TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 213 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 213 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Asuminen ja kaavoitus 23 3 HENKILÖSTÖ 27 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 34 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta 78 6 TULOSLASKELMAOSA 91 7 INVESTOINTIOSA 98 8 RAHOITUSOSA 15 9 KONSERNITAVOITTEET 18 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset

3 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille. VALKEAKOSKEN STRATEGIAHIERARKIA Toiminta-ajatus ja visio Kaupunkistrategia Maankäyttöä- ja kaavoitusta koskevat linjaukset Henkilöstöstrategia Talousarvio ja -suunnitelma Valtuusto Hallintokuntien strategiat (palvelustrategiat) ja toimintaohjelmat Käyttösuunnitelmat Kaupunginhallitus Lautakunnat Arviointi

4 2 Toiminta-ajatus Valkeakosken kaupunki ohjaa ja tukee kaupungin kehittymistä sekä tuottaa tai järjestää asukkaiden ja yritysten tarpeiden mukaisia laadukkaita palveluita. Visio Visio on strategiaperustan keskeinen elementti, joka antaa strategialle suunnan. Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta haluamme Valkeakosken näyttävän tulevaisuudessa. Valkeakosken kaupungin visio on määritelty vuoteen 214. Valkeakoski on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuin- ja yrityskaupunki todellinen mansikkapaikka. Arvot Arvoja käytetään ohjaamaan Valkeakosken kaupungin strategista ja operatiivista päätöksentekoa, palveluiden tuottamista, henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintaa kumppaneiden kanssa. Kaupungin arvojen hyöty saavutetaan sitten, kun ne näkyvät päivittäisissä työkäytännöissä, teoissa ja tuloksissa. Arvojen mukaisen toiminnan toteutumista mitataan. Strategian pohjana ovat seuraavat arvot: 1) Yhteistyökykyisyys Yhteistyökykyisyys on vuorovaikutusta, jonka tulee olla luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa. 2) Kehityshakuisuus Kehityskykyisyys on kykyä kyseenalaistaa, hyvää johtamista ja uuden oppimista. 3) Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. 4) Oikeudenmukaisuus Oikeudet ja velvoitteet on määritelty ja niitä noudatetaan. 5) Luovuus Luovuus on kyky nähdä kokonaisuuksia, taito löytää järjestys kaaoksesta ja rohkeutta olla aloitekykyinen.

5 3 Valkeakosken kivijalat - Teollinen perinne ja sen jatkuvuus, kansainvälinen elinkeinoelämä - Koulutusmahdollisuudet - Kehitysmyönteisyys - Sijainti ja liikenneyhteydet - Monipuolinen julkinen palveluvarustus - Viihtyisät asuinympäristöt, monipuolinen luonnonympäristö - Monipuolinen kulttuurielämä ja harrastusmahdollisuudet Tulevaisuuden muutosvoimat - Väestö keskittyy reuna-alueet tyhjenevät - Väestörakenteen muutos; väestö ikääntyy voimakkaasti - Henkilöstö eläköityy; kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy - Globalisoituminen, joka hajauttaa mm. teollista tuotantoa maailmanlaajuisesti, mutta keskittää sitä valtioiden sisällä. - Jatkuva teknologian muutos; mahdollistaa tuotanto- ja hallintaprosessien uusimisen - Palvelusektorin kasvu ja palveluliiketoiminnan kehittyminen - Julkisten menojen kasvupaineet; kuntien rakenteellinen alijäämäisyys - Demokratia ja kansalaismielipide; edustuksellisten osallismuotojen lisäksi monipuolistuvat suoran osallistumisen mahdollisuudet. - Ympäristötietoisuuden kasvu - Elintapojen muutos Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet ovat seuraavat: - Kaupungin talous pidetään tasapainoisena ja verotus kilpailukykyisenä - Kaupungin kilpailukykyä parannetaan hyvällä maankäytön suunnittelulla ja aktiivisella osaamisen kehittämisellä. Muuttovoiton ja uusien yritysten kautta asukasluku kasvaa ja elinkeinorakenne monipuolistuu. - Toimintatapoja ja työprosesseja kehitetään määrätietoisesti kehittämismyönteisellä ilmapiirillä, hyvällä johtamisella, osaamisen ja esimies- ja muiden työelämätaitojen kehittämisellä. - Hyvinvointipalveluiden saatavuus ja laatu turvataan kustannustehokkaalla toiminnalla. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että kaupunki - Hankkii omistukseensa riittävät maa-alueet ja toteuttaa hyvää maankäytön suunnittelua kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ja kaupungin kasvusuuntien kehittämiseksi; - Uudistaa, tehostaa ja priorisoi palvelutuotantoaan; - Luo kehittämiselle paremmat olosuhteet ja edellytykset; - Vahvistaa luottamushenkilöiden strategista ohjausvaltaa sekä uudistaa johtamis- ja kehittämiskulttuurinsa dynaamisemmaksi. Kumppanit ja kilpailijat Strateginen kumppanuus keskittyy koulutuspolitiikkaan, palvelutuotantoon ja elinkeinopolitiikkaan. Valkeakosken tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat kaupungissa

6 4 toimivat oppilaitokset, Pirkanmaalla toimivat yliopistot, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki ja naapurikunnat sekä Etelä-Pirkanmaan kunnat ja kuntayhtymät, elinkeinoelämän edustajat, järjestöt sekä muut julkisen hallinnon edustajat. Kaupunki on solminut strategisia kumppanuuksia myös Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Tärkeimmät näistä liittyvät yhteistyöhön ammattikorkeakoulutuksessa ja jätehuollossa. Kaupunki kilpailee erityisesti yrityksistä, koulutuspaikoista, valtion rahoituksesta ja investoinneista, työvoimasta, opiskelijoista ja asukkaista. Useat kilpailijat ovat samalla myös tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa tähdätään yhteisen edun mukaisiin päämääriin.

7 5 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 214 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 213 Lautakuntien tavoitteet 213 Osaaminen ja resurssit Hyvä johtaminen ja osaava henkilöstö Strateginen johtaminen toimii koko organisaatiossa KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Toimialakohtaiset strategiat ja suunnitelmat on valmiina. Kaupunki- ja elinkeinostrategia on uudistettu. Palvelu- ja hankintastrategia on laadittu. Kiinteistöstrategia, liikuntapaikkastrategia, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, terveyden edistämisen toimenpideohjelma, vanhuspalveluohjelma Edunvalvonta Ylikunnallisten toimintojen laajuus Valkeakoskella Hamk:n toiminnot jatkuvat Valkeakoskella. Keskiasteen oppilaitosten toiminta laajenee. Talouden hallinta Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys on hyvä ja rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin Palvelutuotannon kustannukset tunnetaan Henkilöstön vaihtuvuus, kpl Rekrytoinnit, joissa ei saatu päteviä hakijoita, kpl Palvelussuhteen ehtojen kilpailukykyisyyden kokonaisvaltainen kehittäminen Rekrytoinnin kehittämisohjelman toteuttaminen. Osaamistarpeet on kartoitettu. Rekrytoinnin kehittämisohjelman toteuttaminen painopisteenä erityisesti rekrytointiosaaminen Energiatehokkuuden parantaminen Energiakulutus Mwh/a Energiasäästöohjelman ( ESCOohjelman ) valvominen Energiakatselmukset on pääosin tehty Kustannusten kasvu on toteutunut pienempänä kuin kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos Käyttömenojen muutos % / kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos % Tasapainoinen taloussuunnitelma laaditaan kilpailukykyisillä veroperusteilla Käyttömenojen kasvu jää selvästi alle kuntien keskimääräisen menokasvun. Tuottojen lisääminen. Tuottavuuden parantaminen..

8 6 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 214 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 213 Lautakuntien tavoitteet 213 Osaaminen ja resurssit Talouden hallinta Tilikauden tulos > omavaraisuusaste >7 % Lainakanta 1 /as(ilman lunastushalleja ja konsernitilivelkoja) Valtakunnalliset mittarit Prosessit ja rakenteet Vanhustenhuollon toimivuus kustannus-tehokkaasti Palvelurakenne suunniteltu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi Valtakunnalliset mittarit Tehostetun palveluasumisen onnistunut sisäänajo Voimaa vanhuuteen -ohjelman toteuttaminen. (vv ). Tehostetun palveluasumisen onnistunut sisäänajo. Vanhuspalveluohjelman päivittäminen. Lastensuojelun kestävät ratkaisut Lastensuojelun toiminta kokonaisuudessaan hallinnassa kustannustehokkaasti Lastensuojelun toimivuus kuntoon Esitykset lastensuojelun kehittämiseksi mennessä.

9 7 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 214 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 213 Lautakuntien tavoitteet 213 Vaikuttavuus Sujuva arki tasokkaine palveluineen Palvelutuotannon nykyinen taso säilynyt Asiakaskyselyt, valtakunnalliset mittarit Palveluverkon määrittäminen investointiohjelman pohjaksi. Asiakaspalautejärjestelmien parantaminen. Tasapainoinen ja tiivis yhdyskuntarakenne Monipuoliset ja yhdyskuntarakennetta eheyttävät asuntoalueet Kaavavaranto Asuntotontteja luovutettavissa vähintään 5, teollisuustontteja 5. Verkostoyhteistyön kehittäminen. Alueellinen yhteistyö Valkeakoski on haluttu yhteistyökumppani Kysely, kumppanuuksien määrä Jatketaan aktiivista kontaktia seutu-, kunta- ja maakuntatasolla. Jatketaan aktiivista kontaktia seutukunta- ja maakuntatasolla. Terveyden edistäminen Tuloksellinen yhteistoiminta terveyden edistämiseksi on lisääntynyt Valmistuneet suunnitelmat ja toimeenpanoraportit Hyvinvointikertomus valmistuu. Yleisten edellytysten luonti ja kehittäminen fyysiseen ja henkiseen aktiivisuuteen. Tasapainoinen väestö- ja ikärakenne Väestön määrä 21 5 Asukasluku Ikärakenne Huoltosuhde Väestökasvu jatkuu.

10 8 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 214 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 213 Lautakuntien tavoitteet 213 Vaikuttavuus Kaupungin rakennusten kunto Perusparannusohjelman noudattaminen Korjausvelan väheneminen Investointiohjelma perusparannuskohteille on hyväksytty Perusparannusohjelma on laadittu Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille Kilpailukykyiset yritysalueet Osaavan työvoiman tarjonta Elinkeino-ohjelma vv Luovutettujen yritystonttien määrä, yritysten määrä, uudet yritykset, siirtyvät yritykset Sisu-projekti ja jatkotoimenpiteet Kaavahankkeet: Jutikkala, Holminranta yleiskaavojen hyväksyminen. Mahlianmaan markkinointi. Työllisyyden parantaminen ja syrjäytyneisyyden väheneminen / ehkäiseminen Työpaikkaomavaraisuus Työttömyysaste Työpaikkojen määrä Työllisyyden kuntakokeilu-hanke Kunnan työmarkkinatuen osuuden pienentyminen. Etsivä nuorisotyön tehostuminen

11 9 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kansantalouden kehitys Suomen kansantalous on vuonna 212 hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös vuodelle 213 ennustetaan varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 28 tuotannon taso saavutettaneen vasta vuonna 214. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta vuosina 212 ja 213 on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 212 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 213 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin,6-,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 213 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan 3,5 % vuonna 212 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 213 hitaampaa kuin vuonna 212. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan 2,6 % vuonna 213. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 21, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 211 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 212 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työvoiman kysyntä kasvaa vuosina 212 ja 213 vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 213 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %.

12 1 Kansantalouden kehitys 29 21* 211* 212** 213** BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 172,3 178,8 189,4 196,6 23,2 Bruttokansantuote, määrän muutos, % -8,5 3,3 2,7 1, 1, Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,6 8,1 Työllisyysaste, % 68,3 67,8 68,6 68,9 68,9 Kuluttajahintaindeksi, % 1,2 3,4 2,6 2,4 Pitkät korot (valtion obligaatiot 1 v.), % 3,7 3, 3, 1,8 1,7 Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 213 Merkittävimmät Suomen taloutta uhkaavat riskit ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin ei pystytä suoranaisesti vaikuttamaan. Rahoitusmarkkinoilta ja kansainvälisestä taloudesta kumpuavat shokit näkyvät meillä hyvin nopeasti. Vaikka Suomen talous on euroalueen vahvimpia tällä hetkellä, niin se on myös avoimuudesta johtuen yksi haavoittuvimmista. Suomen kokonaistuotannon muutokset ovat suuria ja useimmiten niiden taustalla on ulkomaankauppaan liittyviä tekijöitä. Myös työmarkkinoiden lähitulevaisuuteen liittyy riskitekijöitä. Taloudellinen kasvu on jo pidemmän aikaa ollut pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Kulutusvetoisen talouskasvun kääntöpuolena on kotitalouksien velkaantumisasteen nousu uudelle ennätystasolle. Kotitalouksien kulutushalukkuuteen vaikuttaa luottamus tulevaan. Työttömyyden lähtiessä nousuun kotitalouksien varovaisuus lisääntyy, mikä voi johtaa negatiiviseen kierteeseen. Kunnallistalous Vuonna 213 kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan n. 4 %. Kasvun nopeutumiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, että v. 213 tuloveroperusteisiin ei ehdoteta juuri tehtävän muutoksia. Osana valtiontalouden sopeutustoimia vuosina jätetään tekemättä ansiotuloveroperusteiden tarkistus ansiotason tai kuluttajahintojen nousun perusteella. Yhteensä kunnallisveron tuottoon vaikuttavat perustemuutokset alentavat verotuottoa nettomääräisesti n. 12 milj. eurolla. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan puolestaan vain runsaalla prosentilla. Valtionosuuksien kasvua hidastavat valtiontalouden sopeutustoimet: peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan 125 milj. eurolla ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia v. 213, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 5 milj. eurolla. Verorahoituksen yhteensä ennakoidaan kasvavan runsaat 3 %. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan alle neljään prosenttiin. Kustannustason nousu hidastuu edellisvuodesta ja menojen volyymikasvu pysyy prosentin tuntumassa. Kuntien ansiotason nousuksi arvioidaan 2,3 %. Henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän vuoden 212 tasolla, joten palkkamenojen kasvu seuraa ennusteessa ansiotason muutosta. Ostojen kasvuksi arvioidaan runsaat 6 %. Kuntien maksamien avustusten ennakoidaan kasvavan 2 % työttömyyden lisääntyessä. Vuosikate heikkenee laskelmassa noin 1 milj. eurolla. Se ei enää kattaisi poistoja eikä kuntatalous olisi enää tasapainossa tällä mittarilla arvioituna.

13 11 Väestökehitys on haastamassa kuntien kyvyn järjestää peruspalveluja 22- ja 23- luvulla. Väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen dramaattinen heikkeneminen seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, maan sisäinen muuttoliike, globalisaation lieveilmiöt sekä kansainvälisen ja Suomen talouden epävakaus uhkaavat vakavasti kuntien toimintaa. Julkinen sektori on kokonaisuudessaan joutunut yhä kovenevien ulkoisten paineiden kohteeksi siirryttäessä 21-luvulle. Kyse ei ole vain palveluiden saavutettavuudesta, vaan yhä enemmän niiden saatavuudesta, laadusta tai vaikuttavuudesta. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät kunta- ja palvelurakenteiden ja palveluprosessien uudistamista. Ilman merkittäviä ja nopeita uudistuksia joudutaan todennäköisesti purkamaan ainakin osia kuntaperusteisesta palvelujärjestelmästä ja samalla ehkä myös osia suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Toimenpiteiden lykkääminen merkitsee entistä suurempaa velkaantumista. Tämä tarkoittaa taloudellisen taakan siirtämistä merkittävässä määrin tulevien sukupolvien maksettaviksi. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Valtiontalouden vuosien kehyspäätökseen liittyen peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään asteittain vuoteen 215 mennessä. Vuonna 213 vähennys on 125 milj. euroa. Tämä pienentää valtionosuusprosenttia,51 prosenttiyksiköllä. Peruspalvelujen valtionosuuksia lisätään 27,3 milj. eurolla v. 213 ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseksi ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Lain ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseksi on tarkoitus tulla voimaan Lisäksi omaishoidon tukipalvelujen tehostamiseen liittyen valtionosuuksia korotetaan 1 milj. eurolla. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 3,96 v Veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulojen menetysten kompensointi lisää peruspalvelujen valtionosuutta n. 12 milj. eurolla v Kuntien peruspalvelujen valtionosuus kasvaa 29 milj. euroa v. 213 vuoden 212 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ja kuntien yhteistoiminta-avustuksiin osoitetaan 67 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen ehdotetaan 2 milj. euroa. Toimeentulotuen kustannuksiin arvioidaan käytettävän vajaat 7 milj. euroa v. 213, josta puolet on kunnille maksettavaa valtionosuutta. Arvioidut kustannukset laskevat n. 18 milj. euroa vuoteen 212 verrattuna. Toimeentulotukea uudistetaan säätämällä työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat etuoikeutetuksi tuloksi. Uudistuksella kannustetaan pitkäaikaistyöttömiä osallistumaan aktiivitoimiin. Tämä lisää toimeentulotuen kustannuksia 6 milj. euroa v. 213, josta puolet valtionosuutta. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisbonuskokeilun, asumistuen tarkistamisen lykkäämisen ja työmarkkinatuen rajaamisen arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta toimeentulotuessa yhteensä 4,8 milj. euroa, josta puolet on valtionosuutta.

14 12 Pienituloisten ostovoiman parantamiseksi perusturvaetuuksiin tehdään aikaistettu indeksikorotus jo Indeksitarkistusten aikaistaminen koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja eräitä Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemia perusturvaetuuksia sekä toimeentulotukea. Korotus koskee vain vuotta 213. Kyseessä on indeksikorotuksen osittainen aikaistus vuodelta 214. Aikaistettu indeksikorotus lisää toimeentulotuen kustannuksia v milj. euroa, josta puolet on valtion tukea. Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin esitetään 14,5 milj. euroa (17,5 milj. euroa v. 212). Määrärahaa vähennetään asteittain siten, että vähennys on 5 milj. euroa v Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste II) vuosille Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin lisätään,9 milj. euroa v. 213 ja tämän jälkeen 1,1 milj. euroa vuodessa. Lisäys kohdennetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärien peruskoulutukseen kuuluvaan hoitoharjoitteluun. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan on käytettävissä 3 milj. euroa (35 milj. euroa v. 212). Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahatasoa alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt, jotka kohdistuvat mm. oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 213 nämä säästöt ovat yhtensä 58 milj. euroa edellisvuodesta, mistä 42 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia v. 213, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 5 milj. eurolla. Määrärahataso alenee myös edellisellä vaalikaudella tehtyjen elvytysluontoisten opiskelijapaikkalisäysten päättymisen myötä. Perusopetuksen laadun parantamista kuten ryhmäkokojen pienentämistä sekä aamuja iltapäivätoiminnan kehittämistä ehdotetaan jatkettavaksi hallitusohjelman mukaisesti 7,3 milj. euron lisämäärärahalla. Uusiin oppilaitosten perustamishankkeisiin voidaan v. 213 myöntää avustuksia 12 milj. eurolla. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen yhteistyössä. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 3-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle v milj. euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan purkaa ilman koulutusta jääneiden nuorten varantoa (nuorten aikuisten osaamisohjelma). Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään tasokorotusta siten, että määrärahan taso nostetaan 21 milj. euroon v. 213.

15 13 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot), milj. euroa, muutos ) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, valtionosuusleikkaukset VM, vanhuspalvelulain toimeenpano VM, omaishoidon tukipalvelut OKM, koulutuksen laadun kehittäminen 7 7 OKM, perustamishankkeet 2) -2-2 OKM, ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien ja harkinnanvaraisten avustusten vähentäminen -3-3 OKM, ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen vähentäminen OKM, valtionrahoituksessa toteutettavat säästöt ammattikorkeakouluissa OKM, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa OKM, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano oppisopimuskoulutuksessa OKM, nuorten yhteiskuntatakuu ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta nuorisotyössä (määräaikainen lisäys päättyy) -5-5 OKM, yhteiskuntatakuuseen liittyvä nuorten aikuisten osaamisohjelma ammatillisessa lisäkoulutuksessa OKM, yhteiskuntatakuuseen liittyvä nuorten aikuisten osaamisohjelma oppisopimuskoulutuksessa 4 4 OKM, ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos OKM, ammatillisen lisäkoulutuksen toiminnan laajuuden muutos OKM, oppisopimuskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos -6-6 OKM, nuorisotyön toiminnan laajuuden muutos 7 7 OKM, valtionosuusindeksin jäädytys -5-5 TEM, työllistämistuki kunnille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikainen kokeilu TEM, pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset 5 5 STM, valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon STM, säästö kehittämishankkeissa -3-3 STM, sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeiden määräaikaisen lisäyksen päättyminen STM, säästö EVO-tutkimuksessa -6-6 STM, perustoimeentulotuen muutos (perusturvan korotus ja asumistuen tulorajojen korotus; aktiiviajan korotusosien säätäminen etuoikeutetuksi tuloksi; indeksitarkistuksen aikaistus 213 alkuun; työmarkkinatuen tarveharkinnan rajaaminen; pitkäaikaistyöttömien asumistuen tarkistamisen lykkäyksen kokeiluluonteinen pidennys; pitkäaikaistyöttömien työllistymisbonuskokeilu) 1 Yhteensä Verotuksen ja maksujen muutokset Veroperustemuutoksista aiheutuva valtionosuuskompensaatio n. 12 milj. euroa (työtulovähennyksen korotus -2 milj. euroa, perusvähennyksen korotus -9 milj. euroa, asuntolainojen korkovähennyksen rajaaminen 12 milj. euroa, kilometrikorvausten laskentatavan kehittäminen 6 milj. euroa, avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen -,5 milj. euroa) Yhteensä Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä ) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. 2) Sisältää sekä hallitusohjelman mukaisen säästön että määräaikaisten lisäysten alenemisen (vuodelle 212 budjetoitu yhteensä 22 milj. euron kertaluonteiset lisäykset, kun taas vuodelle 213 esitetään kertaluonteista 7 milj. euron lisäystä)

16 14 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TA- VOITTEET Valkeakosken kaupungin talouden tasapainoa koskevat haasteet eivät ole väliaikaisia, vaan rakenteellisia ja pysyviä. Ei enää yksistään riitä se, että kaupungin talouden tasapainottamiseksi menojen kasvua rajoitetaan ja monien toimintojen kuluja supistetaan. Perinteinen säästäväisyys ja ns. pienten askelten politiikka eivät yksistään riitä. Kaupungin johtamisessa ja toiminnassa tarvitaan strategista uudistusotetta, rohkeita päätöksiä johtamisen vahvistamiseksi ja palvelutuotannon tehostamiseksi, jotta tarvittava tuottavuushyppy voidaan toteuttaa. Samanaikaisesti on kaupungin tulopohjan vahvistamiseksi kyettävä luomaan uusia mahdollisuuksia asumisen, kaupan ja teollisuuden sijoittumiselle ja elinkeinoelämän monipuolistamiselle. Koko julkisen talouden ja Valkeakosken kaupungin kannalta vaikeimmat ajat ovat vasta edessä. Edessä oleva hitaan talouskasvun jakso muodostuu pitkäksi. Myös väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa voimakkaan kustannuspaineen. Valkeakosken on välttämätöntä jatkaa määrätietoista työtä palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. Samanaikaisesti tulopohjaa voidaan vahvistaa pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Muuttovoiton ja uusien yritysten kautta asukasluku kasvaa ja elinkeinorakenne monipuolistuu. Taloussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ei kyetä riittävästi saavuttamaan huolimatta vuonna 213 tehtävästä tuloveronveronkorotuksesta. Verrattaessa tilikauden tulosta, suunnitelman mukaisia poistoja ja investointien omarahoitusosuutta voidaan todeta, että tulos ei ole riittävän suuri suhteessa investointien omarahoitusosuuteen. Kaupungin velkaantumisen vauhti on suunnittelukaudella aivan liian nopeaa. Vuonna 213 on välttämätöntä uudistaa kaupungin keskeiset strategiat, uudistaa johtamisjärjestelmä sekä aloittaa nopeasti suunnitelmalliset toimenpiteet menokasvun loiventamiseksi sekä palvelutuotannon rakenteellisten muutosten vauhdittamiseksi.

17 15 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 211 TA TA Muutos% Ts Ts Ta 12/ muutokset Toimintatuotot (+) , Toimintakulut (-) , Toimintakate , Verotulot (+) , Valtionosuudet (+) , Rahoitustuotot ja rahoituskulut , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Lisäpoisto ,5 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot (+) Tilikauden tulos , Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys (+) , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , RAHOITUSLASKELMA TP 211 TA 213 muutos TS TS 212 TA 212/ muutokset 213 Toiminnan rahavirta , Vuosikate (+/-) , Satunnaiset erät (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) , Investointien rahavirta , Investointimenot (-) , Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) ,1 7 7 Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Lainakannan muutokset , Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos , Rahavarat , Rahavarat , Lainakanta , Lainakannan muutos , Lainakanta ,

18 16 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 211 TA Tuloveroprosentti 18,75 18,75 19,75 19,75 19,75 Tavoiteprosentti 18,75 18,75 19,75 19,75 19,75 Maan keskiarvo 19,16 19,25 19,25 19,25 19,25 Ero tavoiteprosentiin,,,,, Erotus keskiarvosta -,41 -,5,5,5,5 21,,6 2, 19,,4 18,,2 17, 16, Tuloveroprosentti, 15, Tavoiteprosentti -,2 14, 13, -,4 12, TP 211 TA ,6 TP 211 TA Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 211 TA Vuosikate Vuosikatetavoite Vuosikate euroa/as Ero vuosikatetavoitteeseen Ero tavoitteeseen euroa/as Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate Vuosikatetavoite TP 211 TA TP 211 TA Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 211 TA Lainakanta euroa/as pankkilainat ilman lunastuspo e/as Lainakanta Yritystilojen lunastussaaminen Konsernitilivelka Pankkilainat ilman lunastuspääomaa Lainakantatavoite euroa/as Lask. lainakannan lyh. (8 v.) Lainakannan nettomuutos Ero lainakantatavoiteeseen euroa Ero lainakantatavoit. euroa/as TP 211 TA Lainakanta euroa/as. pankkilainat ilman lunastuspo e/as Lainakantatavoite euroa/as 2 TP 211 TA Ero lainakantatavoit. euroa/as

19 17 Tilikauden ylijäämä TP 211 TA Tilikauden ylijäämä Tilikausien ylijäämä (tase) Tilikauden ylijäämä, tavoite Ero tilikauden ylijäämätavoiteeseen TP 211 TA TP 211 TA Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä, tavoite Tilikausien ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 211 TA Kassavarat euroa/as Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk Kassamuutos Ero tavoiteeseen, vrk Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk TP 211 TA TP 211 TA Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 211 TA Omavaraisuusaste %, arvio 71,1 66,7 64,8 67,9 66,8 Omavaraisuusaste %, tavoite 7, 7, 7, 7, 7, Ero tavoitteeseen 1,1-3,3-5,2-2,1-3,2 8, 75, 7, 65, Omavaraisuusaste %, arvio Omavaraisuusaste %, tavoite 3, 2, 1,, -1, TP 211 TA , 55, -2, -3, -4, 5, TP 211 TA , -6, Ero tavoitteeseen

20 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Väestökehitys on Valkeakoskella kasvava. Vuonna 27 väkiluku pysyi ennallaan ja sen jälkeen ovat kaikki vuodet olleet positiivisen kehityksen vuosia. Vuoden 212 alusta elokuun loppuun väestönkasvu on ollut 14 henkilöä. Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi Väestö Muutos prosenttia -, -,3 -,3, +,5 +,4 +,8 +,9 +,9 +,7 +,7 +,7 abs Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 212 % 215 % 22 % 23 % 24 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Yhteensä , , , , , Lähde: Tilastokeskus/väestöennuste v. 212 Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski Etelä- Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaa % Koko maa Työhallinto % % 24 13,1 13, 12,3 11,4 8, , 12,9 11,5 1,8 8, ,4 12,1 1,1 9,5 7, ,1 1,5 8,6 8,2 6,9 28 1,4 9,6 8,2 7,6 6, ,5 13,7 11,5 1,3 8, * *elokuu 13,5 12,2 11,2 12,8 11,6 1,4 11,6 1,3 1,2 1, 9,1 9,1 Tilastokeskus % 8,4 7,8 7,3

21 19 Työttömät työnhakijat Valkeakoskella (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v. Pitkäaikaistyöttömät Muut Yhteensä * elokuu Kaupungin työllistämismenot (tuhatta euroa) TP 211 TA 212 TA 213 TS 214 TS 215 Palkkatuettu työ menot tulot netto Koululaiset ja opiskelijat menot Kuntouttavat työllisyyspalvelut menot tulot netto Muut työllistämispalvelut menot Yhteensä menot tulot netto

22 2

23 21

24 22

25 ASUMINEN JA KAAVOITUS Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 211 lopussa asuntoa, joista 42,2 % oli omakotitaloissa, 1,52 % rivitaloissa ja 45,7 % kerrostaloissa. Vakinaisesti asutuista asunnosta oli 37 % 1h + k/kk tai 2h + k/kk asuntoja, 3h + k/kk asuntoja 26 % ja 4h +k tai suurempia asuntoja 37 %. Valkeakoskella asui vuoden 211 lopussa asuntokuntaa. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 211 lopussa oli 41 %, kahden henkilön 34 %, 3-4 henkilön 2 % ja 5 tai useampi henkilöä 5 %. Vuonna 211 valmistui 62 pientaloa (asuntoa), rivitaloa (asuntoa) ja kerrostaloa (asuntoa). Valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot Pientalot Rivitalot 2 Kerrostalot Asuinrakennukset yht Pientaloasunnot Rivitaloasunnot 7 Kerrostaloasunnot Asunnot yht Vuokra-asuntotilanne ja vuokrataso Kaupunki on keskittänyt uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli yhteensä 86 asuntoa ja 8 liikehuoneistoa. Valkeakosken Asunnot Oy:llä oli vuokra-asunnonhakijoita 128 kpl. Vuonna 211 vuokra-asunnon on saanut 239 hakijaa. Vuokra-asuntojen alin peritty vuokra v. 212 on 7,88 /asm 2 /kk ja korkein 11,53 /asm 2 /kk. Keskivuokra on 9,42 /asm 2 /kk. Valkeakosken kaupungin vuokra-asuntotilanne on tilanteen mukaan 22 vuokrattua pientaloa, joiden vuokra on keskimäärin 4,95 /m 2 /kk. Muita asuntoja kaupungilla on vuokrattavana 17 kpl, joiden keskimääräinen vuokra 7,54 / /m 2 /kk. Tohka-Säätiön Asunto Oy Apianpirtissä ja Tohkatalossa on ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja.

26 24 Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskusta-alueelle rakennetaan myös vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan hissillisten kerrostalojen kysyntään. Erityishuomiota tulee kiinnittää ympäristön esteettömyyteen. Vaihtoehtoisia asumisratkaisuja harkittaessa ensisijaisesti pyritään turvaamaan vanhuksen kotona asuminen. Palvelutarpeiden lisääntymisen myötä käytettävissä tulisi olla riittävä määrä ryhmäkotiasuntoja, joissa jokaisella asukkaalla on oma huone ja wc, mutta oleskelu- ja huoltotilat yhteiset. Palvelut tuotetaan kotihoidosta, jonka resurssien riittävyydestä huolehditaan. Tavoitteena on, että nykyistä isompia ryhmäkotiyksiköitä rakennetaan keskusta-alueella jo olevien ja tehostetun palveluasumisen yksikköön rakennettavien ryhmäkotiasuntojen läheisyyteen palvelujen järjestämisen tehostamiseksi. Tallikadun II-vaiheen valmistuminen vuonna 213 helpottaa tilannetta. Valkeakosken Asunnot Oy:n toimintastrategian mukaisesti varaudutaan jaksottaisiin korjauksiin normaalien vuosikorjausten lisäksi. Vanhempaa asuntokantaa myydään niiden vapautuessa. Erityisryhmille ollaan yhteistyössä Aspan ja paikallisen rakennusliikkeen kanssa toteuttamassa vuokratalohanketta. Vanhusten ryhmäkodeille ja kehitysvammaisille suunnitellaan ryhmäkotikotiasuntojen toteuttamista suunnittelukauden aikana. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit Omakoti *) 41**) Rivitalo Kerrostalo 2 5 Työpaikkarakentaminen *) lisäksi myyty 9 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina. **)lisäksi myyty 7 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina. Vuonna 211 varattiin 47 kpl tontteja. Vuonna 212 on lisäksi 13.8.mennessä varattu 2 tonttia. Asuntomarkkinat Asuntokauppa on pysynyt vilkkaana alkuvuodesta 212. Valkeakoskella oli myytäviä asuntokohteita 263 kpl, joista uudiskohteita oli 81. Nämä uudiskohteet ovat kaikki kerrostaloasuntoja. Kysyntä on kohdistunut erityisesti omakotitaloihin ja kerrostaloihin, joista pienet osakehuoneistot ovat kysytyimpiä. Asuntolainojen korkotaso on pysynyt maltillisena, joten hinnat ovat pysyneet lähes vuoden 21 tasolla. Yleismaa-

27 25 ilmallinen tilanne on tuonut varovaisuutta asuntokauppaan, mutta Valkeakoskella asunnot ovat menneet kohtuullisen hyvin kaupaksi. Maanomistus ja yleiskaavoitus Maanhankinnan tarve jatkuu edelleen voimakkaana kaupungin pohjoissuunnassa Lintulan läheisyydessä ja Vanhankylän alueella, sekä uusilla työpaikka- ja teollisuusalueilla. Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden osalta painopistealueina ovat maantien 13 lähialueet lähinnä pohjoisen suuntaan sekä Jutikkalan alue. Holminrannan alueelle on 212 käynnistetty yleiskaavamuutos teollisuusaluetta varten sähkölinjan ja 13-tien väliin, teollisuusradan varteen. Vuonna 28 aloitetut yleiskaavatyöt (konsulttityönä) ovat valmistuneet sekä Metsäkansassa että Haapasaari-Säkkisaari-Vuohilahti-Tavaksenlahti alueilla. Vuonna 29 aloitettu Jutikkalan yleiskaavoitus, jossa tutkitaan teollisuuden ja työpaikkarakentamisen mahdollisuuksia moottoritien välittömään läheisyyteen, on valmistumassa vuonna 213. Seuraavia yleiskaavoitettavia alueita ovat Lotilanjärven yleiskaava, Vanhankylän yleiskaavan tarkistus, Pohjoissuunta sekä Kärjenniemen-Metsäkansan radan varren alueiden yleiskaavoitus jossa tutkitaan mahdollisuus työpaikka-alueisiin. Strategiset kaavoitushankkeet Yleiskaavoitus Kohde Tilanne (9/212) Tavoitevuodet Jutikkala yleiskaavatyö luonnosvaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 213 Holminranta yleiskaavatyö luonnosvaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 213 alussa Asemakaavoitus Kohde Tilanne (9/212) Tavoitevuodet Lintulan alueen laajentaminen asemakaavatyö alkamassa kaavoituksen perusselvitykset , kaavoitus Jutikkala; uusi teollisuus- ja työpaikkaalue Holminrannan asemakaava yleiskaavoitus aloitettu asemakaavoitus , rakentaminen alkaen 213 asemakaavatyö alkaa asemakaava Metsä-Tietola alkanut 212 valmis hyväksyttäväksi 213 Salonkatu alkanut 212 valmis hyväksyttäväksi 213 Apianlahti alkanut 212 valmis hyväksyttäväksi 213

28 26 Pientaloalueet Valkeakosken kilpailuetuina ovat olleet tonttien riittävä koko ja kohtuullinen hinnoittelu, jotka tulisi edelleen pääosin säilyttää. Lisäksi pyritään tonttitarjonnan säilyttämiseen monipuolisena, jolloin vesistön läheisyys tai muut erityiset viihtyvyysarvot voisivat vaikuttaa tontin hintaan reilustikin. Vuonna 211 pientalotonttivaranto oli hyvä ja monipuolinen. Lintulan nopean rakentumisen myötä kaavavarannon ylläpitämiseksi on kuitenkin jo aloitettu laajennusalueen suunnittelu Lintulan pohjoispuolelle. Koivuniemeen on kaavoitettu uusia pientaloalueita, sekä Vallon alueen laajentamista on jatkettu. Vallon alueen kaavasuunnitelmat valmistuvat vuonna 212, ja toteutuessaan tuottavat noin 65 pientalotonttia. Yli-Nissin yläosan asemakaava-alue, noin 65 omakotitonttia, on rakentumassa. Strategisesti merkittävien suurempien asuinalueiden lisäksi kaavoitetaan pieniä täydennysrakentamiskohteita ja hankekaavoja. Pienillä kaavamuutoksilla muodostetaan pientalotontteja kunnallisteknisesti edullislle täydennys- ja tiivistysalueille eri puolille kaupunkia. Sointulan alueen täydennysrakentamista on tutkittu. Pässinmäen alueelle on käynnistetty kaavamuutos, jonka tarkoitus on säilyttää vanhaa aluetta sekä eheyttää rakennetta mahdollisesti uusilla rakennuspaikoilla. Keskusta ja kerrostaloalueet Torinrannan (Apian koulun korttelin) toteuttaminen on lähtenyt toteutumaan Hartela Oy:n rakentamana. Liikekeskus otetaan käyttöön syksyllä 212. Korkealuokkaisista kerrostaloista yksi on jo rakentumassa ja muille ovat luvat vireillä. Ydinkeskustan viihtyisyyttä parannetaan erityisesti vesistöä hyödyntäen. Apiankadun alueen kerrostaloista neljä on rakentunut ja kaikki tontit varattu. Nuorisokeskuksen tontista on tehty varaussopimus. Aluesairaalan alueella kaupunki on ostanut määräalan, jolle on valmistumassa tehostetun palveluasumisen yksikkö. Alueelle on valmistumassa kaavamuutos, joka mahdollistaa tehostetun palveluasumisen seuraavan rakennusvaiheen. Koulukadun asemakaavamuutosalue on pääosin toteutunut kerrostalorakentamiseen. Keskustan kaupunkirakennetta eheytetään jatkamalla Apiankadun kaavoitusta kohti Sointulaa.

29 27 HENKILÖSTÖ Strategiset tavoitteet Kaupungin henkilöstöstrategian tavoitteena on toteuttaa seuraava henkilöstötyötä ohjaava visio vuoteen 215 mennessä: Kuntalaiset arvostavat monipuolisia ja laadukkaita palvelujamme, joiden tuottamisesta ja järjestämisestä vastaa osaava ja motivoitunut henkilöstö. Valkeakosken kaupunki tunnetaan työnantajana, joka tarjoaa henkilöstölleen haasteellisia työtehtäviä, henkilökohtaisen kehittymisen ja etenemisen mahdollisuuksia sekä kilpailukykyiset palvelussuhde-edut. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvan toimintakulttuurin ansiosta työn henkistä ja fyysistä kuormitusta on työnantajan ja henkilöstön yhteistyöllä kyetty merkittävästi alentamaan. Keskeisiksi (kriittisiksi) menestystekijöiksi on valittu seuraavat henkilöstötyön kokonaisuudet: 1. tyytyväinen asiakas 2. strateginen johtaminen ja esimiestyö 3. osaava ja motivoitunut henkilöstö 4. toimiva sisäinen viestintä ja vuorovaikutus Menetystekijöihin liittyviä strategisia tavoitteita ovat: - laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut - palvelutoiminnan tehostaminen - korkeatasoiset johtamis- ja esimiestaidot ja -valmiudet - onnistuminen kyvykkäiden johtajien ja esimiesten rekrytoinnissa - henkilöstöä kannustavat ja sitouttavat palvelussuhteen ehdot ja palkitsemiskäytännöt - rekrytoinnissa onnistuminen - osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen - henkilöstöresurssien riittävyys - henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen - tehokas sisäinen viestintä - vuorovaikutteinen toimintakulttuuri - nykyaikaiset henkilöstötyön prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät Strategisille tavoitteille on määritelty arviointikriteerit ja mittarit. Arjen työssä henkilöstöstrategiaa toteutetaan erillisillä hankkeilla, toimenpideohjelmilla ja käytännön toimenpiteillä, joita tarpeen mukaan päivitetään vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. Vakanssi ja tehtäväjärjestelyt Vakansseista lakkautetaan vuoden 212 lopulla seuraavat: - 8 hoitajan toimea (sote) - sosiaalityöntekijän virka (sote) - 2 lehtorin virkaa (kopeke)

30 28 Vuonna 213 perustetaan seuraavat vakanssit: - palvelupäällikön virka (sote) - terveyskeskuslääkärin virka (sote) - sosiaaliohjaajan virka (sote) - erityisluokanopettajan virka (kopeke) - 2 luokanopettajan virkaa - erityisopettajan virka Lisäksi toteutetaan seuraavat tehtäviä koskevat järjestelyt ja toimenpiteet: - Kotihoidonohjaajan työsopimussuhteiset toimet ( 2kpl) sekä terveydenhoitajan työsopimussuhteinen toimi muutetaan palveluvastaavan toimiksi. (sote) - Osastonhoitajan työsopimussuhteiset toimet (2kpl) muutetaan palveluvastaavan toimiksi. (sote) - Vanhainkodin johtajan virkanimike muutetaan palvelupäällikön viraksi. (sote) - Terveyskeskusavustajan toimi muutetaan hoitajan työsopimussuhteiseksi toimeksi (sote) - Kuntoutusohjaajan toimen nimike muutetaan palveluohjaajan nimikkeeksi. (sote) - Kuusi (6) osastoapulaisen tointa siirretään sosiaali- ja terveystoimesta teknisen keskuksen ja nimikkeet muutetaan siivoojien nimikkeiksi. (teke) - Ruokapalvelutyöntekijän toimi muutetaan ruokapalveluvastaavan toimeksi (teke) - Suurtalouskokin toimi muutetaan ruokapalveluvastaavan toimeksi (teke) - Siivoojan toimi muutetaan siivooja-ruokapalvelutyöntekijän toimeksi.(teke) - Ruokapalvelutyöntekijän toimi muutetaan kokoaikaiseksi (teke) - Traktorinkuljettajan toimi muutetaan ulkoaluetyöntekijän toimeksi (teke) - Puistopuutarhurin toimi muutetaan huoltomestarin toimeksi. (teke) - Tuntipalkkaisen ulkoaluetyöntekijän toimi muutetaan kuukausipalkkaiseksi toimeksi (teke) - Työnjohtajan vakanssi muutetaan suunnitteluinsinöörin vakanssiksi (teke) Henkilöstön eläkkeelle jääminen hyödynnetään mahdollisuutena henkilöstörakenteen uudistamiseen ja työn tuottavuuden parantamiseen. Vanhuuseläkeiän täyttyminen (vakinaiset) (vuosi 213 sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on täyttynyt ennen ko. vuotta): Palvelukeskus Keskushallinto Sosiaali- ja terveyskeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Sivistystoimen keskus Liikunta- ja nuorisokeskus Tekninen keskus Yhteensä

31 29 Henkilöstökustannukset Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vähennettynä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan ensi vuonna 2,3 %. Sosiaalivakuutusmaksut ovat suunnittelukaudella seuraavat: Työantajan sosiaalivakuutusmaksut palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,6 16,6 16,7 Opettajien eläkemaksu 2,5 2,5 2,5 Sairausvakuutusmaksu 2,2 2,2 2,2 Työttömyysvakuutusmaksut 3,2 3,2 3,2 Tapaturma- ja muut vak.maksut,4,4,4 Kuntaeläkkeitä rahoitetaan kuntatyönantajilta ja kuntatyöntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla eli KueL-maksuilla. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Maksu on tietty prosenttimäärä työntekijän palkasta. Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi Valkeakosken kaupunki maksaa myös eläkemenoperusteista eläkemaksua sekä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteista maksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 25 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksuissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25 tehdystä työstä. Vuodesta 25 alkaen tehdystä työstä ei aiheudu lainkaan eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Jäsenyhteisön varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun eli varhe-maksuun vaikuttavat työntekijät, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhe-maksujen kokonaismäärä päätetään jokaiselle vuodelle erikseen, ja se jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Vuonna 28 ja sen jälkeen alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhemaksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Pientyönantajat maksavat varhe-maksua yhteisvastuullisesti, keskisuuret työantajat (palkkasumma 1,94 31, milj. euroa) maksavat varhe-

32 3 maksua osittain yhteisvastuullisesti. Suurilla työnantajilla varhe-maksu määräytyy kokonaan sen oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Varhe-maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Eläkemenoperusteista maksua vuodelle 213 on arvioitu euroa ja varhemaksua euroa. 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 RAKENNE Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Lisäksi tämän asiakirjan alkuun on liitetty strategiaosa. Strategiaosaan sisältyy mm. toiminta-ajatus, visio, arvot, strategiset tavoitteet seurattavine indikaattoreineen ja talousarviovuotta koskevat toiminnalliset tavoitteet. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta tulee erikseen käydä ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät.

33 31 Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua kassavarojen muutosta. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena kaikilla tehtäväalueilla on sairauspäivien ja henkilötyövuosien määrään liittyvät tavoitteet. henkilötyövuosilla (HTV2) tarkoitetaan tässä palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365x(osa-aikaprosentti/1). Käyttötalousosa esitetään laskelmana, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot, pääoma-arvon korot ja muut laskennalliset erät. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväkohtaisissa tuloslaskelmissa on vertailtavuuden vuoksi esitetty historiatiedot uuden rakenteen mukaisina. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kohteille tai kohderyhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (informaationa esitetään perusteluissa kaikki kokonaismyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosien kesken). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään 1. euroa. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 213 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 214 ja 215 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. 4.2 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa: Käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuuston nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia. Vesihuoltolaitosta käsitellään vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ns. muuna taseyksikkönä.

34 32 Sitovat tehtävät ovat seuraavat Kaupunginhallitus -Konsernihallinto -Maankäyttöpalvelut -Muut palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta - Hallinto- ja ympäristöpalvelut - Sosiaali- ja perhepalvelut - Terveyspalvelut - Vanhuspalvelut - Erikoissairaanhoito Kasvatus- ja opetuslautakunta - Varhaiskasvatuspalvelut - Opetuspalvelut Sivistystoimen lautakunta - Sivistystoimen palvelut Liikunta- ja nuorisolautakunta - Liikunta- ja nuorisopalvelut Tekninen lautakunta - Yhdyskuntatekniikka - Tilatoimi (netto) - Ruoka- ja siivouspalvelut (netto) - Vesihuolto (netto) Investointiosa: Sitovat kohdealueet/kohteet ovat seuraavat: Kaupunginhallitus - Maa- ja vesialueet - Rakennusten hankinta ja luovutus - Osakkeet ja osuudet - Pitkävaikutteiset menot - Muu aineeton käyttöomaisuus - Kalustohankinnat Sosiaali- ja terveyslautakunta - Kalustohankinnat Kasvatus- ja opetuslautakunta - Kalustohankinnat

35 33 Sivistystoimen lautakunta - Kalustohankinnat Liikunta- ja nuorisolautakunta - Kalustohankinnat - Liikuntapaikkarakentaminen (kohteittain, jos kustannusarvio on yli 1. euroa) Tekninen lautakunta - Talonrakennus ( Investoinnit ovat sitovia talonrakennuksen osalta kohteittain, jos kohteen kustannusarvio on yli 15. euroa. Muut kohteet sijoitetaan jakamattomaan määrärahaan). - Kalustohankinnat - Yhdyskuntatekniikan investoinnit Uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Katuvalaistus Viherrakentaminen - Vesihuoltolaitoksen investoinnit uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Kalustoinvestoinnit Jos kohteen tai kohteen osan toteuttaminen poikkeaa taloussuunnitelmaan merkitystä aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen kokonaiskustannusarvion puitteissa. Tuloslaskelmaosa: Valtuuston nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja kulut (netto) Rahoitusosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Antolainojen lisäys - Antolainojen vähennys - Lainakannan muutokset (netto) Tilivelvollisuus: Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin: 1 kaupunginhallituksen jäsenet 2 lautakuntien jäsenet 3 johtokuntien jäsenet 4 toimikuntien jäsenet

36 34 5 muiden kunnan toimielinten jäsenet 6 kaupunginjohtaja 7 toimielinten alaiset tai yksiköiden johtavat viranhaltijat Viime kädessä tilintarkastajalla on harkintavalta, ketkä ovat tilivelvollisia. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta. 4.3 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TULOSTEN SEURAAMINEN Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammihuhtikuu ja tammi-elokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä.

37 TOIMINTAKULUT V ,9 milj. euroa Sivistystoimen lautakunta 5 % Liikuntaja nuorisolautakunta 3 % Tekninen lautakunta 13 % Kaupunginhallitus 9 % Kasvatus- ja opetuslautakunta 22 % Sosiaali- ja terveyslautakunta 48 % Tarvikkeet 5 % Avustukset 4 % Muut kulut 8 % Henkilöstökulut 42 % Palvelujen ostot 41%

38 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA Kehys TA Muutos% TS TS TP 211 muutokset TA12/ KAUPUNGINHALLITUS Konsernihallinto menot , tulot , netto , Maankäyttöpalvelut menot , tulot , netto , Muut palvelut menot , tulot , netto , KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ menot , tulot , netto , SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hallinto- ja ympäristöpalvelut menot , tulot , netto ,

39 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA Kehys TA Muutos% TS TS TP 211 muutokset TA12/ Sosiaali- ja perhepalvelut menot , tulot , netto , Terveyspalvelut menot , tulot , netto , Vanhuspalvelut menot , tulot , netto , Erikoissairaanhoito menot , tulot , netto , SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , Sotelan Tp 211 ja TA 212 luvut on muutettu vastaamaan v. 213 organisaatiomuutosta

40 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA Kehys TA Muutos% TS TS TP 211 muutokset TA12/ KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Varhaiskasvatuspalvelut menot , tulot , netto , Opetuspalvelut menot , tulot , netto , KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTA Sivistystoimen palvelut menot , tulot , netto , LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Liikunta- ja nuorisopalvelut menot , tulot , netto ,

41 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA Kehys TA Muutos% TS TS TP 211 muutokset TA12/ TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntatekniikka menot , tulot , netto , Tilatoimi menot , tulot , netto , Ruoka- ja siivouspalvelut menot , tulot , netto , Vesihuolto menot , tulot , netto , TEKNINEN LAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ menot , tulot , netto ,

42 Kaupunginhallitus toimintakulut 13,4 milj. euroa Talousarvio 213, toimintakulut 152,9 milj. euroa Muut palvelut 25 % Konsernihallinto 64 % Maankäyttöpalvelut 11 % Avustukset 2 % Tarvikkeet 1 % Muut kulut 7 % Henkilöstökulut 28 % Palvelujen ostot 62 %

43 39 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 41 KONSERNIHALLINTO TALOUS- JA KEHITTÄMISJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää vaalien, valtuuston, tarkastustoiminnan, kaupungin johdon (hallitustyöskentely ja kaupunginjohtaja) hallinto- ja henkilöstöpalveluiden sekä talous- ja kehittämispalveluiden toiminnat. Vuonna 214 pidetään europarlamenttivaalit ja vuonna 215 eduskuntavaalit. Valkeakosken kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina. Velkaantumisen kasvu ja tulorahoituksen heikkeneminen rajoittaa väistämättä taloudellista liikkumatilaa samanaikaisesti kun ikääntymisestä, kaupungin kasvusta ja omaisuuden korjaamisesta aiheutuva menojen kasvu on kiihtymässä. Talouden tasapainottamista koskevat haasteet ovat oleellisesti vaikeutumassa. Samanaikaisesti valtakunnassa suunnitellaan merkittäviä kuntarakenteiden sekä palvelurakenteiden uudistuksia. Tähän on yhdistetty valtionosuusjärjestelmän, kuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä muiden sektorilakien yhteensovittaminen rakenneuudistusten kanssa. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 213 Ennuste 212 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Palkkalaskenta euroa/palkkapussi Kirjanpito ja maksuliikenne euroa/tosite Perustietotekniikan kustannukset euroa/työasema ,73 4,1 73, ,2 4,1 78,2 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin konsernihallinnon päätehtävänä on kaupunkikonsernin ja kaupungin hallinnon ja talouden johtaminen. Kaupunginhallituksella on kokonaisvastuu palveluiden saatavuuden ja laadun ohjauksesta. Hallituksen puheenjohtajiston, lautakunnan puheenjohtajiston ja ammattijohdon yhteistyötä tiivistetään. Toimintaympäristön muutos vaatii myös kaupungin strategisten linjausten ja tavoitteiden uudelleen arvioimisen ja palvelutuotannon mitoittamista taloudellisten mahdollisuuksien rajoihin. Myös tuottavuuden parantamiseksi on laadittu erillinen ohjelma. Tuottavuusohjelmaan liittyvät toimenpiteet on käynnistetty vuoden 21 alusta. Keskitettyjä tukipalveluja, kuten palkanlaskentaa ja kirjanpitoa, kootaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi ja yhteistyötä konsernin sisällä tiivistetään. Tarkistettua henkilöstöstrategiaa toteutetaan suunnitelmallisesti koko organisaatiossa mm. useilla toimenpideohjelmilla. Näistä keskeisimpiä ovat rekrytoinnin kehittäminen, henkilöstöohjauksen kehittäminen sekä osaamisen ylläpitämiseen ja parantamiseen ja työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet Tietohallinnon toimintaa kehitetään siirtymällä etenevässä määrin tietoteknisten palveluiden tuottamisesta niiden hankintaan ja suuntaamalla voimavaroja tietotekniikan soveltamiseen sekä käyttäjien tukemiseen. Tunnusluvut Tp 211 Ta 212 Ta 213 muutos % Ts 214 Ts 215 Vakanssit , siitä avoimena

44 4 Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) 37 Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

45 41 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖT: KAUPUNGINHALLITUS 43 MAANKÄYTTÖPALVELUT TALOUS- JA KEHITTÄMISJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Maankäyttöpalvelut vastaavat maankäytön suunnittelusta, maan hankinnasta ja luovutuksesta, sijainti- ja rekisteritiedoista sekä rakentamisen valvonnasta ja ohjaamisesta. Tehtävä koostuu kaupunkisuunnittelun sekä maa- ja mittaustoimen tulosyksiköistä. Tonttien kysyntä eri puolilla kaupunkia jatkuu vilkkaana. Kasvun turvaamiseksi maan hankintaa, yleiskaavasuunnittelua sekä asemakaavasuunnittelua eri puolilla kaupunkia tulee vahvistaa. Tavoitteena on edelleen kasvattaa ja pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Kaavoituksen vahvistukseksi on perustettu uusi kaavoitusarkkitehdin toimi vuonna 212. Yleiskaavojen tarve korostuu maanomistuksen pirstaleisuuden vuoksi. Yleiskaavoihin tullaan kohdistamaan resursseja tehostetusti, sillä sekä teollisuusalueiden että asuinalueiden riittävän tonttitarjonnan turvaaminen yleiskaavoituksella on välttämätöntä. Viranomaisten vaatimat erilaiset perusselvitykset sekä niiden laajentuneet sisältövaatimukset pidentävät kaavoituksen kokonaisaikaa. Tämä lisää paineita laajempien perusselvityskokonaisuuksien laatimiseen. Keskustaa kehitetään houkuttelevana asuin- ja liikealueena. Maankäytön suunnittelulla luodaan mahdollisuudet monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja yrittäjyyteen. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 213 Ennuste 212 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot,vrk Tonttivaranto (kaikki vapaat tontit) - ok-tontit lkm - rivitalotontit lkm/asuntojen määrä - kerrostalotontit lkm - yritystontit ha SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Apiankadun asuinalueen tonttien luovutus ja korkeatasoinen kerrostalorakentaminen jatkuu. Keskustarakenteen eheyttämistä jatketaan kaavoituksella mm. Salonkadun, Tietolan ja Sointulan lähialueilla. Torinrannan alue on toteutumassa asemakaavan mukaisesti liikekeskuksella ja asuinkerrostalojen rakentamisella. Torin ja keskustan toiminnan sijoittelua tutkitaan. Ydinkeskustan viihtyisyyden parantamista tutkitaan erityisesti vesistö huomioon ottaen. Pientalotonttien luovutusta jatketaan eri puolilla kaupunkia, mm. Lintulassa, Vallossa sekä Yli-Nissin

46 alueella. Kaupunkirakennetta tiivistäviä pieniä täydennyskaavoja suunnitellaan eri puolille kaupunkia. 42 Teollisuuden kaavoittamista Jutikkalan ja Holmin alueilla jatketaan. Kaupungin pohjoisilla kasvusuunnilla on yleiskaavoituksen ja siihen tähtäävien selvitysten tarvetta. Lotilanjärven yleiskaavoitus virkistykselle ja asumiselle käynnistetään. Maankäytön yksiköiden välistä työnjakoa ja henkilöiden työnkuvia kehitetään edelleen. Lisäksi asiakaspalvelua keskitetään. Jatketaan innovoivien työtapojen käyttöönottoa ja henkilöstön osaamista hyödyntäviä työtapoja. Tunnusluvut Tp 211 Ta 212 Ta 213 muutos % Ts 214 Ts 215 Tonttivaranto Ok-tontit, lkm Rivitalotontit, lkm Kerrostalotontit,lkm Yritystontit, ha , Vakanssit siitä avoimena ,5 19,5 19,5 19,5

47 43 Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 MAANKÄYTTÖPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

48 44 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 44 MUUT PALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää ostopalveluina hoidettavat kehitysyhtiötoiminnan, elinkeinotoiminnan, maaseutupalvelut, joukkoliikenteen ja pelastustoimen palvelut. Lisäksi tehtävä sisältää Etelä-Pirkanmaan seutuhallinnon ja seudullisten kehittämishankkeiden rahoituksen määrärahat. SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Seutuhallinnon tulosyksikkö vastaa Etelä-Pirkanmaan seudullisten asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta ja yleisestä koordinoinnista. Tehtäviä seuraavien vuosien aikana ovat erilaiset aluekehitystehtävät, Etelä-Pirkanmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) hallinnointi ja johtaminen, seudullisten kehittämishankkeiden kuntarahoituksien hallinnointi sekä hankesuunnitelmien ja rahoitushakemuksien laadinta yhteishankkeille. Seutuhallinto osallistuu aktiivisesti maakunnalliseen kehittämiseen ja toimii myös paikalliselle kehittämisyhdistykselle Pirkan Helmi ry:lle myönnettävän kuntarahoituksen kanavoijana sekä rahoituksen käytön seuraajana. Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n tavoitteena on Etelä-Pirkanmaan elinvoiman vahvistaminen. Elinvoiman vahvistaminen tapahtuu kolmen osa-alueen, osaamisen, kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistamisella. Sisu-projektille on haettu jatkoaikaa vuoden 213 loppuun saakka. Tunnusluvut Tp 211 Ta 212 Ta 213 muutos % Ts 214 Ts 215 Joukkoliikenne Myydyt -kaupunkiliput -seutuliput Matkat -kaupunkiliput -seutuliput Subventioaste % -kaupunkiliput -seutuliput ,5 43, , 38, , 4, 5, Seutuhallinto - /asukas, nettokust 23,24 14,93 14,24-4,8 Vaske - /asukas, nettokust 15,62 15,64 14,99-4,2 14,96 14,86 Pelastustoimi - /asukas, nettokust 66,62 66,88 67,72 1,3 67,56 67,12 Vakanssit

49 45 Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 MUUT PALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) -996 Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

50 Sosiaali ja terveyslautakunta toimintakulut 74,4 milj.euroa Talousarvio 213, toimintakulut 152,9 milj. euroa Erikoissairaanhoito 33 % Hallinto- ja ympäristöpalvelut 3 % Sosiaali- ja perhepalvelut 18 % Vanhuspalvelut 21 % Terveyspalvelut 25 % Tarvikkeet 2 % Avustukset 6 % Muut kulut 3 % Henkilöstökulut 35 % Palvelujen ostot 54 %

51 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 46 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 51 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää hallinto- ja ympäristöpalvelujen tulosyksiköt. Hallinnon tulosyksikkö sisältää sosiaali- ja terveyskeskuksen yleishallinnon ja laitehuollon sekä vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston toiminnan. Ympäristöpalveluiden tulosyksikkö sisältää Etelä-Pirkanmaan seutukunnan kuntien yhteisen ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon, ilmansuojelun ja eläinlääkintähuollon. Ympäristöpalveluiden tulosyksikössä saatetaan loppuun ympäristöpalveluiden uudelleenorganisointia koskeva selvitystyö, jossa selvitetään ympäristönsuojelun sijoittumista Valkeakosken kaupungin organisaatioon ja ympäristöterveydenhuollon järjestämistä yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa vuoden 214 alusta lukien. Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistukset tulevat edellyttämään viranomaisvalvonnan ja sen työkalujen kehittämistä nykyistä järjestelmällisempään suuntaan, valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien laadintaa määräaikaistarkastuksineen sekä valvonnan toteutumisen raportointia, minkä vuoksi talousarvio sisältää varauksen ympäristönsuojelun tehtävissä tarvittavan seudullisen karttapohjaisen paikkatietojärjestelmän hankintaan. Järjestelmää täydennetään vuonna 215 toiminnan raportoinnin ja tilastoinnin sisältävällä lisäosalla. Talousarviossa on varauduttu projektiluontoisen tilapäisen työvoiman palkkaamiseen paikkatietoja valvontajärjestelmän käyttöönottamiseksi. Järjestelmän sisäänajoon ja pohjatiedon koostamiseen tarvittavaksi työmääräksi on arvioitu yhteensä noin 4 kk. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 213 Ennuste 212 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmalliset tarkastukset Tunnusluvut Tp 211 Ta 212 Ta 213 muutos % Muut ympäristöterveydenhuollon * 6 6 suoritteet (kpl) Ympäristönsuojelun päätökset * ja suoritteet (kpl) Eläinlääkärikäynnit * ei ole seurantatietoa Vakanssit ,5 28,6 28,6 - siitä avoimena Ts 214 Ts , ,6

52 47 Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) 396 Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

53 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 48 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 525 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat sosiaalityöstä, toimeentulotuesta, lapsi- ja nuorisohuollosta, talous- ja velkaneuvonnasta, lasten- ja äitiysneuvolapalveluista, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta, perheneuvolapalveluista, kehitysvammapalveluista ja työllisyyspalveluista. Valkeakosken kaupunki pääsi mukaan Etelä-Pirkanmaan kuntakokeiluun, jonka tarkoituksena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja pureutua rakennetyöttömyyteen. Kokeilu kestää vuoden 215 loppuun asti. Kokeilu toteutetaan siten, että työvoiman palvelukeskus, aikuissosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta ja Kela siirtyvät samoihin tiloihin. Näin tehostetaan asiakkaan tarvitsemien palvelujen tarjontaa ja ehkäistään asiakkaan syrjäytymistä. Lastensuojelussa painopistettä siirretään ennaltaehkäisevämpään työhön muiden yksiköiden ja hallintokuntien kanssa. EETU -hankkeen avulla on perustettu niin sanotut nopean toiminnan joukot eli Nopsa, jossa lastensuojelu, perheneuvola ja koulun oppilashuolto kokoontuvat kerran viikossa perheen kanssa pohtimaan yhdessä tarvittavia tukitoimia. Lisäksi lastensuojeluun on vuoden 212 aikana palkattu kaksi työntekijää lapsiperheiden ennaltaehkäisevään kotipalveluun. Työllisyyspalveluissa Akselin hankeraha loppui Akselia kehitetään kuntouttavan työtoiminnan suuntaan ja asiakkaiden ohjausta avoimille työmarkkinoille tehostetaan Vuosille on varattu Uraovi projektin kuntarahaosuuteen 2 euroa/v. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 213 Ennuste 212 Henkilötyövuodet htv2 (oma toiminta) Sairauspoissaolot, vrk (oma toiminta) Toimeentulotukihakemusten käsittelyaika Lastensuojeluilmoitusten käsittelyaika Lastensuojelutarpeenarvion valmistumisaika 5 päivää työttömänä olleet Perheneuvolan jonot/vrk Kuntouttava työtoiminta (toimintapäivät) TYP:n aktivointiaste (%) työpäivää 7 työpäivää 3 kk % työpäivää 1 työpäivää 5 kk %

54 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI 49 Lastensuojelun menojen jatkuva kasvu on saatava pysähtymään. Ennaltaehkäisevää lapsiperheiden kotipalvelua vahvistetaan kytkemällä se selkeämmin peruspalveluihin. Vuoden 213 aikana suunnitellaan perhekeskuksen perustamista Valkeakoskelle. Perhekeskus palvelee avohuollon tukitoimena perheitä, jotka tarvitsevat apua ja tukea arjesta selviytymiseen. Perhekeskuksessa voidaan kädestä pitäen opettaa ja ohjata perheitä sekä vahvistaa vanhemmuutta. Toiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 214. Äitiys- ja lastenneuvolassa ruvetaan kehittämään hyvinvointineuvolan mallia yhdessä ennalta ehkäisevän lapsiperheiden kotipalvelun kanssa, jotta apua ja tukea voidaan tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perheneuvolan, terveysneuvonnan ja lastensuojelun yhteistyönä suunnitellaan ja aloitetaan vanhemmuutta tukevia ryhmiä. Myös nuorisotoimi on tässä työssä aktiivisesti mukana. Tällaisella ryhmätoiminnalla pystytään vaikuttamaan suurempaan määrään perheitä pienemmällä henkilökuntaresurssilla ja perheet hyötyvät myös vertaistuesta. Kehitysvammapalveluissa jatkuu hoitokodin ja päivätoimintakeskuksen suunnittelu. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee voimaan 213 alusta. Nuorten yhteiskuntatakuu koskee nuoria, jotka ovat alle 25-vuotiaita ja ovat olleet työttömänä yli kolme kuukautta. Yhteiskuntatakuu koskee myös alle 29- vuotiaita, jotka ovat vastavalmistuneita. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen on ensisijaisesti TE- toimiston vastuulla. Sen onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin laajempaa yhteistyöverkkoa. Yhteistyötä tehostetaan etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten kanssa. Tunnusluvut Tp 211 Ta 212 Ta 213 muutos % Ts 214 Ts 215 Toimeentulo /as./nto Sosiaalityön asiakaskäynnit Lastensuojelun avohuollon tukitoimien kohteena olevat lapset/nuoret 65, ,2 44, Terveysneuvontakäynnit , Työllisyyspalvelut: Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät , Kehitysvammapalv.: - käyttöaste Palmurinteen ryhmäk % - euroa/pv/netto Sointulan ryhmäkoti% - euroa/pv/netto 97,1 5, , ,9 2, Vakanssit siitä avoimena

55 5 Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

56 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 51 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 53 TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Terveyspalvelujen tehtävänä on ehkäistä sairauksien ja häiriöiden syntymistä tai niiden pahenemista sekä järjestää kuntalaisille avo- ja laitoshoidon palvelut, jotka tuotetaan seuraavissa tulosyksiköissä: avosairaanhoito, fysioterapia- ja vammaispalvelut, hammashuolto, mielenterveyspalvelut, terveyskeskussairaala ja työterveyshuolto. Lääkäreiden vastaanottotoiminnassa siirrytään työpari- ja listautumismalliin. Työparimallin käyttöönoton tavoitteena on uudella työnjaolla ja työn sisällöllisellä kehittämisellä parantaa vastaanottopalvelun saatavuutta ja turvata potilaalle kiireettömään hoitoon pääsy hoitajan vastaanotolle pääsääntöisesti kolmen arkipäivän ja lääkärin vastaanotolle seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta hoidon tarpeen arvion perusteella. Uudessa työmallissa ajanvaraus- ja neuvontapalvelu siirtyy työparihoitajille ja nykyinen Tampereen terveysneuvonnasta hankittava ostopalvelu lopetetaan. Varaudutaan työpari- ja listautumismallissa viiden sairaanhoitajan, kahden varahenkilösairaanhoitajan sekä yhden terveyskeskuslääkärivarahenkilön vakansseihin Kiireelliseen hoitoon pääsee aina saman vuorokauden aikana. Lääkäripäivystys järjestetään edelleen arkisin klo 8-16 terveyskeskuksen omana toimintana. Virka-ajan ulkopuolinen lääkäripäivystys ostetaan Valkeakosken aluesairaalan tuottamasta terveyskeskusten yhteispäivystyksestä. Toukokuussa 211 voimaan tulleen terveydenhoitolain myötä kuntien järjestämisvastuulla ollut sairaankuljetus siirtyy vuoden 213 alusta sairaanhoitopiirille. Ensihoitopalvelut ovat osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Valkeakosken kaupunki tuottaa mielenterveyspalvelut edelleen Akaalle ja Urjalalle. Vesilahti luopuu palvelujen ostosta vuoden 213 alusta lukien. Psykiatrista kuntoutus- ja palveluasumista hankitaan ostopalveluna 23 valkeakoskelaiselle lähinnä Kaivannon sairaalasta jatkokuntoutukseen ohjatuille (Sopimusvuori, Metsomäen palvelukoti, Kiehelänhovi, Ilovuori, Kaarnakoti ja Pirkanmaan pienkoti). Nämä kustannukset siirtyvät 213 alusta erikoissairaanhoidosta mielenterveyspalveluiden kustannuspaikalle. Yhteistyö Valkeakoskella toimivan Aspa Palvelut Oy:n kanssa on mahdollistanut monien vaikeasti sairaiden ja pitkään laitoshoidossa tai kuntoutuskodeissa asuneiden mielenterveyspotilaiden palaamisen avohoitoon. Aspan tuella asuvien määrä tulee jatkossakin kasvamaan. Aspan toiminnan laajentuessa suunnittelukaudella tehostettuun psykiatriseen palveluasumiseen, ohjataan valkeakoskelaisia kuntoutujia ensisijaisesti oman paikkakunnan kuntoutus- ja palveluasumiseen. Näin voidaan tuottaa tarvittavat psykiatriset erikoislääkäripalvelut kuntoutujille oman mielenterveyskeskuksen kautta. Hammashuollossa hampaiden oikomishoito on järjestetty ostopalveluna keväästä 29 alkaen siten, että oikomishoidon erikoislääkäri tekee 2-3 konsultointipäivää kuukaudessa hammashoitolassa. Vuodesta 29 lukien Tampereella yhteistoimintasopimuksella järjestetty viikonloppujen ja arkipyhien hammaslääkäripäivystys laajenee vuoden 213 alusta koskemaan myös arki-iltoja klo 21 saakka. Hammashuollon suurimmaksi osaksi käyttämä välinehuolto siirtyi aluesairaalasta sosiaali- ja terveyskeskuksen omaksi toiminnaksi vuoden 211 lopussa.

57 52 Vammaispalveluissa vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestämisen kustannukset nousevat edelleen. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden osalta yksittäisten matkojen määrä ei ole puhelinvälityskeskuksen käyttöön oton myötä enää kasvanut, mutta huomattavaa kustannusten nousua aiheuttaa yksittäisten matkojen pituuden kasvu. Terveyskeskussairaala (osastot 1 ja 2, muistikeskus ja kuntoutusosasto) siirtyy vuoden 213 alusta terveyspalvelujen tulosalueelle. Terveyskeskuksen sairaalan vuodeosastoilla tuotetaan kunnan asukkaille perusterveydenhuollon sairaalapalvelut. Hoitoa toteutetaan suunnitellusti yhteistyössä potilaan ja omaisten kanssa. Sairaalassa hoidetaan äkillisesti sairastuneita, kuntoutus- sekä intervallihoitoa tarvitsevia potilaita. Muistikeskuksessa toimii potilaiden muistisairauksien tutkimuksiin ja arviointeihin keskittynyt poliklinikka sekä kriisihoidon päivystys. Potilaita hoidetaan myös tartuntatautilain ja päihdehuoltolain perusteella. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien potilaiden määrä vähenee tehostetun palveluasumisen määrällisen kehittämisen myötä. Terveyskeskussairaala tulee muuttumaan akuuttia ja kuntouttavaa perustason sairaalahoitoa antavaksi yksiköksi. Terveyskeskussairaalan peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa taloussuunnitelmakaudella. Vuonna 213 varaudutaan tarjoamaan edelleen 82 hoitopaikkaa. Peruskorjattuun sairaalaan jää 44 paikkaa. Kaupungin järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto toteutetaan ostopalvelusopimuksella. Sopimuskausi päättyy ja palvelu on kilpailutettu uudelleen sopimuskaudelle TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 213 Ennuste 212 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Pääsy avosairaanhoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle Pääsy avosairaanhoidon kiireelliseen hoidon vastaanotolle Pääsy hammashoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle Hoitojaksojen määrä terveyskeskussairaalassa Pitkäaikaispotilaiden määrä terveyskeskussairaalassa Kustannukset/ hoitopäivä Pääsy mielenterveyskeskuksen kiireettömän hoidon vastaanotolle arkipäivää lääkärin vastaanotolle 3 arkipäivää hoitajan vastaanotolle alle 1 vrk 6 vrk 2 85 <5 % 218 euroa 1 kk arkipäivää lääkärin vastaanotolle 6 arkipäivää hoitajan vastaanotolle alle 1 vrk 7 vrk >6 % 27 euroa 1 kk

58 53 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon vuosille laadittavan Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman linjaukset, painopisteenä perusterveydenhuollon vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet. Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaesityksen mukaan Valkeakosken aluesairaalassa säilyy edelleen ympärivuorokautinen päivystyspiste. Vuonna 213 tehdään suunnitelma aluesairaalan ja terveyskeskuksen ympärivuorokautisesta yhteisestä päivystyspisteestä 215 lukien. Vuosille laadittavaan Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategiaan pohjautuen käynnistetään oman mielenterveysstrategian laatiminen. Psykiatrisia sairaalapaikkoja pyritään vähentämään ja hoidossa siirrytään avohoitopainotteiseen hoitomalliin. Psykiatrian palvelurakenneuudistukseen valmistaudutaan palkkaamalla sekä vuonna 214 että 215 kaksi uutta psykiatrista sairaanhoitajaa mielenterveyskeskukseen. Uuden terveydenhuoltolain mukaan kuntien on laadittava valtuustokausittain hyvinvointikertomus. Sosiaali- ja terveyskeskus osallistuu omalta osaltaan sähköisen hyvinvointikertomuksen laatimiseen. Työtä koordinoi Kaste- hankemäärärahojen turvin palkattu Akaan, Urjalan ja Valkeakosken yhteinen hyvinvointikoordinaattori. Sosiaali- ja terveyskeskus valmistautuu terveydenhuoltolain mukaisen asiakkaan valinnanvapauden laajentumisen alkaen edellyttämään avosairaanhoidon lääkäri-, hoitajakäyntien tuotteistamiseen ja hinnoitteluun. Vuoden 213 aikana tarkistetaan myös mielenterveyspalvelujen tuotteistus ja hinnoittelu. Avosairaanhoidon Potku-hankkeessa aloitettua yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa laajennetaan soveltuvin osin muihin avopalveluihin ja luodaan yhteistoiminnalle pysyvä rakenne. Yhteistoimintaneuvottelut potilas- ja liikuntapalveluita tuottavien järjestöjen kanssa pidetään 1-2 kertaa vuodessa yhdessä fysioterapiaosaston kanssa. Terveyskeskussairaalan paikkamäärä säilyy entisenä kunnes tehostetun palveluasumisen toinen yksikkö valmistuu. Tavoitteena on kuitenkin suunnata toimintaa entistä akuutimpaan hoitoon, lyhyempiin hoitojaksoihin sekä sijoittaa erikoissairaanhoidosta siirtyvät potilaat jatkohoitoon terveyskeskussairaalaan.

59 Tunnusluvut Tp 211 Ta 212 Ta 213 muutos % Ts 214 Ts Avoterv.huollon lääkärikäynnit Fysioterapian käynnit Hammashuollon käynnit Mielenterveyskeskuksen käynnit Terveyskeskussairaalan käyttöaste % -os. 1 ja 2 -muistikeskus -kuntoutusos. Terveyskeskussairaalan hoitopvt ,16 13, Vakanssit siitä avoimena

60 55 Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 TERVEYSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) -133 Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

61 56 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 565 VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vanhuspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten turvallinen asuminen kotona tai kodinomaisissa oloissa ja tukea ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja toiminta perustuu iäkkäiden aitoihin tarpeisiin yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti. Vanhuspalvelut jaetaan kotihoitoon ja asumispalveluihin. Kotihoito sisältää hoivan ja kotisairaanhoidon palvelut. Lisäksi siihen sisältyvät tukipalvelut kuten omaishoidon tuki-, ateria-, kauppakuljetus-, kylvetys-, vaatehuolto- sekä turvapalvelut. Kotihoitoon kuuluu myös kaksi päiväkeskusta, joista toinen on keskittynyt muistisairaiden päivätoimintaan ja toinen muiden asiakasryhmien kuntouttavaan päivätoimintaan. Asumispalveluja tuotetaan ryhmäkodeissa, tilapäisessä ryhmäkodissa ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä sekä vanhainkodissa. Vanhainkotihoito Palmurinteen vanhainkodissa päättyi syyskuussa 212. Mediverkko Hoivapalvelut Oy ja kaupunki tuottavat puoliksi tehostetun palveluasumisen palvelut hoivakoti Wäinämöisessä. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 213 Ennuste 212 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Kotihoidon toteutuneet palvelutunnit/työaika (%) Tehostettu asuminen (oma toiminta), kustannukset euroa/hoitopäivä Tehostettu asuminen (ostopalvelu), kustannukset euroa/hoitopäivä Hoiva-/hoitopaikan jono %, kk % kk

62 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI 57 Kotihoito ja ympärivuorokautinen hoiva/hoito yhdistyvät vuoden 213 alusta vanhuspalvelujen tulosalueeksi. Palvelurakenteen muutos mahdollistaa resurssien joustavan ja kustannustehokkaan käytön mm. vara/sijaishenkilöstön osalta. Tavoitteena on perustaa ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon yhteinen sijaispooli olemassa olevista varahenkilöistä. Toiminnan painopiste on kotihoidon palvelujen kehittämisessä siten, että mahdollistetaan ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on lisätä kotihoidon palvelutunteja tarjoamalla kotihoidon palveluja uusille asiakkaille ja päivittämällä nykyisten asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmat vastamaan todellista tilannetta. Ryhmäkotihoitoa lisätään, uusi Tallikadun ryhmäkoti aloittaa 5/213. Omaishoidon tukitoimenpiteitä tehostetaan ja kehitetään. Omaishoitajien vapaapäivien ja intervallihoidon järjestelyihin tuo helpotusta uusi tilapäinen ryhmäkoti. Omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä tuetaan myös palvelusetelillä, jossa omaishoitaja voi ostaa palveluntuottajalta palvelua myös omaishoidettavan kotiin. Omaishoitajien vapaapäiväjärjestelyiden palveluseteli katetaan soisaali- ja terveyskeskuksen omaishoitajien lakisääteisiin vapaapäiväjärjestelyihin varatuista määrärahoista. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut turvataan niitä tarvitseville. Painopiste on kodinomaisessa tehostetussa palveluasumisessa. Aloitetaan uuden ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikön suunnittelu. Vanhuspalvelujen tulosalueella tulosyksikköjen johtamista tehostetaan ja lähiesimiestyötä vahvistetaan. Käynnistetään vuonna 213 suunnittelu vähintään 6-paikkaisen ympärivuorokautisen hoivayksikön rakentamisesta, joka toimii tarvittaessa terveyskeskussairaalan väistötilana. Kaikille rintamamiestunnuksilla oleville henkilöille taataan yhtäläinen mahdollisuus ilmaiseen ruokailuun. Toimintakyvyltään heikentyneille rintamamiestunnukset omaaville toimitetaan lämmitettävät ateriat kotiin.

63 Tunnusluvut Tp 211 Ta 212 Ta 213 muutos % Ts 214 Ts 215 Kotihoidon palvelutunnit *sisältää myös ryhmäkodit ja Hoivakan palvelutunnit 14723* 145* Tehostetun palveluasumisen käyttöaste(%) 98 % 98 % 98 % Ryhmäkotihoidon käyttöaste(%) 97 % 97 % 97 % Tilapäisen ryhmäkotihoidon käyttöaste(%) 98 % 98 % 98 % Vakanssit *kotihoidon vakanssit - siitä avoimena 96*

64 59 Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 VANHUSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

65 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 6 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 57 ERIKOISSAIRAANHOITO SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Valkeakosken aluesairaalasta. Muu erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna hankittavat erikoissairaanhoitotasoiset kuvantamispalvelut ja erikoislääkärikonsultaatiot. Lisäksi tehtäväalueelta maksetaan lakkautettujen kuntainliittojen eläkemenoperusteiset KuEL-maksut Valkeakosken osalta (näiden maksujen TA-kasvu on 23 %). Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista 96,8 % on sairaanhoitopiirin maksuosuuksia ja 3,2 % KuEL-maksuja ja muun erikoissairaanhoidon menoja. Valkeakosken erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tilataan osana Etelä- Pirkanmaan tilaajarenkaan tilausta. Muut renkaaseen kuuluvat kunnat ovat Akaa ja Urjala. Tilaus neuvotellaan syyskuussa 212 ja varsinainen tilaussopimus tehdään marraskuussa 212 molempien osapuolten hyväksyttyä vuoden 213 talousarviot. Palvelujen käytön lisäksi sairaanhoitopiiri perii erityisvelvoitemaksua 1,5 euroa jäsenkunta-asukasta kohden. Potilaskohtainen kalliin hoidon tasausraja on vuonna 213 edelleen 6 euroa. Menettelystä aiheutuvat laskuttamatta jääneet kustannukset rahoitetaan asukaskohtaisella maksulla, joka vuonna 213 tulee olemaan 5 euroa/asukas. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättää erikseen siirtoviivemaksun perimisestä syksyn 212 aikana. Sairaanhoitopiiri laskuttaa palvelumaksut ennakoina 24 kertaa vuodessa, erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu laskutetaan kesäkuussa, lopullinen tasauslaskutus tapahtuu vuoden 214 tammikuussa. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu on 5,6 % ja kasvu 212 (tarkistettu TA)-213 on 2,8 %. 211 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoito ja aiemmin kunnan järjestämisvastuulla ollut sairaankuljetus siirtyvät 213 alusta sairaanhoitopiirin järjestettäväksi. Tähän liittyen talousarvioon on varattu uutena menoeränä noin 73 euroa (lopullinen menoerä varmentuu sairaanhoitopiirin hyväksyttyä palvelutasopäätöksen). TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 213 Ennuste 212 Erikoissairaanhoidon kustannukset ( /as) Hoitotakuu toteutuminen, kiireetön hoito (vrk)

66 61 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämistä linjataan kuntien yhdessä valmistelemassa Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa vuosille Suunnitelma hyväksytään loppuvuodesta 212 kunnissa ja sairaanhoitopiirissä lausuntokierroksen jälkeen. Suunnitelmassa sovitaan kuntien yhteistyöstä terveyspalveluiden järjestämisessä ja lisäksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä yhteistyöstä. Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisen tavoitteissa korostuvat erityisesti asiakaslähtöisyys, terveyshyödyn tuottaminen, yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa ja kustannusten nousun hallinta. Näitä näkökulmia kehitetään marraskuussa 212 käynnistyvässä ja syksyyn 214 jatkuvassa Pirkanmaan terveyskeskusten Potku2 (potilas kuljettajan paikalle) kehittämishankkeessa, jossa painopistealueena on erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten yhteistyö terveyshyödyn tuottamisessa potilaille ja hoitoketjun kehittäminen yhden luukun periaatteella toimivaksi. Kehitettäviin toimintakokonaisuuksiin on nostettu kuntien erikoissairaanhoidon palveluiden järjestäminen. Suunnitelmakaudella kehitetään Valkeakosken osalta terveyskeskukselle tuotettavia peruserikoissairaanhoidon palveluita erityisesti geriatrian, ortopedian, neurologian ja lastentautien osalta yhteistyössä Valkeakosken aluesairaalan ja tarvittaessa yksityisten ostopalveluntuottajien kanssa. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden tehostuva kuntoutus järjestetään terveyskeskuksen omalla kuntoutusosastolla yhteistyössä sairaanhoitopiirin neurologisen vastuualueen kanssa. Valkeakosken kaupunki tukee Valkeakosken aluesairaalan kehittämistä alueellisena somaattisen ja psykiatrisen peruserikoissairaanhoidon tuottajana ja ympärivuorokautisen päivystyspisteen säilymistä aluesairaalassa. Sopimusohjausjärjestelmä ei muuttuvassa toimintaympäristössä enää täytä sille asetettuja tavoitteita. Terveydenhuoltolaissa säädetty kuntalaisten valinnanvapauden laajentuminen ja valtioneuvoston tulossa oleva uusi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaus tulevat muuttamaan nykyistä toimintatapaa ja vaikuttavat sitä kautta myös palveluiden rahoitukseen. Palveluiden järjestämissuunnitelman linjauksissa esitetään myös terveydenhuollon tietojärjestelmien kokonaisvaltaista uudistamista siten, että uusi organisoitumistapa antaa mahdollisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakastietojen yhteiskäytölle riippumatta siitä, mikä taho palvelut tuottaa. Tämän kehittämistyön käynnistäminen jää perustettavan laaja-alaisen koordinaatiotyöryhmän tehtäväksi. Tunnusluvut Tp 211 Ta 212 Ta 213 muutos % Ts 214 Ts 215 Avohoitokäynnit Hoitopäivät ,1 % -2,7 %

67 62 Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 ERIKOISSAIRAANHOITO Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) 163 Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) -27 Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 211 Ta 212 Ta 213 Ts 214 Ts 215 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

68 Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintakulut 33,4 milj. euroa Talousarvio 213 toimintakulut 152,9 milj. euroa Varhaiskasvatuspalvelut 38 % Opetuspalvelut 62 % Tarvikkeet 2 % Avustukset 5 % Muut kulut 13 % Henkilöstökulut 6 % Palvelujen ostot 2 %

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.11.2011

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014  Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.11.2011 TALO OUSARVIO 212 TALOUSSUUNNITELMA 212-214 Kaupunginvaltuuston hyväksymää 14.11.211 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 212 TALOUSSUUNNITELMA 212-214 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2012

Talousarvioesitys 2012 7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI LOIMAAN VEDEN OSAVUOSIKATSAUS 1 YLEISTÄ Loimaan veden johtosäännössä mainitaan kaupunginvaltuuston ja kuntalain liikelaitokselle määrittämät oikeudet

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016

PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016 PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016 Kunnanhallitus 28.11.2016 Valtuusto 14.12.2016 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2016 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Talousarvion muutokset 2015

Talousarvion muutokset 2015 PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2015 Korjaukset Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Korjaukset Kunnanhallitus 22.2.2016 Valtuusto 16.3.2016 KÄYTTÖTALOUSOSA/TULOSLASKELMA Ulkoinen/Sisäinen

Lisätiedot