Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelma 1

2 SISÄLTÖ 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Rovaniemen steinerkoulu perusopetusta järjestävänä kouluna Opetussuunnitelma Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen tavoitteet Rovaniemen steinerkoulun arvopohja 5 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Ikäkausiopetus ja seitsenvuotiskaudet Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen toteuttaminen Koulutyön jaksottaminen ja rytmittäminen Oppitunnin rytmittäminen 2.32 Päivittäinen ja viikoittainen työrytmi 2.33 Jakso-opetus 2.34 Kouluvuoden rytmi vuoden juhlat 2.4 Kieliohjelma 9 3. OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Kerhotoiminta Muu yhteistyö ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 4.1 Tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Toisen vieraan kielen opiskelusta vapauttaminen Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 5.1 Maahanmuuttajat OPPIMISTAVOITTEET 6.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Oppimistavoitteet oppiaineittain OPPILAAN ARVIOINTI 7.1 Arviointi ja lukuvuositodistukset opintojen aikana Päättöarviointi ja -todistus Käyttäytymisen arvioinnin perusteet 19 2

3 8. OPETUSSUUNNITELMA LUOKITTAIN 1. luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka 55 LIITTEET Liite1 Ortodoksisen uskonnon opetussuunnitelma Liite 2 Esiopetussuunnitelma Liite 3 Rovaniemen steinerkoulun tuntijako Liite 4 Rovaniemen steinerkoulun päättötodistus Liite 5 Rovaniemen steinerkoulun johtosääntö Liite 6 Rovaniemen steinerkoulun turvallisuusohje Liite 7 Rovaniemen steinerkoulun tietostrategia 3

4 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Rovaniemen steinerkoulu perusopetusta järjestävänä kouluna Rovaniemen steinerkoulu on perusopetusta antava, steinerpedagogiikkaa toteuttava koulu. Rovaniemen steinerkoulussa annetaan perusopetusta vuosiluokilla 1 9 ja esiopetusta yhteistyössä steinerpäiväkoti Aurelian kanssa. 1.2 Opetussuunnitelma Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelman lähtökohta on steinerpedagoginen ihmiskuva. Lisäksi se noudattaa perusopetuslaissa mainittuja, opetushallituksen vuonna 2004 vahvistamia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja myötäilee steinerkoulujen kansainvälistä opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma on kuvaus niistä vaatimuksista, jotka johtuvat lapsen kehityksestä. Se kuvaa myös keinoja, joiden avulla koulun on kyettävä vastaamaan näihin vaatimuksiin. Täten opetussuunnitelman pysyvänä lähtökohtana on antaa opetukselle ja kasvatustyölle oppilaiden kehitystä tukevat yleiset ja ainekohtaiset kasvatustavoitteet sekä metodiset suuntaviivat, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Nämä lähtökohdat ovat yhteiset kaikille steinerkouluille. Niiden sisältö perustuu Rudolf Steinerin virikkeiden pohjalta kehittyneeseen pedagogiikkaan. Opettajilta opetussuunnitelma edellyttää jatkuvaa aktiivista ja omakohtaista pedagogista työskentelyä sekä oman työnsä arviointia. Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelmassa yksittäiset oppiaineet muodostavat kokonaisuuden, joka palvelee eri näkökannoilta opetusta ja kasvatusta. Koulun antamaan yleissivistykseen kuuluu tiedollisten aineiden rinnalla taiteellisten ja käytännöllisten aineiden yhtä tärkeä tehtävä. Oppiaineet palvelevat siten paitsi tiedon välitystä, myös kasvatusvälineinä, jotka puhuttelevat koko ihmistä tasapuolisesti. 1.3 Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen tavoitteet Rovaniemen steinerkoulun tavoitteena on kokonaisvaltaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden edellytyksiä persoonallisuuden monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Toiminnallisen kasvatuksen tavoitteet Toiminnallisen kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan tahtoa ja itseluottamusta kehittää hahmotuskykyä antaa tiedollisia esivalmiuksia kehittää todellisuudentajuista ajattelua luoda perustottumuksia 4

5 Taiteellisen kasvatuksen tavoitteet Taiteellisen kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa tunne-elämän kehitystä kehittää tiedollisia valmiuksia kehittää arvostelukykyä ja laadun tajua herkistää aistimuksia ja havainnointikykyä kehittää sosiaalista ja moraalista tuntoa. Tiedollisen kasvatuksen tavoitteet Tiedollisen kasvatuksen tavoitteena on antaa oppilaille riittävä tiedollinen yleissivistys virittää oppilaissa kiinnostusta ja vastuuntuntoa kehittää tiedollista hahmotuskykyä kehittää kausaalista ajattelukykyä ja itsenäistä oivallusta kehittää holistista hahmotuskykyä tukea kullekin ikäkaudelle ominaista tietoisuuden kehitystä. 1.4 Rovaniemen steinerkoulun arvopohja Inhimillisen kasvun lähtökohta on ihminen itse. Inhimillistä kasvua ohjaavat pyrkimyksinä länsimaisen kulttuurin kolme perimmäistä arvoa: totuus, kauneus ja hyvyys. Kasvun päämäärä on toisaalta yksilöllisten piirteiden ja toisaalta ihmiseksi kasvun yleisten lainmukaisuuksien toteutuminen muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Toisin sanoen opettajan ja kasvattajan tehtävänä on vaalia yksittäisen lapsen tervettä kehitystä taata lapsille tilaisuuksia toteuttaa itsessään olevia mahdollisuuksia auttaa lapsia kehittämään taitoja, joita he tarvitsevat yhteiskunnassa. Itsensä hyväksymisen ja kunnioittamisen myötä ihminen oppii kunnioittamaan ja vaalimaan myös ympäristönsä monimuotoisuutta. Ympäröivään maailmaan kuuluvat niin ihmiset, eläimet, kasvit, kuin eloton luontokin. Siihen lukeutuu myös kulttuurinen ja rakennettu ympäristö. Yksilön vapaus kulkee aina käsi kädessä yhteisöllisen vastuun kanssa. Koulukasvatuksen tavoitteita, muotoa ja sisältöä punnittaessa nojaudutaan steinerpedagogiikan kuvaan ihmisestä ja hänen kehityksensä lainalaisuuksista. Tämä ihmiskuva antaa kasvattajalle ja pedagogiikalle kokonaisvaltaisen lähtökohdan, joka yhdistää tavoitteet kasvatustekoihin. 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Ikäkausiopetus ja seitsenvuotiskaudet Steinerkoulun opetussuunnitelmassa menetelmällisenä lähtökohtana on oppimis- ja kasvuvirikkeiden tarjoaminen oppilaan kehitykseen nähden oikeaan aikaan. 5

6 Opetussuunnitelman sisältö ja oppiaineiden ryhmittely vuosiluokittain pyrkii ottamaan huomioon kehityksen ikäkausittaiset vaiheet ja yksilölliset tarpeet. Ihmisen sisäistä kehitystä voidaan tutkia seitsemän vuoden rytmeissä ja seitsenvuotisrytmin mukaisesti rakentuu myös opetussuunnitelma. Ensimmäisenä seitsenvuotiskautena, syntymästä kouluikään (ikävuodet 0-7), kiinnitetään erityistä huomiota lapsen fyysiseen kehitykseen ja tahdonkasvatukseen. Korkeatasoinen ravinto sekä kaikkinainen lämpö sekä vaatetuksessa että läheisissä aikuisissa kasvattaa lasta myönteisesti. Päivän, viikon ja vuoden rytminen toistuvuus luo lapselle turvallisuutta. Ensimmäisen seitsenvuotiskauden ajan lapsi oppii aikuisia jäljitellen. Alle seitsenvuotiaan lapsen oppimisympäristöjä ovat pääasiassa koti ja päiväkoti. Toisen seitsenvuotiskauden aikana, koulunkäynnin aloittamisesta murrosikään (ikävuodet 7-14), kiinnitetään erityistä huomiota lapsen tunne-elämän kehittymiseen. Opetus on kuvallista ja elämyksellistä. Fyysinen liikkuvuus ja toiminnallisuus opetuksessa tukevat myöhemmin ajattelun liikkuvuutta. Kuvallinen ja elämyksellinen opetustapa liittää tiedollisen opetusaineksen lapsen omiin kokemuksiin ja tukee sosiaalisuutta. Sama luokanopettaja opettaa lasta kahdeksan ensimmäisen kouluvuoden ajan. Luokanopettajan antaman jakso-opetuksen lisäksi opetusta antavat myös aineenopettajat. Kolmantena seitsenvuotiskautena eli murrosiän jälkeen (ikävuodet 14-21) tuetaan nuoren ajattelukykyä aiemman elämyksiin, kuviin ja liikkuvuuteen perustuneen opetuksen pohjalta. Oppilas ohjataan omien kysymysten kautta tiedon lähteille ja itsensä myönteiseen ilmaisemiseen sekä maailmaan liittymiseen. Tässä ikävaiheessa, Rovaniemen steinerkoulussa 9. luokalla, opettajina toimivat pääsääntöisesti opetettavien aineiden asiantuntijat, aineopettajat. Yhdeksännen luokan jälkeen oppilaat hakeutuvat keskiasteen koulutukseen yhteishaun kautta. 2.2 Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen toteuttaminen Toiminnallisen kasvatuksen toteuttaminen Toiminnallista kasvatusta ja opetusta toteutetaan taitoaineiden opetuksena, toiminnallisuuden sisällyttämisenä kaikkeen opetukseen sekä erilaisina projekteina (esim. leirit) kaikilla luokka-asteilla. Erilaisia retkiä ja leirikouluja voidaan järjestää luokan kasvatuksellisen ja sosiaalisen tarpeen mukaan. Lisäksi voidaan järjestää erilaisia projektipäiviä. Vuosittain järjestettävistä projekteista, leirikouluista ja kerhotoiminnasta päätetään kunkin lukuvuoden työsuunnitelmassa. Taiteellisen kasvatuksen toteuttaminen Taiteellista kasvatusta toteutetaan koulussa taideaineiden opetuksena, taideaineiden integroimisena päivittäiseen opetukseen myös tiedollisissa oppiaineissa, kuvaopetuksena erityisesti alaluokilla sekä taiteellisina projekteina kaikilla luokka-asteilla. Erillisinä taideaineina koulussa opetetaan musiikkia, kuvataidetta ja eurytmiaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen integroituna opetetaan edellisten lisäksi puhe-, draama- ja sanataidetta sekä valmistetaan ja esitetään näytelmiä. 6

7 Opettaja voi liittää opetukseen kaikilla luokka-asteilla taiteellisen projektin, kun siihen ilmenee tarvetta esimerkiksi opetuksen elävöittämiseksi tai luokan sosiaalisen tilanteen vuoksi. Projekteja voidaan toteuttaa myös yli oppiaine- ja luokkarajojen. Koulun kuukausijuhlat ja vuodenkiertoon liittyvät juhlat sekä oppilastöiden näyttelyt tarjoavat oppilaille mahdollisuuden tuoda esiin taiteellisen työskentelynsä tuloksia. Oppilaille voidaan järjestää kaikilla luokka-asteilla käyntejä teatterissa, konserteissa tai taidenäyttelyissä. Tiedollisen kasvatuksen toteuttaminen Tiedollista kasvatusta koulussa on lukuaineiden opetus sekä taito- ja taideaineiden tiedollinen opetus. Lukuaineiden tiedollinen opetus tukeutuu kaikilla luokilla toiminnalliseen ja taiteelliseen kasvatukseen. Tiedollisen kasvatuksen tavoitteet ja niiden todentuminen tulevat yksityiskohtaisemmin esiin vuosiluokittain ja ainekohtaisesti määriteltyjen oppimäärien yhteydessä. 2.3 Koulutyön jaksottaminen ja rytmittäminen 2.31 Oppitunnin rytmittäminen Oppiminen tapahtuu aina prosessina. Opetus suunnitellaan siten, että koko ihminen otetaan huomioon oppimisprosessissa. Tällöin kypsymistä tapahtuu sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Erittäin tärkeää on ottaa huomioon unen aikana tapahtuva kypsyminen. Oppimisprosessi ennen murrosikää Oppimisprosessin luonnollinen kulku tapahtuu tunnealueelta tahdon alueelle, edeten lopulta mielikuvan muodostamiseen. Opittava uusi aineisto sisäistetään ensin kuvaopetuksen menetelmin, työstetään toiminnan avulla ja lopuksi aktivoidaan muodostamalla opitusta mielikuva tai käsite. Alaluokilla oppimisprosessi voi jakaantua kolmelle eri päivälle vaiheittain. Kaksi ensimmäistä vaihetta voivat tapahtua myös saman oppitunnin aikana. Kolmas vaihe seuraa kuitenkin aina vasta seuraavana päivänä. Oppitunnin rakenne luokilla ) Tunnin aloitus, ns. rytminen osa rytmis-liikunnallisia sekä musiikki- ja lausuntaharjoituksia aktivoi oppimisvalmiuksia 2) Kertaus, edellisen oppimisprosessin päättäminen, tiedollinen osa muodostetaan omakohtainen mielikuva tiivistelmä opitusta muokataan vihkoon aktivoi hahmottamista 3) Uuteen aineistoon tutustuminen, taiteellinen osa opettajan luonnehtiva kertomus kuvaopetuksen menetelmin aktivoi tunne-elämää 4) Opetetun syventäminen, toiminnallinen osa käsiteltyä asiaa työstetään toiminnallisen opetuksen menetelmin aktivoi tahtoa 5) Tunnin päättäminen, rauhoittava osa 7

8 taiteellinen harjoitus tai kertomusaineiston kertomus oppimisprosessit saatetaan lepotilaan, luodaan tila uutta oppimisvalmiutta varten Oppitunnin perusrunko noudattaa keskittymiskyvyn luontaista rytmiä. Tietoisinta tarkkaavaisuutta vaativa vaihe on tunnin alkuosassa. Tunne-elämää puhutteleva osa vapauttaa keskittyneisyydestä. Toiminnallinen vaihe aktivoi. Oppitunnin rytmitys ottaa huomioon myös vastaanottavan ja ulossuuntautuvan toiminnan vuorottelun. Oppilaan voimat saatetaan käyttöön opetusta rytmittämällä, jotteivät oppitunnit merkitsisi voimien patoamista ja välitunnit niiden purkamista. Oppitunnin rakenne on viitteellinen. Sen tunnetta, tahtoa ja ajattelua puhuttelevia vaiheet limittyvät luontevasti toisiinsa. Opettaja muuntaa tunnin perusrakennetta oppilaiden tarpeita ja opetussisältöjä silmällä pitäen. Oppimisprosessi murrosiän jälkeen Oppimisprosessi on murrosiän jälkeen luonteeltaan pääosin tiedollinen ja vetoaa painotetusti ajatteluun. Kuitenkin opetuksen tulee puhutella oppilasta kokonaisvaltaisesti ja ottaa huomioon yön aikana tapahtuva kypsyminen. Oppimisprosessi etenee toiminnallisesta osuudesta tunteen kautta aktiiviseen omakohtaiseen ajatteluun. Oppitunnin rakenne 9. luokalla 1) Kertaus, keskustelu käsitellyistä aiheista aktivoi ajattelua 2) Uuteen aineistoon tutustuminen tai perusilmiöiden tutkiminen kokeellisesti aktivoi tahtoa 3) Luonnehtiva osuus; luonnehtivan yhteenvedon kokoaminen tehdyistä kokeista tai tietoaineiston luonnehdinta puhuttelee tunnetta, tasaannuttaa virinneen aktiviteetin. Oppitunnin perusrakenne sisältää omatoimisuuden ja vastaanottamisen vuorottelun. Esitetty oppitunnin rytmitys on viitteellinen. Opettaja soveltaa sen vaiheita oppilaiden ja opetuksen sisällön vaatimien tarpeiden mukaan Päivittäinen ja viikoittainen työrytmi Tuntisuunnitelmaa laadittaessa otetaan oppituntien sijoittelussa huomioon vuorokauden rytmiin sidoksissa oleva tarkkavaisuuden vaihtelu. Valveisinta tarkkaavaisuutta ja työskentelyä vaativat aineet, kuten pääaineet ja vieraat kielet, sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan aamun ensimmäisiksi tunneiksi. Näitä seuraa taideaineiden opetus. Taitoaineet ja toiminnalliset projektit pyritään sijoittamaan koulupäivän viimeisiksi tunneiksi. Viikoittaisessa työsuunnitelmassa taitoaineet pyritään sijoittamaan eri viikonpäiville, jotta niiden aktivoiva vaikutus ulottuisi mahdollisimman tasaisesti koko viikolle. Eri taitoaineiden tai toiminnallisen opetuksen sijoittaminen peräkkäin ei ole toivottavaa. 8

9 2.33 Jakso-opetus Lukuaineita opetetaan jaksoina. Jaksojen pituus määräytyy opetettavan aineen kullekin vuosiluokalle sijoittuvista aihekokonaisuuksista. Koulupäivä aloitetaan pääsääntöisesti kahdella peräkkäisellä pääaineen jaksotunnilla. Poikkeukset tuntijärjestelyissä ovat suotavia vasta 6. luokalta lähtien. Myös taide- ja taitoaineita voidaan opettaa jaksoissa yhdistetyin tuntimäärin ns. iltapäiväjaksoina. Jakso-opetuksen etuna on kokonaisvaltaisen oppimisprosessin hyödynnettävyys. Pääaine- ja iltapäiväjaksot vaihtuvat pääsääntöisesti täysin viikoin. Jaksojärjestelyjä suunniteltaessa tulee pyrkiä luonnontieteellis-matemaattisten aineiden ja humanististen aineiden tasapuoliseen vuorotteluun. Samoin otetaan huomioon kunkin oppiaineen merkitys oppilaiden kehitystapahtumassa niiden vuorottelua suunniteltaessa Kouluvuoden rytmi vuoden juhlat Kouluvuoden työtä jäsennetään vuodenaikojan vaihtelua seuraten. Vuoden juhlia vietetään yhteisesti ja/tai luokittain. Juhlien valmistelujen ja vieton tehtävänä on syventää inhimillistä sosiaalista tuntemusta. Koulutyöhön liittyy olennaisena osana oppilaiden ja luokkien kokemus kuulumisesta kouluyhteisöön, joka elää omaa tärkeää elämäänsä jäsentensä aktiviteetin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osoituksena. Koulun juhlat ravitsevat jäseniään aivan erityisellä tavalla antaen voimia muuhun työhön. Tästä syystä vuodenaikajuhlien lisäksi koulussa järjestetään erityisiä kuukausijuhlia, joissa luokat esittävät jaksoilla ja tunneilla oppimiaan asioita. Kasvatuksellisena vaikutuksena on isompien oppilaiden ymmärtämys pienempien oppilaiden laatua kohtaan, ja pienempien oppilaiden ihaileva pyrkimys kasvaa yhtä taitavaksi kuin isoimmat esityksissään ovat. Vanhemmat voivat osallistua juhliin kokemaan kouluyhteisön elämää mahdollisuuksien mukaan. Tuntisuunnitelmista voidaan poiketa juhlien valmistelujen ja vieton vuoksi tilapäisesti. 2.4 Kieliohjelma Rovaniemen steinerkoulun opetuskieli on suomi. Toisen kotimaisen kielen, ruotsin, opetus alkaa 6. luokalla. Ensimmäiseltä luokalta lähtien opiskellaan kahta vierasta kieltä, jotka ovat saksa ja englanti. 3. OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on luoda oppilaan kasvulle ja kehitykselle turvalliset puitteet. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee 9

10 kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteistyön lähtökohtana on avoimuus ja tilanteisiin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajistoa ja koulun muuta henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus oppilasta ja hänen kotiolojaan koskevissa asioissa. Yksilökohtaisia yhteistyömuotoja henkilökohtaiset keskustelut kotikäynnit reissuvihko puhelinkeskustelut sähköposti ja muut viestit arviointikeskustelut HOJKS-neuvottelut oppilashuolto Luokkakohtaisia yhteistyömuotoja vanhempainillat illanvietot, juhlat, retket, leirikoulut, talkoot Koulukohtaisia yhteistyömuotoja yleiset vanhempainillat vanhempainkoulu viikkotiedote ja tiedotuslehti illanvietot, juhlat, retket, talkoot, myyjäiset Rovaniemen steinerkouluyhdistys ry 3.2 Oppimissuunnitelma Kaikille oppilaille voidaan laatia oppimissuunnitelma. Jos oppilaalla on koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia, voidaan hänelle laatia oppimissuunnitelma opiskelun tueksi. Oppimissuunnitelman laatiminen ei edellytä erityisopetussiirtopäätöstä ja se voidaan laatia lyhyellekin ajalle. Henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, toteutuminen, seuranta ja arviointi. Oppimissuunnitelma voi myös olla esimerkiksi opettajan ja huoltajan välinen suullinen sopimus. 3.3 Ohjauksen järjestäminen Oppilaan ohjaaminen on osa opettajan päivittäistä kasvatustyötä. Mitä nuorempia oppilaat ovat, sitä konkreettisempaa ohjaaminen on. Läpi kouluvuosien on ohjaaminen myös osa oppimisvalmiuksien ja -tekniikoitten luomista sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Luokanopettajan ja luokkayhteisön pysyessä samana suurin tarve ohjaukseen ilmenee perusopetuksen viimeisillä luokka-asteilla jatko-opintojen suunnittelun yhteydessä. Tuolloin ohjaus järjestetään oppilaanohjauksen ja arviointikeskustelujen muodossa. 10

11 3.4 Tukiopetus Tukiopetusta annetaan niille oppilaille, jotka sairauden tai muun tilapäisen opetuksessa jälkeen jäämisen vuoksi tarvitsevat tukiopetusta. Tukiopetus voi tapahtua yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena ja sitä antavat ensisijaisesti oppilaan luokan- ja aineenopettajat. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetustarpeen arvioi opettaja. 3.5 Oppilashuolto Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltotyössä sekä käsitellään akuutteja tilanteita että ennen kaikkea tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolten tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen yhteistyöryhmä, jossa koordinoidaan, kehitetään ja arvioidaan oppilashuoltotyötä. Rovaniemen steinerkoulun oppilashuoltoryhmään kuuluu kolme opettajakunnan edustajaa, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori sekä mahdollisuuksien mukaan koulupsykologi. Tarvittaessa vanhemmat, oppilas/oppilaat, luokanopettajat/-valvojat, aineopettajat tai muut kasvatustyötä tekevät kouluyhteisön jäsenet voivat osallistua oppilashuoltotyöhön. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu eri kokoonpanoissa käsiteltävän asian ja tarpeen mukaan. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu laajana kerran kuukaudessa ja suppeampana viikoittain tai tarpeen mukaan. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon toiminta-ajatuksena on edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä luoda perusta terveelle aikuisuudelle yhteistyössä vanhempien, opettajien ja oppilashuoltoon osallistuvien tahojen kanssa. Kouluterveydenhuollon palvelut muodostuvat terveydenhoitajan suorittamista erilaisista terveystarkastuksista, terveyden- ja sairaanhoidosta sekä ryhmätoiminnoista. Oppilas käy terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa ennen kouluuntuloa sekä kolmannella, viidennellä ja seitsemännellä luokalla. 15-vuotiaat käyvät lääkärintarkastuksessa. Terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluvat mm. rokotukset, mielenterveystyö, esim. kasvun seuranta, tapaturmat ja erilaiset toimenpiteet. Terveydenhoitaja on mukana myös ryhmätoiminnoissa kuten oppilashuollossa, valistustyössä ja vanhempainilloissa. Koulukuraattori Koulukuraattori edustaa sosiaalityön asiantuntemusta oppilashuollossa. Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella/nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Lapsi/nuori voi saada tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Ratkaisuja ja tukea lapsen/nuoren tilanteeseen haetaan yhdessä huoltajien ja koulun muun henkilöstön kanssa. Koulukuraattori kuuluu koulun oppilashuoltoryhmään ja lapsi/nuori voi ohjautua sitä kautta koulukuraattorille. Yhteyttä koulukuraattoriin voi ottaa myös lapsi/nuori itse tai hänen vanhempansa. 11

12 Koulupsykologi Koulupsykologi selvittää erityisesti oppilaiden oppimiseen ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Koulupsykologi tekee oppimisvaikeustutkimuksia, joiden avulla yhdessä koulun sekä huoltajien kanssa mietitään tukikeinoja ja kouluratkaisuja. Tarvittaessa koulupsykologi ohjaa oppilaan eteenpäin jatkotutkimuksiin tai muiden palveluiden piiriin. Koulupsykologi on mahdollisimman paljon mukana koulun oppilashuoltoryhmässä psykososiaalisen oppilashuollon asiantuntijana. Kouluruokailu Kouluruokailun tarkoitus on tukea fyysistä oppilashuoltoa. Päivittäinen ruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Rovaniemen steinerkoulun ateriat valmistetaan koulun omassa keittiössä ensiluokkaisista raaka-aineista luomu- ja lähiruokaa painottaen. Tavoitteena on tarjota kouluateria, joka edistää oppilaan terveyttä ja työtehoa. Se täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua, ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Hyvien ruokailutapojen noudattaminen ja toisten ihmisten huomioiminen ovat itsestään selvä osa ruokailutapahtumaa. 3.6 Kerhotoiminta Iltapäiväkerho Rovaniemen steinerkoulun yhteydessä toimii iltapäiväkerho, joka on osa Rovaniemen kaupungin tukemaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Iltapäiväkerho on tarkoitettu pääasiassa luokkien oppilaille. Iltapäiväkerhotoiminta edistää koululaisten turvallista, valvottua ja tervettä iltapäivän viettoa tutun aikuisen valvonnassa. Kerhossa voi nauttia välipalan, leikkiä, piirtää, pelata, askarrella, lukea, ulkoilla, retkeillä, tehdä läksyjä tai vaikkapa vain levätä. Iltapäiväkerho noudattaa koulun työ- ja loma-aikoja ja on avoinna iltapäivisin klo Muu kerhotoiminta Muuta kerhotoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan tukemaan kodin ja koulun kasvatustyötä. Kerhotoiminnan tarkoitus on tarjota harrastusmahdollisuuksia tutussa ja turvallisessa ympäristössä sekä auttaa oppilasta löytämään omia kiinnostuksenkohteita. Kerhotoiminta voi pitää sisällään liikuntaa, retkeilyä, kotitaloustaitoja, musiikkia, kuvataiteita, ilmaisutaitoa ja kädentaitoja sekä vieraiden kielten opiskelua. 3.7 Muu yhteistyö Rovaniemen steinerkoulu tekee päivittäin yhteistyötä steinerpäiväkoti Aurelian kanssa erityisesti esiopetuksen ja päiväkodin ruokahuollon osalta. Myös muiden kaupungin päiväkotien kanssa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön esikoululaisten siirtyessä koulun oppilaiksi. Tärkeä yhteistyökumppani on Rovaniemen kaupungin koulutoimi. Oppilaan vaihtaessa koulua on yhteistyö sekä lähettävän että vastaanottavan koulun etu. Koulunsa päättävät oppilaat tutustutetaan oppilaanohjauksessa toisen asteen koulutuksen eri oppilaitoksiin. Steinerpedagogiikan seura ry ja Steinerpedagogiset yhteisöt ry ovat koulun valtakunnallisia yhteistyökumppaneita. 12

13 4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 4.1 Tukimuodot Koulunkäynnissä erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan ja tukitoimet aloittamaan varhain. Yhteistyö huoltajien kanssa on erityisen tärkeää. Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Ensimmäinen tukitoimi on aina tukiopetus. Mikäli yleisopetuksen ohessa annettava tukiopetus ei yksin riitä, ovat mahdollisia tukimuotoja osa-aikainen erityisopetus, opetuksen yksilöllistäminen ja jonkin aineen opiskelusta vapauttaminen. 4.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea yleisopetuksessa opiskelevia oppilaita, joilla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään oppimisen esteiden ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen, oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja korjaamiseen sekä oppimistaitojen lisäämiseen. Luokanopettaja, - valvoja tai aineopettaja seuraa ja arvioi oppilaiden taitoja ja edistymistä. Osa-aikainen erityisopetus noudattaa eri oppiaineissa koulun ainekohtaista opetussuunnitelmaa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Opetus tapahtuu tarpeen mukaan yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Oppilas/oppilaat tulevat osa-aikaiseen erityisopetukseen omasta, opettajakunnan, oppilashuoltoryhmän tai huoltajien toivomuksesta. Osa-aikaista erityisopetusta antava opettaja myös tekee yhteistyötä kyseisten tahojen sekä muiden oppilasta kuntouttavien ja lisäopetusta antavien henkilöiden kanssa. 4.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Mikäli oppilaan opiskelu tukitoimista huolimatta ei muun opetuksen yhteydessä ole mahdollista tai oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, hänen oppimääränsä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Yksilöllistäminen tarkoittaa opetuksen järjestämistä osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Jos oppilaalla ei myöhemmin enää ole tarvetta erityisopetukseen, tehdään päätös siirrosta yleisopetukseen. 13

14 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sen tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelman laatimiseen osallistuu oppilaan opettajia, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa oppilaan oppimisvalmiuksia ja vahvuuksia sekä erityistarpeita. Siinä myös määritellään opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin perusteet. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. 4.5 Toisen vieraan kielen opiskelusta vapauttaminen Jos oppilas ei esimerkiksi kielellisistä vaikeuksista tai koulun vaihdosta johtuen saavuta vieraissa kielissä yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita ja myös yksilöllistetty opiskeleminen on oppilaalle liian vaativaa, hänet voidaan vapauttaa toisen vieraan kielen opiskelusta. Oppilaalle, joka on vapautettu toisen vieraan kielen opiskelusta, järjestetään muuta opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Koulun opettajakunta tekee päätöksen vieraan kielen opiskelusta vapauttamisesta. 4.6 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Jollei opetusta voida oppilaan vaikean vamman tai sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaan, järjestetään opetus toiminta-alueittain perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatulla tavalla. 5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 5.1 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilaiden opetus tapahtuu Rovaniemen steinerkoulussa suomenkielisessä opetusryhmässä. Opetuksessa noudatetaan tätä opetussuunnitelmaa sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelmaan kirjattavia tukitoimia voivat olla esimerkiksi tukiopetus, joustava arviointi ja oppimateriaalin kehittäminen. Maahanmuuttajille pyritään järjestämään oman äidinkielen opetusta Rovaniemen kaupungin alueella. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, Rovaniemen steinerkoulun toiminta-ajatukseen ja -tapoihin, opetussuunnitelmaan ja -menetelmiin, arviointiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. 14

15 Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 6. OPPIMISTAVOITTEET 6.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Steinerpedagogiikka on luonteeltaan kokonaisvaltainen pedagogiikka, jossa ihminen huomioidaan kokonaisuutena: tahtovana, tuntevana ja ajattelevana olentona. Oppiaineissa pyritään puhuttelemaan tätä ihmisen kokonaisuutta. Aiheita lähestytään eri tieteen- ja taiteenaloja hyväksi käyttäen. Keskeinen väline kokonaisnäkemyksen saavuttamiselle on luokanopettaja, joka seuraa oppilaita 1. luokalta 8. luokalle. Myös jakso-opetus ja koulupäivän rakenne antavat mahdollisuuden esittää oppisisällöt mielekkäänä kokonaisuutena. Ihmisenä kasvaminen Ihmisen fyysinen kasvu on ilmeistä. Hänen henkisen kasvunsa edellytyksenä on opetus, joka tarjoaa mahdollisuuden sisäiseen kasvuun. Kuvaopetuksella ja mielikuviin vetoamalla voidaan luoda käsitteitä, jotka eivät ole kiinteitä, vaan muuntuvat lapsen kasvun myötä. Elävät käsitteet kasvavat kuten käsivarret kasvavat vartalon kasvaessa. Kasvatuksen kysymys on, mitä piileviä mahdollisuuksia yksilössä on ja mitä hänessä voidaan kehittää. Näin kasvava ihminen voi tuoda yhteisöön uudistuvia voimia. Nouseva polvi ei ole nykyisen peilikuva. Eheyttäminen käytännön koulutyössä Steinerpedagogiikassa eheyttäminen on jatkuvasti läsnä luokanopettajan työssä. Hän tuo jaksotunnilla esille oppisisältöjä, joita voi syventää kuvataide-, käsityö- tai vaikkapa musiikintunneilla. Esimerkiksi Pohjoismaiden maantiedossa opetellaan normaalin faktatiedon lisäksi kansallislauluja, maalataan karttoja ja mahdollisesti myös havainnollistetaan maaston korkeuseroja niitä savesta muovaillen. Kahdeksasluokkalainen tutustuu kemian oppitunneilla ruoka-aineiden kemiaan ja tekee kotitaloudessa aiheeseen liittyen ruokaa. Puukäsitöissä tutustutaan erilaisiin puulajeihin, jotka ovat tulleet esille biologian tunneilla. Kolmannen luokan jyvästä leiväksi -jaksolla kylvö, korjuu ja leivän valmistusprosessi yhdistyy suureksi kokonaisuudeksi, joka tuo esille leivän monivaiheisen tien kaupan hyllylle. Jaksolla voidaan käsitellä luontevasti mm. ympäristöä, kestävää kehitystä ja hygieniaa. Näytelmän valmistuksessa harjoitellaan äidinkielentunneilla dialogeja, eleitä ja äänenvärejä, käsityössä tehdään lavasteita sekä puvustetaan, historiassa tutustutaan aikakauden elämään, musiikissa luodaan näytelmään sopivaa äänimaisemaa ja matematiikassa luodaan katsaus koko projektin luokkakassaa kartuttavaan vaikutukseen. Yhteisöllisyys ja kansainvälisyys Koska koulu on oppilaiden vanhempien perustama ja pitkälti myös ylläpitämä, muodostuu koko perheen suhteesta kouluun intensiivinen. Oppilaat ovat mukana niin talkoissa kuin remonteissakin. He oppivat yrittäjyyttä koulun myyjäisissä, joissa itse keräävät rahaa mm. luokkaretkeä varten. Monet projektit, kuten näytelmät ja vaellukset hiovat luokasta toimivan yhteisön. Oppilaat joutuvat jatkuvasti peilaamaan omaa toimintaansa ja sen 15

16 vaikutuksia osana luokkayhteisöä. Jos kaikki osaavat näytelmän vuorosanat jo ennen varsinaisia harjoituksia, on olennainen osa työstä helpompaa. Koulun omaan keittiöön poimitaan puolukat joka syksy lähimetsästä yhteisvoimin. Keväällä siivotaan piha-alue ympäristöineen. Kesällä maalataan seiniä uuteen uskoon. Tiivis kouluyhteisö muodostaa vankan pohjan kouluelämälle. Myös juhlien merkitys yhteisölle on suuri. Perinteisten joulu- ja kevätjuhlien lisäksi vietetään syksyllä Mikael-juhlaa ja lyhtyjuhlaa, joulukuussa adventtia ja Lucian-päivää, keväällä laskiaista ja pääsiäistä. Lisäksi kuukausittain on pienimuotoinen juhla, jossa oppilaat esittävät toisilleen terveisiä musiikin-, kielten- tai pääaineen tunneilta. Juhlat rytmittävät vuotta ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Steinerkoulu on osa kansainvälistä koululiikettä. Koulun oppilas tapaa samankaltaisen koulukulttuurin kaikissa maailman steinerkouluissa. Koululla vierailee oppilaita ja opettajia ulkomaisista steinerkouluista. Näin oppilaat saavat tuntumaa vieraisiin kulttuureihin. Kahdeksannen luokan ulkomaanmatkalla vieraillaan myös paikallisessa steinerkoulussa. Viestintä ja mediataito Runsas puhuttu kieli, sadut, tarinat, runot ja kertomukset, joita oppilaat ja opettaja kertovat ja kuulevat, luo pohjaa ilmaisu- ja vuorovaikutustaidoille. Ensimmäisestä luokasta lähtien painottuu puhumisen ja etenkin kuuntelun merkitys. Näytelmät ovat monitaiteellisia projekteja, joissa viestinnän taidot korostuvat. Yläluokilla painotetaan kysymisen merkitystä. Tyhmä kysymys on parempi kuin viisas vastaus. Kirjoitettu viesti jää usein etäisemmäksi kuin sanottu. Sen tarkentaminen on myös vaikeampaa. Luotettavuus nousee keskeiselle sijalle sähköisessä viestinnässä. Internetissä olevan tiedon alkuperä on usein vaikeaa löytää. Median ympäröimässä todellisuudessa on tärkeää oppia toimimaan. Sanomalehti on muutakin kuin sarjakuvia, netti ei ole vain meseä varten ja televisiosta tulee muutakin kuin sarjoja. Sanomalehdestä löytyy aina joku tilasto graafisesti esitettynä matematiikan tunnille, teknologiauutinen fysiikantunnille, ravinto-oppia terveystietoon tai kemiaan jne. Passiivinen tiedon vastaanottaminen ei riitä. Kun oppilas kirjoittaa itse uutisen tai jutun, hän näkee paremmin kokonaisuuden. Eri tietolähteiden vertailu on välttämätöntä. Ympäristö, hyvinvointi ja tulevaisuus Aluksi opitaan huolehtimaan omasta lähiympäristöstä. Oma luokka ja naulakko pidetään siistinä ja keväisin siivotaan koko koulun voimalla koulupiha ja lähialueet. Oppilaat taittelevat maitopurkit keräyskuntoon sekä huoltavat ja rakentavat pihan leikkitelineitä. Ensimmäisenluokan oppilaat tekevät metsäretkiä joista luontokokemus laajenee yläluokkien monipäiväisiin vaelluksiin. Yläluokilla oppilaiden tietoisuus ympäristöstä laajenee. Tietoisuus lisää tuskaa. On kuitenkin tärkeätä, että oppilaita kannustetaan toimimaan. Sanonta Think globally, act locally pätee tässäkin. Jos oma aktiivisuus ei pääse toteutumaan, on seurauksena helposti välinpitämättömyys. Voidaan esimerkiksi pitää remonttijakso, jossa yläluokkalaiset kohentavat koulurakennuksen kuntoa tai käydä vanhainkodeissa esittämässä musiikkituntien satoa. Näytelmä voidaan viedä vaikkapa kehitysvammaisten luokse. Koulun lämmin sydän on sen keittiö. Siellä valmistetaan luomu- ja lähiruokaa ekologisesti kestävin periaattein. Oppilaat oppivat tuntemaan koulun pienoisyhteiskuntana, jossa kullakin toimijalla on oma tarpeellinen roolinsa. Nostamalla tuolit pulpetille, helpotetaan 16

17 siivoojan työtä ja putsaamalla lautaset kunnolla ruokailun päätteeksi tehdään tiskaaminen helpommaksi. Ihminen ja teknologia Teknologia on prosessi, jota ei voi erottaa niistä ihmisistä, jotka aikaansaavat sen. Se ei ole vain tavaroiden tuotantoa, vaan myös mm. poliittisiin, psykologisiin sekä sosiaali- ja ympäristökysymyksiin vaikuttava asia. Historian tunneilla tutustutaan teknologisten keksintöjen merkitykseen sosiaalisessa, taloudellisessa ja kulttuurikehityksessä. Käsityötunnit auttavat ymmärtämään teknologian työtä helpottavan ja nopeuttavan luonteen. Ne antavat myös kokemuksellisen suhteen teknologiaan. Teknologian avulla ihminen muokkaa ympäristöään. Tähän johdattaa jo kolmannen luokan talonrakennus- ja viljasta leiväksi -jakso. Neljänneltä luokalta alkaen maantiedossa tutkitaan ihmisen taloudellista suhdetta paikalliseen ympäristöön luonnonvaroineen ja yhteyksineen maailman eri alueiden välillä. Yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat paikalliseen energiantuotantoon vierailemalla Suosiolan voimalaitoksessa. Tässä yhteydessä tulevat esille erilaiset energiaratkaisut niin yksityisen kuluttajan, Rovaniemen kuin Suomenkin kannalta. Lisäksi pohditaan mm. taloudellista energiankäyttöä ja yhteiskunnan sähköriippuvuutta. Koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteissa heijastuu valtava käytännöllisen ajattelun määrä. Oppilaissa harjaantuvat tarkan havainnoinnin ja ajattelun kyvyt heidän perehtyessään teknologiaan. Myös oppilaiden sosiaalinen tietoisuus teknologian vaikutuksista kasvaa. Koulunsa päättävä oppilas on herännyt logiikkaan ja ajattelun mahdollisuuksiin. Steiner toteaa: Lapsen lähtiessä koulusta hänellä pitäisi olla pohjaa sille, että hän ei enää ole sielunsa joka säikeellä kiinnittynyt omaan ruumiiseensa; ajattelussaan, tunteessaan ja tahdossaan hänen tulee olla itsenäistynyt ruumiistaan. Hän yrittää tasapainoilla älyllisyyden ja intohimojen ja halujen vauhdittaman tahdon välillä. Oppilaiden pitäisi kokea miten tieto tekee kykeneväksi muodostamaan sopivia arvioita maailmasta ja miten arvioiden muodostaminen johtaa uusiin kysymyksiin. Oppilaat pitäisi johdattaa yhdistämään kaikki oppimansa mielekkääksi maailmankuvaksi, jossa ihmisellä eettisenä yksilönä on keskeinen merkitys. 6.2 Oppimistavoitteet oppiaineittain Perusopetuksen ainekohtaiset oppimistavoitteet määritellään tarkoin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Niissä kuvattujen tavoitteiden lisäksi Rovaniemen steinerkoulun oppimistavoitteet ovat yhtenevät muiden steinerkoulujen oppimistavoitteiden kanssa (Steinerkoulun kansainvälinen opetussuunnitelma, Rawson & Richter 2004). Kuten kohdassa 1.2 kuvataan, muodostavat Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelman yksittäiset oppiaineet kokonaisuuden, joka palvelee eri näkökannoilta opetusta ja kasvatusta. Oppiainekohtaiset oppimistavoitteet palvelevat siten paitsi tiedon välitystä, myös kasvatusvälineinä, jotka puhuttelevat koko ihmistä tasapuolisesti. 17

18 7. OPPILAAN ARVIOINTI 7.1 Arviointi ja lukuvuositodistukset opintojen aikana Arvioitaessa oppilaan koulunkäyntiä otetaan aina huomioon hänen kehityskautensa mukainen itsetietoisuus. Mitä nuoremmasta oppilaasta on kyse, sitä vähemmän oppiminen on hänelle itselleen tietoinen prosessi. Tällöin oppilaan arviointi on opettajan ja huoltajien välinen asia. Yhdeksännen vuoden taitteen jälkeen oppilas saavuttaa vähitellen valmiudet arvioida omaa työskentelyään ja vastaanottaa arviointia myös ulkopuolelta. Kyky objektiivisempaan itsearviointiin kasvaa murrosikään tultaessa, ja itsearviointi nousee merkittäväksi osaksi oppimisprosessia. Kolmen ensimmäisen kouluvuoden ajan arviointi oppilaan koulumenestyksestä annetaan huoltajille arviointikeskustelujen ja kirjallisten kevätlausuntojen muodossa. Oppilas saa luokanopettajaltaan häntä henkilökohtaisesti koskettavan runon, jonka hän opettelee ulkoa ja esittää myöhemmin koko luokalle. Neljännestä luokasta lähtien oppilas saa kirjallisen kevätlausunnon itselleen. Lausunnossa arvioidaan tietojen ja taitojen saavuttamista, oppilaan työskentelytapoja, sopeutumista luokkayhteisöön, käyttäytymistä (katso kohta 7.3) ja oppimisprosessin etenemistä. Lisäksi kevätlausunnossa kerrotaan, mitkä ovat oppilaan osaamisen vahvat alueet sekä millä alueilla ja miten hänen pitäisi parantaa suorituksiaan. Sanallinen arviointi antaa tietoa oppilaan edistymisestä opinnoissa ja kannustaa häntä suuntautumaan myönteisellä tavalla tulevaan kouluvuoteen. Kevätlausunnosta ilmenee, onko oppilaan opiskelema oppimäärä suoritettu hyväksytysti vai onko suoritus hylätty. Arviointi on yksilöllistä, kannustavaa, totuudenmukaista, monipuolista ja perustuu oppilaan omaan oppimis- ja kasvamistapahtumaan. Kevätlausuntojen lisäksi arviointia suoritetaan läpi kouluvuoden itsearvioinnin, jaksopalautteiden ja arviointikeskustelujen merkeissä. Oppilas etenee opinnoissaan joko vuosiluokittain tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Oppilas siirtyy vuosiluokalta toiselle opetussuunnitelman perusteissa kuvatulla tavalla. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, jos se on hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaista. Oppilaan huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 7.2 Päättöarviointi ja -todistus Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin valtakunnallisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen kriteerien pohjalta. Arviointi perustuu aina monipuoliseen näyttöön ja hyvän osaamisen kuvauksiin. 9. luokan päättöarvioinnissa otetaan huomioon edellisten vuosien arvioinnit, mutta painotus on 9. luokan suorituksilla. Numeroarviointi liitetään sanalliseen arviointiin 9. luokalla ja numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa. 18

19 Hyväksyttyjä arvosanoja ovat: 10 erinomainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 kohtalainen 5 välttävä Arvosana 4 tarkoittaa, että oppilaan suoritus kyseisessä oppiaineessa on hylätty. Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan lukukauden puolivälissä jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Hyvän osaamisen kuvaus 9. luokalla Oppilas suhtautuu aineeseen ja sen opiskeluun myönteisesti on kykenevä ja taitava oppiaineessa hallitsee oppiaineen kannalta tarvittavat sosiaaliset taidot on halukas oppimaan uutta on aktiivinen tuntityöskentelyssä on tavoitteellinen työskentelyssään pystyy itsenäiseen työskentelyyn ja itsenäiseen tietojen hankintaan noudattaa annettuja ohjeita suorittaa annetut tehtävät määräajassa hallitsee oppiaineen keskeisen sisällön hyvin ymmärtää opetetun aineksen sisällöt monipuolisesti hallitsee oppiaineen käsitteet elävästi osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja tekee kirjalliset työnsä, esim. vihkonsa, huolellisesti ja hyvin pystyy arvioimaan taitojaan ja työskentelyään. 7.3 Käyttäytymisen arvioinnin perusteet Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteellisena lähtökohtana on hyvä käytös. Hyvä käytös edellyttää, että oppilas hoitaa koulutyönsä yleensä hyvin käyttäytyy asiallisesti on kielenkäytöltään asiallinen on rehellinen antaa työrauhan toisille ja huomioi toiset noudattaa koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita huolehtii tehtävistään ja välineistään ei kiusaa tovereitaan eikä käytä väkivaltaa toisia kohtaan. 19

20 8. OPETUSSUUNNITELMA LUOKITTAIN KOULUTULOKAS Sadun maailma Kun lapsi saavuttaa koulukypsyyden, muuttuu hänen tietoisuutensa. Sisäinen tunneelämä alkaa itsenäistyä ja oppiminen on pääasiassa elämyksellistä. Opetussisällöt muovataan taiteellisiksi kokonaisuuksiksi, jotka puhuttelevat ja ravitsevat oppilaan mielikuvitusta. Alkanut sisäistymisprosessi tapahtuu vaiheittain aina murrosikään saakka. Koulukypsällä lapsella on vielä jäljellä varhaislapsuuteen kuuluvia ominaisuuksia: tarve vireään ulkoiseen toimintaan ja rytmiseen toistoon sekä taipumus jäljittelyyn. Koulutulokkaassa on syntynyt kunnioitus aikuisia kohtaan. Hän suhtautuu opettajaan tunteenomaisesti; ei kuitenkaan enää jäljitellen, vaan turvallisena auktoriteettina. 1. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus Kertomusaineisto Ensimmäisen luokan kertomusaineistoa ovat kansansadut, luonnonkertomukset ja moraalitarinat. Kirjoittaminen ja lukeminen Kirjoittaminen aloitetaan ennen lukemisen opettelua. Isot kirjaimet opitaan äänteiden tunnelman pohjalta, kirjaintarinoiden avulla. Ensin opetellaan vokaalit, sitten konsonantit. Konsonantit opitaan niiden luonnetta vastaavan kuvaelämyksen, vokaalit tunne-elämyksen avulla. Äänne-kirjain-vastaavuutta harjoitellaan runsaasti. Lukemaan opetellaan itsekirjoitetun tekstin pohjalta. Lukemista harjoitellaan yhteen ääneen liukulukuna. Apuna käytetään erilaisia lukuleikkejä. Puhe- ja draamataide Puheharjoituksin harjoitetaan selkeää puhumista. Erityisesti käytetään vuodenkiertoon, kertomusaineistoon sekä päivän ja viikon toimintoihin liittyviä runoja ja loruja. Satujen jälleenkerronnan avulla opitaan kuuntelemista sekä omien mielikuvien muodostamista ja ilmaisua. Tätä tukee myös saduista ja tarinoista piirtäminen. Ulkoa oppiminen ja kertomusten jälleenkerronta vahvistavat muistia. 20

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma KAUHAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 OPETUKSEN PERUSTEET...3 2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT...4

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

8. luku Oppilaan arviointi. 8.1 Arviointi opintojen aikana

8. luku Oppilaan arviointi. 8.1 Arviointi opintojen aikana 8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin avulla koulu ohjaa ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kehittää hänen edellytyksiään arvioida omaa työtään ja omia taitojaan. Myös

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

7. OPPILAAN ARVIOINTI

7. OPPILAAN ARVIOINTI 7. OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Koulumme arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan kasvua, kehitystä ja opiskelua sekä kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin.

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

PERUSKOULU UUDISTUU. Tietoa vanhemmille

PERUSKOULU UUDISTUU. Tietoa vanhemmille PERUSKOULU UUDISTUU Tietoa vanhemmille Hyvät vanhemmat, miksi lähetämme teille tämän esitteen uudesta opetussuunnitelmasta? Me haluamme lisätä vanhempien tietoisuutta siitä, mitä koulussa tapahtuu. Samalla

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 114 Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi S avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1 6 opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot