Helena Pesonen. Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helena Pesonen. Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen"

Transkriptio

1 Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 14 Helena Pesonen Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen

2 Om a l l e y r i t t ä j ä u r a l l e m a a h a n m u u t ta j a n a i n e n Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen Diakonia-ammattikorkeakoulu

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA C Katsauksia ja aineistoja 14 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Roope Lipasti ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere

4 TIIVISTELMÄ Helena Pesonen Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 8 liitettä Katsauksia ja aineistoja, 14 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Tämän raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektin tuloksia. Raportti kuvaa Omalle yrittäjäuralle -projektin sisältöjä, toteutusta ja tuloksia hankkeen koko keston ajalta. Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti toteutui ajalla Projekti toteutui Uudenmaan TE-keskuksen tukemana Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman kautta toimenpidekokonaisuudessa Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen. Projektin päämääränä oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksia ja yrittäjyyttä sekä edistää heidän sijoittumistaan työ- ja yrityselämään yrittäjävalmennuksen, monikulttuurisuuskoulutuksen ja seminaarien avulla. Projektin toimet kohdistuivat ensisijassa pääkaupunkiseudulla ja lähiympäristössä asuviin maahanmuuttajataustaisiin naisiin sekä toissijaisesti erilaisiin työ- ja yrityselämän organisaatioihin ja työyhteisöihin sekä maahanmuuttajayrittäjien sidosryhmiin. Projektia toteuttivat yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsingin toimipaikan kanssa Naisyrittäjyyskeskus ry, Monika-Nai- 3

5 set liitto ry, Inkerikeskus ry ja Suomen somaliliitto ry. Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsinki toimi projektin hallinnoijana ja koordinoijana sekä vastasi ensisijaisesti projektin ja sen toimintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Naisyrittäjyyskeskus ry vastasi erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksissa tapahtuneesta ryhmämentoroinnista. Projektin toteutusta seurasi ohjausryhmä, joka muodostui projektia toteuttavien tahojen edustajista sekä maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja työllistymistä edistävistä toimihenkilöistä. Ohjausryhmään kuuluivat edustajat Naisyrittäjyyskeskus ry:stä, Helsingin työvoimatoimistosta, Inkerikeskus ry:stä ja TE-keskuksesta projektin valvojana. Projektin ohjausryhmässä oli myös opiskelijaedustaja. Projekti saavutti projektisuunnitelmassa määritellyt määrälliset tavoitteet. Projektin aikana toteutettiin kolme Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusta, kaksi monikulttuurisuuskoulutusta, kaksi tietyille työyhteisöille suunniteltua monikulttuurisuuskoulutusta sekä viisi monikulttuurisuuteen, maahanmuuttajien työllistymiseen ja yrittäjyyteen sekä työhyvinvointiin liittyvää seminaaria. Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennus muodostui lähityöskentelystä, itsenäisestä työskentelystä, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja Naisyrittäjyyskeskuksen järjestämästä ryhmämentoroinnista. Hankkeen aikana järjestettyihin maahanmuuttajataustaisille naisille suunnattuihin yrittäjävalmennuksiin osallistui yhteensä 61 maahanmuuttajanaista. Yrittäjävalmennuksen suoritti hyväksytysti tänä aikana yhteensä 44 naista. Monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistui osanottajia eri työyhteisöistä; lisäksi tietyille työyhteisöille (ISS ja Concordia Bus Finland) suunniteltuihin monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistui heidän omia työntekijöitään. Yksi projektin päämääristä, maahanmuuttajataustaisten naisten yritystoiminnan aloittamisen tukeminen, toteutui projektissa konkreettisesti: tuloksena viisi uutta yrittäjävalmennuksen suorittaneen maahanmuuttajanaisten perustamaa yritystä. 4

6 Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksesta saatujen kokemusten perusteella kehitettiin maahanmuuttajille yrittäjävalmennuksen malli. Projektin kokemukset yrittäjäksi aikovien maahanmuuttajanaisten mentoroinnista hyödyntävät ja auttavat kehittämään maahanmuuttajayrittäjille laadittavaa mentorointimallia uudessa ESR-projektissa, Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämisen hankkeessa. Asiasanat: yritystoiminta, naiset, maahanmuuttajat, mentorointi Teemat: Monikulttuurisuus Hyvinvointi ja terveys Julkaistu: Open Access -verkkojulkaisuna Verkko-osoite: ISBN_ pdf 5

7 6

8 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 JOHDANTO 9 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 11 2 YRITTÄJÄKSI AIKOVAT MAAHANMUUTTAJA- TAUSTAISET NAISET JA MONIKULTTUURISUUS- KOULUTUKSISTA KIINNOSTUNEET 12 3 PROJEKTIN TOTEUTUS Projektin eteneminen Toiminta projektissa Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusten toteutuminen Monikulttuurisuus työ- ja yrityselämän haasteena, Kulttuurien kohtaamisesta työ- ja yrityselämässä -koulutusten toteutuminen Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämishankkeen seminaarit 32 4 PROJEKTIN TULOKSIA JA ARVIONTIA 34 5 ONGELMIA, SUOSITUKSIA JA PÄÄTELMIÄ Projektin herättämät ajatukset yrittäjäksi aikovan maahanmuuttajan tukemiseen 48 LÄHTEITÄ 52 7

9 LIITE 1: Tavoitteiden asettaminen, ryhmämentorointi 54 LIITE 2: Ryhmämentorointisopimus 55 LIITE 3: Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektin seminaarisarjan seminaarit 57 LIITE 4: Tiedottaminen ja julkisuus Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektissa 58 LIITE 5: OMALLE YRITTÄJÄURALLE Maahanmuuttajataustaisten aisten rittäjävalmennus 5 op) 59 LIITE 6: Kysely yritysvalmennuksen suorittaneille 63 LIITE 7: RYHMÄMENTOROINTI, Palautelomake, ohjaajat 64 LIITE 8: RYHMÄMENTOROINTI, Palautelomake, aktorit 68 8

10 Jo h d a n t o Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti käynnistyi Projekti toteutui Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman kautta toimenpidekokonaisuudessa Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen. Projektin rahoituspäätöksen teki Uudenmaan TE-keskus aluksi ajalle alkuperäisen projektipäätöksen mukaisesti, mutta syksyllä 2007 tehdyn jatkohakemuksen perusteella siihen saatiin jatkoaikaa asti. Projektin päämääränä oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksia ja yrittäjyyttä sekä edistää sen kautta heidän sijoittumistaan työ- ja yrityselämään yrittäjävalmennuksen, monikulttuurisuuskoulutuksen ja seminaarien avulla. Projektin toimet kohdistuivat ensisijassa pääkaupunkiseudulla ja lähiympäristössä asuviin maahanmuuttajataustaisiin naisiin, joiden tarkoituksena oli oman yritystoiminnan aloittaminen tai ylipäänsä yrittäjyyteen ja yritysmaailmaan perehtyminen Suomessa. Monikulttuurisuustietoisuuden edistämiseksi ja maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjyyden tukemiseksi kohderyhminä projektissa olivat myös erilaiset työ- ja yrityselämän organisaatiot ja työyhteisöt sekä maahanmuuttajayrittäjien erilaiset sidosryhmät. Yksi projektin päämääristä oli tukea maahanmuuttajataustaisten naisten yritystoiminnan aloittamista. Tämä toteutui projektissa konkreettisesti: tuloksena oli viisi uutta yrittäjävalmennuksen suorittaneen maahanmuuttajanaisen perustamaa yritystä. Projektia toteuttivat yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsingin toimipaikan kanssa Naisyrittäjyyskeskus ry, Monika-Naiset liitto ry, Inkerikeskus ry ja Suomen somaliliitto ry. Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsinki toimi projektin hallinnoijana ja koordinoijana sekä vastasi ensisijaisesti projektin ja sen toimintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Naisyrittäjyyskeskus ry vastasi erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksissa tapahtuneesta 9

11 ryhmämentoroinnista sekä naisyrittäjien valinnasta ja valmennuksesta mentorointitehtävään. Naisyrittäjyyskeskus ry toimi myös yrittäjyyden ja erityisesti naisyrittäjyyden asiantuntijana sekä asiantuntijakouluttajana projektissa. Monika-Naiset liitto ry, Inkerikeskus ry ja Suomen somaliliitto ry toimivat maahanmuuttajuuden ja monikulttuurisuuden sekä maahanmuuttajataustaisten naisten työ- ja yrityselämän asiantuntijoina ja -kouluttajina yrittäjävalmennuksissa, monikulttuurisuuskoulutuksissa sekä projektiin liittyvissä seminaareissa. Projektin toteutusta seurasi ohjausryhmä, joka arvioi ja suuntasi projektin toimintaa niin sisällön kuin talouden näkökulmasta ja teki muutosehdotuksia tarvittaessa. Ohjausryhmä muodostui projektia toteuttavien tahojen edustajista sekä maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja työllistymistä edistävistä toimihenkilöistä. Ohjausryhmään kuuluivat edustajat Naisyrittäjyyskeskus ry:stä, Helsingin työvoimatoimistosta, Inkerikeskus ry:stä maahanmuuttajajärjestöjen edustajana ja TE-keskuksesta projektin valvojana. Projektin ohjausryhmässä oli myös opiskelijaedustaja maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksesta. Tämän raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektin tuloksia. Raportti kuvaa Omalle yrittäjäuralle -projektin sisältöjä, toteutusta ja tuloksia hankkeen koko keston ajalta. Kiitän projektin yhteistyökumppaneita Naisyrittäjyyskeskusta, Monika- Naiset liittoa, Inkerikeskusta ja Suomen somaliliittoa saumattomasta ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. Ilman Naisyrittäjyyskeskuksen asiantuntijuutta ja osaamista ei mentoroinnista, ryhmämentoroinnin tuomisesta maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksen yhdeksi osaksi eikä valmennuksesta olisi tullut niin monipuolista ja konkreettista. Inkerikeskus ry toimi erityisen aktiivisesti opiskelijoiden rekrytoijana maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksissa. Kiitän myös ohjausryhmän jäseniä sekä muita asiantuntijoita ja projektiin osallistuneita yhteistyöstä. Erityiset kiitokset ansaitsevat maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusten ryhmämentorointiin osallistuneet yrittäjänaiset, jotka toivat oman yrittäjäosaamisensa ja -kokemuksensa ilman mitään korvausta yrittäjäksi aikoneiden maahanmuuttajanaisten käyttöön. Helena Pesonen Projektin koordinaattori 10

12 1 Pr o j e k t i n l ä h t ö k o h d at, tavo i t t e e t ja k o h d e r y h m ä Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti käynnistyi Tavoitteina projektissa oli: 1. maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien vahvistaminen ja yritystoiminnan käynnistäminen yrittäjäkoulutuksen ja liiketoimintasuunnitelmien ohjatun rakentamisen sekä ryhmämentoroinnin avulla. 2. maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen lisäämällä yrittäjyyteen ja työelämään ohjaavien työelämätahojen sekä maahanmuuttajataustaisten naisyrittäjien yhteistyökumppaneiden monikulttuurisuustietoisuutta ja ymmärrystä. Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti pyrki parantamaan maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyyttä pääkaupunkiseudulla sekä vähentämään monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajuudesta syntyviä esteitä työ- ja yrityselämässä. Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostivat - Helsingin seudulla asuvat maahanmuuttajataustaiset naiset, joilla oli aikomus ryhtyä yrittäjäksi - Helsingin seudulla naisyrittäjinä toimivat henkilöt sekä - maahanmuuttajien eri sidosryhmätahojen edustajat, maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä ohjaavat, rekrytointitehtävissä olevat henkilöt. Projektin kohderyhmään lukeutuivat välillisesti Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipaikan opiskelijat. 11

13 2 Yrittäjäksi aikovat maahanmuuttajataustaiset naiset ja monikulttuurisuuskoulutuksista kiinnostuneet M aahanmuuttajien yritystoiminta alkoi kasvaa Suomessa 1990-luvulla ja on merkittävästi lisääntynyt 2000-luvulla. Kaupparekisteriaineistoista tehdyn tilaston mukaan Suomessa toimi vuonna 2005 arviolta kokonaan tai vähintään puoliksi ulkomaalaisten hallussa olevaa maahanmuuttajataustaista yritystä. Koko maan yrityskannasta maahanmuuttajien hallussa on arviolta 2,5 prosenttia. (Lith, 2007) Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus yrittäjien osuus työllisestä työvoimasta on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistojen mukaan Suomessa noin 16 prosenttia, mikä ylittää suomalaisten 10 prosentin tason. Maahanmuuttajayrittäjien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2001, kun valtaväestön joukossa määrä on pysynyt varsin vakaana. Yli puolet aktiivisesti toimivista maahanmuuttajayrityksistä on aloittanut toimintansa 2000-luvulla. (Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2006; Lith, 2007) Maahanmuuttajien heikompi työmarkkina-asema kantaväestöön nähden on selittänyt osaltaan maahanmuuttajien yrittäjäaktiivisuutta, mutta itsensä työllistäminen perustamalla oma yritys (ns. pakkoyrittäjyys) ei uusien tutkimusten mukaan ole niin yleistä kuin on esitetty. Epätyydyttävä työmarkkinatilanne yhdessä hyvän koulutuksen ja/tai teknisen tietämyksen kanssa saattavat edesauttaa yrittäjäksi ryhtymistä uudessa maassa. Lisäksi uudessa kotimaassa yritystoiminnan aloittamiseen voivat kannustaa etnisten tuotteiden lisääntynyt kysyntä ja valtaväestön hylkäämät työt (esim. siivouspalvelut, kuljetus) tai alihankinnan lisääntyminen joillakin sektoreilla. Maahanmuuttajayrittäjyydessä on aitoa kasvupotentiaalia, sillä maahanmuuttajaryhmissä elää tutkijoiden mukaan vahva yrittäjyyden perinne ja matalampi riskinottokynnys kuin kantaväestöllä. Yrittäjyys nähdään 12

14 nykyisin maahanmuuttajien keskuudessa myös yhtenä väylänä integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja tulla sosiaalisesti hyväksytyksi. (Joronen, 2007; Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2007; Lith, 2007; Saad, 2008) Yrittäjyysaktiviteetti poikkeaa kuitenkin eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Lisäksi eri kansallisuudet näyttävät erikoistuvan omille toimialoilleen. Maahanmuuttajien sukupuolella on tähän asti ollut myös merkitystä, mutta aivan viime vuosina maahanmuuttajataustaiset naiset ovat perustaneet aktiivisesti yrityksiä niin, että naispuolisten maahanmuuttajayrittäjien määrä on v kasvanut vielä voimakkaammin kuin miesten. Vuonna 2005 maahanmuuttajayrittäjistä oli naisia noin 30 %, mikä oli lähes yhtä suuri osuus kuin naisyrittäjien osuus kantaväestössä. (Joronen, 2007; Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2007; Lith, 2007) Yhteiskunnan yrittäjyysmyönteisempi ilmapiiri, maahanmuuttajien yrittäjäaktiivisuus ja maahanmuuton lisääntyminen ennustavat maahanmuuttajayrittäjyyden kasvua. Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjyyden kasvuun vaikuttaa tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hyvinvointialojen yksityisyrittäjyyden kasvu. Maahanmuuttajayrittäjyyden kolmen päätoimialan, tukkukaupan, liike-elämän palvelujen ja ravintolatoiminnan lisäksi maahanmuuttajanaisten yrittäjyydessä on neljäs vahva päätoimiala: koulutus- sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. (Joronen, 2007) Yrittäjävalmennukseen hakeneet maahanmuuttajataustaiset naiset edustivat kansalaisuudeltaan Suomeen muuttavien ulkomaalaisten jakautumaa. Suurin osa valmennuksiin osallistuneista oli muuttanut Suomeen Venäjältä tai Virosta. (ks. Taulukko 1) Yrittäjävalmennuksiin osallistuneista 32 oli Venäjältä, 13 Virosta. Irakista tulleita oli kolme sekä Thaimaasta ja Somaliasta kaksi. Muista maista tulleita oli yrittäjävalmennuksessa olevista Latviasta, Unkarista, Keniasta, Nigeriasta ja Eritreasta, Marokosta, Sri Lankasta, Kongosta ja USA:sta. Tilastokeskuksen (2008) mukaan vuoden 2007 lopussa suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän ( henkeä), Viron ( henkeä), Ruotsin (8 349 henkeä) ja Somalian (4 852 henkeä) kansalaiset. 13

15 Taulukko 1. Yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten lähtömaa Lähtömaa Venäjä 32 Viro 13 Irak 3 Thaimaa 2 Somalia 2 Muut maat 9 Osallistuneet yhteensä 61 Valmennukseen osallistuneiden koulutustaso oli korkea. Ensimmäiseen yrittäjävalmennukseen osallistuneista kahdeksallatoista oli yliopistotutkinto, AMK-tutkinto tai he olivat parhaillaan suorittamassa sitä. Kolmella oli keskiasteen tutkinto. Lähtömaassa hankittu juristin koulutus oli kahdella, filosofian maisterin tutkinto kolmella, kasvatustieteiden tai erityispedagogiikan tutkinto kolmella, ekonomin koulutus yhdellä ja vaatesuunnittelijan tutkinto yhdellä. Sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutus oli kymmenellä (suoritettu lähtömaassa tai Suomessa). Toiseen yrittäjävalmennukseen osallistuneista korkeakoulun tai vastaavan tutkinnon suorittaneita oli 18. Heistä kaksi oli suorittamassa Suomessa sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutusta ja kolme oli suorittanut sosionomin AMK-tutkinnon. Koulutusaloittain valituista viidellä oli sairaanhoitoalan koulutus, kolmella sosiaalialan, kahdella liikunta-alan ja kahdella musiikin alan tutkinnot. Neljällä oli filosofian maisterin tutkinto. Lisäksi valmennukseen osallistui yksi diplomi-insinööri, arkkitehti, kirjanpitäjä ja koreografi. Kolme muuta olivat suorittaneet joko lähtömaassaan tai Suomessa keskiasteen tutkinnon. Kolmannessakin yrittäjävalmennuksessa naisten koulutustaso oli korkea. Heistä 13 oli suorittanut lähtömaassaan ylemmän korkeakoulututkinnon, yksi oli suorittanut AMKartesaanin tutkinnon ja kaksi oli suorittamassa AMK-tutkintoa Suomessa. Kaksi muuta oli suorittanut keskiasteen tutkinnon ja yksi oli peruskoulupohjainen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista viisi oli opiskellut kuvataide- tai taideterapiaopintoja, kolme oli filosofian maisteria, kaksi kauppatieteilijää, yksi psykoterapeutti, yksi poliittista ja yhteiskuntatieteitä opiskellut ja yksi biotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri. Suurin osa naisista oli muuttanut Suomeen avioliiton, opiskelun tai työluvan kautta. Seuraavassa taulukossa 2 on esitetty yhteenveto yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisen koulutustasosta. Osallistujista peräti 85 % oli korkeakoulututkinnon suorittaneita. 14

16 Taulukko 2. Yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten koulutustaso (mukana myös Suomessa suoritetut tutkinnot) Koulutustaso Korkeakoulututkinto (yliopisto, amk) 52 Keskiasteen tutkinto 8 Peruskoulu tai vastaava 1 Osallistuneet yhteensä 61 Yrittäjävalmennukseen osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten koulutustaso oli jo korkea heidän Suomeen muuttaessaan. 44 naista oli suorittanut lähtömaassaan korkeakoulututkinnon. Eniten oli kieliin, kasvatustieteisiin ja erityispedagogiikkaan, sairaanhoitoon, kuvataiteisiin tai taideterapiaan liittyviä korkeakoulututkintoja. Osa maahanmuuttajanaisista oli tullut Suomeen hyvin nuorina, minkä vuoksi he eivät olleet ehtineet opiskella lähtömaassaan. Taulukko 3. Yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten koulutus lähtömaassa Suoritetut tutkinnot lähtömaassa Filosofian maisteri tai vastaava 10 Sairaanhoitaja tai vastaava 9 Yliopistotutkinto kuvataiteesta tai taideterapiasta 5 Kauppatieteiden maisteri, ekonomi tai yliopistotutkinto kirjanpidosta 4 Kasvatustieteiden tai erityispedagogiikan maisteri 3 Juristi 2 Liikunta-alan maisteri 2 Yliopistotutkinto musiikista 2 Diplomi-insinööri 2 Arkkitehti 1 Psykoterapeutti 1 Vaatesuunnittelija 1 Koreografi 1 Yliopistotutkinto politiikasta ja yhteiskuntatieteistä 1 Keskiasteen tutkinto 12 Peruskoulu tai vastaava 5 Osallistuneet yhteensä 61 15

17 16 Suomeen muutettuaan osa maahanmuuttajanaisista oli ryhtynyt opiskelemaan uutta, aivan toisenlaista ammattia saadakseen töitä suomalaisilla työmarkkinoilla. Useimmiten oli päädytty opiskelemaan sosiaali- tai terveysalaa. Useat lähtömaassaan sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet halusivat pätevöityä Suomessa. Kaiken kaikkiaan Suomessa sairaanhoitajaksi valmistuneita tai parhaillaan sairaanhoitajan tutkintoa suorittavia oli 12. Moni (9) oli halunnut saada tutkinnon, joka mahdollistaa töihin pääsyn; he olivat opiskelleet lähihoitajaksi. Sosionomiksi Suomessa opiskelleita oli viisi. Yrittäjävalmennukseen hakeutuneiden koulutustausta ja siviilisääty selittävät paljon halukkuutta oman yritystoiminnan aloittamiseen. Jorosen (2005) mukaan kantaväestöä heikompi asema työmarkkinoilla työntää yrittäjyyteen niitä maahanmuuttajia, joilla on siihen tarvittavia resursseja, mm. koulutus, työkokemus ja sosiaaliset verkostot. Itsensä työllistämisen, oman yrityksen perustamisen yleisyys kytkeytyy voimakkaasti työttömyyteen tai työttömyysuhkaan, mutta myös asemaan suhteessa suomalaiseen sosiaaliturvaan. Kaikkein yleisintä yrittäjyys on ollut sellaisissa maahanmuuttajaryhmissä, joihin on kasaantunut sekä yrittäjyyden veto- että työntötekijöitä. Avioliittosiirtolaisten ja työluvan tai opiskelun perusteella muuttaneiden yrittäjyysaktiivisuus on keskimääräistä korkeampi. (Joronen 2005) Yrittäjävalmennuksiin valittujen Suomessa oloaika vaihteli eritäin paljon. Valmennuksen alkaessa osa (21) oli asunut Suomessa yli 10 vuotta, jotkut (10) kaksi vuotta tai vähemmän, mutta keskimääräinen asumisaika Suomessa oli 5 10 vuotta. Suomen kielen taito vaihteli myös paljon, mutta ei ollut niinkään yhteydessä Suomessa oloaikaan kuin siihen, kuinka aktiivisesti maahanmuuttajanainen oli kieltä käyttänyt opiskelun, työn tai sosiaalisten verkostojen vuoksi. Alle kaksi vuotta Suomessa ollut saattoi puhua suomea paremmin kuin lähes kymmenen vuotta Suomessa asunut nainen. Ensimmäisessä yrittäjävalmennuksessa kaikilla valmennukseen hyväksytyillä oli mielestään hyvä tai ainakin tyydyttävä suomen kielen taito. Toiseen yrittäjävalmennukseen valituista 3/4 arvioi suomen kielen taitonsa olevan hyvä tai erinomainen, yksi taas katsoi kielitaitonsa välttäväksi. Kolmannessa yrittäjävalmennuksessa Suomen kielen taso vaihteli valmennukseen tulleilla melkoisesti. Suurin osa osasi suomea todella hyvin, mutta neljän valmennettavan kielitaito oli välttävä tai huono. Nämä neljä henkilöä otettiin valmennukseen siksi, että yhdellä oli jo oma yritys ja kolmella oli yrityksen perustamisen kannalta hyvät liikeideat ja -suunnitelmat. Yrittäjävalmennukseen hakeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten työssäolohistoria Suomessa vaihteli, mutta työssäoloa leimasi koulutusta vastaamattomat työt, työskentely ns. sisääntuloammateissa mm. siivoojina, pätkätyöt ja työttömyysjaksot. Osa naisista oli alkanut kouluttaa itseään

18 uuteen ammattiin työnsaannin helpottamiseksi. Uudelleen kouluttautuminen aivan toiseen ammattiin Suomessa suunnattiin yleensä aloille, joissa Suomessa esiintyy työvoimapulaa ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Yrittäjävalmennuksiin osallistuvilla erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutus oli suosittua; moni oli kouluttautumassa lähihoitajaksi, sairaanhoitajaksi tai sosionomiksi. Sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutuksessa oli monta yrittäjävalmennukseen haastateltua. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, mm. puhe- ja psykoterapeutit sekä kasvatustieteitä ja erityispedagogiikkaa opiskelleet olivat myös hankkineet pätevyyden Suomessa, mutta silti heidän työssäoloaan leimasivat koulutusta vastaamattomat ja pätkätyöt. Koulutusta vastaavaan työhön oli valmennukseen osallistuja päässyt helpoiten pyrkiessään työskentelemään maahanmuuttajille suunnatuissa tai monikulttuurisuuteen liittyvissä palveluissa. Suomessa kouluttautuneiden tai pätevyyden hankkineiden, erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien mutta myös sosionomien oli ollut huomattavasti helpompi työllistyä koulutusta vastaaviin töihin. Projektin pyrkimyksenä oli suunnata yrittäjävalmennusta maahanmuuttajataustaisille naisille, joiden aikomuksena olisi perustaa hyvinvointi- ja siihen liittyvän palvelualan yritys. Valintahaastatteluissa suurin osa, 4/5, yrittäjävalmennuksiin osallistuneista maahanmuuttajataustaisista naisista kertoi haluavansa perustaa sosiaali- tai terveydenhuoltoalan, hyvinvointitai siihen liittyvän palvelualan, esim. kotipalvelu-, siivous- ja liikunta-alan yrityksen tai terapiayrityksen. Valmennukseen osallistuneet halusivat ennen kaikkea hyödyntää omaa koulutustaan ja työkokemustaan yrityksen perustamisessa: mm. juristi aikoi perustaa juridiikkaan liittyvän konsultointitoimiston, ekonomi ja kirjanpitäjä kirjanpitotoimiston, sairaanhoitaja terveydenhuoltopalveluja tarjoavan yrityksen, taideterapeutti taideterapiayrityksen. Yrittäjäkokemusta valmennukseen osallistuneista oli yhdeksällä, joista kolmella oli ollut oma yritys lähtömaassaan ja kuudella jo oma yritys Suomessa. Suomeen perustetut yritykset olivat osallistujan tullessa valmennukseen juuri perustettuja, vajaan puolen vuoden ikäisiä. Yrittäjänä jo oleva toivoi saavansa yrittäjävalmennuksessa lisää tietoa ja käytännön neuvoja mm. markkinoinnista, kirjanpidosta, verotuksesta ja suomalaisesta yritysmaailmasta. 17

19 Monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistuneet Projektin kahteen yleiseen monikulttuurisuuskoulutukseen osallistuneet työyhteisöjen edustajat olivat työntekijä- tai asiantuntijatasolta; maahanmuuttajat olivat yleensä heidän asiakkaitaan, joskus (mutta harvemmin) työkavereitaan. Yhdistävänä tekijänä koulutukseen osallistujilla oli halu saada lisää tietoa monikulttuurisuudesta ja monimuotoisesta työyhteisöstä, oppia uusia toimintamalleja maahanmuuttaja-asiakkaan tai työkaverin kanssa toimimiseen, ylipäänsä oppia asioita, jotka auttavat ymmärtämään monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Suurimmalla osalla näihin koulutuksiin osallistuneista oli aikaisempaa tietoa ja kokemusta maahanmuuttajuudesta ja monikulttuurisuudesta ja he edustivat aktiivista monikulttuurisuus- ja kansainvälisyysasioista kiinnostunutta työntekijäjoukkoa. Koulutukseen osallistuvat työskentelivät kuntien sosiaali- ja terveydenhoitoalalla, seurakunnissa, Kansaneläkelaitoksessa tai järjestökentällä. Räätälöityjen monikulttuurisuuskoulutusten osallistujat määräytyivät yritysten niistä työntekijöistä, joille työnjohto oli mahdollistanut koulutuksen. Concordia Bus Finlandin monikulttuurisuuskoulutuksen osallistujat olivat pääosin suomalaisia ajomestareita tai vastaavia, jotka koko ajan päivittäisessä työssään ovat tekemisissä maahanmuuttajatyöntekijäkollegojensa kanssa. ISS:n monikulttuurisuuskoulutuksen osallistujat olivat taas maahanmuuttajia (Venäjältä, Virosta, Puolasta, Etiopiasta), jotka monikulttuurisuuskoulutuksessa syventyivät mm. suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviin erityispiirteisiin ja ominaisuuksiin, tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. 18

20 3 Pr o j e k t i to t e u t u s 3.1 Projektin eteneminen Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti käynnistyi elokuun alussa Projekti eteni projektisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Toimintasuunnitelmaa tarkennettiin laatimalla eri toiminnoille aikataulutus ja sisältörungot. Eri toteuttajatahojen ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta oli mahdollisuus muuttaa toimintojen sisältöjä, aikatauluja sekä kouluttajatahoja osallistujien tarpeista käsin, jotta voitaisiin saavuttaa paremmin projektisuunnitelmassa esitetyt tavoitteet. Projektin toiminta-aikaan haettiin jatkoa ja sitä pidennettiin asti, mikä mahdollisti kolmannen yrittäjävalmennuksen toteuttamisen kevään 2008 aikana. Yrityksille räätälöityjä monikulttuurisuuskoulutuksia pystyttiin järjestämään kolme, kahdelle eri yritykselle. Lisäksi järjestettiin maalis-huhtikuun välisenä aikana kolme täsmätyöpajaa kirjanpidosta, tuotteistuksesta ja hinnoittelusta hankkeen yrittäjävalmennukseen osallistuneille. Projektin lopuksi järjestettiin kutsuseminaari, päätösjuhla kaikille yrittäjävalmennuksiin ja monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistuneille sekä mentoreina toimineille ja hankkeeseen osallistuneille kouluttajille ja yhteistyötahoille. 3.2 Toiminta projektissa Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusten toteutuminen Projektin keskeisenä toimenpiteenä olivat ensisijassa hyvinvointi- ja palvelualan yritystoimintaa suunnitteleville maahanmuuttajataustaisille naisille järjestetyt yrittäjävalmennukset. Yrittäjävalmennukset koostuivat yrityksen perustamiseen, yritystoimintaan, yrittäjyyteen, kannattavaan liiketoi- 19

21 mintaan perehdyttämiseen liittyvästä lähityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä, ryhmämuotoisesta mentoroinnista ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. Lähityöskentelykertojen väliin sijoittuvan itsenäisen työskentelyn aikana osallistuja työsti lähityöskentelykerroilla käsiteltyjä aihealueita oman liiketoimintasuunnitelmansa tavoitteiden mukaisesti. Lähityöskentelykerrat ja ryhmämentorointi pyrittiin rakentamaan lomittain niin, että ryhmämentoroinnissa työstettäisiin ja konkretisoitaisiin lähityöskentelykerroilla käsiteltyjä aihealueita oman yritystoiminnan käynnistämistä ajatellen Naisyrittäjyyskeskuksen mentorien johdolla. Projektissa toteutettiin kolme yrittäjävalmennusta, syyskuun 2006 ja huhtikuun 2008 välisenä aikana. Yrittäjävalmennus I Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennus alkoi syksyllä Valmennukseen oli 27 hakijaa, jotka kaikki haastateltiin, kahta lukuun ottamatta. Haastattelun perusteella valmennukseen valittiin 23 maahanmuuttajataustaista naista, joista kaksi ei aloittanut valmennusta lainkaan. Toinen sai kokopäivätyön ja toinen sairastui. Yrittäjävalmennus I jatkui lähityöskentelyllä kevääseen 2007 asti, mutta henkilökohtaista ohjausta ja ryhmämentorointia jatkettiin elokuun loppuun Yrittäjävalmennus I:n 21 aloittaneesta kolme keskeytti opiskelun, yksi liian pitkän matkan (Tampereelta), yksi liian raskaan aikataulun (kokopäivätyö ja toinen opiskelu) ja yksi saamansa työn vuoksi. Valmennukseen osallistuneista 17 suoritti valmennuksen hyväksytysti; he saivat todistuksen valmennuksesta ryhmämentoroinnin päätyttyä elokuun lopussa vuonna Yksi yrittäjävalmennuksen I suorittaneista perusti vajaa vuosi yrittäjävalmennuksen alkamisen jälkeen elokuussa 2007 oman monikulttuurisuuteen, maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumiseen liittyvän konsultointiyrityksen. Kolme-neljä suunnittelee vakavasti oman yrityksen perustamista lähiaikoina. Yrittäjävalmennus II Toiseen huhtikuussa 2007 alkaneeseen yrittäjävalmennukseen haki 24 maahanmuuttajataustaista naista, joista 21 valittiin aloittamaan yrittäjävalmennus. Kesätauon jälkeen 8 osallistujaa ilmoitti keskeyttävänsä valmennuksen syksyn 2007 aikana muun muassa työpaikan saannin ja päällekkäisten työaikojen, suomen kielen ja muiden opiskelujen vuoksi tai elämäntilanteessa tapahtuneiden muutosten takia. Yksi keskeyttäneistä perusti oman yrityksen eikä voinut osallistua enää valmennukseen yrityksen käynnistämisprosessin ja iltapainotteisten työaikojen vuoksi. 20

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö 1(5) L A A T U T Y Ö 16.1.9 SUUNNITELMA n sisäiset auditoinnit toteutetaan tiedekunta ja erillislaitostasolla samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksella 2008, mutta kevennetyllä mallilla. Pääauditoijina

Lisätiedot