Liite 2, Kvn kokoukseen valmisteltavat asiat (Kh ) TURUN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTAMISSUUNNITELMA ri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 2, Kvn kokoukseen 23.4.2007 valmisteltavat asiat (Kh 26.3.2007) TURUN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTAMISSUUNNITELMA 2006-201 3 ri"

Transkriptio

1 Liite 2, Kvn kokoukseen valmisteltavat asiat (Kh ) TURUN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTAMISSUUNNITELMA ri

2 Turun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS Asian tausta Turun kaupungin vesihuollon päivitystä valmistelevan työryhmän asettaminen VESIHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Raakavesilähteet Jätevedenkäsittelylaitokset Vesihuolto nykyisellä toiminta-alueella Vesihuolto haja-asutusalueella Talousjätevesiasetuksen edellyttämät toimenpiteet Jätevesiä koskevat ympäristönsuojelumääräykset Yhteistyö vesihuollossa Raision suunta Kaarina ja Lieto Rusko Vahto Arvio vesihuollon palvelujen riittävyydestä kunnan alueilla Vesihuollon riskit Raakaveden riittävyys ja laatu Veden muuttuminen Päästöt viemäriin Taloudellinen riski Toiminnallinen riski Maaperän pilaantuminen KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET KEHITTÄMISTARPEET Asutus Elinkeinot ja palvelut Vapaa-ajan toiminnot Talousvesi Veden laatu ja riittävyys Vesijohtoverkosto Jätevesi Jäteveden käsittely Jätevesiverkosto Hulevesiverkosto Taksarakenne Kehittämistyöryhmän ehdotukset Vesi- ja viemäriverkoston yllä- ja kunnossapito Vesitalouden huomioonottaminen yleis- ja asemakaavoituksessa Kehittämistyöryhmän kokoonpano KEHITTÄMISSUUNNITELMA Toiminta-alue ja eri verkostojen piiriin saatettavat alueet Vedenhankinta ja jakelu Jätevesien käsittely ja liete Viemäröinti (jätevesi ja hulevesi) Palvelujen tarjonnan periaate Haja-asutusalueen ratkaisut Vesihuollon yhteistoiminnan ja toimintavarmuuden kehittäminen Yhteistoiminnan kehittäminen Toimintavarmuuden turvaaminen ja varautuminen poikkeustilanteisiin Kustannukset ja hyödyt Seudullinen tekopohjavesihanke Seudullinen jätevedenpuhdistamo Rakentamisohjelma Vesihuollon toiminta-alueiden tarkistaminen ja toimenpideohjelma Tiedottaminen ja suunnitelman ajan tasalla pitäminen...33 Liitteet...33

3 2 Turun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS 1.1 Asian tausta Maaliskuun 1. päivänä vuonna 2001 tuli voimaan vesihuoltolaki (2.2001/119), johon on koottu säännökset mm. vesihuollon järjestämisestä, vesihuoltolaitoksista ja vesihuollon maksuista. Vesihuoltolailla kumottiin yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista sekä jätevesimaksusta annetut lait. Samalla tehtiin näiden lakien kumoamisen johdosta tarpeelliset muutokset terveydensuojelulakiin, vesilakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annettuun lakiin. Lailla yhtenäistettiin vedenhankinnan ja viemäröinnin sääntely siten, että vesihuoltolaitoksen ja asiakkaan väliset sopimusmenettelyt ja maksujärjestelmät kaikkialla Suomessa ovat yhteneväisiä ja ne kaikki määräytyvät yksityisoikeudellisin perustein. Laki pyrkii turvaamaan kuluttajansuojan vähimmäistason vesihuollossa siten, että lakiin on sisällytetty vesihuollon palveluihin kohdistuvat kuluttajansuojasäännökset. Lain tarkoituksena on turvata vesihuollon välttämättömyyspalvelut niin, että kaikille tarvitseville olisi kohtuullisin kustannuksin saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden ja ympäristösuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti ja puhdistus. Palvelujen saatavuus ja laatu pyritään turvaamaan myös niissä tapauksissa, joissa laitosten toimintoja yhtiöitetään. Laki pyrkii parantamaan myös laitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolisten taajama- ja haja-asutusalueiden vesihuoltopalveluja milloin ne eivät ole tyydyttävällä tasolla. Laki selventää kuntien, vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen vastuita vesihuollon järjestämisessä ja hoitamisessa. Näiltä osin lain keskeinen uudistus on kunnan ja vesihuoltolaitoksen keskinäisten suhteiden ja vastuiden selventäminen erityisesti vesihuollon palvelujen kehittämisessä laitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolella. Laissa on otettu huomioon vesihuoltoon liittyvät Euroopan yhteisön direktiivit. Vesihuoltolain 5 :n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhteiskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden saavuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Lakiin liittyvien siirtymäsäännösten (38 ) mukaan kunnan tulee hyväksyä edellä sanotut vesihuollon kehittämissuunnitelmat kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

4 3 Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu joustavaksi kunnan vesihuoltosuunnittelun välineeksi, jonka sisältö ja tarkkuus riippuvat kunnan tarpeista. Vesihuoltolaki ei aseta suunnitelmalle yksityiskohtaisia sisällöllisiä vaatimuksia, mutta sen tulisi lakia koskeneen hallituksen esityksen (HE 85/2000) perustelujen mukaan sisältää ainakin ne alueet, jotka aiotaan sisällyttää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueisiin. Tällöin suunnitelmasta käy ilmi, mitkä kunnan alueet on tarkoitus saattaa vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkoston piiriin. Näin suunnitelma palvelee paitsi kunnan ja vesihuoltolaitoksen toiminnan suunnittelua, myös kiinteistön omistajia kunnan alueella. Kehittämissuunnitelma ei kuitenkaan ole tarkoitettu kuntaa sitovaksi oikeusvaikutteiseksi suunnitteluvälineeksi, vaan luonteeltaan tavoitteelliseksi asiakirjaksi, joka osoittaa, millä tavoin alueen vesihuolto aiotaan järjestää. Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät toisaalta syrjäytä laissa kunnalle asetettuja vesihuollon järjestämisvelvoitteita, joita tulee arvioida itsenäisesti. Vesihuoltolaki korostaa kuntien alueellisen yhteistyön tärkeyttä erityisesti yhteisten verkostojen rakentamiseksi, pohjaveden käytön lisäämiseksi sekä vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden ja poikkeusolojen vedenhankinnan turvaamiseksi. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelulla tulee olla kytkentä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suunnittelujärjestelmään, jonka mukaista alueiden käytön suunnittelua se hyödyntää ja täydentää. Laki kytkee vesihuollon kehittämissuunnittelun tavoitteidensa mukaisesti ympäristönsuojelulain toimeenpanoon säätämällä, että suunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joita koskevat kunnan ympäristönsuojelulain nojalla antamat ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan muun muassa kieltää jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan. Valtakunnallinen vesihuoltolaitosten edunvalvontajärjestö Vesi ja viemärilaitosyhdistys, johon Turun vesilaitoskin jäsenenä kuuluu, on yhteistoiminnassa valtion eri viranomaistahojen ja Kuntaliiton kanssa valmistellut vesihuoltolain säädösten pohjalta suosituksensa mm. vesihuoltolaitoksen yleisiksi liittymisehdoiksi ja niihin liittyviksi sopimusmalleiksi. Edellä mainittujen suositusten pohjalta laaditut Turun kaupungin vesilaitoksen yleiset määräykset on vesilaitoslautakunnan päätöksellä otettu käyttöön Turun kaupungin vesihuollon päivitystä valmistelevan työryhmän asettaminen Kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty asetti vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämiseksi työryhmän Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin ympäristönsuojelusuunnittelija Olli-Pekka Mäki sekä jäseniksi rakennustarkastaja Reima Ojala, suunnittelupäällikkö Petri Elo, johtava hygieenikko Pentti Janatuinen, yleiskaavainsinööri Olavi Ahola sekä asiakaspalveluinsinööri Jukka Sandelin. Lisäksi Lounais- Suomen ympäristökeskus nimesi edustajakseen työryhmään vesihuoltoinsinööri Jyrki Lammilan. Työryhmälle annettiin aikaa päivitystyön tekemiseen saakka. Työryhmä kokoontui 7 kertaa.

5 4 2 VESIHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI Turku on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Lounais-Suomessa Saaristomeren rannalla. Turun pinta-ala on 305 km2, josta vesialuetta on noin 20 %. Turun kaupungin alue on muodoltaan pohjois-eteläsuunnassa oleva yli 40 km:n pituinen kiila. Eteläisin osa Turusta muodostuu Kakskerran, Satavan ja Hirvensalon saarista. Meren rannalle syntynyt taaja-asutus on levinnyt ensin lähiövyöhykkeinä sittemmin täydentyen keskustan ja lähiöiden välisille alueille. Lähiöiden ulkopuolelle on syntynyt taajamia Jäkärlään, Moisioon, Yli-Maariaan ja Paattisille. Turun kaupunki ulottuu pohjoisessa Kuhankuonon rajakivelle asti, noin 35 kilometrin päähän keskustasta. Paikka on koko Suomessa ainutlaatuinen, sillä rajakivellä yhtyvät kahdeksan kunnan rajat, Yläneen lisäksi Vahto, Nousiainen, Mynämäki, Turku, Pöytyä, Aura ja Masku, jonka osuus tosin on Nousiaisten rajojen sisällä sijaitseva korpipalsta. Turulla on yhteistä rajalinjaa myös Raision, Ruskon, Liedon ja Kaarinan kanssa. Turun kaupungin asemakaavoitettu alue muodostuu tiiviistä keskustasta, joka on laajentunut käsittämään koillisosan Hirvensalosta, sekä Jäkärlän, Yli-Maarian ja Paattisten keskustaajama-alueen. Vähintään yleiskaavan tasoinen ohjaus käsittää koko Turun. Liitteessä 1 on esitetty asemakaavoituksen tilanne toukokuussa Turun kaupungissa on kaupunginvaltuuston päätöksellä vahvistetut ympäristönsuojelumääräykset. Turun kaupungissa on neljä Natura 2000-ohjelmaan kuuluvaa aluetta Nykyistä vesihuoltoverkostoa koskevat tiedot on tallennettu Xpipe- johtokarttatietojärjestelmään. Tietojärjestelmän tarkoitus on olla kunnallisteknisen suunnittelun ja rakentamisen pohjana osoittamassa johtoverkkojen sijainti, rakenteet ja ominaisuudet. Vesilaitoksen vesijohtoverkoston liittyjämäärä on noin asukasta, eli liittymisaste on 98 %. Lisäksi kesäasukkaiden kanssa on laadittu 485 kpl kesävesijohtoja koskevaa sopimusta. Vesilaitoksen viemäriverkoston liittyjämäärä on noin asukasta, eli liittymisaste on 97 %. Laskenta perustuu arvioon, että pientalokiinteistöissä asuu keskimäärin kolme henkilöä.

6 Taulukko 1. Tilastotietoja vesilaitoksen toiminnasta Omilta ottamoilta verkkoon pumpattu vesimäärä milj. m 3 16,44 16,52 17,15 15,21 15,00 Ostettu vesimäärä milj. m 3 (Vahto-Paaattinen) (TSV Oy) Vettä toimitettu sopimuksen perusteella (Raision-Naantalin vesilaitos) milj. m 3 Turusta Turkuun 0,118 0,413 0,271 0,219 0,114 0,501 0,407 0,176 0,076 0,497 1,285 0,224 0,078 0,502 0,239 0,257 0,083 0,531 0,239 0,245 Muille laitoksille myyty vesimäärä 0,285 0,256 1,082 0,021 0,020 milj. m 3 Jakelualueelle pumpattu yhteensä 16,98 17,14 17,73 16,05 15,87 milj. m 3 Jakelualueen laskutettu vesimäärä 13,51 13,70 14,30 12,80 12,60 milj. m 3 Laskuttamaton vesimäärä % 21,4 20,9 20,3 19,2 19,6 Vesimaksu (sis. Alv) /m 3 1,20 1,31 1,31 1,31 1,31 Jätevesimaksu (sis. Alv) /m 3 1,34 1,34 1,34 1,40 1,40 Vesijohtoverkoston pituus km Viemäriverkoston pituus km Hulevesiviemäreitä km Turun vesijohtoverkostossa on neljä ylävesisäiliötä: Yliopistonmäellä, Juhannuskukkulalla, Luolavuorella ja Parolanpuistossa. Säiliöiden yhteistilavuus on m 3. Saaristossa ei ole ylävesisäiliötä ja sen katsotaan kuuluvan Luolavuoren vesitornin vaikutusalueeseen. Paattisilla ei myöskään ole ylävesisäiliötä ja sen painetaso määräytyy Vahdon ja Turun järjestelmien mukaan. Vesilaitoksen verkoston yksittäisen katuvesijohdon painetason korotuksia on Ruohonpään-Pitkämäen alueella (2 kpl), Pääskyvuoressa (1 kpl), Lausteella (1 kpl) ja Uittamolla (2 kpl). Varissuon alueellisesta vedenpaineen korottamisesta vastaa alueen kiinteistönhuoltoyhtiö. Kiinteistökohtaisista paineenkorotuksista ja -alentamisista vastaavat kiinteistönomistajat. Vesijohtomateriaaleina käytetään nykyisin pallografiittivalurautaa ja polyeteeniä, mutta verkostossa on vielä myös noin viidennes valurauta- ja teräsputkia. Laskuttamattoman veden osuus oli vuonna ,6 %. Laskuttamattoman veden osuus on vähentynyt vuoden 2000 huippuarvosta 26,5 %. Laskuttamattomasta vedestä n. 1 milj.m 3 eli n. 30 % on hallittua ja loput vuotovettä. Viemäreistä valtaosa, yli 90 prosenttia, on materiaaliltaan betonia ja muovia. Turun viemäriverkosto on pääosin erillisjärjestelmässä, mikä tarkoittaa, että jätevedet johdetaan keskuspuhdistamolle ja sadevedet suoraan vesistöön. Sekaviemäröityä aluetta keskustan läheisyydessä on vielä Nummella, Itäharjulla ja Kärsämäessä, mutta näilläkin alueilla on erillisviemäröinnin rakentaminen käynnissä. Täsmällisiä tietoja hulevesiverkostoon liittyjistä ei ole. Liittymisaste on korkein kaupungin lähiöissä, jotka on alun perin rakennettu erillisviemäröidyiksi. Sen sijaan kau-

7 6 pungin keskustassa on runsaasti vanhoja rakennuksia, joissa erillisjärjestelmää ei ole toteutettu kiinteistöillä, vaikka kadulla oleva sekaviemäröinti on muutettu erillisjärjestelmäksi. Sama koskee kaupungin keskustan läheisyydessä olevia vanhoja omakotitaloja, joiden kattovedet ovat lähtökohtaisesti imeytetty maahan ja salaojavedet jätevesiviemäriin. Kotitalouksien käyttämä vesimäärä henkilöä kohti vuonna 2005 oli 139 litraa vuorokaudessa. Ominaisvedenkulutus teollisuus mukaan lukien oli 196 l/ as d. 2.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Turun kaupungissa toimii yksi suuri vesihuoltolaitos, Turun vesilaitos. Lisäksi alueella toimii 14 kerrostalon talousvesihuollosta vastaava As Oy Riutoja, joka ottaa vetensä omasta kaivosta. Käyttäjämäärä on 590 henkeä. Asunto-osakeyhtiöllä on varmuusyhteys Turun keskustan verkkoon. Turun vesilaitoksella on vahvistettu voimassaoleva toiminta-alue (liite 2) vuodelta Toiminta-alue on tehty likimain silloisen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston mukaan. Toiminta-aluetta säätelee vesihuoltolaki ( /119). Toiminta-alueellaan vesilaitos huolehtii veden hankinnasta, puhdistamisesta ja jakelusta, sekä lisäksi kerää ja puhdistaa jätevedet. Taajama-alueella vesilaitos kerää ja johtaa myös hulevesiä. Vesilaitoksen vesihuoltolain mukaisia lupaviranomaisia ovat kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomainen sekä Lounais-Suomen ympäristökeskus. Kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäreihin, mikäli alue on merkitty näiden piiriin kuuluvaksi. Vesijohtoon ja viemäriin liittymisestä voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää vapautuksen kuultuaan kiinteistön omistajaa, vesihuoltolaitosta, kunnan terveydensuojeluviranomaista ja alueellista ympäristökeskusta. 2.2 Raakavesilähteet Turun vesilaitos käyttää raakavetenä pintavettä. Vesilaitoksen raakavesi otetaan Aurajoesta, johon voidaan johtaa vesiä Paimionjoesta ja Savojärvestä. Vesivarastona toimii myös Maarian allas. Taulukko 2. Raakavesilähteet. Turun vesilaitoksen raakavesilähteet: Aurajoki m 3 Paimionjoki m 3 Maarian allas m 3 Savojärvi m 3 Yhteensä m 3 Riittävyys normaalikulutuksessa n. 400 vuorokautta

8 7 Vuonna 2005 raakavesilähteistä otetun veden yhteismäärä oli 16,8 miljoonaa kuutiometriä. Turun Turun talousvesi on yli on 95 yli prosenttisesti 95 prosenttisesti Halisten Halisten pintavesilaitoksella valmistettua vettä. Vuonna 2005 pohjavettä ostettiin Turun seudun vesi Oy:ltä ja Vahdon kunnalta ja sen osuus verkostoon toimitetusta vedestä oli 3,4 %. Turun vesilaitoksen pohjavedenottamot, Kaarninko ja Lentokenttä, eivät ole käytössä heikentyneen vedenlaadun takia. Kuva 1. Raakavesilähteet. 2.3 Jätevedenkäsittelylaitokset Turun vesilaitos vastaanottaa ja puhdistaa jätevesiä Ruissalontien jätevedenpuhdistamolla. Kaarinan kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevesiä Hirvensalosta, Luolavuoresta, Peltolasta, Ilpoisista, Koivulasta ja Haritusta. Taulukko 3. Tilastotietoja jätevedenpuhdistamon toiminnasta Omilla puhdistamoilla vastaanotettu 21,40 20,00 24,30 22,10 24,50 jätevesimäärä milj. m 3 Ohitus verkostossa milj. m 3 0,039 0,090 0,083 0,092 0,091 Kaarinan puhdistamolle johdettu 1,247 1,133 1,316 1,357 1,412 vesimäärä milj. m 3 Muilta vastaanotettu vesimäärä 0,163 0,153 0,318 0,269 0,315 milj. m 3 Laskutettu jätevesimäärä milj. m 3 13,03 13,01 12,99 13,03 13,03

9 8 Turun jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesi käsitellään mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Käsittelystä muodostunut liete kompostoidaan kokonaisuudessaan (vuonna 2006, tonnia). Jätevedenpuhdistamon toimivuutta seurataan ns. jätevesi-indeksin avulla, joka kertoo miten hyvin puhdistamo on täyttänyt voimassaolevat lupaehdot. Taulukko 4. Keskuspuhdistamon käsittelyteho, vuosiarvot sekä vuotovesikertoimet (Nvmax) BOD 7 atu mg/l (raja-arvo 15, paitsi =20,0 ) 11,0 8,2 5,6 6,2 9,2 Puhdistusteho % (raja-arvo 90) P tot mg/l (raja-arvo 0,5, paitsi v ,0) Puhdistusteho % (raja-arvo 90) COD Cr mg/l (raja-arvo vuodesta 2002 alkaen 125) Puhdistusteho % (raja-arvo v alkaen 75) N tot mg/l (raja-arvo vuodesta , kun jäteveden t > +12 C) Puhdistusteho % (raja-arvo vuodesta % ) Kiintoaine SS mg/l (raja-arvo vuodesta 2002 alkaen 35) Puhdistusteho % (raja-arvo v alkaen 90) 95 0, , ,0 96 0, ,0 51 9,5 97 0, ,0 58 9,8 97 0, , ,0 95 0, , , Jätevesi-indeksi 28/28 32/32 32/32 32/33 32/33 Vuotovesikerroin (NV max ) 2,50 2,34 1,75 1,99 3,64 Jätevedenpuhdistamon lupaehdoissa edellytetään verkosto-ohitusten l. ylivuotovirtaamien mittaamista ja vähentämistä. Ylivuotopaikkoja on pumppaamojen lisäksi verkostossa 30 kpl, joissa virtaamanmittaus viidessä pisteessä. Erilaisia ylivuotovirtaaman mittaamiseen soveltuvia laitteita on tutkittu viime vuosina. Laitteiden kestävyys on todettu ongelmalliseksi. Kaupungin vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja taikka viemärin ja puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä tai raskasmetallipitoisia vesiä. Öljyä, polttoaineita, liuottimia, raskasmetalleja tai rasvoja käsittelevän yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen kaupungin jätevesiviemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa sekä raskasmetallipitoiset jätevedet asianmukaisessa puhdistuslaitoksessa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Kiinteistön haltijan on huolehdittava näiden erotinlaitteistojen tyhjennyksestä, huollosta ja toiminnasta. Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot on tyhjennettävä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Tiedot erotinlaitteiden huolloista ja tyhjennyksistä on myös esitettävä.

10 9 2.4 Vesihuolto nykyisellä toiminta-alueella Koska nykyisin voimassa oleva, vuonna 2004 voimaan tullut toiminta-alue, on rajattu silloisen vesijohto- ja jätevesiverkoston mukaan, on johtoverkko hyvin kattava. Toiminta-alueella on myös varsin kattava hulevesiviemäröinti. 2.5 Vesihuolto haja-asutusalueella Turun kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla alueilla tapahtuvaa kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä säätelevät asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Valtioneuvoston asetus astui voimaan Turun kaupungin päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan Sekä talousjätevesiasetus että ympäristönsuojelumääräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä säädetään haja-asutuksen jätevesikäsittelyn lisäksi myös viemäriverkostoon johdettavasta jätevedestä. Vesihuoltolaitos tarjoaa vesihuoltopalveluja myös toiminta-alueen ulkopuolisille hajaasutus-alueille. Vesilaitos on lähtökohtaisesti sallinut kiinteistön liittyä yleiseen verkostoon kiinteistön vastatessa tonttijohdon rakentamisesta. Vesihuoltolaitoksen verkostoihin liittymättömän haja-asutuksen vesihuoltoratkaisut koskevat noin 5000 veden hankintaan liittyvää, ja 6000 viemäröintiin liittyvää asukasta. Kiinteistökohtainen veden hankinta tapahtuu pääasiassa omien kaivojen (rengas- tai porakaivo) avulla. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädetään myös pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Asetusta sovelletaan myös yksittäisiin talousvesikaivoihin. Suomen pienkaivoista 77 % on rengaskaivoja ja vastaavasti noin 23 % on porattu kallioon. Turun seudulla on viimeaikoina rakennettu runsaasti kallioporakaivoja haja-asutusalueille. Pohjaveden käyttö juomavetenä on lisääntynyt jatkuvasti ja erityisesti haja-asutusalueilla sillä on suuri merkitys talouksien vesihuollossa. Kaivojen ja kaivoveden moitteeton laatu ei kuitenkaan Suomen oloissa ole aina itsestään selvyys. Turun seudulla on mitattu korkeahkoja fluoridipitoisuuksia. Tällöin on annettu suosituksia, erityisesti lasten veden, fluoridihammastahnan ja -tablettien käytölle. On erityisesti muistettava, että lähekkäin sijoittuneet kaivot saattavat antaa tässäkin suhteessa erilaista vettä. Kaivoveden laatuongelmia ovat aiheuttaneet myös maa- ja karjatalouden päästöistä peräisin oleva nitraatti, maaperästä lähtöisin oleva rauta, ja joissakin tapauksissa myös uraani. Uraanin pitoisuudet ovat keskimäärin hyvin matalia, mutta yksittäisissä tapauksissa WHO:n ohjeellinen raja-arvo 2 μg/l ylittyy huomattavastikin. Tästä syystä uraanipitoisuuden mittaus kuuluu Turun seudulla porakaivovesien suositustutkimusohjelmaan. Vaikka Turun seutu ei ole varsinaista radonriskialuetta, on osoittautunut tarpeelliseksi tutkia myös kallioporakaivojen radonpitoisuudet, sillä noin 15 % vesistä on ylittänyt yksityistalousvesien suositusrajan 1000 Bq/l. Eräillä alueilla ylitysprosentti on ollut

11 jopa Bakteriologisesti matalat rengaskaivot ovat osoittautuneet huonoimmiksi, koska niihin pääsee pintavettä. Jopa reilu neljännes ei täytä talousveden bakteriologisia laatuvaatimuksia Talousjätevesiasetuksen edellyttämät toimenpiteet Yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tarkennettiin 11. kesäkuuta 2003 hyväksytyllä asetuksella. Uuden asetuksen mukaan käytettyjen laitteiden täytyy olla puhdistusteholtaan riittäviä. Lisäksi kiinteistön omistajan täytyy olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyjärjestelmästä, käytöstä ja huollosta. Asetus tuli voimaan Jätevesien käsittelyä koskevat määräykset ovat koskeneet tammikuun 2004 alusta lukien uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli mennessä. Kiinteistön omistajalla tulee olla selvitys jätevesilaitteista ja niiden hoidosta lukien. Jos kiinteistössä ei ole vesikäymälää, selvityksen ja hoito-ohjeet voi tehdä neljän vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli ennen Kotitalouksien lisäksi asetus koskee karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa. Niissä kiinteistöissä, joissa jätevesiä syntyy hyvin vähän, talousvedet voidaan johtaa käsittelemättä maahan. Ne eivät saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa eivätkä sisältää käymälävesiä. Esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen varustetaso vaikuttaa siihen, katsotaanko syntyvien jätevesien määrä niin vähäiseksi, ettei niitä tarvitse puhdistaa ennen maahan johtamista. Talousjätevesiä, mm. saunomisvesiä, ei koskaan saa johtaa puhdistamattomana suoraan pintavesiin Jätevesiä koskevat ympäristönsuojelumääräykset Jätevesien käsittelyä toiminta-alueella käsiteltiin aiemmin kohdassa 2.3. Mikäli kiinteistön jätevesiä ei ole johdettu kaupungin jätevesiviemäriin tai muuhun keskitettyyn jätevesien puhdistukseen, tulee ne kiinteistöllä puhdistaa asianmukaisesti kolmi-osastoisella saostussäiliöllä ja maahanimeyttämöllä / maasuodattamolla tai pienpuhdistamolla. Mikäli jätevesien joukossa ei ole käymäläjätevettä, voi saostuskaivo olla kaksiosastoinen. Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa edelleen ojaan tai imeyttää maahan. Vapaa-ajanrakennusten tai talousrakennusten muut kuin vesikäymälän jätevedet voi-

12 11 daan johtaa ja imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niiden määrä on vähäinen (kannettu vesi) eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Sijoitettaessa jätevesien maaperäkäsittelylaitteistoja (imeytys- tai suodatusjärjestelmät) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Taulukko 5. Vähimmäissuojaetäisyydet. Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Talousvesikaivo - maastosta ja maaperästä riippuen Vesistö 20 Tie, tontin raja 5 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - maasuodattamossa 0,50 - maahanimeyttämössä 1,00 Erillisestä saunarakennuksesta tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen, voidaan imeyttää 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. Jätevedet eivät saa kuitenkaan joutua suoraan vesistöön. Jätevesien puhdistuslaitteistot ranta-alueella tulee sijoittaa siten, että tulvakorkeuden aikanakaan vesi ei pääse jäteveden käsittelylaitteistoihin. Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä esitetyistä suojaetäisyysvaatimuksista, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Poikkeusta harkittaessa otetaan huomioon jäteveden määrä, maaston kaltevuus ja maaperän laatu. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja jäteveden käsittelylaitteistojen puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi ne tulee rakentaa siten, että niiden puhdistusteho on tutkimuksin tarkistettavissa. Kiinteistön haltijan tulee tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Saostussäiliöt, umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vapaa-ajan asuinkiinteistöjen tai muiden vähäisessä käytössä olevat umpi- ja saostussäiliöt tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliöt, joihin johdetaan ainoastaan pesuvesiä, tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Jätevedet ja jätevesilietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen viranomaisen hyväksymään paikkaan. Kiinteistön haltijan on pyydettäessä toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot, joista ilmenevät puhdistuslaitteiden huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot. Kiinteistön omistajan tai haltijan tai toiminnan harjoittajan on hyvissä ajoin, kuitenkin

13 12 vähintään 30 vuorokautta ennen rakentamisen tai toiminnan aloittamista annettava ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot kiinteistön tai toiminnan vesi- ja jätevesihuollosta, jätevesien puhdistuslaitteistojen rakenteesta ja jätevesien johtamisesta. Ilmoittamista koskeva määräys poistunee uusien ympäristönsuojelumääräyksien hyväksymisen yhteydessä, koska kaikki jätevesijärjestelmän rakentamista koskevat toimenpiteet tulevat vireille maankäyttö- ja rakennuslain rakennus- ja toimenpidelupa-asioina sekä poikkeuspäätöksinä eikä näin ollen tarvetta erilliseen ilmoitusmenettelyyn enää ole. Pohjavesialueella jätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla käymäläjätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Ranta-alueella käymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Ilman tieyhteyttä olevassa saaressa on vesikäymälän rakentaminen kielletty, mikäli jätevesiä ei pystytä käsittelemään siten, että saostuskaivojen, umpisäiliöiden tai muiden vastaavien jätevesisäiliöiden tyhjennystä ei voida toteuttaa ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. 2.6 Yhteistyö vesihuollossa Vesihuoltoyhteistyö Turussa on kuntien välistä yhteistyötä, koska vesiosuuskuntia ei ole. Lisäksi vesilaitos tarjoaa vähäisessä määrin kuntarajat ylittäen yksityisille asukkaille vesihuollon palveluja. Liedon, Kaarinan ja Raision kaupunkien alueilla on kymmenkunta yksityistä liittyjää. Turun vesilaitoksen vesijohtoverkosto on yhdistetty rajalla naapurikuntien verkkoon. Turku pystyy toimittamaan vettä näitä yhteyksiä pitkin naapurikuntiin ja sieltä edelleen yhdistettyjä verkostoja pitkin niiden takana oleviin kuntiin. Turun vesilaitoksen nykyinen kapasiteetti ei riitä hyvälaatuisen veden toimittamiseen koko Turun seudulle samanaikaisesti. Muilta vesilaitoksilta voidaan toimittaa vettä myös Turun jakelualueelle. Määrät jäävät kuitenkin pieniksi muiden vesilaitosten pienemmän kapasiteetin vuoksi, eikä niillä ole tämän vuoksi merkitystä pitkäaikaisessa vesitarpeessa. Jätevesiä on johdettu kunnan rajojen yli pienpuhdistamoiden toiminnan loputtua ja haja-asutusalueiden viemäröinnin kehityttyä. Kuntien raja-alueilla on alueen vesihuolto niin juomaveden kuin viemäröinnin osalta hoidettu helpoimmin saavutettavan vesihuoltolaitoksen kautta kuntarajoista huolimatta. Turun seudulle on perustettu vesihuoltoon kaksi ylikunnallista osakeyhtiötä, jotka huolehtivat seudullisten suurten vesihuoltohankkeiden toteuttamisesta. Turku on pääosakas kummassakin yhtiössä. Turun Seudun Vesi Oy toimittaa jo nyt seudullisesti vettä Oripäästä ja Virttaalta m 3 /d Turkuun ja sen itäpuolisille kunnille. Turun osuus kyseisestä vedestä on m 3 /d. Turun Seudun Vesi Oy suunnittelee ja rakennuttaa Virttaalle tekopohjavesilaitosta, joka tulee toimimaan seudullisena vesilaitoksena. Turun Seudun Vesi Oy tulee toimimaan tukkuvesilaitoksena, joka myy vettä osakaskuntien vesilaitoksille. Tekopohjavesilaitoksen valmistumisaikataulu on Tekopohjavesilaitos tulee korvaamaan Turun, Raision Naantalin ja Paraisten pintavesilaitokset. Turun seudun puhdistamo Oy suunnittelee ja rakennuttaa seudullista jätevedenpuhdistamoa Kakolanmäen kallioon. Jätevedenpuhdistamon valmistumisaikataulu on Puhdistamo tulee korvaamaan Turun, Kaarinan, Piikkiön ja Paimion nykyiset jätevedenpuhdistamot.

14 13 Vesihuollon osakeyhtiöiden lisäksi on Turun seudulle perustettu seudullinen jätehuoltoyhtiö. Seudullinen jätehuoltoyhtiö olisi luonnollinen kumppani lietteenkäsittelyn järjestämisessä Raision suunta Turun vesilaitoksen vesijohtoverkosto on yhdistetty Runosmäestä ja Härkämäestä Raisio-Naantalin vesilaitoksen verkkoon. Vesilaitosten välillä on yhdysvesijohtojen ylläpitosopimus. Sopimuksessa sovitaan mm. veden jatkuvasta johtamisesta veden tuoreena pitämiseksi. Sopimuksen mukaan Turku toimittaa Runosmäestä Raision Naantalin verkkoon n.500 m 3 /d tuoreusvettä ja Raision Naantalin vesilaitos saman verran Turun verkkoon Härkämäestä. Vesi siirretään vastikkeetta. Sopimuksessa sovitaan myös kriisiveden toimittamisesta ja sen hinnoitteluperiaatteesta. Turku pystyy Runosmäen kautta toimittamaan koko Raision Naantalin vesilaitoksen tarvitseman vesimäärän. Yhteys ei toimi toiseen suuntaan. Raision Naantalin vesilaitos pystyy teknisesti toimittamaan Turulle m 3 /d Härkämäestä. Yhteys toimii myös toiseen suuntaan Kaarina ja Lieto Turun ja Kaarinan vesijohtoverkot on yhdistetty Kaarinan kunnan puolella Untolan paineenkorotuspumppaamolla. Yhdysvesijohdon toimintakunnon säilyttämiseksi johdetaan sen kautta Turun verkkoon Virttaan pohjavettä 200 m 3 vuorokaudessa. Turku pystyy toimittamaan ko. johdolla m 3 vuorokaudessa Kaarinaan. Käytännössä Kaarina ja Lieto käyttävät tällä hetkellä lähes koko varauksensa Virttaa Littoinen järjestelmästä eikä siltä suunnalta ole kapasiteettia Turun käyttöön. Turun vesilaitos myy vettä Kaarinan kaupungille noin m 3 vuodessa. Turun Hirvensalon alueen jätevedet käännettiin Kaarinan jätevedenpuhdistamolle, kun Hirvensalon pienpuhdistamo lakkautettiin Peltolan pumppaamon kautta Kaarinaan johdettiin vuonna 2005 reilut 1,4 milj. kuutiometriä jätevettä puhdistettavaksi. Kaarinan Auranlaakson jätevesiä johdetaan Turkuun Jaaninojan pumppaamon kautta. Jätevesien määrä oli noin m 3 vuonna Virttaa-Littoinen siirtovesilinjasta Liedon Laakkarista on rakennettu yhdysvesijohto Turun verkostoon Jäkärlän alueen eteläpuolelle. Yhdysvesijohdon kautta toimitetaan Turun verkostoon jatkuvasti m 3 vuorokaudessa. Verkoston kapasiteetti on Liedon suuntaan m 3 vuorokaudessa. Yhteys toimii molempiin suuntiin Rusko Turun ja Ruskon vesijohtoverkostoja ei ole yhdistetty eikä veden johtaminen näin ollen ole mahdollista. Rusko johtaa jätevedet puhdistettavaksi Turun keskuspuhdistamolle Vahto

15 14 Turun vesilaitoksen verkosto on yhdistetty Vahdon kunnan verkkoon Paattisten alueella. Vahdolta on rakennettu syöttövesijohto Paattisten keskustaajamaan. Vahdon kunta huolehtii veden toimittamisesta molempien kuntien alueella. Vettä toimitetaan Paattisten Ikkala-Tortinmäen alueille. Vahdon pohjavesilaitoksen toimittama vesimäärä on ollut m 3 vuodessa. Turku pystyy tarvittaessa toimittamaan vettä koko Paattisten alueelle. Kuivien vuosien 2002 ja 2003 aikana suurin osa Paattisten alueen vedestä onkin toimitettu Turun vesilaitokselta. 2.7 Arvio vesihuollon palvelujen riittävyydestä kunnan alueilla Vesihuoltolaitoksen toimintaperiaatteiden mukaan laitoksen tulee huolehtia toimintaalueellaan vesihuollon palveluista. Tämän lisäksi laitos voi kustannusvastaavasti tarjota palveluja muillekin, toiminta-alueen ulkopuolella asuville, asiakkaille. Lähtökohtana Turussa on, että vesihuoltolaitoksen järjestämisvelvollisuus on pääasiallisesti jo asemakaavoitetulla tai kaavoitettavana olevilla alueilla. Maankäytön ohjaus on siten keskeisessä asemassa vesihuoltopalvelujen suunnittelussa. Aurajoki on Turun vesilaitoksen pääasiallinen raakavesilähde. Aurajoen virtaama ei riitä pitkien sateettomien jaksojen aikana, vaan lisävettä pumpataan Paimionjoesta ja juoksutetaan avouomissa Aurajokeen. Vesilaitoksella on lisäksi oikeus säännöstellä Aurajoen Savojärveä raakavesilähteenä. Ainoa Aurajoesta erillään oleva raakavesilähde on Paattistenjokeen padottu Maarian allas. Maarian allas on tämän vuoksi kriisivesilähde, jota voidaan käyttää, jos Aurajoki saastuu esim. öljyvuodon vuoksi. Vesilähteiden yhteinen riittävyys raakavedeksi on normaalikulutuksella n. 400 vuorokautta, mikäli vesilähteet eivät välillä täyty sateista ja sulamisvesistä. Savojärvi on erittäin humuspitoinen. Humus on tyypiltään sellaista, että se poistuu huonosti vedenkäsittelyssä. Savojärven vettä on tämän vuoksi käytetty vain pienenä lisänä Aurajoen vedessä. Savojärven vesitilavuudella on vain vähäinen merkitys raakavesilähteenä. Raakavetenä käytetyt jokivesistöt ovat savisameita ja hajakuormituksen rehevöittämiä. Laatuluokituksen mukaan ne ovat sopimattomia tai huonoja talousveden valmistuksen raakavedeksi. Maarian altaassa on vuosittain kesäaikaan voimakas sinileväkukinta. Myös Aurajokeen ja Paimionjokeen muodostuu sinilevää, mikäli virtaama tyrehtyy ja vesi seisoo. Halisten pintavesilaitoksen pitkäaikainen teoreettinen maksimikapasiteetti on m 3 /d, mikä riittää Turun kaupungin tarpeisiin toistaiseksi. Verkostoon pumpattu vesimäärä on Turun kaupungin alueella ollut viimevuosina keskimäärin m 3 /d, mikä vastaa n. 15 milj.m 3 vuodessa. Turun vesilaitoksen tuottama ja toimittama talousvesi on virallisten valvontatutkimusnäytteiden perusteella pääsääntöisesti (96 %) täyttänyt STM:n päätöksen 461/2000 vaatimukset ja tavoitteet. Verkostossa tapahtuneiden virtaamavaihteluiden sekä huonokuntoisten tonttijohtojen näytteenottopisteiden vuoksi on ajoittain esiintynyt kohonneita rautapitoisuuksia. Veden hajulle ei ole asetettu raja-arvoa, vaan STM:n päätöksessä 461/2000 on todettu, että hajun tulee olla kuluttajan hyväksyttävissä, eikä siinä saa esiintyä epätavallisia muutoksia. Epätavallisten muutosten syyt on selvitettävä ja tarpeellisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos se on aiheellista ihmisten terveyden suojelemiseksi. Hajua on jatkuvasti valvottava. Käytännössä kuluttajan hyväksyttävissä tarkoittaa, että hajukynnysluku 60 o C lämpötilassa testattuna on <3, eli hajun tuntee enintään kolminkertaisesti hajuttomalla vedellä laimennetussa talousvedessä.

16 15 Turun vesilaitoksen talousvedessä on ajoittain esiintynyt Aurajoesta peräisin olevaa hajua, jonka kynnysluku on 3 tai suurempi. Hajun poistoa on tehostettu jauhemaisella aktiivihiilellä, mutta joitakin hajutyyppejä ei nykyisellä prosessilla pystytä poistamaan. Raakavesilähteen vaihto Aurajoesta Maarian altaaseen on korjannut tilanteen. Pitkien kuivien kausien seurauksena on raakaveden ja samalla talousveden ammoniumtyppi kohonnut. Ammoniumtypen kohoamista on esiintynyt myös kevään sulamiskaudella. Ammoniumtypen kohoaminen näkyy vesijohtoverkostossa ammonium- ja nitriittitypen kohoamisena. Verkoston äärialueilla on hetkellisesti esiintynyt juuri rajaarvon ylittäviä nitriittipitoisuuksia. Pitoisuudet ovat alentuneet hyväksyttävälle tasolle, kun veden virtaamaa on lisätty huuhtelemalla. Kuivat kaudet lisäävät myös veden suolaisuutta, minkä seurauksena hiilidioksidin ja kalkin annostusta joudutaan lisäämään veden korrodoivien ominaisuuksien vähentämiseksi. Veden suolaisuuden ja kovuuden lisääntyminen vaikeuttavat teollisuuden veden käyttöä. Nykyisellä toiminta-alueella on kattava vesijohtoverkosto. Asemakaavoitettujen alueiden osalta vesihuoltopalvelut ovat lähtökohtaisesti riittävät. Asemakaavoitetuille alueille on pyritty laatimaan kattava vesihuoltosuunnitelma. Näin on toimittu myös voimassaolevan toiminta-alueen ulkopuolella asemakaavoitetuilla alueilla, kuten Yli- Maariassa ja Haarlassa. Toiminta-alueella olevassa verkostossa on 10 kpl vesipostikaivoja. Kaivoja käyttävät kiinteistöt, joille vesijohtoverkon rakentaminen on ollut teknisesti vaikeaa ja kallista. Toiminta-alueella on enää harvoja kiinteistöjä, joiden veden hankinta on omasta kaivosta. Toiminta-alueella on varsin toimiva jätevesiviemäri. Vain Paattisilta johdettavien jätevesien siirtolinja on kapasiteetiltaan ylittymässä, mikä johtuu pääosin viemäriin kulkeutuvista hule- ja vuotovesistä. Muiden runkolinjojen osalta jätevesiviemärien mitoitukseen on tullut reserviä, kun alueelle on rakennettu erillinen hulevesiviemäri. Lisäksi käynnissä oleva projekti, jossa yksityisiä kiinteistöjä ohjataan erottelemaan hulevedet jätevesistä, tulee edelleen lisäämään jätevesiverkon kapasiteettia. Vesilaitos on systemaattisella puhdistamisella, kuvaamisella ja kuntoarvioon perustuvalla saneerauksella saanut jätevesiverkoston ylläpidon hyvin hallintaan. Turun keskustassa ja lähiöissä on varsin kattava erillisviemäröintijärjestelmä. Mahdollisuudet huleveden poisjohtamiseksi näillä alueilla on siten olemassa. Vanhoilla alueilla ongelmana ei niinkään ole verkostojen puuttuminen, vaan se, että kiinteistöt eivät ole liittyneet hulevesijärjestelmään. Suuri osa keskustan kerrostalokiinteistöistä johtaa sade-, sulamis- ja perustusten kuivatusvetensä jätevesiviemäriin. Talojen tekniset ratkaisut perustuvat rakentamisajankohtana olleisiin käytäntöihin. Mikäli saneeraustarvetta on ollut, on korjaukset tehty alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Varsinkin Turun keskustassa, missä luontainen imeytyminen estyy maaperän pinnoittamisen seurauksena, hulevesien johtamisella jätevesiviemäriin on haitallisia vaikutuksia jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Rankkojen sateiden seurauksena virtaamat puhdistamolla nousevat kuivan ajan noin kuutiometristä jopa kuutiometriin vuorokaudessa. Hulevedet aiheuttavat myös viemäriverkostojen ylivuotoja sade- ja sulamiskaudella. Ylivuodot ovat vähentyneet ratkaisevasti, kun ns. Sikaojan sadevesiviemäri valmistui vuonna Omakotikiinteistöillä katto- ja pihavedet on usein johdettu talosta poispäin, jolloin ne imeytyvät maahan tai valuvat pintaa pitkin katu- tai muille yleisille alueille. Salaojat ovat lähtökohtaisesti johdettu jätevesiviemäriin, mikäli sellaiset ylipäätänsä on rakennettu. Omakotialueiden hulevesistä aiheutuu näin ollen hieman vähäisempää haittaa jätevedenpuhdistukselle kuin keskusta-alueen vastaavista. Hule- ja vuotovesien vähen-

17 16 tämistä ja toimenpiteiden raportointia edellytetään voimassa olevassa puhdistamon ympäristöluvassa. Hulevesiverkostoa on laajennettu lähinnä rakennettaville uusille alueille. Näille on rakennettu uuden vesihuoltolain mukaiset ratkaisut. Hule- ja perustusten kuivatusvedet on johdettu asianmukaisesti hulevesiverkostoon. Sekaviemäreitä, joissa sateesta ja lumesta peräisin olevat valumavedet (hulevedet) sekoittuvat jätevesiin, on vielä käytössä n. 100 km. Sekaviemäröityjä verkostonosia on keskusta-alueella siis verraten vähän. Sekaviemäröityjen alueiden erillisviemäröintiin on panostettu 1990-luvulta alkaen ja työtä jatketaan edelleen. Teollisuudelle on kyetty tarjoamaan riittäviä palveluja niin vedenhankinnan kuin jätevedenkäsittelynkin osalta. Nyt voimassaolevan toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vedenhankinnassa on ollut ongelmia vuosituhannen alun erityisen kuivuuden vuoksi. Varsinkin rengaskaivojen varassa olevat taloudet ovat kärsineet veden vähyydestä. Tämän vuoksi monet rengaskaivon omistajat ovatkin teetättäneet porakaivon. Porakaivon rakentamisen kustannuksiin on saanut apua Lounais-Suomen ympäristökeskukselta. Vesihuoltoavustuksina on voinut saada noin 20 % toteutuneista laitekustannuksista (n / porakaivo). Kuivuus on myös selvästi lisännyt halukkuutta liittyä yleiseen vesijohtoverkostoon. Taajamien ulkopuoliselle haja-asutukselle vesilaitos on kyennyt tarjoamaan palveluja Kakskerrasta aina Tortinmäkeen saakka. Vesijohtoon liittymishalukkuus on ollut pitkälti riippuvainen kiinteistön tonttijohdon rakentamiskustannuksista. Haja-asutusalueilla ei ole keskitettyä viemäröintiä, vaan jätevesihuolto on hoidettu kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla. Haja-asutusalueiden tiukentuneet jätevedenkäsittelyvaatimukset vaikuttavat tulevaisuudessa siten, että keskitettyjä ratkaisuja jätevedenkäsittelylle etsitään myös haja-asutusalueilla. Vesihuoltolaitos voi tarjota palveluja myös toiminta-alueensa ulkopuolella. Palvelutoiminnan kehittämisen ja sekä asiakkailta että ympäristöviranomaisilta saatujen palautteiden perusteella vesilaitos selvittää palvelutoimintojen laajentamista nykyisen toiminta-alueen rajan ja siirtolinjojen läheisyydessä. Kehittämistarvealueet esitetään jäljempänä kehittämistoimenpiteissä (4.5.2). 2.8 Vesihuollon riskit Vesilaitoksella on toimintasuunnitelma poikkeusolojen riskien varalle. Suunnitelma on tehty tilanteisiin, jolloin vesilaitos ei pysty normaalilla tavalla toimittamaan vettä verkostoon tai verkosto on osittain taikka kokonaan toimintakelvoton. Suunnitelma koostuu yleisestä ja operatiivisesta osasta. Yleisessä osassa on muun muassa pyritty määrittelemään kaikki ajateltavissa olevat kriisityypit, ensisijaiset vedentarvitsijat ja heidän normaaliajan vedenkulutuksensa, kriisiajan vesilähteet, pakatun juomaveden valmistus ja jakelu sekä vaihtoehtoisia toimintamalleja jo toteutuneitten kriisien hallintaan. Suunnitelman operatiivisessa osassa käsitellään kriisin vakavuuden arviointitapoja,

18 17 määritellään kunkin kriisityypin vastuuhenkilöt ja tiedottamiseen liittyviä asioita. Tässä osassa on myös seikkaperäisesti määritelty verkostossa tehtävät toimenpiteet kunkin ennalta arvioidun kriisityypin varalle. Se sisältää myös nimilistan erilaisten kriisien hoitamiseen ensisijaisesti kutsuttavista henkilöistä ja heidän yhteystietonsa. Poikkeusolojen toimintasuunnitelmaa päivitetään määrävälein ja tarvittaessa. Poikkeusolojen riskien hallitsemisen lisäksi vesilaitoksen normaaliin toimintaankin liittyy riskejä, jotka voivat heikentää vesilaitoksen palvelukykyä tai taloudellista tulosta. Riskien hallitseminen edellyttää niiden tuntemista ja niihin varautumista Raakaveden riittävyys ja laatu Käytettävät raakavesivarat ovat täysin sateesta riippuvaisia. Poikkeuksellisen kuivina vuosina, mm. 1999, 2002 ja 2003, raakavesivarat ovat pahimmallaan riittäneet enää noin 2 kuukauden tuotantoon. Kuivina vuosina myös raakaveden laatu heikkenee, kun puhdistettujen jätevesien osuus luonnonvedestä kasvaa. Jokien valuma-alueella on riski puhdistamattoman jäteveden pääsystä jokiveteen tai veden saastumisesta esim. öljyonnettomuuden vuoksi. Teollisuuslaitosten määrä raakavesilähteiden valumaalueilla on pieni. Poikkeusolosuhteissa myös teollisuuden suora päästö vesistöön on mahdollinen. Normaaleja raakaveden laaturiskejä ovat leväkukinnat, voimakkaat laadunvaihtelut sekä lämpötilan vaihtelut. Ensisijaisen vesilähteen ollessa poissa toiminnasta varavettä on käytössä normaalituotantoon enimmillään 60 d ajan. Käytössä oleva todellinen vesimäärä riippuu hyvin voimakkaasti sääolosuhteista ja esim. kovilla pakkasilla tai erittäin lämpimän ajanjaksona vettä on käytössä olennaisesti vähemmän, koska pienessä vesilähteessä jäätymisen ja haihdunnan merkitys kasvaa nopeasti vesimäärän vähetessä. Toimitusmääränä varavesilähde on arvioitu vain noin 72 l/as d. Tämä vastaa turvallisuusluokkaa II ( l/as d). Turvallisuusluokkaan I pääsy edellyttäisi, että varavettä olisi noin m 3 enemmän vuorokaudessa. Väestönkasvupaineet lisäävät varaveden tarvetta. Yleisesti arvioituna Turun pohjavesivarat on turvallisuusluokassa 0 (heikoin), koska pohjavesivarat ovat hyvin vähäiset. Pintavesivarallisuus on arvioitu luokkaan I (paras), mikä johtuu siitä, että Turku on useamman erillisen pintavesilähteen varassa (vrt. luku 2.2). Vesihuoltolaitoksen turvallisuusluokkien tarkistaminen tehdään vuoden 2006 aikana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta Veden muuttuminen Vesi voi muuttua verkostossa, mikäli viipymä verkostossa on pitkä. Pitkiä viipymiä syntyy, jos verkostoa laajennetaan hallitsemattomasti haja-asutusalueille tai jos rakennetun alueen vedenkulutus olennaisesti muuttuu alkuperäisistä suunnittelu- ja mitoitusperusteista. Veden muuttumisherkkyys riippuu veden laadusta ja erityisesti sen mikrobiologisesta aktiivisuudesta Aktiivisuus lisääntyy lämpötilan kasvaessa. Verkostonäytteiden heterotrofista pesäkelukua tai nitriitin muodostumista voidaan pitää indikaattorina veden muuttumisesta. Näillä perusteilla Turussa vesi on ajoittain ja paikallisesti mikrobiologisesti aktiivista Päästöt viemäriin

19 18 Liittyjiltä voi päästä vahingossa, onnettomuuden seurauksena tai tahallisesti viemäriverkostoon aineita, jotka vaarantavat työturvallisuuden (hiilivety-yhdisteet ja liuottimet), haittaavat lietteen hyötykäyttöä (raskasmetallit) tai haittaavat biologisen prosessin toimintaa (myrkyt, happea kuluttavat aineet, rasvat) ja siten heikentävät puhdistustulosta Taloudellinen riski Vesilaitoksen tulee vesihuoltolain mukaan vesihuoltomaksuilla kattaa toimintamenot ja kyetä tekemään riittävät investoinnit. Tällä hetkellä uudisrakentamisen osuus on suuri, eikä nykyinen maksupohja ja kulurakenne mahdollista riittävää saneeraustasoa. Maksuja korottamalla ei aina saavuteta korotusta vastaavaa tulon lisäystä, vaan yleensä seurauksena on myydyn volyymin pienentyminen. Tämä puolestaan aiheuttaa kustannusten nousua ja mahdollisesti tuotantoa epätaloudellisella toimintatasolla. Taloudellinen riski kasvaa, mikäli uudisrakentaminen on hallitsematonta ja hajaasutusalueille muodostuu erillisiä jakelualueita. Saneeraustason pitäisi olla sellainen, että hulevesien määrä viemäriverkostossa ja vesijohtoverkostojen vuodot vähenevät. Riittämättömän verkostosaneerauksen taloudellinen riski realisoituu, kun tuotteista maksetaan Turun Seudun Vesi Oy:lle ja Turun seudun puhdistamo Oy:lle Turun vesilaitoksen ostaman ja myymän volyymin mukaan Toiminnallinen riski Tällä hetkellä vesihuolto on Turussa hajautettu kolmeen organisaatioon, joista Turun Seudun Vesi Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy ovat toistaiseksi projektiorganisaatioita. Toiminnan hajauttaminen eri organisaatioihin aiheuttaa riskin, ettei vesihuollon kehittämisessä ole kokonaisnäkemystä ja pahimmillaan organisaatioiden tavoitteet ja toiminnat ovat ristiriidassa keskenään. Koko toimialalla on käynnissä voimakas sukupolvenvaihdos samalla, kun uusia osaajia on vähän. Organisaatiosta ja toimintamallista riippumatta vesilaitoksella tulee olla riittävää osaamista tilata tai tuottaa palveluita Maaperän pilaantuminen Turun kaupungin alueella on kartoitettu mahdollisesti maaperän pilaantumista aiheuttaneet toiminnot sijaintitietoineen osana valtakunnallista SAMASE / PIMASE - kartoitusta. Kohdetiedot on kerätty ympäristöhallinnon rekisteriin (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Veden hankinnan ja jakelun kannalta keskeisimpiä ovat raakavesilähteiden läheisyydessä olevat tai olleet toiminnot, kuten huoltoasemat yms. Aurajoen vedenoton kannalta pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia erityisiä uhkia ei ole tiedossa. Varavedenottoa palveleva Maarian allas sen sijaan sijaitsee Jäkärlän ns. kreosoottialueen välittömässä läheisyydessä. Ratapölkkyjen kyllästämiseen käytetyn kreosoottiöljyn PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle. Kyseisen alueen puhdistamista koskeva lupa on Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa käsittelyssä. Lentokentästä läheisen pohjavedenottamon veden laadulle aiheutuvat riskit voidaan

20 arvioida vähäisiksi. 19 Kaarningosta ajoittain Jaaninojaa pitkin Aurajokeen pumpattavalle pohjavedelle ei Elävä Jaaninoja hankkeen yhteydessä tehdyssä kartoituksessa todettu merkittäviä riskejä. Selvitys on liitteenä kyseisen hankkeen loppuraportissa. Vesijohto- ja viemäriverkostoa on satoja kilometrejä Turun kaupungin maaperässä. Eri aikakausien toiminnot ovat jättäneet jälkensä myös Turun maaperään. Raskasmetalleja, liuottimia ja eri painoisia öljyhiilivetyjä on monin paikoin maaperän pilaantumista kuvaavia ohjearvojen pitoisuuksia ylittäviä arvoja. Useat haitta-aineista ovat hyvin paikallaan pysyviä ja veteen niukkaliukoisia, mutta tietyt liuotintyyppiset aineet voivat pysyä ja kulkeutua maaperän orsi- ja pohjaveden mukana. Vesijohtoverkostossa olevan ylipaineen ansiosta haitta-aineiden kulkeutumista voi tapahtua vain silloin, kun verkostoa saneerataan maaperältään tai pohjavedeltään pilaantuneessa kohteessa. Viettoviemäröinnin paineettomuudesta johtuen vähäisiä määriä haitta-aineita voi kulkeutua viemärin kautta puhdistamolle. Pitoisuudet jäävät kuitenkin erittäin vähäisiksi suurista vesimääristä johtuvan laimenemisen ansioista. Haja-asutusalueella yksittäisten kaivojen pilaantumisen riski sen sijaan on suurempi. Pienehkötkin onnettomuudet (mm. bensiinitankin tai öljysäiliön vuoto) voivat aiheuttaa yksittäisten kaivojen veden pilaantumisen pitkäksikin ajaksi. Kaivojen sijoittamisesta ja kunnostamisesta onkin mm. Varsinais-Suomen Agendatoimisto yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa laatinut ohjeita ja pitänyt koulutustilaisuuksia. Turun kaupunki on mukana Agenda 21-toiminnassa. 3 KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET Turun kaupungin vesihuollon tavoitteeksi voidaan kirjata Lounais-Suomen vesihuollon visio 2020:n mukaisesti: Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Turussa. Vesihuollon tavoitteita ohjaavat valtakunnalliset määräykset (lait, asetukset ja päätökset), sekä alueelliset ja paikalliset strategiat ja määräykset (ympäristönsuojelumääräykset, rakennusjärjestys jne.). Alueellinen vesihuollon kehittämisstrategia valmistui vuonna Strategiaa olivat laatimassa Lounais-Suomen ympäristökeskus yhteistyössä alueen kuntien, vesihuoltolaitosten, maakunnan liittojen sekä muiden sidosryhmien ja intressitahojen kanssa (Alueelliset ympäristöjulkaisut 273, Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2002). Tavoitteiden toteuttamiseksi strategiassa lueteltiin lähivuosille ajoittuvat seuraavat päätavoitteet: Vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohja- ja pintavesien määrän ja laadun turvaaminen Vesihuollon toimivuuden parantaminen Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten parantaminen Maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen. Päätavoitteille on strategiassa yksilöity kehittämistarpeet ja kohteet ja näille tavoitetaso, keskeiset pitkän ajan strategiat ja lyhyen tähtäimen toimenpiteet l. kehittämissuunnitelma Alueellista kehittämisstrategiaa tullaan päivittämään Alueellista strategiaa täydentää Turun kaupungin laatima Turku-strategia, jossa tavoitteeksi on kirjattu mm. kestävää kasvua ja hyvinvointia tukeva kaupunkisuunnittelu

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus 13.4.2004 Hyväksytty: Valtuusto 26.4.2004 Voimaantulo: 1.5.2004 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 Liite vesi 4/21.11.2012 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2012 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta 12.10.2011 46 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristönsuojelulakia

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

KYSELY HULEVESITULVISTA Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavaa arviointia varten kunnille tehtävän kyselyn vastauksista Vastausajankohta 26.11.2010 13:53:34 Yhteystietolomake 2) Kunnan nimi? 1. Imatra

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata Marttilan kuntalaisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Kaupunginhallitus 260 19.10.2016 Kaupunginvaltuusto 57 16.11.2016 TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN 127/14/05/01/2016 KHALL 260 Taustaa Turun seudun puhdistamo Oy:n hallitus on

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 681/2014 Laki vesihuoltolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesihuoltolain

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Hinnasto alkaen

Hinnasto alkaen Hollolan Vesihuoltolaitos Hinnasto 1.1.2016 alkaen Tämä hinnasto korvaa edellisen 1.4.2015 voimaan tulleen hinnaston. Käyttömaksut Hollolan ja Hämeenkosken alueilla alv 0 % alv 24 % Vesimaksu 1,54 /m 3

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 196 02.12.2014 Maankäyttölautakunta 11 21.01.2015 Tekninen lautakunta 20 24.02.2015 Tekninen lautakunta 47 21.04.2015 Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOSKEN TL KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOSKEN TL KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata Kosken Tl kuntalaisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö.

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1 Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely 3.4.2014 Olli-Pekka Mäki 1 Hulevesiohjelman taustaa Hulevesiohjelman laatiminen perustuu Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, AR/2014 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 LIITOSLAUSUNTO Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia Tilattava Oulun

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINTA TALOYHTIÖSSÄ

HULEVESIEN HALLINTA TALOYHTIÖSSÄ HULEVESIEN HALLINTA TALOYHTIÖSSÄ Teija Suutari Suunnittelupäällikkö Mitä on hulevesi? Hulevesi = Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä.

Lisätiedot

2.1. Pöytyän kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

2.1. Pöytyän kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. Sivu 1/11 PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata Pöytyän kuntalaisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liedon kunta Liedon Vesi LIEDON VEDEN TAKSA Liedon Vesi, jäljempänä vesihuoltolaitos, perii tässä taksassa lueteltuja liittymis- ja käyttömaksuja sekä perusmaksuja soveltaen vesihuoltolakia (119/2001),

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus)

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) 1 Sopijapuolet Lempäälän kunta (kunta) Postiosoite: PL 36, 37501 Lempäälä Käyntiosoite:

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot