SISÄLLYS. MST_13.indd

Transkriptio

1 SISÄLLYS Meriseura ry:n toimihenkilöt Telakointimaksut 2 Viisi vuosikymmentä arvokasta työtä 3 Meriseuran telakka Meriseuran telakan toimintaohjeet 5 Wind of change 6 Talkootöitä tarjolla! 7 Virkistysjaoksen toiminnan vuosi 8 Telakka kafé 8 Paluu 9 Junnujen vauhdikas vuosi 10 Kiitoksen paikka 14 Granö 15 Merivalkamassa tapahtuu 17 Merikari 21 Granon, Merivalkaman ja Merikarin säännöt 22 Pennäinen 23 Hyvä purjehdusväki 24 Maakrapu opettelee purjehtimaan 25 MST 50 v 27 Historian havinaa Meriseurassa 29 Lehtikorista 32 Höga Kusten 34 Katsastus 37 MST:n venerekisteri TUL:n veneilypäivät Levätyksessä 43 Junioreitten logo-kilpailu 44 MST:n jäsenet Meripelastuksen hälytysohje 52 Tietoa säästä 53 Vuoden veneilijä 54 Vuokrasopimus 55 1 MST_13.indd

2 MERISEURA TURKU RY:n TOIMIHENKILÖT 2013 Johtokunta: Pj. Lauri Ljungqvist Vpj. Riku Mäntymäki Tal.h. Anja Silvennoinen Siht. Esa Mäki Rek.hoit. Kirsi Rannikko Jäsenet: Mikko Lehto Risto Hämelä Pekka Mamia Katri Louko Katsastusmiehet: Jorma Alamaa Jack Haapa-alho Harri Hovi Olli-Pekka Ketonen Antti Lehtonen Ari Louhipuro Esa Mäki Jukka Nurmi Rauno Reitti Vesa Tammi Maksut: Liittymis 700 Vuosijäsen 50 Perhejäsen 10 Tukijäsen 10 Nuorisojäsen 2 Katsastus 5 Nestekaasuasennuksen katsastus 40 Nestekaasuverkoston tiiveyskoe 5 Sähkömaksu vuosi 20 kerta 5 Merkitsemätön vene 5 - karhutaan jäsenmaksun yhteydessä. MST:n vapaajäsenyyden ehdot: 1) Kuulunut seuraan kolmekymmentä vuotta [seura perustettu 1963], nuorisojäsenyyttä ei lasketa; 2) Kuulunut todistettavasti TUL:n alaiseen seuraan 30 vuotta, täyttänyt 60v ja kuulunut Meriseuraan 20 vuotta. 2 Traktorin- ja nosturinkuljettajat: Jari Aho Jorma Alamaa Mikko Lehto Simo Lehto Jaakko Lehtonen Toni Leppä Ari Louhipuro Alatoimikuntien vetäjät: Granö: Juhani Leppä Merikari: Heikki Lahtinen Merivalkama: Risto Hämelä Pennäs: Orvo Haavisto Purjehdus: Pekka Mamia Telakkamestari: Mikko Lehto Tiedotus: Totti Tuhkanen IT toiminto: Toni Leppä Virkistys: Marketta Lehto Saila Silvennoinen Nuoriso: Katri Louko Telakkatoimikunta: kk. Mikko Lehto Ismo Nelivuo Kurt Hede Ari Hyökki Reijo Jokioja Jukka Luostarinen Veikko Viljanen Telakointi Talkootuntien ylöskirjaamisesta ja talkoiden pitämisestä vastaavat saarten isännät ja telakkamestari. Talkooajat löytyvät lehden takakannesta ja telakan ilmoitustaulusta. Käyttämättömien trailerien ja akselien säilytysmaksu 20 /v. MERISEURA TURKU RY, Vanha Kakskerrantie 19, TURKU, Sähköposti: meriseuraturku@gmail.com, kotisivu: MST_13.indd

3 Viisi vuosikymmentä arvokasta työtä Meriseura Turku ry perustettiin vuonna Silloin tuskin kukaan uskoi siihen kehitykseen, mikä nyt vuosien saatossa on tapahtunut. Telakka-alueemme on nykyisin suuri ja toimiva. Siitä huolimatta, on olemassa tarve telakan jatkuvaan kunnossapitoon ja toiminnan kehittämiseen.telakkatoimikunnan rooli tässä jatkuvassa kehittämistyössä on keskeinen. Seuran saaritukikohtien kehittäminen ja kunnossapito tuo isännille vastuullisen tehtävän hoidettavaksi. Sekä telakan että saaritukikohtien hyvä hoito vaatii tietenkin laajamittaista talkootyötä, jota saari-isännät ja telakkatoimikunta ohjaavat. Maa-alueiden ja rakennusten kunnossapito on myös tärkeä osa seuratyötä. Seuran jäsenille tarjottavien palveluiden tuottaminen on vielä alkutekijöissään. Haastan kaikki jäsenet mukaan talkootöihin yhteisen seuramme hyväksi! Meriseuran veneilykulttuurissa on myös nähtävissä muutosta. Purjehtijoiden osuus on kasvanut seuramme jäsenistössä, mikä on ilahduttava muutos seurassa, joka pitkään muodostui lähes yksinomaan moottoriveneilijöistä. Tähän kehitykseen on varmasti vaikuttanut polttoaineiden jatkuva hinnan nousu sekä tuulten viemänä liikkumisen kiireettömyys nykypäivän kiihkeän elämänmenon vastapainona. Uutena puheenjohtajana korostan seuratyössä hyvän suunnittelun ja sitoutuneen tekemisen kulttuuria. Kaiken hyvän saavuttamiseen pitää olla vahva usko. Uskon vahvaan seuratyöhön, jossa jokaisen jäsenen omakohtainen panos Meriseuran eteen on tärkeä. Erityisen lähellä sydäntäni on lapsille ja nuorille suunnattu seuratoiminta, sillä tästä ryhmästä kasvavat tulevaisuuden tekijät. Upeaa merellistä juhlavuotta kaikille seuran jäsenille toivottaen! Puheenjohtaja Lauri Ljungqvist 3 MST_13.indd

4 Meriseuran telakka 2013 Telakalla tapahtuu. Innokkaat telakkatoimikunnan jäsenet ovat siivonneet ja järjestelleet tavaroita, ja mm. traktoritalli on siistiytynyt isosti. Kun paikat pidetään järjestyksessä, on telakkaympäristö viihtyisämpi ja turvallisempi paikka kaikille seuralaisille. Siis kun käytät telakan palveluita ja tiloja, muistathan jättää paikat siistiksi niiden seuraavia käyttäjiä varten. Telakan kesäaikaista yleisilmettä saamme parannettua helposti, kun jokainen laittaa venepaikkansa järjestykseen. Kun nostat telakointitavarat venekärryn tai -pukin päälle ja sidot ne kiinni, eivät tavarat katoa jos pukkeja/ kärryjä joudutaan siirtämään alueen huoltotöiden vuoksi. Samalla talkoolaisten työtaakka jää pienemmäksi, kun siirettäviä tavaroita ei tarvitse erikseen kokoilla ja pakata. Ison nosturin huoltotoimet ovat kevään mittaan käynnissä ja valmistunevat ennen jäiden lähtöä. Pienvenealueen kunnostukset aloitettaneen jo kesällä. Myös laiturin kunnostustyöt on suunnitelmissa ja käytännön hommiin päästäneen ensi talvena. Hallipaikkojen jonotuslista tulee kotisivuillemme, jotta paikkaa hakevat voivat seurata tilanteen kehitystä. Jonotuslistalla ensimmäisenä oleva vene on ensimmäinen halliin menevä vene, mutta jos kyseessäoleva alus on liian iso vapautuvalle paikalle, tarjotaan paikkaa listalla ylimpänä olevalle mitoiltaan soveltuvalle veneelle. Telakalla telakoitavan veneen omistajan/haltijan tulee olla MST:n seuran jäsen. Terveisin: Telakkamestari Traktorin ja nosturin käyttäjät: Esa Aho Jari Aho Jorma Alamaa Mikko Lehto Simo Lehto Jaakko Lehtonen Toni Leppä Ari Louhipuro Isot kevättalkoot ilmoitetaan tavan mukaan seuran ilmoitustaululla ja portilla näkyvillä ilmoituksilla. Sammutinten tarkistuspäivä on klo 9:00-18:00 Kaasuja tarkastetaan myös katsastusviikolla. 4 MST_13.indd

5 Meriseuran telakan toimintaohjeet Veneen telakoinnin maksuperuste on jatkossa vain ja ainoastaan veneen rekisteriotteessa olevat veneen mitat. Hallipaikkojen varaus toimii siten, että vesillelaskun jälkeen omistaja pyytää siirtämään kärryt tai pukin samaan paikkaan halliin. Mikäli paikka vapautuu, on siitä tehtävä ilmoitus telakkamestarille laskun yhteydessä. Hallipaikka voi kuitenkin vaihtua, jos järjestelyt niin vaativat. Älkää siis kerätkö maallista omaisuuttanne halleihin. Hallissa säilytetään ainoastaan pukki tai kärry. Mikäli luovutat paikkasi vaikka vain yhdeksi talveksi, ei sitä saa takaisin muuten kuin jonottamalla taas uudestaan. Pukeissa ja kärryissä on oltava omistajan nimi, sekä puhelinnumero, että nostajan antama numerolaatta. Merkitsemättömästä pukista tai kärrystä peritään erillinen maksu ja se laskutetaan seuraavan telakoinnin yhteydessä, kun omistaja on selvinnyt. Tyhjistä kärryistä peritään maksu. Mikäli kärry on merkitsemättä omistajan tiedoilla seuralla on oikeus käyttää sitä seuran sisäisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Hiekkapuhallettaessa venettä, voidaan se suorittaa ainoastaan ratahallissa ja tällöin veneen omistaja vastaa koko toimenpiteestä. Hallin ovi on suljettava niin, ettei hiekkapöly pääse leviämään ympäristöön. Käyttäessäsi seuran omistamaa konetta tai laitetta ja siihen tulee vikaa tai huomaat sen olevan rikki, ilmoita siitä välittömästi telakkamestarille tai kiinteistövastaavalle. Lämmittimen käyttö veneessä on ehdottomasti kielletty, mikäli omistaja ei ole veneessä. Akun lataus on sallittu, mutta silloin johdossa on oltava latauksesta kertova selkeästi näkyvä lappu. Muuten johto irrotetaan. Johtoja ei missään nimessä saa jättää kytkettyinä lumen alle. Jään ja lumen alla olevat johdot irrotetaan verkosta. Irralliset johdot tulee säilyttää veneessä. Nostot ja laskut sisältyvät telakoinnin hintaan. Traktorikuskille suositellaan maksettavan kahvirahana 20. Mikäli toimenpide kestää yli tunnin, maksetaan toinen kahviraha. Nosto/laskuvuorojen ulkopuolella veneenomistajan on sovittava korvaukset traktorikuskin kanssa erikseen. Omistajan on oltava koko noston tai laskun ajan läsnä, koska hän vastaa toimenpiteestä. Veneen on oltava vakuutettu ja katsastettu, jos se telakoidaan seuran alueelle. Jos pukki tai kärry ei ole asiallisessa kunnossa raktorikuskilla on oikeus kieltäytyä siirtämisestä. Keväällä laskun yhteydessä venettä saa varustaa telakan laiturissa. Se on kuitenkin siirrettävä laituripaikkaansa mahdollisimman nopeasti (MAX 2 vrk). Mastonostimen alla, vedenottopaikalla tai septitankin tyhjennyspaikan kohdalla venettä ei saa makuuttaa. Mastot on säilytettävä niille varatussa paikassa ja ehdottomasti merkittävä omistajamerkinnöin. Venettä ei lasketa eikä nosteta, mikäli jäsenellä on maksurästejä. Ostaessasi uuden akun, muista viedä vanha akku akkuliikkeeseen. Vanhoja tai käytöstä poistettuja akkuja ei saa jättää telakka-alueelle. Vaihtaessasi öljyt, vie käytetty öljy telakalla olevaan jäteöljyjen keräilypisteeseen rautakonttiin toimiston edessä. Pienvenealueen järjestykseen ja pienveneiden (alle 5-metriset) säilytykseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Veneet on merkittävä omistajan nimellä sekä niiden tulee olla helposti siirrettävissä aluejärjestelyjen vuoksi. Telakkamestari antaa tarkemmat ohjeet kysyttäessä. Muilla paikoilla olevat pienveneet laskutetaan normaalin taksan mukaisesti. Telakka-alueella olevat venekatokset tulee purkaa pois viipymättä kun vene on laskettu veteen tai muuten poistunut alueelta. Telakka ei ole veneiden hautausmaa. Mikäli vene ole ollut vedessä kolmeen vuoteen tai sen rakentaminen ei edisty, vene pitää poistaa telakalta. Johtokunta voi antaa jatkoaikaa jos se katsoo sen perustelluksi. Telakan ulkoalueella kärryt on oltava siirettävissä kesäisin. Kaikki telakointitarpeet on laitettava kärryn päälle. Telakointipaikka tulee olla siisti veneen laskun jälkeen. 5 MST_13.indd

6 "Wind of change" Meriseurassa on tapahtunut suuria muutoksia viime veneilykaudesta. Uuden hallituksen valitseminen aloitti Meriseurassa uudistusten ketjun, joka on toivottavasti kestävä ja vie seuraa kohti avoimempaa ja tasapuolisempaa seuraa, joka vastaa 2000-luvun odotuksiin ja haasteisiin. Ensimmäisenä isona muutoksena kohti tasa-arvoisempaa seuraa voidaan pitää talkootuntihyvityksen muuttamista. Vuoden alusta alkaen jokaisen tekemä talkootunti on tekijälleen ja seuralle yhtä arvokas. Vanhassa järjestelmässä talkootuntihyvityksen hinta vaihteli lähes kymmenkertaisesti riippuen siitä kuka tunnin teki, ei siksi mitä teki. Pienen veneen ulkona telakoiva sai pienimmän korvauksen ja isoa venettä hallissa telakoiva suurimman korvauksen tunneistaan. Mutta, ennen oli ennen ja nyt on nyt... Vuoden alusta ryhdyttiin keräämään uusia talkootunteja, joiden hyvityshinta on 4. Vanhat talkootunnit ovat vanhan järjestelmän piirissä niin kauan kuin vanhoja talkootunteja riittää, joten yksikään talkootunti ei katoa mihinkään. Telakoija voi jatkossa päättää käyttääkö vanhoja vai uusia tunteja. Uudessa järjestelmässä tuntihinta on 4 /h ja niitä voi käyttää 50%:n alennukseen asti. Mutta joskus tulevaisuudessa, kun uuteenkin järjestelmään kertyy ahkerille meriseuralisille niin paljon tunteja, ettei niitä ehdi käyttää pois, voi alennusta kasvattaa 75%:iin asti, mutta silloin 50%:n jälkeen hyvitys on 1 /h. Jatkossa pitänee tarkastella miten talkootuntiuudistus muuttaa seuran telakointimaksukertymää ja tarvittaessa muuttaa korvauksen suuruutta suuntaan tai toiseen. Seuran taloudenhoitaja teki suuren työn ja laski viimevuonna käytettyjen tuntien perusteella uuden ja vanhan järjestelmän eron, joka oli hieman päälle tuhat euroa, joten ilmeisesti korvauksen suuruusluokka on aika lähellä oikeaa. Eli, ketä nykyinen järjestelmä suosii? Kysymykseen on helppo ja yksinkertainen vastaus! Ahkeria meriseuralaisia tietysti, jotka pitävät seuraa pystyssä talkootyöllään. Lopulta muutos ei isojen veneiden hallitelakoinnissa ei ollut niin suuri kuin miltä se ehkä kuulostaa: 100 talkootunnin kohdalla telakointimaksussa on alle 20% ero. Pienille ulkona telakoitaville veneille ero on jopa satoja prosentteja. Telakointihintoja nostettiin vanhan hallituksen esityksen mukaan syyskokouksessa 1 /m². Nyt kun uudessa järjestelmässä on vain kaksi maksuluokkaa, ovat telakointihinnat hallissa 15,30 /m² ja ulkopaikalla 6,40 /m². Niille joilla on vanhan talkoojärjestelmän mukaisia talkootunteja tuli myös 1 /m² korotus jokaiseen maksuluokkaan. Meriseura ei voi pysyä toimintakykyisenä mikäli seuralaiset eivät osallistu talkoisiin. Useimmissa seuroissa ei talkootöistä saa muuta kuin hyvän mielen, mutta Meriseura tarjoaa hyvän talkooruuan lisäksi vielä pienen hyvityksen telakoinnista. 6 MST_13.indd

7 Uudessa talkootuntijärjestelmässä on vielä ainakin yksi ongelma. Miten hyvittää niiden meriseuralaisten talkootunnit, joilla ei ole venettä seuran telakalla? Mikäli seurassa on hyviä ehdotuksia asian korjaamiseksi, niin otan mielelläni ehdotuksia vastaan. Hyvien ehdotusten puuttuessa huonommatkin käy... Nyt kun eriarvoisuus talkoista on poistettu, niin toivotaan että kaikki meriseuralaiset lähtevät ahkerasti kehittämään seuraa ja osallistuvat talkoisiin uudella innolla. Mikäli jollekin jäi asiasta jotain kysyttävää voi minulle laittaa sähköpostia: tai soittaa Hyvää veneilykesää ja kiireisiä talkoita kaikille meriseuralaisille! Riku Mäntymäki varapuheenjohtaja TALKOOTÖITÄ TARJOLLA! Haluatko olla aktiivisesti kehittämässä Meriseuraa ja sen palveluja? Nyt monipuolisia tehtäviä tarjolla värikkäässä joukossamme! Telakkatoimikunta kutsuu joukkueeseen mukaan uusia moniosaajia. Telakkatoimikunnan keskeisiä tehtäviä ovat: - veneitten lasku- ja nostotoimet - telakka-alueen kunnossapitotyöt. Jos osaat kokeneesti käyttää traktoria, kauhakuormaajaa sekä raivauslaitteita, olet tervetullut telakkatiimiimme! Lisäksi Meriseura etsii uusia osaajia seuran hallinnollisiin ja palveluiden ylläpidon tehtäviin: - kirjanpito ja taloudenhoito - sähköalan tehtävät - puutyöalan tehtävät - vesi / putkialan tehtävät Näistä asioista saat lisätietoa ja voit kertoa kiinnostuksestasi kenelle tahansa hallituksen tai telakkatoimikunnan jäsenelle. Kunnioitamme kaikkien halukkaiden panosta Meriseuran eteen tehtävään työhön! Tehdystä vapaaehtoistyöstä kertyy talkootyötunteja. 7 MST_13.indd

8 Virkistysjaoksen toiminnan vuosi Virkistysjaosto kokoontui totuttuun tapaan keväällä ja syksyllä kuukausittain telakalla ja kokouksissa oli mukavasti väkeä. Tänä vuonna olivat ompeluseurasta kutimet jääneet kotiin, mutta emme istuneet toimettomina, vaan virkistystoiminnan puitteissa tapahtui monenlaista. Tupperware-esittelyt olivat keväällä ja syksyllä, kosmetiikka-esittely keväällä, syksyllä espressokeitin-esittely. Keilaus jatkui viikoittain Kupittaan keilahallissa. Vakiona on kaksi rataa ja tarvittaessa on mahdollisuus ottaa lisärata, joten keilaukseen mahtuu mukaan lisää väkeä. Vesijumppa jatkui myös muuttaen syksyllä Lausteelle Pormestarinkatu 5:een. Vesijumppa-asiat ovat hoitaneet Annele ja Pekka, kiitos heille siitä. Vesijumppaankin mahtuu lisää osallistujia. Keväällä veneiden kunnostuksen aikaan toimi Telakka Cafe. Syksyllä vietettiin Hyvinvointi-ilta, jossa tutustuttiin Aloeveran monipuoliseen käyttöön. Syksyllä kävimme myös Teatteri Tarmossa katsomassa näytelmän Tapsa, Toivo ja Rakkaus. Kaikki 50 varattua lippua menivät kaupaksi, ja mukana olleet kehuivat esitystä. Kesällä jatkettiin talkoissa sopankeittoa ja yhteisvoimin saatiin ruuat ajallaan valmiiksi. Tässä ei pätenyt sanonta: mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa, vaan kiitokset kaikille hyvästä yhteistyöstä, jota toivottavasti jatketaan tänäkin vuonna. Perinteinen joulujuhla vietettiin vielä Rientävällä joulukuussa. Vuosi 2012 oli vilkkaan toiminnan vuosi, kiitos siitä kaikille! Arja ja Marke Telakkakafé KAHVIA VOILEIPIÄ JUOTAVIA myytävänä keväällä toimistossa la-su KLO ! Virkistysjaoston tämän vuoden tapahtumista saat ajankohtaista tietoa netistä Meriseura Turun sivuilta Virkistysjaoston kohdalta, Muistathan ilmoittaa veneesi ja ruokailijoiden määrän Granön juhannusjuhlien ruokailuun sunnuntaihin mennessä Markelle tai Sailalle / (iltaisin tai viikonloppuisin). 8 MST_13.indd

9 Paluu Lämmin kiitos jäsenistölle luottamuksesta, jonka sain syyskokouksessa! Jäsenistö uskoi Meriseuran taloudenhoidon taas käsiini ja haluan olla sen luottamuksen arvoinen. Ehdin istua vuoden keinutuolissa Ainot jalassa ja viettää pitkän, viileän, sateisen ja tuulisen kesän veneillen saaristossa; viime kesähän ei lämpöä rutkasti jakanut. Maailmassa luotetaan paljon teknologiaan ja kehitellään uusia järjestelmiä, sekä nähdään ne mullistavan hyvinä. Nuoret ATK-osaajat - vai ovatko he ITosaajia - liputtavat seurassakin näiden järjestelmien puolesta ja uskovat niiden kaikkivoipaisuuteen. Mielestäni pitää kuitenkin vähän jarrutella, ettei tulisi päähän oikein suurta kuhmua. Jäsenet ovat vanhasta tottumuksesta Ajatukseni palaavat alkuaikoina käsin kirjoitettuun kassakirjaan ja pääkirjaan, niihin opuksiin, joihin aina voitiin palata ja lukea helposti: teksti kun ei ollut hävinnyt. Mietin muutoksia, joita tämän poissaolovuoteni aikana on seuran toiminnassa tapahtunut, otan ne vastaan ja yritän sopeutua. Uudistuksiin yleensä suhtaudun myönteisesti, mutta mielelläni painan jarrua kevyesti katsoakseni miten uudistus tulee toimimaan ja antaako se toivotun hyödyn. Uudistuksia suunnitellessa pitää harkita, miten lähdetään viemään asioita eteenpäin ja jos pitää palata taaksepäin, miten tiedot taas löytyvät ja ovat käytettävissä. ottaneet minuun viime vuoden aikana yhteyttä ja kyselleet mielessään olevista asioista, vaikka olin poissa asioiden hoidosta. Olen mahdollisuuksien mukaan vastannut ja pyytänyt heitä ottamaan yhteyttä siihen johtokunnan jäseneen, joka mielestäni tietää kyseisestä asiasta. Nyt tuntuu, etten ole ollutkaan poissa teidän joukostanne ja palaaminen ei tunnu vaikealta. Yritän sopeutua uusiin asioihin ja tehdä parhaani jäsenten ja seuran hyväksi. Tehdään tästä seurasta yhdessä toimiva ja lämmin yhteisö! Anja Vuodet ja taas 9 MST_13.indd

10 Junnujen vauhdikas vuosi 2012 Junnujen toiminta lähti käyntiin heti tammikuussa. Lähdimme 22 henkilön voimin Uudenkaupungin pursiseuran talvitapahtumaan. Siellä SÖIMME, hiihdimme, kokeilimme curlingia, SÖIMME, keskustelimme purjehduksesta, SÖIMME, uimme ja kaatelimme jollaa, SÖIMME ja saavuimme takaisin Tur- kuun väsyneinä ja pulleina tarjoilussa MST_13.indd ei pihistelty Uudessakaupungissa

11 Tenavatelakkaan osallistui 16 lasta ja liuta aikuisia. Telakalla leikittiin perinteisiä pihaleikkejä ja rakennettiin linnunpönttöjä. Ikävä kyllä pönttöjen siirto saariin jäi tälle vuodelle. Jollakoulu järjestettiin taas yhdessä Turun Työväen Pursiseuran kanssa. Koulua oli yhteensä 11 kertaa. Uuden turvaveneen ansiosta lapset nauttivat purjehtimisesta, vaikka tuuli olikin muutamina kertoina varsin navakka. 11 MST_13.indd

12 Junnutreffiejä vietettiin Granössa sateisessa säässä. Sateen lomassa pelailimme kuitenkin nelimaalia ja heittelimme pesäpalloa. Roni veisteli pienempien kanssa voiveitsiä junnut kokoontuivat isolla porukalla Merivalkamaan. Sieltä löytyi Merirosvo Silmäpuolen pulloposti vietettiin kauden päättäjäisiä Zoolandiassa. Tutustuimme eläintarhaan, grillailimme kodassa ja leikimme viestileikkejä apuohjaajien johdolla. Päätöstapahtumasta jäi oikein mukava mieli ja tuntui kivalta alkaa taas odotella kevättä. 12 MST_13.indd

13 Junnujen toinen kausi on onnistuneesti takanapäin. Seurassa on jo 53 lapsijäsentä ja toivottavasti määrä kasvaa edelleen. Muistattehan, että junnujen jäsenmaksu on ainoastaan 2 euroa vuosi. Täysi-ikäiset junnujäsenet saavat liittyä seuraan perhejäsenen hinnalla eli liittyminen maksaa silloin vain 140. Junnujaosto kaipaa edelleen lisää aktiivisia aikuisia joukkoonsa. Myös junnutoiminta kerryttää talkootunteja. Junnut saivat Louhipuroilta lahjoituksena hieman kunnostusta vailla olevan Terhi Sailin. Jos joku tuntee halua kunnostaa venettä, niin otattehan yhteyttä junnuporukkaan. Päätimme laittaa koulutuksiin 20 omavastuuosuuden. Tämä maksu koskee tulevana vuonna jolla- ja melontakoulua. Koska haluamme turvata kaikille seuralaisille mahdollisuuden osallistua tapahtumiin, niin olemme sopineet hallituksen kanssa, etteivät omavastuuosuudet saa olla osallistumisen esteenä. Jos siis rahat ovat tiukalla, niin ottamalla yhteyttä minuun tai johonkin muuhun junnujaoston jäseneen, voimme sopia maksuvapautuksesta. Junnutreffit järjestetään kesäkuussa Airiston veneilyseuran saaressa Björkholmassa. Ja muistattehan, että syyskokouksen päätöksellä lasten ja nuorten tapahtumat ovat päihteettömiä. Katri_ Meriseurassa veneilyyn ja vetovastuisiin kasvaminen etenee niin, että nuoret ja ikinuoret merenkulkijat fundeeraavat yhdessä miten hommat hoidetaan. 13 MST_13.indd

14 Kiitoksen paikka Toivi Pesonen on useina vuosina ollut auttamassa seuran tukikohtien kunnostamisessa ja nuorten virkistysmahdollisuuksien lisäämisessä. Ennen työlautasta luopumistaan hän omalla panoksellaan mahdollisti seuran jäsenille tuotettavien palveluiden parantamisen. Siitä hyvä esimerkki on Merivalkamasaaripaikkaan tehdyn rannan ruoppaustyöt marraskuussa Uusi hiekkaranta valmistui lopullisesti vuoden 2012 kesäkuussa ja otettiin innokkaasti vastaan junioreitten koulutustapahtuman yhteydessä. Aikaisemmin nuorten uintimahdollisuudet Merivalkamassa olivat huonot, eikä turvallista uimapaikkaa ollut. Uuden rannan alue on loivasti laskeva ja ulkosivulle jäävä kaislikko turvaa kaikkein pienimpien valvontamahdollisuuden. Suuri kiitos Toiville myös uusien poijujen ja poijupainojen toimittamisesta Granön ja Merivalkaman saaritukikohtiin. Poijutyöllä varmistettiin pitkäaikainen toimintavalmius ja huoltovapaus, sillä painoina ovat 1,5 tonnin betonimöhkäleet ja varmistetut sakkelit 16 mm kettinkeineen. Tulevat tuulet ja myrskyt eivät enää pelottele seuran jäseniä saaripaikoissa. Tarkistusten tarve ensimmäisten viiden vuoden aikana on vähäinen, ellei joku sitä välttämättä halua tehtäväksi. Kaikkien meriseuralaisten puolesta Lauri Ljungqvist 14 MST_13.indd

15 GRANÖ Merenkulkulaitos Julkaisulupa n:o 34/ 721/2000. Karttaa ei saa käyttää navigointiin. GRANÖ MST Kortti 717 N 60 06,08', E 21 37,00' Tätä kirjoittaessani istun Marokon auringon alla, meren pauhua kuunnellen ja viime kesän tapahtumia muistellen. Viime kauden kevättalkoot olivat jo joten kiirettä piti saada vene vesille ajoissa. Talkooväkeä oli kiitettävästi paikalla ja ilmakin suosiollinen. Miehet kehuivat vedenheittotaidoillaan, mutta tosipaikan tullen jäivät toiseksi. Hommiakin riitti. Joku oli talvella lämmittänyt pikkusaunan tuvan takkapelti kiinni, sillä seurauksella, että tuvan lattia ja kaapit paksun noen peitossa. Maritta ja Katja saivat lattian kovalla työllä suht' hyväksi, mutta matot heitettiin sovinnolla roskikseen. Kevättalkoissa kunnostettiin myös pienveneiden laituri. 15 MST_13.indd

16 Kaappien pesu jäi talkoiden jälkeen tehtäväksi. Olisi suotavaa, että vahinkojen sattuessa asiasta informoitaisiin joko isäntää tai johtokuntaa. Tarkoitus oli vaihtaa myös poijupainot ja ketjut, kalalaiturin ponttoonit ja asentaa keinu, mutta tarvikkeet saatiin saareen vasta myöhemmin. Keinu asennettiin syystalkoissa, mutta poijut ja ponttoonit saatiin juhannukseksi kuntoon. Junnutreffeillä oli 10 venettä, sää ei ollut kovin suosiollinen,sataa ripsauttikin välillä,vaan eipä se paljon näyttänyt junnuja ja vetäjiä haittaavan. Sillä aikaa kun junnut touhusivat omiaan, miehet tekivät laudoitusta tanssilattialle pleksejä varten. Maalaus viikolla ja seinät paikoilleen juhannuksen aatonaattona. Juhannus vietettiin perinteisesti kisaillen ja ruokaillen. Aaton sää aurinkoinen, juhannuspäivä sateinen. Paikalla 34 venettä. Syystalkoissa riitti metsureille hommaa, vaikka puunkaato aloitettu jo aiemmin. Puuma ilmoitti, ettei voi laskeutua, ennen kuin kenttää on suurennettu. Isoja puita jouduttiin kaatamaan parisenkymmentä. Hikipisara jos toinenkin pirskahti niin metsureilla, hevosilla kuin pinoajillakin, Komean kasan saivat aikaan, kelpaa taas kaikkien kylpeä. Isot kiitokset kaikille talkoisiin osallistuneille, muonittajille ja saaren viihtyvyyteen muulla tavoin kortensa kekoon kantaneille. Keskikesän löylyihin päästiin juuri pestyssä saunassa. Kisayleisö kannustaa joukkueita. Mukavaa kevään jatkoa, ja TERVETULOA TAAS VIETTÄMÄÄN KESÄÄ GRANÖÖN t. Jussi_ Syystalkoissa ajateltiin jo ensi kesän sanailtoja. 16 MST_13.indd

17 Merenkulkulaitos Julkaisulupa n:o 34/ 721/2000. Karttaa ei saa käyttää navigointiin. MST ASPHOLM MST Kortti 703 N 60 9,8' E 22 11,0' Merivalkamassa tapahtuu Taas on vuosi vaihtunut ja seuramme on saanut uuden johtokunnan, joka hoitaa seuran asioita tarmokkaasti, toivon mukaan. Vuosikokouskin valitsi ainakin äänekkäästi minut jatkamaan isännän tehtäviä Merivalkaman tukikohdassa. Tulevana kesänä otan sen työn, mikä miellyttää sinä päivänä. Isännän työ ei ole saunamajurin tehtävä. Riittää, kun alue jolla liikumme, on siisti ja hoidetun näköinen niin lapsetkin viihtyvät. Edellinen johtokunta hankki uuden soutuveneen vanhan tilalle. Talvisin sen paikka on uimarannan ja mökin rinne niin, ettei vesi ulotu veneen alle liikuttaen sitä. Veneiden laskun aikoihin ostin saareen puutarhavälineitä rikkinäisten tilalle: tallitalikon levän nostoon, kottikärryn kompostin siirtoon ja harvapiikkisen lehtiharavan. Tavarat siirsin Hannan ja Juhanin veneeseen, jossa oli saareen menevää tavaraa useita paperirullia ja ehkä myös uusi viiri. Viirit kun eivät kestä kauankaan kun yöt ja päivät liehuvat salossa tai ovat mytyssä nupin päällä. Minäkin sain vesikulkuneuvon vesille ja sen varusteita haalin. Hirvensalon pienvenesatamakin sai uudet laiturit kävelyaisoineen, josta on hyvä nousta veneeseen ja rantautua, eikä ole paaluja. Kevättalkoot olivat ja olinko paikalla? Aina olen pyrkinyt olemaan paikalla. Viime kesänä on ollut polttoaineen suhteen pänikkäkantosysteemi. Meriasemat siirtyivät korttiautomaateiksi, Airiston hotellin asemalla vielä palvellaan, mutta kyseinen ulappa ei houkuta sivuaaltoihin keikkumaan eli kun ei tahdo, onko pakko? Alkukesä oli märkää saaren kannaksella. WC:n lähellä korkea koivun latva tuulessa heilui ja väänsi vartta niin, ettei pehmeä turve pystynyt pitämään paksua runkoa, vaan se kaatui hyyskän katolle. Puu painoi kannatinpuut reunalta poikki, kun oli jo lahoja parruja, ja hyyskä jäi sen painon alle. Koppi jäi sentään pystyyn, vaikka onkin 17 MST_13.indd

18 hutera ja keinuva. Ei uskallettu enää käyttää sitä, vaan siirryttiin toiseen WC:n saunamökin lähelle. Koivun runko sahattiin pikavauhtia pois kattoa painamasta ja pilkottiin terassin penkkien alle kuivaamaan. Toukokuu hiljalleen siirtyi kesäkuulle ja lisää väkeä alkoi tulla tännekin tukikohtaan. Maastossa olevat saunan puurallit harjattiin merkkiharjalla ja koitettiin saada kaikki liukkaudet pois kun sadevettä oli tarpeeksi. Hiekkaranta siivottiin kelluvasta heinästä ja muusta törystä; eikä ollut mikään listaan merkitty työpäivä. Uusi soutuvenekin ilmaantui slipille ja vanha Terhi on haudattu kukkapenkkiin. Kotona kävin pesemässä pyykkiä ja hakemassa tuoretta ruokaa ja postit ja takaisin maalle pikavauhtia. Kesäkuu oli jo lopuillaan. Olin veljen luona hieman puutöissä, muutaman päivän rankoja raahaamassa. Atte oli tiuhaan soitellut jostain tärkeästä asiasta ja sai minut viimein kiinni: Lauri oli tulossa ja kuulemma keulakansi täynnä tavaraa ja oli ilmoittanut jatkavansa matkaa välittömästi, kun kuorma saataisiin laiturille. Työni veljen luona riitti ja sain jatkaa matkaani yli Timmermannin aukon kohti Heisalaa. Noin tunti meni. Perillä odottivat vastaanottajat kun lipusin hiljaa tolppien takaa isoon laituriin poikittain. Käännettin alus tulosuuntaan, lepparit kylkeen ja vasua poksiin, vesisulku valmis. Seuraava päivä oli perjantai ja saareen oli tullut suuri joukko; Atte kai oli tälle joukolle tiedon saattanut? Lauri saapui vene täydessä lastissa: uusi WC, jota edellinen kalustovastaava ei toimittanut telakalle. Nyt on tehdastekoinen palapeli ja paikka hyvä. Vuosia sitten katsoin tämän paikan olevan sopivan. Poistettu koppi oli usein tukossa, kun kallion vesivirrat täyttivät montun. Nyt ollaan korkealla, vedet eivät kulje kuin putkea pitkin ja sekin on reilun mittainen. WC maalattiin koreaksi väreillä. Oikea piparkakkutalo, joka oli niin kovassa käytössä että syksyyn mennessä käytössä oleva säiliö täyttyi ja paikalla oleva seuran talvikunnostusryhmä vaihtoi säiliön uuteen. Kuormassa kun oli kaksi säiliötä. Elokuu tuo rapujuhlat perinteen mukaisessa kuosissa: värivaloja, lyhtyjä, kalliolla tähti kuviot puskissa, värivalokaari oven pielessä ja päivänvarjoissa tuikut. Olin kuullut, että Anja Silvennoinen oli avolava-autollaan ollut kuljettamassa tuota Merivalkamaan tulevaa elementtiä liikkeestä Laurin alukseen. Rapujuhlat menivät, pöydät siivottiin ja lyhdyt korjattiin pois. Viileät illat tulleet tilalle, syksyn korennot viilettävät ääneti, kaisla kellastuu mutta merivesi on lämmintä ja sauna lämpiää muiden toimesta. Silppukone otetaan esille ja liiterin edessä olevaa suurta oksakasaa ryhdytään silppuamaan. Lisäjohto veneestä ja työhön! Muutama päivä siinä meni, ennen kuin iso törkykasa hävisi ja polut saivat purua. Sienet nousevat maasta ja monella emäntäihmisellä on joko pussi tai astia, kun palaavat metsästä. Syksy on palannut saareen ja illat ovat hämärät. Käyn välillä kotona ja kun palaan, on taas puhtaat vaatteet, tuoretta ruokaa ja särvintä. Tulossa on syystalkoot ja kuoppalihan aika. Tällä kertaa seura onkin tilannut Kuulan palvaamon lihakimpaleen, josta emännät taituroivat herkkua, pottua ja muuta hyvää. Väkeä tuli laiturin täydeltä niin paljon, että kaksi alusta piti ohjata saunan rantaan, isompi satama hinaus. Sielläkin pyy- 18 MST_13.indd

19 Aspin mukavuuslaitos tyyppiä MST. dettiin sähköä ja sähkökaapin ulosotto oli vapaana.talkoissa esitettiin erään innokkaan toimesta isoa kenttää, josta pitäisi hakata puut pois ja helikopterille tilaa. Se kumottiin Anteron toimesta heti. Kesän kuluessa seuran tampelelainen jäsen oli Pensaaren tuntumassa ja pyysi puhelimitse ohjetta Merivalkamaan. Annoin neuvot ja jonkun ajan kuluttua sen tyyppinen alus kulki purjeita reivaten, tein ilveilyliikkeitä, jotta näkisivät meidät. He tulivat ja olivat hetken, kammoksuivat kiviä ja matalikkoja. Seura on saavuttanut 50 vuoden virstanpylvään Tämä saaritukikohta on toinen, jota seura omistaa. Kaikki seuralaisten hyväksi tehty työ on talkootyönä rakennettu, telakkahallit mukaan laskettuna. Viirikalliolla oleva grillimaja on Pekan tekemä. Eräs juhannuspäivä eräässä purjeveneessä oli kaksi perhettä ja niin monta lasta, että ruoka tehtiin täällä. Iso pöytä riitti kaikille, risupuuta riitti piisiin perunoita ja lihakastiketta varten. Jossain vaiheessa olin mukana tämän puolivuosisataisen seuran historiaa. Merivalkaman ensimmäinen isäntä oli huvilan veistäjä ja seuran jäsen Jukolan Reka. Hän kokosi tämän majan talkooryhmän mukana. Päätekijä. Runko taisi nousta valmiiksi talven tuloon mennessä, ja päälle kattolaudat ja huopa. Seuraavana suvena jatkettiin syksyyn saakka. Minä olin lautapoikana. Jukolan Reka oli vain sen aikaa isäntänä, kun mökki oli vielä kesken. Mökki oli Honkarakenteen mökki ja Jack Haapa-alho muurasi takan ja sen jalkaosan. Muuri toimii vieläkin. Saunaan hankittiin kertalämmittävä Aito 57 kiuas ja Kotapata. Porakaivosta ei ole vesi loppunut (vielä). Öljylamput ja patterilamput olivat valoina. Pitkään pärjättiin ilman valtakunnansähköä sekä oltiin sen verran notkeita, että jaksettiin touhuta. Samainen Jukolan Reka löysi meille 19 MST_13.indd

20 ensimmäisen omistussaaristokohteen, Granön. Hän oli korvat auki jossain baarissa ja kun oli vielä ruotsintaitoinen, kuuli saarikauppoja tekemässä olevan ryhmän puheet ja alkoi toimiin, jolla Meriseura saisi tuon kohteen. Se onnistui! Seuraava ostokohde oli tämä Aspholm, joka silloin kuului Nauvon kuntaan. Ostopäätös luettiin seuran julkaisusta: Pensaaresta kaksi mailia itään. Ensimmäinen tynnyripattinkilaituri kertoi vallatusta rantakaistasta. Tämä kauppa syntyi vuonna Seuran silloinen sihteeri Jorma Alamaa kävi Nauvon kunnantalolla edustamassa seuraa kun lohkottiin palstaa. Naapuritkin syynäsivät aitojaan, taisi virallista toimintaa harjoittaa? Nimeksikin ehdotettiin ruotsinkielistä, jonka Jorma torjui heti. Ostava seura on suomenkielinen ja sen mukainen nimi. Se nuorin, komein. Seuran vuosijulkaisussa v on kansikuvana Merivalkaman melkein valmis hirsihuvila. Viiri salkoon, taisi olla kesä Aina vain kesä, kesäkärpäset, paarmat. Merivalkaman jäille! Telakan ilmoitustaululla oli hyvin näkyvä lappu, joka kehotti seuralaisia osallistumaan pilkkitapahtumaan Merivalkamassa. Yhteysalus Viken lähti määräpäivänä klo 10:15 kuljettamaan maksullista kyytiä Granvikistä aina Pensaariin saakka. 20 seuralaista tuli talvipäiville Aspholmaan. Vastaanottajia oli kaksi: Hannu ja Tiina olivat pohjoislahden jäällä vastaanottamassa suurta joukkoa. Tulijoilla oli vesikelkka, johon sai reput ja kassit mukavasti kyytiin. Vaikka olimme vain päivän, riitti jäällä kulkemista, tupa lämmin ja aitokiuas valmis sekä pata. Tuvassa kuumaa vettä, ulkona pata, jossa makkarat paukahtelivat kuumassa hilloksessa. Risto Hämelä 20 MST_13.indd