LUONNOKSESTA SAATUJEN LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄT JA VASTINEET

Transkriptio

1 LUONNOKSESTA SAATUJEN LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄT JA VASTINEET KESKI-SUOMEN KUNNAT...1 NAAPURILIITOT...22 NAAPURIKUNNAT...24 VIRANOMAISET...26 YRITYKSET...57 YHDISTYKSET...63 YKSITYISET...85 KESKI-SUOMEN KUNNAT Hankasalmen kunta Hankasalmen kunnalla ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta kuin asiasta aiemmin annetut lausunnot. Aikaisemmat lausunnot on annettu kaavan tavoitteista : Valtatie 9 kehittäminen ohituskaistatienä ja Toivakasta valtatie 13 Laukaan sekä Hankasalmen rajan tuntumaan valtatie 9 suunnitellun tieoikaisun tulee sisältyä yksityiskohtaisiin tavoitteisiin. Maakuntakaavan selostuksessa ei ole esitetty yksityiskohtaisia tavoitteita. Valtatie 9 on kaavassa mukana merkittävästi parannettavana tienä. Toivakantietä koskevat kehittämisperiaatteet ovat tieluokan nosto seututiestä kantatieksi ja ohjeellinen kantatielinjaus Hankasalmen rajalle. Ei muutosta. Rautatieverkon Jyväskylä - Kuopio osalta tulee ottaa huomioon lähiliikenteen kehittäminen Hankasalmen ja Jyväskylän välillä. Lähiliikenteen toteuttamista Jyväskylän seudulla ei tällä hetkellä voida pitää taloudellisesti kestävänä eikä sitä ole maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetty. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun vapauttaminen saattaa kuitenkin tulevaisuudessa parantaa raideliikenteen kannattavuutta, joten yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on syytä ottaa huomioon mm. raideliikenteen yhteys- ja pysäköintitarpeet. Rata on tämän vuoksi osoitettu kaavassa joukkoliikenteen laatukäytävänä. Tarkennetaan kartalla olevia joukkoliikenteen laatukäytävämerkintöjä. Vesimatkailua tulee kehittää Rautalammin reitin osalla, yhteys Keitele - Päijänne kanavalle. Aluevaraukset yhteyden rakentamiselle Kynsivedeltä eteenpäin tulee kaavassa mahdollisuuksien mukaan huomioida. Kynsivedellä kulkee ns. Konneveden vesiretkeilyreitti. Reittiä pitkin on yhteys Keitele-Päijänne kanavalle. Vesiretkeilyreitin osoittamisella kiinnitetään nimenomaan huomiota vesimatkailun alueidenkäytöllisiin asioihin. 1

2 Hankasalmen ja Laukaan kuntien yhteinen jätevesien johtamissuunnitelma Jyvässeudulle Nenäinniemen puhdistamolle tulee merkitä kaavaan. On mukana. Kaavaselostusosassa tulee olla maininta kotimaisen uusiutuvan energiakäytön edistämisestä myös pienissä lämpölaitoksissa. Kaavan taustaselvityksissä asia on esillä. Maakuntakaavassa tulee merkitä matkailukeskus Revontulesta aina Häkärinteille oleva alue matkailun vetovoima-alue merkinnällä. Merkintä tulee sisältää myös golf- kentän alueen ja laskettelurinteen laajemmassa kokonaisuudessa. Ko. alueet ovat kaavassa osana matkailun ja virkistyksen vetovoima-aluetta. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät reitit (esim. moottorikelkka) tulee mahdollisuuksien mukaan merkitä maakuntakaavaan. On merkitty. Alustavasta luonnoksesta (004_ ) esitetään : Kynsiveden vesimatkailun kehittäminen tulee huomioida. Kynsivedellä kulkee ns. Konneveden vesiretkeilyreitti. Reittiä pitkin on yhteys Keitele-Päijänne kanavalle. Vesiretkeilyreitin osoittamisella kiinnitetään nimenomaan huomiota vesimatkailun alueidenkäytöllisiin asioihin. Kunnan kasvavien taajamien kasvusuunnan merkitseminen. Kaavan lähtökohtana on taajamarakenteen taloudellisuus ja tiiveys. Yhdyskuntarakenteen laajentaminen nykyisestään maakuntakaavan mittakaavassa näkyvässä laajuudessa em. tiivistämismahdollisuuksien hyväksikäyttämisen jälkeen edellyttää varsin merkittävää väestönkasvua. Ei muutosta. Valtakunnallisesti merkittävän rautatieaseman merkitseminen. Joutsan kunta Hankasalmen asema on jo merkitty kaavaan runkorataan liittyvällä liikennepaikkamerkillä. Ei muutosta. Pienlentokentän aluevaraus tulisi poistaa. Pienlentokentän aluevaraus aiheuttaa alueelle rakentamisrajoituksia, eikä lentokenttä ole kunnan tavoitteissa. Joutsan pienkonekenttävaraus perustuu Keski-Suomen yleisilmailututkimuksessa esitettyyn ratkaisuun. Se turvaisi alueen lentotoiminnan kehittämisen maan keskeiselle runkotielle sijoittuvan varalaskupaikan toimintamahdollisuuksien kaventuessa tulevaisuudessa. Poistetaan varaus. 2

3 Turvetuotantoalue (Maissuo) Joutsan ja Leivonmäen rajalla. Alueelle ei tulisi sallia sellaista toimintaa, jonka vaikutukset alapuoliseen vesistöön ovat selvittämättä. Kunta esittää, että turvetuotanto aluetta ei osoitettaisi ko. paikkaan. Maissuo on Vapo Oy:n hallussa turvetuotantoon varattuna. Suolla tehdyn ympäristöselvityksen (Tapio Koskela) perusteella alueella ei tiedetä olevan uhanalaisia kasveja tai eläinlajeja. Liiton teettämän ojituskartoitusselvityksen perusteella Vapon hallussa olevasta alueesta on ojitettu jo noin 75 %. Suon vedet laskevat Hanhilampeen, jolle vesistövaikutustarkastelun perusteella voi aiheutua vähäistä merkittävämpiä haittoja riippuen tuotannon lopullisesta määrästä ja sijainnista. Aluevarauksen suunnittelumääräys velvoittaa tarpeen vaatiessa rajoittamaan samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Poistetaan Maissuon laajempi turvetuotantovyöhyke eo/tu2, mutta säilytetään Vapo Oy:n hallussa oleva aluevaraus. Jyväskylän kaupunki (myöhässä) Jyväskylän kaupunki katsoo, että Keski-Suomen maakuntakaava luonnoksen sisältö vastaa hyvin niitä pitkän tähtäimen tavoitteita, joita Jyväskylän kaupungin alueen maankäytölle on asetettava. Luonnoksen sisältö on maakuntakaavan luonteen mukaisesti yleispiirteinen ja seudullisesti merkittäviin asioihin keskittyvä. Maakuntakaavan valmistelu on ollut kuntiin nähden kiitettävän vuorovaikutteista. Jyväskylän neljän päävirkistysalueen, Kolmisoppisen, Laajavuoren, Aittovuoren ja Sippulanniemen tulee olla merkittynä kaavaan ja luonnoksen mukaisten laajenemissuuntien osoittaminen näiltä alueilta kunnan rajojen yli on erityisen tärkeää. Ympyrämäinen ulkoilun yhteystarvenuoli päävirkistysalueiden välillä korostaa virkistysalueiden kehittämistarvetta kokonaisuutena koko Jyväskylän seudulla. Eteläsuunnassa virkistysalueen rajauksen olisi kuitenkin syytä noudattaa nyt voimassa olevan seutukaavan rajausta eli virkistysalueen rajan tulisi alkaa luonnoksessa osoitettua etelämpää. Virkistysalueen näin mittavasta laajentamistarpeesta pohjoiseen päin ei ole seutukaavan näkemyksistä poikkeavia uusia selvityksiä. Viheryhteyden tarve Sippulanniemestä etelään päin kunnan rajalle tulee osoittaa yhteysnuolella, jolloin yhteystarve tulee esiin, mutta yhteyden tarkkasijainti jää ratkaistavaksi yleis- ja asemakaavoissa. Tekninen virhe Keljonkankaan virkistysalueen pohjoisosassa. Voimassa oleva seutukaava on ollut virkistysalueiden esittämisen lähtökohtana. Tehdään muutos. Viheryhteystarve Sippulanniemestä etelään on perusteltua virkistysalueverkoston jatkuvuuden vuoksi. Tehdään lisäys. Pohjois-Päijänteen Iso Lehtisaaren merkitsemiselle maakuntakaavassa kokonaan virkistysalueeksi ei löydy kaava-asiakirjoista perusteluja. Pienempien kohteiden merkinnästä maakuntakaavassa on muutenkin luovuttu eikä saarella liene seudullista virkistysmerkitystä, joten kyseinen saari ei tämän tason kaavassa tarvinne erityistä virkistys merkintää. Iso Lehtisaaren virkistysaluevaraus perustuu voimassa olevaan seutukaavaan. Kaavaluonnos korostaa Päijänteen merkitystä virkistyskokonaisuutena ja virkistysalueet ovat osa sitä. Alue liittyy kiinteästi vesiretkeilyyn ja on osa matkailun ja virkistyksen kokonaisuutta. Ei muutosta. 3

4 Lisäksi kaupunki ehdottaa tarkistettavaksi Etelä-Keljon länsipuolen km-1 merkintää, jonka määräysteksti nykyisellään kuuluu Alueelle saa sijoittaa matkailu- ja myymäläkeskittymän tai vähittäiskaupan suuryksiköitä, kuitenkin siten, että päivittäistavaramyymälöiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään 2000 kerros-m2. Ottaen huomioon ympäristöministeriön edustajan kanssa käydyn keskustelun merkintä ja määräys esitetään seuraavaksi: km-2: Alueelle saa sijoittaa myymäläkeskittymän tai vähittäiskaupan suuryksiköitä kuitenkin siten, että niiden päivittäistavaramyynti ei ole seudullisesti merkittävää. Päivittäistavarakaupan suuryksikölle on esitetty varaus moottoritien itäpuolella, missä se palvelee mm. Muuramen, Säynätsalon, Kinkomaan ja Keljonkankaan asutusta. Päivittäistavarakaupan sijoittaminen valtatien itäpuolelle asutuksen painopisteen suuntaan vähentää henkilöautoliikennettä ja on paremmin saavutettavissa myös joukkoliikenteen välityksellä. Maakuntakaava ei estä vähittäiskaupan suuryksikön eikä alle 2000 kerros-m 2 päivittäistavarakaupan toteuttamista moottoritien itäpuolen työpaikkaalueelle. Kaavalla pyritään tukemaan päivittäistavarakaupan suuryksikön toteuttamista nimenomaan moottoritien itäpuolelle. Vastine on käsitelty maakuntakaavan aluerakenneryhmässä. Ei muutosta. Kaavaan on merkitty ohjeelliset moottorikelkkareitit. Yksi niistä kulkee kaupungin rakenteen halki Etelä-Keljossa Päijänteen rannasta Ruokkeen suuntaan. Kaupunki ehdottaa moottorikelkkailureittien määräystekstiin Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena informaatioluontoista lisäystä seuraavasti: Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena. Reittien tarkan sijainnin määrittely ja toteuttaminen edellyttää maastoliikennelain mukaista menettelyä. Täydennetään merkinnän kuvaus muotoon: Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena ja lähinnä yhteystarvetta osoittavana. Reittien tarkan sijainnin määrittely ja toteuttaminen edellyttää maastoliikennelain mukaista menettelyä. Jyväskylän maalaiskunta (myöhässä) Kunnanhallitus esittää Keski-Suomen liitolle lausuntonaan maakuntakaavaluonnoksesta seuraavan: Maakuntakaavan kaavamääräyksiin yhdysteiden kohdalle tulee lisätä määräys: Ne yhdystiet, joita ei ole merkitty maakuntakaavaan, käsitellään yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa erillisinä kysymyksinään ja tiet merkitään yleis- ja asemakaavoihin tapauskohtaisesti MRL 83.4 :n esittämällä tavalla joko katualueina tai yleisen tien liikennealueina. Maankäyttö- ja rakennuslain 83 :n mukaan asemakaavassa voidaan osoittaa yleisten teiden liikennealueita valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Lain perusteluissa lähtökohdaksi on asetettava yleisten teiden johdonmukainen verkosto, johon katujen välittämä paikallinen liikenne kytkeytyy. Maakuntakaavassa esitetty yhdystieverkko koostuu kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeistä yhdysteistä, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä ja joiden osalta maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ehto liikennealueen osoittamiseksi asemakaavassa yksiselitteisesti täyttyy. Asemakaavojen valmisteluvaiheessa tieverkon hallinnolliset kysymykset ratkaistaan kuitenkin aina tiehallinnon ja kunnan vä- 4

5 lisissä neuvotteluissa ja päätöksen tien kaavoittamisesta liikennealueeksi tai kaduksi tekee kunta asemakaavan hyväksymisen yhteydessä. Tiehallinnolla on valitusoikeus kaavapäätöksestä. Täydennetään merkinnän kuvausta: Yleisten teiden liikennealueiden osoittaminen asemakaavoissa tapahtuu tieviranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta. Taajamatoimintojen aluetta (A) tulee laajentaa siten, että alueeseen sisältyy luonnosratkaisussa esitettyjen alueiden lisäksi: - Matinmäentien varsi Alvajärven itäpuolella Palokasta Puuppolaan. - Nykyisen Kirrin alueen länsipuoliset yleiskaavoitetut ja osin asemakaavoitetut asuinalueet Palokassa (väli Nuutti Lintukangas) - Hupelin eteläpuolinen alue Vaajakoskella Laurinniementiehen asti. Ko. alueet ovat Jyväskylän maalaiskunnan kaavoitusohjelman mukaisia. Merkitään. Seppälänkankaan monipuolisen työpaikka-alueen (TP) rajausta tulee laajentaa Tyyppälänjärven itäpuolella nykyisestä rajauksesta pohjoiseen Laukaantien molemmin puolin pohjoisessa Laukaan kunnan rajalle ja idässä purettuun ratauraan. Seppälänkangas on Keski-Suomen merkittävin työpaikka-alue ja siihen liittyy myös logistisia tavoitteita. Alueen laajennus esitetyllä tavalla on perusteltua. Kanavuoren entisen varikon ja Ruokosaaren alue tulee merkitä monipuoliseksi työpaikka-alueeksi (TP). Sijainniltaan hyvä tulevaisuuden työpaikka-alue, johon liittyy myös logistisia tavoitteita. Merkitään. Kaavaratkaisuun tulee lisätä uusina logistiikka-alueina (lk) Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kuntien rajalle sijoittuva alue Seppälänkankaalla (Palokärjen alue) sekä Ruokosaaren alue Vaajakoskella Kuopiontien varressa. Logistisia toimintoja palvelevia alueita koskeva selvitystyö on meneillään ja sen tuloksen toivotaan ehtivät kaavaehdotukseen. Lausunnossa mainitut alueet ovat tulleet selvitystyössä esille. Työn edetessä voidaan harkita uusien logistiikan kehittämisen kohdealueiden merkitsemistä maakuntakaavaan. Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Palokanorren kohdalla tulee merkitä siten, että alue sisältää nelostien molemmat puolet pitäen sisällään jo toteutuneita ja tulevia julkisia ja kaupallisia palveluja, ellei luonnoksen mukainen merkintä jo sitä tarkoita. Moottoritien molemmin puolin oleva taajamatoimintojen aluemerkintä (A) sisältää asumisen, palveluiden ja muiden taajamatoimintojen rakentamismahdollisuuden. Itäpuolella oleva ca-merkintä osoittaa taajaman keskustan painopistettä. Lisätään moottoritien länsipuolelle km-merkintä, joka mahdollistaa vähintään seudullisesti merkittävien kaupallisten palveluiden ja suuryksiköiden toteutumisen. Päijänteen pohjoispäähän sijoittuvaa laajahkoa matkailun ja virkistyksen (mv) varausta tulisi laajentaa myös järven länsirantaan Muuramen ja Jyväskylän kaupungin alueille. Alueelle suunnitellaan kansallisen kaupunkipuiston perustamista. 5

6 Mahdollinen tuleva kansallinen kaupunkipuisto on huomioitu kaavassa. Kaupunkipuisto on mainittu kaavaselostuksessa Pohjois-Päijänteen vesiretkeilyalueeseen liittyen. Kaupunkipuiston luonnostelmissa esiintyvät virkistyksen ja kulttuuriympäristöjen alueet sekä luonnon arvoalueet ovat kaavaluonnoksessa valtaosaltaan aluevarauksina. Koska suunnitelma on alkuvaiheessa, mainitaan kaupunkipuistoajatus myös muiden merkintöjen kuin vesiretkeilyalueen yhteydessä. Kaavaehdotukseen tulisi lisätä valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Kaavaprosessin kuluessa arvokkaat kallioalueet ovat herättäneet ylivoimaisesti eniten vastustusta. Maakuntahallitus poisti yksimielisesti arvokkaat kallioalueet valmisteluvaiheen kuulemisesta. Ratkaisu perustui eräiden kuntien, maanomistajatahojen ja yksityisten vastustukseen: arvokkaat kallioalueet selvityksellä ei ole virallista, suojeluohjelmiin verrattavaa statusta ja alueiden esittäminen kaavassa tulee vaikeuttamaan elinkeinotoimintaa. Muu kaavaluonnoksessa esitettävä maankäyttö huomioi arvokkaat kallioalueet eikä ristiriitaa siten ole eli kyseessä on alueiden käytön yleinen ohjaus. Vain kolme rakennuskiviainesaluetta, joista yhdessä on myös laadukasta kalliokiviainesta, sijaitsee arvokkaalla kallioalueella, mutta tämä on huomioitu ko. kohteilla antamalla niille suunnittelusuositus. Kaavaehdotus tulisi esittää Jyvässeudun osalta apukartalla, jonka mittakaavaksi tulisi valita 1: tai 1: Harkitaan. On tärkeää, että kehä-tieyhteys Ruoke-Palokka-Seppälänkangas-Vaajakoski pidetään seututienä (st). Pidetään seututienä. Nykyisessä luonnoksessa väli Ruokkeentie Nuutti - Lintukangas vt 4 väli on yhdystie (yt) ja se olisi hyvä muuttaa seututieksi (st), koska se johtaisi osan seudullisesta kehätieliikenteestä joustavasti suoraan Lintukankaan eritasoliittymään, kuormitetun Palokan eritasoliittymän ohi. Seudullinen kehätieyhteys muodostaa valtateitä yhdistävän kokonaisuuden, joka suuntautuu Palokkaan. Lausunnossa esitetty yhteys palvelee ensisijaisesti paikallista maankäyttöä, mutta toimii myös toisena moottoritien rinnakkaistie-/katuyhteytenä ja yhdystienä kehätien ja valtatien välillä. Ei muutosta. Ellei Vaajakosken keskustatoimintojen alakeskuksen merkintä (ca) ulotu Kanavuoren Ruokosaaren alueelle, on sille alueelle lisättävä vähittäiskaupan suuryksikön merkintä (km-1), jossa päivittäistavaramyymälöiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään 2000 krs-m 2. Vähittäiskaupan suuryksikköselvityksen perusteella Vaajakoskella on edellytyksiä uudelle suuryksikölle. Se on mahdollista toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden mukaisesti Vaajakosken keskustan ca-alueelle. Kanavuoren-Ruokosaaren alue merkitään kunnan aiemmassa kohdassa esittämän mukaisesti työpaikka-alue merkinnällä (TP). Kyseinen alue on si- 6

7 jainniltaan hyvä tulevaisuuden monipuolinen työpaikka-alue, johon liittyy myös logistisia tavoitteita. Jämsän kaupunki Kaupunginhallitus on kokouksessaan antanut tavoitevaiheesta lausunnon ja kokouksessaan antanut alustavasta luonnoksesta lausunnon. Luonnos tulee laatia annettujen lausuntojen mukaisesti. Kaupunginhallitus : Suojelualueiden osalta tulee pitäytyä ainoastaan vahvistetuissa alueissa. Kaavan suojelualueet kuuluvat Natura 2000 verkostoon tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai vahvistettuun seutukaavaan. Uusina suojelualueina on esitetty vain Jyväskylän Vähä-Urtti sekä Metsähallituksen alueet Isojärven suojelumetsä (Kuhmoinen) ja Kuusmäen-Tikkamäen suojelumetsä (Muurame). Ei muutosta. Jättää pelto- ja metsäalueet kaavasta pois. Metsäalueita ja peltoalueita ei kaavassa esitetä (osaan aluevarauksista, osa-alueiden erityisominaisuuksia kuvaavista merkinnöistä ja kehittämisperiaatteita pitävät sisällään myös metsiä ja peltoja). Jättää turve- ym. maa-ainesten ottoalueet kaavasta pois. Maakuntakaavan tavoitteet lähtevät siitä, että maakunnallisesti merkittävät maaainesten ja turpeen ottamisalueet esitetään kaavassa. Tämä ei poissulje sitä, ettei kaavan ns. valkoisilta alueilta voisi ottaa maa-aineksia ja turvetta. Maa-ainesalueista on tehty laajat tutkimukset koko maakunnan osalta. Tältä pohjalta asiantuntijoiden esitykset ovat kaavassa sekä näiden lisäksi merkittävimmät olemassa olevat maa-ainesten ottamisalueet. Turpeen osalta esitetään sekä vyöhykkeitä että aluevarauksia. Nämä perustuvat olemassa oleviin ja luvitettuihin alueisiin sekä sellaisiin soihin, joista on tehty riittävät vaikutusselvitykset että tutkimuksiin tuotantoon kelpaavista soista. Ei muutosta. Pidättäytyä ekologisten vyöhykkeiden esittämisestä, koska näistä ei ole olemassa riittävää tietoa ja toisaalta ei ole uskottavaa, että kaavoitusprosessin yhteydessäkään riittävää tietoa kyettäisiin hankkimaan. Maakuntakaavan johtoryhmä päätti , että ekologisia vyöhykkeitä ei kaavakartalla esitettäisi, koska niiden vaikutukset muuhun alueiden käyttöön ovat vielä epäselvät ja vaikka niistä on tehty maakuntakaavoitukseen nähden riittävän tasoinen selvitys. Ekologiset vyöhykkeet on nostettu esille kaavaselostuksen leipätekstissä niiltä osin kuin ne liittyvät matkailun ja virkistyksen sekä vesiretkeilyn kehittämisen kohdealueisiin. Ekologisia vyöhykkeitä ei ole syytä tuoda kaavaan niiden muuhun alueidenkäyttöön liittyvän epäselvän vaikutuksen vuoksi. Ekologiset vyöhykkeet ovat uusi valtakunnallisesti merkittävä käsite, joka tulevaisuudessa voi saada entistä enemmän huomiota. Siksi on paikallaan lisätä niistä maininta myös turvetuotantoa koskevaan leipä- 7

8 tekstiin, koska laajin yhtenäinen ekologinen vyöhyke sijaitsee Suomenselällä, jossa on myös turvetuotannon painopiste. Valtatien 24 kehittäminen tulee näkyä selkeästi valtatietasoisena yhteytenä. Valtatie 24 Kuhmoisten Harjunsalmelta etelään on merkitty merkittävästi parannettavaksi tieksi. Ei muutosta. Kaupunginhallitus : Päätettyjen periaatteiden lisäksi maakuntakaavassa tulisi: Arvokkaat kallioalueet tulee poistaa kartalta ja esittää taustaselvitysosiossa. Kaavaprosessin kuluessa arvokkaat kallioalueet ovat herättäneet ylivoimaisesti eniten vastustusta. Maakuntahallitus poisti yksimielisesti arvokkaat kallioalueet valmisteluvaiheen kuulemisesta. Ratkaisu perustui eräiden kuntien, maanomistajatahojen ja yksityisten vastustukseen: arvokkaat kallioalueet selvityksellä ei ole virallista, suojeluohjelmiin verrattavaa statusta ja alueiden esittäminen kaavassa tulee vaikeuttamaan elinkeinotoimintaa. Muu kaavaluonnoksessa esitettävä maankäyttö huomioi arvokkaat kallioalueet eikä ristiriitaa siten ole. Vain kolme rakennuskiviainesaluetta, joista yhdessä on myös laadukasta kalliokiviainesta, sijaitsee arvokkaalla kallioalueella, mutta tämä on huomioitu ko. kohteilla antamalla niille suunnittelusuositus. Maakuntahallituksen päätöksellä ( ) arvokkaita kallioalueita ei esitetä maakuntakaavassa. Virkistysalueet Pitkävuori ja Kaipola poistaa maakuntakaavakartalta. Tarvittavat virkistysalueet määritellään yleis- ja asemakaavoissa. Ulkoilun yhteystarve kyseisten alueiden läpi tulee säilyttää. Pitkävuoren ja Kaipolan virkistysalueet ovat seudullisesti merkittäviä. Ei muutosta. Virkistysalueen osalta kaavassa on Kaipolanväylän varteen jätetty aukko pintaloasumista varten. Ulkoilun yhteystarve on mukana. Virkistysalueiden toteuttaminen määritellään MRL:n periaatteiden mukaisesti alemman tasoisella kaavoituksella Valtatien 24 kehittäminen tulee näkyä selkeästi valtatietasoisena yhteytenä. Valtatie 24 Kuhmoisten Harjunsalmelta etelään on merkitty merkittävästi parannettavaksi tieksi. Ei muutosta. Näkyä selvästi liittymän kehittäminen valtatie 9:llä myös Himoksen matkailukeskuksen ja Juokslahden kylän kohdalla. Valtatie 9 on esitetty kaavassa merkittävästi parannettavana nelikaistaisena runkotienä. Himoksen yhteydet edellyttävät merkittäviä järjestelyjä. Lisätään Himoksen kohdalle eritasoliittymämerkintä ja harkitaan Jämsänkoski-Juokslahti-tien kohdalle tarvittavan eritasoliittymän ja Juokslahden kylän liikennejärjestelyjen yhdistämisratkaisuja. Kaupunginhallitus : Merkitä eritasoliittymä valtatie/runkotielle myös Himoksen ja Juokslahden risteyksien kohdalle. 8

9 Valtatie 9 on esitetty kaavassa merkittävästi parannettavana nelikaistaisena runkotienä. Himoksen yhteydet edellyttävät merkittäviä järjestelyjä. Lisätään Himoksen kohdalle eritasoliittymämerkintä ja harkitaan Jämsänkoski-Juokslahti-tien kohdalle tarvittavan eritasoliittymän ja Juokslahden kylän liikennejärjestelyjen yhdistämisratkaisuja. Merkitä TP-työpaikka-alue valtatie 9 varrella laajempana Lahdentien/Tampereentien risteysalueen ympäri. Tehdään esitetty muutos neuvotellen kaupungin kanssa tarkemmin rajauksesta. Merkitä Kaipolassa Pitkäjärven kaakkoispuolen virkistysalue pienempänä mahdollistaen Kaipolanväylän varteen pientaloasumisen. Tarvittavat virkistysalueet määritellään alemman tasoisella kaavoituksella. Ulkoilun yhteystarve kyseisen alueen läpi tulee säilyttää. Virkistysalueen osalta kaavassa on Kaipolan-väylän varteen jätetty aukko pientaloasumista varten. Ulkoilun yhteystarve on mukana. Virkistysalueiden toteuttaminen määritellään MRL:n periaatteiden mukaisesti alemman tasoisella kaavoituksella. Kaupan suuryksikön mahdollinen sijoittuminen valtatien varteen tulisi selvittää. Liitto on teettänyt selvityksen, joka osoittaa, että Jämsässä on mahdollista vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumiseen taajamarakenteen yhteyteen. Alle 2000 kerros-m2 päivittäistavarakaupan yksiköt ovat mahdollisia toteuttaa A-alueille. Liitto ei tee uutta erillisselvitystä. Jämsänkosken kaupunki Jämsänkosken kaupunki toteaa lausuntonaan Keski- Suomen maakuntakaavan luonnoksesta, että kaavaluonnos, joka koostuu kaavakartasta, kaavaselostuksesta ja alueluettelosta, vastaa hyvin Keski-Suomen maakuntasuunnitelman alueiden käyttöön liittyviä tavoitteita sekä Jämsänkosken kaupungin näkemyksiä kaavan yleispiirteisyyden ja sisällön suhteen. Taajamatoimintojen aluemerkinnän esitystapaa tai rajausta tulisi tarkistaa, mikäli sillä tulee olemaan vaikutusta yksityiskohtaisemman kaavoituksen ohjauksessa. Jämsänkoski on jo laatinut kaavaa, rakentanut ja tehnyt kaavoituspäätöksiä huomattavasti yli luonnoksessa esitetyn rajauksen. Rajauksesta puuttuu viimeisten vuosien rakentaminen. Maakuntakaavan tulkinnassa korostuu yleispiirteisyys, joten rajoja ei tulkita orjallisesti. Taajamarajausta tarkistetaan. Liikenneverkon osalta varaukset ja kehittäminen ovat oikean suuntaiset. Maakunnallisestikin on kuitenkin ehdottoman tärkeää, että myös alemman luokan paikallistieverkko aina yksityisteitä myöten tulevat jatkossa pysymään liikennöitävässä kunnossa. Niiden merkitys on tärkeä esimerkiksi maakunnan puunjalostusteollisuuden raaka-aineen saannille ja asiaa tulisi painottaa ainakin kaavaselostuksessa ellei se ole kaavakartta-asia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja ympäristöministeriön maakuntakaavan sisältö- ja esitystapaoppaan mukaan maakuntakaavassa esitetään valta- ja kantatiet sekä seututiet. Lisäksi kaavassa voidaan osoittaa yhdystie, mikäli sillä on ylikunnallista 9

10 merkitystä tai se on tarpeellinen maakuntakaavassa osoitetun alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta. Alempi tieverkosto ei siten kuulu maakuntakaavaan, mutta se on huomioitu kaavaselostuksessa (s. 21). Alemman tieverkon kehittämiseen kiinnitetään huomiota muussa liiton toiminnassa, siihen liittyvissä erityissuunnitelmissa, lausunnonannossa, edunvalvonnassa sekä maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa. Täydennetään vielä kaavaselostukseen kirjattuja tavoitteita alemman tieverkon osalta. Jämsänkosken osalta tulisi harkita ns. Juokslahden tien jatkeen yhteystarpeen kaavamerkintää. Tien linjaus on varattu yksityiskohtaisemmissa kaavoissa, joten merkintä voisi olla ohjeellinen yhdystie. Juokslahdentien jatke on kaavassa yhdystietasoisena yhteystarpeena kantatielle 56 sekä edelleen Hallin maantielle (nro 6031). Tie on esitetty ohjeellisella merkinnällä seutukaavan 5. vaihekaavassa. Tiejaksot on esitetty Jämsänkosken keskustaajaman osayleiskaavassa, vuodelta 1993 olevassa Jämsänjokilaakson tie- ja katuverkkosuunnitelmassa sekä Jämsänkoski-Halli pääsuuntaselvityksessä Selvitykset antavat riittävät perusteet muuttaa yhteystarvemerkintä ohjeelliseksi yhdystieksi (ks. myös Keski-Suomen maakuntakaavan liikennevarausten perusteet). Tehdään muutos. Karstulan kunta Karstulan kunnanhallitus toteaa yksimielisesti, että luonnoksen laadinnassa on huomioitu hyvin kunnan aikaisemmin esittämät mielipiteet. Maakuntakaavaehdotukseen esitetään lisättäväksi: Yhdystieksi (yt)tie nro 6341 Soinin risteyksestä valtatielle 13. Perusteluna on suorin maantieyhteys Karstulasta Kyyjärvelle. Yhteys Humpin kautta on Karstulan pääyhteys. Ei muutosta. Venesatamaa (lv) Riuttasalmeen. Perusteluna on Hämeenniemen ja Pääjärven saarien merkintä kaavassa seudullisena ulkoilu ja veneretkeilyalueena. Poistettavaksi: Perusteltu esitys, lisätään. Ylimääräinen viiva Kangasahon ja Rantakylän väliltä Tekninen korjaus, poistetaan. Vanha enklaavi Länsi-Kalmarin tien varrelta. Tekninen korjaus, poistetaan. Keuruun kaupunki

11 Maakuntakaavaprosessi on vuorovaikutuksen osalta koettu positiiviseksi. Keski-Suomen liitto on informoinut kaupunkia kaavan laatimisen eri vaiheista hyvin ja tarpeen ilmaantuessa järjestänyt myös mahdollisuuden kaavan laatijan ja kaupungin välisiin palavereihin. Kaavakartta on paikoin vaikeasti luettavissa. Toisaalta on hyvää kaavakartan yleispiirteisyys, kuten maakuntakaavan tulee ollakin. Kaavakartan (1: ) lisäksi on laadittu taajamakohtaisia tarkempia karttoja. Kaavakarttajärjestelmän tulee olla selkeä siinä suhteessa, että käy selvästi ilmi mikä on virallinen kaavakartta. Alueluettelon luettavuutta ja käytettävyyttä helpottaisi, jos eri maankäyttöluokat esitettäisiin kokonaisuutena kunnittain. Virallinen kaavakartta ja siihen liittyvät merkinnät ja määräykset, jonka ympäristöministeriö vahvistaa, on mittakaavassa 1: Alueluettelon esittäminen teemoittain korostaa maakuntakaavan merkitystä ylikunnallisena, seudullisena ja maakunnallisena alueidenkäyttösuunnitelmana. Harkitaan maankäyttöluokkien esittämistä kunnittain. Maakuntasuunnitelmassa kuvattu visio ja tavoitteet antavat oivallisen lähtökohdan maakunnan kehittämiselle. Nämä eivät kuitenkaan Keuruun alueella kaikilta osin ilmene maakuntakaavaluonnoksesta vaan ne ovat suurelta osin kohdistettu maakunnan etelä pohjoissuuntaiselle akselille. Maakuntakaavaluonnosta pitää jäljempänä mainituilta osin tarkentaa. Lisäksi pitää korostaa Keuruun roolia Jyväskylästä länteen sijaitsevana seutukeskuksena sekä länsisuuntaa maakunnan keskuksesta (Jyväskylä) merkittävänä kehityskäytävänä Länsi-Suomen kaupunkikeskuksiin (Pori ja Vaasa). Maakuntakaavamerkintöjen osalta Keuruu nousee selkeästi läntisen Keski-Suomen keskukseksi. Taajamatoimintojen alueen rajausta tulee tarkistaa Nyyssäniemen alueella siten, että luonnoksessa esitetty kylämäinen asutus Sysivuoren teollisuusalueen ja Nyyssänniemen asuntoalueen välissä osoitetaan taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi taajamatoimintojen alueeksi tulee rajata Haitto Hietalanmäen asemakaava-alue (karttaliite). Perusteena on alueella voimassa oleva asemakaava sekä toteutunut asuinrakentaminen. Tehdään tarkistukset. Jyväskylästä länteen Keuruun suuntaan ja aina Poriin saakka suuntautuu valtakunnallisesti merkittäviä valtatie (vt 23) sekä merkittävä poikittainen raideliikenneyhteys Keuruun ja Haapamäen kautta pohjanmaan suuntaan (Vaasa) sekä etelän suuntaan (Tampere) tulee maakuntakaavassa selkeästi osoittaa astetta merkittävimpinä nyt luonnoksessa esitettyyn verrattuna. Esitettyjen liikennevarausten lisäkorostus ei ole alla todetuin perustein mahdollista. Jyväskylästä Keuruulle ja edelleen Poriin suuntautuva valtatie tulee osoittaa valtatie / runkotie tasoiseksi merkittävästi parannettavaksi tiejaksoksi välillä Jyväskylä Tiusala (sijaitsee Keuruun kirkonkylän länsipuolella), kuten on osoitettu Jyväskylän ja Kuopion välisellä tiejaksollakin. Kyseisellä valtatiellä (vt 23) on selkeästi suuria kaupunkikeskuksia yhdistävä luonne ja sen nostaminen samaan kategoriaan Jyväskylä Kuopio välisen tieosuuden kanssa luo edellytykset tavoitteen mukaiselle tasapainoiselle aluerakenteelle. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltavana olevaan runkoverkkoluonnokseen ja sen periaatteisiin viitaten ei ole edellytyksiä valtatien 23 osoittamiseen maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittävänä runkotienä. Rahoitusmahdollisuudet huomi- 11

12 oon ottaen tiehallinto on pitänyt ylimitoitettuna valtatien osoittamista merkittävästi parannettavana välillä Petäjävesi-Keuruu. Ei muutosta. Jyväskylä Haapamäki välinen rataosuus ja Haapamäeltä edelleen Pohjanmaalle ja etelän suuntaan jatkuvat rataosuudet tulee nostaa yhtä luokkaa ylemmäksi, kuten maakuntakaavan alustavassa luonnoksessa oli esitetty eli esittää sähköistettäväksi rataosuudeksi. Näillä rataosuuksilla on selkeästi valtakunnan osakeskuksia ja merkittävämpiä maakunta- ja kaupunkikeskuksia yhdistävä luonne ja on siten perusteltua esittää rataosuudet tämän tasoisina. Ratahallintokeskus ei pitänyt maakuntakaavan alustavassa luonnoksessa esitettyä rataosan sähköistysmerkintää kaavakartalla mahdollisena Tämän takia sähköistys on todettu merkintää selventävässä kuvauksessa ja alueluettelossa. Ratahallintokeskus on nyttemmin lausunnossaan esittänyt Jyväskylän-Keuruun radan merkitsemistä sivuratana. Jakso on kuitenkin merkintäohjeen mukaisesti päärata. Ei muutosta. Keuruulta Liesjärven suuntaan merkityn merkittävästi parannettavan seututien linjaus tulee osoittaa laaditun tiesuunnitelman mukaisesti. Varauksella tarkoitetaan nykyistä tietä korvaavaa, tiesuunnitelman mukaista tielinjauksen olennaista muuttamista. Kartan mittakaavan yleispiirteisyyden takia linjauksen kytkeytyminen tiesuunnitelman mukaiseen ratkaisuun on todettu aluekuvauksessa. Ei muutosta. Kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueen (kuk) rajaus Jyväskylän Haapamäen välisellä rataosuudella tulee osoittaa koskemaan ko. ratajakson kulttuuriympäristöarvoja omaavia asemaympäristöjä, kuten selostuksessa on mainittu. Merkintä koskee selostuksen mukaisesti vain asemaympäristöjä. Ei muutosta. Osassa Natura 2000 verkostoon kuuluvilla alueilla on kohdemerkinnän vieressä sl-merkintä. Kyseistä merkintää ei edellä mainitussa muodossa ole esitetty maakuntakaavaluonnoksen merkinnöissä ja määräyksissä. Selostuksesta käy kuitenkin ilmi, että merkinnällä tarkoitetaan Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta tai osa-aluetta, jotka toteutetaan luonnonsuojelulailla. Häntämäen ja Ilovuoren - Mäntymäen virkistysalueisiin tulisi tehdä tarkennuksia (karttaliite). Edellä mainitut rajaustarkennukset perustuvat osittain valtuuston hyväksymään yleiskaavaan ja osittain mahdollisiin yhdyskuntarakentamisen tulevaisuuden tarpeisiin. Tehdään muutokset. Kinnulan kunta Kunnalla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaluonnokseen. Kivijärven kunta Kivijärvi Perhontie tulee maakuntakaavassa merkitä st-merkinnällä (seututie) luonnoksessa olevan yt-merkinnän (yhdystie) sijaan. Ei voida katsoa täyttävän seututien vaatimuksia. Ei muutoksia. 12

13 Talviaislahden Eskonniemessä oleva venesatama tulee merkitä maakuntakaavaan, koska muut vastaavat satamatkin on merkitty kaavaan. Merkitään. Peltokankaan alueelle kt 58:n pohjoispuoli tulee merkitä matkailupalvelujen alueeksi keltaisella kolmiolla. Alue on kaavaluonnoksessa Sikakankaan virkistysalueena. Liittyy oleellisesti eteläpuoliseen Peltokankaan matkailupalvelujen alueeseen, joka on kirkonseudun ja ympäristön yleiskaavamuutosehdotuksen mukainen. Muutetaan merkintä. Konneveden kunta, ympäristölautakunta Kaavaluonnoksessa on huomioitu tarpeelliset alueet seuraavin tarkistuksin: Kirkonkylän pohjoispuolella oleva pohjavesialuemerkintä tulee poistaa. Pohjavesi on sopimatonta talousvedeksi rautapitoisuuden vuoksi. Kaivopuiston pohjavesialue on tärkeysluokkaan 1 luokiteltu alue. Alueen mahdollisesta luokituksen muutoksesta ja käyttökelpoisuudesta vedenhankintaan oltiin kunnan lausunnon jälkeen yhteydessä ympäristökeskukseen. Kaivopuiston vedenottamon vesi on käsittelemättömänä talouskäyttöön huonosti sopivaa raakaveden rautapitoisuuden vuoksi. Koko Kaivopuiston pohjavesialueen vedestä ei ole näin tarkkaa tietoa. Ympäristökeskus on tehnyt alueella seismisiä luotauksia ja määrittänyt alueelta porakaivon paikan. Luotaustulos on toimitettu myös Konneveden kuntaan. Tällainen porakaivo voisi toimia vanhan kaivon ohella ainakin vara- ja kriisiajan vedenottamona. Näistä syistä ympäristökeskus ei ole harkinnut pohjavesialueluokituksen muuttamista. Ei muutosta maakuntakaavaan. Keitelejärven kaakkoisosa ja Pohjois-Konnevesi tulee merkitä vesiretkeilyalueena (W). Vesiretkeilyalueiksi on koottu maakunnan parhaat ja soveltuvimmat vesialueet. Keitelejärven kaakkoisosan ja Pohjois-Konneveden selät ovat liian suuria ja avoimia pienveneilylle ja retkimelonnalle, turvallisuusriski on liian suuri. Ei muutosta. Konneveden Ampujat ry:n ampumaratamerkintä (e/a n:o 15) tulee poistaa. Ry:n toiminta on siirtynyt Jouhtisvuoren ampumaradalle. Poistetaan. Tankolammin maa-ainestenottovyöhyke (eo/1) tulee merkitä. Alueella toimii useita maa-ainesten ottamista harjoittavaa yrittäjä. Alueella on maakunnallista merkitystä sora- ja hiekkahuollossa. Alue voidaan merkitä maa-ainesten ottovyöhykkeeksi. Se on vastaavana alueena voimassa olevassa seutukaavassa. Vetolansuon/Suurisuon ja Hanhinevan turvetuotantoaluemerkinnät (EO/tu) puuttuvat. 13

14 Mainitut suot ovat yksityisten turvetuottajien tuotannossa olevia alueita. Pienen kokonsa vuoksi ne ovat maakuntakaavassa merkittyinä turvetuotannon kohdemerkillä ilman kirjainta. Ei muutosta maakuntakaavaan. Ohjeellinen moottorikelkkailureitti on poistettava Pesiäissalmen ja kirkonkylän väliseltä osalta, koska reitin rakentaminen on maanomistajien vastustuksen vuoksi epätodennäköistä. Kaavan kelkkailureitistö on ohjeellinen ja osoittaa lähinnä yhteystarvetta. Tarkempi toteuttamissuunnittelu tapahtuu maastoliikennelain nojalla yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tavoitteena on ohjata kelkkailu reiteille, joilla se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa ja tukee toisaalta maaseudun elinkeinotoimintoja kuten maaseutumatkailua. Nykyisin Pesiäissalmelta kelkkaillaan urakartan mukaan ilmeisimmin jäitä pitkin. Maakuntakaavassa merkintä on piirretty noudattamaan Pesiäissalmen ja kirkonkylän välillä Hankasalmelta ja sen jälkeen Hirvaskankaalta tulevien teiden varsia, mutta tarkemmalla suunnittelulla po. välille on löydettävissä ehkä sitäkin parempi ura. Yhteydellä on merkitystä Hankasalmen ja Konneveden palvelupisteiden yhdistämiseksi. Ei muutosta. Korpilahden kunta Korpilahden kunnalla ei ole huomauttamista maakuntakaavaluonnoksesta. Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta toteaa lausuntonaan, että Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksen sisältö vastaa kohtalaisen hyvin niitä pitkän tähtäimen tavoitteita, joita Kuhmoisten kunnan alueen maankäytölle on asetettava. Luonnoksen sisältö on maakuntakaavan luonteen mukaisesti yleispiirteinen ja seudullisesti merkittäviin asioihin keskittyvä. Kuhmoisten kunnalla ei ole tarkistusehdotuksia kaavaluonnokseen. Kyyjärven kunta Kunta pitää tärkeänä Oikarinharjun maa-ainestenottoalueen merkitsemistä eo/1 merkinnällä. Valtakunnallisesti merkittävän betonialan yrityksen maa-aineshuolto tapahtuu pääasiassa Oikarinharjun alueelta. Alueella on tärkeä pohjavesialue ja kunnan laatima pohjavesien suojelusuunnitelma ohjaa maa-ainesten käyttöä. Vuosikäyttö Kyyjärvellä on m 3 ja maa-aineslupien määrä on 1,5 1,6 milj.m 3. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään elinkeinotoimintaan liittyvä maaainesalue. Merkitään. Kauppakeskus Paletin km-1 merkintä ei ole riittävä keskuksen kehittämisen kannalta. Merkintä tulee muuttaa km-merkinnäksi. Päivittäistavarakaupan pinta-alarajoitus voi aiheuttaa esteitä laajentamiselle. Tehdään kunnan esittämä muutos ja merkitään Paletin alue km-kohdemerkillä. Moottorikelkkayhteyden lisääminen Perhon suuntaan on tarpeellinen suosion jatkuvasti kasvaessa. Kelkkareittien yhteyksien kehittämistä pidetään Kyyjärvellä tärkeänä matkailun kannalta. 14

15 Lisätään reittiyhteys Keski-Suomen lumikelkkakerhot ry:n vuoden 2005 urakartan mukaisesti Kyyjärveltä Perhon rajalle. Leivonmäen kunta (myöhässä) Kunnalla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaluonnokseen. Luhangan kunta Kunnanhallitus esittää, että maakuntakaavaan tulee merkitä eteläisen Keski-Suomen rakennuskiviainesselvityksen mukaiset maanainesten ottoalueet Luhangassa sekä huomioida Luhangan kultakaivoksen valtausalueet mahdollisena varauksena kaivospiirialueeksi liitekarttojen mukaisesti. (Karttoja ei ollut lausunnon mukana). Multian kunta Eteläisen Keski-Suomen rakennuskiviainesselvityksessä esiin tulleet ja Geologian tutkimuskeskuksen arvottamat kohteet tullaan esittämään kaavassa. Luonnosvaiheen kuulemiseen kaikki kohteet eivät vielä ehtineet mukaan. Luhangan malminetsintätyöt ovat vasta alkuvaiheessa, joten niitä ei ole syytä tässä vaiheessa vielä huomioida maakuntakaavassa. Alueella ei ole kaivospiirejä ja valtauksetkin (valtaukset omistaa Polar Mining Oy) ovat vasta alle vuoden ikäisiä. Multian kunta on tyytyväinen siihen, että tiestön kehittäminen kunnan alueella on saanut painoarvoa. Erityisen tärkeänä Multian kunta pitää sitä, että valtatie 18 pysyy kehityksen suunnittelun osalta eturivin joukossa ja että Keski-Suomen maa kuntakaavassa valtatie 18 saa myös voimakasta painoarvoa valtatie 4 kehittämisen ohella. Valtatien 18 uusi osuus välillä Multia-Ähtäri on maakuntakaavassa osoitettu uutena valtatieyhteytenä. Tieyhteyden toteuttaminen on pitkään ollut maakunnan kärkihankelistan hankkeena. Ei muutosta kaavaan. Multian kunta kiinnittää huomiota siihen multialaisia huolestuttavaan seikkaa, että kaavakartassa on laaja vihreä merkintä, ilmeisesti virkistykseen liittyen, Multian kunnan päällä. Mikäli merkintä millään muotoa tulee nyt tai tulevaisuudessa rajoittamaan multialaisten maa- ja metsätalouden harjoittamista, merkintä tulee poistaa. Kyseessä on matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, painopisteen ollessa luontomatkailussa. Kaavaselostuksessa sanotaan selkeästi (s. 63), että matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueet eivät rajoita metsätalouden harjoittamista. Sama koskee myös maataloutta, joten lisätään maa- ja metsätalouden harjoittamista. Kaavakartassa oleva merkintä tiellä välillä Petäjävesi- Multia pitäisi ilmeisesti olla vt eikä st. Tekninen virhe kartalla, korjataan. Muuramen kunta (kartta) Maakuntakaavatyön vaiheista on informoitu hyvin ja kaikissa vaiheissa on oltu riittävästi yhteydessä kuntaan. Kaavakartan luettavuus on osin vaikeaselkoista, mutta yleispiirteisyys on hyvä. Tar- 15

16 kempiin taajamakarttoihin tulee suhtautua kriittisesti, jotta yleispiirteisyys ja seudullisuus eivät vaarantuisi. Kaava-aineiston luettavuutta selkeyttäisi, jos alueluettelo olisi koottu myös kunnittain. Muuramen keskusta on ca-merkinnällä, joka sallii vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen ja siihen varaudutaan. Merkinnän selvyyden vuoksi ca-merkintää tulee täydentää maininnalla suuryksiköistä, kuten C-merkinnässäkin on (maininta on kaavaselostuksessa). Lisätään maininta. Yleiskaavan mukaisesti liikekeskustan alue ulottuu moottoritien länsipuolellekin. Maakuntakaavamerkintää tulee tarkentaa tarkempien taajamakarttojen avulla siltä osin. Moottoritie ei saa olla keskustatoimintoja rajoittava tekijä. Tärkein kasvusuunta on Seunavuoren asuntoalue valtatien länsipuolella. Moottoritien länsipuoli on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavan A- ja ca merkintöjen kuvauksissa selitetään niiden eroa. Taajamatoiminnot (A) pitävät sisällään asumisen ja muut taajamatoiminnot kuten keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Taajaman ydinaluetta (ca) tulee kehittää toiminnallisesti selkeänä keskuksena kiinnittäen huomiota keskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen ja keskusta-alueen kaupunkikuvaan. ca merkintään ei muutosta. Yhdystie Säynätsalosta kohti Pukinniityn uutta eritasoristeystä on suunnitteilla. Tie ohjaa Kinkovuoren ja Säynätsalon liikenteen suoraan valtatielle. Uuden tielinjauksen merkitsemistä kaavaan tulee harkita ja neuvotella. Tieratkaisu kytkeytyisi luontevasti kaupunkiseudun läntiseen ohitukseen. Harkitaan tien merkitsemistä kaavaan kunnasta saatavan aineiston ja mahdollisesti käynnistettävien selvitysten pohjalta. Merkitään varaus tässä vaiheessa yhteystarvemerkinnällä. Isolahden kylän lähelle on osoitettu laajat Kuusimäen-Tikkamäen suojelualueet. Kyläläisiltä on tullut aloite kyläkaavasta. Kylän kehittämisen kannalta on järkevää jättää osa suojelualueesta vielä käsittelemättä maakuntakaavassa. Kylän lähelle ulottuvan osan suojelua voisi tarkastaa yleiskaavoituksen yhteydessä. Suojelualuetta on pinta-alallisesti siihen tarkoitukseen riittävästi. Vähintään noin 1,5 km koululta tulee jättää tässä vaiheessa suojelualueesta pois. (Kartta). Kuusmäen-Tikkamäen suojelumetsä varaus koskee Metsähallituksen maita ja perustuu Metsähallituksen Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelmaan, jossa alue on suojelumetsänä. Maakuntakaavamääräyksen mukaan alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma. S-kaavamerkintä ei välttämättä tarkoita varsinaisen luonnonsuojelualueen perustamista ja alueen käyttö ja suojelutavoitteet tarkentuvat hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Alueen rajausta tai maankäyttöä voidaan tarvittaessa tarkentaa alempitasoisessa kaavoituksessa, hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Ei muutosta. Em. suojelualueen läpi on osoitettu ulkoilureitti ja moottorikelkkailureitti. Molempien osoittaminen suojelualueelle on tärkeää, jotta niiden toteutuminen alueella turvataan. S-merkinnällä varustetun alueen suojelupäätöksissä tulee sovittaa yhteen suojelu moottorikelkka- ja ulkoilureittien kanssa. Yhteensovittamistarve on ilmeinen, koska suojelu voidaan toteuttaa luonnonsuojelulailla. 16

17 Yhteensovittaminen on tarkemman suunnittelun, mm. hoito- ja käyttösuunnitelman asia, mutta moottorikelkkailureitin on kierrettä suojelualue. Erilaiset arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet ja alueet sekä perinnemaisemat ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Niiltä osin on otettava huomioon maanomistajien mielipiteet. Maakuntakaavassa kuuleminen tapahtuu lain mukaisesti yleisten kuulutusten kautta. Tässä vaiheessa on vain kahdesta kohteesta huomautettu. Toinen poistetaan Museoviraston päätöksellä ja toisesta käydään tarkentavia neuvotteluja. Muilta osin maakuntakaava tukee kunnan kehittymistä ja kasvua. Petäjäveden kunta (myöhässä) Maakuntakaavan tulkinnan lähtökohtana on sen yleispiirteisyys. Tämä on hyvä lähtökohta myös Petäjäveden kunnan mielestä. Petäjävedeltä Multian suuntaan menevä valtatie 18 on osoitettu kaavaluonnoksessa seututieksi st. Se on Petäjäveden kunnan mielestä säilytettävä valtatienä. Lienee virhe. Tekninen virhe kartalla, korjataan. Vähittäiskaupan suuryksikön sijainti olisi pikemminkin valtateitten risteys kuin valtatie 23 takana sijaitseva asuntoalue. Vähittäiskaupan suuryksikön tulisi olla taajamassa tai siihen välittömästi rajautuen. Tarkistetaan merkinnän paikka kunnan kanssa neuvotellen. Petäjäveden taajamarakenteesta todetaan luonnoksessa, että taajamarakennetta ei tule laajentaa valtatien 18 itäpuolelle. Valtatien 18 ja 23 risteyksen pohjoispuolella on asutusta ja sitä ollaan lisäämässä. Valtatien 18 ja 23 itä-kaakkoispuolella on asutusta, mutta tällä hetkellä sitä ei ole tarkoitus lisätä. Tarkennetaan alueluettelon tekstiä maininnalla ohjeellisen Kulttuuriympäristön kohentamisen alue (päärata) ei saa aiheuttaa metsätalouden vaarantumista. Ei aiheuta, kuk-merkintä kohdistuu radan asemaympäristöihin. Yksi 400kV:n linjan merkintä on keskellä muita mustia viivoja punainen (ohjeellinen), varmaankin virhe. Linja on toteutettu, muutetaan merkintä. Ohjeellinen valtatie 18 oikaisu on Petäjäveden kunnan mielestä hyvä asia ja tulee säilyttää kaavassa tulevaisuuden tarpeita varten. Säilytetään. 17

18 Muut maakuntakaavan merkinnät ja määräykset ovat tällä hetkellä Petäjäveden kunnan kannan mukaisia. Pihtiputaan kunta Pihtiputaan kunta esittää, että Alvajärveltä koilliseen toteutettu kelkkaura oikaistaan karttaan. Siltä uralta tehdään myös jatkovaraus Muurasjärven kautta Pohjanmaan rajalle. Kartta toteutetusta urasta toimitetaan liittoon. Alvajärveltä koilliseen suuntautuva ohjeellinen kelkkareitti on maakuntakaavassa piirretty ohittamaan Natura-alueet. Tarkemmalla toteutussuunnittelulla reitti voidaan mahdollisuuksien mukaan oikaista. Muurasjärven kautta Pohjanmaan rajalle suunnitellusta reitistä ei ollut aiempaa tietoa. Tehdään kunnan esittämät muutokset sen jälkeen kun kunta on toimittanut kartan toteutetusta urasta. Nyt ei vielä muutosta maakuntakaavaan. Niemenharjun suojelualue pitää kohdentua tarkasti itse harjualueeseen eikä saa estää Niemenharjun tanssilavan (etelässä), entisen vanhainkodin alueen (pohjoisessa) ja Niemenharjun motellin kehitystarpeita. Uutena suojelualueena kaavaan esitetty Niemenharju poistetaan kaavasta. Kirkon ja lähiympäristön suojelu ei saa olla esteenä seurakuntatalon toteuttamiselle. Kysymys ratkaistava paikallistasolla. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitava alueen kokonaisuus. Suolahden kaupunki Kaupunginhallitus esittää Keski-Suomen liitolle, että Kanavaharjun ja Paadentaipaleenvuoren alueet merkitään maakuntakaavaan. Asuinalueet ovat jo pitkälle toteutuneet asemakaavan mukaisesti. Lisätään. Lisäksi esitetään lisättäväksi Suolahdesta Sumiaisiin kulkeva retki- ja luontopolku eli Laulavan Mörön polku. Perusteluina esitetään seuraavaa: Syvälahden kyläyhdistys on Lohilahden, Syvälahden ja Vihi järven asukkaiden ja kesäasukkaiden oma kyläseura, joka on perustettu vuonna Vuosina kyläyhdistys on parantanut lähiseudun asukkaiden luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia rakentamalla maaseudun kehittämisrahoituksen tuella ja huomattavalla talkootyöllä 15 km:n pituisen Laulavan mörön retki- ja luontopolun. Tuo polku jatkuu vielä 4 kilometrin verran Suolahden puolelle päätyen Sisä-Suomen Sairaalan alueelle. Suolahden puolella polku on syntynyt jo 1800-luvulla, jolloin se on toiminut postireittinä. On luonteeltaan paikallinen reitti. Paikalliset ulkoilureitit liittyvät usein maakuntauraan ja tämä on mainittu kaavaselostuksessa (s. 66). Ei muutosta. Toivakan kunta (myöhässä) Kunnanhallitus toteaa tyydytyksellä, että Toivakan kunnan alustavassa lausunnossa esittämät asiat on huomioitu Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksessa. 18

19 Toivakan kirkonkylän yleispiirteisestä ohitustievarauksesta (kt) Toivakan kunta täsmentää, että varaus siirretään kauemmas itään eli kunnan osayleiskaavan mukaiselle linjaukselle. Luonnoksessa tielinja on merkitty asemakaavan mukaisesti. Toivakan kunta on mm. kaavoittamassa Aittojärvi- Harju aluetta omakotiasumiseen ja alueen toteuttamisen kannalta on järkevää, että ohitustievaraus on kauempana. Tarkennetaan ohitustievarauksen linjausta kaavakartalla ja täydennetään alueluetteloa esityksen mukaisesti. Tulevan Viisarimäen eritasoliittymän yhteyteen tai läheisyyteen Toivakan kunta esittää merkintää km-1, joka mahdollistaisi jatkossa suunnitella ja sijoittaa lähialueella esim. jakelu-asema tai terminaalitoimintaa. Vähittäiskaupan suuryksikköselvityksen perusteella Toivakassa on edellytyksiä yhdelle suuryksikölle. Se tulisi sijoittaa taajamarakenteeseen tai siihen välittömästi rajautuen. Siksi merkintä on osoitettu kuntakeskukseen. Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen Viisarimäelle hajauttaa yhdyskuntarakennetta eikä olisi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Suuryksikkömerkintä ei ole tarpeen pelkästään jakeluasemaa varten. Ei muutosta. Viitasaaren kaupunki (myöhässä) Nelostiellä tulee huomioida liittymien/eritasoliittymien aluevaraus mm. Saikaantien kohdalla. Eritasoliittymien paikat tarkennetaan tiepiirin kanssa käytävien neuvottelujen perusteella. Äänekosken pohjoispuolella ei ole osoitettu moottorikelkkayhteyksiä Nelostien itäpuolelle lainkaan. Tästä syystä yhteystarve keskusta Suovanlahti Heinäsuvannon kautta Keiteleen verkostoon tulee huomioida. Sama esitys on Keiteleen lausunnossa. Maakuntakaavaluonnoksen merkinnät perustuvat Äänekosken ja Viitasaaren seutukuntien v valmistuneeseen moottorikelkkailun runkoreitistösuunnitelmaan. Suunnitelmassa ei ole mainittua yhteyttä osoitettu. Viitasaaren keskustasta Suovanlahden kautta Keiteleelle on Keski-Suomen Lumikelkkakerhot ry:n urakartan mukaan käytössä oleva kelkkaura. Lisätään olemassa olevan uran mukainen yhteystarve. Moottorikelkkayhteys Huopanasta 110 kv sähkölinjaa pitkin Hännilänsalmen kautta tulee myös huomioida reitille Hännilänsalmi - Viitasaari. Lisätään 110 kv sähkölinjaa noudattava kelkkareittiyhteys Hännilänsalmelta Huopanalle, missä se yhtyy kaavaluonnoksen nykyiseen kelkkareittiin Muuruejärvellä.. Mäntykangas, Mäntylän kyläkeskuksen harjualue; Suojelumerkintä tulee poistaa, koska harjualueella on ollut pitkään maa-ainesten ottoa. Mäntykangas on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä harjuselänne. Eteläpäätä lukuun ottamatta harjukokonaisuus on säilynyt hyvin luonnontilaisena. Ei muutosta. 19

20 Taajamatoimintojen alueeseen (A) tulee lisätä Savilahden alue. Sitä kaavoitetaan parhaillaan. Perusteltu ehdotus, lisätään. Taajamatoimintojen laajenemissuunta varataan vanhaan Wiitasaareen. Kaavan lähtökohtana on taajamarakenteen taloudellisuus ja tiiveys. Yhdyskuntarakenteen laajentaminen nykyisestään maakuntakaavan mittakaavassa näkyvässä laajuudessa em. tiivistämismahdollisuuksien hyväksikäyttämisen jälkeen edellyttää varsin merkittävää väestönkasvua. Taajamarakennetta ei tulisi laajentaa ja hajottaa epätaloudellisesti saareen. Ei muutosta. Haapasaaren alueen (Haapasaaren kulttuurimaisema) rajaus esitetään ulotettavaksi Miekkasalmen vastarannalle, jolloin siihen kuuluvat myös Vuorelan kulttuurihistoriallinen kiinteistö ja Koivuniemen huvila. Kyseinen kokonaisuus on RKY1993-listalla nimellä Haapasaaren kulttuurimaisema ja aluekokonaisuus pitää sisällään Koivuniemen ja Vuorelan. Kartan aluerajauksessa on käytetty Museoviraston toimittamaa paikkatietoaineistoa. Rajausta muutetaan siten, että Vuorela ja Koivuniemi kuuluvat alueeseen. Nimeä on syytä muuttaa, jotta se kuvaa paremmin kohdealueen erityisominaisuuksia. Alueen arvot perustuvat rakennettuun perintöön, joten muutetaan nimeksi Haapasaaren kulttuuriympäristö. Vanhan Wiitasaaren hautausmaa tulee merkitä maakunnallisesti arvokkaaksi muinaismuistokohteeksi. Maakuntakaavaan merkitään Museoviraston viimeisin kohdeluettelo. Ei muutosta. Rakennuskiviainesten ottoalueina kaavaan tulee sisällyttää Hirvivuori ja Kalliomäet. Pidetään mukana, aluekohtainen suunnittelusuositus muutetaan määräykseksi arvokkaiden kallioalueiden vuoksi. Äänekosken kaupunki (otettu internetistä 8.4, myöhässä) Äänekoskella on käynnistymässä uutta Äänekoskea (Äänekoski, Suolahti, Sumiainen) koskevan Rakenneyleiskaavan 2016 laatiminen, jonka kaavan yhteydessä laaditaan myös yksityiskohtaisemmat taajamien osayleiskaavat Äänekoskelle, Suolahteen ja Sumiaisiin. Äänekosken osalta maakuntakaavaluonnos tarjoaa riittävästi vaihtoehtoisia mahdollisuuksia uusille yleiskaavatyön yhteydessä määriteltäville asuntorakentamisen kasvusuunnille (esim. Tärttävuori, Akanniemi, Myllyntaus jne.): alueet sijoittuvat maakuntakaavaluonnoksessa kk2-merkinnällä osoitetulle kaupunkikehittämisen kohdealueelle. kk2-alueen sisällä Niinimäen virkistysalueen (liikuntapuisto) ulottaminen ns. Lossinrantaan saakka tulisi jättää osayleiskaavatyön yhteydessä tarkemmin tutkittavaksi asiaksi: alueella ei ole asemakaavaa ja nykyiseen kaupunkirakenteeseen välittömästi liittyvä alue saattaa soveltua myös asuntorakentamiseen. 20