aika, joka jää jäljelle työnteon jälkeen on vapaa-aikaa ja siten vapaassa käytössä ihmisen sen hetkisten tarpeiden mukaisesti. (emt. 43). Toinen näkökulma vapaa-aikaan on ajankäyttötutkimusten mukaan se, että meillä on päivittäin käytössämme 24 tuntia, minkä me jokainen saamme käyttää siten, miten haluamme. Noiden kahdenkymmenen neljän tunnin aikana meidän tulee suoriutua päivittäisistä tehtävistä eli nukkumisesta, ansiotyöstä, ruokailusta, kotitöistä jne. Me jokainen käytämme noihin eri tehtäviin erilaisia aikoja. Se aika, joka jää jäljelle tehtävien suorittamisen jälkeen on määritelty vapaaajaksi. Hemmin ja Vuoriston (1993) mukaan vapaa-aika jaetaan päivittäiseen vapaa-aikaan, viikonloppuvapaaseen, viikkovapaaseen, vuosilomaan ja eläkevapaaseen (emt. 43). Päivittäisen vapaa-ajan määrä on hyvin yksilöllinen, siihen vaikuttavat mm. sukupuoli, ikä, perheen koko ja työt. Yksinelävillä ja eläkeläisillä on käytettävissään enemmän vapaa-aikaa, kuin perheellisillä henkilöillä, joilla perheen koko ja perhevaihe, jolla tarkoitan lasten ikiä, on suoraan sidoksissa yksilön käytettävissä olevaan vapaa-aikaan. Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta (1992) voidaan päätellä se, että naisilla on vapaa-aikaa vähemmin, kuin miehillä ja mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän meillä on vapaa-aikaa käytettävissämme. Päivittäisellä vapaa-ajalla, jota on keskimääräin kuusi tuntia, on matkailuelinkeinolle varsin vähän merkitystä, koska se vietetään pääosin kotona tai harrastusten parissa. (Emt ) Se, millaisessa työssä ihminen kulloinkin on, määrää hyvin pitkälti sen, milloin hänellä on enemmän vapaata päivittäisen vapaa-ajan lisäksi. On työpaikkoja, joissa on vapaat viikonloput ja vastaavasti

16 13 työpaikkoja, joissa vapaapäivät vaihtelevat. Hemmin ja Vuoriston (1993) mukaan viikonloppuvapaan ja/tai viikolla olevien vapaapäivien aikana olisi usein aikaa matkustaa kotipaikkakunnan ulkopuolelle, mutta ne vietetään usein kotona tai lähellä kotia sijaitsevalla omalla loma-asunnolla (Emt. 47). Työssäkäyvien suomalaisten vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Yleisimmin vuosiloma on viisi viikkoa. Osa vuosilomasta pidetään usein talvella. Loma-aikana on henkilökohtaista vapaa-aikaa naisilla vähemmän, kuin miehillä. (Tilastokeskus 1992, ) Vuosilomien aikaan matkustellaan usein, kotimaassa ja/tai ulkomailla. Kotimaan suosittuja lomanviettotapoja ovat lomaileminen kotona, vieraileminen sukulaisten sekä tuttavien luona ja matkustelu omalla autolla sekä oleilu omalla tai vuokratulla loma-asunnoilla. Vuosilomalla on tärkeä merkitys matkailuelinkeinolle. Matkailutilastojen mukaan matkailu on keskittynyt kesäaikaan ja suosituin lomakuukausi on heinäkuu. Talvella pidettävät talvilomat lisäävät omalta osaltaan matkailupalveluiden kysyntää ja tarjontaa. (Hemmi & Vuoristo 1993, 45 50; Hemmi 1993, 62.) Verrattuna työssäkäyviin on opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten kohdalla on vaikea määritellä, minkälainen vapaa-aika katsotaan lomaksi. Useimmat opiskelijat tekevät työtä vapaa-aikanaan saadakseen pidettyä yllä elintasoaan ja vain harvat opiskelijat viettävät loma-ajat pelkästään lomailemalla. Useimmat työttömät eivät koe työttömyydestä johtunutta lisääntynyttä vapaa-aikaa lomaksi, eikä sitä siten vietetä kuin lomaa. Koetaan, että loma tulee ansaita työnteolla ja koska työttömällä ei ole töitä, ei hän siten voi olla lomallakaan. Eläkkeellä ollaan taas täysin vapaana työelämästä ja kaikki aika on vapaa-aikaa. Eläkevapaasta on tullut vuosien saatossa tärkeä matkailusegmentti (seniorimatkailu). Eläkkeellä matkustetaan nykyisin paljon enemmän, kuin ennen. (Hemmi & Vuoristo 1993, 50; Vuoristo 1998, 24.)

17 Matkailijoiden kuluttajakäyttäytyminen Matkailijoiden kuluttajakäyttäytymisen pohjalla ovat tarpeet, joita pyritään tyydyttämään. Vuoristo (1998) määrittelee tarpeet ihmisten toimintaa ohjaavaksi sisäiseksi voimaksi (emt. 41). Mashlowin tarvehierarkiassa tarpeet on luokitettu, fysiologisiin, turvallisuuden tarpeeseen, rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeeseen, arvostuksen tarpeeseen ja itsensä toteuttamisen tarpeeseen. Ensiksi luetellut tarpeet sijaitsevat hierarkian alemmalla tasolla ja tyydyttämällä ne voidaan ruveta tyydyttämään seuraavan tason tarpeita. Tarpeiden tyydyttämisen pohjalla voi olla halu korjata epätyydyttävä tilanne, kokea elämyksiä tms. (Hemmi 1993, 138.) Tarpeet ja odotukset muuttuvat iän mukana ja niihin vaikuttaa olennaisesti myös se, millaisessa suhteessa on toisiin ihmisiin. Tarve matkailuun syntyy matkailijan yksilöllisten tarpeiden esim. lepo, rentoutuminen jne. ja matkustamisen mahdollistuttavien resurssien pohjalta. Seuraavassa kuviossa on Hemmin ja Vuoriston (1993, 51) teoksessa esitetty matkailutarpeen synty. Kuvion mukaan tarve vapaa-aikaan koetaan nykypäivänä olennaiseksi osaksi suomalaisten peruselämää ja siten sen voidaan katsoa kuuluvan myös perustarpeisiin. Vapaa-ajalla tapahtuvalla matkustamisella pyritään usein virkistymään ja hakemaan vastapainoa yhä vaativammaksi käyvälle työelämälle.

18 15 IHMINEN Ihmisen perustarpeet AIKA eläminen työn ulkopuolinen aika työaika työ liikkuminen terveys netto vapaa-aika ei vapaa vapaa-aika vapaa-ajan käyttö rentoutuminen Virkistys, matkailu virkistys matkailu urheilu lepo harrastukset lukeminen/ TV/ jne. itsensä kehittäminen KUVIO 1. Matkailun synty yksilön tarpeiden ja resurssien perusteella De Grooten mukaan Motivaatio liittyy olennaisena osana tarpeisiin ja niiden tyydyttämiseen, aikaansaamalla yksilöiden erilaiset käyttäytymismallit olemalla erilaisten motiivien, kuten halujen ja tarpeiden sekä muiden yllykkeiden aikaansaama tila, jossa yksilö toimii jonkin päämäärän (tarpeiden tyydyttämisen) saavuttamiseksi. Motivaatioon vaikuttavat oppiminen ja havaitseminen sekä kulttuuri, jossa eletään. Motivaatio ja tarve matkailuun ja sitä seuraava matkailukäyttäytyminen syntyy siis ihmisen tarpeiden pohjalta ja ilmenee hyvinkin yksilöllisin muodoin. Matkustamiseen vaikuttavat motiivit voidaan jakaa kahteen ryhmään, työntömotiiveihin, jotka vaikuttavat matkustamiseen yleensä ja vetomotiiveihin (syy miksi matkustetaan). Vetomotiivi voi olla esim. luonnonrauhassa oleminen ja

19 16 hiljentyminen arjen kiireen ja kaupunkilaiselämän vastapainona. (Hemmi & Vuoristo 1993, ) Seuraavassa taulukossa on (emt. 138) esitetty teoksessa oleva Martti Muroman tekemä taulukko, jossa on sovellettu Mashlowin tarvehierarkiaa ja motiiveita matkailuun. TAULUKKO 1. Matkailun muotoutuminen sen tarkoituksen perusteella TARVE MOTIIVI MATKAN TARKOITUS Fysiologinen Lepo Pako jokapäiväisestä ympäristöstä, virkistäytyminen, jännittyneisyyden vähentäminen, auringon etsintä, fyysinen toiminta, henkinen lepo Turvallisuus Rauha Terveys, virkistäytyminen Yhteenkuuluvuus Rakkaus Sukulaissiteiden vahvistus, perheen yhtenäisyys, toveruus, seura, sosiaalinen kanssakäynti, juuret Arvonanto Itsensä toteuttaminen Saavutukset, Status Oman luonteen toteuttaminen, tiedot, kauneuden arvostus Itsekunnioitus, näyttämisenhalu, maine, sosiaalinen tunnustus, henkilökohtainen kehitys, maine, sosiaalinen tunnustus, Itsensä tutkiskelu ja arviointi, itsensä löytäminen, omien toivomusten tyydyttäminen, kulttuuri, koulutus, vaellushalu, kiinnostus vieraisiin maihin, ympäristö, maisemat Ennen ulkomaanmatkailulla haluttiin osoittaa, että kuulumme taloudellisesti menestyvämpään perheeseen, nykyaikana status-tarve on heikentynyt. Muutoin taulukkoa voi soveltaa tarkasteltaessa nykypäivän matkailua. Matkan tarkoitus vaikuttaa olennaisesti siihen, minne matkailu suuntautuu. Esim. kylpylöihin suuntautuneet matkat tehdään virkistymismielessä ja omia rajoja etsitään kiipeämällä vuortenhuipuille ja sukulaissuhteiden vahvistamiseksi tehdään matka heidän luokseen. Matkakohteen valinta

20 17 Matkustamista suunnitteleva henkilö tai perhe joutuu tekemään monia valintoja ja päätöksiä vertailemalla eri vaihtoehtoja toisiinsa. Se, millaisin perustein valinnat tehdään, on matkailuelinkeinolle ensiarvoisen tärkeää tietoa. Matkakohteiden valintaan vaikuttavat käytettävissä olevat resurssit eli aika ja raha, yksilön henkilökohtaiset asiat (tarpeet ja motiivit), mielikuvat, ulkopuoliset vaikutteet (muoti ja markkinointi) ja asuinympäristön erityispiirteet sekä matkailukohteen ominaisuudet (houkuttimet). Matkan määränpäänä olevan matkakohteen imago ja vetovoima vaikuttavat olennaisesti yksilön matkustusmotivaatioon ja matkatyyppiin sekä matkan pituuteen. (Hemmi 1993, ) Vetovoimatekijä on Hemmin ja Vuoriston (1993) mukaan matkailun perusedellytys. Matkailun vetovoima on se tekijä, jolla alue, kohde, nähtävyys tai matkailutuote vetää matkailijoita puoleensa. Vetovoima perustuu joko todelliseen esim. luonto tai epähavainnolliseen vetovoimatekijään esim. hiljaisuus, maaseutumaisuus tai näihin molempiin samanaikaisesti. (Hemmi & Vuoristo 1993, 82.) Ratkaisevin kriteeri lomapaikan valintaan on usein hinta. Tarjolla ollessa useita samanhintaisia kohteita vaikuttaa palvelun laatu valintaan. Palvelun laadulla tarkoitetaan tässä merkityksessä kohteessa olevia palveluita sekä matkayrityksen henkilökunnan sekä matkakohteen paikallisen väestön ystävällisyyttä. Matkakohteen valintaan vaikuttaa olennaisesti se, vastaavatko matkailijan mielikuvat kohteesta hänen henkilökohtaisia odotuksia ja tarpeitaan. Pettynyttä asiakasta on toista kertaa vaikea saada matkustamaan matkakohteeseen, joka ei vastaa odotuksia ja tarpeita. (Hemmi ym. 1993, 142.) 3.4 Matkailu ja ympäristö Matkustaminen on aina sidottu ympäristöön - luonnon ja kulttuurin vetovoimaan. Ympäristö on matkailussa raaka-aine, jota muovataan pois alkuperäisestä tilastaan siten, että se soveltuisi mahdollisimman hyvin matkailijoiden tarpeisiin. Matkailijat aiheuttavat matkailullaan luonnolle muutoksia mm. roskaantumista ja melua. Luonnon kestokyky on kuitenkin rajallinen, jonka vuoksi

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Juho Pesonen Yhteistyössä Raija Komppula, Mike Peters ja Christopher Kronenberg juho.pesonen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus-

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

ZA5224. Flash Eurobarometer 291 (Survey on the Attitudes of Europeans towards Tourism in 2010) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5224. Flash Eurobarometer 291 (Survey on the Attitudes of Europeans towards Tourism in 2010) Country Specific Questionnaire Finland ZA5224 Flash Eurobarometer 291 (Survey on the Attitudes of Europeans towards Tourism in 2010) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 291 TOURISM (2010) Q1. Kuinka monta matkaa teitte työ- tai vapaa-aika

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Luonto ja koettu elvyttävyys

Luonto ja koettu elvyttävyys Luonto ja koettu elvyttävyys Prof., PsT, Kalevi Korpela Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö / psykologia Tampereen yliopisto kalevi.korpela@uta.fi http://www.favoriteplace.info Millaisten psykologisten

Lisätiedot

ZA5478. Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland

ZA5478. Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland ZA5478 Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland Questions for Eurobarometer FLASH-survey (February 2011) Q1. Kuinka monta matkaa

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, helmikuu Vapaa-ajanmatkat helmikuussa 2010 Suomalaiset tekivät helmikuussa yhteensä 410 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Matkoja,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Kotiliesi.fi ja Kotiliesi-lehti

Kävijäprofiili 2012. Kotiliesi.fi ja Kotiliesi-lehti Kävijäprofiili 01 Mediaprofiilit Kotiliesi TNS Atlas heinä joulukuu 0 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 0. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko

Lisätiedot

SPOT- profiilitutkimusraportti. Naurunappula Syyskuu 2015

SPOT- profiilitutkimusraportti. Naurunappula Syyskuu 2015 SPOT- profiilitutkimusraportti Naurunappula Syyskuu 2015 Yleistä tutkimuksesta Naurunappula.com- sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu 16.- 30. syyskuuta 2015 välisenä aikana. Vastauksia tutkimukseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, syyskuu Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen määrä laski syyskuussa 2010 Suomalaiset tekivät syyskuussa 2010 noin kymmenen prosenttia vähemmän sellaisia ulkomaan

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2. Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.2013 Manu Rantanen 18.2.2013 1 Näkökulmat Vaikuttaminen - (vapaa-ajan)asukasosallistuminen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Suomenkuvalehti.fi ja Suomen Kuvalehti

Kävijäprofiili 2012. Suomenkuvalehti.fi ja Suomen Kuvalehti Kävijäprofiili 0 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 0. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 1 6-vuotiaat (est. 3.6.000 henkeä, 6.8 vastaajaa)

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettivaraosa.com

Kävijäprofiili 2012. Nettivaraosa.com Kävijäprofiili 20 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä, 6.948

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Harrastavatko naiset ja nuoret? Kalastuksen tulevaisuus? Kestävä kalastus -seminaari 28.11.2001, Mikkeli Kalastukseen osallistuminen Kaikki Miehet Naiset Nuoret

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Tiedot vastaajasta (valitse oikea vaihtoehto) mies 17 56,67% 2. nainen 13 43,33% 30 100%

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot