LAHDEN YLEISKAAVAN 2025 ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 LAHDEN YLEISKAAVAN 225 ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Raportti

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT Laskennan lähtötietojen kuvaus Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperusteiden kuvaus Lahden nykyrakenteen kasvihuonekaasupäästöjen arviointi Rakentaminen Energiankulutus Liikenne TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET... 1

3 1 Lahden yleiskaavan 225 ilmastovaikutusten arviointi R A P O R T T I 1 JOHDANTO Lahden yleiskaavaa 225 tarkistetaan Lahden kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaiseksi ja työ on edennyt ehdotusvaiheeseen. Osana ehdotusvaihetta toteutetaan yleiskaavaehdotuksen ilmastovaikutusten arviointi. Yksi merkittävistä perusteista maankäytön suunnittelussa tehtäville valinnoille on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Lahden kaupunki on sitoutunut strategiassaan vähentämään asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjään 5 % vuoteen 225 mennessä vuoden 199 tasosta. Kaupunkiympäristössä päästöjä syntyy pääosin liikenteestä, energiahuollosta, rakentamisesta ja teollisuustoiminnoista. Maankäytön rakenteellisilla ratkaisuilla pystytään vaikuttamaan paitsi liikennepäästöihin myös asumisen ja palveluiden energiatehokkuuteen ja rakentamisen päästöihin. Lahden yleiskaavan 225 ilmastovaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuottaa suuntaaantava analyysi Lahden yleiskaavaehdotuksen tulevista vaikutuksista kaupungin kasvihuonekaasupäästöihin sekä niiden suhteesta nykyisiin alueen kasvihuonekaasupäästöihin. Yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi on toteutettu pääosin Ecocity Evaluator ohjelmalla. Arvioinnissa on huomioitu uusien alueiden osalta rakentamisen, energiankulutuksen ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Päästöt on laskettu hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2-ekv.).

4 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Laskennan lähtötietojen kuvaus Arviointi toteutetaan Lahden kaupungin antamien seuraavien oletusten mukaisesti: Kaavan tavoitevuonna 225 Lahden uudisrakennuskanta on rakennettu valtaosin nollaenergiarakentamisen mukaisesti. Energiahuolto nojaa kaasutuslaitoksen ja vuonna 22 valmistuvan biopolttoainelaitoksen vähäpäästöiseen kaukolämpöön, ja kaukolämpöä hyödynnetään myös tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Lähtötietoina Lahden kaupungilta saatiin yleiskaavaluonnoksen selosteosan viimeisin versio, tiedot Lahden rakennuskannasta rakennustyypeittäin ja kerrosaloittain vuodelta 213 ja asuinkerrosalan kasvuennuste tilastoalueittain sekä väestöennuste vuodelle 225. Toimitila- ja palvelurakentamisen määrän arviointia varten saatiin tiedot vuosina rakennetuista toimitila- ja palvelurakennuksista sekä asuinrakentamisesta. Lisäksi saatiin päivitetty arvio kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä vuosille 199, 211, 212 ja 22 sekä ennuste vuodelle 22. Lisäksi henkilöliikennesuoritteiden lähtötietoina on käytetty Strafican tekemän yleiskaavaluonnoksen liikennemallin tietoja seudun sisäisistä matkoista. 2.2 Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperusteiden kuvaus Tässä raportissa on arvioitu ensin Lahden nykyrakenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ilman uuden rakentamisen vaikutuksia. Yleiskaavan uuden rakentamisen ja asukaslisäyksen vaikutukset on arvioitu erikseen. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu käytetyt laskentaperusteet Lahden nykyrakenteen kasvihuonekaasupäästöjen arviointi Lahden kaupungin nykyrakenteen (ilman uuden rakentamisen ja asukaslisäyksen vaikutusta) kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa on oletettu nykyrakenteen pysyvän muuten suhteellisen muuttumattomana, mutta energiantuotannon on oletettu tulevaisuudessa perustuvan kaasutuslaitoksen ja vuonna 22 valmistuvan biopolttoainelaitoksen vähäpäästöiseen kaukolämpöön. Lisäksi liikenteen ominaispäästökertoimien on oletettu kehittyvän, kuten kappaleessa on esitetty. Nykyrakenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuoteen 225 on arvioitu

5 3 energiantuotannon sekä liikenteen ominaispäästökertoimien oletetun 1,2 muutoksen ja kaupungilta saadun sektorikohtaisen ennusteen 3 avulla Rakentaminen Yleiskaavan väestöennusteen mukaan Lahden asukasluku kasvaa nykyisestä asukkaasta (213) asukkaaseen vuoteen 225 mennessä. Taulukossa 1 on esitetty uuden rakentamisen jakautuminen rakennustyypeittäin. Asuinrakentamisen määrä on Lahden kaupungin arvion mukainen. Toimitila- ja liikerakentamisen määrä on arvioitu vuosina toteutuneen asuinrakentamisen ja toimitila- ja palvelurakentamisen suhteen avulla. Toimitila- ja palvelurakentamista on oletettu olevan noin,62 kerrosneliötä (k-m 2 ) jokaista asuinrakennuskerrosneliötä kohden. Rakennusmateriaalien suhteen laskennassa on oletettu, että puurakentamisen suosio lisääntyy erityisesti kerrostaloissa. TAULUKKO 1. UUDEN RAKENTAMISEN JAKAUTUMINEN RAKENNUSTYYPEITTÄIN JA RAKENNUSMATERIAALIEN JAKAUMA. Rakennustyyppi Pientalot Rivitalot Asuinkerrostalot Toimitila- ja palvelurakentaminen Yhteensä Kerrosala (k-m 2 ) Materiaali (%) Puu Kivi Rakentamisen kasvihuonekaasupäästöissä on huomioitu rakennusmateriaalien tuotannon, rakentamisvaiheen, kunnossapidon ja purkamisen kasvihuonekaasupäästöt talotyyppikohtaisesti oletetulla 5 vuoden elinkaarella. Rakentamisen päästöt on arvioitu EcoCity Evaluator -laskentaohjelmalla, jonka rakennusosien päästötiedot perustuvat RTS- 1 Energiateollisuus ry. Haasteista mahdollisuuksia - sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 25. (21) 2 Sitra. Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Sitran selvityksiä 39/21. (21) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. ISSN Nurminen, M. Lahden kasvihuonekaasupäästölaskelmat 199, 211, 212, 213 ja 22E. (214) Lahden seudun ympäristöpalvelut, Tekninen ja ympäristöala, Lahden kaupunki.

6 4 ympäristöselosteisiin 4. Rakennuskannan kunnossapitotarvetta on arvioitu RT ohjekortin 5 perusteella. Päästöt on jaettu tasaisesti oletetulle elinkaarelle Energiankulutus Rakennusten energiankulutus koostuu niiden lämmityksestä, ilmanvaihdosta, laitesähköstä ja käyttöveden lämmityksestä. Uudisrakentamisen energiankulutusta laskettaessa on oletettu, että uudet rakennukset täyttävät FInZEB-hankkeessa 6 vuodelle 22 määritellyt E-luvun raja-arvot (Taulukko 2). FInZEB-hankkeen tavoitteena on määritellä Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (21/31/EU) edellyttämän lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. TAULUKKO 2. E-LUKUJEN LUKUARVOT RAKENTAMISMÄÄRYSKOKOELMAN OSAN D3 MUKAAN JA EHDOTUS LUKUARVOSTA VUODELLE 22. E-luvut (kwh/m 2 ) Rakennustyyppi E-luku, D3/212 E-luku, nzeb Asuinkerrostalot Pientalot Liikerakennukset Rakennusten pääasialliseksi lämmitysmuodoksi on oletettu kaukolämpö. Tarkempi lämmitysjakauma on esitetty taulukossa 3. Rakennusten energiankulutuksen päästöjä laskettaessa oletuksena on ollut, että eri lämmitysmuotojen päästökertoimet pienenevät energiantuotannon muuttuessa vähäpäästöisemmäksi. Laskennassa käytetyt päästökertoimet on esitetty taulukossa 4. Ominaispäästökertoimien muutos perustuu Energiateollisuus ry:n julkaisemaan vuoteen 25 ulottuvaan visioon Suomen 4 Saari, A. Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet. (21) Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy. ISBN Rakennustietosäätiö RTS & Rakennustieto Oy RT. RT Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. (28) 6 FInZEB-hanke. FInZEB-hankkeen keskeiset johtopäätökset Rakennusteollisuus RT ry, Talotekniikkateollisuus ry, Ympäristöministeriö / (viitattu )

7 5 tulevaisuuden energiantuotannosta 7. Kaukolämmön päästökertoimen on oletettu olevan keskiarvoa alhaisempi, koska uusien rakennusten kaukolämmön tuotanto nojaa vahvasti uuden vähäpäästöisen biopolttoainelaitoksen tuottamaan lämpöön. TAULUKKO 3. UUSIEN RAKENNUSTEN OLETETTU LÄMMITYSJAKAUMA VUONNA 225. Lämmitysmuoto Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erillispientalot Liikerakennukset Kaukolämpö 95 % 5 % 4 % 9 % Sähkö 5 % 2 % 3 % 2 % Puu % 1 % 2 % % Maalämpö % 2 % 1 % % Öljy % % % 8 % TAULUKKO 4. ERI LÄMMITYSMUOTOJEN OLETETUT OMINAISPÄÄSTÖKERTOIMET VUONNA 225. Lämmitysmuoto Päästökerroin (kgco 2-ekv/MWh) Kaukolämpö 129 Sähkö 15 Puu Maalämpö 55 Öljy Liikenne Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa on huomioitu erilaisten liikennemuotojen ominaispäästökertoimien arvioidut muutokset tulevaisuudessa. Ominaispäästökertoimien muutokset perustuvat ERA17-toimintaohjelmaan liittyvään SITRAN Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasut 8 -selvityksen (21) Baseline- ja VNK-C -skenaarioihin ajoneuvoteknologian kehityksestä sekä uusiutuvien polttoaineiden käytöstä liikenteessä. Ominaispäästökertoimet (kuva 1) on ilmoitettu 7 Energiateollisuus ry. Haasteista mahdollisuuksia - sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 25. (21) 8 Sitra. Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Sitran selvityksiä 39/21. (21) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. ISSN

8 g CO2-ekv./km 6 grammaa CO2-ekv jokaista matkakilometriä kohden, eli kertoimissa on huomioitu myös eri liikennevälineiden oletetut täyttöasteet Bensa/Diesel HA HEV EV Linja-auto KUVA 1. ERI AJONEUVOTYYPPIEN OMINAISPÄÄSTÖKERTOIMIEN OLETETUT MUUTOKSET VUOSINA LYHENTEET: HA = PERINTEINEN DIESEL- TAI BENSIINIKÄYTTÖINEN AUTO, HEV = HYBRIDI, EV = SÄHKÖAUTO. Arvioinnissa on huomioitu myös autokannan maltillinen sähköistyminen tulevaisuudessa. Kuvassa 2 on esitetty oletettu autokannan muutos. Muutos perustuu työ- ja elinkeinoministeriön Sähköajoneuvot Suomessa (28) 9 -selvityksen perusskenaarion oletukseen autokannan sähköistymisestä vuoteen 23 asti. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % %,4 % 1, % 1,9 % 3,2 % 2, % 2,9 % 4,5 % 6,5 % 97,6 % 96,1 % 93,6 % 9,3 % Tavallinen poltto/diesel Hybridi Sähkö KUVA 2. AJONEUVOKANNAN OLETETTU MUUTOS VUOSINA Biomeri Oy. Sähköajoneuvot Suomessa. (29)

9 7 Henkilöliikenteen liikennesuoritteet perustuvat Strafican tekemään yleiskaavaluonnoksen liikkumisennusteeseen 1 seudun sisäisistä matkoista (taulukko 5). Liikkumisennusteen perusteella kulkutapajakauma ei muutu merkittävästi nykyisestä vuoteen 225 mennessä. Keskimääräiset matkapituudet kuitenkin kasvavat kaupunkimaisen asutuksen laajentuessa jonkin verran yleiskaavaluonnoksen mukaisesti. Liikkumisennusteen keskeinen epävarmuus liittyy lähipalveluiden toteutumiseen, johon ei ole mallinnuksessa otettu kantaa, koska konkreettisia palveluverkkosuunnitelmaa ei ole. Epävarmuutena on lisäksi se, millaisina kehitettävät pyöräilyn laatureitit lopulta toteutetaan ja mitä muita liikkumiskäyttäytymiseen vaikuttavia toimia tehdään. TAULUKKO 5. LAHDEN SEUDUN SISÄISET MATKAT LIIKKUMISENNUSTEEN 1 (STRAFICA) MUKAISESTI VUOSINA 213 JA 225. Matkat / vrk Matkojen keskipituus (km) Kävely Kävely 1,2 1,5 Pyöräily Pyöräily 2,86 3,3 Joukkoliikenne Joukkoliikenne 5,56 5,74 Henkilöauto, kuljettajana Henkilöauto, kuljettajana 5,44 5,58 Henkilöauto, matkustajana Henkilöauto, matkustajana 5,16 5,33 Yhteensä Yhteensä 3,85 4,5 Henkilöliikenteen lisäksi laskennassa arvioitiin erikseen tavaraliikenteen suoritteita ja päästöjä. Tavaraliikenteen laskennan perusteena on väestönkasvuskenaarion mukainen asuinrakentaminen ja suhdeluvulla asuinrakentamisesta johdettu toimitila- ja palvelurakentaminen ja sen jakaantuminen eri pääkäyttötarkoituksiin. Toimitila- ja palvelurakennusten aiheuttama kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne on arvioitu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa julkaisun (28) 11 mukaisesti. 1 Hillo, K. Lahden yleiskaavan liikennesuoritteista CO2-laskelmaan. Strafica. Sähköposti Kalenoja, H. et al. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. (28) Suomen ympäristö 27/28. Ympäristöministeriö. ISBN ayton_suunnittelussa.pdf?sequence=1

10 1 tco2-ekv tco2-ekv/as. 1 tco2-ekv Asukasluku tco2-ekv/as. Asukasluku 8 3 TULOKSET Kuvissa 3 ja 4 on esitetty Lahden yleiskaavan 225 arvioitu vaikutus kokonaispäästöihin ja asukaskohtaisiin päästöihin. Lahden kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Lahden kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti Nykyrakenne Uudet alueet Väestö Nykyrakenne Uudet alueet Väestö KUVA 3. JA KUVA 4. LAHDEN YLEISKAAVAN ARVIOITU VAIKUTUS KOKONAISPÄÄSTÖIHIN JA ASUKASKOHTAISIIN PÄÄSTÖIHIN. UUSILLA ALUEILLA TARKOITETAAN UUDIS- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEKÄ ASUKASLISÄYKSEN VAIKUTUSTA. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty vain uudenrakentamisen sekä asukaslisäyksen aiheuttamat kokonaispäästöt ja asukaskohtaiset päästöt. Taulukossa 6 on esitetty nykyrakenteen ja uuden rakentamisen sekä asukaslisäyksen aiheuttamat päästöt. Uusien alueiden päästöt Uusien alueiden päästöt asukasta kohti ,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Henkilöliikenne / Laitesähkö Tavaraliikenne / Lämmitys Henkilöliikenne / Laitesähkö Tavaraliikenne / Lämmitys KUVA 5. JA KUVA 6. UUSIEN ALUEIDEN KOKONAISPÄÄSTÖT JA ASUKASKOHTAISET PÄÄSTÖT. UUSILLA ALUEILLA TARKOITETAAN UUDENRAKENTAMISEN SEKÄ ASUKASLISÄYKSEN VAIKUTUSTA.

11 9 TAULUKKO 6. NYKYRAKENTEEN JA UUDEN RAKENTAMISEN SEKÄ ASUKASLISÄYKSEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT VUONNA 225. Uudet alueet Kokonaispäästöt (t CO2-ekv/a) Asukaskohtaiset päästöt (t CO2-ekv./asukas/a) Rakentaminen 8 368,69 Energiankulutus ,64 Lämmitys 9 457,77 Sähkönkulutus 1 587,87 Liikenne ,45 Henkilöliikenne 3 96,32 Tavaraliikenne ,13 Yhteensä ,78 Nykyrakenne ,89 Yhteensä ,77 Jotta nähtäisiin eri oletusten vaikutus päästöjen määrään, laskettiin herkkyystarkasteluna yleiskaavan sisältämän uuden rakentamisen ja asukaslisäyksen aiheuttamat päästöt ilman kappaleissa esitettyjä ominaispäästökertoimien, liikennesuoritteiden ja rakennusten energiatehokkuuden muutoksia. Taulukossa 7 on esitetty uusien alueiden päästöt ilman oletettuja muutoksia ja eri muutosten vaikutukset päästöjen suuruuteen. TAULUKKO 7. UUSIEN ALUEIDEN PÄÄSTÖT LASKETTUNA ILMAN OLETETTUJA MUUTOKSIA PÄÄSTÖKERTOIMISSA, LIIKENNESUORITTEISSA JA RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDESSA SEKÄ OLETETTUJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS PÄÄSTÖIHIN. Uudet alueet Liikenne Energia Kokonaispäästöt (t CO2-ekv/a) Ilman muutoksia 1 Rakentaminen Liikennesuoritteiden muutos 2 Liikenneteknologian kehitys 3 Vaikutus yhteensä Uusien rakennusten energiatehokkuus 4 Kaukolämmön tuotantotavan muutos 5 Energian päästökertoimien kehitys 6 Vaikutus yhteensä Liikenne Muutos prosentteina 2,1 % - 34,3 % - 32,7 % Energia Muutos prosentteina Yhteensä ,2 % - 16,8 % - 31,1 % - 46,4 % Muutoksen osuus kokonaispäästöistä,8 % - 12,6 % - 11,9 % - 11,5 % - 8,7 % - 16,1 % - 24, % 1.) Ilman oletettuja muutoksia ominaispäästökertoimiin, liikennesuoritteisiin ja rakennusten energiatehokkuuteen. 2.) Henkilöliikennesuoritteiden muutos Strafican ennusteen mukaisesti (kpl 2.2.4) 3.) Liikenteen ominaispäästökertoimien pieneneminen ajoneuvoteknologian kehittymisen ja uusiutuvien polttoaineiden myötä (kpl 2.2.4) 4.) Uusien rakennusten energiatehokkuuden paraneminen kappaleen mukaisesti 5.) Kaukolämmöntuotantotavan muutoksen vaikutus kappaleen mukaisesti 6.) Kaikkien energian tuotantotapojen (ml. kaukolämpö) ominaispäästökertoimien kehitys kappaleen mukaisesti

12 1 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Yleiskaavan 225 vaikutuksesta Lahden arvioidut kokonaispäästöt pienenevät vuodesta 213 vuoteen 225 mennessä noin 19 % ja asukaskohtaiset päästöt pienenevät noin 28 %. Vuoden 199 tasoon verrattuna kokonaispäästöt pienenevät 26 % ja asukaskohtaiset päästöt 4 %. Yleiskaavan 225 sisältämän uuden rakentamisen ja asukaslisäyksen aiheuttamien päästöjen osuus on noin 9 % vuoden 225 arvioiduista kokonaispäästöistä. Nykytilanteen (213) päästöihin verrattuna uuden rakentamisen ja asukaslisäyksen osuus on noin 7 %. Uuden rakentamisen ja asukaslisäyksen päästöjä tarkasteltiin myös ilman oletettuja muutoksia päästökertoimissa, liikennesuoritteissa ja rakennusten energiatehokkuudessa (Taulukko 7). Näiden tulosten perusteella pelkästään henkilöliikenteen suoritteiden muutos lisää uusien alueiden kokonaispäästöjä noin 1 %, koska keskimääräiset matkapituudet kasvavat kaupunkimaisen asutuksen laajentuessa hieman. Oletettu liikenteen ominaispäästökertoimien kehitys puolestaan pienentää uusien alueiden kokonaispäästöjä 12,6 %. Uusien rakennusten energiatehokkuuden paraneminen pienentää uusien alueiden päästöjä 11,5 %. Kaukolämmön tuotantotavan muutos vähentää uusien alueiden päästöjä 8,7 %. Yhteensä energiatehokkuuden paraneminen ja kaukolämmön ja muiden energiantuotantomuotojen ominaispäästökertoimien muutos pienentävät uusien alueiden päästöjä 24 %. Vaikka uusien alueiden rakentaminen aiheuttaa aina päästöjen lisääntymistä, niin energiatehokkuuden parantuminen ja ominaispäästöjen pieneneminen yleisesti kompensoivat osittain uuden rakentamisen aiheuttamia päästöjä. Rakennusten energiatehokkuuden kasvaessa liikenteen päästöjen merkitys ja suhteellinen osuus kokonaispäästöistä kasvaa. Tuloksia tarkasteltaessa on myös huomioitava, että uuden yleiskaavan vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin on arvioitu ainoastaan rakentamisen, energiankulutuksen ja liikenteen osalta. Lahden nykyrakenteen päästöt taas sisältävät lisäksi myös teollisuuden ja maatalouden päästöt. Jos uusien alueiden asukkaille allokoidaan myös teollisuuden ja maatalouden aiheuttamia päästöjä, nousevat asukaskohtaiset päästöt uusilla alueilla suuremmiksi kuin tässä raportissa arvioidut.

13 11 Tässä arviossa tehdyt oletukset eivät vielä riitä, jotta Lahden kaupunki saavuttaisi asettamansa tavoitteen vähentää asukaskohtaisia päästöjä 5 % vuoteen 225 mennessä vuoden 199 tasosta. Erityisesti kaupungin olemassa olevan rakennuskannan ja muun toiminnan päästöjen on vähennyttävä enemmän kuin tässä arviossa on oletettu. Myös henkilöliikenteen kulkumuotojakauman muuttuminen kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen hyväksi pienentäisi päästöjä.