TURUN URHEILUKALASTAJAT - ÅBO SPORTFISKARE ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN URHEILUKALASTAJAT - ÅBO SPORTFISKARE ry 1951-2005"

Transkriptio

1 TURUN URHEILUKALASTAJAT - ÅBO SPORTFISKARE ry

2 PERUSTAMISVAIHEET Urheilukalastusseuran perustamista Turkuun oli varmasti moni kalamies pohtinut jo ennen seuramme perustamista. Urheilukalastusharrastuksen lisääntyessä voimakkaasti sotien jälkeisinä vuosina alettiin kaivata kiinteämpää yhteydenpitoa. Urheilukalastusseuran perustamisen välttämättömyyden merkitys kalamiesten yhteisten asioiden ajajana ymmärrettiin. Järjestäytyminen seuratoiminnan piiriin tulisi myös merkitsemään kalastuskulttuurin ja kalavesienhoitoharrastuksen kohottamista oikeaan asemaansa. Elinkelpoisen urheilukalastusseuran perustaminen ei ollut mikään yksinkertainen ja helppo asia. Pelkkä innostus ei riittänyt. Innostuksen lisäksi tarvittaisiin rahaa. Rahakaan ei pelkästään riittäisi luomaan seuraa, vaan tarvittaisiin ennen kaikkea epäitsekästä työtä ja vahvaa tulevaisuuden uskoa sekä oikean urheilukalastushengen omaksumista. Kaikista edellä esitetyistä asioista olivat varmasti selvillä myöskin Einari Nisula ja Martti Kröger päättäessään laittaa ilmoituksen Turun Sanomiin Kutsua oli noudattanut ainoastaan 11 innokasta kalamiestä, joten alku ei näyttänyt erikoisen lupaavalta. Kokouksen osanottajat eivät epäilleet hetkeäkään, vaan asettivat toimikunnan hoitamaan perustamistoimenpiteitä: Einari Nisula(puh.joht.), Elias Fleming (sihteeri), Martti Kröger, Jorma Rautsi ja Eino Harva. Heti tehtiin selväksi, ettei urheilukalastuksella ja politiikalla ole mitään tekemistä keskenään ja siitä periaatteesta on myöhemminkin aina pidetty tiukasti kiinni. Kokouksessa asetettu toimikunta katsoi ensimmäiseksi tehtäväkseen sääntöehdotuksen laatimisen seuralle. Tätä tarkoitusta varten toimikuntaa laajennettiin, mukaan tulivat lisäksi mm. myöhemmin seuran toiminnassa ansioituneet jäsenet: Tauno Ceder, Nils Gråhn, Pentti Salonen ja Bror Storm. Seuran ensimmäiset säännöt ovatkin pääosiltaan Tauno Cederin laatimat. Toimikunta saikin seuran perustamistoimenpiteet sääntöehdotuksineen valmiiksi siten, että kokouksessaan voitiin allekirjoittaa seuran perustamista koskeva sopimuskirja ja siihen sisältyvät säännöt. Koska seuran viralliset perustamistoimenpiteet oli näin suoritettu, päätti toimikunta kutsua koolle seuran yleisen kokouksen huhtikuun 19 pnä Seuran olemassaolo oli jo huomattu, sillä yleisessä kokouksessa oli läsnä 35 jäsenluetteloon merkittyä jäsentä. Henki kokouksessa oli korkealla. Se lupasi jatkossa vain hyvää. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tauno Ceder ja sihteeriksi Jorma Rautsi. Sopimuskirja ja siihen sisältyvät säännöt hyväksyttiin yksimielisesti. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jorma Rautsi, joka siitä lähtien hoiti erittäin tarmokkaasti ja taitavasti puheenjohtajan tehtäviä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Ottaessaan vastaan puheenjohtajan tehtävät oli hänen luotava kaikki alusta, etsittävä käyttökelpoiset toimintamuodot ja koottava voimat seuramme rakentamiseen. Me voimme nyt yksimielisesti kiitollisuudella todeta hänen onnistuneen tehtävässään erittäin hyvin. Ensimmäisen puheenjohtajamme henkilökohtainen pätevyys johti moniin merkittäviin ratkaisuihin, joille seuramme toiminta rakentui tulevaisuudessakin. 2

3 Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Helge Tauri (varapuh.joht.), Tauno Ceder, Eino Harva (sihteeri), Einari Nisula, Nils Gråhn (rahastonhoitaja), ja Voldemar Sarlin sekä varajäseniksi Matti Gröger, Runar Holmström ja Erkki Latumaa. Seura perustettiin alusta alkaen suomen ja ruotsinkieliseksi, mikä mm. ilmenee seuran nimestäkin. Tärkeä periaate seuramme toiminnassa on ollut: Kalastus ei tunne kielirajoja! VOIMAKKAAN KEHITYKSEN VUODET Perustamistoimenpiteiden jälkeen alkoi seuramme toiminnassa voimakas kehityksen kausi. Heti alusta alkaen tahdottiin toimintamuodot ja -tavat luoda ja kehittää täysin omaperäisesti ja ennakkoluulottomasti. Yksimielisyydestä ja oikeasta kalamieshengestä on kaikessa toiminnassa pidetty tiukasti kiinni. Näinä vuosina hankittiin suurin osa seuran maa- ja vesialueista. ensin hankittiin Maskinnamon pohjoispuolelta maa- ja vesialue (Virveli), jonne myös rakennettiin ensimmäinen kalamaja. 60-luvun vaihteessa hankittiin Velkuan alueet useassa erässä (Haspeli) Perustamisvuotta 1951 voitaisiin nimittää suuntaa hakevaksi ja pohjan luomiseksi vastaiselle toiminnalle. Vanhoista pöytäkirjoista ilmenee, että seuran johtokunta katsoi päätehtäväkseen kalavesien hankkimisen jäsentensä käyttöön. Kilpailu- ja kalaretkitoiminta kalamiesiltoineen aloitettiin myös ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen. Kalavesien hoitoharrastus eri muodoissaan on alusta alkaen ollut seurallemme läheinen ja rakas asia. Vuonna 1951 ei vuokrattu seuralle kalavesiä Vuotta 1952 voidaan pitää seuramme toiminnassa läpilyöntivuotena. Seuramme toiminta alkoi kiinnittää yhä laajempien urheilukalastajapiirien huomiota. Talviongintatoiminta aloitettiin täydessä laajuudessaan. Oikeusministeriö hyväksyi seuran säännöt. Seura merkittiin yhdysrekisteriin Ulkonaiseksi olemassaolon ja yhteenkuuluvaisuuden merkiksi valmistettiin seuralle taiteilija Torpon ehdotuksen pohjalla onnistunut merkki, joka näkyy mm. seuramme jäsenmerkissä ja veneviirissä. Vuonna 1952 vuokrattiin seuralle Maanpään, Ajolan, Maskinnamon, Kalsaaren ja Ruotsalaisten vesialueet. Ruotsalaisten vesialueet olivat seuran käytössä noin 30 vuotta. 3

4 1953 Jo "Seurahuoneen kokouksesta" alkaen oli asetettu tavoitteeksi oman kalamajan saaminen Turun saaristoon. Se oli rohkea unelma nuorelle seuralle. Sopivan paikan löytämiseksi oli suoritettu monia toimenpiteitä ostettiin sitten seuralle Maskinnamon saaresta n m2 ranta-alue tilanomistaja Hemming Enebergiltä sekä alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva vanha kalastajamökki. Kaupanteon jälkeen kunnostettiin mökki tarkoitustaan vastaavaksi. Mökki ja ranta-alue olivat jo ensimmäisenä kesänä erittäin vilkkaassa käytössä. Seuramme tekemästä aloitteesta saatiin Turun kaupungin omistamat vesialueet kuntalaisten vapaaseen urheilukalastuskäyttöön. Seuran jäsenmäärä kohosi yli 100, ollen vuoden lopussa Vuonna 1954 päätettiin laajentaa yhteis- ja kilpailutoimintaa myös talvionginnan merkeissä. Raumalaisilla on sama yhteinen rakkaus kuin meillä turkulaisillakin, nimittäin meri. Urheilukalastusseura Siimaajat ry Raumalta haastettiin ensimmäiseen seuraotteluun , jatkuen siitä lähtien vuosittain säännöllisesti kuten kolmikaupunkiottelukin. Kesäisiä kalaretkiä tehtiin kaksi, toinen Kuivaan Kalsaareen mukana 20 venekuntaa ja toinen syksyllä Maskinnamoon. Myrsky käännytti pienimmät veneet takaisin. Keväällä istutettiin ensimmäiset hauenpoikaset seuran vesialueille ja istutuksia jatketaan vuosittain mahdollisuuksien mukaan Alettiin tutkia vakavassa mielessä liittymistä valtakunnalliseen keskusjärjestöön. Suomen Kalamiesten Keskusliiton ja Suomen Urheilukalastajien Liiton taholta oli näissä merkeissä otettu monta kertaa yhteyksiä seuraamme. Johtokunta tekikin kokouksessaan periaatepäätöksen liittymisestä jäseneksi Suomen Kalamiesten Keskusliittoon ja valtakunnallisten urheilukalastusasioiden hoidossa. Nuorison urheilukalastustoiminta ja - kasvatus otettiin ohjelmaan. Maskinnamon rantapalstan erottamistoimituksen yhteydessä tuli ilmi sellaisia rasitteita, että siitä katsottiin parhaaksi luopua ja suorittaa vaihtokauppa. Niinpä siirtyi Maskinnamon edustalla oleva Rövarholmarna niminen saariryhmä (1,11 ha) vesialueineen (78,47 ha) seuramme omistukseen. Erottamistoimituksessa kastettiin saaret Virveliksi ja vesialue Turoksi. Vanha kalastajamökki jäi lisäksi paikoilleen entisin ehdoin. Kalastustukikohta-ajatuksemme oli näin astunut aimo askeleen eteenpäin. Vuokrattiin Sandholmin ja Ominaisten vesialueet Vuoden 1956 alussa aloitettiin kalamajan suunnittelu Virveliin. Yhteisen suunnitelman pohjalta tarjoutui seuramme jäsen, Pentti Eintola ystävällisesti laatimaan ne piirustukset, joiden perusteella sitten lopullinen rakennustyö suoritettiin. Kustannus-arvio pysähtyi n. 2,4 milj. markan kohdalle. Seuran kassassa oli sillä hetkellä rahaa n mk. Ulkopuoliset puristivat päätään: "Ei tule mitään pojat". Johtokunta ei kuitenkaan 4

5 epäillyt hetkeäkään lähtiessään toteuttamaan rakennushanketta. Laatiessaan 3-vaiheisen rakennusohjelman teki johtokunta rohkean päätöksen ja otti itselleen todella kovan urakan. Johtokunnan työn lisäksi rakennushankkeen toteuttaminen vaati jokaiselta jäseneltä taloudellisia uhrauksia. Kalamajan merkitys seurallemme ymmärrettiin. Niinpä vuosikokous tekikin yksimielisen päätöksen majan rakentamisesta ja antoi johtokunnalle valtuudet esitetyn suunnitelman läpiviemiseen. Marraskuun loppuun mennessä saatiinkin jo sokkeli valettua. Uusia kalavesialueitakin saatiin seuralle vuokrattua, nimittäin Kirveskarin ja Majholman vesialueet Kalamaja Virvelin II-rakennusvaihetta tutkittiin perusteellisesti allekirjoitettiin urakkasopimus majan veistämisestä kirvesmies Viljo Mäkelän kanssa pyöreistä hirsistä Hirvensalon Pikisaaressa, mistä rakennelma aikanaan siirrettäisiin vesiteitse Virveliin. Joulukuun aikana ajettiin rakennuspaikalle jo yli jm hirttä. Vaikka johtokunta tekikin jo v periaatteellisen päätöksen seuran liittymisestä Suomen Kalamiesten Keskusliittoon, niin se toteutettiin käytännössä tänä vuonna. Kalavesialueemme laajentuivat käsittämään myös Pähkinäisten ja muutamien pienempien lähisaarten vesialueet ja jouduttiin luopumaan Ominaisten ja Kirveskarin alueista Seuramme antamaa esimerkkiä noudattaen oli syntynyt uusia urheilukalastusseuroja eri puolille maakuntaamme. Nämä seurat kaipasivat kiinteämpää yhteistoimintaa. Perustettiin Varsinais-Suomen Kalamiespiiri maakunnalliseksi yhdyssiteeksi eri seurojen ja keskusliiton välille. Monista vaikeuksista huolimatta saatiin kalamaja Virveli vesikattovaiheeseen. Seuralle saatiin keväällä vuokrattua oma satama (15 venepaikkaa) Aurajoesta teatteritalon alapuolelta Vuosi Kalamajan rakentamista jatkettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. III-rakennusvaihe saatiin melkein päätökseen, lukuunottamatta saunan ja välikaton viimeistelytöitä. Tämä kaikki vaati paljon rahaa. Niinpä järjestettiin mm. yleiset vapun- ja uudenvuoden vastaanottajaiset ravintola Maakunnassa. Toukokuussa pidettiin Studentkårenissa ja Puolalan kansakoululla 3-päiväiset urheilukalastuskurssit nuorisolle. Ulkopuolisena luennoitsijana oli kurssilla ruotsinmaalainen urheilukalastusekspertti Rune Stenberg. Uutena kalavetenä saatiin vuokrattua jäsenten käyttöön Stenskärin vesialue, joka olikin käytössämme pienin muutoksin aina vuoteen

6 1960 Tärkein kaikista vuoden tapahtumista oli kalamaja Virvelin valmistuminen. Majan vihkiäisjuhlallisuudet pidettiin suuren kutsuvieras- ja jäsenjoukon läsnäollessa. Virvelin vihkimisen tarkoitukseensa suoritti seuramme puheenjohtaja Jorma Rautsi. Seurallamme on alusta alkaen ollut takanaan vankka, oikean kalamieshengen elävöittämä ja yksimielinen Pyhän Pietarin veljeskunta sekä suuri joukko ystäviä työmme vilpittömiä tukijoita. Ilman Teitä, hyvät kalakaverit, tämä päivä ei olisi tänään todellisuutta. Ilman Teitä ja Teidän työtänne ja horjumatonta tulevaisuuden uskoanne ei tämä tukikohta ja maja olisi noussut tänne omille pikkusaarille oman kalaveden ympäröimänä. Vihin nyt kalastustukikohta Virvelin majoineen, johon myös kuuluu ns. vanha maja Maskinnamon puolella, palvelemaan seuramme jaloja tarkoitusperiä. Luovutan nämä kaikki Teidän käyttöönne. Asukoon tässä majassa ja näillä saarilla aina rehti kalamieshenki.'' Tänä vuonna liittyi seuraamme 30 uutta jäsentä ja saavutettiin 150 jäsenraja Jäseniä oli vuoden lopussa 167. Seuran talviongintamestaruuskilpailut Rymättylän Ajolassa voitti Jorma Valli. Seuraottelu Rauman Siimaajia vastaan pilkittiin Ruissalon vesillä seuramme ollessa tyly isäntä Vuosi 1961 oli juhlavuosi, seura täytti 10 vuotta.. Juhlavuoden kunniaksi seura sai ensimmäisenä urheilukalastusseurana oman lipun. Lipun naulaus suoritettiin Naulausjärjestys oli seuraava: 1. Einari Nisula, 2. Martti Kröger, 3. Jorma Rautsi, 4. Reijo Lainto, 5. Tauno Ceder, 6. Pentti Salonen, 7. Martin Toivola, 8. Urho Korenius, 9. Gunnar Rinne, 10. Johan Koskinen ja 11. Erkki Färm (ammattikalastajien edustaja). Lipun vihkimisen seuran 10-vuotisjuhlassa Hotelli Maakunnassa suoritti Suomen Kalamiesten Keskusliiton toiminnanjohtaja, ev.luutn. Kalle Koski. Juhlavuoden kunniaksi seura teki rohkeita maa- ja vesialueiden kauppoja Velkualle. Ensiksi ostettiin Muusluoto ja Muusluodon karit-nimiset viisi saarta (10,44 ha) sekä niiden ympärillä oleva vesialue (21,18 ha). Alueelle annettiin nimeksi Haspeli. Toinen suuri kauppa oli Ristiluodon maa- (9,2 ha) ja vesialueen osto (32,44 ha) Vuonna 1962 kaupat jatkuivat. Seura osti Velkualta aikaisemmin ostettujen maa- ja vesialueiden läheisyydestä Järviluodon ja Koivukarit (27,385 ha) sekä niihin liittyvät vesialueet (33,720 ha). Lisäksi saatiin vuokrattua seuralle Velkuan Martinmaan itäpuolinen vesialue. Näin oli syntynyt toinen huomattava kalastustukikohta Virvelin lisäksi Velkualle. Alueella on hyvät satama- ja telttapaikat sekä ympärillä hienot kalavedet. 6

7 TASAISEN KEHITYKSEN VUODET Näinä vuosina jäsenmäärä yli kaksinkertaistui. Onnistuttiin hankkimaan kaksi uutta saarialuetta kalavesineen sekä yksi vesitila ja saatiin vuokrattua kaupungilta telakka-alue. Järjestettiin ensimmäiset Turun avoimet pilkkimestaruuskilpailut Edellisellä jaksolla suoritettu kiivas rakentamiskausi laittoi seuran lujille, alkoi tehtyjen velkojen maksaminen. Toiminta jatkui entiseen tapaan, tosin nyt paljon entistä laajemmilla maa- ja vesialueilla, kun jäsenistön käyttöön saatiin Taivassalon Omenasaaren vesialue, Lemun Matalluodon alue ja Sauvon Paddaisista alue 1964 Pilkin SM-kilpailuissa Helsingin edustalla oltiin mukana suurella joukkueella. Tuloksista mainittakoon jäsenemme Kalle Hauhian kunniakas toinen sija yleisessä sarjassa Turku-seura antoi meille TURUN PÄIVÄN yhteydessä suoritettavan Aurajoen kalastuskilpailujen järjestämisen. Nuoria ja vanhoja onkimiehiä oli Aurajoen rannat täynnä. Kalojakin saatiin Jäsenten rouvat ovat alusta alkaen olleet mukana seuramme toiminnassa ja rakentamisessa. Naiset järjestäytyivät virallisesti naistoimikunnaksi ja alkoivat kokoontua säännöllisesti. Menestyminen pilkin SM-kilpailuissa jatkui melkein yhtä hyvänä kuin edellisenäkin vuonna. Kilpailut pidettiin Mikkelin seudulla Tällä kertaa selviytyi seuramme jäsen Uuno Johansson kolmanneksi yleisessä sarjassa ja joukkueemme seitsemänneksi seurasarjassa vuotisjuhlia vietettiin Hotelli Seurahuoneella juhlavissa puitteissa. Juhlassa kutsuttiin seuran perustajajäsenet Einari Nisula ja Martti Kröger seuran kunniajäseniksi. Pilkin SM-kilpailuissa Tampereen seudulla oltiin taas mukana. Tulos oli tälläkin kerralla hyvä. Piirimme voitti piirisarjan. Naistoimikunta piti 21 kerhoiltaa valmistaen käsitöitä myyjäisiä varten. Puheenjohtajana toimi Tellervo Laine, sihteerinä Salme Johansson ja rahavaroja hoiti Mirja Rainti. V-S Kalamiespiirin mestaruuskilpailuissa Taalintehtaalla voitimme joukkuekilpailun. Henkilökohtaisen mestaruuden voitti Pentti Raittio Virvelissä pidettiin talkoot. Majalla suoritettiin huomattavia kunnostustöitä. Velkualla rakennettiin siltoja yhdistämään Muusluodon karit toisiinsa. Maskinnamossa vuokramaalla oleva mökki myytiin. 7

8 1968 Johtokunta valmisteli uuden sääntöluonnosehdotuksen, joka yksimielisesti hyväksyttiin. Oikeusministeriö vahvisti sääntömuutosehdotuksen Kolmiseuraottelu Turku-Parainen-Somero käytiin Karunan vesillä Joukkueena seuramme oli ylivoimainen. Parhaana palkittiin Leo Finnholm. V-S Kalamiespiirin kesäretki Velkualle Heittokalastuskilpailun voitti Uuno Johansson, pilkkikalastuskilpailun voittaja oli Eino Niemi, nuorten pilkki- ja heittokalastuskilpailun voitti Jarmo Rahkonen Johtokunta pyysi vuosikokoukselta valtuuksia lähteä tutkimaan uuden maa- ja vesialueen ostamista seuralle. Sopivan alueen löytämiseksi ryhdyttiinkin heti toimiin. Puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet tekivät useita tutkimusmatkoja eri puolille Turun saaristoa. Seuralle sopivaa aluetta ei kuitenkaan vuoden aikana löydetty.. V-S Kalamiespiirin mestaruuskilpailut Ruissalon vesillä. Joukkuekilpailussa tulimme toiseksi, nuorten sarjassa Atso Raittio oli toinen. Johtokunta katsoi aiheelliseksi järjestää taas kaksipäiväiset urheilukalastuskurssit Osanottajia oli runsaasti. Seuramme järjesti vuorollaan piirin mestaruuskilpailut Kupittaalla uistimen pituus- ja tarkkuusheitossa. Samassa yhteydessä pidettiin viralliset kansalliset kilpailut. Kesäretkiä tehtiin kolme: juhannusretki, elokuunretki Virveliin sekä Varsinai-Suomen Kalamiespiirin retki Linsörin saarille Airistolla Johtokunta jatkoi ponnekkaasti toimenpiteitä uuden alueen löytämiseksi seuralle. Iniön kunnan Keistiön kylästä löytyi lopulta aivan loistava, n. 8,5 hehtaarin suuruinen niemi Inipett-nimisestä saaresta, johon liittyy osuus suureen jakamattomaan vesialueeseen Seuran 20-vuotisjuhlia vietettiin hotelli Seurahuoneella varsin juhlavissa merkeissä. Tilaisuudessa oli läsnä SKL:n liittohallituksen puheenjohtaja Toivo Koivisto. Juhlavuoden kunniaksi painettiin 20-vuotisjuhlajulkaisu, joka jaettiin jäsenistölle. Tänä juhlavuonna seuraan liittyi 63 uutta jäsentä ja erosi 6 jäsentä, jäsenmäärä ylitti 250. SM-pilkkikilpailuissa Säkylän Pyhäjärvellä veteraanisarjan mestariksi ylsi Matti Huhtaniemi Vuoden 1972aikana laajennettiin Kansainvälistä yhteistoimintaa Göteborgin suuntaan. Seuramme edustajat Jorma Rautsi, Pentti Salonen ja Urho Korenius osallistuivat keväällä KA-REn järjestämälle kalastusretkelle Oslovuonon suulle. Tästä matkasta syntyi vilkas yhteistoiminta ja Turun välille. 8

9 1973 Taas haluttiin ostaa seuralle lisää omia saari- ja vesialueita. Puheenjohtajamme Rautsin taitavien neuvottelujen kautta löytyi uusi alue Korppoon Alskäristä (8,27 ha:n maaalue ja 51,31 ha:n vesialue). Alue on mitä kauneinta ulkosaaristoa. Haspelin alue Velkualla oli jäsenistön ahkerassa käyttössä. Niinpä päätettiin rakentaa toinen kalamaja Muusluotoon. Hirsikehikko ostettiin valmiina ja siirrettiin vesikuljetuksena paikalle. Rakentaminen tapahtui sitten talkoovoimin. Työt aloitettiin heti keväällä ja maja saatiin syksyllä vesikattoon. Aivan vuoden loppupuolella saatiin seuralle vuokrattua Turun kaupungilta telakointialue Hirvensalosta Pikisaaresta Kalamajan rakentamista jatkettiin Muusluodossa niin pitkälle, että se oli jo kesällä jäsenistön käytössä. Monet kipakat löylyt siellä onkin otettu kalaretkien välissä ja jälkeen. Telakointialueen kunnostusta Hirvensalon Pikisaaressa jatkettiin, mm. ajoimme suuret määrät täytemaata, jotta saatiin nostettua maan pintaa n. 70 cm. Seuramme jäsenmäärä ylitti Kalamaja Muusluodossa saatiin lopullisesti kuntoon. Samoin saatiin telakointialue valmiiksi. Ryhmä seuran jäseniä rakensi talkoovoimin verkkoaidan alueen ympärille ja näin oli oma telakointialue valmiina ottamaan veneitä talviteloille. Huonoista jääolosuhteista johtuen pilkkikilpailuja ei voitu suorittaa ennalta laaditun ohjelman mukaisesti 1976 Helmikuussa pidimme pilkin 25-vuotisjuhlakilpailut, jolloin vieraanamme oli 16- miehinen ryhmä Ka-Re-seurasta Göteborgista. Pääjuhla pidettiin Hotel Marina Palacessa varsin arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa. TUK:n 25-vuotisjuhlamestaruuskilpailuissa Rymättylän Ajolassa mestariksi tuli Esko Huhtaniemi, toiseksi Lauri Huhtaniemi ja kolmanneksi Nils Bäclund. Ikämiessarjan voitti Jorma Valli Pohjanmeren kalastusretki oli Henkilökohtaisessa kilpailussa suurimman kilomäärän sai Keijo Kilpeläinen. Turska-Urho-kiertopalkinnon suurimmasta kalasta sai Pentti Salonen turskalla, joka painoi 5,1 kg Kalastossamme havaittiin varsinkin hauen kohdalla selvää vähentymistä. Haukikannan pelastamiseksi olisi ensi tilassa saatava aikaan hauen kuturauhoitus, hauen pyyntikieltoja, hauen saalisrajoituksia, hauenpoikasistutuksia yms. 9

10 1978 Itämeren suolapitoisuuden noustessa saimme tavallaan uuden kalan, nimittäin turskan, joka tuli runsain määrin lähemmäksi rannikkoamme. Kalamiespiirin mestaruuskilpailuissa Taivassalossa suurimman ahvenen sai Allan Viitanen. Painoa köriläällä oli 345g. Seuran mestaruuskilpailut pidettiin Lemlahdessa Peimarilla. Yleisen sarjan ja seuran mestariksi tuli Lauri Huhtaniemi, naisten sarjan voitti A. Finnholm, nuorten sarjan voitti Markku Viitanen. Kilpailun suurimman ahvenen sai Pentti Raittio Seura otti kilpailuohjelmaansa ongintakilpailut rannalta. Oli jälleen kalanistutusten vuosi, jolloin veimme meritaimenenpoikasia Velkuan vesille yhteensä 5000 kappaletta. Näistä istutuksista monet jäsenet ovat saaneet mukavia saaliita. Istutimme lisäksi hauenpoikasia omille seuran vesille lähes kappaletta. Uusi kalastuslaki, joka pitää sisällään mm. pilkkikalastusoikeuden laajentamisen, on joutunut vaikeuksiin. Monien kompromissien jälkeen hallitus antoi uudesta kalastuslaista esityksen eduskunnalle. Seuran johto on koko seuran olemassaoloajan asettanut tärkeimmäksi tavoitteekseen kalavesien hankinnan jäsenistölleen. Ostettiin noin 60 hehtaarin suuruinen vesialue Virvelin läheltä. Seuralla oli käytössä omaa maa-aluetta noin 65 hehtaaria, omaa vesialuetta noin 260 hehtaaria ja vuokrattua vesialuetta noin 2500 hehtaaria. Seuran järjestämät ensimmäiset Turun avoimet pilkkimestaruuskilpailut pidettiin kovan pakkassään vallitessa Ruissalon vesillä. Kilpailun voitti Esko Huhtaniemi ja toiseksi tuli Lauri Huhtaniemi. Seuran pilkkimestarit sarjoittain olivat Leo Finnholm (y), Pentti Raittio (v), Kristiina Raittio (n) ja Simo Karvonen (nu). Ensimmäisen kerran seuramme historiassa vuoden suurimman kalan sai nainen Leena Johansson Seuramme 30 vuoteen sisältyy paljon erilaisia tapahtumia ja toimeliasta työtä. Mikä on ollut oleellisinta seuramme toiminnassa? Vastaus on perin yksinkertainen: yksimielisyydelle rakentuva sinnikäs työ kalastusmahdollisuuksien hankkimiseksi ja kehittämiseksi jäsenistölle. On ostettu omia saari- ja vesialueita sekä vuokrattu kalavesiä urheilukalastuskäyttöön. Kiitos tästä kuuluu kaikille niille jäsenille, jotka vuosien saatossa ovat voimiaan säästämättä olleet valmiit rakentamaan seuraamme. Tämän rakennustyön on jatkuttava tulevinakin vuosikymmeninä. Erityisesti olemme halunneet tukea kalakantojen ja niiden hoidon kehitystä voimavarojemme mukaan. Seuran omistuksessa olevien saarien ja majojen käyttö vilkastui varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.. 10

11 Esko Huhtaniemi valittiin Suomen 9-miehiseen kisajoukkueeseen edustamaan maatamme Pohjoismaisissa Pilkkimestaruuskilpailuissa Oslossa. Esko hoiti tehtävänsä hyvin voittaen Pohjoismaiden mestaruuden n. 6,5 kg:n saaliillaan Seura toimi isäntänä Varsinais-Suomen Kalamiespiirin kesäretkellä Velkualla. Muistoksi tapahtuneesta on Haspelissa juuri tätä tilaisuutta varten talkootyönä tehty tanssilava, jolle on löytynyt käyttöä myöhemminkin. Seuran sihteeri vaihtui, sillä Pentti Salonen luovutti sihteerin tehtävät Allan Viitaselle. Suurimpana valtakunnallisena tapahtumana voidaan pitää uuden kalastuslain ja - asetuksen säätämistä. Laki asetuksineen astui voimaan vuoden 1983 alusta. Uutta siinä oli vapaa-ajan kalastajan kannalta ns. pilkkipykälä, joka laajensi jokamiehen oikeuksia matoonginnan lisäksi koskemaan myös pilkkimistä talvella ja kesällä läänikohtaista pilkkikorttia vastaan. Lisäksi jokaisen kalastukseen osallistuvan pitää lunastaa kalastuskortti. Toiminta jatkui ripeänä koko talven. Turun avoimissa pilkkimestaruuskilpailuissa järjestävän seuran jäsen, Atso Raittio, voitti Turun pilkkimestaruuden. Seuran mestaruuskilpailujen tulokset olivat sarjoittain seuraavat Leo Finnholm (y), Lauri Rahkonen (v), Kristiina Raittio (n) ja Toni Bäcklund (nu) Seuran puheenjohtajuus vaihtui. Jorma Rautsi päätti pitkän puheenjohtajuutensa seuran perustamisesta vuoteen 1982 ja luovutti seuran peräsimen Keijo Koskiselle. Jorma Rautsi valittiin seuran kunniapuheenjohtajaksi. Talkoohenki oli edelleen hyvä seuran majojen ja alueitten kunnostuksessa ja siivouksessa. Hauenpoikasia istutettiin 9000 kpl Velkuan vesialueelle. Osallistuimme myös meritaimenten poikasistutuksiin. Näinä vuosina seuran johtokunnassa tapahtui ns. sukupolvenvaihdos, kun lähes puolet johtokunnan pitkäaikaisista jäsenistä vaihtui. Vuonna 1982 puheenjohtaja Jorma Rautsi, ja pitkäaikainen kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Taisto Virtanen jättivät tehtävänsä nuoremmille. Vuonna 1983 Johan Koskinen ( ), Reijo Lainto ( ja ) ja Pentti Salonen ( ) jättivät paikkansa johtokunnassa Toimintasuunnitelman ulkopuolelta löytyy yllättävänä tapahtumana Aurajokionkikilpailu. Kilpailu käytiin iltakilpailuna ja ulkopuolisten liikelaitosten avustamana. Kilpailun kalansaaliista päätellen voidaan todeta kotikaupungin halki virtaavan Aurajoen veden olevan suhteellisen puhdasta, koska kalaa lyhyen kilpailuajan jälkeen tuotiin punnitukseen yli 24 kg. Vuosi 1984 oli toinen uudistetun kalastuslainsäädännön toteuttamisvuosi. Virkistyskalastajien kannalta oli melko mukavasti päästy liikkeelle. Kalastuslain uudistaminen vapautti pilkkimisen talvella jokamiehen oikeudeksi ilman kalaveden omistajan lupaa. Tosin vapauttaminen tiesi rahanmenoa pilkkimiehille. 11

12 1985 Talven SM-pilkkikilpailussa Erkki Niemelä ylti kolmanneksi veteraanien sarjassa. Seuran mestaruuskilpailussa Kustavin Merimotellin vesillä 30 kilpailijaa toi punnitukseen yhteensä valtavat166 kg kalaa. Kesäretket veneilijöitten kesken seuran alueille olivat suosittuja. Veneilijät myös toivat piirin kesäretkeltä seuralle piirimestaruustason mitaleja sekä venepilkinnässä 1. Nils-Erik Bäcklund ja 2. Juhani Kuningas, tarkkuusheitossa ICF-9 1. Ernst Adel,heittokalastuksessa 2. Pertti Luukkonen ja naisten onginnassa 2. Tuula Bäcklund 3. Pirkko Luukkonen ja 6.Raili Adel toimintavuotena tapahtui melkoisesti uudistuksia ja hankintoja. Seuran käyttöön saatiin vuokrattua kellarihuoneisto, joka sai nimekseen Sumppu. Sumppu toimii johtokunnan kokoushuoneistona ja arkistona sekä tarvikkeiden säilytystilana. Seuran säännöt uudistettiin nykyvaatimuksia vastaaviksi. Tästä johtuen syyskokous oli myös yhdistyksemme vaalikokous yleisen käytännön mukaan. Seuralle hankittiin uusi maa-alue, Haukilahti. Alue kuuluu Lokalahden kuntaan ja on pinta-alaltaan 8,9 ha ja siihen kuuluu osuus 88 ha:n jakamattomaan vesialueeseen. Kiinteistötoimikunta suunnitteli saunarakennuksen hankkimista Haukilahteen. Toimikunta hankki ja pystytti Velkuan ja Storholmenin alueille useita käymälöitä Seuran puheenjohtajaksi Teuvo Vuorio. Vuosi 1987 oli merkittävä siksi, että seuralle ei löytynyt jäsenistön keskuudesta sihteeriä, jonka vuoksi puheenjohtaja Teuvo Vuorio toimi myös sihteerinä Tämä vuosi oli nuorisotoiminnan ja rakentamisen vuosi. SKK:n Nuoriso kalastaa-teema otti yhteyttä kouluihin vieden kalastusharrastuksesta tietoa peruskoulun 7. luokkalaisille. Seuramme jäsenet Lauri Huhtaniemi, Seppo Maikola ja Hanna Maikola olivat mukana 25 oppitunnilla eri kouluissa kertomassa onginnan niksejä. Vierailun päätteeksi seuramme toimesta järjestettiin koulujen väliset onkikilpailut viisihenkisin joukkuein. Haukilahden saunan perustus valettiin elokuun lopulla ja vajaa kuukausi myöhemmin oli saunan pystytys. Jäsenet osallistuivat talkoihin erittäin kiitettävästi ja toimeliaasti. Varsinkin saunan pystytys Haukilahteen sujui ripeästi, sillä 11 tunnin aherruksen jälkeen oli saunarakennus harjannostovaiheessa. Uusi veneily- ja telakkatoimikunta aloitti ripeästi. Toimikunnan tehtävänä on telakoinnin ja veneilyn kehittäminen seurassa. Tärkeimmäksi tavoitteekseen toimikunta asetti telakka-alueen laajentamisen ja veneiden nosto- ja laskupaikan rakentamisen. 12

13 1989 Virveliin ja Haukilahteen on saatu porakaivot. Seuramme järjesti yhdessä Neste Oy:n Urheilijoiden Kalastuskerhon kanssa V-S Kalamiespiirin kesäpäivät Nesteen Nikoluodossa. Kesäpäivät oli onnistunut tapahtuma kilpailuineen ja illanviettoineen. Elokuun retki Velkualle houkuttelee joka vuosi veneileviä jäseniämme osallistumaan sekä kilpailuihin että tansseihin. Velkuan Muusluotoon valmistui uusi laituri sopivaan aikaan, sillä taimenen uistelukalastus sai runsaasti harrastajia myös Urheilukalastajien parista. Uusi laituri on turvallinen kiinnityspaikka syksyisillä retkillä. Aurajoki-onginta järjestettiin yleisenä iltakilpailuna, osanottajia oli 85 ja parhaan saaliin onki naisten sarjan Vuokko Sirkiä Kiinteistöpuolella on tavoitteena saada pieni saunamökki Alskäriin. Telakkatoimikunta hankki käyttöönsä ponttonin kuljetuksia varten. Huvitoimikunta elvytti syksyn Kalamiesillan ja sai melkoisen suosion osakseen. Kesäkausi avattiin seuran ensimmäisillä vetouistelukilpailuilla. Velkualla kilpailuihin osallistui 14 venekuntaa. Kesäonginnan piirinmestaruuskilpailuissa jäseniemme menestys oli hyvä: naiset 1. Stina Maikola, yleinen 2. Lauri Huhtaniemi, veteraanit 3. Pentti Raittio ja nuoret 2. Tuomas Loponen Kevään aikana vietettiin 40-vuotisjuhlallisuuksia monin tavoin. Johtokunta kävi kunnioittamassa perustajajäsenen Martti Krögerin ja Einari Nisulan muistoa laskemalla seppeleet heidän haudoilleen. Iltapäivällä johtokunta kokoontui pitämään juhlakokoustaan, jonka jälkeen oli vuorossa onnittelujen vastaanotto ravintola Alabamassa. Kilpailutoiminta talven jäillä ja kesäisillä vesillä on ollut vilkasta. Vetouistelukisat ovat tulleet jäädäkseen seuran toimintaan. Monien mutkien jälkeen on vihdoinkin saatu Alskärin saunahanke loppusuoralle. Korppoon kunta myönsi seuralle rakennusluvan. Saunahanke voidaan saattaa loppuun tulevana toimintakautena. Seuran jäsenmäärä 472 alkoi laskea. Elokuun retki järjestettiin Haspelissa. Tilaisuus on saavuttanut vankan suosion ja nytkin mukana oli noin 60 venekuntaa. Tarkkuutta heitti 78 osallistujaa ja kalasaalista tuli kaikkiaan 72 kg. Aurajoki-onkikilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran Kirkko- ja Auransillan välissä. Kilpailu oli avoin kaikille onkijoille. 13

14 1992 Kauan vireillä ollut Alskärin sauna valmistui juhannukseksi saunomiskuntoon. Vuoden 1992 aikana kokeiltiin uutta jäsenpalvelua, kun johtokunnan jäsenet päivystivät Sumpussa viikottain. Kilpailutoiminta talven jäillä ja kesäisillä vesillä on ollut vilkasta. Uutena kilpailuna seuramme ohjelmaan tuli vetouisteluottelu Saaristomeren Uistelijoita vastaan. Toimikunta järjesti onkikurssin Sumpussa. Paikalla oli parikymmentä onkimisesta kiinnostunutta miestä, naista ja nuorta. Tietojaan jakoivat Lauri Huhtaniemi ja Seppo Maikola. Kurssia jatkettiin teorian jälkeen käytännön harjoittelulla Raisionjoessa oli tiukan talouden vuosi. Olimme kovilla, mutta selvisimme kuitenkin kunnialla. Seuran talous perustuu suurelta osin jäsenmaksutuloihin. Laman vaikutus oli selvästi nähtävissä jäsenmaksujen suorittamisessa. Toimintakauden aikana jäsenmaksuja jäi turhan paljon saamatta. Toimintakauden aikana perustettiin tai herätettiin henkiin kaksi uutta toimikuntaa. Perustettiinhan kunniapuheenjohtajan esityksestä Senioriklubi sekä aktiivisten naisten toimesta herätettiin henkiin naistoimikunta, jonka vetäjiksi valittiin Kristiina Raittio ja Dilber Peltonen. Kuluneena vuotena kahdeksan seuran jäsentä kävi Turun raastuvanoikeudessa vannomassa kalastuksenvalvojan valan. Toivotaan, että laillistettujen kalastuksen valvojien toiminta seuran hallitsemilla vesialueilla tuo hyvän tuloksen ja pystymme estämään salakalastukset seuramme vesialueilla. Toimikunnan toimesta, Reijo Jokiojan johdolla, kevään ja alkukesän aikana rakennettiin komeat sillat Muusluodon karien välille. Siltojen myötä rannalta kalastaminen kareilla paranee huomattavasti Tiukasta taloudesta huolimatta toiminta on pyörinyt hyvin. Perinteiset onki-, pilkki- ja uistelukilpailut on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Osanottajia on ollut mukavasti ja naistoimikunta on auttanut järjestelyissä. Toimintavuoden korjaustoiminta keskittyi Virveliin. Maja sai uuden katteen päälleen ja uuden takan sisälleen. Haukilahteen saatiin juhannukseksi valmiiksi laituri, johon mahtuu 6-8 venettä. Laituri on tarpeeseen, koska Haukilahden venepaikat olivat rajalliset. Naistoimikunnan ensimmäinen toimintavuosi uudelleen henkiinherätetyllä toimikunnalla oli vireä ja toimelias Laman myötä on jäsenmäärämme ollut laskusuunnassa. Pyritään siihen, että jäsenmäärä pystyttäisiin pitämään nykyisellä tasolla ja mahdollisesti hieman lisäämäänkin. Toimintakauden päätteeksi johtokunta päätti ottaa käyttöön uuden ohjesäännön. Uudessa ohjesäännössä on tehty tarkennuksia ja muotomuutoksia. Suuria oleellisia muutoksia ei 14

15 tehty. Kalastetaan ja otetaan kalaa vain sen verran kuin tarvitaan. Ohjesääntöuudistukseen liittyen verkkokalastus on sallittua Alskärin, Virvelin ja Inipetin vesialueilla verkkokalastusohjeen mukaisesti. Aloitettiin Inipetin alueen kehittämisen suunnittelu. Tarkoituksena on rakentaa Inipettiin hyvät kiinnityspaikat ja saunamaja. Tuleva vuosi näyttää, millä aikataululla Inipetin kehittäminen tulee etenemään. Naistoimikunnan toimesta on hankittu mm. lasten keinut sekä koripallotelineet palloineen Haukilahteen ja Haspeliin. Lisäksi on saatu lahjoituksena lasten kiipeilyverkko, joka on sijoitettu Haspeliin Syyskokous myönsi hallitukselle luvan hankkia seuralle uusi maa-alue autotien päästä merenrannalta. Näin kaikilla jäsenillä olisi mahdollisuus harrastaa vapaa-ajankalastusta seuran mailla ja vesillä. Jäsenhankinnan kannalta merkittävää oli myös syyskokouksen päätös alentaa liittymismaksua. Kiinteistötoimikunta on keskittynyt Inipetin alueen kehittämiseen ja parantamiseen. Kevään aikana hankittiin paaluja ja aloitettiin laituriarkkujen teko seuran telakalla Pikisaaressa. Talkooväki oli ahkeraa ja arkut valmistuivat ripeästi. Alkukesästä Toivi Pesonen kävi noutamassa arkut telakalta tehden samalla veneväylän telakan rantaan. Kesän aikana talkoita jatkettiin Inipetissä, jonne valmistui komea laituri. Laiturityömaata jatkettiin koko kesän Kalevi Kaartovuoren johdolla Jäsenistö vähenee vuositasolla noin maksavaa jäsentä. Uusia jäseniä liittyy seuraan pääasiassa nuorisojäsenyyden kautta, mitä on pidettävä hyvänä asiana. Toimintakauden aikana aikaansaatiin kaksi merkittävää vuokrasopimusta. Telakka-alueen vuokrausta jatkettiin Turun kaupungin kanssa tehdyllä vuokrasopimuksella 15 vuotta. Turun kaupungin kanssa aikaan saatiin uuden kerhohuoneen vuokrausta koskeva sopimus. Uusi Sumppu Sepänkadulla on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Seuramme järjestämissä Varsinais-Suomen Kalamiespiirin vetouistelumestaruuskisoissa 1998 Talkootyö on edelleenkin voimissaan seurassamme. Tästä on hyvänä osoituksena Virveliin rakennettu uusi laituri. Muillakin alueilla talkootyö ja omatoimisuus ovat tuottaneet seuran kannalta hyviä tuloksia. Toimintavuoden aikana seura vuokrasi Turun kaupungilta Kustavin Rahista Kalttinimisen saaren, joka on autotien päässä. Alue ei ole kovin suuri, mutta rantaviivaa löytyy ja viehekortin kanssa voi virvelöidä rannalta. Toimintavuoden aikana turkulaiset veneilyseurat perustivat veneilyasiainneuvottelutoimikunnan ajamaan pienveneilijöiden etuja. Seuramme on ollut myös mukana tässä toiminnassa järjestettiin seuramme toimesta laituripilkin PM-kisat Aurajoessa vierasvenesatamassa. Kisoissa oli runsas osanotto, mukana 77 pilkkijää. 15

16 1999 Nopeiden päätösten jälkeen kevään ja kesän aikana myytiin Ristiluodon pohjoispään maa-alueet. Saatu raha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan uuden, autotien päässä olevan alueen hankintaan. Kovatasoinen seuranmestaruuspilkki pidettiin Taivassalon Hakkenpäässä, mukana oli 28 pilkkijää. Seuran mestaruuden voitti Leo Finnholm, toisena Kalle Hakala (nu) ja kolmantena oli Jukka Luostarinen (y). Kokonaissaalis oli 116 kg ahvenia. Seuramme toimesta järjestettiin Varsinais-Suomen Kalamiespiirin kesäpäivät Velkuan Muusluodossa. Mukaan oli tullut kolmisenkymmentä venekuntaa innokkaita kalastajia Toimintavuosi 2000 on ollut monella tavalla seuratoiminnan kannalta merkityksellinen. Onhan tämä vuosi ollut seuramme 50. toimintavuosi keväällä vietämme 50- vuotisjuhlia.juhlajärjestelyt ovat jo pitkällä ja kymmenen vuoden takainen päätös historiikin valmistamisesta 50-vuotisjuhliin on toteutumassa. Historiikki on saanut muotonsa ja sisältönsä, se on valmis painettavaksi. Toimintavuonna 2000 seuramme hankki käyttöönsä uuden alueen; autotien päästä; Vehmaan Nuhjalasta Kesäniemen tilan. Alue on kooltaan 11,6 ha rakentamaton metsämaa. Rantaviivaa alueella on n. 600 m. Vuoden vaihteessa luovuttiin Kaltin vuokra-alueesta Toimintavuosi on ollut seuramme 50-vuotisjuhlavuosi. Tämän merkittävän ajanjakson täyttymistä on juhlittu monella tavoin. Juhlatanssit helmikuussa. Historiikin julkaiseminen kevätkokouksessa. Historiikkia painettiin 550 kpl, numeroituja 75 kpl. Huhtikuun 7. päivänä varsinainen 50-vuotisjuhlapäivä monine juhlallisuuksineen (seppeleen lasku kunniajäsenten haudalle, hallituksen juhlakokous, tervehdysten vastaanotto ja kahvitilaisuus, 50-v päiväjuhla). Kesärantaan saatiin rakennuslupa saunarakennukselle ja alueen tie on valmistunut. Metsää kaadettu myytäväksi ja rakennuspuutavaraksi. Saarikohteissa kunnossapito- ja parannustöitä. Seuran syyskokouksessa tehtiin päätös luopua kaikista vuokravesialueista Toimintavuosi 2002 on ollut rakentamisen aikaa. Kesärannassa rakennus on pystyssä ja lämpö päällä. Kevätkokouksen valtuuttamana myytiin Inipetistä n. 2 ha:n suuruinen määräala. Toimintakauden aikana on suoritettu saarialueilla olevien rakennusten korjaus- ja huoltotöitä tarpeen mukaan. Haspeliin saatu katuvalot laiturilta saunalle.ja Alskäriin on tehty porakaivo. 16

17 2003 Seuramme 53:s toimintavuosi. Menneen vuoden aikana seuramme jäsenistönsä avulla sai aikaan monia pieniä mutta merkittäviä asioita. Yksi ehkä huomattavia oli Muusluodon uuden laiturin rakentaminen. Laiturin pituus on 65 m ja leveys 2,3 m. Kesärannan saunarakennus on melkein valmis. Kaivo on myös valmis. Muillakin saarillamme on suoritettu kunnostustöitä ja erilaisia parannuksia jäsentemme viihtyvyyden parantamiseksi Eri alueilla kunnostukset ovat jatkuneet alueitten isäntien toimesta, apunaan talkoohenkisiä jäseniä. Alskärissä on parannettu terassia ja kunnostettu kävelyteitä venerannasta saunalle. Haukilahteen on hankittu kaksi poijua. Kesärannassa alueen kehitystyöt ja metsän perkaustyöt jatkuvat

KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1

KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Keski-Suomen LIITE 4 Urheilukalastajat ry Hallituksen kokous 4/2015 Hallituksen esitys vuosikokoukselle KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA

KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA 1 (6) KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA 1 KERHON TOIMIHENKILÖT 1.1 Hallitus Kari Kotirinta Jukka Saarinen Tapio Hautaluoma Pentti Kaukoranta Antti Salmi Antti Virtanen Kristiina Lanki puheenjohtaja sihteeri

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Seurojen mallisäännöt Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on 19.6.2008 ennakkotarkastanut mallisäännöt SVK:n kalaseuroille. Alla olevia mallisääntöjä käyttämällä seura voi rekisteröityä 15 euron hinnalla

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS Yleistä. Seuran hallinto. Seuran kokoukset. Viestintä. Harjoittelu

VUOSIKERTOMUS Yleistä. Seuran hallinto. Seuran kokoukset. Viestintä. Harjoittelu 1 VUOSIKERTOMUS 2015-2016 Yleistä Kausi 2015-2016 oli seuran 25. toimikausi. City Bowlers osallistui sekä HBL:n alaisiin kilpailusarjoihin että valtakunnansarjoihin ja ystävyysotteluita pelattiin useita.

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä.

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä. LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄNAISET RY SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä.

Lisätiedot

Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013

Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013 Lounais-Suomen Ajokoirayhdistys ry 1 Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013 PÖYTÄKIRJA Aihe Lounais - Suomen Ajokoirayhdistyksen vuosikokous 2013 Aika 14.03.2013 klo 18.00 Paikka Ravintola

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 14.3. ja ylimääräisessä kokouksessa 10.6.1996. 1 Yhdistyksen nimi on Suomalainen Pursiseura ry., epävirallisesti lyhennettynä SPS, ja sen

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 S I S Ä L T Ö TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 1. Aatteellinen toiminta 2. Kuntoliikunta- ja maastotoiminta 3. Ampuma- ja kilpailutoiminta 4. Muu toiminta

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2011 2012

TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2011 2012 LIONS CLUB TAMMELA RY TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2011 2012 Yleistä Tällä kaudella ei ole kansainvälisiä projekteja. Pääpaino on paikallisissa palveluaktiviteeteissa sekä klubin toiminnan kehittämisessä.

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

cfia mu un &$öräilijäf. TOIMINTA- SÄÄNNÖT

cfia mu un &$öräilijäf. TOIMINTA- SÄÄNNÖT cfia mu un &$öräilijäf. TOIMINTA- SÄÄNNÖT Kainuun Pyöräilijät. TOIMINTASÄÄNNÖT. I. Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus. 1. Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan vain seuraksi, nimi on: Kainuun

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 Vuosikokouksen jälkeen kyläasiamies Henrik Hausen kertoo uudesta hankkeesta ja vastaa kysymyksiin. 28.2.2016 klo 18.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 04.11.2013

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 04.11.2013 HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1.Yleistä Vuoden 2014 tärkeimpinä toiminnallisina asioina on saada eri jaokset toimimaan itsenäisesti, kultahippufinaalin onnistunut

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2015

TOIMINTAKERTOMUS 2015 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1. Perustiedot Osakaskunnan nimi on Judinsalon osakaskunta (rek nro 435-401-876-5) ja sen hallinnon kotipaikka on Luhangan kunta. Osakaskunnan kalastusalue käsittää ns. Judinsalo

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 19.10.2013 klo 15:00 Paikka: Paloisten koulukeskus, Toivakka Läsnä: Juha Lampinen Markus Mäki-Kulmala Topi Saarelainen Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala Elias Mäki-Kulmala Niina Ikonen

Lisätiedot

Keilaklubi Courun Colaajat ry Toimintasuunnitelma kaudelle

Keilaklubi Courun Colaajat ry Toimintasuunnitelma kaudelle 1 Keilaklubi Courun Colaajat ry Toimintasuunnitelma kaudelle 2008-2009 1 Yleistä Keilaklubi Courun Colaajat ry on keilailuharrastuksen ja keilailun kilpailutoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen erikoistunut

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saimaan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Suomen Yrittäjänaiset ry:n jäsenenä.

Yhdistyksen nimi on Saimaan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Suomen Yrittäjänaiset ry:n jäsenenä. LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄNAISET RY SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Saimaan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Suomen Yrittäjänaiset ry:n jäsenenä. TARKOITUS

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2014 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Talvisäilytysmaksut ja korjaus talvisäilytyshinnastoon Veneiden

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto 25.1.2017 1 3 1 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Kärsämäen seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaan kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus. Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Lisätiedot

Seuran tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoitoa, luonnonsuojelutoimintaa, metsästysampumaurheilua ja kenneltoimintaa.

Seuran tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoitoa, luonnonsuojelutoimintaa, metsästysampumaurheilua ja kenneltoimintaa. Metsästysseura KERÄ ry SÄÄNNÖT Säännöt on hyväksytty vuosikokouksessa 17.2.2013 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI JA PIIRI Yhdistyksen nimi: Metsästysseura KERÄ ry Kotipaikka: Sallan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF Säännöt MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Myyras - Viirilän Omakotiyhdistys ry/myras Viirilä Egnahemsförening rf. Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1(6) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2011 Versio 1.0H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 2(6) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT... 3 1.1

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI Yhdistyksen nimi on Suomen bordercolliet & australiankelpiet ry, Finska Border Collies & Australiska Kelpies rf ja sen kotipaikka

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2015 ALAOSASTON VUOSIKOKOUS JOENSUUSSA Vuosikokouksen osanottajia Alaosaston vuosikokous pidettiin toimintasuunnitelman mukaisesti 31.3.2015 Joensuun Käpykankaan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

Kauhavan Reserviläiset ry:n toimintakertomus vuodelta 2008

Kauhavan Reserviläiset ry:n toimintakertomus vuodelta 2008 Kauhavan Reserviläiset ry:n toimintakertomus vuodelta 2008 Yleistä toiminnasta Toimintavuosi oli 26.2.1956 perustetun yhdistyksemme viideskymmenestoinen. Yhdistyksen kuluvan vuoden toiminta noudatteli

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015 HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016_ 1.Yleistä Vuoden 2016 tärkeimpinä toiminnallisina asioina on saada eri jaokset toimimaan itsenäisesti, järjestää hyviä kilpailuja,

Lisätiedot

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä

Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä 1 Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012 Yleistä Kirjeshakkiliiton toiminta on jatkunut vuonna 2012 edellisvuosien linjoilla. Talouden osalta loppuvuodesta alkaneet Finjub50-turnauksen

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

(Varsinais-S) (Vaasa)

(Varsinais-S) (Vaasa) T 3 Yritysdemokratiatyöryhmä Eero Joutsijoki (1.11.1979 asti) Matti Lipiäinen (14.12.1979 lähtien) Martti Koivisto Aulis Alamattila Martti Salo (Satakunta) SÄÄN TÖVAL IOKUNTA Martti Hoffren (Kuopio) Esko

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Suomen Noutajakoirajärjestön säännöt

Suomen Noutajakoirajärjestön säännöt Suomen Noutajakoirajärjestön säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Noutajakoirajärjestö r.y., ruotsiksi käännettynä Finlands Retrieverorganisation r.f. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Kirkkovaltuusto 17.10.2012

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Kirkkovaltuusto 17.10.2012 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona klo 18.00-19.20 Paikka: Seurakuntatalo Läsnä: Valtuutetut: läsnä poissa Auvinen Marketta Hämäläinen Sari Karjalainen

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 16.9.2013 Yhdistyksen rekisterinumero 211.052 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi 1 Yhdistyksen

Lisätiedot

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y.

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT VUONNA 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Perinnetoimikunta Perinnetoimikunta

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry Espoon Palloseuran Jääkiekko ry:n vuosikokous Aika: 31. elokuuta 2009 klo 18:00 Paikka: Espoonlahden Omnian auditorio 1. Kokouksen avaus Olli Koskimies avasi kokouksen klo 18:00. 2. Valitaan kokoukselle

Lisätiedot