Liite 2, Kvn kokoukseen valmisteltavat asiat (Kh ) TURUN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTAMISSUUNNITELMA ri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 2, Kvn kokoukseen 23.4.2007 valmisteltavat asiat (Kh 26.3.2007) TURUN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTAMISSUUNNITELMA 2006-201 3 ri"

Transkriptio

1 Liite 2, Kvn kokoukseen valmisteltavat asiat (Kh ) TURUN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTAMISSUUNNITELMA ri

2 Turun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS Asian tausta Turun kaupungin vesihuollon päivitystä valmistelevan työryhmän asettaminen VESIHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Raakavesilähteet Jätevedenkäsittelylaitokset Vesihuolto nykyisellä toiminta-alueella Vesihuolto haja-asutusalueella Talousjätevesiasetuksen edellyttämät toimenpiteet Jätevesiä koskevat ympäristönsuojelumääräykset Yhteistyö vesihuollossa Raision suunta Kaarina ja Lieto Rusko Vahto Arvio vesihuollon palvelujen riittävyydestä kunnan alueilla Vesihuollon riskit Raakaveden riittävyys ja laatu Veden muuttuminen Päästöt viemäriin Taloudellinen riski Toiminnallinen riski Maaperän pilaantuminen KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET KEHITTÄMISTARPEET Asutus Elinkeinot ja palvelut Vapaa-ajan toiminnot Talousvesi Veden laatu ja riittävyys Vesijohtoverkosto Jätevesi Jäteveden käsittely Jätevesiverkosto Hulevesiverkosto Taksarakenne Kehittämistyöryhmän ehdotukset Vesi- ja viemäriverkoston yllä- ja kunnossapito Vesitalouden huomioonottaminen yleis- ja asemakaavoituksessa Kehittämistyöryhmän kokoonpano KEHITTÄMISSUUNNITELMA Toiminta-alue ja eri verkostojen piiriin saatettavat alueet Vedenhankinta ja jakelu Jätevesien käsittely ja liete Viemäröinti (jätevesi ja hulevesi) Palvelujen tarjonnan periaate Haja-asutusalueen ratkaisut Vesihuollon yhteistoiminnan ja toimintavarmuuden kehittäminen Yhteistoiminnan kehittäminen Toimintavarmuuden turvaaminen ja varautuminen poikkeustilanteisiin Kustannukset ja hyödyt Seudullinen tekopohjavesihanke Seudullinen jätevedenpuhdistamo Rakentamisohjelma Vesihuollon toiminta-alueiden tarkistaminen ja toimenpideohjelma Tiedottaminen ja suunnitelman ajan tasalla pitäminen...33 Liitteet...33

3 2 Turun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS 1.1 Asian tausta Maaliskuun 1. päivänä vuonna 2001 tuli voimaan vesihuoltolaki (2.2001/119), johon on koottu säännökset mm. vesihuollon järjestämisestä, vesihuoltolaitoksista ja vesihuollon maksuista. Vesihuoltolailla kumottiin yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista sekä jätevesimaksusta annetut lait. Samalla tehtiin näiden lakien kumoamisen johdosta tarpeelliset muutokset terveydensuojelulakiin, vesilakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annettuun lakiin. Lailla yhtenäistettiin vedenhankinnan ja viemäröinnin sääntely siten, että vesihuoltolaitoksen ja asiakkaan väliset sopimusmenettelyt ja maksujärjestelmät kaikkialla Suomessa ovat yhteneväisiä ja ne kaikki määräytyvät yksityisoikeudellisin perustein. Laki pyrkii turvaamaan kuluttajansuojan vähimmäistason vesihuollossa siten, että lakiin on sisällytetty vesihuollon palveluihin kohdistuvat kuluttajansuojasäännökset. Lain tarkoituksena on turvata vesihuollon välttämättömyyspalvelut niin, että kaikille tarvitseville olisi kohtuullisin kustannuksin saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden ja ympäristösuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti ja puhdistus. Palvelujen saatavuus ja laatu pyritään turvaamaan myös niissä tapauksissa, joissa laitosten toimintoja yhtiöitetään. Laki pyrkii parantamaan myös laitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolisten taajama- ja haja-asutusalueiden vesihuoltopalveluja milloin ne eivät ole tyydyttävällä tasolla. Laki selventää kuntien, vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen vastuita vesihuollon järjestämisessä ja hoitamisessa. Näiltä osin lain keskeinen uudistus on kunnan ja vesihuoltolaitoksen keskinäisten suhteiden ja vastuiden selventäminen erityisesti vesihuollon palvelujen kehittämisessä laitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolella. Laissa on otettu huomioon vesihuoltoon liittyvät Euroopan yhteisön direktiivit. Vesihuoltolain 5 :n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhteiskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden saavuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Lakiin liittyvien siirtymäsäännösten (38 ) mukaan kunnan tulee hyväksyä edellä sanotut vesihuollon kehittämissuunnitelmat kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

4 3 Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu joustavaksi kunnan vesihuoltosuunnittelun välineeksi, jonka sisältö ja tarkkuus riippuvat kunnan tarpeista. Vesihuoltolaki ei aseta suunnitelmalle yksityiskohtaisia sisällöllisiä vaatimuksia, mutta sen tulisi lakia koskeneen hallituksen esityksen (HE 85/2000) perustelujen mukaan sisältää ainakin ne alueet, jotka aiotaan sisällyttää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueisiin. Tällöin suunnitelmasta käy ilmi, mitkä kunnan alueet on tarkoitus saattaa vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkoston piiriin. Näin suunnitelma palvelee paitsi kunnan ja vesihuoltolaitoksen toiminnan suunnittelua, myös kiinteistön omistajia kunnan alueella. Kehittämissuunnitelma ei kuitenkaan ole tarkoitettu kuntaa sitovaksi oikeusvaikutteiseksi suunnitteluvälineeksi, vaan luonteeltaan tavoitteelliseksi asiakirjaksi, joka osoittaa, millä tavoin alueen vesihuolto aiotaan järjestää. Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät toisaalta syrjäytä laissa kunnalle asetettuja vesihuollon järjestämisvelvoitteita, joita tulee arvioida itsenäisesti. Vesihuoltolaki korostaa kuntien alueellisen yhteistyön tärkeyttä erityisesti yhteisten verkostojen rakentamiseksi, pohjaveden käytön lisäämiseksi sekä vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden ja poikkeusolojen vedenhankinnan turvaamiseksi. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelulla tulee olla kytkentä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suunnittelujärjestelmään, jonka mukaista alueiden käytön suunnittelua se hyödyntää ja täydentää. Laki kytkee vesihuollon kehittämissuunnittelun tavoitteidensa mukaisesti ympäristönsuojelulain toimeenpanoon säätämällä, että suunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joita koskevat kunnan ympäristönsuojelulain nojalla antamat ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan muun muassa kieltää jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan. Valtakunnallinen vesihuoltolaitosten edunvalvontajärjestö Vesi ja viemärilaitosyhdistys, johon Turun vesilaitoskin jäsenenä kuuluu, on yhteistoiminnassa valtion eri viranomaistahojen ja Kuntaliiton kanssa valmistellut vesihuoltolain säädösten pohjalta suosituksensa mm. vesihuoltolaitoksen yleisiksi liittymisehdoiksi ja niihin liittyviksi sopimusmalleiksi. Edellä mainittujen suositusten pohjalta laaditut Turun kaupungin vesilaitoksen yleiset määräykset on vesilaitoslautakunnan päätöksellä otettu käyttöön Turun kaupungin vesihuollon päivitystä valmistelevan työryhmän asettaminen Kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty asetti vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämiseksi työryhmän Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin ympäristönsuojelusuunnittelija Olli-Pekka Mäki sekä jäseniksi rakennustarkastaja Reima Ojala, suunnittelupäällikkö Petri Elo, johtava hygieenikko Pentti Janatuinen, yleiskaavainsinööri Olavi Ahola sekä asiakaspalveluinsinööri Jukka Sandelin. Lisäksi Lounais- Suomen ympäristökeskus nimesi edustajakseen työryhmään vesihuoltoinsinööri Jyrki Lammilan. Työryhmälle annettiin aikaa päivitystyön tekemiseen saakka. Työryhmä kokoontui 7 kertaa.

5 4 2 VESIHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI Turku on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Lounais-Suomessa Saaristomeren rannalla. Turun pinta-ala on 305 km2, josta vesialuetta on noin 20 %. Turun kaupungin alue on muodoltaan pohjois-eteläsuunnassa oleva yli 40 km:n pituinen kiila. Eteläisin osa Turusta muodostuu Kakskerran, Satavan ja Hirvensalon saarista. Meren rannalle syntynyt taaja-asutus on levinnyt ensin lähiövyöhykkeinä sittemmin täydentyen keskustan ja lähiöiden välisille alueille. Lähiöiden ulkopuolelle on syntynyt taajamia Jäkärlään, Moisioon, Yli-Maariaan ja Paattisille. Turun kaupunki ulottuu pohjoisessa Kuhankuonon rajakivelle asti, noin 35 kilometrin päähän keskustasta. Paikka on koko Suomessa ainutlaatuinen, sillä rajakivellä yhtyvät kahdeksan kunnan rajat, Yläneen lisäksi Vahto, Nousiainen, Mynämäki, Turku, Pöytyä, Aura ja Masku, jonka osuus tosin on Nousiaisten rajojen sisällä sijaitseva korpipalsta. Turulla on yhteistä rajalinjaa myös Raision, Ruskon, Liedon ja Kaarinan kanssa. Turun kaupungin asemakaavoitettu alue muodostuu tiiviistä keskustasta, joka on laajentunut käsittämään koillisosan Hirvensalosta, sekä Jäkärlän, Yli-Maarian ja Paattisten keskustaajama-alueen. Vähintään yleiskaavan tasoinen ohjaus käsittää koko Turun. Liitteessä 1 on esitetty asemakaavoituksen tilanne toukokuussa Turun kaupungissa on kaupunginvaltuuston päätöksellä vahvistetut ympäristönsuojelumääräykset. Turun kaupungissa on neljä Natura 2000-ohjelmaan kuuluvaa aluetta Nykyistä vesihuoltoverkostoa koskevat tiedot on tallennettu Xpipe- johtokarttatietojärjestelmään. Tietojärjestelmän tarkoitus on olla kunnallisteknisen suunnittelun ja rakentamisen pohjana osoittamassa johtoverkkojen sijainti, rakenteet ja ominaisuudet. Vesilaitoksen vesijohtoverkoston liittyjämäärä on noin asukasta, eli liittymisaste on 98 %. Lisäksi kesäasukkaiden kanssa on laadittu 485 kpl kesävesijohtoja koskevaa sopimusta. Vesilaitoksen viemäriverkoston liittyjämäärä on noin asukasta, eli liittymisaste on 97 %. Laskenta perustuu arvioon, että pientalokiinteistöissä asuu keskimäärin kolme henkilöä.

6 Taulukko 1. Tilastotietoja vesilaitoksen toiminnasta Omilta ottamoilta verkkoon pumpattu vesimäärä milj. m 3 16,44 16,52 17,15 15,21 15,00 Ostettu vesimäärä milj. m 3 (Vahto-Paaattinen) (TSV Oy) Vettä toimitettu sopimuksen perusteella (Raision-Naantalin vesilaitos) milj. m 3 Turusta Turkuun 0,118 0,413 0,271 0,219 0,114 0,501 0,407 0,176 0,076 0,497 1,285 0,224 0,078 0,502 0,239 0,257 0,083 0,531 0,239 0,245 Muille laitoksille myyty vesimäärä 0,285 0,256 1,082 0,021 0,020 milj. m 3 Jakelualueelle pumpattu yhteensä 16,98 17,14 17,73 16,05 15,87 milj. m 3 Jakelualueen laskutettu vesimäärä 13,51 13,70 14,30 12,80 12,60 milj. m 3 Laskuttamaton vesimäärä % 21,4 20,9 20,3 19,2 19,6 Vesimaksu (sis. Alv) /m 3 1,20 1,31 1,31 1,31 1,31 Jätevesimaksu (sis. Alv) /m 3 1,34 1,34 1,34 1,40 1,40 Vesijohtoverkoston pituus km Viemäriverkoston pituus km Hulevesiviemäreitä km Turun vesijohtoverkostossa on neljä ylävesisäiliötä: Yliopistonmäellä, Juhannuskukkulalla, Luolavuorella ja Parolanpuistossa. Säiliöiden yhteistilavuus on m 3. Saaristossa ei ole ylävesisäiliötä ja sen katsotaan kuuluvan Luolavuoren vesitornin vaikutusalueeseen. Paattisilla ei myöskään ole ylävesisäiliötä ja sen painetaso määräytyy Vahdon ja Turun järjestelmien mukaan. Vesilaitoksen verkoston yksittäisen katuvesijohdon painetason korotuksia on Ruohonpään-Pitkämäen alueella (2 kpl), Pääskyvuoressa (1 kpl), Lausteella (1 kpl) ja Uittamolla (2 kpl). Varissuon alueellisesta vedenpaineen korottamisesta vastaa alueen kiinteistönhuoltoyhtiö. Kiinteistökohtaisista paineenkorotuksista ja -alentamisista vastaavat kiinteistönomistajat. Vesijohtomateriaaleina käytetään nykyisin pallografiittivalurautaa ja polyeteeniä, mutta verkostossa on vielä myös noin viidennes valurauta- ja teräsputkia. Laskuttamattoman veden osuus oli vuonna ,6 %. Laskuttamattoman veden osuus on vähentynyt vuoden 2000 huippuarvosta 26,5 %. Laskuttamattomasta vedestä n. 1 milj.m 3 eli n. 30 % on hallittua ja loput vuotovettä. Viemäreistä valtaosa, yli 90 prosenttia, on materiaaliltaan betonia ja muovia. Turun viemäriverkosto on pääosin erillisjärjestelmässä, mikä tarkoittaa, että jätevedet johdetaan keskuspuhdistamolle ja sadevedet suoraan vesistöön. Sekaviemäröityä aluetta keskustan läheisyydessä on vielä Nummella, Itäharjulla ja Kärsämäessä, mutta näilläkin alueilla on erillisviemäröinnin rakentaminen käynnissä. Täsmällisiä tietoja hulevesiverkostoon liittyjistä ei ole. Liittymisaste on korkein kaupungin lähiöissä, jotka on alun perin rakennettu erillisviemäröidyiksi. Sen sijaan kau-

7 6 pungin keskustassa on runsaasti vanhoja rakennuksia, joissa erillisjärjestelmää ei ole toteutettu kiinteistöillä, vaikka kadulla oleva sekaviemäröinti on muutettu erillisjärjestelmäksi. Sama koskee kaupungin keskustan läheisyydessä olevia vanhoja omakotitaloja, joiden kattovedet ovat lähtökohtaisesti imeytetty maahan ja salaojavedet jätevesiviemäriin. Kotitalouksien käyttämä vesimäärä henkilöä kohti vuonna 2005 oli 139 litraa vuorokaudessa. Ominaisvedenkulutus teollisuus mukaan lukien oli 196 l/ as d. 2.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Turun kaupungissa toimii yksi suuri vesihuoltolaitos, Turun vesilaitos. Lisäksi alueella toimii 14 kerrostalon talousvesihuollosta vastaava As Oy Riutoja, joka ottaa vetensä omasta kaivosta. Käyttäjämäärä on 590 henkeä. Asunto-osakeyhtiöllä on varmuusyhteys Turun keskustan verkkoon. Turun vesilaitoksella on vahvistettu voimassaoleva toiminta-alue (liite 2) vuodelta Toiminta-alue on tehty likimain silloisen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston mukaan. Toiminta-aluetta säätelee vesihuoltolaki ( /119). Toiminta-alueellaan vesilaitos huolehtii veden hankinnasta, puhdistamisesta ja jakelusta, sekä lisäksi kerää ja puhdistaa jätevedet. Taajama-alueella vesilaitos kerää ja johtaa myös hulevesiä. Vesilaitoksen vesihuoltolain mukaisia lupaviranomaisia ovat kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomainen sekä Lounais-Suomen ympäristökeskus. Kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäreihin, mikäli alue on merkitty näiden piiriin kuuluvaksi. Vesijohtoon ja viemäriin liittymisestä voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää vapautuksen kuultuaan kiinteistön omistajaa, vesihuoltolaitosta, kunnan terveydensuojeluviranomaista ja alueellista ympäristökeskusta. 2.2 Raakavesilähteet Turun vesilaitos käyttää raakavetenä pintavettä. Vesilaitoksen raakavesi otetaan Aurajoesta, johon voidaan johtaa vesiä Paimionjoesta ja Savojärvestä. Vesivarastona toimii myös Maarian allas. Taulukko 2. Raakavesilähteet. Turun vesilaitoksen raakavesilähteet: Aurajoki m 3 Paimionjoki m 3 Maarian allas m 3 Savojärvi m 3 Yhteensä m 3 Riittävyys normaalikulutuksessa n. 400 vuorokautta

8 7 Vuonna 2005 raakavesilähteistä otetun veden yhteismäärä oli 16,8 miljoonaa kuutiometriä. Turun Turun talousvesi on yli on 95 yli prosenttisesti 95 prosenttisesti Halisten Halisten pintavesilaitoksella valmistettua vettä. Vuonna 2005 pohjavettä ostettiin Turun seudun vesi Oy:ltä ja Vahdon kunnalta ja sen osuus verkostoon toimitetusta vedestä oli 3,4 %. Turun vesilaitoksen pohjavedenottamot, Kaarninko ja Lentokenttä, eivät ole käytössä heikentyneen vedenlaadun takia. Kuva 1. Raakavesilähteet. 2.3 Jätevedenkäsittelylaitokset Turun vesilaitos vastaanottaa ja puhdistaa jätevesiä Ruissalontien jätevedenpuhdistamolla. Kaarinan kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevesiä Hirvensalosta, Luolavuoresta, Peltolasta, Ilpoisista, Koivulasta ja Haritusta. Taulukko 3. Tilastotietoja jätevedenpuhdistamon toiminnasta Omilla puhdistamoilla vastaanotettu 21,40 20,00 24,30 22,10 24,50 jätevesimäärä milj. m 3 Ohitus verkostossa milj. m 3 0,039 0,090 0,083 0,092 0,091 Kaarinan puhdistamolle johdettu 1,247 1,133 1,316 1,357 1,412 vesimäärä milj. m 3 Muilta vastaanotettu vesimäärä 0,163 0,153 0,318 0,269 0,315 milj. m 3 Laskutettu jätevesimäärä milj. m 3 13,03 13,01 12,99 13,03 13,03

9 8 Turun jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesi käsitellään mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Käsittelystä muodostunut liete kompostoidaan kokonaisuudessaan (vuonna 2006, tonnia). Jätevedenpuhdistamon toimivuutta seurataan ns. jätevesi-indeksin avulla, joka kertoo miten hyvin puhdistamo on täyttänyt voimassaolevat lupaehdot. Taulukko 4. Keskuspuhdistamon käsittelyteho, vuosiarvot sekä vuotovesikertoimet (Nvmax) BOD 7 atu mg/l (raja-arvo 15, paitsi =20,0 ) 11,0 8,2 5,6 6,2 9,2 Puhdistusteho % (raja-arvo 90) P tot mg/l (raja-arvo 0,5, paitsi v ,0) Puhdistusteho % (raja-arvo 90) COD Cr mg/l (raja-arvo vuodesta 2002 alkaen 125) Puhdistusteho % (raja-arvo v alkaen 75) N tot mg/l (raja-arvo vuodesta , kun jäteveden t > +12 C) Puhdistusteho % (raja-arvo vuodesta % ) Kiintoaine SS mg/l (raja-arvo vuodesta 2002 alkaen 35) Puhdistusteho % (raja-arvo v alkaen 90) 95 0, , ,0 96 0, ,0 51 9,5 97 0, ,0 58 9,8 97 0, , ,0 95 0, , , Jätevesi-indeksi 28/28 32/32 32/32 32/33 32/33 Vuotovesikerroin (NV max ) 2,50 2,34 1,75 1,99 3,64 Jätevedenpuhdistamon lupaehdoissa edellytetään verkosto-ohitusten l. ylivuotovirtaamien mittaamista ja vähentämistä. Ylivuotopaikkoja on pumppaamojen lisäksi verkostossa 30 kpl, joissa virtaamanmittaus viidessä pisteessä. Erilaisia ylivuotovirtaaman mittaamiseen soveltuvia laitteita on tutkittu viime vuosina. Laitteiden kestävyys on todettu ongelmalliseksi. Kaupungin vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja taikka viemärin ja puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä tai raskasmetallipitoisia vesiä. Öljyä, polttoaineita, liuottimia, raskasmetalleja tai rasvoja käsittelevän yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen kaupungin jätevesiviemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa sekä raskasmetallipitoiset jätevedet asianmukaisessa puhdistuslaitoksessa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Kiinteistön haltijan on huolehdittava näiden erotinlaitteistojen tyhjennyksestä, huollosta ja toiminnasta. Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot on tyhjennettävä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Tiedot erotinlaitteiden huolloista ja tyhjennyksistä on myös esitettävä.

10 9 2.4 Vesihuolto nykyisellä toiminta-alueella Koska nykyisin voimassa oleva, vuonna 2004 voimaan tullut toiminta-alue, on rajattu silloisen vesijohto- ja jätevesiverkoston mukaan, on johtoverkko hyvin kattava. Toiminta-alueella on myös varsin kattava hulevesiviemäröinti. 2.5 Vesihuolto haja-asutusalueella Turun kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla alueilla tapahtuvaa kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä säätelevät asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Valtioneuvoston asetus astui voimaan Turun kaupungin päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan Sekä talousjätevesiasetus että ympäristönsuojelumääräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä säädetään haja-asutuksen jätevesikäsittelyn lisäksi myös viemäriverkostoon johdettavasta jätevedestä. Vesihuoltolaitos tarjoaa vesihuoltopalveluja myös toiminta-alueen ulkopuolisille hajaasutus-alueille. Vesilaitos on lähtökohtaisesti sallinut kiinteistön liittyä yleiseen verkostoon kiinteistön vastatessa tonttijohdon rakentamisesta. Vesihuoltolaitoksen verkostoihin liittymättömän haja-asutuksen vesihuoltoratkaisut koskevat noin 5000 veden hankintaan liittyvää, ja 6000 viemäröintiin liittyvää asukasta. Kiinteistökohtainen veden hankinta tapahtuu pääasiassa omien kaivojen (rengas- tai porakaivo) avulla. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädetään myös pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Asetusta sovelletaan myös yksittäisiin talousvesikaivoihin. Suomen pienkaivoista 77 % on rengaskaivoja ja vastaavasti noin 23 % on porattu kallioon. Turun seudulla on viimeaikoina rakennettu runsaasti kallioporakaivoja haja-asutusalueille. Pohjaveden käyttö juomavetenä on lisääntynyt jatkuvasti ja erityisesti haja-asutusalueilla sillä on suuri merkitys talouksien vesihuollossa. Kaivojen ja kaivoveden moitteeton laatu ei kuitenkaan Suomen oloissa ole aina itsestään selvyys. Turun seudulla on mitattu korkeahkoja fluoridipitoisuuksia. Tällöin on annettu suosituksia, erityisesti lasten veden, fluoridihammastahnan ja -tablettien käytölle. On erityisesti muistettava, että lähekkäin sijoittuneet kaivot saattavat antaa tässäkin suhteessa erilaista vettä. Kaivoveden laatuongelmia ovat aiheuttaneet myös maa- ja karjatalouden päästöistä peräisin oleva nitraatti, maaperästä lähtöisin oleva rauta, ja joissakin tapauksissa myös uraani. Uraanin pitoisuudet ovat keskimäärin hyvin matalia, mutta yksittäisissä tapauksissa WHO:n ohjeellinen raja-arvo 2 μg/l ylittyy huomattavastikin. Tästä syystä uraanipitoisuuden mittaus kuuluu Turun seudulla porakaivovesien suositustutkimusohjelmaan. Vaikka Turun seutu ei ole varsinaista radonriskialuetta, on osoittautunut tarpeelliseksi tutkia myös kallioporakaivojen radonpitoisuudet, sillä noin 15 % vesistä on ylittänyt yksityistalousvesien suositusrajan 1000 Bq/l. Eräillä alueilla ylitysprosentti on ollut

11 jopa Bakteriologisesti matalat rengaskaivot ovat osoittautuneet huonoimmiksi, koska niihin pääsee pintavettä. Jopa reilu neljännes ei täytä talousveden bakteriologisia laatuvaatimuksia Talousjätevesiasetuksen edellyttämät toimenpiteet Yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tarkennettiin 11. kesäkuuta 2003 hyväksytyllä asetuksella. Uuden asetuksen mukaan käytettyjen laitteiden täytyy olla puhdistusteholtaan riittäviä. Lisäksi kiinteistön omistajan täytyy olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyjärjestelmästä, käytöstä ja huollosta. Asetus tuli voimaan Jätevesien käsittelyä koskevat määräykset ovat koskeneet tammikuun 2004 alusta lukien uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli mennessä. Kiinteistön omistajalla tulee olla selvitys jätevesilaitteista ja niiden hoidosta lukien. Jos kiinteistössä ei ole vesikäymälää, selvityksen ja hoito-ohjeet voi tehdä neljän vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli ennen Kotitalouksien lisäksi asetus koskee karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa. Niissä kiinteistöissä, joissa jätevesiä syntyy hyvin vähän, talousvedet voidaan johtaa käsittelemättä maahan. Ne eivät saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa eivätkä sisältää käymälävesiä. Esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen varustetaso vaikuttaa siihen, katsotaanko syntyvien jätevesien määrä niin vähäiseksi, ettei niitä tarvitse puhdistaa ennen maahan johtamista. Talousjätevesiä, mm. saunomisvesiä, ei koskaan saa johtaa puhdistamattomana suoraan pintavesiin Jätevesiä koskevat ympäristönsuojelumääräykset Jätevesien käsittelyä toiminta-alueella käsiteltiin aiemmin kohdassa 2.3. Mikäli kiinteistön jätevesiä ei ole johdettu kaupungin jätevesiviemäriin tai muuhun keskitettyyn jätevesien puhdistukseen, tulee ne kiinteistöllä puhdistaa asianmukaisesti kolmi-osastoisella saostussäiliöllä ja maahanimeyttämöllä / maasuodattamolla tai pienpuhdistamolla. Mikäli jätevesien joukossa ei ole käymäläjätevettä, voi saostuskaivo olla kaksiosastoinen. Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa edelleen ojaan tai imeyttää maahan. Vapaa-ajanrakennusten tai talousrakennusten muut kuin vesikäymälän jätevedet voi-

12 11 daan johtaa ja imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niiden määrä on vähäinen (kannettu vesi) eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Sijoitettaessa jätevesien maaperäkäsittelylaitteistoja (imeytys- tai suodatusjärjestelmät) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Taulukko 5. Vähimmäissuojaetäisyydet. Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Talousvesikaivo - maastosta ja maaperästä riippuen Vesistö 20 Tie, tontin raja 5 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - maasuodattamossa 0,50 - maahanimeyttämössä 1,00 Erillisestä saunarakennuksesta tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen, voidaan imeyttää 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. Jätevedet eivät saa kuitenkaan joutua suoraan vesistöön. Jätevesien puhdistuslaitteistot ranta-alueella tulee sijoittaa siten, että tulvakorkeuden aikanakaan vesi ei pääse jäteveden käsittelylaitteistoihin. Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä esitetyistä suojaetäisyysvaatimuksista, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Poikkeusta harkittaessa otetaan huomioon jäteveden määrä, maaston kaltevuus ja maaperän laatu. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja jäteveden käsittelylaitteistojen puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi ne tulee rakentaa siten, että niiden puhdistusteho on tutkimuksin tarkistettavissa. Kiinteistön haltijan tulee tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Saostussäiliöt, umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vapaa-ajan asuinkiinteistöjen tai muiden vähäisessä käytössä olevat umpi- ja saostussäiliöt tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliöt, joihin johdetaan ainoastaan pesuvesiä, tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Jätevedet ja jätevesilietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen viranomaisen hyväksymään paikkaan. Kiinteistön haltijan on pyydettäessä toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot, joista ilmenevät puhdistuslaitteiden huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot. Kiinteistön omistajan tai haltijan tai toiminnan harjoittajan on hyvissä ajoin, kuitenkin

13 12 vähintään 30 vuorokautta ennen rakentamisen tai toiminnan aloittamista annettava ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot kiinteistön tai toiminnan vesi- ja jätevesihuollosta, jätevesien puhdistuslaitteistojen rakenteesta ja jätevesien johtamisesta. Ilmoittamista koskeva määräys poistunee uusien ympäristönsuojelumääräyksien hyväksymisen yhteydessä, koska kaikki jätevesijärjestelmän rakentamista koskevat toimenpiteet tulevat vireille maankäyttö- ja rakennuslain rakennus- ja toimenpidelupa-asioina sekä poikkeuspäätöksinä eikä näin ollen tarvetta erilliseen ilmoitusmenettelyyn enää ole. Pohjavesialueella jätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla käymäläjätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Ranta-alueella käymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Ilman tieyhteyttä olevassa saaressa on vesikäymälän rakentaminen kielletty, mikäli jätevesiä ei pystytä käsittelemään siten, että saostuskaivojen, umpisäiliöiden tai muiden vastaavien jätevesisäiliöiden tyhjennystä ei voida toteuttaa ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. 2.6 Yhteistyö vesihuollossa Vesihuoltoyhteistyö Turussa on kuntien välistä yhteistyötä, koska vesiosuuskuntia ei ole. Lisäksi vesilaitos tarjoaa vähäisessä määrin kuntarajat ylittäen yksityisille asukkaille vesihuollon palveluja. Liedon, Kaarinan ja Raision kaupunkien alueilla on kymmenkunta yksityistä liittyjää. Turun vesilaitoksen vesijohtoverkosto on yhdistetty rajalla naapurikuntien verkkoon. Turku pystyy toimittamaan vettä näitä yhteyksiä pitkin naapurikuntiin ja sieltä edelleen yhdistettyjä verkostoja pitkin niiden takana oleviin kuntiin. Turun vesilaitoksen nykyinen kapasiteetti ei riitä hyvälaatuisen veden toimittamiseen koko Turun seudulle samanaikaisesti. Muilta vesilaitoksilta voidaan toimittaa vettä myös Turun jakelualueelle. Määrät jäävät kuitenkin pieniksi muiden vesilaitosten pienemmän kapasiteetin vuoksi, eikä niillä ole tämän vuoksi merkitystä pitkäaikaisessa vesitarpeessa. Jätevesiä on johdettu kunnan rajojen yli pienpuhdistamoiden toiminnan loputtua ja haja-asutusalueiden viemäröinnin kehityttyä. Kuntien raja-alueilla on alueen vesihuolto niin juomaveden kuin viemäröinnin osalta hoidettu helpoimmin saavutettavan vesihuoltolaitoksen kautta kuntarajoista huolimatta. Turun seudulle on perustettu vesihuoltoon kaksi ylikunnallista osakeyhtiötä, jotka huolehtivat seudullisten suurten vesihuoltohankkeiden toteuttamisesta. Turku on pääosakas kummassakin yhtiössä. Turun Seudun Vesi Oy toimittaa jo nyt seudullisesti vettä Oripäästä ja Virttaalta m 3 /d Turkuun ja sen itäpuolisille kunnille. Turun osuus kyseisestä vedestä on m 3 /d. Turun Seudun Vesi Oy suunnittelee ja rakennuttaa Virttaalle tekopohjavesilaitosta, joka tulee toimimaan seudullisena vesilaitoksena. Turun Seudun Vesi Oy tulee toimimaan tukkuvesilaitoksena, joka myy vettä osakaskuntien vesilaitoksille. Tekopohjavesilaitoksen valmistumisaikataulu on Tekopohjavesilaitos tulee korvaamaan Turun, Raision Naantalin ja Paraisten pintavesilaitokset. Turun seudun puhdistamo Oy suunnittelee ja rakennuttaa seudullista jätevedenpuhdistamoa Kakolanmäen kallioon. Jätevedenpuhdistamon valmistumisaikataulu on Puhdistamo tulee korvaamaan Turun, Kaarinan, Piikkiön ja Paimion nykyiset jätevedenpuhdistamot.

14 13 Vesihuollon osakeyhtiöiden lisäksi on Turun seudulle perustettu seudullinen jätehuoltoyhtiö. Seudullinen jätehuoltoyhtiö olisi luonnollinen kumppani lietteenkäsittelyn järjestämisessä Raision suunta Turun vesilaitoksen vesijohtoverkosto on yhdistetty Runosmäestä ja Härkämäestä Raisio-Naantalin vesilaitoksen verkkoon. Vesilaitosten välillä on yhdysvesijohtojen ylläpitosopimus. Sopimuksessa sovitaan mm. veden jatkuvasta johtamisesta veden tuoreena pitämiseksi. Sopimuksen mukaan Turku toimittaa Runosmäestä Raision Naantalin verkkoon n.500 m 3 /d tuoreusvettä ja Raision Naantalin vesilaitos saman verran Turun verkkoon Härkämäestä. Vesi siirretään vastikkeetta. Sopimuksessa sovitaan myös kriisiveden toimittamisesta ja sen hinnoitteluperiaatteesta. Turku pystyy Runosmäen kautta toimittamaan koko Raision Naantalin vesilaitoksen tarvitseman vesimäärän. Yhteys ei toimi toiseen suuntaan. Raision Naantalin vesilaitos pystyy teknisesti toimittamaan Turulle m 3 /d Härkämäestä. Yhteys toimii myös toiseen suuntaan Kaarina ja Lieto Turun ja Kaarinan vesijohtoverkot on yhdistetty Kaarinan kunnan puolella Untolan paineenkorotuspumppaamolla. Yhdysvesijohdon toimintakunnon säilyttämiseksi johdetaan sen kautta Turun verkkoon Virttaan pohjavettä 200 m 3 vuorokaudessa. Turku pystyy toimittamaan ko. johdolla m 3 vuorokaudessa Kaarinaan. Käytännössä Kaarina ja Lieto käyttävät tällä hetkellä lähes koko varauksensa Virttaa Littoinen järjestelmästä eikä siltä suunnalta ole kapasiteettia Turun käyttöön. Turun vesilaitos myy vettä Kaarinan kaupungille noin m 3 vuodessa. Turun Hirvensalon alueen jätevedet käännettiin Kaarinan jätevedenpuhdistamolle, kun Hirvensalon pienpuhdistamo lakkautettiin Peltolan pumppaamon kautta Kaarinaan johdettiin vuonna 2005 reilut 1,4 milj. kuutiometriä jätevettä puhdistettavaksi. Kaarinan Auranlaakson jätevesiä johdetaan Turkuun Jaaninojan pumppaamon kautta. Jätevesien määrä oli noin m 3 vuonna Virttaa-Littoinen siirtovesilinjasta Liedon Laakkarista on rakennettu yhdysvesijohto Turun verkostoon Jäkärlän alueen eteläpuolelle. Yhdysvesijohdon kautta toimitetaan Turun verkostoon jatkuvasti m 3 vuorokaudessa. Verkoston kapasiteetti on Liedon suuntaan m 3 vuorokaudessa. Yhteys toimii molempiin suuntiin Rusko Turun ja Ruskon vesijohtoverkostoja ei ole yhdistetty eikä veden johtaminen näin ollen ole mahdollista. Rusko johtaa jätevedet puhdistettavaksi Turun keskuspuhdistamolle Vahto

15 14 Turun vesilaitoksen verkosto on yhdistetty Vahdon kunnan verkkoon Paattisten alueella. Vahdolta on rakennettu syöttövesijohto Paattisten keskustaajamaan. Vahdon kunta huolehtii veden toimittamisesta molempien kuntien alueella. Vettä toimitetaan Paattisten Ikkala-Tortinmäen alueille. Vahdon pohjavesilaitoksen toimittama vesimäärä on ollut m 3 vuodessa. Turku pystyy tarvittaessa toimittamaan vettä koko Paattisten alueelle. Kuivien vuosien 2002 ja 2003 aikana suurin osa Paattisten alueen vedestä onkin toimitettu Turun vesilaitokselta. 2.7 Arvio vesihuollon palvelujen riittävyydestä kunnan alueilla Vesihuoltolaitoksen toimintaperiaatteiden mukaan laitoksen tulee huolehtia toimintaalueellaan vesihuollon palveluista. Tämän lisäksi laitos voi kustannusvastaavasti tarjota palveluja muillekin, toiminta-alueen ulkopuolella asuville, asiakkaille. Lähtökohtana Turussa on, että vesihuoltolaitoksen järjestämisvelvollisuus on pääasiallisesti jo asemakaavoitetulla tai kaavoitettavana olevilla alueilla. Maankäytön ohjaus on siten keskeisessä asemassa vesihuoltopalvelujen suunnittelussa. Aurajoki on Turun vesilaitoksen pääasiallinen raakavesilähde. Aurajoen virtaama ei riitä pitkien sateettomien jaksojen aikana, vaan lisävettä pumpataan Paimionjoesta ja juoksutetaan avouomissa Aurajokeen. Vesilaitoksella on lisäksi oikeus säännöstellä Aurajoen Savojärveä raakavesilähteenä. Ainoa Aurajoesta erillään oleva raakavesilähde on Paattistenjokeen padottu Maarian allas. Maarian allas on tämän vuoksi kriisivesilähde, jota voidaan käyttää, jos Aurajoki saastuu esim. öljyvuodon vuoksi. Vesilähteiden yhteinen riittävyys raakavedeksi on normaalikulutuksella n. 400 vuorokautta, mikäli vesilähteet eivät välillä täyty sateista ja sulamisvesistä. Savojärvi on erittäin humuspitoinen. Humus on tyypiltään sellaista, että se poistuu huonosti vedenkäsittelyssä. Savojärven vettä on tämän vuoksi käytetty vain pienenä lisänä Aurajoen vedessä. Savojärven vesitilavuudella on vain vähäinen merkitys raakavesilähteenä. Raakavetenä käytetyt jokivesistöt ovat savisameita ja hajakuormituksen rehevöittämiä. Laatuluokituksen mukaan ne ovat sopimattomia tai huonoja talousveden valmistuksen raakavedeksi. Maarian altaassa on vuosittain kesäaikaan voimakas sinileväkukinta. Myös Aurajokeen ja Paimionjokeen muodostuu sinilevää, mikäli virtaama tyrehtyy ja vesi seisoo. Halisten pintavesilaitoksen pitkäaikainen teoreettinen maksimikapasiteetti on m 3 /d, mikä riittää Turun kaupungin tarpeisiin toistaiseksi. Verkostoon pumpattu vesimäärä on Turun kaupungin alueella ollut viimevuosina keskimäärin m 3 /d, mikä vastaa n. 15 milj.m 3 vuodessa. Turun vesilaitoksen tuottama ja toimittama talousvesi on virallisten valvontatutkimusnäytteiden perusteella pääsääntöisesti (96 %) täyttänyt STM:n päätöksen 461/2000 vaatimukset ja tavoitteet. Verkostossa tapahtuneiden virtaamavaihteluiden sekä huonokuntoisten tonttijohtojen näytteenottopisteiden vuoksi on ajoittain esiintynyt kohonneita rautapitoisuuksia. Veden hajulle ei ole asetettu raja-arvoa, vaan STM:n päätöksessä 461/2000 on todettu, että hajun tulee olla kuluttajan hyväksyttävissä, eikä siinä saa esiintyä epätavallisia muutoksia. Epätavallisten muutosten syyt on selvitettävä ja tarpeellisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos se on aiheellista ihmisten terveyden suojelemiseksi. Hajua on jatkuvasti valvottava. Käytännössä kuluttajan hyväksyttävissä tarkoittaa, että hajukynnysluku 60 o C lämpötilassa testattuna on <3, eli hajun tuntee enintään kolminkertaisesti hajuttomalla vedellä laimennetussa talousvedessä.

16 15 Turun vesilaitoksen talousvedessä on ajoittain esiintynyt Aurajoesta peräisin olevaa hajua, jonka kynnysluku on 3 tai suurempi. Hajun poistoa on tehostettu jauhemaisella aktiivihiilellä, mutta joitakin hajutyyppejä ei nykyisellä prosessilla pystytä poistamaan. Raakavesilähteen vaihto Aurajoesta Maarian altaaseen on korjannut tilanteen. Pitkien kuivien kausien seurauksena on raakaveden ja samalla talousveden ammoniumtyppi kohonnut. Ammoniumtypen kohoamista on esiintynyt myös kevään sulamiskaudella. Ammoniumtypen kohoaminen näkyy vesijohtoverkostossa ammonium- ja nitriittitypen kohoamisena. Verkoston äärialueilla on hetkellisesti esiintynyt juuri rajaarvon ylittäviä nitriittipitoisuuksia. Pitoisuudet ovat alentuneet hyväksyttävälle tasolle, kun veden virtaamaa on lisätty huuhtelemalla. Kuivat kaudet lisäävät myös veden suolaisuutta, minkä seurauksena hiilidioksidin ja kalkin annostusta joudutaan lisäämään veden korrodoivien ominaisuuksien vähentämiseksi. Veden suolaisuuden ja kovuuden lisääntyminen vaikeuttavat teollisuuden veden käyttöä. Nykyisellä toiminta-alueella on kattava vesijohtoverkosto. Asemakaavoitettujen alueiden osalta vesihuoltopalvelut ovat lähtökohtaisesti riittävät. Asemakaavoitetuille alueille on pyritty laatimaan kattava vesihuoltosuunnitelma. Näin on toimittu myös voimassaolevan toiminta-alueen ulkopuolella asemakaavoitetuilla alueilla, kuten Yli- Maariassa ja Haarlassa. Toiminta-alueella olevassa verkostossa on 10 kpl vesipostikaivoja. Kaivoja käyttävät kiinteistöt, joille vesijohtoverkon rakentaminen on ollut teknisesti vaikeaa ja kallista. Toiminta-alueella on enää harvoja kiinteistöjä, joiden veden hankinta on omasta kaivosta. Toiminta-alueella on varsin toimiva jätevesiviemäri. Vain Paattisilta johdettavien jätevesien siirtolinja on kapasiteetiltaan ylittymässä, mikä johtuu pääosin viemäriin kulkeutuvista hule- ja vuotovesistä. Muiden runkolinjojen osalta jätevesiviemärien mitoitukseen on tullut reserviä, kun alueelle on rakennettu erillinen hulevesiviemäri. Lisäksi käynnissä oleva projekti, jossa yksityisiä kiinteistöjä ohjataan erottelemaan hulevedet jätevesistä, tulee edelleen lisäämään jätevesiverkon kapasiteettia. Vesilaitos on systemaattisella puhdistamisella, kuvaamisella ja kuntoarvioon perustuvalla saneerauksella saanut jätevesiverkoston ylläpidon hyvin hallintaan. Turun keskustassa ja lähiöissä on varsin kattava erillisviemäröintijärjestelmä. Mahdollisuudet huleveden poisjohtamiseksi näillä alueilla on siten olemassa. Vanhoilla alueilla ongelmana ei niinkään ole verkostojen puuttuminen, vaan se, että kiinteistöt eivät ole liittyneet hulevesijärjestelmään. Suuri osa keskustan kerrostalokiinteistöistä johtaa sade-, sulamis- ja perustusten kuivatusvetensä jätevesiviemäriin. Talojen tekniset ratkaisut perustuvat rakentamisajankohtana olleisiin käytäntöihin. Mikäli saneeraustarvetta on ollut, on korjaukset tehty alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Varsinkin Turun keskustassa, missä luontainen imeytyminen estyy maaperän pinnoittamisen seurauksena, hulevesien johtamisella jätevesiviemäriin on haitallisia vaikutuksia jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Rankkojen sateiden seurauksena virtaamat puhdistamolla nousevat kuivan ajan noin kuutiometristä jopa kuutiometriin vuorokaudessa. Hulevedet aiheuttavat myös viemäriverkostojen ylivuotoja sade- ja sulamiskaudella. Ylivuodot ovat vähentyneet ratkaisevasti, kun ns. Sikaojan sadevesiviemäri valmistui vuonna Omakotikiinteistöillä katto- ja pihavedet on usein johdettu talosta poispäin, jolloin ne imeytyvät maahan tai valuvat pintaa pitkin katu- tai muille yleisille alueille. Salaojat ovat lähtökohtaisesti johdettu jätevesiviemäriin, mikäli sellaiset ylipäätänsä on rakennettu. Omakotialueiden hulevesistä aiheutuu näin ollen hieman vähäisempää haittaa jätevedenpuhdistukselle kuin keskusta-alueen vastaavista. Hule- ja vuotovesien vähen-

17 16 tämistä ja toimenpiteiden raportointia edellytetään voimassa olevassa puhdistamon ympäristöluvassa. Hulevesiverkostoa on laajennettu lähinnä rakennettaville uusille alueille. Näille on rakennettu uuden vesihuoltolain mukaiset ratkaisut. Hule- ja perustusten kuivatusvedet on johdettu asianmukaisesti hulevesiverkostoon. Sekaviemäreitä, joissa sateesta ja lumesta peräisin olevat valumavedet (hulevedet) sekoittuvat jätevesiin, on vielä käytössä n. 100 km. Sekaviemäröityjä verkostonosia on keskusta-alueella siis verraten vähän. Sekaviemäröityjen alueiden erillisviemäröintiin on panostettu 1990-luvulta alkaen ja työtä jatketaan edelleen. Teollisuudelle on kyetty tarjoamaan riittäviä palveluja niin vedenhankinnan kuin jätevedenkäsittelynkin osalta. Nyt voimassaolevan toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vedenhankinnassa on ollut ongelmia vuosituhannen alun erityisen kuivuuden vuoksi. Varsinkin rengaskaivojen varassa olevat taloudet ovat kärsineet veden vähyydestä. Tämän vuoksi monet rengaskaivon omistajat ovatkin teetättäneet porakaivon. Porakaivon rakentamisen kustannuksiin on saanut apua Lounais-Suomen ympäristökeskukselta. Vesihuoltoavustuksina on voinut saada noin 20 % toteutuneista laitekustannuksista (n / porakaivo). Kuivuus on myös selvästi lisännyt halukkuutta liittyä yleiseen vesijohtoverkostoon. Taajamien ulkopuoliselle haja-asutukselle vesilaitos on kyennyt tarjoamaan palveluja Kakskerrasta aina Tortinmäkeen saakka. Vesijohtoon liittymishalukkuus on ollut pitkälti riippuvainen kiinteistön tonttijohdon rakentamiskustannuksista. Haja-asutusalueilla ei ole keskitettyä viemäröintiä, vaan jätevesihuolto on hoidettu kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla. Haja-asutusalueiden tiukentuneet jätevedenkäsittelyvaatimukset vaikuttavat tulevaisuudessa siten, että keskitettyjä ratkaisuja jätevedenkäsittelylle etsitään myös haja-asutusalueilla. Vesihuoltolaitos voi tarjota palveluja myös toiminta-alueensa ulkopuolella. Palvelutoiminnan kehittämisen ja sekä asiakkailta että ympäristöviranomaisilta saatujen palautteiden perusteella vesilaitos selvittää palvelutoimintojen laajentamista nykyisen toiminta-alueen rajan ja siirtolinjojen läheisyydessä. Kehittämistarvealueet esitetään jäljempänä kehittämistoimenpiteissä (4.5.2). 2.8 Vesihuollon riskit Vesilaitoksella on toimintasuunnitelma poikkeusolojen riskien varalle. Suunnitelma on tehty tilanteisiin, jolloin vesilaitos ei pysty normaalilla tavalla toimittamaan vettä verkostoon tai verkosto on osittain taikka kokonaan toimintakelvoton. Suunnitelma koostuu yleisestä ja operatiivisesta osasta. Yleisessä osassa on muun muassa pyritty määrittelemään kaikki ajateltavissa olevat kriisityypit, ensisijaiset vedentarvitsijat ja heidän normaaliajan vedenkulutuksensa, kriisiajan vesilähteet, pakatun juomaveden valmistus ja jakelu sekä vaihtoehtoisia toimintamalleja jo toteutuneitten kriisien hallintaan. Suunnitelman operatiivisessa osassa käsitellään kriisin vakavuuden arviointitapoja,

18 17 määritellään kunkin kriisityypin vastuuhenkilöt ja tiedottamiseen liittyviä asioita. Tässä osassa on myös seikkaperäisesti määritelty verkostossa tehtävät toimenpiteet kunkin ennalta arvioidun kriisityypin varalle. Se sisältää myös nimilistan erilaisten kriisien hoitamiseen ensisijaisesti kutsuttavista henkilöistä ja heidän yhteystietonsa. Poikkeusolojen toimintasuunnitelmaa päivitetään määrävälein ja tarvittaessa. Poikkeusolojen riskien hallitsemisen lisäksi vesilaitoksen normaaliin toimintaankin liittyy riskejä, jotka voivat heikentää vesilaitoksen palvelukykyä tai taloudellista tulosta. Riskien hallitseminen edellyttää niiden tuntemista ja niihin varautumista Raakaveden riittävyys ja laatu Käytettävät raakavesivarat ovat täysin sateesta riippuvaisia. Poikkeuksellisen kuivina vuosina, mm. 1999, 2002 ja 2003, raakavesivarat ovat pahimmallaan riittäneet enää noin 2 kuukauden tuotantoon. Kuivina vuosina myös raakaveden laatu heikkenee, kun puhdistettujen jätevesien osuus luonnonvedestä kasvaa. Jokien valuma-alueella on riski puhdistamattoman jäteveden pääsystä jokiveteen tai veden saastumisesta esim. öljyonnettomuuden vuoksi. Teollisuuslaitosten määrä raakavesilähteiden valumaalueilla on pieni. Poikkeusolosuhteissa myös teollisuuden suora päästö vesistöön on mahdollinen. Normaaleja raakaveden laaturiskejä ovat leväkukinnat, voimakkaat laadunvaihtelut sekä lämpötilan vaihtelut. Ensisijaisen vesilähteen ollessa poissa toiminnasta varavettä on käytössä normaalituotantoon enimmillään 60 d ajan. Käytössä oleva todellinen vesimäärä riippuu hyvin voimakkaasti sääolosuhteista ja esim. kovilla pakkasilla tai erittäin lämpimän ajanjaksona vettä on käytössä olennaisesti vähemmän, koska pienessä vesilähteessä jäätymisen ja haihdunnan merkitys kasvaa nopeasti vesimäärän vähetessä. Toimitusmääränä varavesilähde on arvioitu vain noin 72 l/as d. Tämä vastaa turvallisuusluokkaa II ( l/as d). Turvallisuusluokkaan I pääsy edellyttäisi, että varavettä olisi noin m 3 enemmän vuorokaudessa. Väestönkasvupaineet lisäävät varaveden tarvetta. Yleisesti arvioituna Turun pohjavesivarat on turvallisuusluokassa 0 (heikoin), koska pohjavesivarat ovat hyvin vähäiset. Pintavesivarallisuus on arvioitu luokkaan I (paras), mikä johtuu siitä, että Turku on useamman erillisen pintavesilähteen varassa (vrt. luku 2.2). Vesihuoltolaitoksen turvallisuusluokkien tarkistaminen tehdään vuoden 2006 aikana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta Veden muuttuminen Vesi voi muuttua verkostossa, mikäli viipymä verkostossa on pitkä. Pitkiä viipymiä syntyy, jos verkostoa laajennetaan hallitsemattomasti haja-asutusalueille tai jos rakennetun alueen vedenkulutus olennaisesti muuttuu alkuperäisistä suunnittelu- ja mitoitusperusteista. Veden muuttumisherkkyys riippuu veden laadusta ja erityisesti sen mikrobiologisesta aktiivisuudesta Aktiivisuus lisääntyy lämpötilan kasvaessa. Verkostonäytteiden heterotrofista pesäkelukua tai nitriitin muodostumista voidaan pitää indikaattorina veden muuttumisesta. Näillä perusteilla Turussa vesi on ajoittain ja paikallisesti mikrobiologisesti aktiivista Päästöt viemäriin

19 18 Liittyjiltä voi päästä vahingossa, onnettomuuden seurauksena tai tahallisesti viemäriverkostoon aineita, jotka vaarantavat työturvallisuuden (hiilivety-yhdisteet ja liuottimet), haittaavat lietteen hyötykäyttöä (raskasmetallit) tai haittaavat biologisen prosessin toimintaa (myrkyt, happea kuluttavat aineet, rasvat) ja siten heikentävät puhdistustulosta Taloudellinen riski Vesilaitoksen tulee vesihuoltolain mukaan vesihuoltomaksuilla kattaa toimintamenot ja kyetä tekemään riittävät investoinnit. Tällä hetkellä uudisrakentamisen osuus on suuri, eikä nykyinen maksupohja ja kulurakenne mahdollista riittävää saneeraustasoa. Maksuja korottamalla ei aina saavuteta korotusta vastaavaa tulon lisäystä, vaan yleensä seurauksena on myydyn volyymin pienentyminen. Tämä puolestaan aiheuttaa kustannusten nousua ja mahdollisesti tuotantoa epätaloudellisella toimintatasolla. Taloudellinen riski kasvaa, mikäli uudisrakentaminen on hallitsematonta ja hajaasutusalueille muodostuu erillisiä jakelualueita. Saneeraustason pitäisi olla sellainen, että hulevesien määrä viemäriverkostossa ja vesijohtoverkostojen vuodot vähenevät. Riittämättömän verkostosaneerauksen taloudellinen riski realisoituu, kun tuotteista maksetaan Turun Seudun Vesi Oy:lle ja Turun seudun puhdistamo Oy:lle Turun vesilaitoksen ostaman ja myymän volyymin mukaan Toiminnallinen riski Tällä hetkellä vesihuolto on Turussa hajautettu kolmeen organisaatioon, joista Turun Seudun Vesi Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy ovat toistaiseksi projektiorganisaatioita. Toiminnan hajauttaminen eri organisaatioihin aiheuttaa riskin, ettei vesihuollon kehittämisessä ole kokonaisnäkemystä ja pahimmillaan organisaatioiden tavoitteet ja toiminnat ovat ristiriidassa keskenään. Koko toimialalla on käynnissä voimakas sukupolvenvaihdos samalla, kun uusia osaajia on vähän. Organisaatiosta ja toimintamallista riippumatta vesilaitoksella tulee olla riittävää osaamista tilata tai tuottaa palveluita Maaperän pilaantuminen Turun kaupungin alueella on kartoitettu mahdollisesti maaperän pilaantumista aiheuttaneet toiminnot sijaintitietoineen osana valtakunnallista SAMASE / PIMASE - kartoitusta. Kohdetiedot on kerätty ympäristöhallinnon rekisteriin (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Veden hankinnan ja jakelun kannalta keskeisimpiä ovat raakavesilähteiden läheisyydessä olevat tai olleet toiminnot, kuten huoltoasemat yms. Aurajoen vedenoton kannalta pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia erityisiä uhkia ei ole tiedossa. Varavedenottoa palveleva Maarian allas sen sijaan sijaitsee Jäkärlän ns. kreosoottialueen välittömässä läheisyydessä. Ratapölkkyjen kyllästämiseen käytetyn kreosoottiöljyn PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle. Kyseisen alueen puhdistamista koskeva lupa on Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa käsittelyssä. Lentokentästä läheisen pohjavedenottamon veden laadulle aiheutuvat riskit voidaan

20 arvioida vähäisiksi. 19 Kaarningosta ajoittain Jaaninojaa pitkin Aurajokeen pumpattavalle pohjavedelle ei Elävä Jaaninoja hankkeen yhteydessä tehdyssä kartoituksessa todettu merkittäviä riskejä. Selvitys on liitteenä kyseisen hankkeen loppuraportissa. Vesijohto- ja viemäriverkostoa on satoja kilometrejä Turun kaupungin maaperässä. Eri aikakausien toiminnot ovat jättäneet jälkensä myös Turun maaperään. Raskasmetalleja, liuottimia ja eri painoisia öljyhiilivetyjä on monin paikoin maaperän pilaantumista kuvaavia ohjearvojen pitoisuuksia ylittäviä arvoja. Useat haitta-aineista ovat hyvin paikallaan pysyviä ja veteen niukkaliukoisia, mutta tietyt liuotintyyppiset aineet voivat pysyä ja kulkeutua maaperän orsi- ja pohjaveden mukana. Vesijohtoverkostossa olevan ylipaineen ansiosta haitta-aineiden kulkeutumista voi tapahtua vain silloin, kun verkostoa saneerataan maaperältään tai pohjavedeltään pilaantuneessa kohteessa. Viettoviemäröinnin paineettomuudesta johtuen vähäisiä määriä haitta-aineita voi kulkeutua viemärin kautta puhdistamolle. Pitoisuudet jäävät kuitenkin erittäin vähäisiksi suurista vesimääristä johtuvan laimenemisen ansioista. Haja-asutusalueella yksittäisten kaivojen pilaantumisen riski sen sijaan on suurempi. Pienehkötkin onnettomuudet (mm. bensiinitankin tai öljysäiliön vuoto) voivat aiheuttaa yksittäisten kaivojen veden pilaantumisen pitkäksikin ajaksi. Kaivojen sijoittamisesta ja kunnostamisesta onkin mm. Varsinais-Suomen Agendatoimisto yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa laatinut ohjeita ja pitänyt koulutustilaisuuksia. Turun kaupunki on mukana Agenda 21-toiminnassa. 3 KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET Turun kaupungin vesihuollon tavoitteeksi voidaan kirjata Lounais-Suomen vesihuollon visio 2020:n mukaisesti: Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Turussa. Vesihuollon tavoitteita ohjaavat valtakunnalliset määräykset (lait, asetukset ja päätökset), sekä alueelliset ja paikalliset strategiat ja määräykset (ympäristönsuojelumääräykset, rakennusjärjestys jne.). Alueellinen vesihuollon kehittämisstrategia valmistui vuonna Strategiaa olivat laatimassa Lounais-Suomen ympäristökeskus yhteistyössä alueen kuntien, vesihuoltolaitosten, maakunnan liittojen sekä muiden sidosryhmien ja intressitahojen kanssa (Alueelliset ympäristöjulkaisut 273, Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2002). Tavoitteiden toteuttamiseksi strategiassa lueteltiin lähivuosille ajoittuvat seuraavat päätavoitteet: Vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohja- ja pintavesien määrän ja laadun turvaaminen Vesihuollon toimivuuden parantaminen Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten parantaminen Maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen. Päätavoitteille on strategiassa yksilöity kehittämistarpeet ja kohteet ja näille tavoitetaso, keskeiset pitkän ajan strategiat ja lyhyen tähtäimen toimenpiteet l. kehittämissuunnitelma Alueellista kehittämisstrategiaa tullaan päivittämään Alueellista strategiaa täydentää Turun kaupungin laatima Turku-strategia, jossa tavoitteeksi on kirjattu mm. kestävää kasvua ja hyvinvointia tukeva kaupunkisuunnittelu

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TURUN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011-2016

TURUN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011-2016 TURUN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011-2016 2011 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS 3 1.1. Tausta 3 1.2. Kehittämissuunnitelman päivittäminen 4 1.3. Työryhmä 4 2.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Punkalaitumen kunta VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunta perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Hyväksytty Konneveden kunnanvaltuustossa 13.4.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2015 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen,

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Hulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa. Kehittämisstrategia. Hyvinkään kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala

Hulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa. Kehittämisstrategia. Hyvinkään kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Hulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa Kehittämisstrategia Hyvinkään kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala 28.11.2013 Hulevesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriverkossa, kehittämisstrategia

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA 1 Tämä taksa korvaa edellisen, Vesilahden kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Tämän taksan on Vesilahden tekninen lautakunta

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot