Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013-2030 2.3.2015"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma Raporttiin nähtävilläolon jälkeen lisättyjen värien selitys: - punaisella pienempiä tekstikorjauksia - vihreällä lausuntojen ja muistutuksen aiheuttamat muutokset

2 1 JOHDANTO VESIHUOLLON NYKYTILA YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA JA KAAVOITUSTILANNE LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN KEHITYSNÄKYMÄT VESIHUOLTO KUNNAN ALUEELLA Keskitetty vedenhankinta ja jakelu Vedenhankinta omalta alueelta Vesihuoltoverkosto Jäteveden käsittely Vesihuolto toiminta alueiden ulkopuolisilla alueilla VESIHUOLLON YHTEISTYÖ VESIHUOLLOSTA TIEDOTTAMINEN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTARPEET VESIHUOLLON YLEISET TAVOITTEET YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Asukasmäärän, vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Pinta ja pohjavesien suojelun kehitysnäkymät vesihuollon näkökulmasta Pintavesien suojelun kehitysnäkymät Pohjavesien suojelun kehitysnäkymät Seppälänkankaan pohjavesialueen poistamisesta pohjavesiluokituksesta VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET NYKYISILLÄ TOIMINTA ALUEILLA Vedenhankinnan varmuuden kehittämistarpeet ja poikkeustilanteiden vedenhankinta Vesihuoltoverkoston kehittämistarpeet Vesihuoltoverkoston laajentaminen Vesihuoltoverkoston kunto Vesijohtoverkoston rakenteellinen toimintavarmuus ja veden laatuhäiriöt Jäte ja hulevesiviemäriverkostojen rakenteellinen toimintavarmuus Jäteveden laatuhäiriöt Jätevesien käsittelyn kehittämistarpeet VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TOIMINTA ALUEIDEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN KYTKEYTYMINEN MUUHUN SUUNNITTELUUN JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEEN RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET VESIHUOLTOLAISTOSTEN MERKITTÄVIMPIÄ KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TALOUDELLISET VAIKUTUKSET MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA IHMISIIN YHTEENVETO... 29

3 Vesihuollon nykytilanne: vesijohtokartta Vesihuollon nykytilanne: jätevesiviemärikartta Vesihuollon nykytilanne: hulevesiviemärikartta Vesihuollon kehittämistarpeet vuonna Liitteet. 1. Jyväskylän pohjavesialueet 2. Vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä ja määräyksiä Muut selvitykset (ei liitteinä) Jyväskylän seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma ; 2011 Ramboll

4 1 JOHDANTO Vesihuoltolain muutos tuli voimaan Vanhan lain pykälän 2 momentin 3 säännökset vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on poistettu uudesta vesihuoltolaista. Momenttien mukaisilla kehittämissuunnitelmilla ei ole oikeudellista sitovuutta. Muutoksella lisättiin kuntien valinnanvaltaa siitä, miten se täyttää 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden vesihuollon yleiseen kehittämiseen. Halutessaan kunta voisi edelleen laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelman. Muutoksella vähennettiin kuntien lakisääteisten velvoitteiden määrää hallituksen 29 päivänä marraskuuta 2013 rakennepoliittisen ohjelman toteuttamisesta tekemän päätöksen mukaisesti. Edellinen Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna Tällöin Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta olivat vielä omia kuntiaan. Vuonna 2011 laadittiin Jyväskylän seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Alueellisen kehittämissuunnitelman suunnittelutyöryhmässä olivat edustettuina Jyväskylän Energia Oy:n, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n (myöhemmin Jyväskylän Energia ja JS- Puhdistamo) lisäksi Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uuraisten kunta ja Keski-Suomen ELYkeskus. Alueellisessa kehittämissuunnitelmassa konsulttina toimi Ramboll Finland Oy. Tämä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Energian ja JS-Puhdistamon toimesta. Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen on laadittu vuosien aikana. Suunnittelun aikana on pidetty useita kokouksia, joihin on osallistunut Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Energian, JS-Puhdistamon, Keski-Suomen ELY:n sekä Ramboll Finland Oy:n edustajia. Suunnitelmasta tullaan pyytämään lausunnot naapurikunnilta, alueen vesiosuuskunnilta, kaupungin eri lautakunnilta, alueelliselta pelastuslaitokselta sekä alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. 4

5 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta ja kaavoitustilanne Suunnittelualue kattaa Jyväskylän kaupungin alueen. Jyväskylän väkiluku on ( ). Pinta-alaltaan kaupunki on 1 466,5 km2. Jyväskylä kuuluu n asukkaan Jyväskylän seutukuntaan. Jyväskylän rajanaapureita ovat Laukaa, Muurame, Uurainen, Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka ja Jämsä. Suunnittelualueella toimii 18 vesihuoltolaitosta ja Puolustusministeriön alainen Luonetjärven varuskunnan vesihuoltolaitos. Keskitetystä jätevedenkäsittelystä vastaa JS-Puhdistamo. Jyväskylässä vahvistettuja lainvoimaisten asemakaava-alueiden pinta-ala on n ha eli 8 % maapinta-alasta. 2.2 Lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät Lainsäädäntö ohjaa pitkälti vesihuoltoa ja sen tulevaisuuden suuntaviivoja sekä luo puitteet tämän kehittämissuunnitelman sisältöön. Lainsäädännössä on velvoitteita kunnalle, vesihuoltolaitokselle, kiinteistönomistajalle ja valvontaviranomaiselle. Vesihuoltolain 2. luku käsittelee vesihuollon kehittämistä ja järjestämistä. Vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä ja sen kehitysnäkymiä on esitelty enemmän liitteessä Vesihuolto kunnan alueella Keskitetty vedenhankinta ja jakelu Jyväskylän kaupungin alueella keskitetystä vedenhankinnasta ja jakelusta vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Jyväskylän Energia on kaupungin omistama vesihuolto- ja energiayhtiö. Taulukossa 2.1 on esitetty suunnittelualueen vesihuoltolaitokset. Vesihuoltolaitosten sijainnit selviävät nykytilannekartoista 1 ja 2. 5

6 Taulukko 2.1. Suunnittelualueen vesihuoltolaitokset. Vesihuoltolaitos Vedenhankinta ja jätevesien johtaminen Jyväskylän Energia Vedenhankinta hoidetaan usealla vesilaitoksella ja jätevedet käsitellään JS-Puhdistamon jätevedenpuhdistamoilla. Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Hyrkkölän vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan kautta. Kärkisten vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Moksin vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian raakaveteen Oittilan vesisosuuskunta Oma talousvedenhankinta. Osa alueesta liitetty Jyväskylän Energian jätevesiviemäriin. Putkilahden vesisosuuskunta Oma talousvedenhankinta. Putkilahden vedenottamo ja pienpuhdistamo. Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin. Myös Tikkalan oma ottamo. Kuikan vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Leppälahti-Savio vesihuolto-osuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Oravasaaren vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Vesijohto on vesiosuuskunnan omistuksessa. Peltosuon vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen. Purola-Lahdenpohjan vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Vesankajärven vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Ykshaukisen vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Tikka-Mannilan vesihuoltoyhtymä Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen. Ruokomäentien vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin. Rajahongan vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin Vedenhankinta omalta alueelta Vedenhankinnan järjestämisestä Jyväskylän kaupungin alueella vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Vedenkulutus katetaan pääosin Jyväskylän Energia Oy:n vedenottamoiden tuotolla, joista isoimmat ovat Vuonteen tekopohjavesilaitos, Viitaniemen pintavesilaitos, Kaivovesi/Janakka, Pekonniemen pohjavedenottamo, Liinalammen pohjavedenottamo, Vesangan pohjavedenottamo ja Vihtakankaan pohjavedenottamo. Tikkakosken alueella on Puolustusministeriöllä oma vesilaitos ja Köntyslammen vedenottamo. Muutamalla vesiosuuskunnalla on lisäksi oma pienempi vedenottamo. Vuoden 2013 alusta Jyväskylän vedestä yli 92 % saadaan kolmelta suurelta vesilaitokselta. Taulukko 2.2. Jyväskylän vedenhankinta. Vedenhankintapaikka Vuonteen tekopohjavesilaitos Viitanimen pintavesilaitos Pekonniemen pohjavedenottamo Kaivovesi/Janakka, rantaimeytyslaitos Suuruskankaan pohjavedenottamo, Muurame Laukaan vedenottamot Vihtakankaan vedenottamo Vesangan vedenottamo Liinalammen vedenottamo Vesiosuuskuntien omat pienet vedenottamot Palokka-Kirri pohjavedenottamo, suljettu Köntyslammin pohjavedenottamo, puolustusministeriö Raakavesilähde Kuusveden pintavesi Tuomiojärven pintavesi pohjavesi Leppäveden pintavesi, pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi 6

7 Taulukko 2.3. Jyväskylän alueella sijaitsevat käytössä olevat vedenhankintalähteet Ottamo, Pohjavesialue (pva)/pintavesi Vesihuoltolaitos Pumppaus m 3 /d nykytilanne Lupa m 3 /d Ottamokapasiteetti m 3 /d Vuonteen tekopohjavesilaitos. Kuusveden pintavesi. Jyväskylän Energia Kaivovesi-Janakka -vedenottamo, osin Leppäveden pintavettä. Jyväskylän Energia Viitaniemen pintavesilaitos, Tuomiojärven pintavesi Jyväskylän Energia Pekonniemen pohjavedenottamo, Keljonkankaan pva Jyväskylän Energia Liinalammen pohjavedenottamo, Liinalammin pva Jyväskylän Energia Vesanka, pohjavedenottamo, Vesangan pohjavesialue Jyväskylän Energia Vihtakangas pohjavedenottamo, Vihtakankaan pva Jyväskylän Energia Köntyslammen pohjavedenottamo, Köntyskankaan pva. Puolustushallinto. Tikkalan pohjavedenottamo. Tikkalan pohjavesialue Tikkalan vesiosuuskunta Putkilahden pohjavedenottamo. Putkilahden pohjavesialue Putkilahden vesiosuuskunta Pitkäkorven pohjavedenottamo Oittilan vesiosuuskunta Lehtimäenkankaan pohjavedenottamo (rakenteilla) Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta * / ** *enintään 8400 m 3 /d tekopohjavettä neljännesvuosikeskiarvona **aktiivihiilisuodatus/flotaatiokäsittely Pohjavesialueet ovat vedenhankinnan kannalta erityisen tärkeitä alueita, joita käytetään tai voidaan tulevaisuudessa käyttää vedenhankinnassa. Näillä alueilla mm. viemäriverkosto sekä hajaasutuksen jätevedenkäsittely on oltava kunnossa. Jyväskylän pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevissa nykytilannekartoissa ja liitteessä 1. Kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle talousvesi toimitetaan pääasiassa Vuonteen tekopohjavesilaitokselta, Kaivovesi-Janakka pohjavesilaitokselta sekä Viitaniemen pintavesilaitokselta. Vesangan, Liinalammen, Pekonniemen pohjavedenottamoilta toimitetaan talousvettä ko. ottamoiden lähialueiden tarpeisiin. Säynätsaloon toimitetaan Muuramen kunnan pohjavettä ja kantakaupungin alueen talousvettä. Korpilahden alueelle vesi tuotetaan Vihtakankaan pohjavesilaitokselta. Vuonteen tekopohjavesilaitoksesta vesi johdetaan Jyväskylän kaupungin ja Laukaan Vihtavuoren verkostoihin. Vuonteen tekopohjavesilaitoksen raakavesi otetaan Rautalammin reittiin kuuluvasta Kuusvedestä. Tekopohjaveden muodostus tapahtuu Kiikkuharjun ja Muorinmäen alueilla. 7

8 Viitaniemen pintavesilaitoksella tuotetaan Tuomiojärvestä talousvettä. Kaivoveden/Janakan vesilaitoksen laajennus ja saneeraus valmistui keväällä Pekonniemen pohjavedenottamolta tuotetaan talousvettä pääasiassa Keljonkankaan alueelle ja Keljonlahden voimalaitokselle. Vihtakankaan pohjavedenottamolla (Korpilahti) tuotetaan vettä Korpilahden taajaman alueelle sekä useille vesiosuuskunnille. Vihtakankaan vedenottamo on Korpilahden taajaman ainoa vesilähde. Liinalammen pohjavedenottamolla (Tikkakoski) tuotetaan vettä Tikkakosken alueelle. Vesangan pohjavedenottamolta toimitetaan talousvettä Kuohu Vesanka Ruoke alueelle. Kaavio 2.1. Veden hankintalähteet ja osuudet vuonna2013. Jyväskylän kaupungin alueelle talousveden tuotanto oli vuonna 2013 keskimäärin m 3 /d. Lähde: JE Vesihuoltoverkosto Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoista vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Jyväskylän Energian ja vesiosuuskuntien vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot on esitelty liitekartoissa 1 ja 2. Vesihuoltoverkoston vanhimmat käytössä olevat osat on rakennettu luvulla, vanhimmat osat sijaitsevat keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä. 8

9 Vanhemmassa vesijohtoverkostossa käytettyjä putkimateriaaleja ovat mm. Mannesmann, Himanit ja harmaa valurauta luvulta alkaen verkostot on rakennettu SG-valuraudasta, PVC ja PE-muovista. Lutakon alueella, missä saattaa olla saastuneita maita, putkimateriaalina on käytetty ruostumatonta terästä. Viemäri- ja sadevesiviemäriverkoston vanhimmat osat on rakennettu betonista, 1970-luvulta alkaen on muovi korvannut betonirakenteet lukuun ottamatta suurimpia nimelliskokoja. Pääosa taajama-alueiden paineenkorotus- ja jätevesipumppaamoista on toteutettu ns. huoltotilallisina ratkaisuina ja jätevesipumppaamojen imualtaat on tehty paikalla valettuina tai uppokaivona toteutettuina betonirakenteina. Vain toissijaisissa kohteissa on käytetty lujitemuovisia uppopumppaamoja. Taajama-alueiden jätevesipumppaamot, paineenkorotuspumppaamot, ylävesisäiliöt ja osa paineenalennusasemista on liitetty Jyväskylän Energian automaatiojärjestelmään, jonka päävalvomo on Viitaniemen pintavesilaitoksella. Jätevesiviemäriverkostoihin on liitetty lisäksi pienehköjä kiinteistöjen omistamia ja ylläpitämiä jätevesipumppaamoita. Kiinteistökohtaisia pumppaamoja käytetään yleisesti haja-asutusalueilla vesiosuuskuntien verkostoissa, mutta yksittäistapauksissa menetelmää sovelletaan myös Jyväskylän Energian verkostossa. Useiden Jyväskylässä sijaitsevien vesiosuuskuntien jätevedet johdetaan Nenäinniemen puhdistamolle. Korpilahden jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös muutaman vesiosuuskunnan jätevedet. Jyväskylän kaupungin alueella hulevesiviemäröinnin toteutustapa vaihtelee alueittain. Nykyistä hulevesiviemäröintiverkostoa on esitelty liitekartassa 3. Hulevesiviemäröintiä on toteutettu ainakin seuraavilla periaatteilla: erillinen hulevesiviemäröinti sekaviemäröintijärjestelmällä hulevesien johtaminen kadun/tien sivuojaan tai puisto/metsäalueelle Vuonna 2011 valmistuneen Jyväskylän kaupungin hulevesiohjelman mukaan ympäristöä tulee rakentaa ja ylläpitää siten, että runsaasti hulevesiä muodostavia pintoja sekä laatuhaittaa aiheuttavia tekijöitä olisi mahdollisimman vähän. Sade- ja sulamisvedet tulee hyödyntää kasteluun tai muuhun käyttöön tai imeyttää tonteilla ja yleisillä alueilla, jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat Jäteveden käsittely Jyväskylän alueelta kerättyjen jätevesien puhdistamisesta huolehtii pääosin JS-Puhdistamo. JS-Puhdistamo on kunnallinen osakeyhtiö, jonka omistavat - Jyväskylän kaupunki 87 % - Laukaan kunta 8,7 % - Muuramen kunta 4,3 % Yhtiöllä on kaksi jätevedenpuhdistamoa: Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo sekä Korpilahden jätevedenpuhdistamo. Putkilahden vesiosuuskunnalla on oma pienpuhdistamo Putkilahden kylässä. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle johdetaan pääosa Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan jätevesistä. Lisäksi Nenäinniemen jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan myös Uuraisten kunnan viemäriverkostosta tulevat jätevedet. Yhtiöllä on Uuraisten kunnan kanssa erillinen palvelu- 9

10 sopimus jätevesien puhdistamisesta. Lisäksi Nenäinniemeen johdetaan jätevesiä myös Petäjäveden Kintauden kylästä sekä vähäisiä määriä Toivakan Syvälahdesta. Vuonna 2013 Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta johdettiin Päijänteeseen n. 14,2 miljoonaa m 3 käsiteltyä jätevettä. Jätevettä puhdistettiin vuonna ,3 % vähemmän kuin vuonna Jyväskylän alueelta jätevettä syntyy keskimäärin m 3 /vrk (Jyväskylän Energian osuus tulovirtaamasta). Laskuttamattomia vuotovesien osuus Jyväskylän alueen jätevesistä on ollut n. 38 %. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo on saavuttanut pääsääntöisesti vuosittain sille asetetut nykyiset lupaehdot. Puhdistuksessa syntyvät lietteet käsittelee Mustankorkea Oy. JS-Puhdistamo toiminta kuuluu ympäristönsuojelulain soveltamisalaan. Itä-Suomen ympäristölupavirasto teki päätöksen Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Valituskierroksen jälkeen Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta lainvoimaisen päätöksensä Nykyisen, vielä saakka voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset lupaehdot Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD7ATU 12 mg O2/l 92% Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 92% Kiintoaine 30 mg/l CODCR 125 mg/l 75% Lupaehdot tulee saavuttaa neljännesvuosijaksoilla. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän lainvoimaisen lupapäätöksen mukaiset lupaehdot. Lupaehdot astuvat voimaan Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD7ATU 10 mg O2/l 96% Kokonaisfosfori 0,3 mg/l 96% Kiintoaine 10 mg/l 90% CODCR 80 mg/l 90% Ammoniumtyppi 4 mg/l 80% Lupaehdot tulee saavuttaa neljännesvuosijaksoilla. Hygienisointivaatimus: Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettava jätevesi on hygienisoitava siten, että puhdistamolta vesistöön johdettavassa vedessä on saavutettava välisenä aikana fekaalisten koliformien ja enterokokkien osalta vähintään keskimäärin 90 %:n poistuma verrattuna puhdistamolle tulevan jäteveden mikrobipitoisuuteen. Uusien lupaehtojen täyttäminen edellyttää mittavaa laajennusinvestointia Nenäinniemen puhdistamolle. Laajennusinvestoinnin toteutus aloitetaan vuonna Korpilahden jätevedenpuhdistamolla käsitellään Korpilahden alueelta kerätyt jätevedet. Jätevesiä käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä n. 0,23 milj m 3 (621 m 3 /d). Puhdistamon mitoitusvirtaama on n. 720 m 3 /d. 10

11 Puhdistamon 6/2014 saadun uudenympäristöluvan ehdot ovat (voimassa toistaiseksi): - BOD7 (ATU) 12 mg/l 92 % - Kokonaisfosfori 0,8 mg/l 92 % Kiintoaine 10 mg/l 90 % CODCR 125 mg/l 75 % Sekä Nenäinniemen että Korpilahden jätevedenpuhdistamojen jätevedet johdetaan Päijänteeseen Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella vedenhankinta ja jätevesien käsittely on toteutettu kiinteistökohtaisin järjestelyin. Kaivovesien laadussa tai määrässä on paikoin puutteita. Riittävä vedensaanti on tavallisesti turvattavissa porakaivolla. Ongelman on kuitenkin joillakin alueilla esiintyvät haitta-aineet, esimerkiksi arseeni ja fluori. Lisäksi veden rauta- ja mangaanipitoisuus on joillakin alueella korkeaa. Rengaskaivotaloudet kohtaavat veden puutetta erityisen kuivina vuosina. Poikkeustilanteissa vedensaannin vaihtoehtona on kuljetettu vesi. Haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamista koskeva asetus edellyttää, että vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla käytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmästä on laadittuna selvitys sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Laatiminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Ympäristöhallinnon sivulta löytyy selvityksen tekoa varten lomake (www.ymparisto.fi > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Haja-asutuksen jätevedet > Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohje). Jätevesien käsittelyjärjestelmän on oltava sellainen, että sillä voidaan normaalioloissa saavuttaa asetuksen mukainen puhdistustaso. Käytännössä jätevesien käsittelyvaihtoehtoja ovat kiinteistöjen yhteinen taikka kiinteistökohtainen pienpuhdistamo, maasuodattamo tai -imeyttämö. Kompostoivat käymälät ovat suositeltavia, mutta silloinkin pesuvedet on suodatettava tai imeytettävä. Vähäiset jätevedet (ns. kantovesi) voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin on hajajätevesiasetuksen nojalla sisällytetty jätevesien käsittelyn vyöhykkeet. Ympäristönsuojelumääräyksiä ja vyöhykejakoa on päivitetty vuonna Linkki jätevesien käsittelyvyöhykkeisiin löytyy kaupungin ympäristönsuojelun nettisivuilta osoitteesta Jätevesisäädökset ja -määräykset koskevat heti uudisrakentamista sekä kiinteistöjä, joilla tehdään lupaa tai ilmoitusta edellyttäviä korjauksia tai muutoksia. Tällöin kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy jätevesijärjestelmää koskevan suunnitelman. Ennen vuotta 2004 rakennetut käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät tulee korjata ajan tasalle mennessä. Mikäli alueelle on määritelty vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tavoiteaikataulu, jossa alueelle rakennetaan keskitetty vesihuolto, voi kiinteistö anoa väliaikaista vapautusta jätevesijärjestelmien kunnostuksesta. Kiinteistönomistajat, jotka asuvat omistamallaan kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen , saavat vapautuksen kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän puhdistustasovaatimuksista. Vesihuollon toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla on arvioitu olevan noin 2790 asuinrakennusta ja 2990 lomarakennusta. Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi on toteuttanut jätevesineuvontaa noin 750 haja-asutusalueen kiinteistölle, joista 250 sijaitsee pohjavesialueilla. Neuvonta on suunnattu ranta-alueille, pohjavesialueille ja vesiensuojelullisesti tärkeälle Tourujoen valuma- 11

12 alueelle. Jätevesineuvontaa on ollut mahdollista saada myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hankkeen kautta. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät eivät täytä nykyisen jätevesiasetuksen normeja noin puolella pohjavesialueilla tarkistetuista kiinteistöistä. Kaavio 2.2. Pohjavesialueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tilanne (Ympäristöpalvelu Tuija Manerus 2011). Vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueella kohdentuvat seuraaviin alueisiin: - Putkilahden pohjavesialue - Laurinniemi Asemakaavan läheisyyteen sijoittuvat alueet, joissa on vesihuollon kehittämistarvetta: - Kaunisharjun pohjoisosa, joka sijoittuu lähelle asemakaava-aluetta - Lehtoniemi Alvajärven rannalla - Rippalanmäki ja Ruokkeentien varsi - Tyyppälänjärven alue 2.4 Vesihuollon yhteistyö Suunnittelualueen vesihuoltolaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä naapurikuntien vesilaitosten kanssa. Yhteistyö on ollut pääasiassa sopimuspohjaista. Kuntien vesilaitosten väliset vedentoimitukset ja jäteveden johtamiset on hoidettu erillisillä sopimuksilla. Periaatteena on, että laitokset ja johdot ovat sen kunnan vesilaitoksen omistuksessa ja hallinnassa, jonka alueella ne sijaitsevat. Toinen kunta voi ostaa kapasiteettivarauksen naapurikunnan laitoksiin ja johtoihin, minkä jälkeen investointikustannukset jaetaan kapasiteettivarausten suhteessa. Käyttökustannukset laskutetaan naapurikunnilta mitatun käytön ja todellisten käyttökustannusten perusteella. Laukaa-Jyväskylä vesihuoltohankkeen yhteydessä vuonna 1994 Jyväskylän kaupunki on ostanut 1300 m 3 /d kapasiteettivarauksen Laukaan pohjavedenottamoihin. Laukaasta saatu vesimäärä on ollut viime vuosina noin m 3 /d. 12

13 Jyväskylän kaupunki on ostanut vuonna 1994 Muuramen kunnalta Suuruskankaan pohjavedenottamon saneerauksen yhteydessä 850 m 3 /d kapasiteettivarauksen. Suuruskankaan pohjavettä on johdettu Kinkovuori-Säynätsalon alueelle tarvittava määrä eli n. 500 m 3 /d. Jyväskylän Energia on sitoutunut erillisten sopimusten perusteella toimittamaan talousvettä: - Jatkuvasti Laukaan kunnan Lievestuoreen taajamaan, Vuonteen ja Tarvaalan alueelle sekä vähäisiä määriä Vehniään (n m 3 /d) - Kriisitilanteissa Laukaan kunnan Leppäveden, Vihtavuoren ja kirkonkylän taajamiin Jyväskylän Energia on sitoutunut erillisillä sopimuksilla toimittamaan talousvettä usealle alueen vesiosuuskunnille sekä vastaanottamaan näillä alueilla keskitetysti kerätyt jätevedet (vrt. taulukko 2.1). Muutama vesiosuuskunta on liittynyt Muuramen kunnan vesi ja viemäriverkostoon. Jyväskylän Energia toimittaa vettä myös Petäjäveden Kintauden vesiosuuskunnalle. Oravasaaren vesiosuuskunnan verkosto, joka ostaa veden Jyväskylän Energialta, ulottuu Toivakan puolelle. Jyväskylästä Uuraisiin on olemassa yhdysvesijohto kriisiajan vedenhankintaa varten. Pääosa Muuramen ja Laukaan kuntien jätevesistä käsitellään JS- Puhdistamo Nenäinniemen jätevedenpuhdistamossa. Myös Uuraisten keskitetysti kerätyt jätevedet johdetaan Nenäinniemeen puhdistettavaksi. 2.5 Vesihuollosta tiedottaminen Tiedottaminen tapahtuu hyväksyttyjen tiedotussuunnitelmien mukaisesti. Jyväskylän Energia ja muut vesihuoltolaitokset vastaavat kukin omalta osaltaan vesihuoltoa koskevasta tiedottamisesta vesihuoltolain 16 mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen tulee tiedottaa riittävästi laitoksen toimittaman talousveden laadusta ja jäteveden puhdistuksen tasosta sekä siitä, miten vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat. 13

14 3 VESIHUOLLON TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Vesihuollon yleiset tavoitteet Vedenhankinnan keskeisenä tavoitteena on hyvälaatuisen, terveellisen ja riittävän talousveden turvaaminen asutukselle ja elinkeinotoiminnoille. Vesihuoltopalveluiden toteutustapoja valittaessa määräävä tekijä on palveluiden teknisen toteutettavuuden lisäksi kokonaistaloudellisuus palveluiden koko elinkaaren aikana. Vedenhankinnan ja jakelun varmuuden pitäminen hyvänä. - Vesijohtoverkoston kapasiteettiselvitykset pidetään ajan tasalla voimakkaasti kasvavassa kaupungissa. - Vedenjakelun valmius- ja turvallisuusriskisuunnittelua jatketaan jatkuvana prosessina. - Hulevesien ja jätevesien hallintaan panostaminen raakavesilähteiden suojaamiseksi. - Pohjavesien suojelusuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niiden myötä esiin nousseet kehittämistoimenpiteet. Vesihuollon yleisen kehittämisen jatkaminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. - Maankäytön ja vesihuollon suunnittelun yhteistyötä pyritään parantamaan entisestään. - Kaupungin alueellinen ja kuntakohtainen kehittämissuunnitelma pidetään ajan tasalla Alueellisen yhteistyön edellytysten huomiointi vesihuollon edistämisessä. Vesihuoltoverkostojen saneeraukset toimintavarmuuden parantamiseksi sekä terveys- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. - Resurssointia nykyisten verkostojen saneeraukseen on lisättävä. - Vuotovesien määrää pyritään vähentämään. Vesijohtoverkostojen ja viemäriverkostojen oikea-aikaisen ja oikean saneeraustavan valinnan edistäminen kunkin vesihuoltolaitosten verkostojen kattavin saneeraussuunnitelmin. - Putkien hajoamiset aiheuttavat ongelmia ja riskitilanteita. - Veteen upotettujen paineviemärien kuntokartoitukset. Vesilaitosten taloudellisen ja teknisen toiminnan varmistaminen tulevaisuudessa Jätevesien puhdistuksen tehostaminen vastaamaan tiukentuvia lupaehtoja. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisten toimenpiteiden käyttöönotto ja sen jatkaminen. Tiedotuksen ja neuvonnan kehittäminen haja-asutuksen jätevedenkäsittelyyn liittyen. Suunnittelualueen kehittämistarpeita on käsitelty laajemmin alla tässä luvussa. Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on käsitelty luvussa Yleiset kehitysnäkymät Asukasmäärän, vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Jyväskylän kaupungin väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Jyväskylässä on noin asukasta. 14

15 Kaavio 3.1.Jyväskylän väestökehitys ja väestöarvio vuosina Kaaviossa 3.2. on esitetty Jyväskylän kaupungin asukasluvun kehittyminen suuralueittain vuoteen 2030 saakka. Ennusteen mukaisesti voimakkaimmin kasvavia suuralueita ovat Keljo, kantakaupunki ja Palokka-Puuppola. Kuva 3.1. Jyväskylän suuralueet. 15

16 Kaavio 3.2. Jyväskylän väestöennuste suuralueittain vuoteen Vedenkulutusennuste Jyväskylässä on vuonna 2030 noin m 3 /d (vrt. kaavio 3.3) Korpilahti Säynätsalo keskusta tilanne Kaavio 3.3. Jyväskylän vedentarve-ennuste (m 3 /d) vuoteen Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla käsiteltävän jätevesimäärän on arvioitu kasvavan nykyisestä m 3 /d tasolle n m 3 /d vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä vuotovesien tulvahuiput ovat jopa yli m 3 /d. Korpilahden jätevedenpuhdistamolle tulevan jätevesimäärän on ennustettu kasvavan nykyisestä m 3 /d noin 900 m 3 /d. 16

17 3.2.2 Pinta- ja pohjavesien suojelun kehitysnäkymät vesihuollon näkökulmasta Pintavesien suojelun kehitysnäkymät Jyväskylässä pintavesien suojelua on vesihuollon näkökulmasta tarkasteltava vedenhankinnan lähteenä sekä jätevedenpuhdistamojen ja haja- ja loma-asutuksen jätevesikuormituksen vastaanottajana. Myös hulevesien mukana pintavesiin kulkeutuu kuormitusta. Tuomiojärvi, Kuusvesi ja Leppävesi ovat tärkeitä pintavedenoton kannalta. Vedenhankinnan kannalta tärkeälle Tuomiojärvelle on vuonna 2012 laadittu kunnostussuunnitelma, jonka tavoitteena on järven hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Tuomiojärven valuma-alueelle on laadittu myös hulevesien hallinnan suunnitelmaa. Lisäksi Tuomiojärven valuma-alueella sijaitsee kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen varassa olevia kiinteistöjä. Näille nk. Rippalanmäen alueen kiinteistöille on laadittu suunnitelma 2006 haja-asutuksen jätevesikuormituksen vähentämiseksi. Kuusveden ja Leppäveden valuma-alueella sijaitsevista riskeistä olisi laadittava erilliset selvitykset. JS-Puhdistamon jätevedenpuhdistamot purkavat käsitellyt jätevetensä Pohjois-Päijänteeseen. Nenäinniemen jätevedet virtaavat talvella alus- ja välivedessä ja aiheuttavat ravinnepitoisuuksien, erityisesti ammoniumtyppipitoisuuden nousua Päijänteen Poronselällä. Alkukesällä jätevedet kulkeutuvat päällysvedessä ja nostavat jonkin verran sen fosforipitoisuuksia. Korpilahden puhdistamon vaikutuksia ei purkuvesistössä ollut vuonna2011 havaittavissa. (Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailu vuonna 2011, Jyväskylän yliopisto). Jätevedenpuhdistamojen kuormitus Päijänteeseen on tulevaisuudessa pienenemässä tiukentuvien lupaehtojen vuoksi, vaikka Jyväskylän seudun asukasmäärä jatkuvasti on kasvamassa. Hulevesien hallintaa on kehitetty suunnittelualueella laatimalla Jyväskylän kattava hulevesiohjelma. Myös kaavoitusten yhteydessä kiinnitetään huomiota hulevesien hallintaan. Haja-asutuksen jätevesien käsittely on tehostumassa vanhojenkin kiinteistöjen osalta jo jätevesisäädösten määräämänä viimeistään vuonna Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin on hajajätevesiasetuksen nojalla sisällytetty jätevesien käsittelyn vyöhykkeet. Ympäristöltään vähemmän herkillä alueilla edellytetään jäteveden käsittelyltä vähimmäispuhdistustasoa ja pilaantumiselle herkille alueille vaaditaan tehokkaampaa jätevesien käsittelyä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (2014) on omana oikeusvaikutteisena kaavakarttanaan Vesitalouden suojelu, joka sisältää määräyksinään pintavesien osalta: - Tuomiojärven valuma-alueen ja Tuomiojärven suoja-alueen joilla tehtävät toimenpiteet eivät saa heikentää järven veden laatua ja määrää käyttövedenlähteenä - yleismääräys hulevesien hoitamisesta kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti ensisijaisesti luonnonmukaisin keinoin. Pohjavesien suojelun kehitysnäkymät Jyväskylässä pohjavesivarat on käytetty melko tarkasti hyväksi vedenhankinnassa. Kaupungin ympäristötoimessa on laadittu vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille kattavasti suojelusuunnitelmia. Vuonna suojelusuunnitelmat on laadittu Vihtakankaan, Kaivoveden, Kirri - Keski-Palokan, Keljonkankaan ja Liinalammen pohjavesialueille. Pohjaveden suojelusuunnitelmat löytyvät kaupungin nettisivulta: Tällä hetkellä vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla on riskialttiita toimintoja. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen yhteydessä riskit on kartoitettu. Tavoitteena on edelleen vähentää pohjavesialueilla sijaitsevia vedenhankintaa uhkaavia toimintoja. Toiminnat 17

18 on osin ohjattavissa kaupungin toimesta. Merkittävimpiä pohjavesialueita uhkaavia toimintoja tällä hetkellä ovat: - Vihtakankaan pohjavesialueen ampumarata. Ympäristölupaprosessi kesken. Kaupunki antoi 12/2012 ympäristölupapäätöksen, johon on jätetty valituksia. - Kaivoveden pohjavesialueella sijaitseva leirikeskus. Leirikeskus on saanut luvan jatkaa toimintaa, päätös vuonna2012. Leirikeskusta ei ole liitetty keskitetyn vesihuoltoon. (Kaupunginhallituksen /239 päätös Leppälahden leirikeskuksen toiminnan lakkauttamisesta vuoden 2014 alusta.) - Vuonteen pohjavesialueen soranottolupia. Soranotto uhkaa Vuonteen tekopohjavesilaitoksen laajentamishankkeita. - Pekonniemen pohjavesialueen maankäyttösuunnitelmat. Seppälänkankaan pohjavesialueen poistamisesta pohjavesiluokituksesta Seppälänkankaan tärkeä pohjavesialue sijoittuu Sisä-Suomen reunamuodostelmalle ja siihen liittyville deltoille sekä sen länsipuolisille syöttöharjuille. Reunamuodostelman maaperä on pääosin moreenia, silttimoreenia, hiekkaa ja silttiä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,0 km2 ja muodostusalue on 6,3 km2. Pohjaveden kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 4500 m3/d. Pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi ja pohjaveden kemiallinen tila on huono. Seppälänkankaan pohjavesialue on pääosin asemakaavoitettua aluetta. Pohjavesialueella sijaitsee mm. Seppälänkankaan teollisuusalue, Seppälän kaupallisten toimintojen alue, Seppälänkankaan ja Lahjaharjun hautausmaat sekä eräitä asuinalueita. Pohjavesialueelta löytyy 26 kohdetta, jotka ovat merkitty ympäristöhallinnon maaperän pilaantumisrekisteriin. Jyväskylän kaupungin vedenhankinnan kannalta keskeiset vedentuotantoalueet ovat Vuonteen tekopohjavesialue, Tuomiojärven pintavedenottamo ja Kaivoveden pohjavesialue. Edellä mainitut keskeiset pohjavesialueet yhdistettynä alueellisiin pohjavesialueisiin Vesangassa, Tikkakoskella, Keljonkankaalla ja Vihtakankaalla pystyvät turvaamaan Jyväskylän vedensaannin jatkossa, eikä uusia vedenottamoita ole tarvetta ottaa käyttöön lähivuosikymmeninä. Seppälänkankaalla sijaitseva vedenottamo, Tyyppälän vedenottamo, on Jyväskylän Energia Oy:n omistuksessa. Vedenottamo on ollut poissa käytössä noin kymmenisen vuotta pohjavedessä havaittujen haitallisten aineiden vuoksi. Vedenottamoa ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön pohjaveden pilaantumisen vuoksi. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä peruuttanut Tyyppälän pohjavedenottamon vedenottoluvan. Koivukorven alueella, Seppälänkankaan pohjoisosassa, tehtiin pohjavesiselvityksiä ja luvuilla. Pohjavesiselvitysten perusteella tultiin siihen tulokseen, että alue ei sovellu vedentuotantoon. Pohjaveden käyttöön soveltumattomuuden syynä oli sekä pohjaveden huono laatu että heikko antoisuus alueen hienojakoisesta maalajista johtuen. Seppälänkankaan eteläosassa Pupuhuhdan alueella on kaksi pohjavesikaivoa, joista on otettu vettä Kankaan tehtaan tarpeisiin. Vedenottolupa on myönnetty vuonna 2007 ja sen mukaisesti vettä voidaan ottaa käyttöön enintään 1200 m3/d. Kankaan tehtaan sulkemisen jälkeen Pupuhuhdan kaivojen vedenotosta on vastannut Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän Energia Oy:llä ei ole tarvetta ottaa Pupuhuhdan alueen pohjavettä käyttöönsä, koska nykyisillä vedentuontolaitoksilla voidaan turvata vedensaanti jatkossa eikä talousveden tuottaminen ko. paikassa ei ole järkevää alueen intensiivisestä maankäytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä johtuen. Alueen vedenottokaivot sijaitsevat tien ja kerrostalojen välissä eikä alueelle ole rakennettu vedenottamoa. Jyväskylän kaupunki on toimittanut Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastoon hakemuksen Pupuhuhdan pohjavedenottamon vedenottoluvan purkamiseksi. Aluehallintovirasto on päätöksellään määrännyt raukeamaan Itä- 18

19 Suomen vesioikeuden antaman päätöksen N:o 26/I/70 ja Itä-Suomen ympäristölupaviraston muuttaman päätöksen Nro 6/07/1 mukaiset luvat Pupuhuhdan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen määräyksineen. Seppälänkankaan tärkeän pohjavesialueen alkuperäinen tarve toimia vedenhankinnan kannalta tärkeänä pohjavesialueena on poistunut koko pohjavesialueen osalta. Keski-Suomen ELY-keskus on ilmoituksellaan poistanut Seppälänkankaan pohjavesialueen pohjavesialueluokituksesta. Samassa yhteydessä pohjavesialueluokituksesta poistettiin myös Säynätsalon, Muuratsalon, Kolun ja Kuohun pohjavesialueet. Pohjavesialueet ja niiden tiedot säilyvät ympäristöhallinnon pohjavesialuerekisterissä ns. poistettuina pohjavesialueina. Muutos ei vaikuta voimassa oleviin eri asteisiin kaavoihin, joiden määräykset ovat voimassa niin kauan kuin kyseistä kaavaa virallisesti muutetaan. 3.3 Vesihuollon kehittämistarpeet nykyisillä toiminta-alueilla Vedenhankinnan varmuuden kehittämistarpeet ja poikkeustilanteiden vedenhankinta Vedenhankinnan kehittämistoimenpiteiden vaihtoehtoja on tarkasteltu seutukunnallisesta näkökulmasta Jyväskylän seudun vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (Ramboll, 2011). Jyväskylän kannalta kuntien välisillä uusilla yhdysvesijohdoilla ei ole poikkeusolosuhteisiin varautumisen kannalta juurikaan merkitystä, jos hankkeissa ei samalla oteta käyttöön uutta tuotantokapasiteettia. Vedentarpeen arvioidaan kasvavan n m 3 /d vuoteen 2030 mennessä. Pintavesilaitoksen käyttöönoton myötä Jyväskylässä ei ole ollut nykyisin vedenhankinnan kapasiteettivajausta. Vedenhankinnan varmuus on suurilta linjoiltaan Jyväskylässä kunnossa. Kaivovesi-Janakan vesilaitoksen kehittämisen myötä suunnittelualueella on kolme päävesilähdettä, joka turvaa sen että yksi laitos voi olla pois toiminnasta vaarantamatta veden jakelua. Vuonteella on tarkoitus jatkaa tutkimuksia tekopohjavesilaitoksen laajentamiseksi. Vedenkäsittely ja -siirtokapasiteetti sinänsä on jo nyt riittävä ( m 3 /d) laajennukseen (tuotantoalueiden kapasiteetti nykyisin m 3 /d). Vuonteen varasiirtolinjasta on laadittu suunnitelmat. Vuonteen varasiirtolinjan rakentaminen ei ole tällä hetkellä prioriteeteissa ensimmäisiä hankkeita. Korpilahden alueella usean vesihuoltolaitoksen keskitetty vedenhankinta on käytännössä kokonaan Vihtakankankaan vedenottamon varassa. Alueella on monenlaista riskitoimintaa ja ajoittain on ollut ongelmia myös antoisuusongelmien kanssa. Vihtakankaan vedenottamon laajennuksen vuoksi lähialueilta on tehty tutkimuksia, mutta ne ovat vielä kesken. Alustavien tutkimusten mukaan pohjavesi sisältää maametalleja (rautaa, mangaania). Muurame-Korpilahti yhdysvesijohto -hankkeeseen on saatu avustus ja hanke toteutetaan (valtion vesihuoltotyö/eu-raha). Säynätsaloon voidaan tarvittaessa johtaa vettä myös Jyväskylästä jo olemassa olevaa siirtovesijohtoa pitkin. Tällöin Korpilahden suuntaan voidaan johtaa Muuramesta (vastaava vesimäärä) vettä. Siirtovesijohdon myötä näiden kuntakeskusten väliltä saataisiin alueita vesi- ja viemäriverkoston piiriin, mikä helpottaa/mahdollistaa myös alueen maankäytön suunnittelua. Vedenottamoiden tuotantoketjussa merkittävimmät riskit: Raakavesilähteen vedenlaadun muutokset Sääolosuhteista johtuvat pintaveden laatu- ja lämpötilavaihtelu sekä ajoittainen leväkukinta 19

20 Ympäristövahinko Mikrobiologinen saastuminen Pitkäaikainen sähkökatko Tekninen vaurio Varavoimakoneiden hankinta Viitaniemen pintavesilaitokselle ja neljälle keskeisimmälle paineenkorotusasemalle takaisi sähköverkon pettäessä vedenjakelun valtaosalla Jyväskylän Energian alueesta. Pohjavesien ja pintavesien suojelun kehittämistarpeita käsitellään luvussa Vesihuoltoverkoston kehittämistarpeet Vesihuoltoverkoston osalta keskeisimmät kehittämistarpeet suunnittelualueen vesihuoltolaitoksilla ovat: Vesihuoltoverkoston ja siihen liittyvien laiteasemien saneerausten lisääminen ja rakenteellisen toimintavarmuuden parantaminen Talousvedenlaadun varmistaminen Jäteveden laatuhäiriöiden eliminointi Jäteveden ja huleveden hallinnan kehittäminen ympäristövahinkojen estämiseksi Vesihuoltoverkoston laajentaminen Uusien asemakaava-alueiden suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu samanaikaisesti alueiden muun kunnallistekniikan rakentamisen kanssa. Samalla tulee varmistaa, että runkoverkoston kapasiteetti on riittävä ja siinä on varauduttu vedenkulutuksen kasvuun kaupungin laajentumissuunnilla. Kaavamuutoksien yhteydessä sammutusveden hankinta tulee huomioida aina toteutukseen asti. Tärkeimmät kasvusuunnat, joita erityisesti pitää tarkastella myös runkoverkoston mitoituksen näkökulmasta, ovat: a) Kauramäki-Eteläportti b) Palokärki c) Puuppola-Matinmäki d) Raspio-Iloniemi Korpilahdella e) Valkeamäki f) Kanavuori-Leppälahti-Oravasaari-Kairahta-Jääskelä 20

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

KYSELY HULEVESITULVISTA Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavaa arviointia varten kunnille tehtävän kyselyn vastauksista Vastausajankohta 26.11.2010 13:53:34 Yhteystietolomake 2) Kunnan nimi? 1. Imatra

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. 1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 196 02.12.2014 Maankäyttölautakunta 11 21.01.2015 Tekninen lautakunta 20 24.02.2015 Tekninen lautakunta 47 21.04.2015 Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 1 1234/00.01.02/2013 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Vesihuoltopäivät 2016 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulanko sali, klo 11:00 11:20 Pertti Leppänen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA

AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 2016 RAUMA 16.11.2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KUULUMISIA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Edellytykset biotalouteen ja ruokaan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely Ympäristö- ja tekninen lautakunta 53 31.03.2010 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 98 30.06.2010 Kunnanhallitus 168 03.08.2010 Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot