Helena Pesonen. Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen
|
|
- Asta Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 14 Helena Pesonen Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen
2 Om a l l e y r i t t ä j ä u r a l l e m a a h a n m u u t ta j a n a i n e n Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen Diakonia-ammattikorkeakoulu
3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA C Katsauksia ja aineistoja 14 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Roope Lipasti ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere
4 TIIVISTELMÄ Helena Pesonen Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 8 liitettä Katsauksia ja aineistoja, 14 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Tämän raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektin tuloksia. Raportti kuvaa Omalle yrittäjäuralle -projektin sisältöjä, toteutusta ja tuloksia hankkeen koko keston ajalta. Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti toteutui ajalla Projekti toteutui Uudenmaan TE-keskuksen tukemana Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman kautta toimenpidekokonaisuudessa Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen. Projektin päämääränä oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksia ja yrittäjyyttä sekä edistää heidän sijoittumistaan työ- ja yrityselämään yrittäjävalmennuksen, monikulttuurisuuskoulutuksen ja seminaarien avulla. Projektin toimet kohdistuivat ensisijassa pääkaupunkiseudulla ja lähiympäristössä asuviin maahanmuuttajataustaisiin naisiin sekä toissijaisesti erilaisiin työ- ja yrityselämän organisaatioihin ja työyhteisöihin sekä maahanmuuttajayrittäjien sidosryhmiin. Projektia toteuttivat yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsingin toimipaikan kanssa Naisyrittäjyyskeskus ry, Monika-Nai- 3
5 set liitto ry, Inkerikeskus ry ja Suomen somaliliitto ry. Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsinki toimi projektin hallinnoijana ja koordinoijana sekä vastasi ensisijaisesti projektin ja sen toimintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Naisyrittäjyyskeskus ry vastasi erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksissa tapahtuneesta ryhmämentoroinnista. Projektin toteutusta seurasi ohjausryhmä, joka muodostui projektia toteuttavien tahojen edustajista sekä maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja työllistymistä edistävistä toimihenkilöistä. Ohjausryhmään kuuluivat edustajat Naisyrittäjyyskeskus ry:stä, Helsingin työvoimatoimistosta, Inkerikeskus ry:stä ja TE-keskuksesta projektin valvojana. Projektin ohjausryhmässä oli myös opiskelijaedustaja. Projekti saavutti projektisuunnitelmassa määritellyt määrälliset tavoitteet. Projektin aikana toteutettiin kolme Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusta, kaksi monikulttuurisuuskoulutusta, kaksi tietyille työyhteisöille suunniteltua monikulttuurisuuskoulutusta sekä viisi monikulttuurisuuteen, maahanmuuttajien työllistymiseen ja yrittäjyyteen sekä työhyvinvointiin liittyvää seminaaria. Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennus muodostui lähityöskentelystä, itsenäisestä työskentelystä, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja Naisyrittäjyyskeskuksen järjestämästä ryhmämentoroinnista. Hankkeen aikana järjestettyihin maahanmuuttajataustaisille naisille suunnattuihin yrittäjävalmennuksiin osallistui yhteensä 61 maahanmuuttajanaista. Yrittäjävalmennuksen suoritti hyväksytysti tänä aikana yhteensä 44 naista. Monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistui osanottajia eri työyhteisöistä; lisäksi tietyille työyhteisöille (ISS ja Concordia Bus Finland) suunniteltuihin monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistui heidän omia työntekijöitään. Yksi projektin päämääristä, maahanmuuttajataustaisten naisten yritystoiminnan aloittamisen tukeminen, toteutui projektissa konkreettisesti: tuloksena viisi uutta yrittäjävalmennuksen suorittaneen maahanmuuttajanaisten perustamaa yritystä. 4
6 Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksesta saatujen kokemusten perusteella kehitettiin maahanmuuttajille yrittäjävalmennuksen malli. Projektin kokemukset yrittäjäksi aikovien maahanmuuttajanaisten mentoroinnista hyödyntävät ja auttavat kehittämään maahanmuuttajayrittäjille laadittavaa mentorointimallia uudessa ESR-projektissa, Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämisen hankkeessa. Asiasanat: yritystoiminta, naiset, maahanmuuttajat, mentorointi Teemat: Monikulttuurisuus Hyvinvointi ja terveys Julkaistu: Open Access -verkkojulkaisuna Verkko-osoite: ISBN_ pdf 5
7 6
8 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 JOHDANTO 9 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 11 2 YRITTÄJÄKSI AIKOVAT MAAHANMUUTTAJA- TAUSTAISET NAISET JA MONIKULTTUURISUUS- KOULUTUKSISTA KIINNOSTUNEET 12 3 PROJEKTIN TOTEUTUS Projektin eteneminen Toiminta projektissa Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusten toteutuminen Monikulttuurisuus työ- ja yrityselämän haasteena, Kulttuurien kohtaamisesta työ- ja yrityselämässä -koulutusten toteutuminen Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämishankkeen seminaarit 32 4 PROJEKTIN TULOKSIA JA ARVIONTIA 34 5 ONGELMIA, SUOSITUKSIA JA PÄÄTELMIÄ Projektin herättämät ajatukset yrittäjäksi aikovan maahanmuuttajan tukemiseen 48 LÄHTEITÄ 52 7
9 LIITE 1: Tavoitteiden asettaminen, ryhmämentorointi 54 LIITE 2: Ryhmämentorointisopimus 55 LIITE 3: Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektin seminaarisarjan seminaarit 57 LIITE 4: Tiedottaminen ja julkisuus Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektissa 58 LIITE 5: OMALLE YRITTÄJÄURALLE Maahanmuuttajataustaisten aisten rittäjävalmennus 5 op) 59 LIITE 6: Kysely yritysvalmennuksen suorittaneille 63 LIITE 7: RYHMÄMENTOROINTI, Palautelomake, ohjaajat 64 LIITE 8: RYHMÄMENTOROINTI, Palautelomake, aktorit 68 8
10 Jo h d a n t o Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti käynnistyi Projekti toteutui Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman kautta toimenpidekokonaisuudessa Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen. Projektin rahoituspäätöksen teki Uudenmaan TE-keskus aluksi ajalle alkuperäisen projektipäätöksen mukaisesti, mutta syksyllä 2007 tehdyn jatkohakemuksen perusteella siihen saatiin jatkoaikaa asti. Projektin päämääränä oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksia ja yrittäjyyttä sekä edistää sen kautta heidän sijoittumistaan työ- ja yrityselämään yrittäjävalmennuksen, monikulttuurisuuskoulutuksen ja seminaarien avulla. Projektin toimet kohdistuivat ensisijassa pääkaupunkiseudulla ja lähiympäristössä asuviin maahanmuuttajataustaisiin naisiin, joiden tarkoituksena oli oman yritystoiminnan aloittaminen tai ylipäänsä yrittäjyyteen ja yritysmaailmaan perehtyminen Suomessa. Monikulttuurisuustietoisuuden edistämiseksi ja maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjyyden tukemiseksi kohderyhminä projektissa olivat myös erilaiset työ- ja yrityselämän organisaatiot ja työyhteisöt sekä maahanmuuttajayrittäjien erilaiset sidosryhmät. Yksi projektin päämääristä oli tukea maahanmuuttajataustaisten naisten yritystoiminnan aloittamista. Tämä toteutui projektissa konkreettisesti: tuloksena oli viisi uutta yrittäjävalmennuksen suorittaneen maahanmuuttajanaisen perustamaa yritystä. Projektia toteuttivat yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsingin toimipaikan kanssa Naisyrittäjyyskeskus ry, Monika-Naiset liitto ry, Inkerikeskus ry ja Suomen somaliliitto ry. Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsinki toimi projektin hallinnoijana ja koordinoijana sekä vastasi ensisijaisesti projektin ja sen toimintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Naisyrittäjyyskeskus ry vastasi erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksissa tapahtuneesta 9
11 ryhmämentoroinnista sekä naisyrittäjien valinnasta ja valmennuksesta mentorointitehtävään. Naisyrittäjyyskeskus ry toimi myös yrittäjyyden ja erityisesti naisyrittäjyyden asiantuntijana sekä asiantuntijakouluttajana projektissa. Monika-Naiset liitto ry, Inkerikeskus ry ja Suomen somaliliitto ry toimivat maahanmuuttajuuden ja monikulttuurisuuden sekä maahanmuuttajataustaisten naisten työ- ja yrityselämän asiantuntijoina ja -kouluttajina yrittäjävalmennuksissa, monikulttuurisuuskoulutuksissa sekä projektiin liittyvissä seminaareissa. Projektin toteutusta seurasi ohjausryhmä, joka arvioi ja suuntasi projektin toimintaa niin sisällön kuin talouden näkökulmasta ja teki muutosehdotuksia tarvittaessa. Ohjausryhmä muodostui projektia toteuttavien tahojen edustajista sekä maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja työllistymistä edistävistä toimihenkilöistä. Ohjausryhmään kuuluivat edustajat Naisyrittäjyyskeskus ry:stä, Helsingin työvoimatoimistosta, Inkerikeskus ry:stä maahanmuuttajajärjestöjen edustajana ja TE-keskuksesta projektin valvojana. Projektin ohjausryhmässä oli myös opiskelijaedustaja maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksesta. Tämän raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektin tuloksia. Raportti kuvaa Omalle yrittäjäuralle -projektin sisältöjä, toteutusta ja tuloksia hankkeen koko keston ajalta. Kiitän projektin yhteistyökumppaneita Naisyrittäjyyskeskusta, Monika- Naiset liittoa, Inkerikeskusta ja Suomen somaliliittoa saumattomasta ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. Ilman Naisyrittäjyyskeskuksen asiantuntijuutta ja osaamista ei mentoroinnista, ryhmämentoroinnin tuomisesta maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksen yhdeksi osaksi eikä valmennuksesta olisi tullut niin monipuolista ja konkreettista. Inkerikeskus ry toimi erityisen aktiivisesti opiskelijoiden rekrytoijana maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksissa. Kiitän myös ohjausryhmän jäseniä sekä muita asiantuntijoita ja projektiin osallistuneita yhteistyöstä. Erityiset kiitokset ansaitsevat maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusten ryhmämentorointiin osallistuneet yrittäjänaiset, jotka toivat oman yrittäjäosaamisensa ja -kokemuksensa ilman mitään korvausta yrittäjäksi aikoneiden maahanmuuttajanaisten käyttöön. Helena Pesonen Projektin koordinaattori 10
12 1 Pr o j e k t i n l ä h t ö k o h d at, tavo i t t e e t ja k o h d e r y h m ä Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti käynnistyi Tavoitteina projektissa oli: 1. maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien vahvistaminen ja yritystoiminnan käynnistäminen yrittäjäkoulutuksen ja liiketoimintasuunnitelmien ohjatun rakentamisen sekä ryhmämentoroinnin avulla. 2. maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen lisäämällä yrittäjyyteen ja työelämään ohjaavien työelämätahojen sekä maahanmuuttajataustaisten naisyrittäjien yhteistyökumppaneiden monikulttuurisuustietoisuutta ja ymmärrystä. Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti pyrki parantamaan maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyyttä pääkaupunkiseudulla sekä vähentämään monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajuudesta syntyviä esteitä työ- ja yrityselämässä. Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostivat - Helsingin seudulla asuvat maahanmuuttajataustaiset naiset, joilla oli aikomus ryhtyä yrittäjäksi - Helsingin seudulla naisyrittäjinä toimivat henkilöt sekä - maahanmuuttajien eri sidosryhmätahojen edustajat, maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä ohjaavat, rekrytointitehtävissä olevat henkilöt. Projektin kohderyhmään lukeutuivat välillisesti Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipaikan opiskelijat. 11
13 2 Yrittäjäksi aikovat maahanmuuttajataustaiset naiset ja monikulttuurisuuskoulutuksista kiinnostuneet M aahanmuuttajien yritystoiminta alkoi kasvaa Suomessa 1990-luvulla ja on merkittävästi lisääntynyt 2000-luvulla. Kaupparekisteriaineistoista tehdyn tilaston mukaan Suomessa toimi vuonna 2005 arviolta kokonaan tai vähintään puoliksi ulkomaalaisten hallussa olevaa maahanmuuttajataustaista yritystä. Koko maan yrityskannasta maahanmuuttajien hallussa on arviolta 2,5 prosenttia. (Lith, 2007) Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus yrittäjien osuus työllisestä työvoimasta on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistojen mukaan Suomessa noin 16 prosenttia, mikä ylittää suomalaisten 10 prosentin tason. Maahanmuuttajayrittäjien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2001, kun valtaväestön joukossa määrä on pysynyt varsin vakaana. Yli puolet aktiivisesti toimivista maahanmuuttajayrityksistä on aloittanut toimintansa 2000-luvulla. (Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2006; Lith, 2007) Maahanmuuttajien heikompi työmarkkina-asema kantaväestöön nähden on selittänyt osaltaan maahanmuuttajien yrittäjäaktiivisuutta, mutta itsensä työllistäminen perustamalla oma yritys (ns. pakkoyrittäjyys) ei uusien tutkimusten mukaan ole niin yleistä kuin on esitetty. Epätyydyttävä työmarkkinatilanne yhdessä hyvän koulutuksen ja/tai teknisen tietämyksen kanssa saattavat edesauttaa yrittäjäksi ryhtymistä uudessa maassa. Lisäksi uudessa kotimaassa yritystoiminnan aloittamiseen voivat kannustaa etnisten tuotteiden lisääntynyt kysyntä ja valtaväestön hylkäämät työt (esim. siivouspalvelut, kuljetus) tai alihankinnan lisääntyminen joillakin sektoreilla. Maahanmuuttajayrittäjyydessä on aitoa kasvupotentiaalia, sillä maahanmuuttajaryhmissä elää tutkijoiden mukaan vahva yrittäjyyden perinne ja matalampi riskinottokynnys kuin kantaväestöllä. Yrittäjyys nähdään 12
14 nykyisin maahanmuuttajien keskuudessa myös yhtenä väylänä integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja tulla sosiaalisesti hyväksytyksi. (Joronen, 2007; Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2007; Lith, 2007; Saad, 2008) Yrittäjyysaktiviteetti poikkeaa kuitenkin eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Lisäksi eri kansallisuudet näyttävät erikoistuvan omille toimialoilleen. Maahanmuuttajien sukupuolella on tähän asti ollut myös merkitystä, mutta aivan viime vuosina maahanmuuttajataustaiset naiset ovat perustaneet aktiivisesti yrityksiä niin, että naispuolisten maahanmuuttajayrittäjien määrä on v kasvanut vielä voimakkaammin kuin miesten. Vuonna 2005 maahanmuuttajayrittäjistä oli naisia noin 30 %, mikä oli lähes yhtä suuri osuus kuin naisyrittäjien osuus kantaväestössä. (Joronen, 2007; Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2007; Lith, 2007) Yhteiskunnan yrittäjyysmyönteisempi ilmapiiri, maahanmuuttajien yrittäjäaktiivisuus ja maahanmuuton lisääntyminen ennustavat maahanmuuttajayrittäjyyden kasvua. Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjyyden kasvuun vaikuttaa tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hyvinvointialojen yksityisyrittäjyyden kasvu. Maahanmuuttajayrittäjyyden kolmen päätoimialan, tukkukaupan, liike-elämän palvelujen ja ravintolatoiminnan lisäksi maahanmuuttajanaisten yrittäjyydessä on neljäs vahva päätoimiala: koulutus- sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. (Joronen, 2007) Yrittäjävalmennukseen hakeneet maahanmuuttajataustaiset naiset edustivat kansalaisuudeltaan Suomeen muuttavien ulkomaalaisten jakautumaa. Suurin osa valmennuksiin osallistuneista oli muuttanut Suomeen Venäjältä tai Virosta. (ks. Taulukko 1) Yrittäjävalmennuksiin osallistuneista 32 oli Venäjältä, 13 Virosta. Irakista tulleita oli kolme sekä Thaimaasta ja Somaliasta kaksi. Muista maista tulleita oli yrittäjävalmennuksessa olevista Latviasta, Unkarista, Keniasta, Nigeriasta ja Eritreasta, Marokosta, Sri Lankasta, Kongosta ja USA:sta. Tilastokeskuksen (2008) mukaan vuoden 2007 lopussa suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän ( henkeä), Viron ( henkeä), Ruotsin (8 349 henkeä) ja Somalian (4 852 henkeä) kansalaiset. 13
15 Taulukko 1. Yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten lähtömaa Lähtömaa Venäjä 32 Viro 13 Irak 3 Thaimaa 2 Somalia 2 Muut maat 9 Osallistuneet yhteensä 61 Valmennukseen osallistuneiden koulutustaso oli korkea. Ensimmäiseen yrittäjävalmennukseen osallistuneista kahdeksallatoista oli yliopistotutkinto, AMK-tutkinto tai he olivat parhaillaan suorittamassa sitä. Kolmella oli keskiasteen tutkinto. Lähtömaassa hankittu juristin koulutus oli kahdella, filosofian maisterin tutkinto kolmella, kasvatustieteiden tai erityispedagogiikan tutkinto kolmella, ekonomin koulutus yhdellä ja vaatesuunnittelijan tutkinto yhdellä. Sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutus oli kymmenellä (suoritettu lähtömaassa tai Suomessa). Toiseen yrittäjävalmennukseen osallistuneista korkeakoulun tai vastaavan tutkinnon suorittaneita oli 18. Heistä kaksi oli suorittamassa Suomessa sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutusta ja kolme oli suorittanut sosionomin AMK-tutkinnon. Koulutusaloittain valituista viidellä oli sairaanhoitoalan koulutus, kolmella sosiaalialan, kahdella liikunta-alan ja kahdella musiikin alan tutkinnot. Neljällä oli filosofian maisterin tutkinto. Lisäksi valmennukseen osallistui yksi diplomi-insinööri, arkkitehti, kirjanpitäjä ja koreografi. Kolme muuta olivat suorittaneet joko lähtömaassaan tai Suomessa keskiasteen tutkinnon. Kolmannessakin yrittäjävalmennuksessa naisten koulutustaso oli korkea. Heistä 13 oli suorittanut lähtömaassaan ylemmän korkeakoulututkinnon, yksi oli suorittanut AMKartesaanin tutkinnon ja kaksi oli suorittamassa AMK-tutkintoa Suomessa. Kaksi muuta oli suorittanut keskiasteen tutkinnon ja yksi oli peruskoulupohjainen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista viisi oli opiskellut kuvataide- tai taideterapiaopintoja, kolme oli filosofian maisteria, kaksi kauppatieteilijää, yksi psykoterapeutti, yksi poliittista ja yhteiskuntatieteitä opiskellut ja yksi biotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri. Suurin osa naisista oli muuttanut Suomeen avioliiton, opiskelun tai työluvan kautta. Seuraavassa taulukossa 2 on esitetty yhteenveto yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisen koulutustasosta. Osallistujista peräti 85 % oli korkeakoulututkinnon suorittaneita. 14
16 Taulukko 2. Yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten koulutustaso (mukana myös Suomessa suoritetut tutkinnot) Koulutustaso Korkeakoulututkinto (yliopisto, amk) 52 Keskiasteen tutkinto 8 Peruskoulu tai vastaava 1 Osallistuneet yhteensä 61 Yrittäjävalmennukseen osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten koulutustaso oli jo korkea heidän Suomeen muuttaessaan. 44 naista oli suorittanut lähtömaassaan korkeakoulututkinnon. Eniten oli kieliin, kasvatustieteisiin ja erityispedagogiikkaan, sairaanhoitoon, kuvataiteisiin tai taideterapiaan liittyviä korkeakoulututkintoja. Osa maahanmuuttajanaisista oli tullut Suomeen hyvin nuorina, minkä vuoksi he eivät olleet ehtineet opiskella lähtömaassaan. Taulukko 3. Yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten koulutus lähtömaassa Suoritetut tutkinnot lähtömaassa Filosofian maisteri tai vastaava 10 Sairaanhoitaja tai vastaava 9 Yliopistotutkinto kuvataiteesta tai taideterapiasta 5 Kauppatieteiden maisteri, ekonomi tai yliopistotutkinto kirjanpidosta 4 Kasvatustieteiden tai erityispedagogiikan maisteri 3 Juristi 2 Liikunta-alan maisteri 2 Yliopistotutkinto musiikista 2 Diplomi-insinööri 2 Arkkitehti 1 Psykoterapeutti 1 Vaatesuunnittelija 1 Koreografi 1 Yliopistotutkinto politiikasta ja yhteiskuntatieteistä 1 Keskiasteen tutkinto 12 Peruskoulu tai vastaava 5 Osallistuneet yhteensä 61 15
17 16 Suomeen muutettuaan osa maahanmuuttajanaisista oli ryhtynyt opiskelemaan uutta, aivan toisenlaista ammattia saadakseen töitä suomalaisilla työmarkkinoilla. Useimmiten oli päädytty opiskelemaan sosiaali- tai terveysalaa. Useat lähtömaassaan sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet halusivat pätevöityä Suomessa. Kaiken kaikkiaan Suomessa sairaanhoitajaksi valmistuneita tai parhaillaan sairaanhoitajan tutkintoa suorittavia oli 12. Moni (9) oli halunnut saada tutkinnon, joka mahdollistaa töihin pääsyn; he olivat opiskelleet lähihoitajaksi. Sosionomiksi Suomessa opiskelleita oli viisi. Yrittäjävalmennukseen hakeutuneiden koulutustausta ja siviilisääty selittävät paljon halukkuutta oman yritystoiminnan aloittamiseen. Jorosen (2005) mukaan kantaväestöä heikompi asema työmarkkinoilla työntää yrittäjyyteen niitä maahanmuuttajia, joilla on siihen tarvittavia resursseja, mm. koulutus, työkokemus ja sosiaaliset verkostot. Itsensä työllistämisen, oman yrityksen perustamisen yleisyys kytkeytyy voimakkaasti työttömyyteen tai työttömyysuhkaan, mutta myös asemaan suhteessa suomalaiseen sosiaaliturvaan. Kaikkein yleisintä yrittäjyys on ollut sellaisissa maahanmuuttajaryhmissä, joihin on kasaantunut sekä yrittäjyyden veto- että työntötekijöitä. Avioliittosiirtolaisten ja työluvan tai opiskelun perusteella muuttaneiden yrittäjyysaktiivisuus on keskimääräistä korkeampi. (Joronen 2005) Yrittäjävalmennuksiin valittujen Suomessa oloaika vaihteli eritäin paljon. Valmennuksen alkaessa osa (21) oli asunut Suomessa yli 10 vuotta, jotkut (10) kaksi vuotta tai vähemmän, mutta keskimääräinen asumisaika Suomessa oli 5 10 vuotta. Suomen kielen taito vaihteli myös paljon, mutta ei ollut niinkään yhteydessä Suomessa oloaikaan kuin siihen, kuinka aktiivisesti maahanmuuttajanainen oli kieltä käyttänyt opiskelun, työn tai sosiaalisten verkostojen vuoksi. Alle kaksi vuotta Suomessa ollut saattoi puhua suomea paremmin kuin lähes kymmenen vuotta Suomessa asunut nainen. Ensimmäisessä yrittäjävalmennuksessa kaikilla valmennukseen hyväksytyillä oli mielestään hyvä tai ainakin tyydyttävä suomen kielen taito. Toiseen yrittäjävalmennukseen valituista 3/4 arvioi suomen kielen taitonsa olevan hyvä tai erinomainen, yksi taas katsoi kielitaitonsa välttäväksi. Kolmannessa yrittäjävalmennuksessa Suomen kielen taso vaihteli valmennukseen tulleilla melkoisesti. Suurin osa osasi suomea todella hyvin, mutta neljän valmennettavan kielitaito oli välttävä tai huono. Nämä neljä henkilöä otettiin valmennukseen siksi, että yhdellä oli jo oma yritys ja kolmella oli yrityksen perustamisen kannalta hyvät liikeideat ja -suunnitelmat. Yrittäjävalmennukseen hakeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten työssäolohistoria Suomessa vaihteli, mutta työssäoloa leimasi koulutusta vastaamattomat työt, työskentely ns. sisääntuloammateissa mm. siivoojina, pätkätyöt ja työttömyysjaksot. Osa naisista oli alkanut kouluttaa itseään
18 uuteen ammattiin työnsaannin helpottamiseksi. Uudelleen kouluttautuminen aivan toiseen ammattiin Suomessa suunnattiin yleensä aloille, joissa Suomessa esiintyy työvoimapulaa ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Yrittäjävalmennuksiin osallistuvilla erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutus oli suosittua; moni oli kouluttautumassa lähihoitajaksi, sairaanhoitajaksi tai sosionomiksi. Sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutuksessa oli monta yrittäjävalmennukseen haastateltua. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, mm. puhe- ja psykoterapeutit sekä kasvatustieteitä ja erityispedagogiikkaa opiskelleet olivat myös hankkineet pätevyyden Suomessa, mutta silti heidän työssäoloaan leimasivat koulutusta vastaamattomat ja pätkätyöt. Koulutusta vastaavaan työhön oli valmennukseen osallistuja päässyt helpoiten pyrkiessään työskentelemään maahanmuuttajille suunnatuissa tai monikulttuurisuuteen liittyvissä palveluissa. Suomessa kouluttautuneiden tai pätevyyden hankkineiden, erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien mutta myös sosionomien oli ollut huomattavasti helpompi työllistyä koulutusta vastaaviin töihin. Projektin pyrkimyksenä oli suunnata yrittäjävalmennusta maahanmuuttajataustaisille naisille, joiden aikomuksena olisi perustaa hyvinvointi- ja siihen liittyvän palvelualan yritys. Valintahaastatteluissa suurin osa, 4/5, yrittäjävalmennuksiin osallistuneista maahanmuuttajataustaisista naisista kertoi haluavansa perustaa sosiaali- tai terveydenhuoltoalan, hyvinvointitai siihen liittyvän palvelualan, esim. kotipalvelu-, siivous- ja liikunta-alan yrityksen tai terapiayrityksen. Valmennukseen osallistuneet halusivat ennen kaikkea hyödyntää omaa koulutustaan ja työkokemustaan yrityksen perustamisessa: mm. juristi aikoi perustaa juridiikkaan liittyvän konsultointitoimiston, ekonomi ja kirjanpitäjä kirjanpitotoimiston, sairaanhoitaja terveydenhuoltopalveluja tarjoavan yrityksen, taideterapeutti taideterapiayrityksen. Yrittäjäkokemusta valmennukseen osallistuneista oli yhdeksällä, joista kolmella oli ollut oma yritys lähtömaassaan ja kuudella jo oma yritys Suomessa. Suomeen perustetut yritykset olivat osallistujan tullessa valmennukseen juuri perustettuja, vajaan puolen vuoden ikäisiä. Yrittäjänä jo oleva toivoi saavansa yrittäjävalmennuksessa lisää tietoa ja käytännön neuvoja mm. markkinoinnista, kirjanpidosta, verotuksesta ja suomalaisesta yritysmaailmasta. 17
19 Monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistuneet Projektin kahteen yleiseen monikulttuurisuuskoulutukseen osallistuneet työyhteisöjen edustajat olivat työntekijä- tai asiantuntijatasolta; maahanmuuttajat olivat yleensä heidän asiakkaitaan, joskus (mutta harvemmin) työkavereitaan. Yhdistävänä tekijänä koulutukseen osallistujilla oli halu saada lisää tietoa monikulttuurisuudesta ja monimuotoisesta työyhteisöstä, oppia uusia toimintamalleja maahanmuuttaja-asiakkaan tai työkaverin kanssa toimimiseen, ylipäänsä oppia asioita, jotka auttavat ymmärtämään monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Suurimmalla osalla näihin koulutuksiin osallistuneista oli aikaisempaa tietoa ja kokemusta maahanmuuttajuudesta ja monikulttuurisuudesta ja he edustivat aktiivista monikulttuurisuus- ja kansainvälisyysasioista kiinnostunutta työntekijäjoukkoa. Koulutukseen osallistuvat työskentelivät kuntien sosiaali- ja terveydenhoitoalalla, seurakunnissa, Kansaneläkelaitoksessa tai järjestökentällä. Räätälöityjen monikulttuurisuuskoulutusten osallistujat määräytyivät yritysten niistä työntekijöistä, joille työnjohto oli mahdollistanut koulutuksen. Concordia Bus Finlandin monikulttuurisuuskoulutuksen osallistujat olivat pääosin suomalaisia ajomestareita tai vastaavia, jotka koko ajan päivittäisessä työssään ovat tekemisissä maahanmuuttajatyöntekijäkollegojensa kanssa. ISS:n monikulttuurisuuskoulutuksen osallistujat olivat taas maahanmuuttajia (Venäjältä, Virosta, Puolasta, Etiopiasta), jotka monikulttuurisuuskoulutuksessa syventyivät mm. suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviin erityispiirteisiin ja ominaisuuksiin, tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. 18
20 3 Pr o j e k t i to t e u t u s 3.1 Projektin eteneminen Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti käynnistyi elokuun alussa Projekti eteni projektisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Toimintasuunnitelmaa tarkennettiin laatimalla eri toiminnoille aikataulutus ja sisältörungot. Eri toteuttajatahojen ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta oli mahdollisuus muuttaa toimintojen sisältöjä, aikatauluja sekä kouluttajatahoja osallistujien tarpeista käsin, jotta voitaisiin saavuttaa paremmin projektisuunnitelmassa esitetyt tavoitteet. Projektin toiminta-aikaan haettiin jatkoa ja sitä pidennettiin asti, mikä mahdollisti kolmannen yrittäjävalmennuksen toteuttamisen kevään 2008 aikana. Yrityksille räätälöityjä monikulttuurisuuskoulutuksia pystyttiin järjestämään kolme, kahdelle eri yritykselle. Lisäksi järjestettiin maalis-huhtikuun välisenä aikana kolme täsmätyöpajaa kirjanpidosta, tuotteistuksesta ja hinnoittelusta hankkeen yrittäjävalmennukseen osallistuneille. Projektin lopuksi järjestettiin kutsuseminaari, päätösjuhla kaikille yrittäjävalmennuksiin ja monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistuneille sekä mentoreina toimineille ja hankkeeseen osallistuneille kouluttajille ja yhteistyötahoille. 3.2 Toiminta projektissa Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusten toteutuminen Projektin keskeisenä toimenpiteenä olivat ensisijassa hyvinvointi- ja palvelualan yritystoimintaa suunnitteleville maahanmuuttajataustaisille naisille järjestetyt yrittäjävalmennukset. Yrittäjävalmennukset koostuivat yrityksen perustamiseen, yritystoimintaan, yrittäjyyteen, kannattavaan liiketoi- 19
21 mintaan perehdyttämiseen liittyvästä lähityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä, ryhmämuotoisesta mentoroinnista ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. Lähityöskentelykertojen väliin sijoittuvan itsenäisen työskentelyn aikana osallistuja työsti lähityöskentelykerroilla käsiteltyjä aihealueita oman liiketoimintasuunnitelmansa tavoitteiden mukaisesti. Lähityöskentelykerrat ja ryhmämentorointi pyrittiin rakentamaan lomittain niin, että ryhmämentoroinnissa työstettäisiin ja konkretisoitaisiin lähityöskentelykerroilla käsiteltyjä aihealueita oman yritystoiminnan käynnistämistä ajatellen Naisyrittäjyyskeskuksen mentorien johdolla. Projektissa toteutettiin kolme yrittäjävalmennusta, syyskuun 2006 ja huhtikuun 2008 välisenä aikana. Yrittäjävalmennus I Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennus alkoi syksyllä Valmennukseen oli 27 hakijaa, jotka kaikki haastateltiin, kahta lukuun ottamatta. Haastattelun perusteella valmennukseen valittiin 23 maahanmuuttajataustaista naista, joista kaksi ei aloittanut valmennusta lainkaan. Toinen sai kokopäivätyön ja toinen sairastui. Yrittäjävalmennus I jatkui lähityöskentelyllä kevääseen 2007 asti, mutta henkilökohtaista ohjausta ja ryhmämentorointia jatkettiin elokuun loppuun Yrittäjävalmennus I:n 21 aloittaneesta kolme keskeytti opiskelun, yksi liian pitkän matkan (Tampereelta), yksi liian raskaan aikataulun (kokopäivätyö ja toinen opiskelu) ja yksi saamansa työn vuoksi. Valmennukseen osallistuneista 17 suoritti valmennuksen hyväksytysti; he saivat todistuksen valmennuksesta ryhmämentoroinnin päätyttyä elokuun lopussa vuonna Yksi yrittäjävalmennuksen I suorittaneista perusti vajaa vuosi yrittäjävalmennuksen alkamisen jälkeen elokuussa 2007 oman monikulttuurisuuteen, maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumiseen liittyvän konsultointiyrityksen. Kolme-neljä suunnittelee vakavasti oman yrityksen perustamista lähiaikoina. Yrittäjävalmennus II Toiseen huhtikuussa 2007 alkaneeseen yrittäjävalmennukseen haki 24 maahanmuuttajataustaista naista, joista 21 valittiin aloittamaan yrittäjävalmennus. Kesätauon jälkeen 8 osallistujaa ilmoitti keskeyttävänsä valmennuksen syksyn 2007 aikana muun muassa työpaikan saannin ja päällekkäisten työaikojen, suomen kielen ja muiden opiskelujen vuoksi tai elämäntilanteessa tapahtuneiden muutosten takia. Yksi keskeyttäneistä perusti oman yrityksen eikä voinut osallistua enää valmennukseen yrityksen käynnistämisprosessin ja iltapainotteisten työaikojen vuoksi. 20
Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?
Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotWomento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014
Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotHyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi
Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto
LisätiedotWOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu
WOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu 28.4.2017 Väestöliitto ry järjestö perustettiin 1941 tuottaa palveluita, tekee tutkimusta, vaikuttaa 34 jäsenjärjestöä
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotSuomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur
PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotTervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to
Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotMaahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen. Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow Lieksalaiset asukkaat Lieksassa asukkaita n. 12 200 henkilöä Ulkomaalaistaustaisia kuntalaisia yli 500henkilöä
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotHelena Pesonen & Anu Vihonen Maahanmuuttajayrittäjien mentoroinnin käsikirja
Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 19 Helena Pesonen & Anu Vihonen Maahanmuuttajayrittäjien mentoroinnin käsikirja Helena Pesonen & Anu Vihonen Maahanmuuttajayrittäjien mentoroinnin
Lisätiedotminä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start
minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö
Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden lisääminen
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotVOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE
VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotCase: Nuori hyvinvointipalveluyritys
Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset
LisätiedotHyvinvointipalvelujen yrittäjyys- koulutus
Hyvinvointipalvelujen yrittäjyys- koulutus 1. Tavoite 2. Kohderyhmä 3. Sisältö 4. Toteutustapa ja kouluttajien kokemus alalta 1. TAVOITE Koulutuksen tavoitteena on antaa perustaitoja ja- tietoja toimia
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty.
OPISKELIJAPALAUTEKYSYMYKSET 2018 1(6) Vastausasteikko: (5) täysin samaa mieltä (4) jokseenkin samaa mieltä (3) osin samaa osin eri mieltä (2) jokseenkin eri mieltä (1) täysin eri mieltä Punaisella kirjoitettuja
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAmmattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012
Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotNaisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7
Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotTyöpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen
MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 14. 15.3.2017 Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson, Pohjois-Savon ELY-keskus Vastaava asiantuntija Sari Turunen-Zwinger,
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE - OHJAUS KOTOUTUMISEN TUKENA. Sanna Matikainen OAKK
KOTOUTUMISKOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE - OHJAUS KOTOUTUMISEN TUKENA Sanna Matikainen OAKK 30.5.2016 MAAHANMUUTTAJAKOULUTUS OAKK:SSA OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA
HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen
LisätiedotMaahanmuuttajatyöstä Iisalmessa
Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osallisuus suomalaisessa korkeakoulutuksessa
Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osallisuus suomalaisessa korkeakoulutuksessa Kv-kevätpäivät 16.5.2019 Maahanmuuttajat korkeakoulutuksessa-arviointi Maija Airas (Opetushallitus, pj), Heidi Stenberg
LisätiedotLiikuntapalvelut tutuksi
Liikuntapalvelut tutuksi 2014-2016 8.9.2016 Maahanmuuttajien kotoutuminen liikunnan avulla Hankkeen tavoite Liikuntapalvelut tutuksi - hankkeella pyritään tavoitteeseen, jossa maahanmuuttajille muodostuu
LisätiedotKoulun ja työelämän yhteistyö Työelämälähtöisen koulutuksen pilotit Kaikki aikuiskoulutuskeskuksen koulutukset ovat työelämälähtöisiä teoria koulussa ja käytäntö oikeissa töissä Koulutuksissa tehdään myös
LisätiedotYrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR
Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan
LisätiedotAutismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia
Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa
LisätiedotLoppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry
1 Loppuraportti 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry JoMoni ry haki rahoitusta Monikulttuuriselle kansalaistaitojen kehittämishankkeelle. Päärahoittajana hankkeessa on Ely-keskus.
LisätiedotKanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014
Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:
LisätiedotPsykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen
Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Sininen Kolmio Oy järjestää psyko-ja sosiodraamamenetelmien koulutusta vuonna 2013-14. Koulutuskokonaisuus käsittää 1. Perusvalmiudet psyko-
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotEK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen
EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti
LisätiedotUlkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa hanke 16.05.2019 KV-Kevätpäivät Aikataulu Esittäytyminen
LisätiedotNuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet
Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina Laura Lepola
Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010 2017 Laura Lepola Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksianto,
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotSuomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa
Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016
Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,
LisätiedotNaisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto
Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2019, suomalaisia naisia edustavalla otoksella
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA TOIMINTAMALLIT VAMMAISPALVELUIHIN VALO-VALMENNUS
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA TOIMINTAMALLIT VAMMAISPALVELUIHIN VALO-VALMENNUS Valo-valmennus vammaispalveluihin TAUSTAA Tavoitteena oli viedä Valo-valmennuksen toimintamalli osaksi
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotYritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot
EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot Katariina Rantanen, yritysneuvoja YritysHelsinki Työ- ja elinkeinoministeriön naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä Maahanmuuttajayrittäjyys
Lisätiedot2. Sain riittävästi tietoa opinnoista ja ammattialasta oppilaitokselta, jossa opiskelen.
OPISKELIJAPALAUTEKYSELYT 2018 1(7) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 415/2018 ja päätöksen mukaiset opiskelijapalautekyselyt, jotka otetaan käyttöön 1.7.2018 alkaen. Vastausasteikko: (5) täysin
LisätiedotPalautejärjestelmän kautta palautetta antoi 40,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.
Kurssipalautekooste Kurssi: Metallurgian seminaari (477419S) Toteutusajankohta: Syksy 2018 (periodi 2) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: Timo Fabritius Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotTervetuloa Yrityssaloon. Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, Örninkatu 15 A
Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, Örninkatu 15 A Armi Metsänoja Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama 1.1.2009 perustettu oy, elinkeinoyhtiö, Yrittäjyyden
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotYRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut
YRITTÄJYYSPOLKU Lahden nuorisopalvelut Nuorten työllisyyspalvelut Matti Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti Tuija Oikarinen Yrittäjyyden ja työn murros - Yrittäjyys mahdollisuutena
LisätiedotOHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA
OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotMonikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus
Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
Lisätiedot