Timo Taulo. Jalo Toivio. Päijät-Hämeen liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Taulo. Jalo Toivio. Päijät-Hämeen liitto"

Transkriptio

1 Timo Taulo Jalo Toivio Päijät-Hämeen liitto

2 Paikallisuus on emotionaalisesti latautunutta. Se merkitsee tietoisuutta omista juurista ja oman identiteetin rakennuspuista. Anjariitta Carlson Timo Taulo Jalo Toivio Julkaisu on toteutettu osana PAKETTI-projektia, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Päijät-Hämeen kunnat. Kaikki mitä olet halunnut tietää Päijät-Hämeestä perustuu Jouko Heinosen Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti (2011) selvitykseen. (toim. Esa Hassinen). Selvitykseen laadittiin lähes tuhannen päijäthämäläisen kysely kuntaidentiteetistä. teksti Timo Taulo ulkoasu ja kuvitus Jalo Toivio julkaisija Päijät-Hämeen Liitto painopaikka N-Paino Oy a197 * 2012 isbn issn Päijät-Hämeen liitto

3 Sisältö Päijäthämäläisyyden syvin olemus 6 Päijät-Hämeen esihistoriaa Putoamisia puista Ruotsalaiset kehityksen tulppana Vähitellen kartannimiksi Hollo ja Martta toimeen 14 Tunnusta väriä! Heraldinen sukellus vaakunoiden maailmaan 16 Käypä pöytään Päijät-Hämeessä herkutellaan uniikisti 18 Vähä mut asiaa Puhutaan mitä puhutaan 20 Suomalaisten Katalonia Kuka keksi Päijät-Hämeen? 22 Vellamo, veden neito Kaunotar ja käki maakuntatunnuksina 24 Tapahtumaturnee Tapahtumistaan paikkakunnat tunnetaan 26 Arvot mekin ansaitsemme Näiden puolesta elellään Kun maailma menee yhä yhdenmukaisemmaksi, on oma kulttuurinen identiteetti tärkeä. Jouko Heinonen 28 Postia Päijät-Hämeen kunnista 28 Asikkala Anja lämpiää myös sisään. 30 Hartola Heikki on hieman patriootti. 32 Heinola Hapalla jyrää. 34 Hollola Hellevi on avoimena. 36 Hämeenkoski Harald kuuluu koreaan kansaan. 38 Kärkölä Kaarlo paukuttaa henkseleitään. 40 Lahti Carita on mainettaan parempi. 42 Nastola Nasse kruisaa nauhataajamassa. 44 Orimattila Onni aloittelee pitsinnypläystä. 46 Padasjoki Pentti pyytää veneilemään. 48 Sysmä Siru luottaa elämisen laatuun. 50 Kölligalleria (K-12) Pilkkanimityksiä naapureista 58 Toptuotteita Mistä asioista meidät tunnetaan? 60 The Päijät-Häme Trivia Oikeat vastaukset Triviaan 62 Entäpä tulevaisuus? Miltä maakunta näyttää tulevaisuudessa? 64 Vihreiden harjujen maa Eikun laulamaan! Asutusta jo 9300 vuotta sitten Ancylusjärven rannalla. Salpausselän jakamat Vesijärvi ja Päijänne. Yksitoista kuntaa ja kaupunkia. Yli asukasta. Uusimaa etelässä, Keski-Suomi pohjoisessa. Holosuita, kärnäpäitä ja takatuuppareita. Latkua, röpörieskaa ja tikkutolloja. Pikkukaupunkilaisia, juntteja ja businessihmisiä. Päijät- Häme, Päijänne Tavastia. Päijät-Häme on nuori maakunta, joka on vanha. Sillä on oma juurekas historiansa. Sillä on maan vanhimpaan kulttuuriin liittyvä tausta, vaikka yhtenäisenä alueena se on perin tuore. Päijäthämäläiset kunnat ja kaupungit ovat aivan omaa lukuaan: vahvoja identiteettejä, persoonallisuuksia, tapahtumia, mielipiteitä tehdään kuntarajoja rikkovaa yhteistyötä, mutta elellään ihan omissa nurkissa turhia hötkyilemättä. Tulevaisuuden kuntien yhdistäjillä saattaa olla melkoinen savotta edessään. Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti on moniääninen, suorastaan metelöivä. Tämä kevyt johdatuskirja pohjautuu museoneuvos, FT Jouko Heinosen laatimaan laajan selvitykseen, jonka rikkaasta materiaalista on kirjan sivuille kuviteltu, sommiteltu ja karrikoitu syvintä päijäthämäläisyyttä. Tartu omiin juuriisi. 4 5

4 Kauan, kauan sitten Eräs suomalais-ugrilainen keskustelu kampakeraamiselta ajalta. kun Varsinais-Suomessa vielä pohdittiin puista putoilemista ja Karjalan kannakselle hortoilivat ensimmäiset nisäkkäät, Päijät- Hämeessä elettiin jo täyttä elämää. Ruvetaanko asuttaa? Älä siinä höpise, ota sytkäri ja rupea kaskeamaan. Juh. Juh! Esi-isämme ottivat Päijät-Hämeen asuinkäyttöönsä n vuotta sitten. Porvoonjokea myöten saapuivat Hämeen ensimmäiset asuttajat jo kivikaudella Orimattilan Virenojalle ja Lahden Ristolaan. Jääkausi oli päättynyt ja asutus tihentyi. Hei mies. Että tere. Juh? 400-luvulla ekr. alkoi kaskiviljely Suomessa kaskella kylvettiin perinteisesti ohraa tai ruista kahden vuoden aikana, myöhemmin yksi tai kaksi satoa naurista, kauraa tai tattaria luvuilla jkr. elettiin jo kylissä Asuinpaikat sijaitsivat maanviljelykseen soveltuvilla paikoilla, lähellä hyviä vesireittejä. Elinkeinoista maanviljely ja kaupankäynti olivat entistä tärkeämpiä. Jääkauden mies. Tervetuloa vireään Ristolaan! 6 7

5 Taas ne ruottalaiset! Kartassa Pähkinäsaaren rauhan raja, mutta Päijät-Hämeessä pähkinöitä särjettiin siitä edespäinkin. Päijät-Hämeestä tuli yksi Hämeen kolmesta muinaispitäjistä. Sen sydän oli Hollolan asutus- ja talousalue. Käytiin kauppaa, käytiin erällä. Mutta välillä piti sotiakin. Suomi kuului Ruotsiin yli 600 vuoden ajan keskiajalta 1800-luvun alkuun saakka. Ruotsi ja Venäjä taistelivat tänä aikana vaikutusvallasta Suomessa usein myös asein. Päijäthämäläisetkin saivat tuta taistelun melskettä puolustaessaan kotikontujaan. Tosin jo 1000-luvulta lähtien Päijät-Hämeessä jouduttiin puolustautumaan Ruotsin ja Novgorodin ahdisteluja vastaan. Mutta sahtitippaakaan ei luovutettu! Ruotsalaiset ja Tuomas-piispa onnistuivat ulottamaan valtansa Vanajan Hämeeseen saakka Päijät-Häme taipui vasta toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun puolivälissä. Olot rauhoittuivat vasta, kun solmittiin jokaisen päijäthämäläisen oppi- ja peruskoululaisen oppima Pähkinäsaaren rauha

6 Tuttuja nimiä kartoissa Kustaa III:tta pidetään yhtenä Ruotsin lahjakkaimmista hallitsijoista. Hänen vahvuuksiaan olivat terävä äly ja taiteellinen lahjakkuus. Muinaispitäjiä, seurakuntia, läänejä alue kaipaa rajankäyntiä. Hollolan seurakunta mainitaan vuonna Se käsitti koko Hollolan muinaispitäjän alueen. Ensimmäisenä siitä irtautui Sysmän seurakunta, joka itsenäistyi ennen 1400-luvun puoltaväliä. Hartola muodosti Sysmän kappelin. Hollolan seurakuntaan kuuluivat Asikkala, Tennilä eli myöhemmin Kärkölä, Orimattila, Nastola ja Heinola. Hollolan kivikirkko on Päijät-Hämeen ainoa keskiaikainen rakennus. Läänit syntyivät 1620-luvulla. Läänijako vahvistettiin vuoden 1634 hallitusmuodossa. Suomi jakaantui neljään suureen lääniin, joista Hämeen lääni oli yksi alue. Hämeen lääni ulottui Suomenlahden rannikolta nykyisen Keski- Suomen alueelle. Kustaa III pyrki muuttamaan läänien rajoja luonnollisemmiksi muutoksilla vuonna 1776, ja tuolloin muodostettiin erillinen Kymenkartanon lääni

7 Hollo ja Martta toimeen Päijäthämäläisyys syntyi hollolalaisuudesta: maakunnan liittoa voidaan pitää Suur-Hollolan suorana jatkeena. Asukkaatkin ovat koko maakunnassa samoja. Hämäläispohja sai ensin karjalaiset evakkonsa, sitten Itä-Suomesta toisen puolikkaan lisäyksen, mikä mahdollisti oman maakunnan perustamisen valtiovallan vastustuksesta huolimatta. Päijät-Hämeen myyttinen aines liittyy kirkkojen rakentamiseen ja pitäjien itsenäistymiseen. Tarinoiden mukaan emäkirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta, joissakin kirkoissa ainakin paikan on määrännyt hevonen tai härkä. Kuntien palvelut keskittyivät kirkonkyliin, paitsi Hollolan palvelut Lahteen 1870-luvulta lähtien ja Asikkalan Vääksyn kanavalle. Ensimmäisiä palveluja olivat seurakunta, kunnanlääkäri, sairaala, vaivaistalo, nimismies, meijeri, säästöpankki ja linja-autoasema. Alakoulut ja seuratalot oli rakennettu kyliin, joihin yleensä saatiin myös posti ja kauppa. Sotavuosina ja niiden jälkeisinä vuosikymmeninä aina 1970-luvulle saakka lisääntyivät kuntien tehtävät moninkertaisiksi. Kun valtio alkoi vaatia tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden nimissä uudelleen kaikkialle samanlaisia palveluja ja väestö jatkoi muuttoaan keskuksiin, alkoi maalaiskunnilta pudota taloudellinen pohja. Päijäthämäläisten omaa menneisyyttä alettiin kertoa pitäjänhistorioissa jo 1920-luvulta lähtien. Rautatien ja laivaliikenteen avulla saatiin Lahdesta maakunnan keskus, jota välttämättä tarvittiin sekä taloudellisista että henkisistä syistä: me urbanisoiduimme! Hollo (vas.) ja Martta pystyttivät Hollolan harmaakivikirkon

8 Tunnusta väriä! Jo muinaiset keskiaikalaiset suunnittelivat kaupungeilleen vaakunoita. Suomessakin ryhdyttiin tunnustamaan väriä ja vaakunaa, ja ensimmäisen vaakunansa sai Uusikaupunki Vaakunan suunnittelu on taidetta, heraldiikkaa. Nyrkkisäännön mukaan vaakunan on oltava sellainen, että se on tunnistettavissa nuolenkantaman (200 m) päästä: kasvot peittävää patakypärää käytettäessä on tärkeää kyetä erottamaan oma ja vastustaja yhdellä ainoalla vilkaisulla. Nykyajan vaakunat kertovat jotain tärkeää ja olennaista omasta kotikunnasta. Hämeenkoski Apilat viittaavat maatalouteen; onnea siinä työssä toisinaan tarvitaankin. Kosken pitäjän joessa on useita koskia, mustat koskimerkit viittaavat pitäjän nimeen. Lahti Lahdessa lyövät kipinät. Hopeisella pohjalla pyörii junan vaunun pyörä, jonka puolista lyövät ankarasti kipinät. Rautatie 1870-luvulla kasvatti Lahdesta kaupungin. Kärkölä Ei lopu vesurit kesken. Kolme hopeista, hirsittäistä havukirvestä alatusten viittaavat kunnan nimeen: kärkö-sana tarkoittaa vesuria. Nastola Punaisessa kilvessä on hopeinen, naulakantainen ankkuriristi. Tunnus viittaa Ristimäen rautakautiseen kalmistoon, joka ajoittuu ristiretkien aikaan Asikkala Asikkala sijaitsee kahden veden välissä: sitä kuvaa vaakunan kilven jakokin. Kultaemiöinen viisilehtinen kukka viittaa perunan ja pellavan viljelykseen. Hartola Kustaa Aadolfin pitäjässä pitää olla toki kruunu vaakunassa. Punaisen kentän ristikkäin kaksi palavaa soihtua merkitsevät hartolalaisia kulttuuririentoja. Yöelämää? Orimattila Jos ei Orimattilan vaakunassa ole orhia, niin minkä kunnan? Punaisessa kentässä vikuroiva, nouseva hevonen pitelee suht oikeaoppisesti viikatetta; viikate viittaa maatalouteen. Padasjoki Se ei ole sahtipannu, vaan pata. Tunnus viittaa kunnan nimeen. Padas tarkoittaa joen pyörrekohtaa ja liittynee patasanaan. Padan alla ei virtaa Padasjoki, vaan siinä komeilee aaltokoroinen hirsi. Heinola Ilves, jolla on mustat korvatöyhdöt ja siniset tassut, kävelee arvokkaasti Jyrängön sillalla. Miltähän se tuntuisi jos vaakunaeläimeen oikeasti sillalla törmäisikin. Hollola Suomen ainoa keskiaikainen kirkko tuntuu vaakunassa: katsojaa tuijottava hirvenpää on kirkon oven raudoituksesta, johon on kuvattu hirvenmetsästystä esittävä kohtaus. Sen alapuolella ruiskuhilas, saatteena viisi hopeista naularistiä. Sysmä Piilukirves on rakentamisen ja eränkäynnin symboli. Samanlaisen kirveen sai selkäänsä Sysmän kirkon suojeluspyhimys Pyhä Olavi Stikelstadin taistelussa Norjassa vuonna Päijät-Häme Vedenneito Vellamo ei ole käkenä, vaikka maakunnan syntyyn vaikuttaneiden karjalaisten symbolilintua kädellään ohjaileekin: Päijät- Hämeen vaakuna pohjautuu vanhaa vuoden 1904 Lahden kauppalan vaakunaan

9 Käypä pöytään Ruoka tuotettiin ennen lähialueella, ihan omassa kotipiirissä. Eri alueille on syntynyt omia paikallisia ruokia, osa jo hieman unohtuneita, osa vielä pöytiin tarjottuina. Päijät-Hämeessä paikallisia ruokia ovat olleet mm. talkkunavelli, perunakeitto, tuuvinki ja veripalttu. Maakunnan juhlaruoat ovat olleet nykyisiä jouluruokia paistettua kinkkua myöten. Karjalaiset evakot toivat omat perinneruokansa tullessaan ja piirakanmyynnin Lahden torille Hartolan Röpörieska Röpörieskaa on Hartolassa tehty kermaviilistä, karkeista ruisjauhoista ja suolasta. Näistä sekoitellaan löysähkö taikina ja paistetaan kaalinlehdellä kymmenen minuuttia 275-asteisessa uunissa. 2 Lahden Lihamuki Lahti on luonut myös uuden ajan ruokaperinnettä. Lihamuki on Lahdesta kotoisin oleva grilliherkku, joka tunnetaan ympäri Suomen yöelämän. Aito ja alkuperäinen lihamuki on puolen litran pahvimuki täynnä kebablihaa valinnaisen kastikkeen kera. 3 Heinolan Tirripaisti Paista ja ruskista possun kylkiviipaleet yksitellen pannulla, käristele niiden rasvassa sipuli. Lisää vettä, mustapippuria ja anna kiehua reilut puoli tuntia. Lisää lopuksi kastikesuurustetta. Se on siinä: täydellinen tirripaisti. 4 Hämeenkosken Näkkileipä Näkkileipä on perinteinen pitoihin leivottu leipä armeijasta tuttu. Maittavampaa versiota valmistetaan mm. Kärkölän, Hollolan ja Hämeenkosken alueella. 5 Asikkalan Lohikeitto Pitäjän varapastori Axel Laurell, joka toimi kappalaisena 1700-luvulla, oli ansiokas perunankasvatuksen pioneeri. Hän valmistutti ja suositteli perunaa eri ruokiin, joista sitten perinteiset perunaruuat kehittyivät. Näistä ruuista tunnetuimmiksi tulleet lohikeitto Laurellin tapaan, perunamunavoi, perunatuuvinki sekä penkkivelli. 6 Sysmän Tikkutollo 1,5 l vettä 0,5 l puolukkasurvosta n. 0,5 l ruisjauhoja. Jauhot sekoitetaan poreilevan kuumaan veteen ja velli pannaan imeltymään lämpimälle uunin reunalle. Kun se on imeltynyt, hämmennetään joukkoon puolukkasurvos. Puuro laitetaan laakeaan isoon uunivuokaan paistumaan uunin jälkilämpöön. Puuro tarjotaan kylmänä maidon ja sokerin kanssa. 7 Padasjoen Perunavelli Perunavelli on yksinkertainen perunasta valmistettu sosekeitto, joka on päijäthämäläinen perinneruoka. Sitä syödään yleensä suolakalan ja ruisleivän kera. 8 Orimattilan Varimakea Kantamaito kiehautetaan kattilassa, mausteeksi ripaus suolaa, syödään leivän ja palvatun lihan kanssa: varimakea, kuuma siirappijuoma, siirapin ja kuuman veden sekoitus suoraan Orimattilasta. 9 Paimelan Lahna Lahna soveltuu mainiosti savu-, uuni- tai suolakalaksi. Lahnan selkäpuolella on sen verran paljon ruotoja, että se kannattaa valmistaa kokonaisena ja valita iso kala. Kokonaiset kylkiruodot on helppo erotella kypsästä kalasta. Suomen painavin pyydetty lahna on Vesijärvestä 1912 pyydetty 11,5-kiloinen yksilö. 10 Nastolan Munajuusto Munajuustoa valmistettiin ennen vanhaan monen lapsuuskodissa. Jotkut laittavat juustoviipaleita paistinpannulle ja syövät niitä kuumina. Useimmiten munajuusto syödään sellaisenaan, välipalana tai jälkiruokana. Sitä voi tietysti laittaa voileivän päälle, kuten muitakin juustoja. 11 Kärkölän Sahti Sahti, Suomen länsi- ja eteläosissa aik. vars. juhliin ja talkoisiin pääosin ohrasta ja rukiista valmistettu kotitekoinen melko väkevä mallasjuoma." Kärkölän sahdissa maistuu melko voimakas banaanin aromi ja fenolisuus. Sahti on yksi harvoista ns. alkuperäisoluista ja sai Euroopan unionin alkuperäistuotteen nimisuojan

10 Vähä mut asiaa Päijäthämäläiset puhuvat vähän, mutta asiaa. Ja kun puhetulva ryöpsähtää, niin tarinaa tulee omalla paikallisella äänenpainolla. Päijät-Häme on hämäläismurteiden aluetta, johon karjalaisuus on vaikuttanut paljon. Hollolan, Lahden ja Nastolan tienoilla on puheessa oma painotus, nuotti, josta asukkaat edelleen tunnetaan muualla maassa. Ja kunnilla on vivahteita: meilän ailat sanotaan Hollolassa, meirän airat Orimattilassa, Padasjoella on meitin ailat. Padasjoki Patasjoelta lähleteän tai tehleän. Onks teä keäretorttu öylöist? Heinola Sit mänvät myllyyn, keetvät puuroa. Sysmä Onko kukua koskua kuullu semmoesta. Ehota mitä ehotat, mutta älä mahottomia. Orimattila Ehrota mitä ehrotat. Täytyttenkös tyä jo lähteä? Asikkala Pois elest, huusi poika pulkkamäessä. Tulia ja mäniä sitä Viäksyn väliä. Kuntasanastoa Asikkala ometta = navetta supsihvel = rikkalapio vähäpoika = nuori poika pernankuoria = perunankuoria Hartola konu = pöljä, kummallinen, outo köpsä = vielä hullumpi äilöttää = kutittaa pölkiä = pelätä Heinola kontusillaan = kontallaan. Muita murremuotoja: Lahesta, meitin, meilän, teilän, meen, mänie, tulie. Hollola lähletien = lähdetään nähliän = nähdään punain, siniin = punainen ja sininen avane = avain piipahlus = piipahdus Hämeenkoski Hämeenkoskella tullaan porstuasta tupaan, mennään Lahtien ja syövään perunaa. Kärkölä Kärkölässä tahrotaan tehrä, saaraan ja tuoraan. Lahti linkku = linja-auto tösä = pieni mäki leikkari = leikkipuisto kaatusin = kaaduin lekoset = pienet tulet Nastola Suolainen ruoka on tuimaa. tot noi, nii, valkoi hevoi, mie ja sie, kohlakkoin. Orimattila konu = ihmeellinen perna = peruna viruttaa = huuhtoa Padasjoki hunkastaa = etsiä kumminauha = kuminauha niämi = niemi Sysmä pölätkö = älkää pelätkö öksyä = eksyä kauhiisti = kauheasti, pullan pilppu = pullapala männää = mennään Hartola Jaakko muolua mummon tupua. Sylövi leipoo ruokua kuakkua. Lahti Juostaan äksää et keretää linkkuun. Mä oon Lahesta ja mul on pyöräs tarakka. Kärkölä Täydytten käydä meillä. Tul tost mielehein. Hollola Ehlotan, että lähletään, sano Hollolan poliisi. Lähletiän kohlakkoin, sano Hollolan palokunta

11 Suomalaisten Katalonia Hetkinen, ptruu! Mennäänpäs hieman taaksepäin. Siis mikä Päijät-Häme? Italialaisilla on Toscanansa, saksalaisilla Baijerinsa, espanjalaisilla Kataloniansa ja meillä suomalaisilla Päijät-Häme. Pikahistoriaa Päijät-Hämeestä Nyystölässä käytiin Hämeen nuijamiesten ja Tawastin joukkojen taistelu tammikuussa Paholainen kantoi pussissaan aatelisia, ja pussin pohja repesi Sysmän kohdalla. Kertoo tarina. Paavi lupasi kirjeessään 1398 synninpäästön hartolalaisille kirkonkävijöille. Se on ikivanha alue. Se on aikoinaan asumustensa vuoksi nimetty Hollolaksi. Sen kamaralla, joskin aika harjuisella, on lapannut niin ruotsalaisia kuin venäläisiä, niin savolaisia kuin Stadin porukkaakin. Mutta Päijät-Hämeenä se on aika tuntematon. Kunnat ja kaupungit ovat paljon nimekkäimpiä. Johtuneeko siitä, että vasta 1933 esitti asikkalalainen lehtori Heikki Peltola Päijänteen Hämeen nimittämistä Päijät-Hämeeksi? Sekä maakunnassa että koko valtakunnassakin tietoisuus Päijät-Hämeestä kuten muistakin nykymaakunnista yleistyi vuoden 1990 tienoilla. Erityinen tunnettavuuden kasvu alkoi Vellamon hyväksymisestä symboliksi maakuntavaakunaan. Hankalan pellavaloukku on Suomen ainoa säilynyt pellavankäsittelylaitos. Vuonna 1775 kuningas Kustaa III päätti, että perustetaan Anianpellon kauppala. Jäi sikseen. Varhaiskeskiajalla Hollola oli nykyistä Päijät-Hämettä alueellisesti suurempi. Ensimmäiset hiihdon MM-kisat järjestettiin Lahdessa jo Nastolan kartanoissa on asunut mm. Anjalan liiton Sprengtporten. Viihdetaiteilija Jope Ruonansuu on Heinolan ensimmäinen vuoden Uuno (2010). Aah, Vellamo! Orimattilasta on löydetty Suomen vanhin asuinpaikka. Huovilan puisto Kärkölässä on Suomessa ainutlaatuinen englantilaistyylinen maisemapuisto

12 Vyötöin veen on tyttöseksi Vellamo tunnetaan suomalaisissa kansantaruissa vedenhaltijana, Ahdin puolisona, ja Kalevalassa vedenemäntänä. Vellamoa on kuvattu muun muassa ruokorintaiseksi, ja hänen vaatteenaan kerrotaan olleen meren vaahtoa. Ilmeisesti vedenneito kuului kalansaaliin toivossa palvottuihin vedenhenkiin. Muita neidon tehtäviä olivat aaltojen nostaminen tai purjehdussäähän vaikuttaminen. Vellamo Luonnonvaaleat hiukset (ei värjäystä) Arvostaa kalaisaa lähiruokaa ja puhtaita elintarvikkeita. Rakastaa näkyä kun aurinko laskee Tehinselän taakse. Päijät-Hämeen maakuntavaakunassa Vellamo on hieman modernimpi pakkaus, nykyaikainen veden emäntä; Suomen maakuntien ainoa naispuoleinen vaakunahahmo. Vaakuna kuvaa kahta päijäthämäläistä luonnonelementtiä, maakuntaa halkovaa Päijännettä eli vettä ja toisaalta poimuilevia pitkiä harjuja. Vellamolla on oikeassa kädessään käki. Se viittaa seudun karjalaisväestöön ja sen entisen kotikunnaitten kaihoja kukkuvaan tunnuslintuun. VellamoMenu sisältää valikoiman päijäthämäläisten peltojen, laidunten, metsien ja vesien puhtaita raaka-aineita. Menua tarjoillaan valikoiduissa ravintoloissa Hollolassa, Asikkalalassa, Vierumäellä ja Lahdessa. Vellamoa saa myös pulloissa: Vellamo on aito luonnon kivennäisvesi. Vesi on peräisin Heinolan lähellä sijaitsevasta Viikinäisten porakaivosta ja se pullotetaan paikan päällä. Paras menomesta Lahden yöelämä ja satama. Parhaita kavereita kaukainen serkku seireeni ja pikkuserkku merenneito. Poikakaveri Ahti Ei lähde merta edemmäs kalaan: Päijänne-fani

13 Päijäthämäläinen tapahtumaturnee Kärkölä Huovilanpuisto, kotiseutumuseo, kirkko Päijät-Hämeen ensimmäinen matkailukohde oli Sysmän Piekkolan lähde 1850-luvulla. Se kiinnosti säätyläistöä kuten 1891 alkaen rakennettu Heinolan kylpyläkin. Jokaisella kunnalla on oma tapahtumakirjonsa, joka luo omaa identiteettiä: vai miltä kuulostaisi Lahti ilman Salpausselän kisoja? Asikkala Kanavajuhlat, Kanavajazz, kaarnalaivojen SM, Kalkkisten toripäivä, Anianpellon markkinat Hollola Messilän lomakeskus, Pyhäniemen kartano, Rälssihovi, Hollo ja Martta, keskiaikajuhlat, Hollolan Hirvi Hämeenkoski Pyhän Laurin kirkon rauniot, Teurojoen koski, Jokelan kartano Orimattila Soile Yli-Mäyryn taidelinna, Villa Roosan näyttelyt, Kehräämön kantrit, kotieläinpuisto Lahti Salpausselän kisat, Sibeliustalo, Suur-Hollola -ajot, Sinfonia Lahti, Urkuviikko, Jazztori, Lahden Messut Nastola Pajulahti, rautalankafestarit, taidekeskus Taarasti, Immilän mylly Hartola Hartolan syysmarkkinat, Vuorenkylän Purnun laskettelukeskus, Maila Talvio -salonki Heinola Heinola Jyrää, kesäteatteri, museot, Lintutarha, Rantapuisto Sysmä Hulluin Lauantai markkinat, Sysmän Suvisoitto, Uotinpäivät, Kirjakyläpäivät, nukketeatteri Padasjoki Sahtimarkkinat, Padasjokiviikko, Enni Idin kesä-kahvila, vetouistelun SM-kisat, nakukymppi 24 25

14 Arvot mekin ansaitsemme Mies voi lähteä Lahest, mutta Lahti ei miehest. Miten päijäthämäläiset elävät, mihin uskovat ja millä aatteilla porskutellaan eteenpäin sitä kysyttiin päijäthämäläisiltä itseltään. Asikkalassa halutaan säilyä itsenäisinä ja arvostetaan haja-asutuskyliä ja kasvutavoitteita, vaikka joku pitääkin asikkalalaisuutena muutoksia vieroksuvaa asennetta. Hartolassa nähdään vielä torppariajan heijastumia ja yksilöllisyyttä. Vaikeitakaan asioita ei peitellä ja työpaikoista hyötyy ympäristökin. Kuninkaallisesta lähtökohdasta ollaan ylpeitä. Heinolassa arvoja pidetään samanlaisina, kotiseutu ja perinteet ovat tärkeitä muuallakin. Esille nousevat taloudellisuus, sosiaalisuus, toveruus, tasapuolisuus, vanha kaupunkikuva ja kesäkulttuuri. Hollolassa henki on koti-uskonto-isänmaa -linjalla vanhaa kunnioittaen. Muita omia arvoja ovat emäpitäjäläisyys, maaseutumaisuus erityisesti asumisessa, huolenpito lähimmäisistä, omaleimaisuus, luottamus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Hämeenkoskelaiset arvostavat yhteishenkeä ja riippumattomuutta puoluepolitiikasta, ennakkoluulottomuutta, avoimuutta ja lapsista välittämistä. Hämeenkoskella korostetaan päätöksenteon helppoutta ja elämistä, naapuriapua ja sopua sekä nauttimista pienistä asioista. Kärkölässä tärkeitä ovat väljyys, maatalouden arvostus, säästäväisyys ja menneiden sukupolvien työn arvostus. Kärkölässä nähdään omapäinen pieni maalaiskunta, joka on aivan erilainen kuin suuret keskukset Hollola, Nastola ja Lahti. Lahtea monet pitävät suurena mörkönä, jossa kaikki tehdään väärin ja oma etu on päällimmäisenä. Eniten Lahtea leimaa mielestäni reiluus ja suoruus asioissa. Ei haluta esittää olevansa enemmän kun onkaan tai muuta kun oikeasti ollaan. Nykyaikana pitää kehua itseään koko ajan. Lahtelaiset eivät sellaiseen taivu, mikä joskus antaa sellaisen kuvan, että lahtelaiset haukkuisivat kotikaupunkiaan, mutta pikemminkin täällä ollaan suorastaan tyhmän rehellisiä. Toisaalta tarvittaessa asiat sanotaan niin kun ne ovat, ei pueta asioita sanahelinään. Nastolassa arvostetaan yhteisten arvojen lisäksi perhettä ja lapsia, lähidemokratiaa, harrastusmahdollisuuksia, teollisuusmyönteisyyttä, nuorekkuutta, asumisviihtyisyyttä, läsnäoloa, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Toisaalta muuttajien kunnassa on juurettomuutta ja sisäänpäin kääntyneisyyttä. Orimattilaa leimaa itsenäisyystahto, kylät, maaseutumaisuus, omavaraisuus, seurakunnan tuki, yhteistyökyky muiden kuntien kanssa, talkoohenki ja sitkeys. Joku kuvaa arvoja ilmaisulla pikkuporvarillinen maalaiskonsensus, toinen: näin on aina tehty, joten tehdään nytkin. Padasjoella arvot ovat kiinnittyneet ympäristön puhtauteen, uskonnollisuuteen, kotiin ja työhön. Padasjokelaisten mielestä jokainen kunta yrittää parastaan. Sysmässä arvostetaan itsenäisyyttä, yhteen hiileen puhaltamista eli Sysmä-henkeä ja kartanoperinteitä. Sysmäläisillä on vahva usko omaan itsenäiseen linjaan, yksituumaisuus muita parempi, eikä Heinolan ja Hartolan tapaan riidellä

15 Jo Anianpellolta saakka Vanhin asiakirja, missä Asikkala mainitaan, on vuodelta 1443 koskien rajankäyntiä Asikkalan ja Sysmän välillä. Vuoden 1596 lopussa samosivat nuijamiehet pohjoisesta Asikkalaan saakka ja kahakoivat Vähimaan kylässä Flemingin huovien kanssa. Koko Hämeessä suositut ja kuuluisat Anianpellon markkinat pidettiin tammi- ja syyskuussa vuodesta 1727 lähtien. Vuonna 1775 kuningas Kustaa III teki päätöksen Anianpellon kauppalan perustamisesta. Hanke ei kuitenkaan edennyt. Toivo Kärjen syntymäkunta Asikkalalaiset itse arvostavat perunapappi Axel Laurellia, Anianpellon markkinoita, Kustaa III:n kaupunkihanketta sekä Danielson- Asikkala Anian impi Asikkala on luonnonkaunis kesäkunta, jossa on lentokenttä, kaksi kanavaa, oma kansanedustaja ja Jenkkapirtti. Kalmarin, Norrlinien ja Järnefeltien tapaisia kesäasukkaita, Hans Kalmia ja Anianpellon taistelua 1918 sodassa, Lauri Rapalan uistintehdasta ja höyrylaivaliikenteen alkua (1856). Tunnettuja asikkalalaisia ovat Toivo Kuula, Toivo Kärki, Nanna Susi, Eetu Salin, Minna Kauppi ja Heikki Talvitie. Kerro, kerro kuvastin Asikkalalaiset jakautuvat kolmeen ryhmään: muualla töissä käyvät, eläkeläiset ja farmarit. Monet ovat tulleet muualta ja paluumuutto eläkeikäisenä on yleistä. Hämäläisyyskään ei ole yhtä leimaavaa kuin Sysmässä. Asikkalassa asuu hiukan hitaita, vähän varauksellisia, mutta avuliaita ja ystävällisiä hämäläisiä. Asikkalalaiset jakautuvat kolmeen ryhmään: muualla töissä käyvät, eläkeläiset ja farmarit. Muut päijäthämäläiset asikkalalaisista 2009 Hei, olen Anja Vääksystä. Meitä asikkalalaisia sanotaan hieman sisäänpäin lämpiäväksi. Ehkä se johtuu yksinäisyydestä. Meillä on Vesijärvi ja P äijänne, molemmat. Se nyt on luonnollista, että silloin kaipaa Anian impikin yhdistymistä. P aljon kesäasukkaita, laivoja ja Vesivehmaan jenkka. T ule oi armaani Asikkalaan! Anja Asikkala 2012 Perustettu 1848 Pinta-ala 755,54 km 2 Väkiluku Väestötiheys 15,05 as/km 2 Kunnallisvero 20 % 25 kylää Päijät-Häme Trivia Millä tavoin Komisario Palmu liittyy Asikkalan kuntaan? a. Komisario teki kunnassa murhatutkimuksia. b. Näyttelijä Joel Rinne syntyi Asikkalassa. c. Kirjailija Mika Waltari otti hahmon esikuvan asikkalalaisesta poliisimiehestä. Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta

16 Kuninkaiden maata Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. elokuuta Uusi pitäjä sai nimensä kruununprinssin mukaan Gustav Adolfs Socken, mikä kansan suussa muuttui Kustaavukseksi. Siihen asti pitäjästä käytettiin nimeä Koskipää. Hartola otti käyttöön kunin- Hartola Kuningaskunta Päijät-Hämeen pohjoisin lintukoto, jossa on kuninkaallinen meno. kaallisen statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi vuonna Kirjailijoiden kunta Hartolalaisten itsetuntemukseen kuuluvat mm. kivikirkon rakentaminen, Tandefeldtit ja kartanot, torpat, Hartolan syysmarkkinat, taidenäyttely Maila Talvio -salongissa, karjalaisjärjestöjen merkkivuodet, kunnan 200-vuotisjuhlat ja loma-asuntomessut. Hartola on kirjakyläkunta. Merkkihartolalaisia ovat mm. kirjailijat Maila Talvio, Arvi Kivimaa, Uuno Hirvonen, Uuno Kailas ja Simo Penttilä. Hartola 2012 Perustettu 1784 Pinta-ala 675,38 km 2 Väkiluku Väestötiheys 6,04 as/km 2 Kunnallisvero 20,5 % Suurimmillaan Hartolan väkiluku oli sotien jälkeen vuoksenrantalaisten evakkojen tultua paikkakunnalle. Päijät-Häme Trivia Etelä-Suomen pohjoisin hiihtokeskus löytyy Hartolasta. Sen nimi on a. Kurnu b. Purnu c. Hirnu Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta Karjalaisilla siirtogeeneillä varustettuja Kun muita päijäthämäläisiltä kysyttiin, millaisia hartolalaiset ovat, niin Hartolalaiset ovat hämäläisiä jörriköitä, maustettuna karjalaisilla siirtogeeneillä ja ripauksella savolaisuutta. He ovat avoimia ja mukavia, luontoa rakastavia, kursailemattomia ihmisiä. Ujoja, kateellisia ja varautuneita, mutta ihan mukavia ja sydämellisiä, kun paremmin tutustuu. Ennakkoluuloisia ja epäileväisiä: Miten se kehtua... Muut päijäthämäläiset hartolalaisista 2009 Heikki tässä tere. Ikää miehellä 50 ja risat. Mutta mieli kuin kakskymppisellä. Meillä sitä on historiaa ja havinaa liikkeellä. On työpaikkojen kanssa vähän tiukkaa, mutta missä nyt ei olisi. Luonnehtivat meitä vähän nurkkapatriooteiksi, mutta mikäs vika siinä näinä irrallisten arvojen päivinä on? Heikki 30 31

17 Vanha kaupunki Merkkejä asutuksesta Heinolan seudulla on varhaisiltakin ajoilta, mutta pääosin alue oli harvaan asuttua erämaa-aluetta. Suuri Savontie Hollolan Lahdesta pohjoiseen kulki Jyrängön virran yli. Vuonna 1776 vahvisti kuningas Kustaa III Jyrängönvirran pohjoisella rannalla sijaitsevan alueen maaherran residenssiksi. Heinola sai kaupunkioikeudet Kylpylaitos perustettiin 1891 ja seminaari naisopettajia varten Heinola tunnettiin pitkään idyllisenä koulu- ja kylpyläkaupunkina. Airosta Jopeen Heinolalaiset puhuvat residenssin perustamisesta, Kustaa III:sta, Kivalterin talosta, kaupungiksi tulosta 1849, kyl- Heinola Virta vie Heinolaan Heinola on edelleen idyllinen pikkukaupunki Jyrängönvirran kainalossa. pyläajasta, kansalaissodan taisteluista, seminaarista ja Opekosta, kaupungin ja maalaiskunnan liitoksesta 1997, Heinolassa Jyrää tapahtumasta, kesäteatterista, urheiluopistosta ja Tahko Pihkalasta, Löylyn MM-kisoista, siirtokarjalaisista. Tunnettuja heinolalaisia ovat olleet maaherra de Geer, kenraali Airo, Uuno Kailas, Markku Johansson, Apulanta, Ukko-Pekka, kunnallisneuvos Helander, Ferdinand Flodin, Toni Wirtanen, Laura Voutilainen, Jope Ruonansuu. Juurevuutta! Harkitsevia hämäläisiä, joille ratkaisujen tekeminen on vaikeaa. Heinolalaiset ovat erittäin historiaja kulttuuritietoisia, ylpeitä pikkukaupunkilaisen juurevuudestaan. Ystävällisiä, liikunnallisia, mutta joskus myös vaikeasti lähestyttäviä ja jahkailijoita. Muut päijäthämäläiset heinolalaisista 2009 Vielä pari vuotta sitten sanoin mutsille, että tänne en jää. Heti kun koulu loppuu, niin meikä hilpasee oikoradalle. Mutta tänne sitten jäin. Meillä Heinolassa on sen verran potkua, että täällä kaikki on mahdollista. Yrittäminen on nyt mielessä. Sitä paitsi Heinola on kulttuurikaupunki, täällä jyrää. Hapa Heinola 2012 Perustettu 1776 Pinta-ala 839,29 km 2 Väkiluku Väestötiheys 29,81 as/km 2 Kunnallisvero 20,5 % Kuntaliitokset: Heinolan mlk 1997 Päijät-Häme Trivia Miten Heinola ja Vänrikki Stoolin tarinat liittyvät toisiinsa? a. Topelius vietti lapsuutensa päiviä Jyrängönvirralla. b. Kuuluisa Tähtisillan taistelu kuvataan teoksessa. c. Runo Vänrikin markkinamuisto kertoo Heinolan residenssin markkinoista. Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta

18 Lahden synnyttäjä Hollola mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna Hollola on Hämeen ensimmäisiä kristillisiä pitäjiä, ilmeisesti jo 1200-luvun alkupuolelta. Hollolan harmaakivikirkko on ajalta Suur-Hollola lienee aluksi käsittänyt ainakin nykyisen Päijät- Hämeen eteläosan. Hollolasta on alueliitoksilla liitetty Lahteen vuonna 1878 kauppalan alue, 1924 Lahden kartano, 1933 esikaupunkialue ja vuoden 1956 liitosalue. Lahden kaupunki toimi kunnan hallinnollisena keskuspaikkana noin 70 vuoden ajan. Valinnan varaa Hollolalaisilla on vaikeuksia valita tapahtumia ja henkilöitä kunnan pitkästä historiasta, varsinkin kun Lahden erosta on vasta reilut 100 vuotta. Maininnat al- Hollola Viihtyisä ja elinvoimainen Hollola on koko Päijät-Hämeen emopitäjä. Omasta mielestään vieläkin kavat esihistoriallisista löydöistä Kirk ailanmäellä ja Kapatuosianmäellä, asuttamisesta, suurkunnasta ja kirkon rakentamisesta. Muita tärkeitä hollolalaisuuksia ovat Pyhäniemen ja Messilän kartanot, kansalaissodan tapahtumat kirkolla, karjalaisten tulo, Salpakankaan, elokuvien teko Pyhäniemessä, kansantanssi, keskiaikatapahtuma sekä ensimmäinen kunnanvaltuuston vaali v Hollolalaisten henkilögalleriaan kuuluvat mm. Mauno Hartman, August Fellman, Oskari Lehtonen, Juhani Honkanen, Asta Pulkkinen, Boucht-suku, Heikan Jussi, Aino-Kaisa Saarinen, Janne Ahonen, Ville Haapasalo, Kyösti ja Kaarina Toivonen. Hollola 2012 Perustettu 1865 Pinta-ala 531,84 km 2 Väkiluku Väestötiheys 47,53 as/km 2 Kunnallisvero 19,75 % Vesijärvi jakaa kunnan kahtia Päijät-Häme Trivia Hollolan upea keskiaikainen kivikirkko nimitettiin katolisella ajalla a. Pyhän Marian kirkoksi b. Soinin kappeliksi c. Hoosianna-katedraaliksi Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta Eipäs hötkyillä Hollola erottuu muista Päijät-Hämeen maalaiskunnista selkeästi, siellä on laaja kirjo suhteellisen hyvin toimeentulevia ihmisiä, sopivan omanarvontuntoisia ihmisiä. Hollolalaiset ovat vähän hitaita, leppoisia, omanarvontuntoisia. Eivät hötkyile kaupallisuuden perässä, eivätkä arvosta kaupunkilaiselämää, ovat luontoa rakastavia. Muut päijäthämäläiset hollolalaisista 2009 Hei. Olen luonteeltani poikkitaiteellinen. Kirjoittaminen on tapani avautua kuin lootuksenkukka. Me hollolalaiset olemme perin avoimia, jos sille päälle satutaan. Täällä kohtaavat menneisyys ja tulevaisuus kenties kuten me? Meidät hollolalaiset tunnetaan kotiseuturakkaudesta ja kustannustietoisuudesta. Olen myös aika rikas. Hellevi 34 35

19 Pitkä historia Kosken kunnan eteläpuoliset kylät kuuluivat 1400-luvulla Tennilän hallintopitäjään, kun taas pohjoiset osat luettiin Hollolaan. Koski mainitaan asiakirjoissa jo vuonna Uuden ajan alussa, ilmeisesti 1500-luvulta lähtien Koski oli Lammin kappeliseurakuntana. Vuonna 1870 Koski itsenäistyi omaksi seurakunnaksi. Nimi Hämeenkoski otettiin käyttöön vuonna Hämeenkoskelaiset pitävät kuntaansa pienenä, kauniina, rauhallisena, joustavana, yksituumaisena, luonnonlä- Hämeenkoski Puhtaiden vesien kunta Hämeenkoskella pieni on kaunista. Ja sitä on paljon. heisenä, yhteistyöhaluisena, yksilöllisenä ja vähän uneliaana. Paasikiven paikka Hämeenkoskella muistetaan J.K. Paasikiven syntymä, Ruben Lagus, Kalevi Koskinen, voimamies Väinö Siltala, kanttori Veikko Saari, Jorma Karden, Kaarina Suosalmi. Pyhän Laurin kirkonrauniot, kartanot, verkatehdas, VPK:n perustaminen, sahan palo. Huljalan taistelut 1918, Kosken markkinat, Putulan kirjasto, pellavaloukku ovat merkkikohtia Hämeenkosken historiassa. 10 vuoden karenssi? Hämeenkoskelaiseksi hyväksytään vasta 10 vuoden asumisen jälkeen: Valtaosa ihmisistä on maalaisen oloisia, ystävällisiä ja seurallisiakin, vaikka joskus kuulee sanottavan, ettei ole helppoa päästä joukkoon, jos on muualta muuttanut. Koskelaiset ovat tavallisia ihmisiä, avoimia, lämpimiä, talkoohenkisiä, alkuun varautuneita, sitten ystävällisiä. Joskus vähän kateellisiakin, mutta vaatimattomia. Muut päijäthämäläiset koskelaisista 2009 Moro. Luin Hämeenkosken historiasta taannoin, että meitä kutsutaan koreaksi kansaksi. Kun peiliin katsoo, niin hirvittää. Pieniä me olemme, mutta sitkeitä, jukolauta. Ylpeiksi sanotaan, mutta minkäs luonnolleen voi. Hämeenkoski 2012 Perustettu 1865 Pinta-ala 195,62 km 2 Väkiluku Väestötiheys 11,30 as/km 2 Kunnallisvero 21,5 % 20 kylää Päijät-Häme Trivia Mikä jännittävä ilmiö esiintyy Hämeenkosken Putulankulmalla kerran kesässä? a. Alueen väkiluku kaksinkertaistuu. b. WC-huuhteluveden kiertosuunta muuttuu heinäkuuksi. c. Maanviljelijät pitävät yhteisen kesäloman. Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta Ja on niin paljon syitä olla niin paitsi se peili. Sinun Harald 36 37

20 Radan varrelle Kärkölä, ennen Tennilä, mainitaan hallintopitäjänä vuonna 1458 ja Hollolan kappelina uuden ajan alussa. Kärkölän varsinainen kunnallishallinto on peräisin vuodelta 1867, jolloin se erotettiin Hollolasta omaksi kunnakseen. Järvelän taajama alkoi kehittyä, kun Riihimäki Pietari rautatie valmistui vuonna Kärkölän suurin työnantaja on Koskisen Oy:n saha. Kärkölä Maalla, melkein kaupungissa Kärkölästä kulkee Helsinkiin 55 minuutissa. Mutta miksi? Puistoja ja muistoja Kärköläläiset tietävät kuntansa historian hyvin, se liittyy Carl Colliniin ja Helvi Sipilään, Alli Paasikiveen, eversti Valo Nihtilään, Kalle ja Kalevi Koskiseen, olympiavoittaja Emil Väreeseen, Palmin sukuun ja Tapani Mörttiseen sekä siirtolaisten tuloon, rautatiehen ja Lahti-Riihimäki tien valmistumiseen. Huovilan puisto on 1900-luvun alun asuun restauroitu englantilaistyylinen puisto, jossa sijaitsee Kärkölän kotiseutumuseo. Muistomerkit on pystytetty eversti Valo Nihtilälle ja Alli Paasikiven syntymäkodille. Uusgotiikkaa ja uusrenessanssia edustava pitkäkirkko on rakennettu vuosina Kärkölä 2012 Perustettu 1865 Pinta-ala 259,31 km 2 Väkiluku Väestötiheys 18,71 as/km 2 Kunnallisvero 20,75 % Päijät-Häme Trivia Mikä legendaarinen elokuvateatteri mainostaa itseään: Suomen rumin elokuvateatteri tai toisaalta Kaurismäkeläisen kaunis? a. Bio Rujo b. Kare Kino c. Järvelän Kino Oikeat vastaukset löytyvät sivuilta Jäyhällä tavalla Jäyhiä hämäläisiä: maalaisia, tavallisia, rauhallisia, kohteliaita, iloisia, pidättyväisiä, itsetietoisia, vetäytyviä, itseään ja kuntaa vähätteleviä, ahkeria, yrittäviä, auttavia, huumorintajuisia, reiluja, suoraselkäisiä sellaisia ovat kärköläläiset. Muut päijäthämäläiset kärköläläisistä 2009 Moi. Kirjoitin juuri yleisönosastoon: Jo riittää ökyisäntien luokkapohjainen öykkäröinti ja pullisteleminen kunnallispolitiikassa täällä Kärkölässä Meillä pitää vähän henkseleitä paukuttaa. Aidan molemmin puolin. Eikä me kaikki olla sukua keskenämme. Kuka lienee yleisönosastoon semmosia raaputellut. T uus Kaarlo 38 39

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: Poliisien SM suunnistuskilpailut 22.8.2013 Raaseporissa Lähtöluettelo N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: M 61 10:30 Risto Vesaluoma 97688 Jokilaaksojen poliisilaitos 62 10:32 Janne Vasenius

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot METSÄSTYSHIRVI Erä 1 klo 1030 Sarja M60/50 1. Vahala Matti M50 Kymenlaakso 2. Väistö Martti Pohjois-Karjala 3. Havukainen Pekka Pohjois-Karjala 4. Hollmen Ilkka

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Iin hiihdot 1.3.2014

Iin hiihdot 1.3.2014 1 / 6 2.3.2014 22:53 Iin hiihdot 1.3.2014 T U L O K S E T Liikuntakeskus MOVE Kilpailun sarjat: M08; N08; M10; N10; M12; N12; N14; M16; N18; N16; M14; M70; M45; M55; M65; N35; N45; NYL; N20; M35; M18;

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( ) 1. Timo Korpiola 68 1963 80 1967,1969,1970 (3. 1966) 93 1971 +93 1972 (3. Yleismestaruus 1963) 2. Max Jensen 80 1963,1964 Yleismestaruus 1963 (2. 1964) 3. Pauli Hissa +80 1963,1964 Yleismestaruus 1964

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut. Tuusula, Hyvinkää

Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut. Tuusula, Hyvinkää Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja H 1. Ltn Jarmo Järvelä P-H 99 100 96 98 97 98 588 2. Vänr Antti Puhakka Kym 98 95 97 98 100 98 586 3. Ltn Kalle Hasu Kym 95 100 95 99 97 96 582 4. Vänr Olli Kontu Var

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Ltn, Tomi Mustonen H V-S 3. Vänr, Yrjö Munukka H Hel 4. Ylil, Antti Leinonen

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Poliisien sm-hiihdot sprintti

Poliisien sm-hiihdot sprintti Page 1 / 5 Poliisien sm-hiihdot sprintti T U L O K S E T Oulun Hiihtoseura M60; M55; M50; M45; M40; M35; NYL; MYL; M60_F1; M55_F1; M50_F1; M45_F1; M40_F1; M35_F1; NYL_F1; MYL_F1; M60 Miehet 60 vuotta 1.1

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Hassen Lokamaratooonin ( ) tulokset. Maraton

Hassen Lokamaratooonin ( ) tulokset. Maraton Hassen Lokamaratooonin (03.10.2015) tulokset Maraton 1.Ollila Veikko 3.49.06 (M 60/1) 2.Shelepen Viatseslav 3.52.13 (M 50/1) 3.Tetri Eino 3.54.10 (M 50/2) 4.Bäckström Miikka 3.57.26 (M alle 40/1) 5.Tints

Lisätiedot

Imatran Keilailuliitto ry veteraanisarja 2009

Imatran Keilailuliitto ry veteraanisarja 2009 Sivu 1 Joukkue Liitto Yhteensä O V T H KA Paras Ero Tilanne 1 6. 8164 15 7 1 7 544.27 610 2 12. 8151 15 11 0 4 543.40 658-13 3 1. 8151 15 10 1 4 543.40 623-13 4 4. 8091 15 7 1 7 539.40 629-73 5 3. 8087

Lisätiedot

HÄMEENLINNA, LAMMI tikkaa Järj. Lammin Tikka päivitetty klo 19.30

HÄMEENLINNA, LAMMI tikkaa Järj. Lammin Tikka päivitetty klo 19.30 HÄMEENLINNA, LAMMI 31.1.2016 25 tikkaa Järj. Lammin Tikka päivitetty 31.1.2016 klo 19.30 MM 1. Hyyrynen Juha KLT 41 42 39 41 45 208 2. Rantanen Asko MU 39 44 42 40 42 207 3. Vaarala Simo PaavT 46 35 40

Lisätiedot

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011 TULOSPALVELU Lions SM-pilkki 27.3.2011 Järjestäjä: LC Parikkala/Siikalahti. Paikka: Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: 143 Kilpailukala: Ahven Yhteiskalamäärä: 95.8 kg Sarjat: M60 (Miehet alle

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

SRTL:n ampumamestaruuskilpailuiden lopputulokset Kajaani. RK sarja H YL

SRTL:n ampumamestaruuskilpailuiden lopputulokset Kajaani. RK sarja H YL 1 SRTL:n ampumamestaruuskilpailuiden lopputulokset 20.-21.08.2011 Kajaani. RK 10+10 sarja H YL Yhdistys Tulos 1 Tulos 2 Yht Huom 1. Jari Pihlainen Pohjois-Savon RT 94 97 191 12x10,7x9,1x8 2. Hannu Eskeli

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

SAUL SM -rullahiihdot /Nokia: Tulokset Kunto-Pirkat

SAUL SM -rullahiihdot /Nokia: Tulokset Kunto-Pirkat SAUL SM -rullahiihdot 11.9.2016/Nokia: Tulokset Kunto-Pirkat (Kaikissa sarjoissa ensiksi sprinttimatka, sitten pitkä matka ja joukkuekilpailu: Sija Nimi Seura Loppuaika Ero) M30H Miehet 30 vuotta 7.2 km

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri Onkicup 2011

Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri Onkicup 2011 sijoitus Miehet Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos osakisat tulos g osakilpailun sijoitus 1. Heikki Matikainen PKUK 9 2900 8 1710 4 325 2,5 565 9 3014 32,5 8514 30 1. 2. Juuso Piiroinen PKUK 7 2820 10 2262

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen http://kesa.sporttisaitti.com Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen 28.06.2014 Päivitetty Lopputulokset 28.6.2014 20:46 Sarja M 1 54 MARKO HOLOPAINEN M PK 19 22 41 0 2 61 JUHA HEIKKILÄ M PK 20 18 38 1

Lisätiedot

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.

Lisätiedot

MM MA

MM MA Kansallinen 25 tikkaa Heinola 14.11.2015 Järj. Heinolan Tikka-kerho MM päivitetty 15.11.2015 klo 18.50 1. Lehtonen Seppo JST 42 44 44 43 43 216 2..2. Miettinen Martti LamTi 45 43 35 41 44 208 3. Tammi

Lisätiedot

Hassen 6/10 Tervasaari-hölkkämaratoonin tulokset ( ) Maraton

Hassen 6/10 Tervasaari-hölkkämaratoonin tulokset ( ) Maraton Hassen 6/10 Tervasaari-hölkkämaratoonin tulokset (07.03.2015) Maraton 1.Ollila Veikko 3.37.40 (M 60/1) 2.Saarinen Janne 3.54.09 (M alle 40/1) 3.Kemiläinen Juha 4.10.53 (M 55/1) 4.Palenius Juha 4.18.58

Lisätiedot

Metsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Etelä - Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Etelä - Pohjanmaa 164, 4) Veijo

Metsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Etelä - Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Etelä - Pohjanmaa 164, 4) Veijo Metsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Pohjanmaa 164, 4) Veijo Pakkanen Kymenlaakso 154, 5) Ari Hämäläinen Kymenlaakso 152, 6) Jouko

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön kehittyminen

Kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön kehittyminen LIITE 27 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön muodostavat rakennettu ympäristö, ja muinaisjäännökset. Erona luonnonympäristöön kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen kädenjälki. Päijät-Hämeessä on toteutettu

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 NORDIC SCHOOL KOE Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 Имя и фамилия учащегося/учащейся Выполнение письменной работы за 4-й семестр обучения рассчитано на 45-60 минут. Использование

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Tanelinrannan Hiihdot PK (V) 4.2.2016 Järj: Seinäjoen HIihtoseura

Tanelinrannan Hiihdot PK (V) 4.2.2016 Järj: Seinäjoen HIihtoseura Tanelinrannan Hiihdot PK (V) 4.2.216 Järj: Seinäjoen HIihtoseura 3.2.16 9.45.32 Sarja N8 (1, km) 1 18.1. 2 18.1.3 3 18.2. Viola Kurunmäki 4272356 4 18.2.3 Sanni Korpi 4343664 5 18.3. Anni Hietamäki 4359755

Lisätiedot

I Alkulohkot. Lohkojen kaksi parasta suoraan pudotuspeleihin, loput jatkolohkoihin.

I Alkulohkot. Lohkojen kaksi parasta suoraan pudotuspeleihin, loput jatkolohkoihin. I Alkulohkot Lohkojen kaksi parasta suoraan pudotuspeleihin, loput jatkolohkoihin. Kenttä 1 Lohko A 1 2 3 4 5 YHT Joni Eväkoski 41 50 50 50 21 212 Mika Packalén 50 39 48 35 33 205 Yrjö Soidinmäki 36 38

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA OULUNKYLÄN OMAISRYHMÄ JOKA TOINEN tiistai KLO 13.30-15.00 Oulunkylän Kirkko, Teinintie 10 Takkahuone 2 krs. OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA Kevät

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

StoraEnso OYJ VIRMUTJOKI 13.6.2015 METSÄSTYSAMMUNNAN KESÄLAJIEN MESTARUUSKILPAILUT

StoraEnso OYJ VIRMUTJOKI 13.6.2015 METSÄSTYSAMMUNNAN KESÄLAJIEN MESTARUUSKILPAILUT StoraEnso OYJ VIRMUTJOKI 13.6.2015 METSÄSTYSAMMUNNAN KESÄLAJIEN MESTARUUSKILPAILUT HAULIKKO TULOKSET SIJA NIMI SEURA ALKU LOPPU YHTEENSÄ SARJA 1 Härkönen Janne PEM 23 21 44 M 2 Korpi Kai E-E 20 23 43 M

Lisätiedot

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A)

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 (129) 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 3:12,46 0:24,17 2 2:48,29 0:00,00 1 2:38,80 2 2:40,66 0:00,00 3 2:45,05 0:04,39 4 8:44,45 6:03,79 1 2:36,81 2 2:42,99 0:02,31 3 2:41,95 0:01,27 4 2:42,56 0:01,88 5

Lisätiedot