Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013-2030 2.3.2015"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma Raporttiin nähtävilläolon jälkeen lisättyjen värien selitys: - punaisella pienempiä tekstikorjauksia - vihreällä lausuntojen ja muistutuksen aiheuttamat muutokset

2 1 JOHDANTO VESIHUOLLON NYKYTILA YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA JA KAAVOITUSTILANNE LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN KEHITYSNÄKYMÄT VESIHUOLTO KUNNAN ALUEELLA Keskitetty vedenhankinta ja jakelu Vedenhankinta omalta alueelta Vesihuoltoverkosto Jäteveden käsittely Vesihuolto toiminta alueiden ulkopuolisilla alueilla VESIHUOLLON YHTEISTYÖ VESIHUOLLOSTA TIEDOTTAMINEN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTARPEET VESIHUOLLON YLEISET TAVOITTEET YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Asukasmäärän, vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Pinta ja pohjavesien suojelun kehitysnäkymät vesihuollon näkökulmasta Pintavesien suojelun kehitysnäkymät Pohjavesien suojelun kehitysnäkymät Seppälänkankaan pohjavesialueen poistamisesta pohjavesiluokituksesta VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET NYKYISILLÄ TOIMINTA ALUEILLA Vedenhankinnan varmuuden kehittämistarpeet ja poikkeustilanteiden vedenhankinta Vesihuoltoverkoston kehittämistarpeet Vesihuoltoverkoston laajentaminen Vesihuoltoverkoston kunto Vesijohtoverkoston rakenteellinen toimintavarmuus ja veden laatuhäiriöt Jäte ja hulevesiviemäriverkostojen rakenteellinen toimintavarmuus Jäteveden laatuhäiriöt Jätevesien käsittelyn kehittämistarpeet VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TOIMINTA ALUEIDEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN KYTKEYTYMINEN MUUHUN SUUNNITTELUUN JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEEN RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET VESIHUOLTOLAISTOSTEN MERKITTÄVIMPIÄ KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TALOUDELLISET VAIKUTUKSET MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA IHMISIIN YHTEENVETO... 29

3 Vesihuollon nykytilanne: vesijohtokartta Vesihuollon nykytilanne: jätevesiviemärikartta Vesihuollon nykytilanne: hulevesiviemärikartta Vesihuollon kehittämistarpeet vuonna Liitteet. 1. Jyväskylän pohjavesialueet 2. Vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä ja määräyksiä Muut selvitykset (ei liitteinä) Jyväskylän seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma ; 2011 Ramboll

4 1 JOHDANTO Vesihuoltolain muutos tuli voimaan Vanhan lain pykälän 2 momentin 3 säännökset vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on poistettu uudesta vesihuoltolaista. Momenttien mukaisilla kehittämissuunnitelmilla ei ole oikeudellista sitovuutta. Muutoksella lisättiin kuntien valinnanvaltaa siitä, miten se täyttää 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden vesihuollon yleiseen kehittämiseen. Halutessaan kunta voisi edelleen laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelman. Muutoksella vähennettiin kuntien lakisääteisten velvoitteiden määrää hallituksen 29 päivänä marraskuuta 2013 rakennepoliittisen ohjelman toteuttamisesta tekemän päätöksen mukaisesti. Edellinen Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna Tällöin Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta olivat vielä omia kuntiaan. Vuonna 2011 laadittiin Jyväskylän seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Alueellisen kehittämissuunnitelman suunnittelutyöryhmässä olivat edustettuina Jyväskylän Energia Oy:n, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n (myöhemmin Jyväskylän Energia ja JS- Puhdistamo) lisäksi Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uuraisten kunta ja Keski-Suomen ELYkeskus. Alueellisessa kehittämissuunnitelmassa konsulttina toimi Ramboll Finland Oy. Tämä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Energian ja JS-Puhdistamon toimesta. Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen on laadittu vuosien aikana. Suunnittelun aikana on pidetty useita kokouksia, joihin on osallistunut Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Energian, JS-Puhdistamon, Keski-Suomen ELY:n sekä Ramboll Finland Oy:n edustajia. Suunnitelmasta tullaan pyytämään lausunnot naapurikunnilta, alueen vesiosuuskunnilta, kaupungin eri lautakunnilta, alueelliselta pelastuslaitokselta sekä alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. 4

5 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta ja kaavoitustilanne Suunnittelualue kattaa Jyväskylän kaupungin alueen. Jyväskylän väkiluku on ( ). Pinta-alaltaan kaupunki on 1 466,5 km2. Jyväskylä kuuluu n asukkaan Jyväskylän seutukuntaan. Jyväskylän rajanaapureita ovat Laukaa, Muurame, Uurainen, Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka ja Jämsä. Suunnittelualueella toimii 18 vesihuoltolaitosta ja Puolustusministeriön alainen Luonetjärven varuskunnan vesihuoltolaitos. Keskitetystä jätevedenkäsittelystä vastaa JS-Puhdistamo. Jyväskylässä vahvistettuja lainvoimaisten asemakaava-alueiden pinta-ala on n ha eli 8 % maapinta-alasta. 2.2 Lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät Lainsäädäntö ohjaa pitkälti vesihuoltoa ja sen tulevaisuuden suuntaviivoja sekä luo puitteet tämän kehittämissuunnitelman sisältöön. Lainsäädännössä on velvoitteita kunnalle, vesihuoltolaitokselle, kiinteistönomistajalle ja valvontaviranomaiselle. Vesihuoltolain 2. luku käsittelee vesihuollon kehittämistä ja järjestämistä. Vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä ja sen kehitysnäkymiä on esitelty enemmän liitteessä Vesihuolto kunnan alueella Keskitetty vedenhankinta ja jakelu Jyväskylän kaupungin alueella keskitetystä vedenhankinnasta ja jakelusta vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Jyväskylän Energia on kaupungin omistama vesihuolto- ja energiayhtiö. Taulukossa 2.1 on esitetty suunnittelualueen vesihuoltolaitokset. Vesihuoltolaitosten sijainnit selviävät nykytilannekartoista 1 ja 2. 5

6 Taulukko 2.1. Suunnittelualueen vesihuoltolaitokset. Vesihuoltolaitos Vedenhankinta ja jätevesien johtaminen Jyväskylän Energia Vedenhankinta hoidetaan usealla vesilaitoksella ja jätevedet käsitellään JS-Puhdistamon jätevedenpuhdistamoilla. Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Hyrkkölän vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan kautta. Kärkisten vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Moksin vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian raakaveteen Oittilan vesisosuuskunta Oma talousvedenhankinta. Osa alueesta liitetty Jyväskylän Energian jätevesiviemäriin. Putkilahden vesisosuuskunta Oma talousvedenhankinta. Putkilahden vedenottamo ja pienpuhdistamo. Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin. Myös Tikkalan oma ottamo. Kuikan vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Leppälahti-Savio vesihuolto-osuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Oravasaaren vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Vesijohto on vesiosuuskunnan omistuksessa. Peltosuon vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen. Purola-Lahdenpohjan vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Vesankajärven vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Ykshaukisen vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Tikka-Mannilan vesihuoltoyhtymä Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen. Ruokomäentien vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin. Rajahongan vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin Vedenhankinta omalta alueelta Vedenhankinnan järjestämisestä Jyväskylän kaupungin alueella vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Vedenkulutus katetaan pääosin Jyväskylän Energia Oy:n vedenottamoiden tuotolla, joista isoimmat ovat Vuonteen tekopohjavesilaitos, Viitaniemen pintavesilaitos, Kaivovesi/Janakka, Pekonniemen pohjavedenottamo, Liinalammen pohjavedenottamo, Vesangan pohjavedenottamo ja Vihtakankaan pohjavedenottamo. Tikkakosken alueella on Puolustusministeriöllä oma vesilaitos ja Köntyslammen vedenottamo. Muutamalla vesiosuuskunnalla on lisäksi oma pienempi vedenottamo. Vuoden 2013 alusta Jyväskylän vedestä yli 92 % saadaan kolmelta suurelta vesilaitokselta. Taulukko 2.2. Jyväskylän vedenhankinta. Vedenhankintapaikka Vuonteen tekopohjavesilaitos Viitanimen pintavesilaitos Pekonniemen pohjavedenottamo Kaivovesi/Janakka, rantaimeytyslaitos Suuruskankaan pohjavedenottamo, Muurame Laukaan vedenottamot Vihtakankaan vedenottamo Vesangan vedenottamo Liinalammen vedenottamo Vesiosuuskuntien omat pienet vedenottamot Palokka-Kirri pohjavedenottamo, suljettu Köntyslammin pohjavedenottamo, puolustusministeriö Raakavesilähde Kuusveden pintavesi Tuomiojärven pintavesi pohjavesi Leppäveden pintavesi, pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi 6

7 Taulukko 2.3. Jyväskylän alueella sijaitsevat käytössä olevat vedenhankintalähteet Ottamo, Pohjavesialue (pva)/pintavesi Vesihuoltolaitos Pumppaus m 3 /d nykytilanne Lupa m 3 /d Ottamokapasiteetti m 3 /d Vuonteen tekopohjavesilaitos. Kuusveden pintavesi. Jyväskylän Energia Kaivovesi-Janakka -vedenottamo, osin Leppäveden pintavettä. Jyväskylän Energia Viitaniemen pintavesilaitos, Tuomiojärven pintavesi Jyväskylän Energia Pekonniemen pohjavedenottamo, Keljonkankaan pva Jyväskylän Energia Liinalammen pohjavedenottamo, Liinalammin pva Jyväskylän Energia Vesanka, pohjavedenottamo, Vesangan pohjavesialue Jyväskylän Energia Vihtakangas pohjavedenottamo, Vihtakankaan pva Jyväskylän Energia Köntyslammen pohjavedenottamo, Köntyskankaan pva. Puolustushallinto. Tikkalan pohjavedenottamo. Tikkalan pohjavesialue Tikkalan vesiosuuskunta Putkilahden pohjavedenottamo. Putkilahden pohjavesialue Putkilahden vesiosuuskunta Pitkäkorven pohjavedenottamo Oittilan vesiosuuskunta Lehtimäenkankaan pohjavedenottamo (rakenteilla) Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta * / ** *enintään 8400 m 3 /d tekopohjavettä neljännesvuosikeskiarvona **aktiivihiilisuodatus/flotaatiokäsittely Pohjavesialueet ovat vedenhankinnan kannalta erityisen tärkeitä alueita, joita käytetään tai voidaan tulevaisuudessa käyttää vedenhankinnassa. Näillä alueilla mm. viemäriverkosto sekä hajaasutuksen jätevedenkäsittely on oltava kunnossa. Jyväskylän pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevissa nykytilannekartoissa ja liitteessä 1. Kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle talousvesi toimitetaan pääasiassa Vuonteen tekopohjavesilaitokselta, Kaivovesi-Janakka pohjavesilaitokselta sekä Viitaniemen pintavesilaitokselta. Vesangan, Liinalammen, Pekonniemen pohjavedenottamoilta toimitetaan talousvettä ko. ottamoiden lähialueiden tarpeisiin. Säynätsaloon toimitetaan Muuramen kunnan pohjavettä ja kantakaupungin alueen talousvettä. Korpilahden alueelle vesi tuotetaan Vihtakankaan pohjavesilaitokselta. Vuonteen tekopohjavesilaitoksesta vesi johdetaan Jyväskylän kaupungin ja Laukaan Vihtavuoren verkostoihin. Vuonteen tekopohjavesilaitoksen raakavesi otetaan Rautalammin reittiin kuuluvasta Kuusvedestä. Tekopohjaveden muodostus tapahtuu Kiikkuharjun ja Muorinmäen alueilla. 7

8 Viitaniemen pintavesilaitoksella tuotetaan Tuomiojärvestä talousvettä. Kaivoveden/Janakan vesilaitoksen laajennus ja saneeraus valmistui keväällä Pekonniemen pohjavedenottamolta tuotetaan talousvettä pääasiassa Keljonkankaan alueelle ja Keljonlahden voimalaitokselle. Vihtakankaan pohjavedenottamolla (Korpilahti) tuotetaan vettä Korpilahden taajaman alueelle sekä useille vesiosuuskunnille. Vihtakankaan vedenottamo on Korpilahden taajaman ainoa vesilähde. Liinalammen pohjavedenottamolla (Tikkakoski) tuotetaan vettä Tikkakosken alueelle. Vesangan pohjavedenottamolta toimitetaan talousvettä Kuohu Vesanka Ruoke alueelle. Kaavio 2.1. Veden hankintalähteet ja osuudet vuonna2013. Jyväskylän kaupungin alueelle talousveden tuotanto oli vuonna 2013 keskimäärin m 3 /d. Lähde: JE Vesihuoltoverkosto Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoista vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Jyväskylän Energian ja vesiosuuskuntien vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot on esitelty liitekartoissa 1 ja 2. Vesihuoltoverkoston vanhimmat käytössä olevat osat on rakennettu luvulla, vanhimmat osat sijaitsevat keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä. 8

9 Vanhemmassa vesijohtoverkostossa käytettyjä putkimateriaaleja ovat mm. Mannesmann, Himanit ja harmaa valurauta luvulta alkaen verkostot on rakennettu SG-valuraudasta, PVC ja PE-muovista. Lutakon alueella, missä saattaa olla saastuneita maita, putkimateriaalina on käytetty ruostumatonta terästä. Viemäri- ja sadevesiviemäriverkoston vanhimmat osat on rakennettu betonista, 1970-luvulta alkaen on muovi korvannut betonirakenteet lukuun ottamatta suurimpia nimelliskokoja. Pääosa taajama-alueiden paineenkorotus- ja jätevesipumppaamoista on toteutettu ns. huoltotilallisina ratkaisuina ja jätevesipumppaamojen imualtaat on tehty paikalla valettuina tai uppokaivona toteutettuina betonirakenteina. Vain toissijaisissa kohteissa on käytetty lujitemuovisia uppopumppaamoja. Taajama-alueiden jätevesipumppaamot, paineenkorotuspumppaamot, ylävesisäiliöt ja osa paineenalennusasemista on liitetty Jyväskylän Energian automaatiojärjestelmään, jonka päävalvomo on Viitaniemen pintavesilaitoksella. Jätevesiviemäriverkostoihin on liitetty lisäksi pienehköjä kiinteistöjen omistamia ja ylläpitämiä jätevesipumppaamoita. Kiinteistökohtaisia pumppaamoja käytetään yleisesti haja-asutusalueilla vesiosuuskuntien verkostoissa, mutta yksittäistapauksissa menetelmää sovelletaan myös Jyväskylän Energian verkostossa. Useiden Jyväskylässä sijaitsevien vesiosuuskuntien jätevedet johdetaan Nenäinniemen puhdistamolle. Korpilahden jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös muutaman vesiosuuskunnan jätevedet. Jyväskylän kaupungin alueella hulevesiviemäröinnin toteutustapa vaihtelee alueittain. Nykyistä hulevesiviemäröintiverkostoa on esitelty liitekartassa 3. Hulevesiviemäröintiä on toteutettu ainakin seuraavilla periaatteilla: erillinen hulevesiviemäröinti sekaviemäröintijärjestelmällä hulevesien johtaminen kadun/tien sivuojaan tai puisto/metsäalueelle Vuonna 2011 valmistuneen Jyväskylän kaupungin hulevesiohjelman mukaan ympäristöä tulee rakentaa ja ylläpitää siten, että runsaasti hulevesiä muodostavia pintoja sekä laatuhaittaa aiheuttavia tekijöitä olisi mahdollisimman vähän. Sade- ja sulamisvedet tulee hyödyntää kasteluun tai muuhun käyttöön tai imeyttää tonteilla ja yleisillä alueilla, jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat Jäteveden käsittely Jyväskylän alueelta kerättyjen jätevesien puhdistamisesta huolehtii pääosin JS-Puhdistamo. JS-Puhdistamo on kunnallinen osakeyhtiö, jonka omistavat - Jyväskylän kaupunki 87 % - Laukaan kunta 8,7 % - Muuramen kunta 4,3 % Yhtiöllä on kaksi jätevedenpuhdistamoa: Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo sekä Korpilahden jätevedenpuhdistamo. Putkilahden vesiosuuskunnalla on oma pienpuhdistamo Putkilahden kylässä. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle johdetaan pääosa Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan jätevesistä. Lisäksi Nenäinniemen jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan myös Uuraisten kunnan viemäriverkostosta tulevat jätevedet. Yhtiöllä on Uuraisten kunnan kanssa erillinen palvelu- 9

10 sopimus jätevesien puhdistamisesta. Lisäksi Nenäinniemeen johdetaan jätevesiä myös Petäjäveden Kintauden kylästä sekä vähäisiä määriä Toivakan Syvälahdesta. Vuonna 2013 Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta johdettiin Päijänteeseen n. 14,2 miljoonaa m 3 käsiteltyä jätevettä. Jätevettä puhdistettiin vuonna ,3 % vähemmän kuin vuonna Jyväskylän alueelta jätevettä syntyy keskimäärin m 3 /vrk (Jyväskylän Energian osuus tulovirtaamasta). Laskuttamattomia vuotovesien osuus Jyväskylän alueen jätevesistä on ollut n. 38 %. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo on saavuttanut pääsääntöisesti vuosittain sille asetetut nykyiset lupaehdot. Puhdistuksessa syntyvät lietteet käsittelee Mustankorkea Oy. JS-Puhdistamo toiminta kuuluu ympäristönsuojelulain soveltamisalaan. Itä-Suomen ympäristölupavirasto teki päätöksen Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Valituskierroksen jälkeen Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta lainvoimaisen päätöksensä Nykyisen, vielä saakka voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset lupaehdot Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD7ATU 12 mg O2/l 92% Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 92% Kiintoaine 30 mg/l CODCR 125 mg/l 75% Lupaehdot tulee saavuttaa neljännesvuosijaksoilla. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän lainvoimaisen lupapäätöksen mukaiset lupaehdot. Lupaehdot astuvat voimaan Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD7ATU 10 mg O2/l 96% Kokonaisfosfori 0,3 mg/l 96% Kiintoaine 10 mg/l 90% CODCR 80 mg/l 90% Ammoniumtyppi 4 mg/l 80% Lupaehdot tulee saavuttaa neljännesvuosijaksoilla. Hygienisointivaatimus: Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettava jätevesi on hygienisoitava siten, että puhdistamolta vesistöön johdettavassa vedessä on saavutettava välisenä aikana fekaalisten koliformien ja enterokokkien osalta vähintään keskimäärin 90 %:n poistuma verrattuna puhdistamolle tulevan jäteveden mikrobipitoisuuteen. Uusien lupaehtojen täyttäminen edellyttää mittavaa laajennusinvestointia Nenäinniemen puhdistamolle. Laajennusinvestoinnin toteutus aloitetaan vuonna Korpilahden jätevedenpuhdistamolla käsitellään Korpilahden alueelta kerätyt jätevedet. Jätevesiä käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä n. 0,23 milj m 3 (621 m 3 /d). Puhdistamon mitoitusvirtaama on n. 720 m 3 /d. 10

11 Puhdistamon 6/2014 saadun uudenympäristöluvan ehdot ovat (voimassa toistaiseksi): - BOD7 (ATU) 12 mg/l 92 % - Kokonaisfosfori 0,8 mg/l 92 % Kiintoaine 10 mg/l 90 % CODCR 125 mg/l 75 % Sekä Nenäinniemen että Korpilahden jätevedenpuhdistamojen jätevedet johdetaan Päijänteeseen Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella vedenhankinta ja jätevesien käsittely on toteutettu kiinteistökohtaisin järjestelyin. Kaivovesien laadussa tai määrässä on paikoin puutteita. Riittävä vedensaanti on tavallisesti turvattavissa porakaivolla. Ongelman on kuitenkin joillakin alueilla esiintyvät haitta-aineet, esimerkiksi arseeni ja fluori. Lisäksi veden rauta- ja mangaanipitoisuus on joillakin alueella korkeaa. Rengaskaivotaloudet kohtaavat veden puutetta erityisen kuivina vuosina. Poikkeustilanteissa vedensaannin vaihtoehtona on kuljetettu vesi. Haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamista koskeva asetus edellyttää, että vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla käytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmästä on laadittuna selvitys sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Laatiminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Ympäristöhallinnon sivulta löytyy selvityksen tekoa varten lomake (www.ymparisto.fi > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Haja-asutuksen jätevedet > Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohje). Jätevesien käsittelyjärjestelmän on oltava sellainen, että sillä voidaan normaalioloissa saavuttaa asetuksen mukainen puhdistustaso. Käytännössä jätevesien käsittelyvaihtoehtoja ovat kiinteistöjen yhteinen taikka kiinteistökohtainen pienpuhdistamo, maasuodattamo tai -imeyttämö. Kompostoivat käymälät ovat suositeltavia, mutta silloinkin pesuvedet on suodatettava tai imeytettävä. Vähäiset jätevedet (ns. kantovesi) voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin on hajajätevesiasetuksen nojalla sisällytetty jätevesien käsittelyn vyöhykkeet. Ympäristönsuojelumääräyksiä ja vyöhykejakoa on päivitetty vuonna Linkki jätevesien käsittelyvyöhykkeisiin löytyy kaupungin ympäristönsuojelun nettisivuilta osoitteesta Jätevesisäädökset ja -määräykset koskevat heti uudisrakentamista sekä kiinteistöjä, joilla tehdään lupaa tai ilmoitusta edellyttäviä korjauksia tai muutoksia. Tällöin kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy jätevesijärjestelmää koskevan suunnitelman. Ennen vuotta 2004 rakennetut käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät tulee korjata ajan tasalle mennessä. Mikäli alueelle on määritelty vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tavoiteaikataulu, jossa alueelle rakennetaan keskitetty vesihuolto, voi kiinteistö anoa väliaikaista vapautusta jätevesijärjestelmien kunnostuksesta. Kiinteistönomistajat, jotka asuvat omistamallaan kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen , saavat vapautuksen kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän puhdistustasovaatimuksista. Vesihuollon toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla on arvioitu olevan noin 2790 asuinrakennusta ja 2990 lomarakennusta. Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi on toteuttanut jätevesineuvontaa noin 750 haja-asutusalueen kiinteistölle, joista 250 sijaitsee pohjavesialueilla. Neuvonta on suunnattu ranta-alueille, pohjavesialueille ja vesiensuojelullisesti tärkeälle Tourujoen valuma- 11

12 alueelle. Jätevesineuvontaa on ollut mahdollista saada myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hankkeen kautta. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät eivät täytä nykyisen jätevesiasetuksen normeja noin puolella pohjavesialueilla tarkistetuista kiinteistöistä. Kaavio 2.2. Pohjavesialueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tilanne (Ympäristöpalvelu Tuija Manerus 2011). Vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueella kohdentuvat seuraaviin alueisiin: - Putkilahden pohjavesialue - Laurinniemi Asemakaavan läheisyyteen sijoittuvat alueet, joissa on vesihuollon kehittämistarvetta: - Kaunisharjun pohjoisosa, joka sijoittuu lähelle asemakaava-aluetta - Lehtoniemi Alvajärven rannalla - Rippalanmäki ja Ruokkeentien varsi - Tyyppälänjärven alue 2.4 Vesihuollon yhteistyö Suunnittelualueen vesihuoltolaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä naapurikuntien vesilaitosten kanssa. Yhteistyö on ollut pääasiassa sopimuspohjaista. Kuntien vesilaitosten väliset vedentoimitukset ja jäteveden johtamiset on hoidettu erillisillä sopimuksilla. Periaatteena on, että laitokset ja johdot ovat sen kunnan vesilaitoksen omistuksessa ja hallinnassa, jonka alueella ne sijaitsevat. Toinen kunta voi ostaa kapasiteettivarauksen naapurikunnan laitoksiin ja johtoihin, minkä jälkeen investointikustannukset jaetaan kapasiteettivarausten suhteessa. Käyttökustannukset laskutetaan naapurikunnilta mitatun käytön ja todellisten käyttökustannusten perusteella. Laukaa-Jyväskylä vesihuoltohankkeen yhteydessä vuonna 1994 Jyväskylän kaupunki on ostanut 1300 m 3 /d kapasiteettivarauksen Laukaan pohjavedenottamoihin. Laukaasta saatu vesimäärä on ollut viime vuosina noin m 3 /d. 12

13 Jyväskylän kaupunki on ostanut vuonna 1994 Muuramen kunnalta Suuruskankaan pohjavedenottamon saneerauksen yhteydessä 850 m 3 /d kapasiteettivarauksen. Suuruskankaan pohjavettä on johdettu Kinkovuori-Säynätsalon alueelle tarvittava määrä eli n. 500 m 3 /d. Jyväskylän Energia on sitoutunut erillisten sopimusten perusteella toimittamaan talousvettä: - Jatkuvasti Laukaan kunnan Lievestuoreen taajamaan, Vuonteen ja Tarvaalan alueelle sekä vähäisiä määriä Vehniään (n m 3 /d) - Kriisitilanteissa Laukaan kunnan Leppäveden, Vihtavuoren ja kirkonkylän taajamiin Jyväskylän Energia on sitoutunut erillisillä sopimuksilla toimittamaan talousvettä usealle alueen vesiosuuskunnille sekä vastaanottamaan näillä alueilla keskitetysti kerätyt jätevedet (vrt. taulukko 2.1). Muutama vesiosuuskunta on liittynyt Muuramen kunnan vesi ja viemäriverkostoon. Jyväskylän Energia toimittaa vettä myös Petäjäveden Kintauden vesiosuuskunnalle. Oravasaaren vesiosuuskunnan verkosto, joka ostaa veden Jyväskylän Energialta, ulottuu Toivakan puolelle. Jyväskylästä Uuraisiin on olemassa yhdysvesijohto kriisiajan vedenhankintaa varten. Pääosa Muuramen ja Laukaan kuntien jätevesistä käsitellään JS- Puhdistamo Nenäinniemen jätevedenpuhdistamossa. Myös Uuraisten keskitetysti kerätyt jätevedet johdetaan Nenäinniemeen puhdistettavaksi. 2.5 Vesihuollosta tiedottaminen Tiedottaminen tapahtuu hyväksyttyjen tiedotussuunnitelmien mukaisesti. Jyväskylän Energia ja muut vesihuoltolaitokset vastaavat kukin omalta osaltaan vesihuoltoa koskevasta tiedottamisesta vesihuoltolain 16 mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen tulee tiedottaa riittävästi laitoksen toimittaman talousveden laadusta ja jäteveden puhdistuksen tasosta sekä siitä, miten vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat. 13

14 3 VESIHUOLLON TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Vesihuollon yleiset tavoitteet Vedenhankinnan keskeisenä tavoitteena on hyvälaatuisen, terveellisen ja riittävän talousveden turvaaminen asutukselle ja elinkeinotoiminnoille. Vesihuoltopalveluiden toteutustapoja valittaessa määräävä tekijä on palveluiden teknisen toteutettavuuden lisäksi kokonaistaloudellisuus palveluiden koko elinkaaren aikana. Vedenhankinnan ja jakelun varmuuden pitäminen hyvänä. - Vesijohtoverkoston kapasiteettiselvitykset pidetään ajan tasalla voimakkaasti kasvavassa kaupungissa. - Vedenjakelun valmius- ja turvallisuusriskisuunnittelua jatketaan jatkuvana prosessina. - Hulevesien ja jätevesien hallintaan panostaminen raakavesilähteiden suojaamiseksi. - Pohjavesien suojelusuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niiden myötä esiin nousseet kehittämistoimenpiteet. Vesihuollon yleisen kehittämisen jatkaminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. - Maankäytön ja vesihuollon suunnittelun yhteistyötä pyritään parantamaan entisestään. - Kaupungin alueellinen ja kuntakohtainen kehittämissuunnitelma pidetään ajan tasalla Alueellisen yhteistyön edellytysten huomiointi vesihuollon edistämisessä. Vesihuoltoverkostojen saneeraukset toimintavarmuuden parantamiseksi sekä terveys- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. - Resurssointia nykyisten verkostojen saneeraukseen on lisättävä. - Vuotovesien määrää pyritään vähentämään. Vesijohtoverkostojen ja viemäriverkostojen oikea-aikaisen ja oikean saneeraustavan valinnan edistäminen kunkin vesihuoltolaitosten verkostojen kattavin saneeraussuunnitelmin. - Putkien hajoamiset aiheuttavat ongelmia ja riskitilanteita. - Veteen upotettujen paineviemärien kuntokartoitukset. Vesilaitosten taloudellisen ja teknisen toiminnan varmistaminen tulevaisuudessa Jätevesien puhdistuksen tehostaminen vastaamaan tiukentuvia lupaehtoja. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisten toimenpiteiden käyttöönotto ja sen jatkaminen. Tiedotuksen ja neuvonnan kehittäminen haja-asutuksen jätevedenkäsittelyyn liittyen. Suunnittelualueen kehittämistarpeita on käsitelty laajemmin alla tässä luvussa. Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on käsitelty luvussa Yleiset kehitysnäkymät Asukasmäärän, vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Jyväskylän kaupungin väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Jyväskylässä on noin asukasta. 14

15 Kaavio 3.1.Jyväskylän väestökehitys ja väestöarvio vuosina Kaaviossa 3.2. on esitetty Jyväskylän kaupungin asukasluvun kehittyminen suuralueittain vuoteen 2030 saakka. Ennusteen mukaisesti voimakkaimmin kasvavia suuralueita ovat Keljo, kantakaupunki ja Palokka-Puuppola. Kuva 3.1. Jyväskylän suuralueet. 15

16 Kaavio 3.2. Jyväskylän väestöennuste suuralueittain vuoteen Vedenkulutusennuste Jyväskylässä on vuonna 2030 noin m 3 /d (vrt. kaavio 3.3) Korpilahti Säynätsalo keskusta tilanne Kaavio 3.3. Jyväskylän vedentarve-ennuste (m 3 /d) vuoteen Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla käsiteltävän jätevesimäärän on arvioitu kasvavan nykyisestä m 3 /d tasolle n m 3 /d vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä vuotovesien tulvahuiput ovat jopa yli m 3 /d. Korpilahden jätevedenpuhdistamolle tulevan jätevesimäärän on ennustettu kasvavan nykyisestä m 3 /d noin 900 m 3 /d. 16

17 3.2.2 Pinta- ja pohjavesien suojelun kehitysnäkymät vesihuollon näkökulmasta Pintavesien suojelun kehitysnäkymät Jyväskylässä pintavesien suojelua on vesihuollon näkökulmasta tarkasteltava vedenhankinnan lähteenä sekä jätevedenpuhdistamojen ja haja- ja loma-asutuksen jätevesikuormituksen vastaanottajana. Myös hulevesien mukana pintavesiin kulkeutuu kuormitusta. Tuomiojärvi, Kuusvesi ja Leppävesi ovat tärkeitä pintavedenoton kannalta. Vedenhankinnan kannalta tärkeälle Tuomiojärvelle on vuonna 2012 laadittu kunnostussuunnitelma, jonka tavoitteena on järven hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Tuomiojärven valuma-alueelle on laadittu myös hulevesien hallinnan suunnitelmaa. Lisäksi Tuomiojärven valuma-alueella sijaitsee kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen varassa olevia kiinteistöjä. Näille nk. Rippalanmäen alueen kiinteistöille on laadittu suunnitelma 2006 haja-asutuksen jätevesikuormituksen vähentämiseksi. Kuusveden ja Leppäveden valuma-alueella sijaitsevista riskeistä olisi laadittava erilliset selvitykset. JS-Puhdistamon jätevedenpuhdistamot purkavat käsitellyt jätevetensä Pohjois-Päijänteeseen. Nenäinniemen jätevedet virtaavat talvella alus- ja välivedessä ja aiheuttavat ravinnepitoisuuksien, erityisesti ammoniumtyppipitoisuuden nousua Päijänteen Poronselällä. Alkukesällä jätevedet kulkeutuvat päällysvedessä ja nostavat jonkin verran sen fosforipitoisuuksia. Korpilahden puhdistamon vaikutuksia ei purkuvesistössä ollut vuonna2011 havaittavissa. (Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailu vuonna 2011, Jyväskylän yliopisto). Jätevedenpuhdistamojen kuormitus Päijänteeseen on tulevaisuudessa pienenemässä tiukentuvien lupaehtojen vuoksi, vaikka Jyväskylän seudun asukasmäärä jatkuvasti on kasvamassa. Hulevesien hallintaa on kehitetty suunnittelualueella laatimalla Jyväskylän kattava hulevesiohjelma. Myös kaavoitusten yhteydessä kiinnitetään huomiota hulevesien hallintaan. Haja-asutuksen jätevesien käsittely on tehostumassa vanhojenkin kiinteistöjen osalta jo jätevesisäädösten määräämänä viimeistään vuonna Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin on hajajätevesiasetuksen nojalla sisällytetty jätevesien käsittelyn vyöhykkeet. Ympäristöltään vähemmän herkillä alueilla edellytetään jäteveden käsittelyltä vähimmäispuhdistustasoa ja pilaantumiselle herkille alueille vaaditaan tehokkaampaa jätevesien käsittelyä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (2014) on omana oikeusvaikutteisena kaavakarttanaan Vesitalouden suojelu, joka sisältää määräyksinään pintavesien osalta: - Tuomiojärven valuma-alueen ja Tuomiojärven suoja-alueen joilla tehtävät toimenpiteet eivät saa heikentää järven veden laatua ja määrää käyttövedenlähteenä - yleismääräys hulevesien hoitamisesta kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti ensisijaisesti luonnonmukaisin keinoin. Pohjavesien suojelun kehitysnäkymät Jyväskylässä pohjavesivarat on käytetty melko tarkasti hyväksi vedenhankinnassa. Kaupungin ympäristötoimessa on laadittu vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille kattavasti suojelusuunnitelmia. Vuonna suojelusuunnitelmat on laadittu Vihtakankaan, Kaivoveden, Kirri - Keski-Palokan, Keljonkankaan ja Liinalammen pohjavesialueille. Pohjaveden suojelusuunnitelmat löytyvät kaupungin nettisivulta: Tällä hetkellä vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla on riskialttiita toimintoja. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen yhteydessä riskit on kartoitettu. Tavoitteena on edelleen vähentää pohjavesialueilla sijaitsevia vedenhankintaa uhkaavia toimintoja. Toiminnat 17

18 on osin ohjattavissa kaupungin toimesta. Merkittävimpiä pohjavesialueita uhkaavia toimintoja tällä hetkellä ovat: - Vihtakankaan pohjavesialueen ampumarata. Ympäristölupaprosessi kesken. Kaupunki antoi 12/2012 ympäristölupapäätöksen, johon on jätetty valituksia. - Kaivoveden pohjavesialueella sijaitseva leirikeskus. Leirikeskus on saanut luvan jatkaa toimintaa, päätös vuonna2012. Leirikeskusta ei ole liitetty keskitetyn vesihuoltoon. (Kaupunginhallituksen /239 päätös Leppälahden leirikeskuksen toiminnan lakkauttamisesta vuoden 2014 alusta.) - Vuonteen pohjavesialueen soranottolupia. Soranotto uhkaa Vuonteen tekopohjavesilaitoksen laajentamishankkeita. - Pekonniemen pohjavesialueen maankäyttösuunnitelmat. Seppälänkankaan pohjavesialueen poistamisesta pohjavesiluokituksesta Seppälänkankaan tärkeä pohjavesialue sijoittuu Sisä-Suomen reunamuodostelmalle ja siihen liittyville deltoille sekä sen länsipuolisille syöttöharjuille. Reunamuodostelman maaperä on pääosin moreenia, silttimoreenia, hiekkaa ja silttiä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,0 km2 ja muodostusalue on 6,3 km2. Pohjaveden kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 4500 m3/d. Pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi ja pohjaveden kemiallinen tila on huono. Seppälänkankaan pohjavesialue on pääosin asemakaavoitettua aluetta. Pohjavesialueella sijaitsee mm. Seppälänkankaan teollisuusalue, Seppälän kaupallisten toimintojen alue, Seppälänkankaan ja Lahjaharjun hautausmaat sekä eräitä asuinalueita. Pohjavesialueelta löytyy 26 kohdetta, jotka ovat merkitty ympäristöhallinnon maaperän pilaantumisrekisteriin. Jyväskylän kaupungin vedenhankinnan kannalta keskeiset vedentuotantoalueet ovat Vuonteen tekopohjavesialue, Tuomiojärven pintavedenottamo ja Kaivoveden pohjavesialue. Edellä mainitut keskeiset pohjavesialueet yhdistettynä alueellisiin pohjavesialueisiin Vesangassa, Tikkakoskella, Keljonkankaalla ja Vihtakankaalla pystyvät turvaamaan Jyväskylän vedensaannin jatkossa, eikä uusia vedenottamoita ole tarvetta ottaa käyttöön lähivuosikymmeninä. Seppälänkankaalla sijaitseva vedenottamo, Tyyppälän vedenottamo, on Jyväskylän Energia Oy:n omistuksessa. Vedenottamo on ollut poissa käytössä noin kymmenisen vuotta pohjavedessä havaittujen haitallisten aineiden vuoksi. Vedenottamoa ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön pohjaveden pilaantumisen vuoksi. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä peruuttanut Tyyppälän pohjavedenottamon vedenottoluvan. Koivukorven alueella, Seppälänkankaan pohjoisosassa, tehtiin pohjavesiselvityksiä ja luvuilla. Pohjavesiselvitysten perusteella tultiin siihen tulokseen, että alue ei sovellu vedentuotantoon. Pohjaveden käyttöön soveltumattomuuden syynä oli sekä pohjaveden huono laatu että heikko antoisuus alueen hienojakoisesta maalajista johtuen. Seppälänkankaan eteläosassa Pupuhuhdan alueella on kaksi pohjavesikaivoa, joista on otettu vettä Kankaan tehtaan tarpeisiin. Vedenottolupa on myönnetty vuonna 2007 ja sen mukaisesti vettä voidaan ottaa käyttöön enintään 1200 m3/d. Kankaan tehtaan sulkemisen jälkeen Pupuhuhdan kaivojen vedenotosta on vastannut Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän Energia Oy:llä ei ole tarvetta ottaa Pupuhuhdan alueen pohjavettä käyttöönsä, koska nykyisillä vedentuontolaitoksilla voidaan turvata vedensaanti jatkossa eikä talousveden tuottaminen ko. paikassa ei ole järkevää alueen intensiivisestä maankäytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä johtuen. Alueen vedenottokaivot sijaitsevat tien ja kerrostalojen välissä eikä alueelle ole rakennettu vedenottamoa. Jyväskylän kaupunki on toimittanut Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastoon hakemuksen Pupuhuhdan pohjavedenottamon vedenottoluvan purkamiseksi. Aluehallintovirasto on päätöksellään määrännyt raukeamaan Itä- 18

19 Suomen vesioikeuden antaman päätöksen N:o 26/I/70 ja Itä-Suomen ympäristölupaviraston muuttaman päätöksen Nro 6/07/1 mukaiset luvat Pupuhuhdan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen määräyksineen. Seppälänkankaan tärkeän pohjavesialueen alkuperäinen tarve toimia vedenhankinnan kannalta tärkeänä pohjavesialueena on poistunut koko pohjavesialueen osalta. Keski-Suomen ELY-keskus on ilmoituksellaan poistanut Seppälänkankaan pohjavesialueen pohjavesialueluokituksesta. Samassa yhteydessä pohjavesialueluokituksesta poistettiin myös Säynätsalon, Muuratsalon, Kolun ja Kuohun pohjavesialueet. Pohjavesialueet ja niiden tiedot säilyvät ympäristöhallinnon pohjavesialuerekisterissä ns. poistettuina pohjavesialueina. Muutos ei vaikuta voimassa oleviin eri asteisiin kaavoihin, joiden määräykset ovat voimassa niin kauan kuin kyseistä kaavaa virallisesti muutetaan. 3.3 Vesihuollon kehittämistarpeet nykyisillä toiminta-alueilla Vedenhankinnan varmuuden kehittämistarpeet ja poikkeustilanteiden vedenhankinta Vedenhankinnan kehittämistoimenpiteiden vaihtoehtoja on tarkasteltu seutukunnallisesta näkökulmasta Jyväskylän seudun vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (Ramboll, 2011). Jyväskylän kannalta kuntien välisillä uusilla yhdysvesijohdoilla ei ole poikkeusolosuhteisiin varautumisen kannalta juurikaan merkitystä, jos hankkeissa ei samalla oteta käyttöön uutta tuotantokapasiteettia. Vedentarpeen arvioidaan kasvavan n m 3 /d vuoteen 2030 mennessä. Pintavesilaitoksen käyttöönoton myötä Jyväskylässä ei ole ollut nykyisin vedenhankinnan kapasiteettivajausta. Vedenhankinnan varmuus on suurilta linjoiltaan Jyväskylässä kunnossa. Kaivovesi-Janakan vesilaitoksen kehittämisen myötä suunnittelualueella on kolme päävesilähdettä, joka turvaa sen että yksi laitos voi olla pois toiminnasta vaarantamatta veden jakelua. Vuonteella on tarkoitus jatkaa tutkimuksia tekopohjavesilaitoksen laajentamiseksi. Vedenkäsittely ja -siirtokapasiteetti sinänsä on jo nyt riittävä ( m 3 /d) laajennukseen (tuotantoalueiden kapasiteetti nykyisin m 3 /d). Vuonteen varasiirtolinjasta on laadittu suunnitelmat. Vuonteen varasiirtolinjan rakentaminen ei ole tällä hetkellä prioriteeteissa ensimmäisiä hankkeita. Korpilahden alueella usean vesihuoltolaitoksen keskitetty vedenhankinta on käytännössä kokonaan Vihtakankankaan vedenottamon varassa. Alueella on monenlaista riskitoimintaa ja ajoittain on ollut ongelmia myös antoisuusongelmien kanssa. Vihtakankaan vedenottamon laajennuksen vuoksi lähialueilta on tehty tutkimuksia, mutta ne ovat vielä kesken. Alustavien tutkimusten mukaan pohjavesi sisältää maametalleja (rautaa, mangaania). Muurame-Korpilahti yhdysvesijohto -hankkeeseen on saatu avustus ja hanke toteutetaan (valtion vesihuoltotyö/eu-raha). Säynätsaloon voidaan tarvittaessa johtaa vettä myös Jyväskylästä jo olemassa olevaa siirtovesijohtoa pitkin. Tällöin Korpilahden suuntaan voidaan johtaa Muuramesta (vastaava vesimäärä) vettä. Siirtovesijohdon myötä näiden kuntakeskusten väliltä saataisiin alueita vesi- ja viemäriverkoston piiriin, mikä helpottaa/mahdollistaa myös alueen maankäytön suunnittelua. Vedenottamoiden tuotantoketjussa merkittävimmät riskit: Raakavesilähteen vedenlaadun muutokset Sääolosuhteista johtuvat pintaveden laatu- ja lämpötilavaihtelu sekä ajoittainen leväkukinta 19

20 Ympäristövahinko Mikrobiologinen saastuminen Pitkäaikainen sähkökatko Tekninen vaurio Varavoimakoneiden hankinta Viitaniemen pintavesilaitokselle ja neljälle keskeisimmälle paineenkorotusasemalle takaisi sähköverkon pettäessä vedenjakelun valtaosalla Jyväskylän Energian alueesta. Pohjavesien ja pintavesien suojelun kehittämistarpeita käsitellään luvussa Vesihuoltoverkoston kehittämistarpeet Vesihuoltoverkoston osalta keskeisimmät kehittämistarpeet suunnittelualueen vesihuoltolaitoksilla ovat: Vesihuoltoverkoston ja siihen liittyvien laiteasemien saneerausten lisääminen ja rakenteellisen toimintavarmuuden parantaminen Talousvedenlaadun varmistaminen Jäteveden laatuhäiriöiden eliminointi Jäteveden ja huleveden hallinnan kehittäminen ympäristövahinkojen estämiseksi Vesihuoltoverkoston laajentaminen Uusien asemakaava-alueiden suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu samanaikaisesti alueiden muun kunnallistekniikan rakentamisen kanssa. Samalla tulee varmistaa, että runkoverkoston kapasiteetti on riittävä ja siinä on varauduttu vedenkulutuksen kasvuun kaupungin laajentumissuunnilla. Kaavamuutoksien yhteydessä sammutusveden hankinta tulee huomioida aina toteutukseen asti. Tärkeimmät kasvusuunnat, joita erityisesti pitää tarkastella myös runkoverkoston mitoituksen näkökulmasta, ovat: a) Kauramäki-Eteläportti b) Palokärki c) Puuppola-Matinmäki d) Raspio-Iloniemi Korpilahdella e) Valkeamäki f) Kanavuori-Leppälahti-Oravasaari-Kairahta-Jääskelä 20

Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013-2030 31.10.2014

Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013-2030 31.10.2014 Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013-2030 31.10.2014 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON NYKYTILA... 5 2.1 YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA JA KAAVOITUSTILANNE... 5 2.2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 1. JOHDANTO 3 2. NYKYTILANNE.4 2.1 Väestö 4 2.2 Vedenhankinta...4 2.3 Pohjavesivarat..4 2.4 Jäteveden käsittely

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti)

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Vanhempi tutkija Jari Rintala Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/Vesivarat Helsinki, Messukeskus 6.10.2010 Esityksen sisältö Pohjaveden esiintyminen

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen

Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen Tekninen lautakunta 30 16.04.2014 Kaupunginhallitus 205 12.05.2014 Tekninen lautakunta 69 20.08.2014 Kaupunginhallitus 340 01.09.2014 Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen 381/10.05.04/2014

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma LIITE 7 1/14 Toimenpideohjelma, Yhteiset toimenpiteet

Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma LIITE 7 1/14 Toimenpideohjelma, Yhteiset toimenpiteet Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma LIITE 7 1/14 Toimenpideohjelma, Yhteiset toimenpiteet Yleiset Kuntayhteistyön lisääminen Jokioisten, ja Tammelan kunnat Toiminnan tehostaminen, kulujen

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen Tekninen lautakunta 104 05.11.2014 Kaupunginhallitus 346 17.11.2014 Ympäristölautakunta 87 17.12.2014 Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

1 S ivu TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030

1 S ivu TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 1 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 2 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 SISÄLTÖ: sivu 29 32 33 36 37 40 44 48 50 49 3 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Mitä toimintavarmuus tarkoittaa? Säännöllinen ylläpito Jätevesiviemäriverkoston

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 80 12.05.2014 Tekninen lautakunta 132 02.09.2014 Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella 314/11.04/2014 Tekninen lautakunta 12.05.2014 80 Hirvihaaran

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA rev. 15.8.2011 LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PÄIVITYS 2010 Sisäinen tarkistussivu Asiakas Lemin kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Projekti Vaihe Päivitys 2010 Työnumero Luokitus Piirustus/arkistointi/sarjanro.

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2015 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot