Viisseiska Lokakuu 2009

Transkriptio

1 Viisseiska Lokakuu 2009 Salon metallityöväenammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Uusi TES voimaan Työsuojeluvaalit Puheenjohtajan palsta s. 2 Sisällysluettelo Kirjoittajavieras s. 3 Eduskunnan kuulumisia s. 3 Toimitsijan tontti s. 4 Valitse TSV s. 4 Liiton organisaatio uudistui s. 5 Pääkohdat Metallin sopimuksestas. 6 Miksi päiväraha viipyy s. 8 Metalli 57 vaikuttaa s. 8 Retkeilypäivät s. 9 Essonani Konga s Spesiaali s. 10 Kesän tapahtumia s. 11 Jaostot s Lasten sivu s. 15 Someron sivu s. 16

2 Viisseiska Puheenjohtajan palsta Lasse Helskyaho Salon metallityöväen ao. 57 Poliittinen noste vs. vaalitukiraha Luonto on pukeutunut kirkkaimpiinsa, täällä etelässäkin on ruskan merkkejä. Tätä kirjoitellessani tuntuu siltä, että politiikkaankin on tullut syksy. Sen verran värikkäitä selityksiä tulee milloin kenenkin suusta, kun puolustellaan suuria vaalitukirahoja. Selitellään aivan häikäilemättä naureskellen, ettei siinä ole mitään väärää, jos yhdistys, jonka toimialaan ei kuulu poliitikkojen avustaminen, on antanut useita tuhansia euroja jollekin yksityiselle henkilölle tai puolueelle. Usein nämä yhdistykset ovat olleet vielä tämän kyseisen poliitikon itsensä johdossa tai ainakin tämä henkilö on ollut yhdistyksen hallituksessa päättämässä asiasta. Sitten, kun alkaa maa polttaa jalkojen alla, ilmoitetaan suurella kohulla marttyyrimaisesta erosta ko. yhdistyksestä ja muistakin luottamustehtävistä. Näin luullaan, että maine on puhdistettu ja henkilö saa istua Arkadianmäen jakarandatuolilla niin kuin ei mitään olisi tapahtunut. Kaikkien niiden, jotka ovat vähänkään epärehelliseltä haiskahtavan rahan turvin sille ennen mainitulle tuolille päässeet, pitäisi tehdä se ainoa oikea johtopäätös asiassa eli jättää paikkansa. Luottamuksen arvoisia edushenkilöitä löytyy vielä varmasti heidän paikalleen. Kaikenmaailman tanssitaiteilijat ja lautamiehet joutaisivat muihin hommiin, mihin, se on asia erikseen. Saattaa heille ja muille rötösherroille tullakin työpaikan vaihto; virkavalta on jo kintereillä. Vaalitukirahasotkua selviteltäessä on tullut tunne, että siitä fallos symbolisesta kivitalosta Helsingissä on tehty eräänlainen dementiakoti. Sen verran pahasti näitä tukia saaneita henkilöitä vaivaa muistamattomuus. Toimittajien täytyy koko ajan muistutella asiasta ja palautella faktoja mieleen. Tuntuu vaaralliselta ajatukselta se, että Suomi-nimistä valtiota johtaa joukko dementikkoja. Olen ollut myös itse melko monessa vaalissa ehdokkaana. Lienee paikallaan julkistaa tässä yhteydessä myös omat vaalirahoitukseni. Olen ollut kolmen instanssin vaaleissa mukana. Nyt jo edesmenneen Halikon kunnan vaaleissa olin kolme kertaa, kolmas kerta sanoi toden. Silloin menin läpi ensikertaa suoraan varsinaiseksi valtuutetuksi. Kaikkiaan valtuustoaikaa kesti kymmenen vuotta. Paikallisen Osuuspankin vaaleissa olen myös ollut mukana muutaman kerran. Joka kerta olen myös tullut valituksi edustajistoon. Metallityöväen liiton vaaleissa olen ollut mukana kuusi kertaa. Liittokokousedustajana yhtä monta kertaa. Kaikissa vaaleissa on ollut ns. rahoittajana vaalit järjestävä instanssi. Omaa rahaa olen näihin vaaleihin yhteensä sijoittanut viisitoista markkaa. Senkin solidaarisuudesta omaa silloista puolueosastoani kohtaan. Tällä rahalla maksoin vaalikuvani ottaneelle valokuvaamolle. En siis ole katsonut tarpeelliseksi haalia ehdokkuuteni tueksi ulkopuolista rahaa. Olen voinut puhua joka paikassa omalla äänelläni täysipainotteisesti. Tämän lyhyen omaelämäkerrallisen tarinan muodostamaa aasinsiltaa myöden voin vaalirahoitus asiassa siirtyä seuraavaan vaiheeseen. On surullista todeta, että maatamme tosiaan johtaa ostettu hallitus. Näinhän KMS:n johtohahmot ovat itse kertoneet. Hehän ilmoittivat päättäneensä asettaa tavoitteekseen, että Suomeen saadaan porvarillinen hallitus. Pakostakin herää kysymys, että onko maassamme Vanhasen kakkoshallitus vai johtaako Suomea Kakkosen, Merisalon, Sukarin-hallitus. Onhan niin, että vastikkeetonta rahaa olemassa. Herää myös kysymys, että tekeekö Vanhasen hallitus Suomen eduksi koituvia päätöksiä vai koituvatko päätökset KMS:n porukan hyväksi. Eduskunnassa ja hallituksessa istuu nykyään edustajia, jotka eivät puhu enää omalla äänellään. He liikuttelevat kyllä huuliaan, mutta ääni on rahan ääni. Sama se on täällä kotoisassa Salossammekin. Jos henkilö on saanut :n vaalibudjetistaan puolet yksityiseltä yrittäjältä, niin hän on myynyt omasta äänestään valtuustossa tai kaupungin hallituksessa vähintäänkin puolet. Hänen on otettava aina asioihin kantaa ottaessaan huomioon rahoittajansa mielipide. Näin ei voida puhua enää demokraattisesta kansanvallasta. Vaalirahakohussa on noussut tietysti esiin myös Ay-liikkeen työväenpuolueille antama rahallinen tuki. Tämä asia nostetaan kapitalistisessa mediassa aina esiin. Ay-liikkeen ja esim. Novan tukia ei voi verrata keskenään. On olemassa ammatillinen työväenliike ja toisaalta on myös olemassa poliittinen työväenliike. Näitten eri liikkeitten yhteistyö on saumatonta, jopa niin, että niitten jäsenvaranto muodostuu pitkälti samoista ihmisistä. Johto tietysti on molemmilla omansa. On luonnollista yhteiskuntavaikuttamista se, kun nämä molemmat liikkeet tukevat toinen toisiaan. Kun poliittinen työväenliike pyrkii rakentamaan parempaa huomista ammatillisen työväenliikkeen jäsenille, on täysin oikeutettua, että tuen muoto voi olla myös taloudellista. Rakentamistyö voi liikkeitten välillä olla myös päinvastaista. Silloin myös tuen kulkusuunta vaihtuu. Selvyyden vuoksi on mainittava, että en lue Kokoomuspuoluetta poliittiseen työväenliikkeeseen. Yksiselitteisesti olen pitkälti sitä mieltä, että ellei poliittinen noste riitä nostamaan henkilöä haluamaansa luottamustehtävään, ei sitä paikkaa pidä pyrkiä rahan voimallakaan ostamaan. Lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoilleni raikasta ja luonnonvärikylläistä syksyä. Muistetaan myös, että vaaleja tulee kuitenkin vielä ja aitoja rehellisiä pyyteettömiä henkilöitä on silloin varmasti taas ehdokkaina. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Toimistomme palvelee Sinua työttömyys- ja jäsenasioissa osoitteessa: Helsingintie 16, Salo Kotisivut: Tervetuloa asioimaan! toimistonhoitaja Outi Aaltonen sähköposti: toimistosihteeri Tuija Pajari sähköposti: puhelin: (02) , fax: (02) Toimistomme aukioloajat: Maanantai 9-12 ja Tiistai 8-12 Keskiviikko 9-12 ja Torstai 9-12 ja Perjantai ja Aattopäivinä 9-13 VIISSEISKA Tekijät: Outi Aaltonen Henna Heinonen Lasse Helskyaho Esa Hynynen Anne Mäki Harri Ylander Painos: 5700 kpl Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2009 Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa Aineisto viimeistään Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Lokakuu 2006

3 Viisseiska Meri ikiaikainen kauppareitti kirjoittajavieras Eduskunnnassa käytiin ajankohtaiskeskustelu Itämeren kaasuputkihankkeesta. Kaasuputkea tarvitaan, jotta Venäjä voisi mahdollisimman sujuvasti myydä ja toimittaa maakaasua Saksaan ja muualle Keski-Eurooppaan. Erinäisistä syistä putken kulkureitiksi on valittu kansainväliselle käytölle avoin Itämeren alue ja sen merenpohja. Kansainvälisten sopimusten mukaan Itämeren rantavaltioilla on oikeus kieltää mm. tällaisen putken sijoittaminen vesiin, joka kuuluu niiden talousalueeseen. Suomen osalta kannan määrittelee hallitus. Tämän lisäksi hankkeelle tarvitaan vesilain edellyttämä lupa, jonka antaa ympäristölupaviranomainen. Vaikka asia ei näin ollen ole eduskunnassa päätettävä asia, on hyvä, että myös eduskunta pääsi asiasta keskustelemaan. Kaasuputkihankkeella on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Myönteiset vaikutukset ovat siinä, että maakaasun saatavuuden parantuessa voidaan Keski-Euroopassa voimakkaasti vähentää isoja hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan ruskohiilen käyttöä energiantuotannossa. Kaasuputki edistää näin ilmastonmuutoksen torjumista. Hankkeen mahdolliset ikävät ympäristövaikutukset liittyvät siihen, miten putkilinjan rakentaminen Itämeren pohjaan vaikuttaa jo muutoinkin perin huonossa kunnossa olevan Itämeremme vesistön tilaan. Oman ongelmansa muodostavat sotien jäljiltä meren pohjaan painuneet miinat, joiden poistaminen toteutettaneen räjäyttämällä. Suomenlahden pohjoispuolen merenpohjan epätasaisuus aiheuttaa vaativia maansiirtohankkeita merenpohjassa, joka puolestaan sekoittaa ja samentaa vesistöä. Suomen puolelta juuri hankkeen ympäristövaikutusten arvioiminen on ratkaisevassa asemassa, kun lupaa putken sijoittamiselle harkitaan. On tärkeätä, että tässä kuullaan asiantuntijoita monipuolisesti. Hallituksen tehtävänä on valvoa meidän etujamme. Maallikkokin ymmärtää, että putken sijoittaminen mereen on vaivalloista ja moninkertaisesti kalliimpaa kuin kaasuputkireitin sijoittaminen maalle. Tästä huolimatta nyt turvaudutaan mereen, koska merialueet ovat poliittisesti aivan eri maailmasta kuin maaalueet. Kansainvälisten sopimusten mukaan tietty osa merialueista on tietyin ehdoin kenen tahansa käytettävissä olevaa aluetta aina merenpohjaa myöten. Eduskuntakeskustelun aikana hallituksen puolelta todettiin, ettei meillä ole mahdollisuutta vaatia korvausta putken rakentamisluvan myöntämisestä tai koplata luvan antamiseen mitään muitakaan asiasta irrallaan olevia tavoitteitamme. Kautta vuosituhanten merialueet, tässä tapauksessa Itämeri, ovat muodostaneet yhdyskäytävän jopa kaukana toisistaan olevien maiden välille. Meri on ollut kansainvälisen kaupan luotettava ja turvallinen reitti. Hyvin varustetut laivat ja vahvat miehistöt ovat selviytyneet niin myrskyistä kuin merirosvoistakin ja tavarat ovat olleet paremmassa turvassa kuin jos niitä kuljetettaisiin maitse vieraitten maitten läpi. Tästä on kyse myös Itämeren kaasuputkihankkeessa. Käytetään merta tavaran kuljettamiseen turvallisesti. Toinen vaihtoehto olisi tietysti laivaliikenne, mutta Itämeren alueen ekologisen ja liikenneturvallisuuden kannalta ja liikennepäästöjen kannalta siihen sisältyisi paljon ongelmia. Parhaassa mahdollisessa maailmassa valtioiden väliset suhteet ja keskinäinen luottamus olisivat niin vahvalla pohjalla, että kaasuputket voitaisiin rakentaa maalle ilman poliittisia pelkoja yksinomaan käytännöllisistä näkökulmista. Tässä tapauksessa esimerkiksi Valko-Venäjän ja Puolan kautta. Luottamuspula painaa nyt putken Itämeren pohjaan. Myyjä ja ostaja eivät halua ottaa sitä riskiä, että kauttakulkumaa yhtäkkiä katkaisee myytävän tavaran virran. Ikiaikainen tapa hyödyntää merta kauppareittinä turvaa paremmin myyjän ja ostajan riippumattomuuden kolmansista osapuolista. Suomella on merkittävä rooli tässä asiassa. Asiallisella ja ryhdikkäällä tavalla toimien, voimme vahvistaa meihin kohdistuvaa arvonantoa niin idässä kuin lännessäkin maana joka ennemmin enentää kuin vähentää maiden välistä luottamusta. Sujuva kaupankäynti maiden välillä rakentaa luottamusta, lisää rauhantahtoa ja edistää näin yhteisiä turvallisuuspoliittisia tavoitteitamme. Ilkka Kantola kansanedustaja, 1. varapuheenjohtaja, SDP Eduskunnan kuulumisia Työllisyyspolitiikka tunnustaa väriä Hallituksen esittämän eläkeiän nostamisen herättämän kohun aikana puhuttiin paljon työelämän laadullisen kehittämisen ja työssä jaksamisen tärkeydestä. Vaikka aikaa on kulunut jo melkoisesti, ei varsinaisia toimenpiteitä saati sitten konkreettisia toimia ole kuulunut. Niin tärkeä ja vakava asia kuin politiikan uskottavuus ja vaalirahoituksen avoimuus ovatkin, tulee mieleen kysymys, että ovatko nämä kohut peittäneet alleen vakavammat aiheet niin julkisuudessa kuin päätöksenteossa. Talouslaman vaikutukset tulevat ihmisten arkeen konkreettisimmillaan työttömyyden kautta. Ansiotulot riittävät pääsääntöisesti elämiseen ja paikoin rahaa on jopa enemmän käytettävissä kuin niin sanotusti normaalioloissa, kun tiettyjen hyödykkeiden hintataso on tällä erää alhaalla. Työttömyyden myötä pudotaan kuitenkin matalan tason etuuksien varaan. Monin paikoin koulutus, erilaiset tukityöllistämispalvelut ja uudelleen työllistyminen vaikuttavat tässä tilanteessa erittäin kaukaisilta. Hallituksen passiivisuus pahenevan työttömyystilanteen suhteen on mykistävää. Erityisesti räjähdysmäisesti kasvanut nuorisotyöttömyys olisi vaatinut nopeita toimia, joita saamme kuitenkin edelleen odotella. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa jo Se on nuorta enemmän kuin tasan vuosi aiemmin. Salossa nuorisotyöttömyys on kasvanut vuodessa käsittämättömät 155 prosenttia. Ilman nopeita toimia nuorisotyöttömyys johtaa monen kohdalla syrjäytymiseen. Tämä pahentaa työvoiman saatavuusongelmaa tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kannalta on kestämätöntä että hallitus laiminlyö nuorten työllistämistä. Nuorison kadottaessa luottamuksen työelämän kautta saatavaan toimeentuloon katoaa myös pohja yhteiskunnan luonnolliselta ja tasa-arvoiselta jäsenyydeltä. Harmittava tosiasia on myös se, että monissa kunnissa on itse asiassa kehitetty todella hyviä ideoita nuorten työllistämiseksi, mutta rahan puutteessa ne jäävät toteumatta. Tässä tilanteessa hallituksen on lopetettava vetkuttelu työllistämismäärärahojen kanssa ja pistettävä kaikki mahdolliset paukut nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Työttömyyden voimakkaan kasvun aikanakin hallitus pitää kiinni merkittävistä työllisyyden hoidon määrärahojen leikkauksista. Hallituksen valitsemasta politiikasta kertoo paljon se, että heinäkuussa erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut :lla ja toimenpiteet riittävät vain ihmiselle. Ensi vuoden budjettiin varatuilla määrärahoilla tilanne ei tule paranemaan. SDP:n vaihtoehtolinjaus työllisyyden suhteen nojaa työllisyysperusteisiin investointeihin, kuntien tukemiseen ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Hallituksen hyväosaisille suunnattujen veronkevennyksien sijaan panostaisimme verotuksen osalta oikeudenmukaisiin veroratkaisuihin ja tulonsiirtoihin, joiden avulla heikoimmassa asemassa olevia voidaan auttaa yli taantuman. Julkisten investointien aikaistamisella puolestaan pystyttäisiin elvyttämään taloutta tehokkaasti etenkin työllisyyden kannalta. SDP on esittänyt kunnille lisää rahaa palveluihin. Sen lisäksi esitämme toteutettavaksi kuntasopimuksia, joiden avulla vältyttäisiin irtisanomisilta ja lomautuksilta kunnissa. Mielestämme on haettava poliittista yhteisymmärrystä paikallistasolla siitä, ettei lomautuksia ja irtisanomisia käytetä taloustilanteen korjaamiseksi, kuntien investointitoiminta pidetään kohtuullisena ja palvelujen laadusta ei tingitä. Ehkä keskeisin sosialidemokraattien ehdotus on aktiivinen työvoimapolitiikka, jossa koulutusta ja tukitöitä tarjotaan lisää työttömille. Siten voidaan ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä. SDP:n yksityiskohtaisempi vaihtoehtobudjetti julkaistaan marraskuussa. Se tulee sisältämään ehdotuksen työ- ja elinkeinotoimistojen väkimäärän ja resurssien kasvattamisesta. Samalla vaadimme edelleen, että valtionhallinnon tuottavuusohjelma pysäytetään, jotta työvoimapalvelujen toimivuus voidaan taata. Sama pätee myös työsuojelupiirien henkilöstöresursseja, joiden leikkaaminen vaikuttaa suoraan nimenomaan työelämän laatuun. Demarien talouslinja sisältää ensi vuoden talousarvioon noin 1,1 miljardin euron menolisäykset hallituksen esityksiin verrattuna. Lisämenojen kattaminen tehdään täysimääräisesti veropohjan vahvistamisella. SDP keräisi lisätuloja mm. harmaan talouden torjuntaan suunnatulla käännetyllä ALV:lla, varainsiirtoverolla ja ympäristöveroilla. SDP:n vaihtoehto kattaa nyt ja marraskuussa esitetyt lisämäärärahat täysimääräisesti, joten velkamäärä on sama kuin hallituksen esityksessä. Katja Taimela kansanedustaja

4 Viisseiska Toimitsijan tontti Toimitsija tontti esittelee tällä kertaa Metallin työsuojeluyksikön ja sen vetäjän Juha Pesolan: Tavoitteena jäsenlähtöisyys ja osaaminen Tulin liiton palvelukseen vuoden 1996 alusta, ensin sopimusyksikköön toimitsijaksi ja muutaman vuoden harjoittelun jälkeen minut valittiin työsuojeluyksikön vetäjäksi. Olen pitkän linjan ay-aktiivi, toimin ennen liittoon palkkaamista mm. liiton hallinnossa, työpaikan ja ammattiosaston eri tehtävissä. Pisimpään eli 13 vuotta toimin Vantaalaisen keskikokoisen yrityksen työsuojeluvaltuutettuna. Metallityöväen Liiton työsuojeluyksikön keskeisin tehtävä on työpaikkojen työsuojeluyhteistyön tukeminen, kouluttamalla, neuvonnalla ja tiedottamisella. Aina ei kuitenkaan olla kehittämässä työpaikkaa vaan joudutaan tekemään sosiaali- ja työkyvyttömyysturvan muutoksenhakemista tai vaatimaan vahingonkorvauksia oikeudessa. Kaikkiaan yksikön kaikki 7 työntekijää tekevät laajoja ja vaihtelevia tehtäviä aina päivystyksestä valituksen tekemiseen ja kouluttamiseen. Jo pitkään on pyritty tavoittamaan mahdollisimman monta valtuutettua tai asiamiestä kasvokkain. Hyvinä toimintamalleina ovat pitkään käytössä olleet työsuojelupäivät, perehdyttämisja ajankohtaispäivät. Työsuojelupäivän aikana kierretään pieniä työpaikkoja, tavataan jäseniä ja työnantajia. Valtuutetusta työpaikan kehittäjä Viimeisintä tietoa työpaikkojen työsuojelutilanteesta on vuosi sitten syksyllä Metalliliiton ja työnantajaliitto Teknologiateollisuuden yhdessä tekemän alan työpaikkojen työsuojelukyselyn tuloksissa. Kyselyn tulosten mukaan suurimpia ongelmia työpaikoilla ovat edelleen melu, huono ilmanvaihto, tilanahtaus ja hankalat työasennot. Lakiuudistusten, sopimusmääräysten sekä erityisten hankkeiden myötä työturvallisuuskoulutus ja -perehdyttäminen ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi. Tästä hyvänä esimerkkinä on teollisuuden yhteisille työpaikoille kehitetty Työturvallisuuskortti. Puolen miljoonan korttikoulutuksen saaneen rajapyykki ylitettiin kuluvana vuonna. Hyvin läpilyöneen työturvallisuuskortin jälkeen seuraava tavoite on Pohjois-Suomessa kokeillun HSEQ-hankkeen laajentaminen valtakunnalliseksi. Pohjois-Suomen yritysten, koulutuskeskus POHTOn ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa tilaajayritykset voivat varmentaa alihankintayrityksen työturvallisuustason yhteisestä rekisteristä. Hyvä työympäristö on myös ehdoton edellytys yrityksen menestykselle. Laadukas, hyvin toimiva, terveellinen ja turvallinen työpaikka on myös tehokas ja tuottava. Työsuojelu on hidasta mutta palkitsevaa puurtamista. Tavoitteena tulee olla, että valtuutettu osallistuu mahdollisimman laajasti työpaikan kehittämiseen. Valitaan työsuojeluvaltuutettu Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras-joulukuussa työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen valitsemiseksi. Jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös pienempien työpaikkojen työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. Äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi on kaikilla työpaikan työntekijöillä. Valintojen jälkeen on tärkeää tehdä ilmoitukset valinnasta liittoon ja työnantajalle, sopia milloin varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Koulutustarve on myös selvitettävä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Ammattiosaston tulee huolehtia, että kaikilla työpaikoilla valitaan työsuojeluvaltuutettu! Juha Pesola Vastaava työsuojelusihteeri Valitse työpaikallesi työsuojeluvaltuutettu Työsuojelu on osa edunvalvontaa. Metallityöväen liitto on asettanut tavoitteekseen terveellisen, turvallisen, viihtyisän ja kehittävän työn ja työympäristön jokaisen työntekijän perusoikeutena. Lain mukaan työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työympäristö sekä työolosuhteet ovat turvalliset ja työntekijän tulee noudattaa annettuja työturvallisuusohjeita. Jotta näin olisi, valitsevat työntekijät keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua; suuremmilla työpaikoilla kannattaa valita myös alueille työsuojeluasiamiehiä. Valtuutetun tehtävä on tietenkin valvoa lakien noudattamista, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että hän, yhteistyössä työnantajan kanssa, kehittää työoloja, kartoittaa ja pyrkii poistamaan riski- ja vaaratekijät työpaikalta. Valtuutetun tehtävä on tärkeä, mutta sitä ei pidä pelätä. Liiton koulutus auttaa. Sen lisäksi apua saa liitosta, aluetoimistosta ja ammattiosastolta. Metallin työsuojeluvaalit pidetään Silloin valitaan työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Jos ehdokkaita on vain yksi kutakin tehtävää kohti, hän tulee valituksi. Jos ehdokkaita on useampia, pidetään vaalit. Ohjeita, kaavakkeita ja vaalilippuja saa ammattiosaston toimistolta. HUOM! Työsuojeluvalinnoista pitää aina täyttää ilmoituskaavake ja toimittaa se ammattiosastolle siitäkin huolimatta, että valtuutettu pysyy samana! Metalli 57 sai vuonna 2009 vielä yhden A-vapaajäsenen TEAM haudattiin Metalliliiton osalta. Jyrättiinkö jäsenistö? Metallityöväen liiton liittotoimikunta päätti vuonna 2006 syksyllä valmiudesta osallistua uuden teollisuusliiton perustamiseen johtavaan selvitystyöhön. Nykyisin SAK: n puheenjohtajana toimivan Lauri Lylyn raportin perusteella teki Metalliliiton valtuusto päätöksen keväällä 2007 TEAMin syntymiseen johtavaan jatkovalmisteluun osallistumisesta. Vuonna 2007 perustettiin useita valmistelevia työryhmiä. Jokaisella oma aiheensa. Metalliliiton hallinto osallistui vuonna 2008 valmistelutyöryhmien työhön liiton työntekijöiden ohella. Metalliliiton liittotoimikunta osallistui myös kuuden liiton yhteisseminaareihin. Kaiken kaikkiaan valmistelutyö oli hyvin intensiivistä. Metalliliiton 20. liittokokous keväällä 2008 päätti, että liitto on mukana uuden teollisuuden ammattiliiton perustamiseen tähtäävässä jatkotyössä. Metallityöväen liitto asetti muille fuusioon mahdollisesti osallistuville liitoille muutamia reunaehtoja. Liittokokous päätti järjestää asiassa jäsenkäsittelyn, kunhan mainitut reunaehdot on muitten kanssa selvitetty. Jäsekäsittely olisi moraalisesti sitova. Keväällä 2009 toimitettu jäsenäänestys antoi tukensa TEAM-hankkeelle. Äänestysprosentiksi muodostui 26,5 %. Äänistä enemmistö, 55,6 prosenttia kannatti TEAMhankkeessa mukana oloa. Liittotoimikunta kutsui ylimääräisen liittokokouksen koolle kesäkuun alkuun tänävuonna. Metallityöväen liiton ylimääräinen liittokokous totesi, että liitolla edellytyksiä jatkaa TEAMvalmisteluja. TEAMiin liittymiseksi ja Metalliliiton lakkauttamiseksi purkukokouksessa olisi vaadittu ¾ enemmistö. Liittokokousäänestyksessä 306 edustajaa äänesti TEAMiin liittymisen puolesta ja 179 edustajaa vastaan. Tyhjää äänesti 1 edustaja. Sittemmin TEAM on kyllä perustettu, mutta Metallityövän liitto jatkaa siis itsenäisenä liittona. Seppo Uusipaavalniemi on vapaajäsen alkaen. Kuvassa Seppo rinnassaan A-vapaajäsenen merkki, joka luovutettiin hänelle perinteisin juhlamenoin: Seppo syötettiin, juotettiin ja kukitettiin iloisessa juhlassa, josta ei kuulemma naurua puuttunut.

5 Viisseiska Aluejärjestön puheenjohtajan syksyn mietteitä Metallin Varsinais-Suomen piiri lakkautettiin kuluvan vuoden alussa. Nyt päätökset tehdään laajemmassa joukossa. Varsinais-Suomi-Satakunta aluejärjestöä isännöi uusi puheenjohtaja Janne Vainio, jonka mietteitä ja esittely ovat tässä jatkona. Koska alue on laaja, tarvitaan paikallisempaa yhteistyötä. Sitä tehtävää hoitavat seuturyhmät. Tältä sivulta löytyvät myös Salon seuturyhmän puheenjohtaja Ville Karhun ajatukset. Kesä on takanapäin ja syksy on tullut. Saamme seurata lehtien putoamista ja valoisan ajan lyhenemistä. Luontoihmiselle syksy on hienoa aikaa, metsä on täynnä marjoja ja sieniä poimittavaksi sekä meriveden kylmetessä kalakin syö hyvin. Myös Metalliliiton toiminta on syksyllä vilkasta; on tehty uusi Tes ja työttömyyskassan toiminnan tehostaminen ja monet tapahtumat alueellamme vaativat aikaa ja resursseja. Olen montaa mieltä uudesta Tes: stä. Hyvää on esim. ulkopuolisen työvoiman käytön sopimuspykälän uusiminen. Nyt teksti on paljon selkeämpi ja ehdottomampi, milloin vuokratyövoimaa voidaankäyttää. Huonoa on paikallisen sopimisen mahdollisuuden lisääminen eri sopimuskohdissa. On väärin pienen työpaikan pääluottamusmiestä tai työntekijöitä kohtaan, että heidän harteilleen kasataan niin paljon painetta sopia monista asioista työpaikalla. Tämä aiheuttaa sen, että pienillä työpaikoilla kynnys ryhtyä luottamusmieheksi on suuri. Monet asiat jäävät joko aluetoimitsijoiden sovittavaksi -heillä on muutenkin töitä hirvittävästi- tai työnantaja yksipuolisesti hoitaa asiatomien etujensa mukaisesti. Valtakunnallisen työehtosopimuksen pitää olla selkeä ja ehdoton, ettei tapahdu väärinkäytöksiä ja luottamusmiehet ja työntekijät ymmärtävät sen sisällön ja pystyvät pitämään kiinni oikeuksistaan. Tällä hetkellä elämme suuressa taantumassa ja valitettavasti monet meistä ovat joko lomautettuina Liiton organisaatio uudistui tai irtisanottuina työttöminä. Nyt kannattaa käyttää aika hyödyksi ja käyttää kuntien moninaisia virkistyspalveluja, sekä osallistua liittomme tai muiden etujärjestöjemme lukuisiin kursseihin tai tapahtumiin. Se auttaa tässä vaikeassa tilanteessa pitämään mielen virkeänä ja sosiaaliset suhteet kunnossa. Yrittäkäämme jaksaa yhdessä! Itsestäni vielä muutama sana, kun suurin osa lukijoista ei minua vielä tiedä. Olen 33v. Paljasjalkainen raumalainen, joka asuu Raumalla ja Raisiossa nykyään. Alunperin olen koulutukselta LVI-asentaja. Työura alkoi vuoden -94 keväällä raumalaisessa LVI-liikkeessä, josta syksyllä siirryin Finnyardsille laivanrakentajakoulutukseen ja sieltä tuotantoon putkiverstaalle putkiasentajaksi. Armeija tuli käytyä -96 ja sieltä takaisin telakalle töihin. -99 Kesällä päätin lähteä hakemaan uusia haasteita ja siirryin YIT:n palvelukseen Masa-yardsin Helsingin telakalle Hietalahteen rakentamaan risteilijöitä. Helsingissä alkoi luottamusmiesura työmaan luottamusmiehenä ilman suurempia vääntöjä. Siellä vierähti yli kolme vuotta ja siirryin -03 Porin Mäntyluotoon varustelemaan öljynporausrunkoputkia. Siellä minut valittiin heti vuoden alusta YIT-Industria:n meriteollisuuden alueluottamusmieheksi ja silloin tulin näkemään myös edunvalvonnan ikävämmän puolen: jo keväällä alkoivat yt-neuvottelut ja porukkaa vähennettiin puolella. Samaan aikaan käytiin palkkaneuvotteluja ja lakkoiltiin. Palkkaneuvottelun tavoitteet saavutettiin ja sen johdosta löysin itseni syksyllä työtuomioistuimessa tuomittavana! Sakot tuli ja elämä jatkui Mäntyluodossa aina vuoden -05 Juhannukseen saakka, jolloin lähdin Lappeenrantaan tuuraamaan pääluottamusmiestä. Syksy kului paperitehtailla Kuusankoskella ja Haminassa. Lumen tullessa maahan siirryin Porvoon öljynjalostamolle Diesel-projektiin. Vuoden -06 alussa aloin toimia myös aktiivisesti ammattiosasto 66:n toimikunnassa ja osaston demariryhmän puheenjohtajana ja Tervehdys seuturyhmän jäsenille! huhtikuun alussa siirryin uusiin haasteisiin Olkiluotoon OL3-projektille, jossa olen nykyäänkin. Vielä lopuksi; pidetään kaikki mielessä, että me jäsenet olemme Metallityöväen Liitto ry. Vain me kaikki yhdessä aktiivisina pystymme tehokkaasti puolustamaan oikeuksiamme ja tekemään yhteiskunnastamme oikeudenmukaisemman. Hyvää syksyä kaikille toivottaen, Metallin Varsinais-Suomi- Satakunta aluejärjestön puheenjohtaja Janne Vainio Kuluva vuosi on ollut työllisyyden kannalta todella raskasta aikaa. Lomautuksia on koettu lähes jokaisessa yrityksessä, eikä irtisanomisiltakaan ole vältytty. Menee vielä aikaa, ennen kuin kaikista talouskriisin aiheuttamista vaikeuksista on päästy yli. Salon seuturyhmä on halunnut vastata osaltaan laman luomiin haasteisiin esim. järjestämällä paikallista koulutusta luottamusmiehille ja muille edunvalvonnan piirissä toimiville henkilöille, jotta yt-neuvottelut työnantajan kanssa on voitu käydä lain, sekä työehtosopimuksen ohjeistamilla tavoilla. Seuturyhmä haluaa myös olla mukana luomassa kehittyvää yhteistyötä seudun ammattiosastojen välillä. Tämä ei tarkoita, että tarkoitus olisi millään tavalla yhdistää osastoja suuremmiksi osastoiksi, vaan että saisimme luotua sellaiset työkalut, millä voisimme oppia toistemme työskentelytavoista. Haluamme seuturyhmässä kuulla muiden osastojen ideoita jäsenistön koulutuksesta sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Mikä on seuturyhmä? Monelle jäsenelle koko käsite on ehkä vielä hieman vieras. Kun päätettiin siirtyä piirijärjestöistä aluejärjestöihin, lisäsi liittokokous siihen, että paikallista toimintaa täytyy edelleen kehittää pienimmillä alueilla, eli perustettiin ns. seuturyhmät. Seuturyhmä on rekisteröimätön, jonkin tietyn seutualueen ammattiosastoista muodostettu yhdistys, jonka tarkoituksena on luoda yhteyttä ammattiosastojen toiminnalle. Salon seuturyhmään kuuluu seuraavat ammattiosastot: Salon metallityöväen ammattiosasto ry 57, Teijon metallityöväen ammattiosasto ry 62, Perniön metallityöväen ammattiosasto ry 180, Kuusjoen Metallityöväen Ammattiosasto ry 184, Salon Seudun Autoalan ammattiosasto ry 211, Halikon Metallityöväen ammattiosasto ry 286, Someron Metallityöväen ammattiosasto ry 315, Salon auto- ja konealan ammattiosasto ry 433 Jäseniä näissä ammattiosastoissa on yhteensä n , joten varmasti tulee olemaan suuria haasteita tavoittaa koko jäsenistöä koulutuksen tai vapaa-ajanohjelman kautta. Jotta pystyisimme vastaamaan teidän tarpeisiin, tarvitsemme siihen laajasti jäsenistön ajatuksia ja ehdotuksia. Nuoret seuturyhmässä Tammikuun minut valittiin hoitamaan seuturyhmän toimikunnan puheenjohtajan tehtävää. Itsekin siinä vaiheessa arvelin, josko minusta siihen on. Olin siinä vaiheessa vasta 25v ja tehtävän minulle luovutti vähintään kaksi kertaa minua vanhempi mies. Mietin, olisinko sittenkin ottanut liian ison palan purtavaksi. Asiaa ei yhtään helpottanut se, että seuraavana maanantaina minun tuli aloittaa 3kk-kurssi Murikkaopistolla. Tässä vaiheessa tiesin jo sen verran, etten pysty kevään aikana minkäänlaisia puheenjohtajan tehtäviä hoitamaan. Toimintaa aloiteltiinkin vasta syksymmällä kesälomien päätyttyä ja nyt toiminta on alkanut lähteä liikkeelle kuin itsestään. Turhaan siis murehdin, onko minusta siihen. Nuoria ei ay-liikkeen toiminnassa ole koskaan liikaa. Jokainen nuori, jolla on vähänkään kiinnostusta yhteisiin asioihin vaikuttamiseen, on tervetullut mukaan oman ammattiosaston ja sitä kautta seuturyhmän toimintaan. Itselläni kipinä lähti 2 vuotta sitten Turussa järjestetyssä nuorten koulutuspäivillä. Siellä kerrottiin juurta jaksaen perusasiat; Mikä on metalliliitto? Miksi maksamme jäsenmaksua? Minkälaisia mahdollisuuksia metalliliitto voi tarjota nuorille? Nyt haluankin esittää haasteen seuturyhmämme ammattiosastoille, että tapahtumiin ja koulutuksiin saataisiin uusia nuoria. Kun liitolta tulee mainoksia vaikkapa alueen nuorten koulutuksista, niin menkää konkreettisesti työpaikalla kertomaan nuorille, että tällaista järjestetään. Miettikää myös voisiko ammattiosasto luoda sellaisia houkuttimia millä nuoret saataisiin liikkeelle. Iloista talvenodotusta kaikille! Ville Karhu Salon seuturyhmän pj. Liitto vai Loimaan kassa? Alla vertailu siitä, millaisia palveluja saa Metallin jäsen ja millaisia taas Yksityisen työttömyyskassan eli Loimaan kassan jäsen. Metallityöväen liiton ja työttömyyskassan jäsen YTK- (Loimaan) kassan jäsen ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyys ei ammattiliiton jäsenyyttä työehtosopimuksen noudattamisen valvonta luottamusmiehen palvelut ja tuki palkkaturva oikeusapupalvelut lomatuki lehtiseteli liiton ja ammattiosaston lomapaikat ilmainen matkustajavakuutus1 vakuutus liiton tilaisuuksiin osallistuville ilmainen kalenteri kotiin postitettuna 24 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti jäsenkortin jäsenetuja alennuksia jäsenen omista vakuutuksista alennuksia lainojen luotonjärjestelykuluista alennuksia matkatoimistoista alennuksia polttoaineista koulutuspalveluja kulttuuriharrastusten ja koulutuksen tuki mahdollisuus työehtojen kehittämiseen työttömiltä ja ei peritä jäsenmaksua jäsenmaksu peritään liiton ja työttömyyskassan palveluja myös aluetoimistoissa luottamusmiesten ja ammattiosastojen tuki ja neuvonta työttömille

6 Viisseiska Sopimuskausi Palkankorotukset Palkankorotuksista sovitaan 0,5 prosentin kustannusvaikutuksen puitteissa yritys- tai työpaikkakohtaisesti. Korotus voidaan sopia myös 0,5 prosentin yleiskorotuksena. Korotukset tulevat voimaan viimeistään Ellei korotuksista päästä paikallisesti sopimukseen, korotetaan palkkoja 0,5 prosentin yleiskorotuksella Jos yrityksen taloudellinen tilanne, tilauskanta tai työllisyys on poikkeuksellisen heikko, on yrityksessä mahdollisuus sopia, ettei korotusta makseta, se maksetaan osittain tai että se siirretään myöhempään ajankohtaan. Asiasta on sovittava kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Vuosien 2010 ja 2011 lokakuun palkantarkistuksista neuvotellaan kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. Neuvottelujen perusteena ovat arviot sopimuksen tavoitteiden toteutumisesta sekä talouden ja työllisyyden näkymistä. Kalleusluokitus Luovutaan vaiheittain 2010 ja Kalleusluokkia jälkeen. Erilliset lisät Iltavuorolisä 107 senttiä Yövuorolisä 196 senttiä Keskeytymätön sekä jatkuva vuorotyö 196 senttiä Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa enintään 53 senttiä Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus vähintään 40 senttiä Työkohtaiset tuntipalkat portainen järjestelmä tvr kl 1 kl portainen järjestelmä tvr kl 1 kl Töiden vaativuusryhmittely Ensimmäisen vaativuusryhmän alaraja on kuusi pistettä ja yhdeksännen alaraja 24 pistettä. Henkilökohtainen palkanosuus Lisättiin soveltamisohje, jonka mukaan liitot suosittavat että ammatinhallinnan ja monitaitoisuuden määrityksessä otetaan myös huomioon työntekijän kyky ja käytettävyys muiden työntekijöiden opastamisessa ja perehdyttämisessä. Henkilökohtaisen palkan osuuden enimmäismäärä nousee 20 prosentista 25 prosenttiin työkohtaisesta Pääkohdat metallin sopimuksesta Teknologiateollisuus palkan osuudesta. Uudistetut määräykset on otettava käyttöön viimeistään Työaika Sopimuskauden aikana selvitetään ns. työaikapankkijärjestelmän toimivuus. Työaikapankista ja sen käyttöönotosta on kirjattu määräykset työehtosopimukseen. Työaikapankista on sovittava kirjallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. On sovittava ainakin keitä sopimus koskee, mistä osatekijöistä pankki muodostuu, säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät, työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, palkkaperuste jolla aikaa/rahaa säästetään ja lainataan, työajan tasoittumisjakson pituus sekä työkyvyttömyyden vaikutus vapaan käyttöön. Työajan tasaamisvapaiden pitämistä koskevia määräyksiä täsmennettiin niin, että vapaiden siirtämisestä voivat sopia työnantaja ja työntekijä. Lisäksi pääluottamusmiehelle annetaan selvitys siirtokäytännöstä. Työajan tasoittumisjakson pituus määritellään enintään vuoden pituiseksi. Yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkisopimuksessa voidaan sopia paikallisesti. Työpaikoilla voidaan kokeiluluontoisesti sopia vuoden 2012 loppuun saakka säännöllisen työajan järjestämisestä ja sen määrän mitoittamisesta. Tällöin voidaan poiketa työehtosopimuksen 13. ja 14. pykälän määräyksistä, mutta kaikissa tapauksissa on noudatettava ehdottomia työaikalain säännöksiä. Näistä kokeiluista on tehtävä pääluottamusmiehen kanssa ns. kehyssopimus kirjallisesti ja sopimus on annettava liitoille tiedoksi ennen käyttöönottoa. Tämän jälkeen työntekijä voi sopia työantajan kanssa kokeilusta. Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella Jos työkohde komennuspaikkakunnalla on yleistä kulkutietä mitaten yli 40 kilometrin päässä tilapäisestä asunnosta, maksetaan sopimuksen mukaisesti matka-ajan korvausta. Ulkopuolisen työvoiman käyttö Asiaa koskeva työehtosopimuksen 29. pykälä on kirjoitettu uusiksi. Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö tilanteisiin, joissa työtä ei voida teettää yrityksen omilla työntekijöillä. Vuokratyöntekijöitä ei tule käyttää töissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve. Vuokratyövoiman käytön periaatteista voidaan sopia kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti toisin. Samalla varaudutaan EU:n vuokratyödirektiivin voimaantuloon. Direktiivin lähtökohtana on yhdenvertaisen kohtelun periaate. Vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava vähintään samanlaiset kuin, jos yritys olisi palkannut hänet suoraan tehtävään. Liitot asettavat työryhmän selvittämään, aiheuttaako direktiivi muutoksia sopimukseen. Liitot ovat tuottaneet yhteisen vuokratyöoppaan. Paikallinen sopiminen Vuoden 2007 sopimuksessa sovitun toimeksiannon mukaisesti (Lupa-projekti) on työryhmän esityksestä täsmennetty sopimuksen 31. pykälää. Liitot antavat pyydettäessä ohjausta ja neuvontaa erimielisyyden ratkaisemiseksi työpaikalla. Erimielisyyden siirto liittojen ratkaistavaksi on viimeinen keino. Paikallisen neuvottelun kulun määräyksiä on täsmennetty. Erimielisyysmuistiolomake on uusittu niin, että neuvotteluvaiheet kirjataan entistä tarkemmin. Ennen erimielisyysmuistion lähettämistä voidaan käydä jatkoneuvottelu paikallisesti. Liitoilta voidaan pyytää sovintoesitystä tai sitovaa ratkaisua. Liittojen antama sitova ratkaisu olisi lopullinen. Työehtosopimukseen lisätään liite asioista, joista voidaan sopia paikallisesti. Liitteestä käy myös ilmi se, tehdäänkö sopimus työsopimuksen vai työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin. Luottamusmiessopimus Luottamusmiessopimus on uusittu rakenteellisesti ja pyritty kokoamaan yhteen lukuun samaa aihetta koskevat määräykset. Luottamusmiesjärjestelmän tehtäviin on lisätty olla väylä yrityksen toimintojen, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja tuottavuuden parantamiselle. Luottamusmies voi edustaa henkilöstöä myös erilaisissa kehityshankkeissa. Luottamusmiehen kelpoisuusehtoihin on ohjeellisina lisätty henkilön valmiudet tehtävän edellyttämään koulutukseen ja kehittymiseen, tehtävän vastuulliseen ja pitkäjänteiseen hoitamiseen sekä vuorovaikutustaidot ja päätöksentekokyky. Luottamusmies voidaan valita myös tiettyä pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä sovittua tehtävää varten. Luottamusmiehen ja hänen vastaneuvottelijansa tulee käydä kahden kuukauden kuluttua kauden alkamisesta sekä sitten vuosittain keskustelu, jossa käsitellään työpaikan neuvottelujärjestelmän tavoitteita ja toimivuutta. Samalla suunnitellaan tehtävään liittyvän koulutuksen tarve, aikataulu ja tavoitteet. Luottamusmiehelle tulee antaa kaikki tarvittavat tiedot työntekijän palkasta tai lakien ja sopimusten soveltamista koskevissa erimielisyyksissä. Kehittämishankkeissa luottamusmiehelle on annettava tiedot hankkeen tavoitteista, toteuttamisesta ja yritystoiminnan ehdoista. Tiedot on annettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työnantajan erikseen osoittamat liike- tai ammattisalaisuudet tulee pitää salassa. Luottamusmiehelle järjestetään säännöllistä tai tehtävien hoidon vaatima määrä tilapäistä vapautusta työstä. Vapaa määrästä voidaan sopia paikallisesti. Jos muuta ei sovita, vapaa määräytyy sopimuksen mukaan. Ansionmenetyksen korvausta nostetaan Varapääluottamusmiehen työsuhdeturva kohenee. Taloudellisista tai tuotannollista syistä tapahtuvissa irtisanomisissa ja lomautuksissa katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuvan luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi muuta perustetta osoittaa. TYÖRYHMÄT Palkkarakenteen ylläpito, Työaika, Kehittämistyöryhmä, Välimiesmenettelyä selvittävä työryhmä, Vuokratyövoiman käyttö, Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen, Työehtosopimuksen rakenne ja ulkoasu, Työpaikkakohtaiset kokeilut TASA-ARVO Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasaarvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti.

7 Viisseiska Murikka-opisto - metalliväen kotoinen paratiisi Murikka tunnetaan hyvästä keittiöstään. Aamulla on mukava kömpiä omasta majoitushuoneesta valmiiseen aamupalapöytään. Lounaat ja päivälliset maistuvat, kun ammattitaitoinen ravintolahenkilökunta on pannut parastaan. Murikka jouluvalaistuksessa. Opistorakennus valmistui vuonna 1977, mutta on yhä kaunis katsella. Näsijärvi on nyt synkän kaunis, kun syystuuli möyrii Koljonselällä. Pian se rauhoittuu jääpeitteen alle, ja lukuisat hiihtoladut raidoittavat sen pintaa. Murikka on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Laavupaikan jylhänkaunis kallioranta on kurssilaisille mieluinen ulkoilukohde kesät, talvet. Uima- ja urheiluhallilla sekä kuntosalilla on mukava kuntoilla silloinkin, kun ulkona sataa lunta ja räntää ja syystuuli yrittää puhaltaa sielun ulos ihmisestä. Oppiminen Murikassa on toiminnallista ja yhteisöllistä. Murikassa ymmärretään, että kun oppimiseen liittyy ilo, muuta motivaatiota ei tarvita. Siis ilon kautta! Metallityöväen Murikka-opisto on monelle Metallin jäsenelle tuttu paikka, mutta vielä on paljon niitäkin, jotka eivät ole tutustuneet liiton omaan opinahjoon. Tutustuminen kuitenkin kannattaa, sillä viikko Murikassa on monella tapaa voimaannuttava kokemus. Opetus on suunniteltu niin, että kaikkien on mahdollisuus paitsi oppia myös kokea oppimisen iloa. Koulumaisuus on kaukana varsinkin niiltä kursseilta, jotka on suunnattu kaikille jäsenille. Murikassa voi edunvalvontaaineiden lisäksi opiskella monenlaisia työelämävalmiuksia: tietotekniikan alkeita, puheviestintää, kirjoittamista, työyhteisön ihmissuhdetaitoja. Näillä kursseilla opitaan tekemisen kautta. Iloinen oppiminen on sinällään voimaannuttava kokemus, ja lisää elämyksellisyyttä tuo itse opisto ympäristöineen, hyvine ruokineen, opiskelijatovereineen, harrastusmahdollisuuksineen. Murikassa on havaittu, että erityisesti tänä vuonna opiskelijat ovat olleetkin entistä enemmän hengähdystauon tarpeessa. Jatkuvat YT-neuvottelut, lomautukset, irtisanomiset ovat kiristäneet työyhteisöjä, syöneet voimavaroja niin yksilöiltä kuin kokonaisilta yhteisöiltä. Moni on löytänyt Murikan kursseilta tilaisuuden hengähtää hetki, unohtaa murheet ja keskittyä omaan oppimiseen ja hyvinvointiin. Kannattaa kokeilla! Katso lisää Murikasta ja Murikan koulutustarjonnasta osoitteesta

8 Viisseiska Metalli 57 vaikuttaa Metalli 57 on ammattiosasto, jolle tärkein asia on ajaa jäsentensä etuja. Edunvalvonta pelkästään työlainsäädännön ja työehtosopimusten määräysten valvontaa. Se on myös aktiivista vaikuttamista yhteiskunnan ja Metalliliiton päätöksentekoon asioissa, jotka vaikuttavat jäsentemme jokapäiväiseen elämään. Alla osaston viimeisimmät kirjeet; ensimmäinen Salon kaupungille ja toinen Metallityöväen liitolle. Viimeisenä osaston lehdistötiedote elokuulta Salon kaupunginhallitus Tehdaskatu 1, SALO Salon kaupungin alueelta on lopetettu lukuisia yrityksiä niin metallialalta kuin teollisuuden muiltakin aloilta. Lopetettujen listalta löytyy mm. Sokeritehdas, Nypro, Arctic Machine, Printec, Elcotec, Hansaprint, Loglift, Aspocomp. Entinen Benefon on kutistunut lähes olemattomiin. Nämä kaikki ovat olleet lähimenneisyydessä vaikuttamassa paikkakunnan työpaikka varantoon negatiivisesti. Lisänä tähän ovat olleet myös jotkut pienemmät lakkautetut yritykset. Salon metallityöväen ammattiosaston mielestä Salon työpaikkarakenne on liikaa suuntautumassa yksistään palvelujen tarjoajiin. Alueelle on rakennettu isoja kauppakeskuksia ja yksityisiä vanhusten huoltoon keskittyviä laitoksia. Näitä on suunnitteilla lisää. Toki nämäkin työllistävät, mutta eivät välttämättä tuota yhteisölle elinvoimaa. Ei toinen toisilleen paitaa pesemällä synny paljon yhteistä hyvää, jos tällainen ilmaisu sallitaan. Ammattiosasto haluaa tietää mitä Salon kaupungin hallinto on seudun työpaikkaomavaraisuuden turvaamiseksi tehnyt tai tulee tekemään tulevaisuutta silmällä pitäen. Salossa Lasse Helskyaho, puheenjohtaja Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. Metallityöväenliitto Liittotoimikunta Salon metallityöväen ammattiosasto ry 57 haluaa tuoda kantanaan julki seuraavaa: syksyisissä työehtosopimusneuvotteluissa tulee tehdä selväksi ns. vastapuolelle, että Metalliliitto ei tule hyväksymään minkäänlaisia miinusesityksiä eikä tekstikysymysten huononnuksia. Ammattiosaston mielestä TES-ratkaisun tulee olla vähintään reaaliansion ja ostovoiman turvaava. Erikseen haluamme huomauttaa, ettei Metalliliiton tarvitse välttämättä olla aina ns. päänavaaja. Salossa Lasse Helskyaho, puheenjohtaja Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. Lehdistötiedote Salon metallityöväen ammattiosasto on huolestuneena seurannut maamme nykyisen hallituksen toimintaa. Osaston mielestä ei voi olla oikeata talouspolitiikkaa se, kun annetaan verohelpotuksia, nekin vain hyvätuloisille ja samaan aikaan otetaan kuitenkin lainaa valtiontalouden pyörittämiseksi. Rahaa ei kuitenkaan riitä kuntatalouksien pönkittämiseksi. Kunnat joutuvat tinkimään palvelujen tasosta. Hallituksen toivotalkoot johtavat yhteiskunnan kansankerrostumista muodostuvan kolmion kapenemiseen yläpäästään ja alaosa levenee. Kolmion hyväosaisten muodostama kärki kapenee ja terävöityy samalla, kun yhteiskunnan rattailta tippuu jäseniä vähäosaisempien kerroksiin. Kolmion kanta levenee. Työtä vailla olevien joukko alkaa olla kaikkien aikojen suurin. Nuoriso työttömyys kasvaa kovalla vauhdilla, ollen jo nyt hälyttävissä lukemissa. Hallitukselta ei kuitenkaan heru työllistävään elvytykseen lähellekään tarvittavia rahamääriä. Toisena huolenaiheena esiin nousi viimeaikoina julkisuudessa ollut vaalirahoitus ja siihen liittyvä salailu. Huolestuneena todettiin, että voiko enää luottaa Suomen poliittiseen järjestelmään. Nyt jo näyttää siltä, että maatamme johtaa ostettu hallitus. Koko poliittinen järjestelmä kärsii. Löytyykö enää jatkossa varteenotettavia ehdokkaita eri vaaleihin, vai jättävätkö rehelliset ihmiset ne tehtävät niille, jotka ovat lahjottavissa. Salon metallityöväen ammattiosasto Metallityöväen Työttömyyskassa ei tue puolueita eikä vaaleja! Julkisuudessa käytävään vaalirahakeskusteluun on vedetty mukaan myös ay-liike ja tätä kautta liittojen työttömyyskassat. Eri tiedotusvälineissä on yhdistetty työttömyyskassojen maksamien työttömyysetuuksien viivästyminen ja vaalitukirahat. On väitetty, että työttömäksi joutuneet työttömyyskassan jäsenet ovat kohtuuttomasti joutuneet kärsimään odottaessaan korvauksiaan, kun kassan rahat ovat menneet vaalien tukemiseen. Kaikki tämäntapaiset väitteet ovat täysin perättömiä. Työttömyyskassa toimii ehdottomasti sääntöjensä mukaisesti. Näissä säännöissä ei mainita vaalien tai puolueiden tukemista mahdollisena kassan toimintamuotona. Metallityöväen Työttömyyskassa antanut euroakaan tukea vaaleihin tai puolueiden toimintaan. Työttömyysetuuksien maksatuksen viivästyminen on johtunut työttömyyden räjähdysmäisestä kasvusta sekä työttömyysturvalain monimutkaisista määräyksistä. Kassa joutuu myös hankkimaan hakemuksiin paljon lisäselvityksiä. Hakemuksissa on itsessään paljon puutteita ja työnantajien antamissa palkkatodistuksissa on usein epäselvyyksiä. Työttömyyskassa on, päästäkseen säälliseen aikatauluun maksatuksessaan, palkannut lisää työntekijöitä tänä vuonna viisikymmentä. Kassa on myös hankkinut lisää työtiloja sekä tietysti laitteita, joilla työtä tehdään. Nämä toimet ovat lyhentäneet hakemusten käsittelyaikoja yli kolmesta kuukaudesta alle kahteen kuukauteen uusien alkavien päivärahahakemusten kohdalta. Metallityöväen liitto on osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan lainsäädäntöön siten, että päivärahojen maksatus helpottuisi myös sitä kautta. Esim. ns. soviteltuun päivärahakäytäntöön on tulossa muutoksia. Lasse Helskyaho Metallityöväen Työttömyyskassan hallituksen jäsen Miksi päivärahapäätös viipyy Hakemuksesta maksatukseen monta vaihetta Metallin työttömyyskassa on jo pitkään ollut ruuhkautunut. Irtisanomiset ja lomautukset lisääntyivät paljon nopeampaa vauhtia kuin mitä kassa ehti palkata ja kouluttaa uusia päivärahakäsittelijöitä. Pahimmillaan on käsittelyaika uuden hakemuksen saavuttua kassaan ollut jopa kolme ja puoli kuukautta. Nyt näyttäisivät jonot vähän lyhyemmiltä. Ennen kuin päivärahahakemuksen perusteella päästään maksamaan päivärahaa, on tehtävä jopa 20 työvaihetta; ja näin siinä tapauksessa, että hakemus on oikein täytetty ja kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana. Tiivistetysti hakemuksen kulku on seuraavanlainen sitten, kun ensimmäinen päivärahahakemus on saapunut työttömyyskassaan. 1. Tarkistetaan, että hakemus on täytetty oikein eikä siinä ole puutteita. 2. Tarkistetaan, että jäsenyys on kunnossa. Tarvittaessa lähetetään jäsenmaksulasku tai selvityspyyntö jäsenmaksukatkoista. 3. Pyydetään edellisestä työttömyyskassasta kirjallisesti jäsenyysja etuuksien maksutiedot, jos jäsen on siirtynyt jälkeen Metalliin toisesta työttömyyskassasta. 4. Tallennetaan päivittäin maksatusjärjestelmään TE-toimistoilta tulleet lausunnot ja työnantajien yhteislistojen lomautusajat sekä Kelalta tulleet sosiaalietuustiedot. 5. Tarkistetaan työttömyysajat TE-toimiston lausunnosta tai työnantajan toimittamasta yhteislistasta. Tarvittaessa pyydetään TEtoimistolta lisälausunto esimerkiksi yrittäjyydestä tai opiskelusta. Tarkastetaan puutteelliset yhteislistatiedot työnantajalta. 6. Tarkastetaan voidaanko ennakkomaksu maksaa, jos jäsen on toimittanut pyyntölomakkeen. Lasketaan ja maksetaan ennakkomaksu tai annetaan siitä hylkäävä päätös. 7. Lasketaan työssäoloehto palkkatodistuksista. Pyydetään työnantajalta lisää palkkatietoja, jos palkkatodistuksessa riittävästi työssäoloehdon täyttävää aikaa. 8. Päivärahan määrän laskemista varten tehdään palkkatodistuksista palkanmäärittely. Tarvittaessa tehdään palkkatietoihin indeksitarkistus. 9. Tehdään lomakorvauksen jaksotus viimeisimmästä palkkatodistuksesta. 10. Selvitetään vähennettävät sosiaalietuudet mm. Kelan tiedoista ja etuuspäätöksistä ja lasketaan vähennetyn päivärahan määrä. 11. Selvitetään mahdolliset työttömyysaikaiset tulot mm. palkkatodistuksista ja lasketaan sovitellun päivärahan määrä. 12. Selvitetään oikeus lapsikorotukseen väestötietojärjestelmän kautta. 13. Selvitetään oikeus korotettuun ansio-osaan eli lasketaan 20 vuoden työhistoria Eläketurvakeskuksen rekisterin avulla. 14. Tarkastetaan oikeus työllistämisohjelmalisään TE-toimiston antamasta lausunnosta (TE-toimisto selvittää palkka- ja työtodistuksista oikeuden työllistämisohjelmalisään ja toimittaa asiasta kassalle lausunnon). 15. Lasketaan omavastuuaika. 16. Tallennetaan kaikki tiedot maksatusjärjestelmään. 17. Annetaan päätökset mm. päivärahan suuruudesta, lomakorvauksen jaksotusajasta ja omavastuu- ja karenssiajoista. 18. Maksetaan päiväraha jäsenelle. 19. Lasketaan jäsenelle maksettavasta päivärahasta vähennettävät osuudet ja maksetaan ne perintätileille (mm. ulosotto, lapsikorotus, toimeentulotuki ja päivärahan ennakkomaksu). Annetaan päätökset Kelaan ja sosiaalitoimistoon. 20. Lähetetään tarvittaessa mm. eläketodistus jäsenelle tai ennakkoilmoitus Kelalle ja Eläketurvakeskukselle. Nämä kohdat käydään läpi selvistä ja oikein täytetyistä hakemuksista. Melkoinen joukko hakemuksista on kuitenkin puutteellisia tai väärin täytettyjä. Kohtiin 1 13 joudutaan siksi usein pyytämään lisäselvityksiä mm. työnantajilta, TE-toimistoilta ja Kelalta. Se viivyttää hakemuksen käsittelyä. Täytä siis hakemus huolellisesti ja tarkista, että sen mukana lähtevät kaikki tarvittavat liitteet.

9 Viisseiska Olipa mukava ja rentouttava retkeilypäivä kuulin sanottavan paluumatkalla linja-autossa Säkylästä Saloon. Niin se oli minunkin mielestä. Päivä oli onnistunut kaikessa suhteessa. Päivä alkoi perille päästyämme vierailulla Porin Prikaatissa Huovinrinteellä, jossa oli esitys auditoriossa Prikaatin historiikkia. Lounaalla kävimme Prikaatin Muonituskeskuksessa. Nautimme maukkaasta lihakeitosta ja jälkiruokana olleesta mansikkakiisselistä. Tapahtuma pidettiin pääosin Säkylän Urheilukeskuksessa, jonne oli rakennettu esiintymislava. Ne esiintyjät vasta hyviä olivatkin. Juontajana toimi Lola Wallinkoski. Orkesterina oli nuori rockibändi Tuska Ruusu Estraadille tuli myös 50-henkinen Säkylän Puhallinorkesteri hienoine soittokappaleineen. Lisäksi Säkylän naisvoimistelijat esiintyi erinlaisine tanssiryhmineen taitavine tanssi-osuuksineen. Lapsille oli Metallin retkeilypäivä Säkylässä pieni sirkusteltta klouvneineen, kasvomaalausta ja pomppulinna. Aurinkoisessa ja lämpimässä ulkoilmassa oli mahdollisuus ostaa grillimakkaraa, limsaa, kahvia ja karkkia. Ulkona sai myös osallistua tikanheitto-, renkaanheitto- ja tarkkuuspallon- heittokilpailuihin. Kolmelle parhaalle joka sarjasta jaettiin palkinnot. Juhlapuheen piti Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Puheessaan hän mainitsi mm. syitä TEAM-projektin kariutumiseen ylimääräisessä liittokokouksessa Tampereella. Nyt on mentävä eteenpäin ja kehitettävä seuturyhmien ja Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alueen toimintaa. Hän toivoi, että entistä tarmokkaammin tehtäisiin töitä Metalliliiton tulevaisuuden hyväksi. Muuten oli ihan hyvä, mutta odotin ao. 57:n jäsenistöltä suurempaa osallistumishalukkuutta näin hyvin järjestettyyn retkeilypäivään. Varapuh.johtaja Esa Hynynen, Metalli 57 Kummilapsi Ammattiosastomme kummilapsi, hondurasilainen Carmen-Antonio, muutti viime vuonna pois kotiseudultaan, joten hän ei enää Planin sääntöjen mukaan voinut olla kummiohjelmassa mukana. Saimme tilalle uuden kummipojan, joka on Essonani Konga, Togosta. Essonani on nyt 8 vuotias. Planin tietojen mukaan hän voi hyvin, samoin kuin hänen Essonani Konga vanhempansa ja kaksi nuorempaa veljeänsä. Essonani on nyt päässyt aloittamaan koulunkäynnin. Kuukausittain maksamallamme rahalla Plan tukee Essonanin kotikylää ja aluetta. Alueella on koulutettu terveystyöntekijöitä, lisätty hygieniatietoa kouluissa ja perustettu sekä korjattu kouluja. Yksi projekteista on ollut vessojen, altaiden ja porakaivojen teko alueelle. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, koska lapset eivät enää sairastu ripuliin ja saa matoja. Olemme lähettäneet Essonanille kirjeitä, joissa olemme kertoneet Suomesta, Salosta ja ammattiosastostamme. Kirjeiden mukana olemme lähettäneet hänelle kuvia ja postikortteja suomalaisista lapsista ja maisemista sekä tarrakuvia ja vihkoja. Essonani Konga Juuri saamamme tiedon mukaan, emme voi enää ensi vuonna lähettää kummilapselle kirjeiden lisäksi kuvia ja tavaroita. Planin toiminta on laajentunut niin paljon, etteivät he saa paketteja enää toimitettua perille. Ongelmana on ollut myös se, etteivät kaikki kummit ole lähettäneet edes kirjeitä, saati sitten pieniä paketteja; niinpä lapset ovat olleet eriarvoisessa asemassa. Essonani lähetti meille kirjeen, jossa hän kiitti saamistaan kirjeistä ja toivoo yhteistyön jatkuvan vielä pitkään. Kirjeen mukana oli Essonanin lyijykynäpiirros, joka tekstin mukaan esitti kassia. Metalli 57 jatkaa yhteydenpitoa Essonanin kanssa ja toivoo olojen hänen kotiseudullaan paranevan entisestään. Olemme ylpeitä kummilapsestamme.

10 10 Viisseiska 57 Spesiaali Päivänä muutamana poikkesi Metalli 57:n toimistolle osastomme jäsen Jorma Kilkki. Jorma on ollut viimeiset 8 vuotta Leinovalun malliosastolla töissä. Vaikka valimon puolella on hiljaisempaa, ei mallipuolella Jorman muistin mukaan ole koskaan ollut näin paljon töitä kuin nyt. Suomen mestari Jorman tunnetaan aktiivisena urheilijana mutta siinä jutellessa selvisi, että meillä oli kunnia jutella vallan kaksinkertaisen Suomen mestarin kanssa. Hän oli kesäkuussa 2009 mukana sekä 4 x 100 m että ruotsalaisviestin voittajajoukkueissa veteraanien suomenmestaruuskisoissa. Nyt muistutti kuulija kysymysmerkkiä: mikä ruotsalaisviesti? Nimityksen alkuperää ei Jorma tuntenut mutta ruotsalaisviestissä ensimmäinen juoksija juoksee 100 metriä, toinen 200 metriä, kolmas 300metriä ja ankkuri 400 metriä. Jorma juoksi sarjansa voittajajoukkueen ensimmäisen osuuden. Ruotsalaisviesti Jorma liikkuu kuuluu veteraanikisojen vakiolajeihin. Jorma kilpaili heinäkuussa Jyväskylässä myös yksilölajeissa. Hän oli ikäluokassaan 100 metrin kisassa seitsemäs ja 200 metrin kilpailussa peräti neljäs. Nuorimmat veteraanit voivat olla 35 vuotiaita. Kaikki eivät kilpaile samassa sarjassa vaan sarja vaihtuu aina viiden vuoden välein. Se lienee oikeudenmukaista, sillä 35-vuotias ja 80 -vuotias eivät varmaan voi lähteä samalta viivalta vaikka kuinka hyvin olisivat kunnostaan huolehtineet. Jorman mukaan vanhimmatkin veteraanit ovat kyllä uskomattomassa kunnossa. Vaimo yllytti Mestarin mitaleita Kun Jormalta kysyy milloin hän innostui urheilusta, saa vastaukseksi, että kyllä hän nuorena on kavereiden kanssa urheillut paljonkin. Pohjan kunnassa oli nuoruuden harjoittelukumppanina mm. taannoinen kuulantyönnön mestari Reijo Ståhlberg. Sittemmin aktiivinen harrastaminen hiipui, kunnes hän viisi vuotta sitten pääsi kuntoutukseen työpaikan kautta. Siitä liikkumisen kipinä syttyi uudelleen. Vaimo löysi lehdestä Varsinais-Suomen veteraaniurheilijoiden ilmoituksen ja kehotti lähtemään mukaan. Jorma lähti ja sillä tiellä ollaan edelleen. Palkintokaappia ei kuitenkaan ole hankittu vaan Jorma säilyttää mitalejaan laatikossa, autotallissa. Yksin lenkille Kilpailuissa Jorma juoksee pikamatkoja mutta harjoituslenkit ovat pitkiä. Tosin kuulemma viimeaikoina on pitänyt tyytyä lyhempiin, n. 8 kilometrin pyrähdyksiin, kun lonkka on vähän vihoitellut. Jorma Kilkki Meikäläinen jää vain miettimään, että millaisia ne pitkät lenkit sitten ovat? Tietenkin 100 metrin ja 200 metrin kilpailuja varten täytyy harjoitella ottamalla välillä lyhyitä ja tiukkoja vetoja. Nyt jo kroppa vaatii liikkumaan, sanoo Jorma. Jos ei pääse lenkille on huono olla. Vaimon kanssa liikkuminen käy kyllä sunnuntain ajanvietteenä mutta vauhti ei riitä. Jorma liikkuu ja harjoittelee siksi yleensä yksin. Kun Jormalta kysyy muista harrastuksista, kertoo hän pelailevansa myös lentopalloa, joten hänellä liikunta on todella verissä. Jorma suosittelee kaikille muillekin liikkumista. Kun ensin käy läpi kunnon rääkin ja sitten menee saunaan tai suihkuun, on hyvänolon tunne palkintona odottamassa. Kun sitä muutaman vuoden säännöllisesti tekee, ei kuulemma enää voi olla tekemättä. Tässä mietinnän aihetta meille sohvaperunoille. Outi Aaltonen Metalli 57:n EHDOKKAIDEN- ASETTELU- KOKOUS ammattiosaston toimistolla Helsingintie 16, Salo sunnuntaina kello Asioina mm: Vahvistetaan ammattiosaston toimikuntaan valittavien varsinaisten jäsenten ja varajäsenten lukumäärä Asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa suoritettaviin vaaleihin vuodelle 2010 Muut mahdolliset asiat Osallistu vaikuta! Tervetuloa! toimikunta Metalli 57:n SYYSKOKOUS ammattiosaston toimistolla Helsingintie 16, Salo sunnuntaina kello Kokouksessa puhuu kansanedustaja Katja Taimela Käsiteltävät asiat: Sääntömääräiset asiat mm: - Toimintasuunnitelma vuodelle Talousarvio vuodelle Ammattiosaston puheenjohtajan valinta - Ammattiosaston toimikunnan jäsenten valinta - Valitaan ammattiosaston edustajat Metallityöväen liiton aluekokoukseen, seuturyhmän, SAK:n paikallisjärjestön ja muiden yhteistyöjärjestöjen kokouksiin - Muut syyskokoukselle esitetyt asiat T E R V E T U L O A! toimikunta Käytetyt uutiset Iski taantuma vähin erin talous lähti käymään takaperin. Vaipui maailma globaaliin lamaan toivo työstä tulevaan hamaan. Yksi yhtiö päättää lomauttaa toisen on pakko sopeuttaa. Yhä useampi on työtä vailla leipäjono kasvaa vyöryn lailla. Tätä uutiset toistaa joka päivä kasvaa työttömän huolen häivä. Uutiset ovat kuin käytettyjä moneen kertaan näytettyjä. LH

11 Viisseiska 11 Lehmijärven Rantapirtillä vilkasta Metalli 57 on perinteisesti tarjonnut kesäisin jäsenille ja heidän perheilleen mahdollisuuden käydä tiistai-iltaisin uimassa ja saunomassa Lehmijärven Rantapirtillä. Tänä vuonna vieraskirjaamme ilmestyi yhteensä 485 nimeä. Toki moni kävi useampanakin tiistaina, joten kävijöitä ei ollut sentään niin useita. Monivuotinen saunamajurimme Pentti Jermo totesi kuitenkin tyytyväisenä, että joka tiistai näki uusiakin kasvoja. Erityisen tyytyväinen hän on siihen, että vanhemmat opettavat saunomisen jalon taidon lapsilleen. Nuorin saunoja oli kuulemma vasta 5 päivän ikäinen no totuuden nimissä pitänee sanoa, että hän taisi jättää löylyn väliin. Saunamajuri Pentti ja vaimonsa Pirkko kiittävät mukavia Rantapirtillä kävijöitä ja toivottavat kaikki jäsenet ensi kesänä tervetulleiksi paikalle. Jäsenten yleinen saunailta Tavallisina saunailtoina oli tarjolla lämmin sauna ja järvi; muu ohjelma oli jäsenistä itsestään kiinni. Enemmän tarjontaa oli 25.8, jolloin vietettiin jäsenten yleinen saunailta. Sinne oli bussikuljetus Salon torilta. Illan ohjelma oli perinteistä tikan ja renkaan heittoa sekä arvontaa. Ammattiosasto tarjosi kävijöille kahvitusta, grillimakkaraa, virvokkeita ja totta kai sauna oli lämmin koko illan. Aurinkoinen ja lämmin ilta sai jäsenet ja heidän perheensä liikkeelle. Kävijöitä oli yli 120 ja siihen kun lisätään isännät eli osaston toimikunnan jäsenet, olaan ihan kunnioitettavissa lukemissa. Ilmeet olivat iloisia ja iso osa jäsenistä osallistui myös leikkimielisiin kilpailuihin. Tyttöjen renkaanheiton voitti Minna Helminen ja pojista eniten renkaita sai kepin ympärille Kaapo Kallio. Aikuiset kilpailivat tikanheitossa. Miesten kisan voitti Alpo Tahvanainen ja naisista tauluun osui parhaiten Ninni Himberg. Kaikkien vieraiden kesken arvottiin 20 Pentti Jermo, saunamajuri euron lahjakortti ja onnekkain oli tänä vuonna Juha Kallio. Hienot, käsinkudotut villasukat sai mukaansa R. Fresenius. Ensi kesänä jatketaan taas perinteitä ja toivottavasti lyödään aikaisempien vuosien ennätykset. Metalli 57:n toimikunta toivottaa kaikki jäsenet perheineen tervetulleiksi. Taas koitti se elokuun torstai, jolloin Metalli 57 isännöi Salon iltatorilla. Osaston uusi teltta ja toimikunnan vanhat punapaidat Iltatoritunnelmissa olivat paikallaan näkyvästi esillä ja ilmapallot antoivat omaa lisäväriään iltaan. Mitä parhain sää sai ihmiset liikkeelle ja mukaan kesän toiseksi viimeiselle iltatorille. Suuri syy väenpaljouteen taisi myös olla illan esiintyjällä Markku Arolla Diesel- yhtyeensä kanssa, sillä lavan ja teltan edusta tuntui täyttyvän ihan tungokseen asti heti iltaohjelman alkaessa. Ja täytyy sanoa, että komeastihan se Markku suoriutuikin, niin vanhoja nostalgisia kuin vähän uudempiakin kappaleita tulkitessaan. Olisikohan ajan saatossa jopa miehistynyt niin itse mies kuin äänikin. (Voi niitä kadonneen nuoruuden suvimuistoja kun porukalla tanssilavoille matkattiin.!) Yleisö tuntui viihtyvän toritunnelmissa ikään katsomatta ja illan lopuksi suoritetussa arvonnassa onnettarien suosikkeina olivat tänä vuonna (voittojärjestyksessä) Anja Salminen, Tuula Apaja, Marita Kari ja Pentti Tiitonen. Kiitokset onnistuneesta illasta kuuluvat taas kerran kaikille paikalla olleille, niin järjestäjille kuin iltatorin aina ihanalle yleisölle. Toivottavasti nähdään taas ensi kesänä, iltatoritunnelmissa..! Syysterveisin, Tuija

12 12 Viisseiska Eläke ja Metallin jäsenyys Jos jäät vanhuus-, työkyvyttömyystai työttömyyseläkkeelle, toimita aina eläkepäätös ammattiosastoosi tai suoraan Liiton jäsenrekisteriin. Näin jäsenyytesi pysyy kunnossa. Samalla tulee tarkistetuksi onko sinulla mahdollisuus vapaajäsenyyteen. Kaikelaissi kapinei ja vehkei, turhi ja tarpeettomi Ussen kuule puhuttava et ihmisil o kaikelaist turha tavara huushollisas. On semmosi oikke valittu vuoren turhakkeikski. Mää muistan ku kerra valitti turhaks vehkeks semmone pölyimurin tapane kapistus mil pesti akkunoi. Sillo sanotti, et semmonen kuulu joka huushollin perus varusteissi. Muute ei tul akkunoitten pesemisest yhtikä mittä ja akkuna likastuva ain vaa enemmä, simmot et ei niist nää koht enä läpi. Yks vuas valitti turhimmaks vehkeks veten keitin. See ol semmone kannumuotone astia. Siihen pantti vet ja töpsel seinä ja virta pääl. Hetken pääst ol kuuma vet tee juantti varte. Sillon taas sanotti, ettei ilma simmost tul kertakaikkia toime. Simmone täytty ankeleikist olla joka taloures. Jos sää ruppe aamul itteles tee vet keittämä vanhal konstil, sää et kerk koska ajois työmaalles. Jos sul ei olis veten keitint, nii sun tarttisis ruveta lotrama vet johonki emalipannu ja se sit laitta hellal ja vartto ku se ruppe kiehuma, ei tul mittä. Kerra joku raati määräs et munan keitin o ihan turha vehe, kyl nee muutama muna ku vuore aika itteles keittä, kerkki kattilassaki kypsentämä. Tätä miält ol raati. Yks oikke huippu turhake ol leivänteko kone. Siihen kaaretti jauho ja kaik muukki ainekse, tietyst tarkast mitattuna ja panttin kans kii ja painetti virtanappulast. Sit vaa orottama et kosk sitä tuaret leippä sit saa. Jollan ol niinki kauhia kiiru elämässäs, ettei kerinny päiväs aikka leippätäs tekemä, vaa asettel sen kone napit semmosse asento et se tek tyäs öisse aikka. Sillonku ihmise ruukava nukku. No aamul ol tietenki sit tuaret ja varmast lämmystäki leippä valmiina syötäväks aamukahven kans. Kyl varmast löytyis vieläki tämmössi erelkuvatulaissi tarpeettomi kapistuksi enemmänki, ku oikke hunterais ja muistelis. Huusholleist löyryis vaik mitä. Nykyä vaa nää vehke o unhottunu käyttämättömänä johonki piironki laatikko tai komero hyllyn perukoil. Joku on pannu näit vehkeitäs myynti kirpputoreil ja jokku o menny kaupaksiki. Joku o ostanu vaik leipäkonen kirpparilt ku o ollu nii nuuk ettei ol raskinu uutena semmost osta, vaik o kauhiast miel tehny. Sit ku sitä o kerran pari kokeiltu ja torettu turhaks, se o löytäny paikkas komerohyllylt vaik see uutena ostetu veten keittime vierest. Yks turha vehe on viel pakko mainita. See on telkkar. Semmone o melke joka huushollis. Nykyä ne o semmossi taulutelkkarei, niit o mone eri kokost. Tuumis löytty al kahrest kymmenest ain yli viittenkymmene tuuma ast. Tuuma mitata viinosi yli kuvaruuru kulmast kulma. Semmone viiskymment tuumane jo peittä melken koko seinä. Nii semmose telkkari voi laitta vaihtoehtosest joko seinäl tai jonkun piironkin pääl. Jolla voi olla semmone kuulemma katossaki. Saa katto makkavalttas. Tunttu vaa nii kummalliselt et minkä ihmen tähre tämmössi toosi o oikke ostettu, ku ei niit kuitenka kukkan kato. Joskus ku kyssy jolta et kattosik sää sitä tai tätä ohjelma, nii ain saa tämmössi vastauksi: Emmää kattonu telkkari ollenka tai et ol see siin auk, mut emmää sitä kattonu tai taisin mää pienen pätkä jotta ohjelma katto. Emmää kerkiny kattoma. Mee oltti reisus. Emmää kattonu ku uutise. Ei telkkari sit olis uutistenka tähre tarvinnu osta, niit kuule kyl ratiostaki. Ihan turha kapistus koko telkkar, ei muut ku komero nurkka vaa jemma. Siit moottortiest viel mist viimekerral ol juttu, siit samast mitä ei meinattu saara millän toimima. Sitä pitki mennä Turust Helsinki ast. Siel o simmone liikennemerk mikä o iha tommose uuni näköne. See ilmotta kuulemma et koht o tunneli eres. Jonku matkan pääst ilmotetta kyltil, et kuin pitk se tunneli o. Iha hyvä tietyst, et autoilija tiettä mihi hää aja. Mutku sää tule tunnelist ulos näes sää samalaise uunin kuva, mut nyt sen pääl o veretty vinosi viiva. See tarkotta et tunnel loppus. No ei kai sitä sit muute varma huomaiska, vai kui o. Seuraavan kertta sano Kolinakero Lauri Naisjaosto Naisjaosto kutsuu toimimaan Naisjaosto Merjan mökin maisemissa. Metalli 57 naisjaoston Ehdokasasettelukokous sekä syyskokous tiistaina alkaen klo Metalli 57 toimistolla, Helsingintie 16, Salo Ehdokasasettelukokouksessa asetetaan ehdokkaat naisjaoston hallintoon vuodelle 2010 Syyskokous valitsee ehdokkaista puheenjohtajan ja hallinnon sekä hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Tule katsomaan ja kuulemaan ensi vuoden toiminta-ajatusta sekä vaikuttamaan myös itse! Kokousten jälkeen Kirsi-Maria Jokinen esittelee kodinhoito- ja henkilöhygieniatuotteita Kahvitarjoilu Tervetuloa jaoston toimikunta Visertäjät Haluatko että Visertäjät jatkaa? Vuosi 2009 on kohta lopuillaan. Metalli 57:n naisjaosto on toiminut aktiivisesti koko vuoden. Olemme harrastaneet fyysistä liikuntaa keilailun ja pyöräilyn merkeissä. Uintia harrastettiin Merjan mökillä ja saunottiin sekä telttasaunassa että perinteisessä. Kiitos Merjalle hyvästä sienisopasta ja muusta tarjoilusta. Ohessa kuva mökiltä. Henkistä puolta olemme hoitaneet käymällä teatterissa. Esimerkiksi Tankki täyteen Rikalan mäellä oli hulvattoman hauska. Olemme käyneet kylpylä Caribiassa sekä viettäneet päivän Linnanmäellä. Syksy tuo tullessaan myös valinnat jaostoissa. Naisjaosto valitsee hallinnon ja puheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja muut toimihenkilöt. Tule mukaan toimintaan, se on hauskaa ja saat olla päättämässä monista mukavista asioista. Oikein hyvää syksyä kaikille. Naisjaoston puolesta, Anja. Visertäjät ovat kokoontuneet tämän vuoden aikana kaksikymmentäkaksi kertaa. Esiintymisiä on ollut kuusi. Neljä kertaa esiinnyimme Veteraanin tapaamisissa. Äitienpäivän merkeissä olimme Kukonkalliolla viihdyttämässä. Lauloimme myös Eläkeliiton Halikon osaston Iloisessa iltapäivässä. Meitä on säestänyt Kalevi Erkkilä. Vetäjämme Sinikka Kaskinen joutui sairauden vuoksi olemaan kesän sairaalassa ja syksyn tullen hänen voimavaransa ovat ehtyneet, eikä hän enää jaksa toimia kuoron johtajana. Joukostamme ei löytynyt vetäjää, joten viimeinen esiintymisemme oli Veteraanien tapaamisessa. Kiitämme kaikkia tukijoitamme ja toivomme, että hyvään harrastukseen löytyisi uusi johtaja. Visertäjien puolesta, Aira Marjanen

13 Viisseiska 13 Salon Osuuspankkiin keskittänyt asiakas saa monia etuja OP-Pohjola-ryhmällä on monipuolinen ja palkitseva keskittämisetujen kokonaisuus, joka tarjoaa asiakkailleen todellista rahanarvoista hyötyä. Kuka on OP-bonusasiakas? OP-bonuksia alkaa kertyä automaattisesti Salon Osuuspankin omistajajäsenelle, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään euroa kuukaudessa. Bonukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän pankkipalvelujaan keskittää. Bonusten kertymiselle ei ole ylärajaa. OP-bonusasiakas saa bonuksia lainoista, säästöistä, sijoituksista ja lisäksi kaikista ostoksista, jotka on maksettu OP-Visalla. Kuka on Pohjolan etuasiakas? Jokainen Pohjolan asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri tuoteryhmästä, on automaattisesti myös Pohjolan etuasiakas. Tuoteryhmiä ovat esimerkiksi kotivakuutus, liikennevakuutus, autovakuutus ja matkavakuutus. Pohjolan etuasiakas saa myös vakuutuksista tuntuvia alennuksia. Kuka on keskittäjäasiakas? Keskittäjäasiakas on sekä OPbonusasiakas että Pohjolan etuasiakas. Keskittämällä sekä pankki- että vakuutuspalvelut saman katon alle saa laajimman hyödyn, koska bonusasiakkaan ja etuasiakkaan etujen lisäksi saa myös keskittämisetuja ja alennuksia. Miten bonuksia käytetään? Bonuksia käytetään automaattisesti pankki- ja vakuutuspalveluihin. Lisäksi niitä voi käyttää muun muassa kiinteistönvälityspalveluihin ja lainopillisten palveluiden palkkioihin. Onko vielä muita etuja, joista olisi hyvä tietää? OP-bonusasiakas saa lisäksi etuja OP-Pohjola-ryhmän yhteistyöyrityksiltä. Edut voi tarkistaa kätevimmin osoitteesta op.fi/edut. Pohjolan asiakas saa lisäksi vakuutusmaksuista K-Plussaa ilmoittamalla Plussa-korttinsa numeron Pohjolaan. Keskittäjäasiakkaana saa aina parhaat edut. Paljonko sinun tililläsi on bonuksia? Oletko tarkistanut, miten paljon sinulla on käyttämättömiä OP-bonuksia? Bonukset ovat Salon OP:n omistajajäsenilleen tarjoama rahanarvoinen etu, joten tilanne kannattaa aina silloin tällöin tarkistaa. Helpoiten katsastat saldosi op.fiverkkopalvelussa. Kirjauduttuasi sivuille klikkaa kohtaa Henkilöasiakkaat > Edut > Oma bonustili. Bonussaldosi saat selville kätevästi myös soittamalla OP puhelinpalveluun, jossa tunnistaudut verkkopalvelutunnuksien avulla. Luonnollisesti saat tiedon bonuksista myös omasta konttoristasi tai palvelupisteestä. Veteraaneille tiedossa juhlia, matkoja ja kokouksia Salon Metalli 57 veteraanit ovat tänä vuonna järjestäneet tapahtumia niin, että tähän viimeiseen neljännekseen ei jää kuin syyskokous marraskuun 4. pv. Siellä valitaan uuden toimikunnan jäsenet vuodeksi 2010 sekä kuullaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, myös vuodeksi Joulukuussa kuukausitapaamista muuta kuin sokerina pohjalla, vietämme joulujuhlia klo Hinta 5 eur / hlö. Joulujuhliin osallistuvat - maksu marraskuun kokouksessa. Marraskuun kokouksessa kerätään nimet piirin järjestämään itsenäisyysjuhliin lähtijöistä, kuljetuksesta lähemmin Ahjossa. Tilaisuus on ilmainen. Tammikuun pv. on tilattu laivaristeily Turku-Tukholma-Turku, iltalähtö a-hytissä, hytti on 20 eur, jos lähtijöitä 2höä/hytti, yksin hytissä on 25 eur. Risteilylle lähtijät - maksu toimistoon marraskuun kokouksen jälkeen, mennessä. Terveisin, Leena Jumppahetki kuukausitapaamisessa Veteraanit Niille veteraaneille, jotka eivät vielä ole uskaltautuneet kuukausitapaamisiin joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko, vain tiedoksi, ettei siellä vain istuta kuuntelemassa jonkun henkilön esitelmää, vaan siellä tapahtuu paljon muutakin. Virallisten asioiden jälkeen esim. lauletaan, kilpaillaan, juodaan kahvia ja jumpataan. Meillä on aivan ikioma jumpan vetäjä joukossamme, kunniajäsen Soini Lindholm. Hänellä on meille kaikille sopivaa ohjelmaa; jollei voi seisten jumpata, useimpia liikkeitä voi tehdä myös istuen. Liikkeet tehdään rauhallisesti, joten kenenkään ei tarvitse hosua. Kenenkään pakko osallistua, mutta kun on istunut vähänaikaa, pistää tällainen jumppahetki veret mukavasti kiertämään ja sen jälkeen on vetreä olo lähteä kotimatkalle. Veteraanit Salon metallityöväen ao 57 Veteraanijaoston SYYSKOKOUS Salon Työväentalolla keskiviikkona kello Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten vuoden 2010 henkilövalinnat Kokouksessa puhuu kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Roos Tervetuloa! Toimikunta

14 14 Viisseiska Nuorisojaosto Nuorisojaoston yhdistetty syyskokous ja hohtokeilaus Oliko ennätys? Oli sateinen iltapäivä ja kiire painoi kovasti. Oli nuorisojaoston syyskokouksen aika ja sen jälkeen oli määrä hohtokeilailla. Olin tehnyt liian vähän juomalippuja, koska ilmoittautuneita oli jälleen runsaasti. Mieltä painoi myös se, että viime aikoina olemme kärsineet osallistujakadosta ja nyt pitäisi valita seuraavan vuoden avainhenkilöt. Kello oli noin kello ja tilaisuus alkaisi kello Onneksi toimistolla kaikki löytyi nopeasti ja sain printattua tarvittavan aineiston ja tehtyä juomaliput. Siten Salon keilahallille. Kello olikin jo 2 min vajaa 17. Paikalla olikin jo paljon väkeä ja ruoka tuoksui. Osa oli uusia ja osa vanhoja kokouskonkareita. Ensin syötiin herkullista kanakiusausta, salaattia ja patonkia. Sen jälkeen siirryttiin raakaan asiaan. Taukoja pidettiin jossain puolen välin tienoilla. Mutta asiat saatiin kasaan ja päästiin keilaamaan. Keilaamaan oli oma ilmoittautuminen ja väkeä saapui lisää paikalle. Osa oli tuttuja osa ei. Kello 20 pääsimme keilaamaan. Koko halli oli varattu ja väkeä oli melkein kaikissa paikoissa useampia ihmisiä. Tunnelma alkoi nousta pikkuhiljaa kun tuloksia alkoi tulla ja huomasi kuinka mukava on keilailla. Siinä keilauksen lomassa hiukan jutusteltiin ja otettiin valokuvia. Aina kun joku sai täyskaadon riemuittiin Jari keilaradalla. ja annettiin yläläpsyjä. Aina silloin tällöin pallo meni sivukouruun ja se harmitti. Myös paikkokierroksella oli monia läheltäpiti tilanteita, jolloin yhtään lisäkeilaa ei mennyt nurin. Kun juonen päästä pääsi kiinni niin, homma alkoi taas luistaa ja keilaa kaatua. Musiikillakin oli oma osansa viihtyvyydessä. Myöskin porukka oli todella mukavasti mukana. Ei ole ihme että hohtokeilaus on niin mukavaa. Kaikki hyvä loppuu aikanaan niinkuin tämäkin ilta, eli Morjens. Terveisin: Tomi Marjuaho Keilamestarit: Karo, Joona ja Juha. Nuorten kesäpäivät Yyterissä