Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma Raporttiin nähtävilläolon jälkeen lisättyjen värien selitys: - punaisella pienempiä tekstikorjauksia - vihreällä lausuntojen ja muistutuksen aiheuttamat muutokset

2 1 JOHDANTO VESIHUOLLON NYKYTILA YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA JA KAAVOITUSTILANNE LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN KEHITYSNÄKYMÄT VESIHUOLTO KUNNAN ALUEELLA Keskitetty vedenhankinta ja jakelu Vedenhankinta omalta alueelta Vesihuoltoverkosto Jäteveden käsittely Vesihuolto toiminta alueiden ulkopuolisilla alueilla VESIHUOLLON YHTEISTYÖ VESIHUOLLOSTA TIEDOTTAMINEN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTARPEET VESIHUOLLON YLEISET TAVOITTEET YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Asukasmäärän, vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Pinta ja pohjavesien suojelun kehitysnäkymät vesihuollon näkökulmasta Pintavesien suojelun kehitysnäkymät Pohjavesien suojelun kehitysnäkymät Seppälänkankaan pohjavesialueen poistamisesta pohjavesiluokituksesta VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET NYKYISILLÄ TOIMINTA ALUEILLA Vedenhankinnan varmuuden kehittämistarpeet ja poikkeustilanteiden vedenhankinta Vesihuoltoverkoston kehittämistarpeet Vesihuoltoverkoston laajentaminen Vesihuoltoverkoston kunto Vesijohtoverkoston rakenteellinen toimintavarmuus ja veden laatuhäiriöt Jäte ja hulevesiviemäriverkostojen rakenteellinen toimintavarmuus Jäteveden laatuhäiriöt Jätevesien käsittelyn kehittämistarpeet VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TOIMINTA ALUEIDEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN KYTKEYTYMINEN MUUHUN SUUNNITTELUUN JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEEN RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET VESIHUOLTOLAISTOSTEN MERKITTÄVIMPIÄ KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TALOUDELLISET VAIKUTUKSET MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA IHMISIIN YHTEENVETO... 29

3 Vesihuollon nykytilanne: vesijohtokartta Vesihuollon nykytilanne: jätevesiviemärikartta Vesihuollon nykytilanne: hulevesiviemärikartta Vesihuollon kehittämistarpeet vuonna Liitteet. 1. Jyväskylän pohjavesialueet 2. Vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä ja määräyksiä Muut selvitykset (ei liitteinä) Jyväskylän seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma ; 2011 Ramboll

4 1 JOHDANTO Vesihuoltolain muutos tuli voimaan Vanhan lain pykälän 2 momentin 3 säännökset vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on poistettu uudesta vesihuoltolaista. Momenttien mukaisilla kehittämissuunnitelmilla ei ole oikeudellista sitovuutta. Muutoksella lisättiin kuntien valinnanvaltaa siitä, miten se täyttää 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden vesihuollon yleiseen kehittämiseen. Halutessaan kunta voisi edelleen laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelman. Muutoksella vähennettiin kuntien lakisääteisten velvoitteiden määrää hallituksen 29 päivänä marraskuuta 2013 rakennepoliittisen ohjelman toteuttamisesta tekemän päätöksen mukaisesti. Edellinen Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna Tällöin Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta olivat vielä omia kuntiaan. Vuonna 2011 laadittiin Jyväskylän seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Alueellisen kehittämissuunnitelman suunnittelutyöryhmässä olivat edustettuina Jyväskylän Energia Oy:n, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n (myöhemmin Jyväskylän Energia ja JS- Puhdistamo) lisäksi Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uuraisten kunta ja Keski-Suomen ELYkeskus. Alueellisessa kehittämissuunnitelmassa konsulttina toimi Ramboll Finland Oy. Tämä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Energian ja JS-Puhdistamon toimesta. Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen on laadittu vuosien aikana. Suunnittelun aikana on pidetty useita kokouksia, joihin on osallistunut Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Energian, JS-Puhdistamon, Keski-Suomen ELY:n sekä Ramboll Finland Oy:n edustajia. Suunnitelmasta tullaan pyytämään lausunnot naapurikunnilta, alueen vesiosuuskunnilta, kaupungin eri lautakunnilta, alueelliselta pelastuslaitokselta sekä alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. 4

5 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta ja kaavoitustilanne Suunnittelualue kattaa Jyväskylän kaupungin alueen. Jyväskylän väkiluku on ( ). Pinta-alaltaan kaupunki on 1 466,5 km2. Jyväskylä kuuluu n asukkaan Jyväskylän seutukuntaan. Jyväskylän rajanaapureita ovat Laukaa, Muurame, Uurainen, Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka ja Jämsä. Suunnittelualueella toimii 18 vesihuoltolaitosta ja Puolustusministeriön alainen Luonetjärven varuskunnan vesihuoltolaitos. Keskitetystä jätevedenkäsittelystä vastaa JS-Puhdistamo. Jyväskylässä vahvistettuja lainvoimaisten asemakaava-alueiden pinta-ala on n ha eli 8 % maapinta-alasta. 2.2 Lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät Lainsäädäntö ohjaa pitkälti vesihuoltoa ja sen tulevaisuuden suuntaviivoja sekä luo puitteet tämän kehittämissuunnitelman sisältöön. Lainsäädännössä on velvoitteita kunnalle, vesihuoltolaitokselle, kiinteistönomistajalle ja valvontaviranomaiselle. Vesihuoltolain 2. luku käsittelee vesihuollon kehittämistä ja järjestämistä. Vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä ja sen kehitysnäkymiä on esitelty enemmän liitteessä Vesihuolto kunnan alueella Keskitetty vedenhankinta ja jakelu Jyväskylän kaupungin alueella keskitetystä vedenhankinnasta ja jakelusta vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Jyväskylän Energia on kaupungin omistama vesihuolto- ja energiayhtiö. Taulukossa 2.1 on esitetty suunnittelualueen vesihuoltolaitokset. Vesihuoltolaitosten sijainnit selviävät nykytilannekartoista 1 ja 2. 5

6 Taulukko 2.1. Suunnittelualueen vesihuoltolaitokset. Vesihuoltolaitos Vedenhankinta ja jätevesien johtaminen Jyväskylän Energia Vedenhankinta hoidetaan usealla vesilaitoksella ja jätevedet käsitellään JS-Puhdistamon jätevedenpuhdistamoilla. Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Hyrkkölän vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan kautta. Kärkisten vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Moksin vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian raakaveteen Oittilan vesisosuuskunta Oma talousvedenhankinta. Osa alueesta liitetty Jyväskylän Energian jätevesiviemäriin. Putkilahden vesisosuuskunta Oma talousvedenhankinta. Putkilahden vedenottamo ja pienpuhdistamo. Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin. Myös Tikkalan oma ottamo. Kuikan vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Leppälahti-Savio vesihuolto-osuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Oravasaaren vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Vesijohto on vesiosuuskunnan omistuksessa. Peltosuon vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen. Purola-Lahdenpohjan vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Vesankajärven vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Ykshaukisen vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Tikka-Mannilan vesihuoltoyhtymä Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen. Ruokomäentien vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin. Rajahongan vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin Vedenhankinta omalta alueelta Vedenhankinnan järjestämisestä Jyväskylän kaupungin alueella vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Vedenkulutus katetaan pääosin Jyväskylän Energia Oy:n vedenottamoiden tuotolla, joista isoimmat ovat Vuonteen tekopohjavesilaitos, Viitaniemen pintavesilaitos, Kaivovesi/Janakka, Pekonniemen pohjavedenottamo, Liinalammen pohjavedenottamo, Vesangan pohjavedenottamo ja Vihtakankaan pohjavedenottamo. Tikkakosken alueella on Puolustusministeriöllä oma vesilaitos ja Köntyslammen vedenottamo. Muutamalla vesiosuuskunnalla on lisäksi oma pienempi vedenottamo. Vuoden 2013 alusta Jyväskylän vedestä yli 92 % saadaan kolmelta suurelta vesilaitokselta. Taulukko 2.2. Jyväskylän vedenhankinta. Vedenhankintapaikka Vuonteen tekopohjavesilaitos Viitanimen pintavesilaitos Pekonniemen pohjavedenottamo Kaivovesi/Janakka, rantaimeytyslaitos Suuruskankaan pohjavedenottamo, Muurame Laukaan vedenottamot Vihtakankaan vedenottamo Vesangan vedenottamo Liinalammen vedenottamo Vesiosuuskuntien omat pienet vedenottamot Palokka-Kirri pohjavedenottamo, suljettu Köntyslammin pohjavedenottamo, puolustusministeriö Raakavesilähde Kuusveden pintavesi Tuomiojärven pintavesi pohjavesi Leppäveden pintavesi, pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi 6

7 Taulukko 2.3. Jyväskylän alueella sijaitsevat käytössä olevat vedenhankintalähteet Ottamo, Pohjavesialue (pva)/pintavesi Vesihuoltolaitos Pumppaus m 3 /d nykytilanne Lupa m 3 /d Ottamokapasiteetti m 3 /d Vuonteen tekopohjavesilaitos. Kuusveden pintavesi. Jyväskylän Energia Kaivovesi-Janakka -vedenottamo, osin Leppäveden pintavettä. Jyväskylän Energia Viitaniemen pintavesilaitos, Tuomiojärven pintavesi Jyväskylän Energia Pekonniemen pohjavedenottamo, Keljonkankaan pva Jyväskylän Energia Liinalammen pohjavedenottamo, Liinalammin pva Jyväskylän Energia Vesanka, pohjavedenottamo, Vesangan pohjavesialue Jyväskylän Energia Vihtakangas pohjavedenottamo, Vihtakankaan pva Jyväskylän Energia Köntyslammen pohjavedenottamo, Köntyskankaan pva. Puolustushallinto. Tikkalan pohjavedenottamo. Tikkalan pohjavesialue Tikkalan vesiosuuskunta Putkilahden pohjavedenottamo. Putkilahden pohjavesialue Putkilahden vesiosuuskunta Pitkäkorven pohjavedenottamo Oittilan vesiosuuskunta Lehtimäenkankaan pohjavedenottamo (rakenteilla) Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta * / ** *enintään 8400 m 3 /d tekopohjavettä neljännesvuosikeskiarvona **aktiivihiilisuodatus/flotaatiokäsittely Pohjavesialueet ovat vedenhankinnan kannalta erityisen tärkeitä alueita, joita käytetään tai voidaan tulevaisuudessa käyttää vedenhankinnassa. Näillä alueilla mm. viemäriverkosto sekä hajaasutuksen jätevedenkäsittely on oltava kunnossa. Jyväskylän pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevissa nykytilannekartoissa ja liitteessä 1. Kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle talousvesi toimitetaan pääasiassa Vuonteen tekopohjavesilaitokselta, Kaivovesi-Janakka pohjavesilaitokselta sekä Viitaniemen pintavesilaitokselta. Vesangan, Liinalammen, Pekonniemen pohjavedenottamoilta toimitetaan talousvettä ko. ottamoiden lähialueiden tarpeisiin. Säynätsaloon toimitetaan Muuramen kunnan pohjavettä ja kantakaupungin alueen talousvettä. Korpilahden alueelle vesi tuotetaan Vihtakankaan pohjavesilaitokselta. Vuonteen tekopohjavesilaitoksesta vesi johdetaan Jyväskylän kaupungin ja Laukaan Vihtavuoren verkostoihin. Vuonteen tekopohjavesilaitoksen raakavesi otetaan Rautalammin reittiin kuuluvasta Kuusvedestä. Tekopohjaveden muodostus tapahtuu Kiikkuharjun ja Muorinmäen alueilla. 7

8 Viitaniemen pintavesilaitoksella tuotetaan Tuomiojärvestä talousvettä. Kaivoveden/Janakan vesilaitoksen laajennus ja saneeraus valmistui keväällä Pekonniemen pohjavedenottamolta tuotetaan talousvettä pääasiassa Keljonkankaan alueelle ja Keljonlahden voimalaitokselle. Vihtakankaan pohjavedenottamolla (Korpilahti) tuotetaan vettä Korpilahden taajaman alueelle sekä useille vesiosuuskunnille. Vihtakankaan vedenottamo on Korpilahden taajaman ainoa vesilähde. Liinalammen pohjavedenottamolla (Tikkakoski) tuotetaan vettä Tikkakosken alueelle. Vesangan pohjavedenottamolta toimitetaan talousvettä Kuohu Vesanka Ruoke alueelle. Kaavio 2.1. Veden hankintalähteet ja osuudet vuonna2013. Jyväskylän kaupungin alueelle talousveden tuotanto oli vuonna 2013 keskimäärin m 3 /d. Lähde: JE Vesihuoltoverkosto Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoista vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Jyväskylän Energian ja vesiosuuskuntien vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot on esitelty liitekartoissa 1 ja 2. Vesihuoltoverkoston vanhimmat käytössä olevat osat on rakennettu luvulla, vanhimmat osat sijaitsevat keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä. 8

9 Vanhemmassa vesijohtoverkostossa käytettyjä putkimateriaaleja ovat mm. Mannesmann, Himanit ja harmaa valurauta luvulta alkaen verkostot on rakennettu SG-valuraudasta, PVC ja PE-muovista. Lutakon alueella, missä saattaa olla saastuneita maita, putkimateriaalina on käytetty ruostumatonta terästä. Viemäri- ja sadevesiviemäriverkoston vanhimmat osat on rakennettu betonista, 1970-luvulta alkaen on muovi korvannut betonirakenteet lukuun ottamatta suurimpia nimelliskokoja. Pääosa taajama-alueiden paineenkorotus- ja jätevesipumppaamoista on toteutettu ns. huoltotilallisina ratkaisuina ja jätevesipumppaamojen imualtaat on tehty paikalla valettuina tai uppokaivona toteutettuina betonirakenteina. Vain toissijaisissa kohteissa on käytetty lujitemuovisia uppopumppaamoja. Taajama-alueiden jätevesipumppaamot, paineenkorotuspumppaamot, ylävesisäiliöt ja osa paineenalennusasemista on liitetty Jyväskylän Energian automaatiojärjestelmään, jonka päävalvomo on Viitaniemen pintavesilaitoksella. Jätevesiviemäriverkostoihin on liitetty lisäksi pienehköjä kiinteistöjen omistamia ja ylläpitämiä jätevesipumppaamoita. Kiinteistökohtaisia pumppaamoja käytetään yleisesti haja-asutusalueilla vesiosuuskuntien verkostoissa, mutta yksittäistapauksissa menetelmää sovelletaan myös Jyväskylän Energian verkostossa. Useiden Jyväskylässä sijaitsevien vesiosuuskuntien jätevedet johdetaan Nenäinniemen puhdistamolle. Korpilahden jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös muutaman vesiosuuskunnan jätevedet. Jyväskylän kaupungin alueella hulevesiviemäröinnin toteutustapa vaihtelee alueittain. Nykyistä hulevesiviemäröintiverkostoa on esitelty liitekartassa 3. Hulevesiviemäröintiä on toteutettu ainakin seuraavilla periaatteilla: erillinen hulevesiviemäröinti sekaviemäröintijärjestelmällä hulevesien johtaminen kadun/tien sivuojaan tai puisto/metsäalueelle Vuonna 2011 valmistuneen Jyväskylän kaupungin hulevesiohjelman mukaan ympäristöä tulee rakentaa ja ylläpitää siten, että runsaasti hulevesiä muodostavia pintoja sekä laatuhaittaa aiheuttavia tekijöitä olisi mahdollisimman vähän. Sade- ja sulamisvedet tulee hyödyntää kasteluun tai muuhun käyttöön tai imeyttää tonteilla ja yleisillä alueilla, jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat Jäteveden käsittely Jyväskylän alueelta kerättyjen jätevesien puhdistamisesta huolehtii pääosin JS-Puhdistamo. JS-Puhdistamo on kunnallinen osakeyhtiö, jonka omistavat - Jyväskylän kaupunki 87 % - Laukaan kunta 8,7 % - Muuramen kunta 4,3 % Yhtiöllä on kaksi jätevedenpuhdistamoa: Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo sekä Korpilahden jätevedenpuhdistamo. Putkilahden vesiosuuskunnalla on oma pienpuhdistamo Putkilahden kylässä. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle johdetaan pääosa Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan jätevesistä. Lisäksi Nenäinniemen jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan myös Uuraisten kunnan viemäriverkostosta tulevat jätevedet. Yhtiöllä on Uuraisten kunnan kanssa erillinen palvelu- 9

10 sopimus jätevesien puhdistamisesta. Lisäksi Nenäinniemeen johdetaan jätevesiä myös Petäjäveden Kintauden kylästä sekä vähäisiä määriä Toivakan Syvälahdesta. Vuonna 2013 Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta johdettiin Päijänteeseen n. 14,2 miljoonaa m 3 käsiteltyä jätevettä. Jätevettä puhdistettiin vuonna ,3 % vähemmän kuin vuonna Jyväskylän alueelta jätevettä syntyy keskimäärin m 3 /vrk (Jyväskylän Energian osuus tulovirtaamasta). Laskuttamattomia vuotovesien osuus Jyväskylän alueen jätevesistä on ollut n. 38 %. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo on saavuttanut pääsääntöisesti vuosittain sille asetetut nykyiset lupaehdot. Puhdistuksessa syntyvät lietteet käsittelee Mustankorkea Oy. JS-Puhdistamo toiminta kuuluu ympäristönsuojelulain soveltamisalaan. Itä-Suomen ympäristölupavirasto teki päätöksen Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Valituskierroksen jälkeen Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta lainvoimaisen päätöksensä Nykyisen, vielä saakka voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset lupaehdot Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD7ATU 12 mg O2/l 92% Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 92% Kiintoaine 30 mg/l CODCR 125 mg/l 75% Lupaehdot tulee saavuttaa neljännesvuosijaksoilla. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän lainvoimaisen lupapäätöksen mukaiset lupaehdot. Lupaehdot astuvat voimaan Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD7ATU 10 mg O2/l 96% Kokonaisfosfori 0,3 mg/l 96% Kiintoaine 10 mg/l 90% CODCR 80 mg/l 90% Ammoniumtyppi 4 mg/l 80% Lupaehdot tulee saavuttaa neljännesvuosijaksoilla. Hygienisointivaatimus: Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettava jätevesi on hygienisoitava siten, että puhdistamolta vesistöön johdettavassa vedessä on saavutettava välisenä aikana fekaalisten koliformien ja enterokokkien osalta vähintään keskimäärin 90 %:n poistuma verrattuna puhdistamolle tulevan jäteveden mikrobipitoisuuteen. Uusien lupaehtojen täyttäminen edellyttää mittavaa laajennusinvestointia Nenäinniemen puhdistamolle. Laajennusinvestoinnin toteutus aloitetaan vuonna Korpilahden jätevedenpuhdistamolla käsitellään Korpilahden alueelta kerätyt jätevedet. Jätevesiä käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä n. 0,23 milj m 3 (621 m 3 /d). Puhdistamon mitoitusvirtaama on n. 720 m 3 /d. 10

11 Puhdistamon 6/2014 saadun uudenympäristöluvan ehdot ovat (voimassa toistaiseksi): - BOD7 (ATU) 12 mg/l 92 % - Kokonaisfosfori 0,8 mg/l 92 % Kiintoaine 10 mg/l 90 % CODCR 125 mg/l 75 % Sekä Nenäinniemen että Korpilahden jätevedenpuhdistamojen jätevedet johdetaan Päijänteeseen Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella vedenhankinta ja jätevesien käsittely on toteutettu kiinteistökohtaisin järjestelyin. Kaivovesien laadussa tai määrässä on paikoin puutteita. Riittävä vedensaanti on tavallisesti turvattavissa porakaivolla. Ongelman on kuitenkin joillakin alueilla esiintyvät haitta-aineet, esimerkiksi arseeni ja fluori. Lisäksi veden rauta- ja mangaanipitoisuus on joillakin alueella korkeaa. Rengaskaivotaloudet kohtaavat veden puutetta erityisen kuivina vuosina. Poikkeustilanteissa vedensaannin vaihtoehtona on kuljetettu vesi. Haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamista koskeva asetus edellyttää, että vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla käytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmästä on laadittuna selvitys sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Laatiminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Ympäristöhallinnon sivulta löytyy selvityksen tekoa varten lomake ( > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Haja-asutuksen jätevedet > Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohje). Jätevesien käsittelyjärjestelmän on oltava sellainen, että sillä voidaan normaalioloissa saavuttaa asetuksen mukainen puhdistustaso. Käytännössä jätevesien käsittelyvaihtoehtoja ovat kiinteistöjen yhteinen taikka kiinteistökohtainen pienpuhdistamo, maasuodattamo tai -imeyttämö. Kompostoivat käymälät ovat suositeltavia, mutta silloinkin pesuvedet on suodatettava tai imeytettävä. Vähäiset jätevedet (ns. kantovesi) voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin on hajajätevesiasetuksen nojalla sisällytetty jätevesien käsittelyn vyöhykkeet. Ympäristönsuojelumääräyksiä ja vyöhykejakoa on päivitetty vuonna Linkki jätevesien käsittelyvyöhykkeisiin löytyy kaupungin ympäristönsuojelun nettisivuilta osoitteesta Jätevesisäädökset ja -määräykset koskevat heti uudisrakentamista sekä kiinteistöjä, joilla tehdään lupaa tai ilmoitusta edellyttäviä korjauksia tai muutoksia. Tällöin kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy jätevesijärjestelmää koskevan suunnitelman. Ennen vuotta 2004 rakennetut käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät tulee korjata ajan tasalle mennessä. Mikäli alueelle on määritelty vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tavoiteaikataulu, jossa alueelle rakennetaan keskitetty vesihuolto, voi kiinteistö anoa väliaikaista vapautusta jätevesijärjestelmien kunnostuksesta. Kiinteistönomistajat, jotka asuvat omistamallaan kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen , saavat vapautuksen kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän puhdistustasovaatimuksista. Vesihuollon toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla on arvioitu olevan noin 2790 asuinrakennusta ja 2990 lomarakennusta. Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi on toteuttanut jätevesineuvontaa noin 750 haja-asutusalueen kiinteistölle, joista 250 sijaitsee pohjavesialueilla. Neuvonta on suunnattu ranta-alueille, pohjavesialueille ja vesiensuojelullisesti tärkeälle Tourujoen valuma- 11

12 alueelle. Jätevesineuvontaa on ollut mahdollista saada myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hankkeen kautta. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät eivät täytä nykyisen jätevesiasetuksen normeja noin puolella pohjavesialueilla tarkistetuista kiinteistöistä. Kaavio 2.2. Pohjavesialueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tilanne (Ympäristöpalvelu Tuija Manerus 2011). Vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueella kohdentuvat seuraaviin alueisiin: - Putkilahden pohjavesialue - Laurinniemi Asemakaavan läheisyyteen sijoittuvat alueet, joissa on vesihuollon kehittämistarvetta: - Kaunisharjun pohjoisosa, joka sijoittuu lähelle asemakaava-aluetta - Lehtoniemi Alvajärven rannalla - Rippalanmäki ja Ruokkeentien varsi - Tyyppälänjärven alue 2.4 Vesihuollon yhteistyö Suunnittelualueen vesihuoltolaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä naapurikuntien vesilaitosten kanssa. Yhteistyö on ollut pääasiassa sopimuspohjaista. Kuntien vesilaitosten väliset vedentoimitukset ja jäteveden johtamiset on hoidettu erillisillä sopimuksilla. Periaatteena on, että laitokset ja johdot ovat sen kunnan vesilaitoksen omistuksessa ja hallinnassa, jonka alueella ne sijaitsevat. Toinen kunta voi ostaa kapasiteettivarauksen naapurikunnan laitoksiin ja johtoihin, minkä jälkeen investointikustannukset jaetaan kapasiteettivarausten suhteessa. Käyttökustannukset laskutetaan naapurikunnilta mitatun käytön ja todellisten käyttökustannusten perusteella. Laukaa-Jyväskylä vesihuoltohankkeen yhteydessä vuonna 1994 Jyväskylän kaupunki on ostanut 1300 m 3 /d kapasiteettivarauksen Laukaan pohjavedenottamoihin. Laukaasta saatu vesimäärä on ollut viime vuosina noin m 3 /d. 12

13 Jyväskylän kaupunki on ostanut vuonna 1994 Muuramen kunnalta Suuruskankaan pohjavedenottamon saneerauksen yhteydessä 850 m 3 /d kapasiteettivarauksen. Suuruskankaan pohjavettä on johdettu Kinkovuori-Säynätsalon alueelle tarvittava määrä eli n. 500 m 3 /d. Jyväskylän Energia on sitoutunut erillisten sopimusten perusteella toimittamaan talousvettä: - Jatkuvasti Laukaan kunnan Lievestuoreen taajamaan, Vuonteen ja Tarvaalan alueelle sekä vähäisiä määriä Vehniään (n m 3 /d) - Kriisitilanteissa Laukaan kunnan Leppäveden, Vihtavuoren ja kirkonkylän taajamiin Jyväskylän Energia on sitoutunut erillisillä sopimuksilla toimittamaan talousvettä usealle alueen vesiosuuskunnille sekä vastaanottamaan näillä alueilla keskitetysti kerätyt jätevedet (vrt. taulukko 2.1). Muutama vesiosuuskunta on liittynyt Muuramen kunnan vesi ja viemäriverkostoon. Jyväskylän Energia toimittaa vettä myös Petäjäveden Kintauden vesiosuuskunnalle. Oravasaaren vesiosuuskunnan verkosto, joka ostaa veden Jyväskylän Energialta, ulottuu Toivakan puolelle. Jyväskylästä Uuraisiin on olemassa yhdysvesijohto kriisiajan vedenhankintaa varten. Pääosa Muuramen ja Laukaan kuntien jätevesistä käsitellään JS- Puhdistamo Nenäinniemen jätevedenpuhdistamossa. Myös Uuraisten keskitetysti kerätyt jätevedet johdetaan Nenäinniemeen puhdistettavaksi. 2.5 Vesihuollosta tiedottaminen Tiedottaminen tapahtuu hyväksyttyjen tiedotussuunnitelmien mukaisesti. Jyväskylän Energia ja muut vesihuoltolaitokset vastaavat kukin omalta osaltaan vesihuoltoa koskevasta tiedottamisesta vesihuoltolain 16 mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen tulee tiedottaa riittävästi laitoksen toimittaman talousveden laadusta ja jäteveden puhdistuksen tasosta sekä siitä, miten vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat. 13

14 3 VESIHUOLLON TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Vesihuollon yleiset tavoitteet Vedenhankinnan keskeisenä tavoitteena on hyvälaatuisen, terveellisen ja riittävän talousveden turvaaminen asutukselle ja elinkeinotoiminnoille. Vesihuoltopalveluiden toteutustapoja valittaessa määräävä tekijä on palveluiden teknisen toteutettavuuden lisäksi kokonaistaloudellisuus palveluiden koko elinkaaren aikana. Vedenhankinnan ja jakelun varmuuden pitäminen hyvänä. - Vesijohtoverkoston kapasiteettiselvitykset pidetään ajan tasalla voimakkaasti kasvavassa kaupungissa. - Vedenjakelun valmius- ja turvallisuusriskisuunnittelua jatketaan jatkuvana prosessina. - Hulevesien ja jätevesien hallintaan panostaminen raakavesilähteiden suojaamiseksi. - Pohjavesien suojelusuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niiden myötä esiin nousseet kehittämistoimenpiteet. Vesihuollon yleisen kehittämisen jatkaminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. - Maankäytön ja vesihuollon suunnittelun yhteistyötä pyritään parantamaan entisestään. - Kaupungin alueellinen ja kuntakohtainen kehittämissuunnitelma pidetään ajan tasalla Alueellisen yhteistyön edellytysten huomiointi vesihuollon edistämisessä. Vesihuoltoverkostojen saneeraukset toimintavarmuuden parantamiseksi sekä terveys- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. - Resurssointia nykyisten verkostojen saneeraukseen on lisättävä. - Vuotovesien määrää pyritään vähentämään. Vesijohtoverkostojen ja viemäriverkostojen oikea-aikaisen ja oikean saneeraustavan valinnan edistäminen kunkin vesihuoltolaitosten verkostojen kattavin saneeraussuunnitelmin. - Putkien hajoamiset aiheuttavat ongelmia ja riskitilanteita. - Veteen upotettujen paineviemärien kuntokartoitukset. Vesilaitosten taloudellisen ja teknisen toiminnan varmistaminen tulevaisuudessa Jätevesien puhdistuksen tehostaminen vastaamaan tiukentuvia lupaehtoja. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisten toimenpiteiden käyttöönotto ja sen jatkaminen. Tiedotuksen ja neuvonnan kehittäminen haja-asutuksen jätevedenkäsittelyyn liittyen. Suunnittelualueen kehittämistarpeita on käsitelty laajemmin alla tässä luvussa. Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on käsitelty luvussa Yleiset kehitysnäkymät Asukasmäärän, vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Jyväskylän kaupungin väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Jyväskylässä on noin asukasta. 14

15 Kaavio 3.1.Jyväskylän väestökehitys ja väestöarvio vuosina Kaaviossa 3.2. on esitetty Jyväskylän kaupungin asukasluvun kehittyminen suuralueittain vuoteen 2030 saakka. Ennusteen mukaisesti voimakkaimmin kasvavia suuralueita ovat Keljo, kantakaupunki ja Palokka-Puuppola. Kuva 3.1. Jyväskylän suuralueet. 15

16 Kaavio 3.2. Jyväskylän väestöennuste suuralueittain vuoteen Vedenkulutusennuste Jyväskylässä on vuonna 2030 noin m 3 /d (vrt. kaavio 3.3) Korpilahti Säynätsalo keskusta tilanne Kaavio 3.3. Jyväskylän vedentarve-ennuste (m 3 /d) vuoteen Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla käsiteltävän jätevesimäärän on arvioitu kasvavan nykyisestä m 3 /d tasolle n m 3 /d vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä vuotovesien tulvahuiput ovat jopa yli m 3 /d. Korpilahden jätevedenpuhdistamolle tulevan jätevesimäärän on ennustettu kasvavan nykyisestä m 3 /d noin 900 m 3 /d. 16

17 3.2.2 Pinta- ja pohjavesien suojelun kehitysnäkymät vesihuollon näkökulmasta Pintavesien suojelun kehitysnäkymät Jyväskylässä pintavesien suojelua on vesihuollon näkökulmasta tarkasteltava vedenhankinnan lähteenä sekä jätevedenpuhdistamojen ja haja- ja loma-asutuksen jätevesikuormituksen vastaanottajana. Myös hulevesien mukana pintavesiin kulkeutuu kuormitusta. Tuomiojärvi, Kuusvesi ja Leppävesi ovat tärkeitä pintavedenoton kannalta. Vedenhankinnan kannalta tärkeälle Tuomiojärvelle on vuonna 2012 laadittu kunnostussuunnitelma, jonka tavoitteena on järven hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Tuomiojärven valuma-alueelle on laadittu myös hulevesien hallinnan suunnitelmaa. Lisäksi Tuomiojärven valuma-alueella sijaitsee kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen varassa olevia kiinteistöjä. Näille nk. Rippalanmäen alueen kiinteistöille on laadittu suunnitelma 2006 haja-asutuksen jätevesikuormituksen vähentämiseksi. Kuusveden ja Leppäveden valuma-alueella sijaitsevista riskeistä olisi laadittava erilliset selvitykset. JS-Puhdistamon jätevedenpuhdistamot purkavat käsitellyt jätevetensä Pohjois-Päijänteeseen. Nenäinniemen jätevedet virtaavat talvella alus- ja välivedessä ja aiheuttavat ravinnepitoisuuksien, erityisesti ammoniumtyppipitoisuuden nousua Päijänteen Poronselällä. Alkukesällä jätevedet kulkeutuvat päällysvedessä ja nostavat jonkin verran sen fosforipitoisuuksia. Korpilahden puhdistamon vaikutuksia ei purkuvesistössä ollut vuonna2011 havaittavissa. (Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailu vuonna 2011, Jyväskylän yliopisto). Jätevedenpuhdistamojen kuormitus Päijänteeseen on tulevaisuudessa pienenemässä tiukentuvien lupaehtojen vuoksi, vaikka Jyväskylän seudun asukasmäärä jatkuvasti on kasvamassa. Hulevesien hallintaa on kehitetty suunnittelualueella laatimalla Jyväskylän kattava hulevesiohjelma. Myös kaavoitusten yhteydessä kiinnitetään huomiota hulevesien hallintaan. Haja-asutuksen jätevesien käsittely on tehostumassa vanhojenkin kiinteistöjen osalta jo jätevesisäädösten määräämänä viimeistään vuonna Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin on hajajätevesiasetuksen nojalla sisällytetty jätevesien käsittelyn vyöhykkeet. Ympäristöltään vähemmän herkillä alueilla edellytetään jäteveden käsittelyltä vähimmäispuhdistustasoa ja pilaantumiselle herkille alueille vaaditaan tehokkaampaa jätevesien käsittelyä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (2014) on omana oikeusvaikutteisena kaavakarttanaan Vesitalouden suojelu, joka sisältää määräyksinään pintavesien osalta: - Tuomiojärven valuma-alueen ja Tuomiojärven suoja-alueen joilla tehtävät toimenpiteet eivät saa heikentää järven veden laatua ja määrää käyttövedenlähteenä - yleismääräys hulevesien hoitamisesta kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti ensisijaisesti luonnonmukaisin keinoin. Pohjavesien suojelun kehitysnäkymät Jyväskylässä pohjavesivarat on käytetty melko tarkasti hyväksi vedenhankinnassa. Kaupungin ympäristötoimessa on laadittu vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille kattavasti suojelusuunnitelmia. Vuonna suojelusuunnitelmat on laadittu Vihtakankaan, Kaivoveden, Kirri - Keski-Palokan, Keljonkankaan ja Liinalammen pohjavesialueille. Pohjaveden suojelusuunnitelmat löytyvät kaupungin nettisivulta: Tällä hetkellä vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla on riskialttiita toimintoja. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen yhteydessä riskit on kartoitettu. Tavoitteena on edelleen vähentää pohjavesialueilla sijaitsevia vedenhankintaa uhkaavia toimintoja. Toiminnat 17

18 on osin ohjattavissa kaupungin toimesta. Merkittävimpiä pohjavesialueita uhkaavia toimintoja tällä hetkellä ovat: - Vihtakankaan pohjavesialueen ampumarata. Ympäristölupaprosessi kesken. Kaupunki antoi 12/2012 ympäristölupapäätöksen, johon on jätetty valituksia. - Kaivoveden pohjavesialueella sijaitseva leirikeskus. Leirikeskus on saanut luvan jatkaa toimintaa, päätös vuonna2012. Leirikeskusta ei ole liitetty keskitetyn vesihuoltoon. (Kaupunginhallituksen /239 päätös Leppälahden leirikeskuksen toiminnan lakkauttamisesta vuoden 2014 alusta.) - Vuonteen pohjavesialueen soranottolupia. Soranotto uhkaa Vuonteen tekopohjavesilaitoksen laajentamishankkeita. - Pekonniemen pohjavesialueen maankäyttösuunnitelmat. Seppälänkankaan pohjavesialueen poistamisesta pohjavesiluokituksesta Seppälänkankaan tärkeä pohjavesialue sijoittuu Sisä-Suomen reunamuodostelmalle ja siihen liittyville deltoille sekä sen länsipuolisille syöttöharjuille. Reunamuodostelman maaperä on pääosin moreenia, silttimoreenia, hiekkaa ja silttiä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,0 km2 ja muodostusalue on 6,3 km2. Pohjaveden kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 4500 m3/d. Pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi ja pohjaveden kemiallinen tila on huono. Seppälänkankaan pohjavesialue on pääosin asemakaavoitettua aluetta. Pohjavesialueella sijaitsee mm. Seppälänkankaan teollisuusalue, Seppälän kaupallisten toimintojen alue, Seppälänkankaan ja Lahjaharjun hautausmaat sekä eräitä asuinalueita. Pohjavesialueelta löytyy 26 kohdetta, jotka ovat merkitty ympäristöhallinnon maaperän pilaantumisrekisteriin. Jyväskylän kaupungin vedenhankinnan kannalta keskeiset vedentuotantoalueet ovat Vuonteen tekopohjavesialue, Tuomiojärven pintavedenottamo ja Kaivoveden pohjavesialue. Edellä mainitut keskeiset pohjavesialueet yhdistettynä alueellisiin pohjavesialueisiin Vesangassa, Tikkakoskella, Keljonkankaalla ja Vihtakankaalla pystyvät turvaamaan Jyväskylän vedensaannin jatkossa, eikä uusia vedenottamoita ole tarvetta ottaa käyttöön lähivuosikymmeninä. Seppälänkankaalla sijaitseva vedenottamo, Tyyppälän vedenottamo, on Jyväskylän Energia Oy:n omistuksessa. Vedenottamo on ollut poissa käytössä noin kymmenisen vuotta pohjavedessä havaittujen haitallisten aineiden vuoksi. Vedenottamoa ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön pohjaveden pilaantumisen vuoksi. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä peruuttanut Tyyppälän pohjavedenottamon vedenottoluvan. Koivukorven alueella, Seppälänkankaan pohjoisosassa, tehtiin pohjavesiselvityksiä ja luvuilla. Pohjavesiselvitysten perusteella tultiin siihen tulokseen, että alue ei sovellu vedentuotantoon. Pohjaveden käyttöön soveltumattomuuden syynä oli sekä pohjaveden huono laatu että heikko antoisuus alueen hienojakoisesta maalajista johtuen. Seppälänkankaan eteläosassa Pupuhuhdan alueella on kaksi pohjavesikaivoa, joista on otettu vettä Kankaan tehtaan tarpeisiin. Vedenottolupa on myönnetty vuonna 2007 ja sen mukaisesti vettä voidaan ottaa käyttöön enintään 1200 m3/d. Kankaan tehtaan sulkemisen jälkeen Pupuhuhdan kaivojen vedenotosta on vastannut Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän Energia Oy:llä ei ole tarvetta ottaa Pupuhuhdan alueen pohjavettä käyttöönsä, koska nykyisillä vedentuontolaitoksilla voidaan turvata vedensaanti jatkossa eikä talousveden tuottaminen ko. paikassa ei ole järkevää alueen intensiivisestä maankäytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä johtuen. Alueen vedenottokaivot sijaitsevat tien ja kerrostalojen välissä eikä alueelle ole rakennettu vedenottamoa. Jyväskylän kaupunki on toimittanut Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastoon hakemuksen Pupuhuhdan pohjavedenottamon vedenottoluvan purkamiseksi. Aluehallintovirasto on päätöksellään määrännyt raukeamaan Itä- 18

19 Suomen vesioikeuden antaman päätöksen N:o 26/I/70 ja Itä-Suomen ympäristölupaviraston muuttaman päätöksen Nro 6/07/1 mukaiset luvat Pupuhuhdan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen määräyksineen. Seppälänkankaan tärkeän pohjavesialueen alkuperäinen tarve toimia vedenhankinnan kannalta tärkeänä pohjavesialueena on poistunut koko pohjavesialueen osalta. Keski-Suomen ELY-keskus on ilmoituksellaan poistanut Seppälänkankaan pohjavesialueen pohjavesialueluokituksesta. Samassa yhteydessä pohjavesialueluokituksesta poistettiin myös Säynätsalon, Muuratsalon, Kolun ja Kuohun pohjavesialueet. Pohjavesialueet ja niiden tiedot säilyvät ympäristöhallinnon pohjavesialuerekisterissä ns. poistettuina pohjavesialueina. Muutos ei vaikuta voimassa oleviin eri asteisiin kaavoihin, joiden määräykset ovat voimassa niin kauan kuin kyseistä kaavaa virallisesti muutetaan. 3.3 Vesihuollon kehittämistarpeet nykyisillä toiminta-alueilla Vedenhankinnan varmuuden kehittämistarpeet ja poikkeustilanteiden vedenhankinta Vedenhankinnan kehittämistoimenpiteiden vaihtoehtoja on tarkasteltu seutukunnallisesta näkökulmasta Jyväskylän seudun vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (Ramboll, 2011). Jyväskylän kannalta kuntien välisillä uusilla yhdysvesijohdoilla ei ole poikkeusolosuhteisiin varautumisen kannalta juurikaan merkitystä, jos hankkeissa ei samalla oteta käyttöön uutta tuotantokapasiteettia. Vedentarpeen arvioidaan kasvavan n m 3 /d vuoteen 2030 mennessä. Pintavesilaitoksen käyttöönoton myötä Jyväskylässä ei ole ollut nykyisin vedenhankinnan kapasiteettivajausta. Vedenhankinnan varmuus on suurilta linjoiltaan Jyväskylässä kunnossa. Kaivovesi-Janakan vesilaitoksen kehittämisen myötä suunnittelualueella on kolme päävesilähdettä, joka turvaa sen että yksi laitos voi olla pois toiminnasta vaarantamatta veden jakelua. Vuonteella on tarkoitus jatkaa tutkimuksia tekopohjavesilaitoksen laajentamiseksi. Vedenkäsittely ja -siirtokapasiteetti sinänsä on jo nyt riittävä ( m 3 /d) laajennukseen (tuotantoalueiden kapasiteetti nykyisin m 3 /d). Vuonteen varasiirtolinjasta on laadittu suunnitelmat. Vuonteen varasiirtolinjan rakentaminen ei ole tällä hetkellä prioriteeteissa ensimmäisiä hankkeita. Korpilahden alueella usean vesihuoltolaitoksen keskitetty vedenhankinta on käytännössä kokonaan Vihtakankankaan vedenottamon varassa. Alueella on monenlaista riskitoimintaa ja ajoittain on ollut ongelmia myös antoisuusongelmien kanssa. Vihtakankaan vedenottamon laajennuksen vuoksi lähialueilta on tehty tutkimuksia, mutta ne ovat vielä kesken. Alustavien tutkimusten mukaan pohjavesi sisältää maametalleja (rautaa, mangaania). Muurame-Korpilahti yhdysvesijohto -hankkeeseen on saatu avustus ja hanke toteutetaan (valtion vesihuoltotyö/eu-raha). Säynätsaloon voidaan tarvittaessa johtaa vettä myös Jyväskylästä jo olemassa olevaa siirtovesijohtoa pitkin. Tällöin Korpilahden suuntaan voidaan johtaa Muuramesta (vastaava vesimäärä) vettä. Siirtovesijohdon myötä näiden kuntakeskusten väliltä saataisiin alueita vesi- ja viemäriverkoston piiriin, mikä helpottaa/mahdollistaa myös alueen maankäytön suunnittelua. Vedenottamoiden tuotantoketjussa merkittävimmät riskit: Raakavesilähteen vedenlaadun muutokset Sääolosuhteista johtuvat pintaveden laatu- ja lämpötilavaihtelu sekä ajoittainen leväkukinta 19

20 Ympäristövahinko Mikrobiologinen saastuminen Pitkäaikainen sähkökatko Tekninen vaurio Varavoimakoneiden hankinta Viitaniemen pintavesilaitokselle ja neljälle keskeisimmälle paineenkorotusasemalle takaisi sähköverkon pettäessä vedenjakelun valtaosalla Jyväskylän Energian alueesta. Pohjavesien ja pintavesien suojelun kehittämistarpeita käsitellään luvussa Vesihuoltoverkoston kehittämistarpeet Vesihuoltoverkoston osalta keskeisimmät kehittämistarpeet suunnittelualueen vesihuoltolaitoksilla ovat: Vesihuoltoverkoston ja siihen liittyvien laiteasemien saneerausten lisääminen ja rakenteellisen toimintavarmuuden parantaminen Talousvedenlaadun varmistaminen Jäteveden laatuhäiriöiden eliminointi Jäteveden ja huleveden hallinnan kehittäminen ympäristövahinkojen estämiseksi Vesihuoltoverkoston laajentaminen Uusien asemakaava-alueiden suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu samanaikaisesti alueiden muun kunnallistekniikan rakentamisen kanssa. Samalla tulee varmistaa, että runkoverkoston kapasiteetti on riittävä ja siinä on varauduttu vedenkulutuksen kasvuun kaupungin laajentumissuunnilla. Kaavamuutoksien yhteydessä sammutusveden hankinta tulee huomioida aina toteutukseen asti. Tärkeimmät kasvusuunnat, joita erityisesti pitää tarkastella myös runkoverkoston mitoituksen näkökulmasta, ovat: a) Kauramäki-Eteläportti b) Palokärki c) Puuppola-Matinmäki d) Raspio-Iloniemi Korpilahdella e) Valkeamäki f) Kanavuori-Leppälahti-Oravasaari-Kairahta-Jääskelä 20