VIRTAIN PALVELUT LOMA-ASUKKAIDEN SILMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTAIN PALVELUT LOMA-ASUKKAIDEN SILMIN"

Transkriptio

1 VIRTAIN PALVELUT LOMA-ASUKKAIDEN SILMIN Piritta Lavi Opinnäytetyö Huhtikuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 Tekijä LAVI, Piritta Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä Julkaisun kieli 116 Suomi Luottamuksellisuus Salainen saakka VIRTAIN PALVELUT LOMA-ASUKKAIDEN SILMIN Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja ASUNTA, Jorma Toimeksiantaja(t) Virtain kaupunki Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten Virtain loma-asukkaat saataisiin viettämään entistä enemmin aikaa loma-asunnoillaan ja käyttämään samalla enemmän Virtain palveluita sekä selvittää mitä palveluita loma-asukkaat loma-asunnollaan ollessa käyttävät ja miten tyytyväisiä he palveluihin olivat. Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Tutkimukseen valittiin yhteensä lomaasunnon omistajaa. Aineisto kerättiin marraskuussa Kyselyyn vastasi 521 lomaasukasta, jolloin vastausprosentti oli 52. Tutkimukseen hyväksyttiin 499 loma-asukkaan vastaukset. Tutkimustuloksia voidaan pitää luotettavina ja siten tilastollisesti merkitsevinä postikyselyn avulla saadun aineiston kattavuuden vuoksi. Vastausten mukaan eniten loma-asunnon käyttöä lisäävä tekijä on loma-asuntojen varustelun parantaminen. Mitä paremmin loma-asunto on varustettu, sitä enemmän siellä vietetään aikaa ja sitä useammin käytetään loma-asuntokunnan palveluita. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että loma-asukkaat käyttävät Virroilla eniten kaupallisia palveluita, jätehuoltoa, kahvila- ja ravintolapalveluita, nuohousta ja käyvät paikallisissa nähtävyyksissä. Vähiten käytettyjä palveluita ovat vartiointipalvelut, leiritoiminta ja majoituspalvelut. Tyytyväisimpiä loma-asukkaat olivat Virtain kaupallisiin palveluihin. Pelkästään kunnallisia palveluita tarkasteltaessa loma-asukkaat olivat tyytyväisimpiä jätehuoltoon. Jätehuoltopalvelu ja etenkin jätemaksun suuruus saivat monen loma-asukkaan antamaan Virroille negatiivista palautetta. Loma-asumisen merkitys korostuu entisestään muuttotappioisissa kunnissa, kuten Virroilla, joissa loma-asukkaat ovat tulevaisuudessa ne ratkaisevat ostovoiman korvaajat ja palveluiden turvaajat. Loma-asumisen mukanaan tuomien tulojen merkitys tulee entisestään kasvamaan kunnan taloudessa loma-asuntojen määrän lisääntyessä ja lomaasumisen muuttuessa kesäasumisesta ympärivuotiseksi kakkosasumiseksi, joillakin jopa vakituiseksi asumiseksi. Avainsanat (asiasanat) Virtain kaupunki, vapaa-aika, matkailija, luonto, loma-asuminen, loma-asukkaat, lomaasunnot, kunnallinen palvelu, etätyö, Internet Muut tiedot

3 Author(s) LAVI, Piritta Type of Publication Bachelor s thesis Pages 116 Confidential Language Finnish Until Title THE SERVICES IN THE TOWN OF VIRRAT TROUGHT THE HOLIDAY RESIDENT S EYES Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor ASUNTA, Jorma Assigned by Town of Virrat Abstract The aim of this study was, firstly, to find out how the holiday residents in the town of Virrat could be made to spend more time at their holiday houses and, consequently, use more services the town has to offer. The second aim was to chart which services the holiday residents used while staying at their holiday residences and how satisfied they were with these services. The study was conducted survey as a questionnaire sent to the informants by post. Altogether holiday house owners were chosen as the informants. The data were collected in November In total 521 holiday residents answered the questionnaire, the percentage of those who answered being 52. Due to the representative data the results of this study can be considered reliable and statistically significant. According to the respondents the factor most increasing the time the holiday residents spent at their the holiday houses most is improving the standard of the facilities in the houses. The better equipped the house is, the more time the residents spend at the house and the more they use the services the town has to offer. The results showed that the services the holiday residents used the most were services connected with shopping, waste management, catering, chimneysweep and local sights. The services the holiday residents used less were those of security companies, camping and accommodation. The holiday residents were most satisfied with the shopping facilities in Virrat. Out of the communal facilities the holiday residents were most satisfied waste management. Waste management and especially the large waste disposal fee made many holiday residents give negative feedback to the Town of Virrat. Holiday residents are especially important for municipalities with net emigration, such as Virrat. In such municipalities, the holiday residents replace the lost purchasing power and secure the services. The income they bring will become increasingly important for the economy of the municipality as the number of holiday houses increases and holiday residing changes from summer residing to all-year holiday residing and in some cases even to permanent residing. Keywords The Town of Virrat, leisure, tourist, nature, holiday residing, holiday residents, holiday houses, municipal services, distance working, Internet Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 LOMA-ASUMISEN MERKITYS VIRTAIN TALOUDELLE AIHEESTA OPINNÄYTETYÖKSI Tutkimustavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimusaineisto ja sen käsittely VAPAA-AJAN MATKAILU Matkailijoiden segmentointi Aika vapaa-ajan matkailun mahdollistuttaja ja kehitystekijä Matkailijoiden kuluttajakäyttäytyminen Matkailu ja ympäristö Loma-asuminen luontoon kohdistuvaa matkailua Loma-asumisen historiaa Loma-asumisen nykytilanne Suomessa VIRRAT HUVILAKAUPUNKI VIRRAT - järvien, metsien maa Virtain matkailu menneisyydestä nykytilaan Virrat matkailualueena Virtain matkailun kehittäminen LOMA-ASUMINEN HUVILAKAUPUNGISSA Taustatiedot vastaajista Loma-asuntojen sijaintipaikat Loma-asuntojen valmistumisvuodet ja pinta-alat Loma-asuntojen varustelu Loma-asunnolla vietettävä aika Etätyö lisää loma-asunnolla vietettävää aikaa...56

5 2 6 LOMA-ASUKKAIDEN KÄYTTÄMÄT VIRTAIN PALVELUT Kunnalliset palvelut Loma-asukkaat ja loma-asuntokunnan palvelut Loma-asukkaiden käyttämät Virtain palvelut Loma-asukkaiden kiinnostus mökkitalkkari-palveluun Loma-asukkaiden osallistuminen tapahtumiin ja sosiaalinen kanssakäynti Loma-asukkaiden ehdottamat muutokset Virroille LOMA-ASUKKAAT JA INTERNET Virtain loma-asuntojen Internet-yhteydet Virtain kaupungin kotisivut Virtain Internet-sivustojen aikaisemmat arvioinnit Loma-asukkaiden mielipiteet Virtain sivustoista JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET...81 LÄHTEET...87 LIITTEET.92 Liite 1. Saatekirje Liite 2. Kyselylomake Liite 3. Virtain loma-asunnot osa-alueittain valmistumisvuoden mukaan Liite 4. Virtain vieraspaikkakuntalaisten omistuksessa olevat loma-asunnot loma-asukkaan kotikunnan ja valmistumisvuoden mukaan Liite 5. PR-mökkihuolto esite Liite 6. Loma-asukkaiden Virtain palveluiden käyttäminen Liite 7. Loma-asukkaiden tyytyväisyys Virtain palveluihin Liite 8. Sana on vapaa.104

6 3 KUVAT KUVA 1. Onnellinen loma-asukas loma-asunnon lähiympäristössä...21 KUVA luvulla rakennettu loma-asunto KUVA 3. Loma-asunto Virtain saaressa KUVA 4. Virtain kartta KUVA 5. Pilvilinna-huvila kallion laella KUVA 6. Torisevan rotkojärvet KUVIOT KUVIO 1. Matkailun synty yksilön tarpeiden ja resurssien perusteella De Grooten mukaan KUVIO 2. Matkailun sidoksisuus luontoon...18 KUVIO 3. Loma-asuntokanta Pirkanmaalla KUVIO 4. Virtain valinta loma-asunnon sijaintipaikaksi KUVIO 5. Loma-asuntojen varustelutaso Virroilla KUVIO 6. Loma-asukkaiden suunnittelemat muutokset loma-asuntoihin KUVIO 7. Loma-asunnoilla vietetyt päivät kuukausittain...53 KUVIO 8. Mökkitalkkarilta tarvittavia palveluita TAULUKOT TAULUKKO 1. Matkailun muotoutuminen sen tarkoituksen perusteella...16 TAULUKKO 2. Yleisarvosana Virtain kaupungille...37 TAULUKKO 3. Virtain loma-asukkaiden iät ja kotitalouksien koot TAULUKKO 4. Vastaajien ammattiasemat TAULUKKO 5. Vastaajien kotipaikkakunnat maakunnittain TAULUKKO 6. Virtain loma-asunnot alueittain...45 TAULUKKO 7. Loma-asuntojen valmistumisvuodet Suomessa, Pirkanmaalla ja Virroilla TAULUKKO 8. Loma-asuntojen pinta-alat Suomessa ja Virroilla...47

7 4 TAULUKKO 9. Loma-asuntojen varustelu Virroilla TAULUKKO 10. Loma-asuntojen varusteluun tulevat muutokset Virroilla TAULUKKO 11. Loma-asuntojen varustelun muuttamisen vaikutus loma-asunnolla vietettävään aikaan...55 TAULUKKO 12. Yleisarvosana Virtain kaupungin palveluille TAULUKKO 13. Yleisarvosana Virtain kaupungin Internet-sivuille...77 TAULUKKO 14. Iän vaikutus kaupungin Internet-sivuilla asioimiseen...78

8 5 1 LOMA-ASUMISEN MERKITYS VIRTAIN TA- LOUDELLE Oma loma-asunto, sauna, ranta, laituri ja vene ovat vakiintuneet vuosikymmenien saatossa meidän suomalaisten elämäntapaan, vapaa-aikaan sekä lomailuun. Suomessa loma-asunnon ympäristöön liitetään olennaisesti luonto - metsät ja vesistöt, joiden kautta voidaan kokea virkistymistä ja vastapainoa kiireiselle työelämälle ja kaupungin melulle. Virroilla on vieraspaikkakuntalaisten omistuksessa olevaa loma-asuntoa. Loma-asukkaat lisäävät Virtain väkilukua lähes 38 prosentilla. Vieraillessaan loma-asunnoillaan loma-asukkaat sekä heidän sukulaisensa ja tuttavansa elävöittävät Virtain yleisilmettä. Lomaasukkailla on tärkeä rooli aluekehityksessä. He ovat osa-aikakuntalaisina hyvin sitoutuneita loma-asuntokuntaan, käyttävät runsaasti aikaa ja rahaa itse loma-asumiseen sekä loma-asuntokuntiensa palveluihin, käyvät turistikohteissa sekä osallistutuvat tapahtumiin ja tuovat siten kuntaan sekä välittömiä että välillisiä matkailutuloja. Loma-asukkaat voidaan luokitella aktiivisiksi ja passiivisiksi. Passiivinen lomaasukas on tyytyväinen loma-asunnon tarjoamaan virkistykseen, kun taas aktiivinen loma-asukas vaatii entistä enemmän loma-asunnon ulkopuolista tekemistä ja monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia ja asettaa siten omat erityisvaatimuksensa loma-asuntokunnalle. Loma-asukkaiden muuttunut kuluttajakäyttäytyminen asettaa kunnille entistä suurempia vaatimuksia. Nykypäivänä kuluttaja tietää hyvin, mitä haluaa ja osaa vaatia tarpeitaan tyydyttäviä palveluita. Saadakseen lisää matkailutuloja tulee kuntien kehittää palveluitaan vastaamaan paremmin loma-asunnolla aikaansa viettävien loma-asukkaiden muuttuvia tarpeita. Palveluiden kehittäminen vaatii kunnilta monenlaisia panoksia. Loma-asukkaiden vaatimusten kasvu on kunnille haaste, mutta myös mahdollisuus. Loma-asumista on Suomessa tutkittu vähän, vaikka Suomessa on lähes puoli miljoonaa loma-asuntoa ja loma-asumista on harrastettu vuosisatoja. Valtaosa tutkimuksista on tehty lähinnä loma-asumisen taloudellisesta ja alueellisesta

9 6 merkityksestä. Loma-asumisen kulttuurillista eli toiminnallista merkitystä on tutkittu vähiten, mikä johtunee siitä, että loma-asuminen on niin lähellä meitä suomalaisia, että se on melkeinpä näkymättömissä. Koska loma-asumisesta kertova tietoperusta on varsin vähäistä ja pääosin tilastollista, tarkastelen loma-asumista vapaa-aikana tapahtuvan matkailun kautta. Tämä opinnäytetyönä tehty tutkimus tehtiin Virtain kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Virtain loma-asukkaiden lomaasumiseen ja -asuntoon liittyviä tekijöitä, kuten millaisia loma-asuntoja ja - asukkaita Virroilla on sekä kaupungin palveluiden käyttäminen ja tyytyväisyys niihin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin postikyselyä. Kyselylomakkeilla saatujen vastausten avulla on pyrkimys luoda suuntaa nykyisten palveluiden kehittämiseen siten, että ne vastaisivat paremmin loma-asukkaiden tarpeita. Sekä selvittää, mitä palveluita loma-asukkaat tarvitsisivat Virroille lisää ja mitkä muut tekijät vaikuttaisivat siihen, että he viettäisivät entistä enemmän aikaa loma-asunnollaan. Kyselylomakkeen kohtaan ruusuja, risuja ja kehittämisehdotuksia tuli paljon erilaisia mielipiteitä, mm. jätemaksusta ja vesistöjen tilasta Virroilla. Osa mielipiteistä on tekstin osana ja loput on liitteessä 8, Sana on vapaa.

10 7 2 AIHEESTA OPINNÄYTETYÖKSI 2.1 Tutkimustavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Virtain loma-asukkaiden mielipiteitä ja tietoja Virtain kaupungin palveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Sekä selvittää, mitä palveluita loma-asukkaat tarvitsisivat Virroille lisää ja mitkä muut tekijät vaikuttaisivat siihen, että he viettäisivät entistä enemmän aikaa loma-asunnollaan. Tutkimus on esiselvitys Virrat huvilakaupunki - brandin kehittämiselle. Tutkimuksesta hyötyvät myös Virtain kaupungin alueella toimivat yritykset ja yhteistyötahot. Seuraavien kysymysten avulla todennettiin pääongelmaa: 1. Minkälaisia loma-asukkaita (ikä, sukupuoli, ammattiasema, kotitalouden koko, kotipaikkakunta) Virroilla on ja miksi he ovat valinneet Virrat lomaasuntonsa sijaintipaikaksi? 2. Minkälaisia heidän loma-asuntonsa ovat? Mikä on niiden varustelu tällä hetkellä ja sekä mahdolliset tulevat muutokset? 3. Onko tarvetta mökkitalonmies-palvelulle, jos on niin millaiselle? 4. Kuinka paljon loma-asukkaat viettävät aikaa loma-asunnollansa sekä mitkä tekijät vaikuttavat asunnolla vietettävään aikaan? 5. Tehdäänkö loma-asunnolla asunnolla etätyötä ja onko halukkuutta tulevaisuudessa etätyön tekemiseen loma-asunnolla? Onko loma-asukkailla asukkailla halukkuutta muuttaa Virroille vakituisiksi asukkaiksi? 6. Osallistuvatko loma-asukkaat tapahtumakalenterissa sekä ilmoitustauluilla ilmoitettuihin tapahtumiin ja ovatko he yhteistyössä muiden loma- sekä paikallisten asukkaiden kanssa? 7. Minkä yleisarvosanan vapaa-ajan asukkaat antavat Virtain kaupungille sekä palveluille? Kuinka usein loma-asukkaat käyttävät Virtain kaupungin palveluita ja mikä on tyytyväisyys palveluihin? 8. Ovatko loma-asukkaat asioineet kaupungin internet-kotisivulla sekä mitä mieltä he ovat sivustoista? Minkä yleisarvosanan he antavat sivuille?

11 8 2.2 Tutkimusaineisto ja sen käsittely Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Virtain loma-asukkaat. Tutkimukseen valittiin yhteensä loma-asunnon omistajaa. Tutkimus oli kvantitatiivinen, kartoittava ja kuvaileva survey-tutkimus (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 136). Kvantitatiivinen tutkimus on määrällinen ja sen avulla selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä sekä eri asioiden riippuvuussuhteita tai tutkittavassa asiassa tapahtuneita muutoksia. Survey-tutkimus on suunnitelmallinen kysely- tai haastattelututkimus. (Heikkilä 1998, 15 18). Tutkimusaineisto hankittiin postikyselyn avulla. Kyselytutkimuksen etuna voidaan pitää sitä, että se tavoittaa kerralla suuren joukon haastateltavia. Lisäksi postikyselyssä on vastaajan helpompi tuntea henkilöllisyytensä suojatuksi ja näin ollen haastateltavat uskaltavat esittää kritiikkiä sekä mielipiteitään avoimemmin. (Hirsjärvi ym. 191.) Kyselylomaketta laadittaessa tavoitteena oli, että lomake olisi mahdollisimman selkeä sekä nopeasti ja helposti täytettävä, jotta syntyisi mahdollisimman vähän postikyselyille ominaista katoa. Kyselylomake (liite 2) laadittiin yhteistyössä Virtain kaupungin kanssa. Kysely sisälsi taustamuuttujineen 36 osiota, joista suljettuja oli 22. Kyselylomakkeessa käytettiin myös avoimia ja monivalintaisia kysymyksiä. Kysymysten aiheet liittyivät lomaasuntoon ja asumiseen Virroilla sekä Virtain palveluihin. Aineiston kerääminen aloitettiin 31. lokakuuta 2003 lähettämällä lomakkeet tutkimuksen kohderyhmälle. Vastausaikaa oli kolme viikkoa eli 21. marraskuuta asti. Vastausprosenttia pyrittiin nostamaan innostavalla ja motivoivalla saatekirjeellä (liite 1) sekä vastaajien kesken arvotuilla 20:lla Virrat järvien, metsien maa -teoksella. Vastauksia palautui takaisin 521 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi tuli 52. Tietokonekäsittelyyn hyväksyttiin 499 vastausta. Tutkimusaineiston käsittely aloitettiin tarkistamalla kaikki palautetut kyselylomakkeet. Lomakkeissa olleet tiedot tallennettiin SPSS-tilasto-ohjelmaan, jonka avulla tuloksista saatiin tilastot. Tutkimustuloksia voidaan pitää luotettavina ja siten tilastollisesti merkitsevinä postikyselyn avulla saadun aineiston kattavuuden vuoksi.

12 9 3 VAPAA-AJAN MATKAILU Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustelevat ja oleskelevat korkeintaan yhden vuoden niin, että se poikkeaa heidän tavanomaisesta elinympäristöstään (Tilastokeskus 2002a, 19; Vuoristo 1998, 20 21). Hemmi ja Vuoristo (1993) määrittelevät matkailun maantieteellisesti katsottuna toiminnaksi, joka on sidoksissa paikkoihin, reitteihin ja alueisiin sekä ilmenee siten erilaisina aluerakenteina (emt. 10). Pelkistettynä matkailu on lähtöalueisen ja kohdealueiden välistä vuorovaikutusta, joka toteutuu matkailijoiden ja heitä palvelevien yritysten vuorovaikutusten kautta. Matkailua tutkittaessa täytyy kuitenkin aina muistaa lähtö- ja kohdealueiden runsaus sekä se, että samat alueet voivat olla yhtä aikaa molempina. (Vuoristo 1998, 22.) Matkailu voidaan ryhmitellä kolmeen pääryhmään esimerkiksi seuraavan luokittelun mukaisesti: 1. Kotimaanmatkailua on Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden matkailu Suomessa, tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella. 2. Ulkomailta tuleva matkailu on ulkomailla pysyvästi asuvien henkilöiden matkailu Suomessa heidän tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella. 3. Ulkomaanmatkailu on Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden matkailu Suomen ulkopuolella. (Tilastokeskus 2002a, 19.) Edellä esitetyt kolme matkailun pääryhmää jaetaan edelleen vapaa-ajan matkailuun eli turismiin sekä työmatkailuun. Matkailu on siis merkitykseltään huvia tai/ja työtä, tarkastelunäkökulman mukaan. Tarkastelunäkökulmien vastakkaisuus ja niiden yhdenaikaisen käytön mahdollisuus tekee matkailusta yhteiskunnallisesti hyvin moniulotteisen ilmiön (tutkimuksenalan), jonka juuret ovat sekä talouselämässä että vapaa-ajan yhteiskunnassa ja sen rakenteissa. (Hemmi & Vuoristo 1993, 10.) Tässä tutkimuksessa tarkastelen lähemmin vapaa-ajalla tapahtuvaa matkailua, ja sen yhtä osa-aluetta, loma-asumista. Voidakseni perehtyä paremmin loma-asumiseen täytyy ensin perehtyä matkailua harrastavaan tekijään, matkailijaan.

13 Matkailijoiden segmentointi Matkailija on käsitteenä tiukasti sidottu matkailuun ja kumpikin käsitteistä voidaan ymmärtää ja määritellä vain toistensa kautta (Vuoristo 1998, 25). Matkailuun osallistuvia henkilöitä kutsutaan Tilastokeskuksen (2002a, 19) mukaan kävijöiksi ja Hemmin ja Vuoriston (1993) mukaan vieraspaikkakuntalaisiksi (emt.11). Kävijä on henkilö, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan lyhyemmäksi aikaa kun kahdeksitoista peräkkäiseksi kuukaudeksi. Kävijä kattaa sekä matkailijat (yöpyvät henkilöt) että päiväkävijät. (Tilastokeskus 2002,19.) Matkailija on vieraspaikkakuntalainen hänen matkustaessaan pois oman kotikuntansa alueelta, jolloin hän tuo ulkoapäin tuloa sille alueelle jolle hän matkustaa. Yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan (2004a) sanaa kävijä käytetään kuvaamaan asiakasta yleensä, kun taas sanaa vieraspaikkakuntalainen käytetään tutkittaessa väestötiedettä (emt.). Tilastokeskuksen tilastokoulutuksen (2004a) mukaan Väestötiede tutkii väestön kehitystä, sen suuruutta ja rakennetta sekä väestössä tapahtuvia muutoksia. Muutokset liittyvät ihmisten syntymiseen, avioitumiseen, eroamiseen, muuttamiseen ja kuolemiseen. Väestötieteessä tutkitaan myös näiden ilmiöiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä niiden yhteyttä talous- ja yhteiskuntaelämään. Kuten edellä olevista matkailijan määritelmistä huomataan, ovat matkailijat tarkemmin tarkasteltuna ryhmä, jota ei voida jakaa vain yhden määritelmän mukaan. On monia, lukemattomia seikkoja, joiden perusteella erilaisia ryhmiä voidaan muodostaa. Erilaisten ryhmien tunteminen on erityisen arvokasta tietoa sekä matkailussa toimiville yrityksille että niille, jotka pyrkivät kehittämään matkailua. Matkailijat jaotetaan ryhmiin sen mukaan, mitä matkailun osaaluetta kulloinkin tutkitaan ja ryhmät jaotellaan edelleen markkinasegmenteiksi. (Vuoristo 1998, 38.) Segmentoimalla saadaan ns. sekalaiset matkailijat jaettua yhtenäisiin ryhmiin, jotka ovat tärkeitä matkailuelinkeinolle. Segmentointiin liittyy kiinteästi markkinointi sekä tuotekehitys. Segmentoimalla matkailijat ryhmiin saadaan tietoa eri ryhmien kuluttajakäyttäytymisestä ja siten voi-

14 11 daan markkinoida matkailutuotteita vain kannattaville markkinasegmenteille. (Hemmi & Vuoristo 1993, ) Matkailijoiden ryhmittelyyn on Vuoriston (1998) mukaan kaksi pääperiaatetta; ryhmittely voi tapahtua joko selkeästi mitattavissa olevien tunnettujen kriteerien ja/tai määriteltävissä olevien ominaisuuksien pohjalta ns. koviin muuttujiin tai muuttujiin, jotka ovat vaikeammin määriteltävissä mm. psykologisin perustein, jotka pohjautuvat matkailijoiden tarpeisiin ja motivaatiotekijöihin ns. pehmeisiin muuttujiin. Ryhmittelyssä on hyvä käyttää kumpiakin kriteereitä, koska ne täydentävät toisiaan. Luokittelukriteerit sekä niiden määrät ja nimikkeet vaihtelevat paljon eri tutkimuksissa. (Emt. 38.) Kovat muuttujat ovat Hemmin ja Vuoriston (1993) mukaan ihmisten ulkonaisia mitattavissa olevia tai muuten yksiselitteisesti määriteltäviä muuttujia esimerkiksi; maantieteelliset muuttujat (esim. kotimaa, kansalaisuus, kotipaikkakunta ja sen sijainti) väestöntutkimukselliset muuttujat (esim. ikä, sukupuoli, kansalaisuus jne.) yhteiskunnan kehitystä ja rakenteellisia muutoksia kuvaavat muuttujat (esim. koulutus, ammattiasema, tulotaso ja omaisuuden määrä). Joissain tutkimuksissa siviilisääty ja uskonto määritellään kuuluvaksi tähän ryhmään. harrastukselliset muuttujat (esim. kulttuuri-, urheilu- ja luontoaktiviteetit) palveluiden käytön muuttujat (esim. palveluiden käytön useus) motivaatio muuttujat (esim. matkustamisen syy) elämäntyyli ja persoonallisuus muuttujat (esim. koti-ihmiset, kulutusintoilijat, luonnonystävät ja loma-asukkaat.) (Emt ) Erilaisten matkailijaryhmien ymmärtäminen vaatii perehtymistä myös matkailijoiden kuluttajakäyttäytymiseen ja matkan kohdevalintoihin vaikuttaviin pehmeisiin muuttujiin, joita ovat mm. tarpeet ja motivaatiot. Matkustamiseen vaikuttavia tarpeita ja motivaatioita tarkastelen lähemmin luvussa 3.3 matkailijoiden kuluttajakäyttäytyminen. Jotta voisimme matkustella, on meillä oltava aikaa sitä varten. Seuraavassa luvussa tarkastelen yhtä matkailun mahdollistuttavaa tärkeää resurssia, aikaa.

15 Aika vapaa-ajan matkailun mahdollistuttaja ja kehitystekijä Matkailu on aina sidoksissa aikaan. Käytettävissä oleva vapaa-aika on yksi matkailun tärkeimmistä kehitystekijöistä. Vapaa-ajalla on meille jokaiselle hyvin tärkeä merkitys, asetamme silloin itsemme etusijalle ja meidän todellinen minämme pääsee helpommin esille. Useimmissa matkailututkimuksissa vapaa-aika on määritelty työn vastakohdaksi. (Hemmi ja Vuoristo 1993.) Silloin kaikki se aika, joka jää jäljelle työnteon jälkeen on vapaa-aikaa ja siten vapaassa käytössä ihmisen sen hetkisten tarpeiden mukaisesti. (emt. 43). Toinen näkökulma vapaa-aikaan on ajankäyttötutkimusten mukaan se, että meillä on päivittäin käytössämme 24 tuntia, minkä me jokainen saamme käyttää siten, miten haluamme. Noiden kahdenkymmenen neljän tunnin aikana meidän tulee suoriutua päivittäisistä tehtävistä eli nukkumisesta, ansiotyöstä, ruokailusta, kotitöistä jne. Me jokainen käytämme noihin eri tehtäviin erilaisia aikoja. Se aika, joka jää jäljelle tehtävien suorittamisen jälkeen on määritelty vapaaajaksi. Hemmin ja Vuoriston (1993) mukaan vapaa-aika jaetaan päivittäiseen vapaa-aikaan, viikonloppuvapaaseen, viikkovapaaseen, vuosilomaan ja eläkevapaaseen (emt. 43). Päivittäisen vapaa-ajan määrä on hyvin yksilöllinen, siihen vaikuttavat mm. sukupuoli, ikä, perheen koko ja työt. Yksinelävillä ja eläkeläisillä on käytettävissään enemmän vapaa-aikaa, kuin perheellisillä henkilöillä, joilla perheen koko ja perhevaihe, jolla tarkoitan lasten ikiä, on suoraan sidoksissa yksilön käytettävissä olevaan vapaa-aikaan. Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta (1992) voidaan päätellä se, että naisilla on vapaa-aikaa vähemmin, kuin miehillä ja mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän meillä on vapaa-aikaa käytettävissämme. Päivittäisellä vapaa-ajalla, jota on keskimääräin kuusi tuntia, on matkailuelinkeinolle varsin vähän merkitystä, koska se vietetään pääosin kotona tai harrastusten parissa. (Emt ) Se, millaisessa työssä ihminen kulloinkin on, määrää hyvin pitkälti sen, milloin hänellä on enemmän vapaata päivittäisen vapaa-ajan lisäksi. On työpaikkoja, joissa on vapaat viikonloput ja vastaavasti

16 13 työpaikkoja, joissa vapaapäivät vaihtelevat. Hemmin ja Vuoriston (1993) mukaan viikonloppuvapaan ja/tai viikolla olevien vapaapäivien aikana olisi usein aikaa matkustaa kotipaikkakunnan ulkopuolelle, mutta ne vietetään usein kotona tai lähellä kotia sijaitsevalla omalla loma-asunnolla (Emt. 47). Työssäkäyvien suomalaisten vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Yleisimmin vuosiloma on viisi viikkoa. Osa vuosilomasta pidetään usein talvella. Loma-aikana on henkilökohtaista vapaa-aikaa naisilla vähemmän, kuin miehillä. (Tilastokeskus 1992, ) Vuosilomien aikaan matkustellaan usein, kotimaassa ja/tai ulkomailla. Kotimaan suosittuja lomanviettotapoja ovat lomaileminen kotona, vieraileminen sukulaisten sekä tuttavien luona ja matkustelu omalla autolla sekä oleilu omalla tai vuokratulla loma-asunnoilla. Vuosilomalla on tärkeä merkitys matkailuelinkeinolle. Matkailutilastojen mukaan matkailu on keskittynyt kesäaikaan ja suosituin lomakuukausi on heinäkuu. Talvella pidettävät talvilomat lisäävät omalta osaltaan matkailupalveluiden kysyntää ja tarjontaa. (Hemmi & Vuoristo 1993, 45 50; Hemmi 1993, 62.) Verrattuna työssäkäyviin on opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten kohdalla on vaikea määritellä, minkälainen vapaa-aika katsotaan lomaksi. Useimmat opiskelijat tekevät työtä vapaa-aikanaan saadakseen pidettyä yllä elintasoaan ja vain harvat opiskelijat viettävät loma-ajat pelkästään lomailemalla. Useimmat työttömät eivät koe työttömyydestä johtunutta lisääntynyttä vapaa-aikaa lomaksi, eikä sitä siten vietetä kuin lomaa. Koetaan, että loma tulee ansaita työnteolla ja koska työttömällä ei ole töitä, ei hän siten voi olla lomallakaan. Eläkkeellä ollaan taas täysin vapaana työelämästä ja kaikki aika on vapaa-aikaa. Eläkevapaasta on tullut vuosien saatossa tärkeä matkailusegmentti (seniorimatkailu). Eläkkeellä matkustetaan nykyisin paljon enemmän, kuin ennen. (Hemmi & Vuoristo 1993, 50; Vuoristo 1998, 24.)

17 Matkailijoiden kuluttajakäyttäytyminen Matkailijoiden kuluttajakäyttäytymisen pohjalla ovat tarpeet, joita pyritään tyydyttämään. Vuoristo (1998) määrittelee tarpeet ihmisten toimintaa ohjaavaksi sisäiseksi voimaksi (emt. 41). Mashlowin tarvehierarkiassa tarpeet on luokitettu, fysiologisiin, turvallisuuden tarpeeseen, rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeeseen, arvostuksen tarpeeseen ja itsensä toteuttamisen tarpeeseen. Ensiksi luetellut tarpeet sijaitsevat hierarkian alemmalla tasolla ja tyydyttämällä ne voidaan ruveta tyydyttämään seuraavan tason tarpeita. Tarpeiden tyydyttämisen pohjalla voi olla halu korjata epätyydyttävä tilanne, kokea elämyksiä tms. (Hemmi 1993, 138.) Tarpeet ja odotukset muuttuvat iän mukana ja niihin vaikuttaa olennaisesti myös se, millaisessa suhteessa on toisiin ihmisiin. Tarve matkailuun syntyy matkailijan yksilöllisten tarpeiden esim. lepo, rentoutuminen jne. ja matkustamisen mahdollistuttavien resurssien pohjalta. Seuraavassa kuviossa on Hemmin ja Vuoriston (1993, 51) teoksessa esitetty matkailutarpeen synty. Kuvion mukaan tarve vapaa-aikaan koetaan nykypäivänä olennaiseksi osaksi suomalaisten peruselämää ja siten sen voidaan katsoa kuuluvan myös perustarpeisiin. Vapaa-ajalla tapahtuvalla matkustamisella pyritään usein virkistymään ja hakemaan vastapainoa yhä vaativammaksi käyvälle työelämälle.

18 15 IHMINEN Ihmisen perustarpeet AIKA eläminen työn ulkopuolinen aika työaika työ liikkuminen terveys netto vapaa-aika ei vapaa vapaa-aika vapaa-ajan käyttö rentoutuminen Virkistys, matkailu virkistys matkailu urheilu lepo harrastukset lukeminen/ TV/ jne. itsensä kehittäminen KUVIO 1. Matkailun synty yksilön tarpeiden ja resurssien perusteella De Grooten mukaan Motivaatio liittyy olennaisena osana tarpeisiin ja niiden tyydyttämiseen, aikaansaamalla yksilöiden erilaiset käyttäytymismallit olemalla erilaisten motiivien, kuten halujen ja tarpeiden sekä muiden yllykkeiden aikaansaama tila, jossa yksilö toimii jonkin päämäärän (tarpeiden tyydyttämisen) saavuttamiseksi. Motivaatioon vaikuttavat oppiminen ja havaitseminen sekä kulttuuri, jossa eletään. Motivaatio ja tarve matkailuun ja sitä seuraava matkailukäyttäytyminen syntyy siis ihmisen tarpeiden pohjalta ja ilmenee hyvinkin yksilöllisin muodoin. Matkustamiseen vaikuttavat motiivit voidaan jakaa kahteen ryhmään, työntömotiiveihin, jotka vaikuttavat matkustamiseen yleensä ja vetomotiiveihin (syy miksi matkustetaan). Vetomotiivi voi olla esim. luonnonrauhassa oleminen ja

19 16 hiljentyminen arjen kiireen ja kaupunkilaiselämän vastapainona. (Hemmi & Vuoristo 1993, ) Seuraavassa taulukossa on (emt. 138) esitetty teoksessa oleva Martti Muroman tekemä taulukko, jossa on sovellettu Mashlowin tarvehierarkiaa ja motiiveita matkailuun. TAULUKKO 1. Matkailun muotoutuminen sen tarkoituksen perusteella TARVE MOTIIVI MATKAN TARKOITUS Fysiologinen Lepo Pako jokapäiväisestä ympäristöstä, virkistäytyminen, jännittyneisyyden vähentäminen, auringon etsintä, fyysinen toiminta, henkinen lepo Turvallisuus Rauha Terveys, virkistäytyminen Yhteenkuuluvuus Rakkaus Sukulaissiteiden vahvistus, perheen yhtenäisyys, toveruus, seura, sosiaalinen kanssakäynti, juuret Arvonanto Itsensä toteuttaminen Saavutukset, Status Oman luonteen toteuttaminen, tiedot, kauneuden arvostus Itsekunnioitus, näyttämisenhalu, maine, sosiaalinen tunnustus, henkilökohtainen kehitys, maine, sosiaalinen tunnustus, Itsensä tutkiskelu ja arviointi, itsensä löytäminen, omien toivomusten tyydyttäminen, kulttuuri, koulutus, vaellushalu, kiinnostus vieraisiin maihin, ympäristö, maisemat Ennen ulkomaanmatkailulla haluttiin osoittaa, että kuulumme taloudellisesti menestyvämpään perheeseen, nykyaikana status-tarve on heikentynyt. Muutoin taulukkoa voi soveltaa tarkasteltaessa nykypäivän matkailua. Matkan tarkoitus vaikuttaa olennaisesti siihen, minne matkailu suuntautuu. Esim. kylpylöihin suuntautuneet matkat tehdään virkistymismielessä ja omia rajoja etsitään kiipeämällä vuortenhuipuille ja sukulaissuhteiden vahvistamiseksi tehdään matka heidän luokseen. Matkakohteen valinta

20 17 Matkustamista suunnitteleva henkilö tai perhe joutuu tekemään monia valintoja ja päätöksiä vertailemalla eri vaihtoehtoja toisiinsa. Se, millaisin perustein valinnat tehdään, on matkailuelinkeinolle ensiarvoisen tärkeää tietoa. Matkakohteiden valintaan vaikuttavat käytettävissä olevat resurssit eli aika ja raha, yksilön henkilökohtaiset asiat (tarpeet ja motiivit), mielikuvat, ulkopuoliset vaikutteet (muoti ja markkinointi) ja asuinympäristön erityispiirteet sekä matkailukohteen ominaisuudet (houkuttimet). Matkan määränpäänä olevan matkakohteen imago ja vetovoima vaikuttavat olennaisesti yksilön matkustusmotivaatioon ja matkatyyppiin sekä matkan pituuteen. (Hemmi 1993, ) Vetovoimatekijä on Hemmin ja Vuoriston (1993) mukaan matkailun perusedellytys. Matkailun vetovoima on se tekijä, jolla alue, kohde, nähtävyys tai matkailutuote vetää matkailijoita puoleensa. Vetovoima perustuu joko todelliseen esim. luonto tai epähavainnolliseen vetovoimatekijään esim. hiljaisuus, maaseutumaisuus tai näihin molempiin samanaikaisesti. (Hemmi & Vuoristo 1993, 82.) Ratkaisevin kriteeri lomapaikan valintaan on usein hinta. Tarjolla ollessa useita samanhintaisia kohteita vaikuttaa palvelun laatu valintaan. Palvelun laadulla tarkoitetaan tässä merkityksessä kohteessa olevia palveluita sekä matkayrityksen henkilökunnan sekä matkakohteen paikallisen väestön ystävällisyyttä. Matkakohteen valintaan vaikuttaa olennaisesti se, vastaavatko matkailijan mielikuvat kohteesta hänen henkilökohtaisia odotuksia ja tarpeitaan. Pettynyttä asiakasta on toista kertaa vaikea saada matkustamaan matkakohteeseen, joka ei vastaa odotuksia ja tarpeita. (Hemmi ym. 1993, 142.) 3.4 Matkailu ja ympäristö Matkustaminen on aina sidottu ympäristöön - luonnon ja kulttuurin vetovoimaan. Ympäristö on matkailussa raaka-aine, jota muovataan pois alkuperäisestä tilastaan siten, että se soveltuisi mahdollisimman hyvin matkailijoiden tarpeisiin. Matkailijat aiheuttavat matkailullaan luonnolle muutoksia mm. roskaantumista ja melua. Luonnon kestokyky on kuitenkin rajallinen, jonka vuoksi

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Profiilitutkimus 2011

Profiilitutkimus 2011 Profiilitutkimus 2011 Rantapallo SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013 Metro.fi Kävijäprofiili Tammikuu 2013 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Metro.fi-sivustolla 7.1. 20.1.2013. Vastauksia tutkimukseen kerättiin 300 kappaletta, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettiasunto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettiasunto.com Kävijäprofiili 12 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 11. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Vesillä virkistäytyjien profiilit Vesillä virkistäytyjien profiilit Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaari Jyväskylä 11.11.2003 LVVI-tutkimus Väestökysely in 1998-2000 Otos 12 000 suomalaista,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

ZA5478. Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland

ZA5478. Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland ZA5478 Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland Questions for Eurobarometer FLASH-survey (February 2011) Q1. Kuinka monta matkaa

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013 FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Johdanto Luonto tuottaa ihmisille hyvinvointia Luontokokemukset ja läheinen suhde luontoon edesauttavat

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 6-vuotiaat (est. 3.62.000 henkeä,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome Kävijäprofiili 01 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa tammi - joulukuussa 011. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.69.000 henkeä, 14.448

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, helmikuu Vapaa-ajanmatkat helmikuussa 2010 Suomalaiset tekivät helmikuussa yhteensä 410 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Matkoja,

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, syyskuu Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen määrä laski syyskuussa 2010 Suomalaiset tekivät syyskuussa 2010 noin kymmenen prosenttia vähemmän sellaisia ulkomaan

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset Tarkoitus subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulma ulkoiluun viimeisimmän lähiulkoilukerran ja luontomatkan hyvinvointikokemukset ulkoilukokemusten yhteys psyykkiseen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014 Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Helsingin Sanomien mobiilipalvelussa 16.1.-30.1.2014 välisenä aikana. Tutkimukseen

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Yleistä Työmatkakysely toteutettiin 16.9. 20.10.2011 Vastaajia 230, työmatkakyselysivustolla kävijöitä oli 481 Kouvolaan työhön tulevia vastaajista oli 72 Kouvolalaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettivene.com

Kävijäprofiili 2012. Nettivene.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20 Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä, 6.948

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot