Timo Taulo. Jalo Toivio. Päijät-Hämeen liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Taulo. Jalo Toivio. Päijät-Hämeen liitto"

Transkriptio

1 Timo Taulo Jalo Toivio Päijät-Hämeen liitto

2 Paikallisuus on emotionaalisesti latautunutta. Se merkitsee tietoisuutta omista juurista ja oman identiteetin rakennuspuista. Anjariitta Carlson Timo Taulo Jalo Toivio Julkaisu on toteutettu osana PAKETTI-projektia, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Päijät-Hämeen kunnat. Kaikki mitä olet halunnut tietää Päijät-Hämeestä perustuu Jouko Heinosen Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti (2011) selvitykseen. (toim. Esa Hassinen). Selvitykseen laadittiin lähes tuhannen päijäthämäläisen kysely kuntaidentiteetistä. teksti Timo Taulo ulkoasu ja kuvitus Jalo Toivio julkaisija Päijät-Hämeen Liitto painopaikka N-Paino Oy a197 * 2012 isbn issn Päijät-Hämeen liitto

3 Sisältö Päijäthämäläisyyden syvin olemus 6 Päijät-Hämeen esihistoriaa Putoamisia puista Ruotsalaiset kehityksen tulppana Vähitellen kartannimiksi Hollo ja Martta toimeen 14 Tunnusta väriä! Heraldinen sukellus vaakunoiden maailmaan 16 Käypä pöytään Päijät-Hämeessä herkutellaan uniikisti 18 Vähä mut asiaa Puhutaan mitä puhutaan 20 Suomalaisten Katalonia Kuka keksi Päijät-Hämeen? 22 Vellamo, veden neito Kaunotar ja käki maakuntatunnuksina 24 Tapahtumaturnee Tapahtumistaan paikkakunnat tunnetaan 26 Arvot mekin ansaitsemme Näiden puolesta elellään Kun maailma menee yhä yhdenmukaisemmaksi, on oma kulttuurinen identiteetti tärkeä. Jouko Heinonen 28 Postia Päijät-Hämeen kunnista 28 Asikkala Anja lämpiää myös sisään. 30 Hartola Heikki on hieman patriootti. 32 Heinola Hapalla jyrää. 34 Hollola Hellevi on avoimena. 36 Hämeenkoski Harald kuuluu koreaan kansaan. 38 Kärkölä Kaarlo paukuttaa henkseleitään. 40 Lahti Carita on mainettaan parempi. 42 Nastola Nasse kruisaa nauhataajamassa. 44 Orimattila Onni aloittelee pitsinnypläystä. 46 Padasjoki Pentti pyytää veneilemään. 48 Sysmä Siru luottaa elämisen laatuun. 50 Kölligalleria (K-12) Pilkkanimityksiä naapureista 58 Toptuotteita Mistä asioista meidät tunnetaan? 60 The Päijät-Häme Trivia Oikeat vastaukset Triviaan 62 Entäpä tulevaisuus? Miltä maakunta näyttää tulevaisuudessa? 64 Vihreiden harjujen maa Eikun laulamaan! Asutusta jo 9300 vuotta sitten Ancylusjärven rannalla. Salpausselän jakamat Vesijärvi ja Päijänne. Yksitoista kuntaa ja kaupunkia. Yli asukasta. Uusimaa etelässä, Keski-Suomi pohjoisessa. Holosuita, kärnäpäitä ja takatuuppareita. Latkua, röpörieskaa ja tikkutolloja. Pikkukaupunkilaisia, juntteja ja businessihmisiä. Päijät- Häme, Päijänne Tavastia. Päijät-Häme on nuori maakunta, joka on vanha. Sillä on oma juurekas historiansa. Sillä on maan vanhimpaan kulttuuriin liittyvä tausta, vaikka yhtenäisenä alueena se on perin tuore. Päijäthämäläiset kunnat ja kaupungit ovat aivan omaa lukuaan: vahvoja identiteettejä, persoonallisuuksia, tapahtumia, mielipiteitä tehdään kuntarajoja rikkovaa yhteistyötä, mutta elellään ihan omissa nurkissa turhia hötkyilemättä. Tulevaisuuden kuntien yhdistäjillä saattaa olla melkoinen savotta edessään. Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti on moniääninen, suorastaan metelöivä. Tämä kevyt johdatuskirja pohjautuu museoneuvos, FT Jouko Heinosen laatimaan laajan selvitykseen, jonka rikkaasta materiaalista on kirjan sivuille kuviteltu, sommiteltu ja karrikoitu syvintä päijäthämäläisyyttä. Tartu omiin juuriisi. 4 5

4 Kauan, kauan sitten Eräs suomalais-ugrilainen keskustelu kampakeraamiselta ajalta. kun Varsinais-Suomessa vielä pohdittiin puista putoilemista ja Karjalan kannakselle hortoilivat ensimmäiset nisäkkäät, Päijät- Hämeessä elettiin jo täyttä elämää. Ruvetaanko asuttaa? Älä siinä höpise, ota sytkäri ja rupea kaskeamaan. Juh. Juh! Esi-isämme ottivat Päijät-Hämeen asuinkäyttöönsä n vuotta sitten. Porvoonjokea myöten saapuivat Hämeen ensimmäiset asuttajat jo kivikaudella Orimattilan Virenojalle ja Lahden Ristolaan. Jääkausi oli päättynyt ja asutus tihentyi. Hei mies. Että tere. Juh? 400-luvulla ekr. alkoi kaskiviljely Suomessa kaskella kylvettiin perinteisesti ohraa tai ruista kahden vuoden aikana, myöhemmin yksi tai kaksi satoa naurista, kauraa tai tattaria luvuilla jkr. elettiin jo kylissä Asuinpaikat sijaitsivat maanviljelykseen soveltuvilla paikoilla, lähellä hyviä vesireittejä. Elinkeinoista maanviljely ja kaupankäynti olivat entistä tärkeämpiä. Jääkauden mies. Tervetuloa vireään Ristolaan! 6 7

5 Taas ne ruottalaiset! Kartassa Pähkinäsaaren rauhan raja, mutta Päijät-Hämeessä pähkinöitä särjettiin siitä edespäinkin. Päijät-Hämeestä tuli yksi Hämeen kolmesta muinaispitäjistä. Sen sydän oli Hollolan asutus- ja talousalue. Käytiin kauppaa, käytiin erällä. Mutta välillä piti sotiakin. Suomi kuului Ruotsiin yli 600 vuoden ajan keskiajalta 1800-luvun alkuun saakka. Ruotsi ja Venäjä taistelivat tänä aikana vaikutusvallasta Suomessa usein myös asein. Päijäthämäläisetkin saivat tuta taistelun melskettä puolustaessaan kotikontujaan. Tosin jo 1000-luvulta lähtien Päijät-Hämeessä jouduttiin puolustautumaan Ruotsin ja Novgorodin ahdisteluja vastaan. Mutta sahtitippaakaan ei luovutettu! Ruotsalaiset ja Tuomas-piispa onnistuivat ulottamaan valtansa Vanajan Hämeeseen saakka Päijät-Häme taipui vasta toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun puolivälissä. Olot rauhoittuivat vasta, kun solmittiin jokaisen päijäthämäläisen oppi- ja peruskoululaisen oppima Pähkinäsaaren rauha

6 Tuttuja nimiä kartoissa Kustaa III:tta pidetään yhtenä Ruotsin lahjakkaimmista hallitsijoista. Hänen vahvuuksiaan olivat terävä äly ja taiteellinen lahjakkuus. Muinaispitäjiä, seurakuntia, läänejä alue kaipaa rajankäyntiä. Hollolan seurakunta mainitaan vuonna Se käsitti koko Hollolan muinaispitäjän alueen. Ensimmäisenä siitä irtautui Sysmän seurakunta, joka itsenäistyi ennen 1400-luvun puoltaväliä. Hartola muodosti Sysmän kappelin. Hollolan seurakuntaan kuuluivat Asikkala, Tennilä eli myöhemmin Kärkölä, Orimattila, Nastola ja Heinola. Hollolan kivikirkko on Päijät-Hämeen ainoa keskiaikainen rakennus. Läänit syntyivät 1620-luvulla. Läänijako vahvistettiin vuoden 1634 hallitusmuodossa. Suomi jakaantui neljään suureen lääniin, joista Hämeen lääni oli yksi alue. Hämeen lääni ulottui Suomenlahden rannikolta nykyisen Keski- Suomen alueelle. Kustaa III pyrki muuttamaan läänien rajoja luonnollisemmiksi muutoksilla vuonna 1776, ja tuolloin muodostettiin erillinen Kymenkartanon lääni

7 Hollo ja Martta toimeen Päijäthämäläisyys syntyi hollolalaisuudesta: maakunnan liittoa voidaan pitää Suur-Hollolan suorana jatkeena. Asukkaatkin ovat koko maakunnassa samoja. Hämäläispohja sai ensin karjalaiset evakkonsa, sitten Itä-Suomesta toisen puolikkaan lisäyksen, mikä mahdollisti oman maakunnan perustamisen valtiovallan vastustuksesta huolimatta. Päijät-Hämeen myyttinen aines liittyy kirkkojen rakentamiseen ja pitäjien itsenäistymiseen. Tarinoiden mukaan emäkirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta, joissakin kirkoissa ainakin paikan on määrännyt hevonen tai härkä. Kuntien palvelut keskittyivät kirkonkyliin, paitsi Hollolan palvelut Lahteen 1870-luvulta lähtien ja Asikkalan Vääksyn kanavalle. Ensimmäisiä palveluja olivat seurakunta, kunnanlääkäri, sairaala, vaivaistalo, nimismies, meijeri, säästöpankki ja linja-autoasema. Alakoulut ja seuratalot oli rakennettu kyliin, joihin yleensä saatiin myös posti ja kauppa. Sotavuosina ja niiden jälkeisinä vuosikymmeninä aina 1970-luvulle saakka lisääntyivät kuntien tehtävät moninkertaisiksi. Kun valtio alkoi vaatia tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden nimissä uudelleen kaikkialle samanlaisia palveluja ja väestö jatkoi muuttoaan keskuksiin, alkoi maalaiskunnilta pudota taloudellinen pohja. Päijäthämäläisten omaa menneisyyttä alettiin kertoa pitäjänhistorioissa jo 1920-luvulta lähtien. Rautatien ja laivaliikenteen avulla saatiin Lahdesta maakunnan keskus, jota välttämättä tarvittiin sekä taloudellisista että henkisistä syistä: me urbanisoiduimme! Hollo (vas.) ja Martta pystyttivät Hollolan harmaakivikirkon

8 Tunnusta väriä! Jo muinaiset keskiaikalaiset suunnittelivat kaupungeilleen vaakunoita. Suomessakin ryhdyttiin tunnustamaan väriä ja vaakunaa, ja ensimmäisen vaakunansa sai Uusikaupunki Vaakunan suunnittelu on taidetta, heraldiikkaa. Nyrkkisäännön mukaan vaakunan on oltava sellainen, että se on tunnistettavissa nuolenkantaman (200 m) päästä: kasvot peittävää patakypärää käytettäessä on tärkeää kyetä erottamaan oma ja vastustaja yhdellä ainoalla vilkaisulla. Nykyajan vaakunat kertovat jotain tärkeää ja olennaista omasta kotikunnasta. Hämeenkoski Apilat viittaavat maatalouteen; onnea siinä työssä toisinaan tarvitaankin. Kosken pitäjän joessa on useita koskia, mustat koskimerkit viittaavat pitäjän nimeen. Lahti Lahdessa lyövät kipinät. Hopeisella pohjalla pyörii junan vaunun pyörä, jonka puolista lyövät ankarasti kipinät. Rautatie 1870-luvulla kasvatti Lahdesta kaupungin. Kärkölä Ei lopu vesurit kesken. Kolme hopeista, hirsittäistä havukirvestä alatusten viittaavat kunnan nimeen: kärkö-sana tarkoittaa vesuria. Nastola Punaisessa kilvessä on hopeinen, naulakantainen ankkuriristi. Tunnus viittaa Ristimäen rautakautiseen kalmistoon, joka ajoittuu ristiretkien aikaan Asikkala Asikkala sijaitsee kahden veden välissä: sitä kuvaa vaakunan kilven jakokin. Kultaemiöinen viisilehtinen kukka viittaa perunan ja pellavan viljelykseen. Hartola Kustaa Aadolfin pitäjässä pitää olla toki kruunu vaakunassa. Punaisen kentän ristikkäin kaksi palavaa soihtua merkitsevät hartolalaisia kulttuuririentoja. Yöelämää? Orimattila Jos ei Orimattilan vaakunassa ole orhia, niin minkä kunnan? Punaisessa kentässä vikuroiva, nouseva hevonen pitelee suht oikeaoppisesti viikatetta; viikate viittaa maatalouteen. Padasjoki Se ei ole sahtipannu, vaan pata. Tunnus viittaa kunnan nimeen. Padas tarkoittaa joen pyörrekohtaa ja liittynee patasanaan. Padan alla ei virtaa Padasjoki, vaan siinä komeilee aaltokoroinen hirsi. Heinola Ilves, jolla on mustat korvatöyhdöt ja siniset tassut, kävelee arvokkaasti Jyrängön sillalla. Miltähän se tuntuisi jos vaakunaeläimeen oikeasti sillalla törmäisikin. Hollola Suomen ainoa keskiaikainen kirkko tuntuu vaakunassa: katsojaa tuijottava hirvenpää on kirkon oven raudoituksesta, johon on kuvattu hirvenmetsästystä esittävä kohtaus. Sen alapuolella ruiskuhilas, saatteena viisi hopeista naularistiä. Sysmä Piilukirves on rakentamisen ja eränkäynnin symboli. Samanlaisen kirveen sai selkäänsä Sysmän kirkon suojeluspyhimys Pyhä Olavi Stikelstadin taistelussa Norjassa vuonna Päijät-Häme Vedenneito Vellamo ei ole käkenä, vaikka maakunnan syntyyn vaikuttaneiden karjalaisten symbolilintua kädellään ohjaileekin: Päijät- Hämeen vaakuna pohjautuu vanhaa vuoden 1904 Lahden kauppalan vaakunaan

9 Käypä pöytään Ruoka tuotettiin ennen lähialueella, ihan omassa kotipiirissä. Eri alueille on syntynyt omia paikallisia ruokia, osa jo hieman unohtuneita, osa vielä pöytiin tarjottuina. Päijät-Hämeessä paikallisia ruokia ovat olleet mm. talkkunavelli, perunakeitto, tuuvinki ja veripalttu. Maakunnan juhlaruoat ovat olleet nykyisiä jouluruokia paistettua kinkkua myöten. Karjalaiset evakot toivat omat perinneruokansa tullessaan ja piirakanmyynnin Lahden torille Hartolan Röpörieska Röpörieskaa on Hartolassa tehty kermaviilistä, karkeista ruisjauhoista ja suolasta. Näistä sekoitellaan löysähkö taikina ja paistetaan kaalinlehdellä kymmenen minuuttia 275-asteisessa uunissa. 2 Lahden Lihamuki Lahti on luonut myös uuden ajan ruokaperinnettä. Lihamuki on Lahdesta kotoisin oleva grilliherkku, joka tunnetaan ympäri Suomen yöelämän. Aito ja alkuperäinen lihamuki on puolen litran pahvimuki täynnä kebablihaa valinnaisen kastikkeen kera. 3 Heinolan Tirripaisti Paista ja ruskista possun kylkiviipaleet yksitellen pannulla, käristele niiden rasvassa sipuli. Lisää vettä, mustapippuria ja anna kiehua reilut puoli tuntia. Lisää lopuksi kastikesuurustetta. Se on siinä: täydellinen tirripaisti. 4 Hämeenkosken Näkkileipä Näkkileipä on perinteinen pitoihin leivottu leipä armeijasta tuttu. Maittavampaa versiota valmistetaan mm. Kärkölän, Hollolan ja Hämeenkosken alueella. 5 Asikkalan Lohikeitto Pitäjän varapastori Axel Laurell, joka toimi kappalaisena 1700-luvulla, oli ansiokas perunankasvatuksen pioneeri. Hän valmistutti ja suositteli perunaa eri ruokiin, joista sitten perinteiset perunaruuat kehittyivät. Näistä ruuista tunnetuimmiksi tulleet lohikeitto Laurellin tapaan, perunamunavoi, perunatuuvinki sekä penkkivelli. 6 Sysmän Tikkutollo 1,5 l vettä 0,5 l puolukkasurvosta n. 0,5 l ruisjauhoja. Jauhot sekoitetaan poreilevan kuumaan veteen ja velli pannaan imeltymään lämpimälle uunin reunalle. Kun se on imeltynyt, hämmennetään joukkoon puolukkasurvos. Puuro laitetaan laakeaan isoon uunivuokaan paistumaan uunin jälkilämpöön. Puuro tarjotaan kylmänä maidon ja sokerin kanssa. 7 Padasjoen Perunavelli Perunavelli on yksinkertainen perunasta valmistettu sosekeitto, joka on päijäthämäläinen perinneruoka. Sitä syödään yleensä suolakalan ja ruisleivän kera. 8 Orimattilan Varimakea Kantamaito kiehautetaan kattilassa, mausteeksi ripaus suolaa, syödään leivän ja palvatun lihan kanssa: varimakea, kuuma siirappijuoma, siirapin ja kuuman veden sekoitus suoraan Orimattilasta. 9 Paimelan Lahna Lahna soveltuu mainiosti savu-, uuni- tai suolakalaksi. Lahnan selkäpuolella on sen verran paljon ruotoja, että se kannattaa valmistaa kokonaisena ja valita iso kala. Kokonaiset kylkiruodot on helppo erotella kypsästä kalasta. Suomen painavin pyydetty lahna on Vesijärvestä 1912 pyydetty 11,5-kiloinen yksilö. 10 Nastolan Munajuusto Munajuustoa valmistettiin ennen vanhaan monen lapsuuskodissa. Jotkut laittavat juustoviipaleita paistinpannulle ja syövät niitä kuumina. Useimmiten munajuusto syödään sellaisenaan, välipalana tai jälkiruokana. Sitä voi tietysti laittaa voileivän päälle, kuten muitakin juustoja. 11 Kärkölän Sahti Sahti, Suomen länsi- ja eteläosissa aik. vars. juhliin ja talkoisiin pääosin ohrasta ja rukiista valmistettu kotitekoinen melko väkevä mallasjuoma." Kärkölän sahdissa maistuu melko voimakas banaanin aromi ja fenolisuus. Sahti on yksi harvoista ns. alkuperäisoluista ja sai Euroopan unionin alkuperäistuotteen nimisuojan

10 Vähä mut asiaa Päijäthämäläiset puhuvat vähän, mutta asiaa. Ja kun puhetulva ryöpsähtää, niin tarinaa tulee omalla paikallisella äänenpainolla. Päijät-Häme on hämäläismurteiden aluetta, johon karjalaisuus on vaikuttanut paljon. Hollolan, Lahden ja Nastolan tienoilla on puheessa oma painotus, nuotti, josta asukkaat edelleen tunnetaan muualla maassa. Ja kunnilla on vivahteita: meilän ailat sanotaan Hollolassa, meirän airat Orimattilassa, Padasjoella on meitin ailat. Padasjoki Patasjoelta lähleteän tai tehleän. Onks teä keäretorttu öylöist? Heinola Sit mänvät myllyyn, keetvät puuroa. Sysmä Onko kukua koskua kuullu semmoesta. Ehota mitä ehotat, mutta älä mahottomia. Orimattila Ehrota mitä ehrotat. Täytyttenkös tyä jo lähteä? Asikkala Pois elest, huusi poika pulkkamäessä. Tulia ja mäniä sitä Viäksyn väliä. Kuntasanastoa Asikkala ometta = navetta supsihvel = rikkalapio vähäpoika = nuori poika pernankuoria = perunankuoria Hartola konu = pöljä, kummallinen, outo köpsä = vielä hullumpi äilöttää = kutittaa pölkiä = pelätä Heinola kontusillaan = kontallaan. Muita murremuotoja: Lahesta, meitin, meilän, teilän, meen, mänie, tulie. Hollola lähletien = lähdetään nähliän = nähdään punain, siniin = punainen ja sininen avane = avain piipahlus = piipahdus Hämeenkoski Hämeenkoskella tullaan porstuasta tupaan, mennään Lahtien ja syövään perunaa. Kärkölä Kärkölässä tahrotaan tehrä, saaraan ja tuoraan. Lahti linkku = linja-auto tösä = pieni mäki leikkari = leikkipuisto kaatusin = kaaduin lekoset = pienet tulet Nastola Suolainen ruoka on tuimaa. tot noi, nii, valkoi hevoi, mie ja sie, kohlakkoin. Orimattila konu = ihmeellinen perna = peruna viruttaa = huuhtoa Padasjoki hunkastaa = etsiä kumminauha = kuminauha niämi = niemi Sysmä pölätkö = älkää pelätkö öksyä = eksyä kauhiisti = kauheasti, pullan pilppu = pullapala männää = mennään Hartola Jaakko muolua mummon tupua. Sylövi leipoo ruokua kuakkua. Lahti Juostaan äksää et keretää linkkuun. Mä oon Lahesta ja mul on pyöräs tarakka. Kärkölä Täydytten käydä meillä. Tul tost mielehein. Hollola Ehlotan, että lähletään, sano Hollolan poliisi. Lähletiän kohlakkoin, sano Hollolan palokunta

11 Suomalaisten Katalonia Hetkinen, ptruu! Mennäänpäs hieman taaksepäin. Siis mikä Päijät-Häme? Italialaisilla on Toscanansa, saksalaisilla Baijerinsa, espanjalaisilla Kataloniansa ja meillä suomalaisilla Päijät-Häme. Pikahistoriaa Päijät-Hämeestä Nyystölässä käytiin Hämeen nuijamiesten ja Tawastin joukkojen taistelu tammikuussa Paholainen kantoi pussissaan aatelisia, ja pussin pohja repesi Sysmän kohdalla. Kertoo tarina. Paavi lupasi kirjeessään 1398 synninpäästön hartolalaisille kirkonkävijöille. Se on ikivanha alue. Se on aikoinaan asumustensa vuoksi nimetty Hollolaksi. Sen kamaralla, joskin aika harjuisella, on lapannut niin ruotsalaisia kuin venäläisiä, niin savolaisia kuin Stadin porukkaakin. Mutta Päijät-Hämeenä se on aika tuntematon. Kunnat ja kaupungit ovat paljon nimekkäimpiä. Johtuneeko siitä, että vasta 1933 esitti asikkalalainen lehtori Heikki Peltola Päijänteen Hämeen nimittämistä Päijät-Hämeeksi? Sekä maakunnassa että koko valtakunnassakin tietoisuus Päijät-Hämeestä kuten muistakin nykymaakunnista yleistyi vuoden 1990 tienoilla. Erityinen tunnettavuuden kasvu alkoi Vellamon hyväksymisestä symboliksi maakuntavaakunaan. Hankalan pellavaloukku on Suomen ainoa säilynyt pellavankäsittelylaitos. Vuonna 1775 kuningas Kustaa III päätti, että perustetaan Anianpellon kauppala. Jäi sikseen. Varhaiskeskiajalla Hollola oli nykyistä Päijät-Hämettä alueellisesti suurempi. Ensimmäiset hiihdon MM-kisat järjestettiin Lahdessa jo Nastolan kartanoissa on asunut mm. Anjalan liiton Sprengtporten. Viihdetaiteilija Jope Ruonansuu on Heinolan ensimmäinen vuoden Uuno (2010). Aah, Vellamo! Orimattilasta on löydetty Suomen vanhin asuinpaikka. Huovilan puisto Kärkölässä on Suomessa ainutlaatuinen englantilaistyylinen maisemapuisto

12 Vyötöin veen on tyttöseksi Vellamo tunnetaan suomalaisissa kansantaruissa vedenhaltijana, Ahdin puolisona, ja Kalevalassa vedenemäntänä. Vellamoa on kuvattu muun muassa ruokorintaiseksi, ja hänen vaatteenaan kerrotaan olleen meren vaahtoa. Ilmeisesti vedenneito kuului kalansaaliin toivossa palvottuihin vedenhenkiin. Muita neidon tehtäviä olivat aaltojen nostaminen tai purjehdussäähän vaikuttaminen. Vellamo Luonnonvaaleat hiukset (ei värjäystä) Arvostaa kalaisaa lähiruokaa ja puhtaita elintarvikkeita. Rakastaa näkyä kun aurinko laskee Tehinselän taakse. Päijät-Hämeen maakuntavaakunassa Vellamo on hieman modernimpi pakkaus, nykyaikainen veden emäntä; Suomen maakuntien ainoa naispuoleinen vaakunahahmo. Vaakuna kuvaa kahta päijäthämäläistä luonnonelementtiä, maakuntaa halkovaa Päijännettä eli vettä ja toisaalta poimuilevia pitkiä harjuja. Vellamolla on oikeassa kädessään käki. Se viittaa seudun karjalaisväestöön ja sen entisen kotikunnaitten kaihoja kukkuvaan tunnuslintuun. VellamoMenu sisältää valikoiman päijäthämäläisten peltojen, laidunten, metsien ja vesien puhtaita raaka-aineita. Menua tarjoillaan valikoiduissa ravintoloissa Hollolassa, Asikkalalassa, Vierumäellä ja Lahdessa. Vellamoa saa myös pulloissa: Vellamo on aito luonnon kivennäisvesi. Vesi on peräisin Heinolan lähellä sijaitsevasta Viikinäisten porakaivosta ja se pullotetaan paikan päällä. Paras menomesta Lahden yöelämä ja satama. Parhaita kavereita kaukainen serkku seireeni ja pikkuserkku merenneito. Poikakaveri Ahti Ei lähde merta edemmäs kalaan: Päijänne-fani

13 Päijäthämäläinen tapahtumaturnee Kärkölä Huovilanpuisto, kotiseutumuseo, kirkko Päijät-Hämeen ensimmäinen matkailukohde oli Sysmän Piekkolan lähde 1850-luvulla. Se kiinnosti säätyläistöä kuten 1891 alkaen rakennettu Heinolan kylpyläkin. Jokaisella kunnalla on oma tapahtumakirjonsa, joka luo omaa identiteettiä: vai miltä kuulostaisi Lahti ilman Salpausselän kisoja? Asikkala Kanavajuhlat, Kanavajazz, kaarnalaivojen SM, Kalkkisten toripäivä, Anianpellon markkinat Hollola Messilän lomakeskus, Pyhäniemen kartano, Rälssihovi, Hollo ja Martta, keskiaikajuhlat, Hollolan Hirvi Hämeenkoski Pyhän Laurin kirkon rauniot, Teurojoen koski, Jokelan kartano Orimattila Soile Yli-Mäyryn taidelinna, Villa Roosan näyttelyt, Kehräämön kantrit, kotieläinpuisto Lahti Salpausselän kisat, Sibeliustalo, Suur-Hollola -ajot, Sinfonia Lahti, Urkuviikko, Jazztori, Lahden Messut Nastola Pajulahti, rautalankafestarit, taidekeskus Taarasti, Immilän mylly Hartola Hartolan syysmarkkinat, Vuorenkylän Purnun laskettelukeskus, Maila Talvio -salonki Heinola Heinola Jyrää, kesäteatteri, museot, Lintutarha, Rantapuisto Sysmä Hulluin Lauantai markkinat, Sysmän Suvisoitto, Uotinpäivät, Kirjakyläpäivät, nukketeatteri Padasjoki Sahtimarkkinat, Padasjokiviikko, Enni Idin kesä-kahvila, vetouistelun SM-kisat, nakukymppi 24 25

14 Arvot mekin ansaitsemme Mies voi lähteä Lahest, mutta Lahti ei miehest. Miten päijäthämäläiset elävät, mihin uskovat ja millä aatteilla porskutellaan eteenpäin sitä kysyttiin päijäthämäläisiltä itseltään. Asikkalassa halutaan säilyä itsenäisinä ja arvostetaan haja-asutuskyliä ja kasvutavoitteita, vaikka joku pitääkin asikkalalaisuutena muutoksia vieroksuvaa asennetta. Hartolassa nähdään vielä torppariajan heijastumia ja yksilöllisyyttä. Vaikeitakaan asioita ei peitellä ja työpaikoista hyötyy ympäristökin. Kuninkaallisesta lähtökohdasta ollaan ylpeitä. Heinolassa arvoja pidetään samanlaisina, kotiseutu ja perinteet ovat tärkeitä muuallakin. Esille nousevat taloudellisuus, sosiaalisuus, toveruus, tasapuolisuus, vanha kaupunkikuva ja kesäkulttuuri. Hollolassa henki on koti-uskonto-isänmaa -linjalla vanhaa kunnioittaen. Muita omia arvoja ovat emäpitäjäläisyys, maaseutumaisuus erityisesti asumisessa, huolenpito lähimmäisistä, omaleimaisuus, luottamus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Hämeenkoskelaiset arvostavat yhteishenkeä ja riippumattomuutta puoluepolitiikasta, ennakkoluulottomuutta, avoimuutta ja lapsista välittämistä. Hämeenkoskella korostetaan päätöksenteon helppoutta ja elämistä, naapuriapua ja sopua sekä nauttimista pienistä asioista. Kärkölässä tärkeitä ovat väljyys, maatalouden arvostus, säästäväisyys ja menneiden sukupolvien työn arvostus. Kärkölässä nähdään omapäinen pieni maalaiskunta, joka on aivan erilainen kuin suuret keskukset Hollola, Nastola ja Lahti. Lahtea monet pitävät suurena mörkönä, jossa kaikki tehdään väärin ja oma etu on päällimmäisenä. Eniten Lahtea leimaa mielestäni reiluus ja suoruus asioissa. Ei haluta esittää olevansa enemmän kun onkaan tai muuta kun oikeasti ollaan. Nykyaikana pitää kehua itseään koko ajan. Lahtelaiset eivät sellaiseen taivu, mikä joskus antaa sellaisen kuvan, että lahtelaiset haukkuisivat kotikaupunkiaan, mutta pikemminkin täällä ollaan suorastaan tyhmän rehellisiä. Toisaalta tarvittaessa asiat sanotaan niin kun ne ovat, ei pueta asioita sanahelinään. Nastolassa arvostetaan yhteisten arvojen lisäksi perhettä ja lapsia, lähidemokratiaa, harrastusmahdollisuuksia, teollisuusmyönteisyyttä, nuorekkuutta, asumisviihtyisyyttä, läsnäoloa, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Toisaalta muuttajien kunnassa on juurettomuutta ja sisäänpäin kääntyneisyyttä. Orimattilaa leimaa itsenäisyystahto, kylät, maaseutumaisuus, omavaraisuus, seurakunnan tuki, yhteistyökyky muiden kuntien kanssa, talkoohenki ja sitkeys. Joku kuvaa arvoja ilmaisulla pikkuporvarillinen maalaiskonsensus, toinen: näin on aina tehty, joten tehdään nytkin. Padasjoella arvot ovat kiinnittyneet ympäristön puhtauteen, uskonnollisuuteen, kotiin ja työhön. Padasjokelaisten mielestä jokainen kunta yrittää parastaan. Sysmässä arvostetaan itsenäisyyttä, yhteen hiileen puhaltamista eli Sysmä-henkeä ja kartanoperinteitä. Sysmäläisillä on vahva usko omaan itsenäiseen linjaan, yksituumaisuus muita parempi, eikä Heinolan ja Hartolan tapaan riidellä

15 Jo Anianpellolta saakka Vanhin asiakirja, missä Asikkala mainitaan, on vuodelta 1443 koskien rajankäyntiä Asikkalan ja Sysmän välillä. Vuoden 1596 lopussa samosivat nuijamiehet pohjoisesta Asikkalaan saakka ja kahakoivat Vähimaan kylässä Flemingin huovien kanssa. Koko Hämeessä suositut ja kuuluisat Anianpellon markkinat pidettiin tammi- ja syyskuussa vuodesta 1727 lähtien. Vuonna 1775 kuningas Kustaa III teki päätöksen Anianpellon kauppalan perustamisesta. Hanke ei kuitenkaan edennyt. Toivo Kärjen syntymäkunta Asikkalalaiset itse arvostavat perunapappi Axel Laurellia, Anianpellon markkinoita, Kustaa III:n kaupunkihanketta sekä Danielson- Asikkala Anian impi Asikkala on luonnonkaunis kesäkunta, jossa on lentokenttä, kaksi kanavaa, oma kansanedustaja ja Jenkkapirtti. Kalmarin, Norrlinien ja Järnefeltien tapaisia kesäasukkaita, Hans Kalmia ja Anianpellon taistelua 1918 sodassa, Lauri Rapalan uistintehdasta ja höyrylaivaliikenteen alkua (1856). Tunnettuja asikkalalaisia ovat Toivo Kuula, Toivo Kärki, Nanna Susi, Eetu Salin, Minna Kauppi ja Heikki Talvitie. Kerro, kerro kuvastin Asikkalalaiset jakautuvat kolmeen ryhmään: muualla töissä käyvät, eläkeläiset ja farmarit. Monet ovat tulleet muualta ja paluumuutto eläkeikäisenä on yleistä. Hämäläisyyskään ei ole yhtä leimaavaa kuin Sysmässä. Asikkalassa asuu hiukan hitaita, vähän varauksellisia, mutta avuliaita ja ystävällisiä hämäläisiä. Asikkalalaiset jakautuvat kolmeen ryhmään: muualla töissä käyvät, eläkeläiset ja farmarit. Muut päijäthämäläiset asikkalalaisista 2009 Hei, olen Anja Vääksystä. Meitä asikkalalaisia sanotaan hieman sisäänpäin lämpiäväksi. Ehkä se johtuu yksinäisyydestä. Meillä on Vesijärvi ja P äijänne, molemmat. Se nyt on luonnollista, että silloin kaipaa Anian impikin yhdistymistä. P aljon kesäasukkaita, laivoja ja Vesivehmaan jenkka. T ule oi armaani Asikkalaan! Anja Asikkala 2012 Perustettu 1848 Pinta-ala 755,54 km 2 Väkiluku Väestötiheys 15,05 as/km 2 Kunnallisvero 20 % 25 kylää Päijät-Häme Trivia Millä tavoin Komisario Palmu liittyy Asikkalan kuntaan? a. Komisario teki kunnassa murhatutkimuksia. b. Näyttelijä Joel Rinne syntyi Asikkalassa. c. Kirjailija Mika Waltari otti hahmon esikuvan asikkalalaisesta poliisimiehestä. Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta

16 Kuninkaiden maata Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. elokuuta Uusi pitäjä sai nimensä kruununprinssin mukaan Gustav Adolfs Socken, mikä kansan suussa muuttui Kustaavukseksi. Siihen asti pitäjästä käytettiin nimeä Koskipää. Hartola otti käyttöön kunin- Hartola Kuningaskunta Päijät-Hämeen pohjoisin lintukoto, jossa on kuninkaallinen meno. kaallisen statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi vuonna Kirjailijoiden kunta Hartolalaisten itsetuntemukseen kuuluvat mm. kivikirkon rakentaminen, Tandefeldtit ja kartanot, torpat, Hartolan syysmarkkinat, taidenäyttely Maila Talvio -salongissa, karjalaisjärjestöjen merkkivuodet, kunnan 200-vuotisjuhlat ja loma-asuntomessut. Hartola on kirjakyläkunta. Merkkihartolalaisia ovat mm. kirjailijat Maila Talvio, Arvi Kivimaa, Uuno Hirvonen, Uuno Kailas ja Simo Penttilä. Hartola 2012 Perustettu 1784 Pinta-ala 675,38 km 2 Väkiluku Väestötiheys 6,04 as/km 2 Kunnallisvero 20,5 % Suurimmillaan Hartolan väkiluku oli sotien jälkeen vuoksenrantalaisten evakkojen tultua paikkakunnalle. Päijät-Häme Trivia Etelä-Suomen pohjoisin hiihtokeskus löytyy Hartolasta. Sen nimi on a. Kurnu b. Purnu c. Hirnu Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta Karjalaisilla siirtogeeneillä varustettuja Kun muita päijäthämäläisiltä kysyttiin, millaisia hartolalaiset ovat, niin Hartolalaiset ovat hämäläisiä jörriköitä, maustettuna karjalaisilla siirtogeeneillä ja ripauksella savolaisuutta. He ovat avoimia ja mukavia, luontoa rakastavia, kursailemattomia ihmisiä. Ujoja, kateellisia ja varautuneita, mutta ihan mukavia ja sydämellisiä, kun paremmin tutustuu. Ennakkoluuloisia ja epäileväisiä: Miten se kehtua... Muut päijäthämäläiset hartolalaisista 2009 Heikki tässä tere. Ikää miehellä 50 ja risat. Mutta mieli kuin kakskymppisellä. Meillä sitä on historiaa ja havinaa liikkeellä. On työpaikkojen kanssa vähän tiukkaa, mutta missä nyt ei olisi. Luonnehtivat meitä vähän nurkkapatriooteiksi, mutta mikäs vika siinä näinä irrallisten arvojen päivinä on? Heikki 30 31

17 Vanha kaupunki Merkkejä asutuksesta Heinolan seudulla on varhaisiltakin ajoilta, mutta pääosin alue oli harvaan asuttua erämaa-aluetta. Suuri Savontie Hollolan Lahdesta pohjoiseen kulki Jyrängön virran yli. Vuonna 1776 vahvisti kuningas Kustaa III Jyrängönvirran pohjoisella rannalla sijaitsevan alueen maaherran residenssiksi. Heinola sai kaupunkioikeudet Kylpylaitos perustettiin 1891 ja seminaari naisopettajia varten Heinola tunnettiin pitkään idyllisenä koulu- ja kylpyläkaupunkina. Airosta Jopeen Heinolalaiset puhuvat residenssin perustamisesta, Kustaa III:sta, Kivalterin talosta, kaupungiksi tulosta 1849, kyl- Heinola Virta vie Heinolaan Heinola on edelleen idyllinen pikkukaupunki Jyrängönvirran kainalossa. pyläajasta, kansalaissodan taisteluista, seminaarista ja Opekosta, kaupungin ja maalaiskunnan liitoksesta 1997, Heinolassa Jyrää tapahtumasta, kesäteatterista, urheiluopistosta ja Tahko Pihkalasta, Löylyn MM-kisoista, siirtokarjalaisista. Tunnettuja heinolalaisia ovat olleet maaherra de Geer, kenraali Airo, Uuno Kailas, Markku Johansson, Apulanta, Ukko-Pekka, kunnallisneuvos Helander, Ferdinand Flodin, Toni Wirtanen, Laura Voutilainen, Jope Ruonansuu. Juurevuutta! Harkitsevia hämäläisiä, joille ratkaisujen tekeminen on vaikeaa. Heinolalaiset ovat erittäin historiaja kulttuuritietoisia, ylpeitä pikkukaupunkilaisen juurevuudestaan. Ystävällisiä, liikunnallisia, mutta joskus myös vaikeasti lähestyttäviä ja jahkailijoita. Muut päijäthämäläiset heinolalaisista 2009 Vielä pari vuotta sitten sanoin mutsille, että tänne en jää. Heti kun koulu loppuu, niin meikä hilpasee oikoradalle. Mutta tänne sitten jäin. Meillä Heinolassa on sen verran potkua, että täällä kaikki on mahdollista. Yrittäminen on nyt mielessä. Sitä paitsi Heinola on kulttuurikaupunki, täällä jyrää. Hapa Heinola 2012 Perustettu 1776 Pinta-ala 839,29 km 2 Väkiluku Väestötiheys 29,81 as/km 2 Kunnallisvero 20,5 % Kuntaliitokset: Heinolan mlk 1997 Päijät-Häme Trivia Miten Heinola ja Vänrikki Stoolin tarinat liittyvät toisiinsa? a. Topelius vietti lapsuutensa päiviä Jyrängönvirralla. b. Kuuluisa Tähtisillan taistelu kuvataan teoksessa. c. Runo Vänrikin markkinamuisto kertoo Heinolan residenssin markkinoista. Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta

18 Lahden synnyttäjä Hollola mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna Hollola on Hämeen ensimmäisiä kristillisiä pitäjiä, ilmeisesti jo 1200-luvun alkupuolelta. Hollolan harmaakivikirkko on ajalta Suur-Hollola lienee aluksi käsittänyt ainakin nykyisen Päijät- Hämeen eteläosan. Hollolasta on alueliitoksilla liitetty Lahteen vuonna 1878 kauppalan alue, 1924 Lahden kartano, 1933 esikaupunkialue ja vuoden 1956 liitosalue. Lahden kaupunki toimi kunnan hallinnollisena keskuspaikkana noin 70 vuoden ajan. Valinnan varaa Hollolalaisilla on vaikeuksia valita tapahtumia ja henkilöitä kunnan pitkästä historiasta, varsinkin kun Lahden erosta on vasta reilut 100 vuotta. Maininnat al- Hollola Viihtyisä ja elinvoimainen Hollola on koko Päijät-Hämeen emopitäjä. Omasta mielestään vieläkin kavat esihistoriallisista löydöistä Kirk ailanmäellä ja Kapatuosianmäellä, asuttamisesta, suurkunnasta ja kirkon rakentamisesta. Muita tärkeitä hollolalaisuuksia ovat Pyhäniemen ja Messilän kartanot, kansalaissodan tapahtumat kirkolla, karjalaisten tulo, Salpakankaan, elokuvien teko Pyhäniemessä, kansantanssi, keskiaikatapahtuma sekä ensimmäinen kunnanvaltuuston vaali v Hollolalaisten henkilögalleriaan kuuluvat mm. Mauno Hartman, August Fellman, Oskari Lehtonen, Juhani Honkanen, Asta Pulkkinen, Boucht-suku, Heikan Jussi, Aino-Kaisa Saarinen, Janne Ahonen, Ville Haapasalo, Kyösti ja Kaarina Toivonen. Hollola 2012 Perustettu 1865 Pinta-ala 531,84 km 2 Väkiluku Väestötiheys 47,53 as/km 2 Kunnallisvero 19,75 % Vesijärvi jakaa kunnan kahtia Päijät-Häme Trivia Hollolan upea keskiaikainen kivikirkko nimitettiin katolisella ajalla a. Pyhän Marian kirkoksi b. Soinin kappeliksi c. Hoosianna-katedraaliksi Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta Eipäs hötkyillä Hollola erottuu muista Päijät-Hämeen maalaiskunnista selkeästi, siellä on laaja kirjo suhteellisen hyvin toimeentulevia ihmisiä, sopivan omanarvontuntoisia ihmisiä. Hollolalaiset ovat vähän hitaita, leppoisia, omanarvontuntoisia. Eivät hötkyile kaupallisuuden perässä, eivätkä arvosta kaupunkilaiselämää, ovat luontoa rakastavia. Muut päijäthämäläiset hollolalaisista 2009 Hei. Olen luonteeltani poikkitaiteellinen. Kirjoittaminen on tapani avautua kuin lootuksenkukka. Me hollolalaiset olemme perin avoimia, jos sille päälle satutaan. Täällä kohtaavat menneisyys ja tulevaisuus kenties kuten me? Meidät hollolalaiset tunnetaan kotiseuturakkaudesta ja kustannustietoisuudesta. Olen myös aika rikas. Hellevi 34 35

19 Pitkä historia Kosken kunnan eteläpuoliset kylät kuuluivat 1400-luvulla Tennilän hallintopitäjään, kun taas pohjoiset osat luettiin Hollolaan. Koski mainitaan asiakirjoissa jo vuonna Uuden ajan alussa, ilmeisesti 1500-luvulta lähtien Koski oli Lammin kappeliseurakuntana. Vuonna 1870 Koski itsenäistyi omaksi seurakunnaksi. Nimi Hämeenkoski otettiin käyttöön vuonna Hämeenkoskelaiset pitävät kuntaansa pienenä, kauniina, rauhallisena, joustavana, yksituumaisena, luonnonlä- Hämeenkoski Puhtaiden vesien kunta Hämeenkoskella pieni on kaunista. Ja sitä on paljon. heisenä, yhteistyöhaluisena, yksilöllisenä ja vähän uneliaana. Paasikiven paikka Hämeenkoskella muistetaan J.K. Paasikiven syntymä, Ruben Lagus, Kalevi Koskinen, voimamies Väinö Siltala, kanttori Veikko Saari, Jorma Karden, Kaarina Suosalmi. Pyhän Laurin kirkonrauniot, kartanot, verkatehdas, VPK:n perustaminen, sahan palo. Huljalan taistelut 1918, Kosken markkinat, Putulan kirjasto, pellavaloukku ovat merkkikohtia Hämeenkosken historiassa. 10 vuoden karenssi? Hämeenkoskelaiseksi hyväksytään vasta 10 vuoden asumisen jälkeen: Valtaosa ihmisistä on maalaisen oloisia, ystävällisiä ja seurallisiakin, vaikka joskus kuulee sanottavan, ettei ole helppoa päästä joukkoon, jos on muualta muuttanut. Koskelaiset ovat tavallisia ihmisiä, avoimia, lämpimiä, talkoohenkisiä, alkuun varautuneita, sitten ystävällisiä. Joskus vähän kateellisiakin, mutta vaatimattomia. Muut päijäthämäläiset koskelaisista 2009 Moro. Luin Hämeenkosken historiasta taannoin, että meitä kutsutaan koreaksi kansaksi. Kun peiliin katsoo, niin hirvittää. Pieniä me olemme, mutta sitkeitä, jukolauta. Ylpeiksi sanotaan, mutta minkäs luonnolleen voi. Hämeenkoski 2012 Perustettu 1865 Pinta-ala 195,62 km 2 Väkiluku Väestötiheys 11,30 as/km 2 Kunnallisvero 21,5 % 20 kylää Päijät-Häme Trivia Mikä jännittävä ilmiö esiintyy Hämeenkosken Putulankulmalla kerran kesässä? a. Alueen väkiluku kaksinkertaistuu. b. WC-huuhteluveden kiertosuunta muuttuu heinäkuuksi. c. Maanviljelijät pitävät yhteisen kesäloman. Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta Ja on niin paljon syitä olla niin paitsi se peili. Sinun Harald 36 37

20 Radan varrelle Kärkölä, ennen Tennilä, mainitaan hallintopitäjänä vuonna 1458 ja Hollolan kappelina uuden ajan alussa. Kärkölän varsinainen kunnallishallinto on peräisin vuodelta 1867, jolloin se erotettiin Hollolasta omaksi kunnakseen. Järvelän taajama alkoi kehittyä, kun Riihimäki Pietari rautatie valmistui vuonna Kärkölän suurin työnantaja on Koskisen Oy:n saha. Kärkölä Maalla, melkein kaupungissa Kärkölästä kulkee Helsinkiin 55 minuutissa. Mutta miksi? Puistoja ja muistoja Kärköläläiset tietävät kuntansa historian hyvin, se liittyy Carl Colliniin ja Helvi Sipilään, Alli Paasikiveen, eversti Valo Nihtilään, Kalle ja Kalevi Koskiseen, olympiavoittaja Emil Väreeseen, Palmin sukuun ja Tapani Mörttiseen sekä siirtolaisten tuloon, rautatiehen ja Lahti-Riihimäki tien valmistumiseen. Huovilan puisto on 1900-luvun alun asuun restauroitu englantilaistyylinen puisto, jossa sijaitsee Kärkölän kotiseutumuseo. Muistomerkit on pystytetty eversti Valo Nihtilälle ja Alli Paasikiven syntymäkodille. Uusgotiikkaa ja uusrenessanssia edustava pitkäkirkko on rakennettu vuosina Kärkölä 2012 Perustettu 1865 Pinta-ala 259,31 km 2 Väkiluku Väestötiheys 18,71 as/km 2 Kunnallisvero 20,75 % Päijät-Häme Trivia Mikä legendaarinen elokuvateatteri mainostaa itseään: Suomen rumin elokuvateatteri tai toisaalta Kaurismäkeläisen kaunis? a. Bio Rujo b. Kare Kino c. Järvelän Kino Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta Jäyhällä tavalla Jäyhiä hämäläisiä: maalaisia, tavallisia, rauhallisia, kohteliaita, iloisia, pidättyväisiä, itsetietoisia, vetäytyviä, itseään ja kuntaa vähätteleviä, ahkeria, yrittäviä, auttavia, huumorintajuisia, reiluja, suoraselkäisiä sellaisia ovat kärköläläiset. Muut päijäthämäläiset kärköläläisistä 2009 Moi. Kirjoitin juuri yleisönosastoon: Jo riittää ökyisäntien luokkapohjainen öykkäröinti ja pullisteleminen kunnallispolitiikassa täällä Kärkölässä Meillä pitää vähän henkseleitä paukuttaa. Aidan molemmin puolin. Eikä me kaikki olla sukua keskenämme. Kuka lienee yleisönosastoon semmosia raaputellut. T uus Kaarlo 38 39

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön kehittyminen

Kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön kehittyminen LIITE 27 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön muodostavat rakennettu ympäristö, ja muinaisjäännökset. Erona luonnonympäristöön kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen kädenjälki. Päijät-Hämeessä on toteutettu

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

PÄIJÄT HÄMEEN ASUMISEN JA MATKAILUN NYKYTILAKARTOITUS 2012

PÄIJÄT HÄMEEN ASUMISEN JA MATKAILUN NYKYTILAKARTOITUS 2012 PÄIJÄT HÄMEEN ASUMISEN JA MATKAILUN NYKYTILAKARTOITUS 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

PÄIJÄT HÄMEEN ASUMISEN JA MATKAILUN NYKYTILAKARTOITUS 2012

PÄIJÄT HÄMEEN ASUMISEN JA MATKAILUN NYKYTILAKARTOITUS 2012 PÄIJÄT HÄMEEN ASUMISEN JA MATKAILUN NYKYTILAKARTOITUS 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Keskiviikkoisin Klo 13.00 14.30 Pengerkatu 11 a 3, Pengersali 2 krs. Kerhossa tarjolla kahvia ja

Lisätiedot

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä Kuvat: Kotkan kaupunki KOTKA Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä itään puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Kotka on Kymijoen ja meren yhdyskohtaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

Iin hiihdot 1.3.2014

Iin hiihdot 1.3.2014 1 / 6 2.3.2014 22:53 Iin hiihdot 1.3.2014 T U L O K S E T Liikuntakeskus MOVE Kilpailun sarjat: M08; N08; M10; N10; M12; N12; N14; M16; N18; N16; M14; M70; M45; M55; M65; N35; N45; NYL; N20; M35; M18;

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011 TULOSPALVELU Lions SM-pilkki 27.3.2011 Järjestäjä: LC Parikkala/Siikalahti. Paikka: Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: 143 Kilpailukala: Ahven Yhteiskalamäärä: 95.8 kg Sarjat: M60 (Miehet alle

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

TARINNALLISTAMALLA ELÄMYKSELLISIÄ SAUNAPALVELUITA 16.2.2012 Anne Kalliomäki

TARINNALLISTAMALLA ELÄMYKSELLISIÄ SAUNAPALVELUITA 16.2.2012 Anne Kalliomäki TARINNALLISTAMALLA ELÄMYKSELLISIÄ SAUNAPALVELUITA 16.2.2012 Anne Kalliomäki SISÄLTÖ 1. TARINAKONEEN TARINA 2. MITÄ ON TARINALLISTAMINEN? 3. TARINALLISTAMISEN LÄMMITTELYÄ 4. TARINALLISTAMISEN PROSESSI CASE:

Lisätiedot

Kärkölä Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Kärkölä. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne?

Kärkölä Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Kärkölä. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 39,92 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 953,72 3. Sukupuoli Vastaus

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

METSÄSTYSAMMUNTOJEN ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINMESTARUUSKILPAILUT JA SML:N KYMEN PIIRIN LOPPUKATSASTUKSET JOUTSENOSSA 5.7.2015

METSÄSTYSAMMUNTOJEN ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINMESTARUUSKILPAILUT JA SML:N KYMEN PIIRIN LOPPUKATSASTUKSET JOUTSENOSSA 5.7.2015 METSÄSTYSHAULIKKO SIJ A MIEHET Alkuk Finaal i TULOS 1 Roiha Matti Särkisalmen Seudun Metsästysyhdistys 23 24 47 2 Suuronen Janne Kympin Kyttääjät 23 22 45 3 Korpi Kai Oravalan Metsästäjät 22 22 44 4 Pitkänen

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Julkaisija: Hollolan seurakunta 2008. Teksti: Marja Maunuksela, Juhana Säde. Kuvat: Juhani Viitanen, Juhana Säde, Suomen ilmakuva.

Julkaisija: Hollolan seurakunta 2008. Teksti: Marja Maunuksela, Juhana Säde. Kuvat: Juhani Viitanen, Juhana Säde, Suomen ilmakuva. Hollolan kirkko Julkaisija: Hollolan seurakunta 2008. Teksti: Marja Maunuksela, Juhana Säde. Kuvat: Juhani Viitanen, Juhana Säde, Suomen ilmakuva. www.hollolanseurakunta.fi KIRKON RAKENTAMINEN Hollolan

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa TOUKOKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.6.2010 klo 9.00 Hämeen työttömyyden kehitys vuoden 2005 tasolla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue)

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Lahden seudun oppaat ry

Lahden seudun oppaat ry Lahden seudun oppaat ry LAHDEN SEUDUN KESÄKIERROKSET 2013 Oppaat: Maaria Alén, Helli Jalas, Anneli Kokkonen, Sinikka Koskinen, Leena Lehtinen, Sisko Ojanperä, Merja Palokangas-Viitanen, Jaakko Petäjä,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kuvia vaalikiertueelta v. 2007

Kuvia vaalikiertueelta v. 2007 Ihmisten parissa Katso Tv-mainokset. Kesto 15s/video ja formaattina wmv. Video 1 Video 2 Video 3 Video 4 1 Mikäli videot eivät suoraan avaudu linkeistä, paina hiiren oikeata nappia linkin päällä ja valitse

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN KESÄKIERROKSET 2014

LAHDEN SEUDUN KESÄKIERROKSET 2014 LAHDEN SEUDUN KESÄKIERROKSET 2014 Oppaat: Helli Jalas, Sinikka Koskinen, Sisko Ojanperä, Päivi Oksanen, Jaakko Petäjä, Tuula Santala, Anneli Seppälä, Anja Suomi, Kyösti Toivonen, Seppo Toivonen. Hinnat:

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

Kesän 2013 yleisöjunat Lahdesta Heinolaan. www.topparoikka.net

Kesän 2013 yleisöjunat Lahdesta Heinolaan. www.topparoikka.net Höyryllä Heinolaan Kesän 2013 yleisöjunat Lahdesta Heinolaan www.topparoikka.net Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on yhteistyössä Haapamäen Museoveturiyhdistyksen ja Höyryveturimatkat 1009 Oy:n

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010 1 UusiKunta - kuntajakoselvitystyö Sivistyspalveluiden toimikunta PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, Kooste 4.3.2010 ASIKKALA 2009-2010 Kalkkisten koulu 31

Lisätiedot

Piirin rannaltaonginta 2015

Piirin rannaltaonginta 2015 Piirin rannaltaonginta 2015 30.6.2015 30.6. 2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola,

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Messututkimus. RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011. Suorakanava Oy

Messututkimus. RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011. Suorakanava Oy Messututkimus RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011 Suorakanava Oy Yhteenveto RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 25 000 1 Kansi Kävijäperheen

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 1 EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola, Kaarina

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Genius loci eli paikan henki Mistä hankkeessa on kyse? Tarinallisuus

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot