Raimo Flink EKOPUUTARHURI. Suomalaisten keksijöiden uusimpia ideoita, keksintöjä ja innovaatiota

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raimo Flink EKOPUUTARHURI. Suomalaisten keksijöiden uusimpia ideoita, keksintöjä ja innovaatiota"

Transkriptio

1 Raimo Flink EKOPUUTARHURI Suomalaisten keksijöiden uusimpia ideoita, keksintöjä ja innovaatiota

2 Suomen tietokirjailijat ry:n tukema teos Ekopuutarhuri Raimo Flink Kuvat: R. Flink Kansikuva: Lena Vahtera Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN

3 Sisältö Lukijalle KASVUTEKIJÄT...9 Vesi...9 Lämpö ja valo...10 Kevyt kasvihuone Happamuus Lannoitus KASVINSUOJELU...13 Haittaeläimet Kasvitaudit KASVIPENKIT...16 Matalat kasvipenkit Syvät kasvipenkit...17 Porraspenkit PUUTARHAN HOITOTYÖT...19 Hoitoleikkaukset Oksatuet Taimituet Köynnöstuet Silmukkakepit...22 Terästuet Työkalut SADONKORJUU...27 Maakellarit...28 Pakastaminen Kuivaaminen PIHARAKENTEITA...32 Sadevesiallas Uima-allas...32 Allasveden puhdistus...35 Testitulokset:...35 PALIKKA -allas Niksibetoni -ideoita VESIHUOLTO...38 Kaivo Lämminvesi Jätevesiasetus Maasuodatin

4 Harmaavesipuhdistamo Testitulokset Saunavedet...42 Alipainekäymälä ENERGIAHUOLTO...43 Takat...43 Aurinkokeräin Aurinkogrilli...45 Solar-sauna Tuuliturbiinit KOMPOSTOINTI...48 Naturalli-kompostori Possu-mökkikompostori HUUSSIKÄYMÄLÄT...51 Best45-mökkihuussi Tornihuussi Best140 -mökkihuussi Best240-omakotihuussi Jälkikompostointi Porraskompostori LASTEN LEIKKIVÄLINEET...54 Hiekkalaatikon suoja Niksibetoniponi ja puutarhan polut Kivileikkimökki Tornimökki...55 Köysirata...56 Köysisilta ja ritsarata Tampereen rakennustori...57 Vaari kolmevuotiaan Vilman kuvaamana 6

5 Lukijalle Menneillä sukupolvilla oli usein unelmana oma mökki ja perunamaa. Kaupunkilaistuneelle sukupolvelle se ei enää riitä, mutta vanhemmalla sukupolvella juuret ovat vielä maalla. Kaipaus luonnon keskelle purkautuu omakoti- ja rivitalojen puutarhoissa tai hankitaan mökkejä maalta. Tämän kirjan tarkoituksena on esitellä suomalaisten keksijöiden uusimpia keksintöjä pihan rakentamisesta ja puutarhanhoidosta kiinnostuneille viherpeukaloille. Kirjan keksintöjä saa soveltaa vapaasti omaan käyttöön, mutta myynnissä olevia keksintöjä eli innovaatiota ei ehkä kannata tehdä itse, koska sarjatuotannossa niiden hinta tulee edullisemmaksi. Tarkista siksi hinta ja saatavuus Internetin www-osoitteesta, joka esiintyy jokaisen keksinnön yhteydessä. Yritän kertoa arkailematta myös epäonnistumisista, joita olen kokenut tämän harrastuksen yhteydessä. Kansan urbanisoitumisesta huolimatta toivon tämän kirjan löytävän lukijansa, koska omakotiasukkaiden ja mökkiläisten lisäksi ns. kaupunkiviljely tekee tuloaan Suomeen. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa hyötykasveja viljellään paitsi parvekkeilla, myös kerrostalojen sisäpihoilla ja puistoissa. Näin lapset oppivat ymmärtämään, mistä ruoka oikeasti tulee. Käytän tekstissä monikon ensimmäistä persoonaa, kun tarkoitan itseni lisäksi vaimoani Tuulaa, lapset ja lapsenlapset on mainittu etunimillä. Nuorin lapsenlapsemme on kolmevuotias Sanni, jonka sanallisia oivalluksia olen eniten ripotellut sopiviin asiayhteyksiin. Seuraava esimerkki kertoo vaarin ammatista. Sanni leikki muovieläimillä ja halusi äidin tekevän niille hatut. Äiti selitti. En minä osaa, keksitään jotakin muuta. Tähän Sanni tuhahti närkästyneenä. Äiti, et sinä keksi, vaari keksii. Raimo Flink Keksijä, tietokirjailija, vaari 7

6 8

7 1. KASVUTEKIJÄT Ihmiskunnan elintaso nousi huomattavasti, kun metsästäjä-keräilijät kesyttivät ensimmäiset kotieläimet. Ne takasivat proteiinipitoisen lihan saannin, joten ihmisyhteisöt kasvoivat vaeltaviksi paimentolaisheimoiksi. Maanviljelyksen keksiminen takasi vielä varmemmin ruuan saannin, joten heimot pysähtyivät paikoilleen ja muodostivat suuria kyliä. Vasta auran keksiminen nosti ruuan tuotantoa ratkaisevasti ja räjäytti ihmiskunnan hillittömään kasvuun. Sen seurauksena ihmisiä nääntyy kehitysmaissa joukoittain nälkään ja tauteihin. Samaan aikaan länsimaiden väestö kärsii liikalihavuudesta ja sen tuomista sairauksista. Vesi. Suomessa sataa keskimäärin 500 mm vuodessa ja se riittää yleensä joitakin poikkeuskesiä lukuun ottamatta. Makean veden puute on kuitenkin maailmanlaajuisesti yleisempää kuin liika vesi, vaikka rankkasateet tulvineen pääsevätkin usein otsikoihin. Nykytekniikalla saadaan vesitaloutta säätelemällä viljelymaata jopa autiomaasta porakaivojen ja patojen avulla tai varastoimalla vettä altaisiin kuivuuden varalta. Näistäkin keinoista on aiheutunut eräitä ongelmia. Pohjavedet ovat laskeneet, patoaltaat saastuneet ja maa suolaantunut. Liika laiduntaminen on osaltaan pahentanut tilannetta jo ennestään kuivilla alueilla. Aikanaan viljelykelpoisesta maasta tuli pulaa, joten viljelyyn otettiin myös jyrkkiä vuorten rinteitä. Näissä ongelmaksi muodostui sadeveden nopea valuminen alas. Onneksi meillä on tuhansia järviä, joiden kunnosta meidän on pidettävä entistä parempaa huolta. Mökkitonttimme rajalla olevan puron vesi kelpaa vain uimiseen ja kasvipenkkien kasteluun. Porraspenkit hidastivat veden valumista. Porraspenkkejä vuoren rinteessä Madeiralla, kuva 1. Vaari sai purosta pari pientä haukea katiskalla. Sanni leikki kaloilla sadevesialtaassa ja yritti saada niitä käteensä. Kerran suurin hauki loikkasi pois altaasta ja sen kuono osui Sannin sormeen. Hauki nappasi sormesta, hän parahti. Itkuhan siitä tuli, ja laastari laitettiin, vaikka sormessa ei näkynyt kuin pientä punoitusta. 9

8 Lämpö ja valo. Maapallolta löytyy sekä kylmiä että kuumia kasvuympäristöjä. Saharan autiomaata Punaisen meren rannalla, kuva 2. Kasvukauden pituuden eli lämpösumman perusteella Suomi on jaettu eri vyöhykkeisiin. Tärkeintä on suosia karaistuneita kotimaisia kasveja. Joskus kannattaa valita jopa hieman kylmempi kasvupaikka esimerkiksi omenapuille tai mustaherukoille. Silloin kukinta myöhästyy ja kukat saattavat säästyä kevään viimeisiltä yöpakkasilta. Veden lisäksi lämpö ja valo ovat tärkeitä kasvutekijöitä. Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi lämmön puute on avomaaviljelyssä usein määräävin minimitekijä. Kun maanviljelys yleistyi pohjoisessa, huomattiin ilmeisesti aika pian, että tietyt kasvit viihtyivät paremmin paksussa multapenkissä kuin tasamaalla. Syväjuuriset kasvit hyötyivät paksummasta multakerroksesta ja toiset sen antamasta lämmöstä. Yksinkertaisin keino oli aurata maa multapenkeiksi. Yleisintä multapenkin käyttö lienee nykyisin perunan ja porkkanan viljelyssä. Multapenkin paksuus vaikuttaa porkkanoiden kasvuun, kuva 3. 10

9 Paikallisen lämpötilan ja valon määrään voidaan vaikuttaa valitsemalla kasveille aurinkoinen kasvupaikka etelärinteestä tai avoimelta tasamaalta. Myös etelän puoleiset seinustat ovat lämpimiä, jos varjostavia puita ei ole lähellä. Tällöin puhutaan hyvästä mikroilmastosta, johon saattaa vaikuttaa myös maalaji, koska savi on kylmää ja hiekka lämmintä. Lisää lämpöä saadaan mm. mansikkamaalle kattamalla multapenkit mustalla muovilla. Kevyt kasvihuone. Lämmittämätön eli kylmä kasvihuone jatkaa kasvukautta useilla viikoilla, koska samalla poistuu tuulen jäähdyttävä vaikutus. Keväällä 2010 sain oivalluksen ja tein kasvihuoneen sinkitystä aitaverkosta ja pakkausmuovikalvosta. Tämän kevytkasvihuoneen tarvikkeet maksoivat noin 100 euroa. Istutin huhtikuussa kolme viinirypäleen ja kaksi kurkun tainta. Katon kateharson kiinnitin pyykkipojilla. Oviaukon harso on pidettävä ajoittain auki, että pölyttäjähyönteiset pääsevät sisään. Aurinkoisina päivinä kasvihuoneen lämpötila nousi noin 10 astetta yli ulkolämpötilan, mutta ei koskaan sen yli. Näin ollen valvontaa vaativia kattoluukkuja ei tarvittu. Viinirypäleiden taimet kasvoivat heti ensimmäisenä kesänä kattoon saakka. Kurkkuja tuli kaksi ämpärillistä, kuva 4. Vaari oli juuri kerännyt kurkut kasvihuoneesta ja oli sulkemassa oviaukkoa harsolla. Sanni halusi välttämättä sulkea oviaukon itse. Vaari suostui ja Sanni kiinnitti harson kuudella pyykkipojalla ja jäi tutkimaan tulosta. - Tähän jäi nyt jotakin vikaa, Sanni tuumi. Sitten hän korjasi pyykkipojan paikkaa, joka oli jäänyt liian lähelle toista. 11

10 Kasvuhuone syksyllä, kuva 5. Katon harso on poistettava talveksi lumikuorman vuoksi, kuva 6. Happamuus. Maan happamuutta mitataan ph-arvolla Hapan maa on alle 7 ja emäksinen yli 7. Suomen maaperä on pääasiassa hapanta, joten se tarvitsee ensin runsaan peruskalkituksen ja sen jälkeen ylläpitokalkituksen muutaman vuoden välein. Myös puun tuhka kalkitsee, mutta nopealiukoisena sitä pitää lisätä joka vuosi. Kotitarveviljelijän on syytä opiskella, mitkä kasvit sietävät hapanta ja mitkä tarvitsevat emäksistä maata. Yleisimmät hapanta maata suosivat kasvit ovat mansikka, peruna, punajuuri ja alppiruusu. Muut kasvit sietävät yleensä lievää happamuutta, mutta viihtyvät mieluummin neutraalissa tai hieman emäksisessä maassa. Lannoitus. Kasvien lannoitusta luullaan yleisesti tärkeimmäksi kasvutekijäksi. Lannoituskaan ei auta, jos edellä mainittu mikroilmasto on huono. Kemialliset lannoitteet sisältävät pääasiassa typpeä (N), fosforia (N) ja kaliumia (K) helppoliukoisessa muodossa. Lannoitteita käytettiin ennen varmuuden vuoksi riittävästi, josta seurasi ylijäämäravinteiden huuhtoutuminen pohjavesiin ja vesistöihin. Huuhtoutuminen vain nopeutui, kun peltojen humus väheni tehoviljelyn seurauksena. Oli täysin unohdettu, että ennen kemiallisia lannoitteita isovanhemmat hoitivat peltojen humusta ajamalla hiekkamaihin suomutaa ja savimailla hiekkaa. Kaikki karjanlanta ja ihmisten käymäläjäte palautui peltoon lantakompostin kautta. Vihantalannoituskin oli jo keksitty, koska kompostiin lisättiin kuusenhavusilppua. Ennen sotia maatalous oli siis luomuviljelyä. Kotitarveviljelyssä riittää oma puutarhakomposti ja karjanlanta, koska sitä saa nykyisin säkitettynä puutarhaliikkeistä. Takkojen ja saunanpesien tuhka kalkitsee ja antaa maahan hivenaineita. Pitää vain välttää muovien ja maalattujen lautojen ym. roskien polttamista. Kerran kymmenessä vuodessa saattaa olla hyvä lisätä kasvimaahan hivenainerakeita, joissa on kymmenen tärkeintä mineraalia. Esimerkiksi punajuuret ja lantut halkeilevat boorin puutteessa. Kompostimullasta kerrotaan lisää kompostoinnin yhteydessä ja käymäläjätteiden hyötykäytöstä kuivakäymälöiden yhteydessä. 12

11 2. KASVINSUOJELU Haittaeläimet. Tehoviljelyssä haittaeläinten torjunta perustuu edelleen kemiallisiin myrkkyihin, mutta kaikkein myrkyllisimmät on poistettu myynnistä. Esimerkiksi Rachel Carsonin The Silent Spring (Äänetön kevät) julkaisu 1962 sai aikaan, että DDT:n käyttö kiellettiin länsimaissa. Valitettavasti sitä käytetään edelleen kehitysmaissa. Uusia myrkkyjä kuitenkin kehitetään jatkuvasti, koska hyönteiset tulevat entisille immuuneiksi. Tämä on johtanut kehityksen kierteeseen, jonka loppua ei ole näkyvissä. Luonnonmukaisessa viljelyssä ei saa käyttää kemiallisia myrkkyjä, vaan luontoperäisiä torjunta-aineita tai mekaanisia rikkakasvien torjuntakeinoja. Pyretriini katsotaan luonnonmukaiseksi torjunta-aineeksi, koska sen myrkky on eräästä kukasta peräisin ja hajoaa nopeasti vaarattomaksi. Kasvihuoneissa tuhohyönteisten torjuntaan käytetään niiden omia vihollisia. Petopunkit syövät vihannespunkkeja, kirvasääsket ja leppäkertut tappavat lehtikirvoja ja eräät ankeroiset tappavat mm. kaalikärpäsen toukkia. Kotitarveviljelyssä riittää yleensä pyretriini ja tuhka. Tuhkaa on aina saatavilla ja se tehoaa etenkin kirvoihin. Hyönteisiä voidaan torjua myös mekaanisesti suojaharsolla ja liima-ansoilla. Harson käyttö on aivan välttämätöntä porkkanakempin ja -kärpäsen torjunnassa. Harso on helppo kiinnittää kasvipenkin reunoihin pyykkipojilla, kuva 7. Nuoret hedelmäpuut on suojattava joka syksy myyriltä, jäniksiltä ja hirvieläimiltä verkkoaidoilla tai runkosuojilla. Muoviset ja kierrettävät runkosuojat sopivat taimille ja mm. karhunvatukalle. Paksurunkoisille puille käy pienisilmäinen katiskaverkko. Runkosuojien vuoksi kannattaa ostaa taimia, joissa oksat alkavat mahdollisimman ylhäältä. Luonnonmukaisessa viljelyssä käytetään myös voimakashajuisia harhautuskasveja. Esimerkiksi sipulin tai samettikukkien teho porkkanarivien väleissä on antanut ristiriitaisia tuloksia. Nuorin lapsemme Sanna oli esikouluikäinen. Menimme mökille ja mietin ääneen, mihin laittaisin juuri ostamani laastaripakkauksen. Sanna katseli minua ja sanoi. - Isi, etsitkö sitä sairastamislaatikkoa? Sanna tarkoitti lääkekaappia, jonka oli nähnyt kotona. 13

12 Kuorensuojien laittoa helpottaa, jos leikkaa alimmat oksat pois, kuva 8a. Kuorensuojat karhunvatukalla, kuva 8b Tuhohyönteisten torjunnassa kannattaa muistaa myös linnunpöntöt. Avopönttö sopii mm. västäräkille ja harmaasiepolle. Kokeilin myös niksibetonista linnunpönttöä. Etanoiden torjuntaan erikoistuneelle siilille kannattaa tehdä talvipesä laudoista tai niksibetonista. Avopönttö, kuva 9. Pönttö kuusitiaiselle, kuva 10. Siilin talvipesä, kuva 11.. Sanni oli hoidossa mökillä. Vaari halusi näyttää Sannille katajassa olevan punakylkirastaan pesän. Vaari nosti Sannin niin ylös, että tämän pää nousi pesän yläpuolelle. Montako munaa siellä on? vaari kysyi. Yksi, kaksi viisi, Sanni laski. Vaari laski Sannin alas ja ällistyi, kun näki tytön kädessä sinisen munan. Onneksi muna ei mennyt rikki, vaan palautettiin pesään. Kasvitaudit. Luonnonkasveilla on viljelykasveja vähemmän tauteja, koska hajasijoitus suojelee niitä suurilta massatuhoilta. Myös vuosituhansia vaikuttanut geenimuuntelu on valinnut parhaiten tauteja kestävät kannat. Vilma, Pauli ja niitty, kuva

13 Vuoroviljely on hyötykasveille tehokas keino kasvitautien torjunnassa. Tauteja voi torjua myös hankkimalla tarkastettuja ja tautivapaita taimia sekä hävittämällä tautiset kasvit. Niin ikään kasvutekijöistä huolehtiminen torjuu useimmat taudit. Käytännössä harrasteviljelijällä ei ole aikaa eikä tarvetta ammattimaiseen toimintaan. Lienee parasta hyväksyä pienet omenarupivauriot ja polttaa muumiotaudin pilaamat omenat. Marjapensaiden säännöllinen leikkaaminen ilmaviksi estää osaltaan kasvitautien syntyä. Peltokortteen ja nokkosuutteen väitetään myös torjuvan kasvitauteja. Pitäviä todisteita tästä ei ole, mutta tuskin niistä haittaakaan on. Möhöjuuri on ikävä kasvitauti, jonka sain tontille lantakuorman mukana. Tauti haittaa ristikukkaisten kasvien viljelyä vuosikymmeniä. Tämä koskee erityisesti lantun ja kaalien viljelyä. Taudin haittoja voi lieventää runsaalla kalkituksella tai lopettamalla ristikukkaisten kasvien kasvatus noin kymmeneksi vuodeksi. 15

14 3. KASVIPENKIT Matalat kasvipenkit. Multapenkin kehys erottaa kukat ja hyötykasvit tehokkaasti puutarhan käytävistä tai ympäröivästä luonnosta. Näin syntyneessä kasvipenkissä rikkakasvien kitkeminen vähenee. Myös lannoitteet ja kasteluvedet pysyvät penkeissä. Kasvipenkkien rakentamisessa voidaan käyttää monia materiaaleja. Hakatut kivipalkit ja reunakivet ovat kestäviä, mutta kovin arvokkaita. Lankuista tehty kasvipenkki saattaa kestää jopa 20 vuotta. Uudenaikainen Naturalli-puumaton korkeus on 30 cm ja halkaisija cm. Pellistä tehty penkki kestää märkyyttä, joten se sopii erityisen hyvin märkään ja saviseen maahan. Peltipenkin sopiva korkeus on 35 cm, josta 5 cm upotetaan maan sisälle. Lankkupenkki, kuva 13. Naturalli-kasvipenkki, kuva 14. Naturalli-penkki ja valkosipulit, kuva 15. Mustaherukat peltipenkeissä, kuva

15 Syvät kasvipenkit. Syväjuurisille hyötykasveille ruokamullan paksuuden pitää olla jopa 50 cm. Ensimmäisen syvän kasvipenkin tein jo 30 vuotta sitten 60 cm korkeasta peltilevystä. Penkin karua ulkonäköä paransin pystylaudoilla, jotka kiinnitin peltiin ruostumattomilla ruuveilla. Vanhimmat penkit ovat kestäneet jo yli 20 vuotta. Kaupallinen Naturalli- puukehä on kuitenkin niin edullinen ja helppo koota, että em. työ ei enää kannata. Naturallin puinen rakenne vaatii kuitenkin suojauksen sisäpuolelle. Tähän sopii luja rakennusmuovi tai vanha pressu, joka leikataan paloiksi ja ammutaan kehään nitojalla. Asennusohjeessa Naturallin alle suositellaan sepeliä, joka hidastaa alareunan lahoamista. Koska halusin vielä pitkäikäisemmän rakenteen, kiinnitin kehän sisäpuolelle 15 cm leveän peltilevyn ruostumattomilla ruuveilla. Peltijalusta pitää kasvipenkin irti maasta ja estää alareunan lahoamisen. Naturallin voi asentaa maapohjalle, mutta jos penkin lähellä on puita, sen alle kannattaa laittaa juurimatto. Korkealla kasvipenkillä on monia etuja. Hoitotyöt voi tehdä pystyasennossa, lämpötalous paranee, myyrät ja hiiret pysyvät poissa eikä kasteluvesi valu hukkaan. Lisätietoja: Syvä kasvipenkki ja punajuuret, Naturalli-kasvipenkin peltijalusta ja kuva 17. sisäpuolen pressusuojaus, kuva 18. Sanni tutki mökillä sinisiä kukkia. Vaari selitti, että ne ovat kissankelloja. - Herättävätkö ne kissat päiväunilta? - Kai ne herättävät, vaari myönteli. Hetken päästä Sanni osoitti keltaisia kukkia ja sanoi: - Ja nuo ovat koirankelloja. 17

16 Porraspenkit. Rinteet ja luiskat ovat vaikeasti hoidettavia ja siksi rikkakasvien valtaamia. Kesämökillä harkitsin hetken pensaiden istuttamista etupihan luiskaan, mutta se olisi näyttänyt aika yksioikoiselta vaihtoehdolta. Perinteisen tukimuurin rakentaminen olisi vaatinut syvälle kaivetun betoniperustuksen ja raskaita kivi- tai betonielementtejä. Niinpä suunnittelin kevytrakenteisen, mutta kestävän porraspenkin Muovix Oy:n kierrätysmuovilaudoista ja -lankuista. Syvää kaivantoa ei tarvittu, koska tein ns. pukkiperustuksen metrin päähän penkasta. Välitilan täytin kuormallisella täytemaata ja näin sain lisää pihamaata. Perustus kestää vuosikymmeniä, koska käytin asennuksessa ruostumattomia ruuveja. Penkin reunat kannatti kuitenkin tehdä kyllästetyistä laudoista, koska muovilauta oli noin kaksi kertaa kyllästettyä kalliimpaa. Rikkakasveista puhdas ostomulta takasi, että porraspenkin hoito on sujunut vähällä työllä. Lisätietoja: Porraspenkki ennen täyttämistä, kuva 19a. Penkki kahden vuoden kuluttua, kuva 19b. 18

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Rintamamiestalon puutarhan kunnostus Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Kohde Vuonna 1947 rakennetun rintamamiestalon puutarhan kunnostustyöt

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi Kasvata hyötypuutarhassa ympäri vuoden! Luminum Green -tuotteilla omaa satoa Helposti Hyödynnä kaupan ruukkuyrttien ja -salaattien tarjonta ja jatkokasvata lisäsatoa Luminum Green -tuoteperheen avulla.

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Kirami Oy Vapaa-ajan elämyksiä

Kirami Oy Vapaa-ajan elämyksiä - 1 - Kirami Oy Vapaa-ajan elämyksiä Geyser kuumakylpyaltaat sopivat niin matkailukeskukseen, kotipihaan kuin mökillekin. Nauti ulkona kylpemisen ilosta kesät talvet, säällä kuin säällä. Valmistamme ja

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Alumiinirungon/Eristyskatto

Alumiinirungon/Eristyskatto 7970FI Alumiinirungon/Eristyskatto Kattolipan runko 8 Willab Garden 2016.05 3 2 4 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohjeet läpi ennen kuin aloitat asentamisen! Jos ohjeita ei noudateta, elementti ei toimi parhaalla

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

KOTIPIHAN PERENNAOHJE KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008 Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen Saamelaisalueen koulutuskeskus Aluksi Halusin alkaa tekemään laavua, koska sen tekemään oppiminen on hyödyllistä

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö

LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö Esityksen kuvat: Esa Heino/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi SISÄLTÖ

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Uunin rakentaminen helpommaksi

Uunin rakentaminen helpommaksi Uunin rakentaminen helpommaksi Meidän ei kannata antaa itsetekemisen ilon kariutua mihinkään alemmuuskompleksiin. Tekeminen ei ole salatiedettä vaan luontainen osa meidän elämäämme, vaikka sitä onkin pitkälti

Lisätiedot

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009 Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12. T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kamiinan tekniset tiedot: Merialumiininen kamiina (AlMg3) Valurautainen rosti x 2, umpirosti x 1 Tulipesäluukku, jossa teräksinen sisäosa Sisällä vesikiertoputket

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2. Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.

Lisätiedot

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto MENOPELIBINGO Tässä tiedostossa ovat: ohjeet arvottavat menopelien nimet pelimerkit kuvan peittämistä varten 6 erilaista bingoalustaa bingopalkintovitsejä. Lisää bingoalustoja on toisessa tiedostossa.

Lisätiedot

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltomaan rakenteen arviointi Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

(/b,17$59,..((7 NSH NORDIC A/S

(/b,17$59,..((7 NSH NORDIC A/S (/b,17$59,..((7 NSH NORDIC A/S 1 3 4 5 6 7 Eläintarvikkeet > Tuholaistorjunta Eläintarvikkeet > Koirat Eläintarvikkeet > Karja Kärpäsansa, sähkötoiminen, 220 V ~ Tehoalue n. 150 neliömetriä. 2 x 15 watin

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO

NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO JAMAR TERASSIT - ASIAKKAAN EHDOILLA Terassin hankkiminen Jamarilta on ennenkuulumattoman helppoa ja turvallista. Toimitamme avo- ja lasiterassit

Lisätiedot

Kerabit Dual - asennusohjeet

Kerabit Dual - asennusohjeet Kerabit Dual - asennusohjeet Lue ohjeet huolellisesti ennen asennusta. Yleistä Alustaksi sopii raakaponttilaudoitus tai tarkoitukseen soveltuva rakennuslevy, esim. Kerabit OSB-kattolevy. Katon kaltevuus

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 Naantali Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky suovillankatu 3 20780 Kaarina ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Tutkimuskohde

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot