Helena Pesonen. Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helena Pesonen. Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen"

Transkriptio

1 Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 14 Helena Pesonen Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen

2 Om a l l e y r i t t ä j ä u r a l l e m a a h a n m u u t ta j a n a i n e n Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen Diakonia-ammattikorkeakoulu

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA C Katsauksia ja aineistoja 14 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Roope Lipasti ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere

4 TIIVISTELMÄ Helena Pesonen Omalle yrittäjäuralle maahanmuuttajanainen Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittäminen Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 8 liitettä Katsauksia ja aineistoja, 14 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Tämän raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektin tuloksia. Raportti kuvaa Omalle yrittäjäuralle -projektin sisältöjä, toteutusta ja tuloksia hankkeen koko keston ajalta. Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti toteutui ajalla Projekti toteutui Uudenmaan TE-keskuksen tukemana Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman kautta toimenpidekokonaisuudessa Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen. Projektin päämääränä oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksia ja yrittäjyyttä sekä edistää heidän sijoittumistaan työ- ja yrityselämään yrittäjävalmennuksen, monikulttuurisuuskoulutuksen ja seminaarien avulla. Projektin toimet kohdistuivat ensisijassa pääkaupunkiseudulla ja lähiympäristössä asuviin maahanmuuttajataustaisiin naisiin sekä toissijaisesti erilaisiin työ- ja yrityselämän organisaatioihin ja työyhteisöihin sekä maahanmuuttajayrittäjien sidosryhmiin. Projektia toteuttivat yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsingin toimipaikan kanssa Naisyrittäjyyskeskus ry, Monika-Nai- 3

5 set liitto ry, Inkerikeskus ry ja Suomen somaliliitto ry. Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsinki toimi projektin hallinnoijana ja koordinoijana sekä vastasi ensisijaisesti projektin ja sen toimintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Naisyrittäjyyskeskus ry vastasi erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksissa tapahtuneesta ryhmämentoroinnista. Projektin toteutusta seurasi ohjausryhmä, joka muodostui projektia toteuttavien tahojen edustajista sekä maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja työllistymistä edistävistä toimihenkilöistä. Ohjausryhmään kuuluivat edustajat Naisyrittäjyyskeskus ry:stä, Helsingin työvoimatoimistosta, Inkerikeskus ry:stä ja TE-keskuksesta projektin valvojana. Projektin ohjausryhmässä oli myös opiskelijaedustaja. Projekti saavutti projektisuunnitelmassa määritellyt määrälliset tavoitteet. Projektin aikana toteutettiin kolme Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusta, kaksi monikulttuurisuuskoulutusta, kaksi tietyille työyhteisöille suunniteltua monikulttuurisuuskoulutusta sekä viisi monikulttuurisuuteen, maahanmuuttajien työllistymiseen ja yrittäjyyteen sekä työhyvinvointiin liittyvää seminaaria. Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennus muodostui lähityöskentelystä, itsenäisestä työskentelystä, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja Naisyrittäjyyskeskuksen järjestämästä ryhmämentoroinnista. Hankkeen aikana järjestettyihin maahanmuuttajataustaisille naisille suunnattuihin yrittäjävalmennuksiin osallistui yhteensä 61 maahanmuuttajanaista. Yrittäjävalmennuksen suoritti hyväksytysti tänä aikana yhteensä 44 naista. Monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistui osanottajia eri työyhteisöistä; lisäksi tietyille työyhteisöille (ISS ja Concordia Bus Finland) suunniteltuihin monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistui heidän omia työntekijöitään. Yksi projektin päämääristä, maahanmuuttajataustaisten naisten yritystoiminnan aloittamisen tukeminen, toteutui projektissa konkreettisesti: tuloksena viisi uutta yrittäjävalmennuksen suorittaneen maahanmuuttajanaisten perustamaa yritystä. 4

6 Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksesta saatujen kokemusten perusteella kehitettiin maahanmuuttajille yrittäjävalmennuksen malli. Projektin kokemukset yrittäjäksi aikovien maahanmuuttajanaisten mentoroinnista hyödyntävät ja auttavat kehittämään maahanmuuttajayrittäjille laadittavaa mentorointimallia uudessa ESR-projektissa, Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämisen hankkeessa. Asiasanat: yritystoiminta, naiset, maahanmuuttajat, mentorointi Teemat: Monikulttuurisuus Hyvinvointi ja terveys Julkaistu: Open Access -verkkojulkaisuna Verkko-osoite: ISBN_ pdf 5

7 6

8 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 JOHDANTO 9 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 11 2 YRITTÄJÄKSI AIKOVAT MAAHANMUUTTAJA- TAUSTAISET NAISET JA MONIKULTTUURISUUS- KOULUTUKSISTA KIINNOSTUNEET 12 3 PROJEKTIN TOTEUTUS Projektin eteneminen Toiminta projektissa Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusten toteutuminen Monikulttuurisuus työ- ja yrityselämän haasteena, Kulttuurien kohtaamisesta työ- ja yrityselämässä -koulutusten toteutuminen Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämishankkeen seminaarit 32 4 PROJEKTIN TULOKSIA JA ARVIONTIA 34 5 ONGELMIA, SUOSITUKSIA JA PÄÄTELMIÄ Projektin herättämät ajatukset yrittäjäksi aikovan maahanmuuttajan tukemiseen 48 LÄHTEITÄ 52 7

9 LIITE 1: Tavoitteiden asettaminen, ryhmämentorointi 54 LIITE 2: Ryhmämentorointisopimus 55 LIITE 3: Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektin seminaarisarjan seminaarit 57 LIITE 4: Tiedottaminen ja julkisuus Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektissa 58 LIITE 5: OMALLE YRITTÄJÄURALLE Maahanmuuttajataustaisten aisten rittäjävalmennus 5 op) 59 LIITE 6: Kysely yritysvalmennuksen suorittaneille 63 LIITE 7: RYHMÄMENTOROINTI, Palautelomake, ohjaajat 64 LIITE 8: RYHMÄMENTOROINTI, Palautelomake, aktorit 68 8

10 Jo h d a n t o Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti käynnistyi Projekti toteutui Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman kautta toimenpidekokonaisuudessa Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen. Projektin rahoituspäätöksen teki Uudenmaan TE-keskus aluksi ajalle alkuperäisen projektipäätöksen mukaisesti, mutta syksyllä 2007 tehdyn jatkohakemuksen perusteella siihen saatiin jatkoaikaa asti. Projektin päämääränä oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksia ja yrittäjyyttä sekä edistää sen kautta heidän sijoittumistaan työ- ja yrityselämään yrittäjävalmennuksen, monikulttuurisuuskoulutuksen ja seminaarien avulla. Projektin toimet kohdistuivat ensisijassa pääkaupunkiseudulla ja lähiympäristössä asuviin maahanmuuttajataustaisiin naisiin, joiden tarkoituksena oli oman yritystoiminnan aloittaminen tai ylipäänsä yrittäjyyteen ja yritysmaailmaan perehtyminen Suomessa. Monikulttuurisuustietoisuuden edistämiseksi ja maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjyyden tukemiseksi kohderyhminä projektissa olivat myös erilaiset työ- ja yrityselämän organisaatiot ja työyhteisöt sekä maahanmuuttajayrittäjien erilaiset sidosryhmät. Yksi projektin päämääristä oli tukea maahanmuuttajataustaisten naisten yritystoiminnan aloittamista. Tämä toteutui projektissa konkreettisesti: tuloksena oli viisi uutta yrittäjävalmennuksen suorittaneen maahanmuuttajanaisen perustamaa yritystä. Projektia toteuttivat yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsingin toimipaikan kanssa Naisyrittäjyyskeskus ry, Monika-Naiset liitto ry, Inkerikeskus ry ja Suomen somaliliitto ry. Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelä, Helsinki toimi projektin hallinnoijana ja koordinoijana sekä vastasi ensisijaisesti projektin ja sen toimintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Naisyrittäjyyskeskus ry vastasi erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksissa tapahtuneesta 9

11 ryhmämentoroinnista sekä naisyrittäjien valinnasta ja valmennuksesta mentorointitehtävään. Naisyrittäjyyskeskus ry toimi myös yrittäjyyden ja erityisesti naisyrittäjyyden asiantuntijana sekä asiantuntijakouluttajana projektissa. Monika-Naiset liitto ry, Inkerikeskus ry ja Suomen somaliliitto ry toimivat maahanmuuttajuuden ja monikulttuurisuuden sekä maahanmuuttajataustaisten naisten työ- ja yrityselämän asiantuntijoina ja -kouluttajina yrittäjävalmennuksissa, monikulttuurisuuskoulutuksissa sekä projektiin liittyvissä seminaareissa. Projektin toteutusta seurasi ohjausryhmä, joka arvioi ja suuntasi projektin toimintaa niin sisällön kuin talouden näkökulmasta ja teki muutosehdotuksia tarvittaessa. Ohjausryhmä muodostui projektia toteuttavien tahojen edustajista sekä maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja työllistymistä edistävistä toimihenkilöistä. Ohjausryhmään kuuluivat edustajat Naisyrittäjyyskeskus ry:stä, Helsingin työvoimatoimistosta, Inkerikeskus ry:stä maahanmuuttajajärjestöjen edustajana ja TE-keskuksesta projektin valvojana. Projektin ohjausryhmässä oli myös opiskelijaedustaja maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksesta. Tämän raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojektin tuloksia. Raportti kuvaa Omalle yrittäjäuralle -projektin sisältöjä, toteutusta ja tuloksia hankkeen koko keston ajalta. Kiitän projektin yhteistyökumppaneita Naisyrittäjyyskeskusta, Monika- Naiset liittoa, Inkerikeskusta ja Suomen somaliliittoa saumattomasta ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. Ilman Naisyrittäjyyskeskuksen asiantuntijuutta ja osaamista ei mentoroinnista, ryhmämentoroinnin tuomisesta maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksen yhdeksi osaksi eikä valmennuksesta olisi tullut niin monipuolista ja konkreettista. Inkerikeskus ry toimi erityisen aktiivisesti opiskelijoiden rekrytoijana maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennuksissa. Kiitän myös ohjausryhmän jäseniä sekä muita asiantuntijoita ja projektiin osallistuneita yhteistyöstä. Erityiset kiitokset ansaitsevat maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusten ryhmämentorointiin osallistuneet yrittäjänaiset, jotka toivat oman yrittäjäosaamisensa ja -kokemuksensa ilman mitään korvausta yrittäjäksi aikoneiden maahanmuuttajanaisten käyttöön. Helena Pesonen Projektin koordinaattori 10

12 1 Pr o j e k t i n l ä h t ö k o h d at, tavo i t t e e t ja k o h d e r y h m ä Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti käynnistyi Tavoitteina projektissa oli: 1. maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien vahvistaminen ja yritystoiminnan käynnistäminen yrittäjäkoulutuksen ja liiketoimintasuunnitelmien ohjatun rakentamisen sekä ryhmämentoroinnin avulla. 2. maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen lisäämällä yrittäjyyteen ja työelämään ohjaavien työelämätahojen sekä maahanmuuttajataustaisten naisyrittäjien yhteistyökumppaneiden monikulttuurisuustietoisuutta ja ymmärrystä. Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti pyrki parantamaan maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyyttä pääkaupunkiseudulla sekä vähentämään monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajuudesta syntyviä esteitä työ- ja yrityselämässä. Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostivat - Helsingin seudulla asuvat maahanmuuttajataustaiset naiset, joilla oli aikomus ryhtyä yrittäjäksi - Helsingin seudulla naisyrittäjinä toimivat henkilöt sekä - maahanmuuttajien eri sidosryhmätahojen edustajat, maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä ohjaavat, rekrytointitehtävissä olevat henkilöt. Projektin kohderyhmään lukeutuivat välillisesti Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipaikan opiskelijat. 11

13 2 Yrittäjäksi aikovat maahanmuuttajataustaiset naiset ja monikulttuurisuuskoulutuksista kiinnostuneet M aahanmuuttajien yritystoiminta alkoi kasvaa Suomessa 1990-luvulla ja on merkittävästi lisääntynyt 2000-luvulla. Kaupparekisteriaineistoista tehdyn tilaston mukaan Suomessa toimi vuonna 2005 arviolta kokonaan tai vähintään puoliksi ulkomaalaisten hallussa olevaa maahanmuuttajataustaista yritystä. Koko maan yrityskannasta maahanmuuttajien hallussa on arviolta 2,5 prosenttia. (Lith, 2007) Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus yrittäjien osuus työllisestä työvoimasta on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistojen mukaan Suomessa noin 16 prosenttia, mikä ylittää suomalaisten 10 prosentin tason. Maahanmuuttajayrittäjien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2001, kun valtaväestön joukossa määrä on pysynyt varsin vakaana. Yli puolet aktiivisesti toimivista maahanmuuttajayrityksistä on aloittanut toimintansa 2000-luvulla. (Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2006; Lith, 2007) Maahanmuuttajien heikompi työmarkkina-asema kantaväestöön nähden on selittänyt osaltaan maahanmuuttajien yrittäjäaktiivisuutta, mutta itsensä työllistäminen perustamalla oma yritys (ns. pakkoyrittäjyys) ei uusien tutkimusten mukaan ole niin yleistä kuin on esitetty. Epätyydyttävä työmarkkinatilanne yhdessä hyvän koulutuksen ja/tai teknisen tietämyksen kanssa saattavat edesauttaa yrittäjäksi ryhtymistä uudessa maassa. Lisäksi uudessa kotimaassa yritystoiminnan aloittamiseen voivat kannustaa etnisten tuotteiden lisääntynyt kysyntä ja valtaväestön hylkäämät työt (esim. siivouspalvelut, kuljetus) tai alihankinnan lisääntyminen joillakin sektoreilla. Maahanmuuttajayrittäjyydessä on aitoa kasvupotentiaalia, sillä maahanmuuttajaryhmissä elää tutkijoiden mukaan vahva yrittäjyyden perinne ja matalampi riskinottokynnys kuin kantaväestöllä. Yrittäjyys nähdään 12

14 nykyisin maahanmuuttajien keskuudessa myös yhtenä väylänä integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja tulla sosiaalisesti hyväksytyksi. (Joronen, 2007; Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2007; Lith, 2007; Saad, 2008) Yrittäjyysaktiviteetti poikkeaa kuitenkin eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Lisäksi eri kansallisuudet näyttävät erikoistuvan omille toimialoilleen. Maahanmuuttajien sukupuolella on tähän asti ollut myös merkitystä, mutta aivan viime vuosina maahanmuuttajataustaiset naiset ovat perustaneet aktiivisesti yrityksiä niin, että naispuolisten maahanmuuttajayrittäjien määrä on v kasvanut vielä voimakkaammin kuin miesten. Vuonna 2005 maahanmuuttajayrittäjistä oli naisia noin 30 %, mikä oli lähes yhtä suuri osuus kuin naisyrittäjien osuus kantaväestössä. (Joronen, 2007; Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2007; Lith, 2007) Yhteiskunnan yrittäjyysmyönteisempi ilmapiiri, maahanmuuttajien yrittäjäaktiivisuus ja maahanmuuton lisääntyminen ennustavat maahanmuuttajayrittäjyyden kasvua. Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjyyden kasvuun vaikuttaa tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hyvinvointialojen yksityisyrittäjyyden kasvu. Maahanmuuttajayrittäjyyden kolmen päätoimialan, tukkukaupan, liike-elämän palvelujen ja ravintolatoiminnan lisäksi maahanmuuttajanaisten yrittäjyydessä on neljäs vahva päätoimiala: koulutus- sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. (Joronen, 2007) Yrittäjävalmennukseen hakeneet maahanmuuttajataustaiset naiset edustivat kansalaisuudeltaan Suomeen muuttavien ulkomaalaisten jakautumaa. Suurin osa valmennuksiin osallistuneista oli muuttanut Suomeen Venäjältä tai Virosta. (ks. Taulukko 1) Yrittäjävalmennuksiin osallistuneista 32 oli Venäjältä, 13 Virosta. Irakista tulleita oli kolme sekä Thaimaasta ja Somaliasta kaksi. Muista maista tulleita oli yrittäjävalmennuksessa olevista Latviasta, Unkarista, Keniasta, Nigeriasta ja Eritreasta, Marokosta, Sri Lankasta, Kongosta ja USA:sta. Tilastokeskuksen (2008) mukaan vuoden 2007 lopussa suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän ( henkeä), Viron ( henkeä), Ruotsin (8 349 henkeä) ja Somalian (4 852 henkeä) kansalaiset. 13

15 Taulukko 1. Yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten lähtömaa Lähtömaa Venäjä 32 Viro 13 Irak 3 Thaimaa 2 Somalia 2 Muut maat 9 Osallistuneet yhteensä 61 Valmennukseen osallistuneiden koulutustaso oli korkea. Ensimmäiseen yrittäjävalmennukseen osallistuneista kahdeksallatoista oli yliopistotutkinto, AMK-tutkinto tai he olivat parhaillaan suorittamassa sitä. Kolmella oli keskiasteen tutkinto. Lähtömaassa hankittu juristin koulutus oli kahdella, filosofian maisterin tutkinto kolmella, kasvatustieteiden tai erityispedagogiikan tutkinto kolmella, ekonomin koulutus yhdellä ja vaatesuunnittelijan tutkinto yhdellä. Sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutus oli kymmenellä (suoritettu lähtömaassa tai Suomessa). Toiseen yrittäjävalmennukseen osallistuneista korkeakoulun tai vastaavan tutkinnon suorittaneita oli 18. Heistä kaksi oli suorittamassa Suomessa sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutusta ja kolme oli suorittanut sosionomin AMK-tutkinnon. Koulutusaloittain valituista viidellä oli sairaanhoitoalan koulutus, kolmella sosiaalialan, kahdella liikunta-alan ja kahdella musiikin alan tutkinnot. Neljällä oli filosofian maisterin tutkinto. Lisäksi valmennukseen osallistui yksi diplomi-insinööri, arkkitehti, kirjanpitäjä ja koreografi. Kolme muuta olivat suorittaneet joko lähtömaassaan tai Suomessa keskiasteen tutkinnon. Kolmannessakin yrittäjävalmennuksessa naisten koulutustaso oli korkea. Heistä 13 oli suorittanut lähtömaassaan ylemmän korkeakoulututkinnon, yksi oli suorittanut AMKartesaanin tutkinnon ja kaksi oli suorittamassa AMK-tutkintoa Suomessa. Kaksi muuta oli suorittanut keskiasteen tutkinnon ja yksi oli peruskoulupohjainen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista viisi oli opiskellut kuvataide- tai taideterapiaopintoja, kolme oli filosofian maisteria, kaksi kauppatieteilijää, yksi psykoterapeutti, yksi poliittista ja yhteiskuntatieteitä opiskellut ja yksi biotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri. Suurin osa naisista oli muuttanut Suomeen avioliiton, opiskelun tai työluvan kautta. Seuraavassa taulukossa 2 on esitetty yhteenveto yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisen koulutustasosta. Osallistujista peräti 85 % oli korkeakoulututkinnon suorittaneita. 14

16 Taulukko 2. Yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten koulutustaso (mukana myös Suomessa suoritetut tutkinnot) Koulutustaso Korkeakoulututkinto (yliopisto, amk) 52 Keskiasteen tutkinto 8 Peruskoulu tai vastaava 1 Osallistuneet yhteensä 61 Yrittäjävalmennukseen osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten koulutustaso oli jo korkea heidän Suomeen muuttaessaan. 44 naista oli suorittanut lähtömaassaan korkeakoulututkinnon. Eniten oli kieliin, kasvatustieteisiin ja erityispedagogiikkaan, sairaanhoitoon, kuvataiteisiin tai taideterapiaan liittyviä korkeakoulututkintoja. Osa maahanmuuttajanaisista oli tullut Suomeen hyvin nuorina, minkä vuoksi he eivät olleet ehtineet opiskella lähtömaassaan. Taulukko 3. Yrittäjävalmennuksiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten koulutus lähtömaassa Suoritetut tutkinnot lähtömaassa Filosofian maisteri tai vastaava 10 Sairaanhoitaja tai vastaava 9 Yliopistotutkinto kuvataiteesta tai taideterapiasta 5 Kauppatieteiden maisteri, ekonomi tai yliopistotutkinto kirjanpidosta 4 Kasvatustieteiden tai erityispedagogiikan maisteri 3 Juristi 2 Liikunta-alan maisteri 2 Yliopistotutkinto musiikista 2 Diplomi-insinööri 2 Arkkitehti 1 Psykoterapeutti 1 Vaatesuunnittelija 1 Koreografi 1 Yliopistotutkinto politiikasta ja yhteiskuntatieteistä 1 Keskiasteen tutkinto 12 Peruskoulu tai vastaava 5 Osallistuneet yhteensä 61 15

17 16 Suomeen muutettuaan osa maahanmuuttajanaisista oli ryhtynyt opiskelemaan uutta, aivan toisenlaista ammattia saadakseen töitä suomalaisilla työmarkkinoilla. Useimmiten oli päädytty opiskelemaan sosiaali- tai terveysalaa. Useat lähtömaassaan sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet halusivat pätevöityä Suomessa. Kaiken kaikkiaan Suomessa sairaanhoitajaksi valmistuneita tai parhaillaan sairaanhoitajan tutkintoa suorittavia oli 12. Moni (9) oli halunnut saada tutkinnon, joka mahdollistaa töihin pääsyn; he olivat opiskelleet lähihoitajaksi. Sosionomiksi Suomessa opiskelleita oli viisi. Yrittäjävalmennukseen hakeutuneiden koulutustausta ja siviilisääty selittävät paljon halukkuutta oman yritystoiminnan aloittamiseen. Jorosen (2005) mukaan kantaväestöä heikompi asema työmarkkinoilla työntää yrittäjyyteen niitä maahanmuuttajia, joilla on siihen tarvittavia resursseja, mm. koulutus, työkokemus ja sosiaaliset verkostot. Itsensä työllistämisen, oman yrityksen perustamisen yleisyys kytkeytyy voimakkaasti työttömyyteen tai työttömyysuhkaan, mutta myös asemaan suhteessa suomalaiseen sosiaaliturvaan. Kaikkein yleisintä yrittäjyys on ollut sellaisissa maahanmuuttajaryhmissä, joihin on kasaantunut sekä yrittäjyyden veto- että työntötekijöitä. Avioliittosiirtolaisten ja työluvan tai opiskelun perusteella muuttaneiden yrittäjyysaktiivisuus on keskimääräistä korkeampi. (Joronen 2005) Yrittäjävalmennuksiin valittujen Suomessa oloaika vaihteli eritäin paljon. Valmennuksen alkaessa osa (21) oli asunut Suomessa yli 10 vuotta, jotkut (10) kaksi vuotta tai vähemmän, mutta keskimääräinen asumisaika Suomessa oli 5 10 vuotta. Suomen kielen taito vaihteli myös paljon, mutta ei ollut niinkään yhteydessä Suomessa oloaikaan kuin siihen, kuinka aktiivisesti maahanmuuttajanainen oli kieltä käyttänyt opiskelun, työn tai sosiaalisten verkostojen vuoksi. Alle kaksi vuotta Suomessa ollut saattoi puhua suomea paremmin kuin lähes kymmenen vuotta Suomessa asunut nainen. Ensimmäisessä yrittäjävalmennuksessa kaikilla valmennukseen hyväksytyillä oli mielestään hyvä tai ainakin tyydyttävä suomen kielen taito. Toiseen yrittäjävalmennukseen valituista 3/4 arvioi suomen kielen taitonsa olevan hyvä tai erinomainen, yksi taas katsoi kielitaitonsa välttäväksi. Kolmannessa yrittäjävalmennuksessa Suomen kielen taso vaihteli valmennukseen tulleilla melkoisesti. Suurin osa osasi suomea todella hyvin, mutta neljän valmennettavan kielitaito oli välttävä tai huono. Nämä neljä henkilöä otettiin valmennukseen siksi, että yhdellä oli jo oma yritys ja kolmella oli yrityksen perustamisen kannalta hyvät liikeideat ja -suunnitelmat. Yrittäjävalmennukseen hakeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten työssäolohistoria Suomessa vaihteli, mutta työssäoloa leimasi koulutusta vastaamattomat työt, työskentely ns. sisääntuloammateissa mm. siivoojina, pätkätyöt ja työttömyysjaksot. Osa naisista oli alkanut kouluttaa itseään

18 uuteen ammattiin työnsaannin helpottamiseksi. Uudelleen kouluttautuminen aivan toiseen ammattiin Suomessa suunnattiin yleensä aloille, joissa Suomessa esiintyy työvoimapulaa ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Yrittäjävalmennuksiin osallistuvilla erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutus oli suosittua; moni oli kouluttautumassa lähihoitajaksi, sairaanhoitajaksi tai sosionomiksi. Sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutuksessa oli monta yrittäjävalmennukseen haastateltua. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, mm. puhe- ja psykoterapeutit sekä kasvatustieteitä ja erityispedagogiikkaa opiskelleet olivat myös hankkineet pätevyyden Suomessa, mutta silti heidän työssäoloaan leimasivat koulutusta vastaamattomat ja pätkätyöt. Koulutusta vastaavaan työhön oli valmennukseen osallistuja päässyt helpoiten pyrkiessään työskentelemään maahanmuuttajille suunnatuissa tai monikulttuurisuuteen liittyvissä palveluissa. Suomessa kouluttautuneiden tai pätevyyden hankkineiden, erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien mutta myös sosionomien oli ollut huomattavasti helpompi työllistyä koulutusta vastaaviin töihin. Projektin pyrkimyksenä oli suunnata yrittäjävalmennusta maahanmuuttajataustaisille naisille, joiden aikomuksena olisi perustaa hyvinvointi- ja siihen liittyvän palvelualan yritys. Valintahaastatteluissa suurin osa, 4/5, yrittäjävalmennuksiin osallistuneista maahanmuuttajataustaisista naisista kertoi haluavansa perustaa sosiaali- tai terveydenhuoltoalan, hyvinvointitai siihen liittyvän palvelualan, esim. kotipalvelu-, siivous- ja liikunta-alan yrityksen tai terapiayrityksen. Valmennukseen osallistuneet halusivat ennen kaikkea hyödyntää omaa koulutustaan ja työkokemustaan yrityksen perustamisessa: mm. juristi aikoi perustaa juridiikkaan liittyvän konsultointitoimiston, ekonomi ja kirjanpitäjä kirjanpitotoimiston, sairaanhoitaja terveydenhuoltopalveluja tarjoavan yrityksen, taideterapeutti taideterapiayrityksen. Yrittäjäkokemusta valmennukseen osallistuneista oli yhdeksällä, joista kolmella oli ollut oma yritys lähtömaassaan ja kuudella jo oma yritys Suomessa. Suomeen perustetut yritykset olivat osallistujan tullessa valmennukseen juuri perustettuja, vajaan puolen vuoden ikäisiä. Yrittäjänä jo oleva toivoi saavansa yrittäjävalmennuksessa lisää tietoa ja käytännön neuvoja mm. markkinoinnista, kirjanpidosta, verotuksesta ja suomalaisesta yritysmaailmasta. 17

19 Monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistuneet Projektin kahteen yleiseen monikulttuurisuuskoulutukseen osallistuneet työyhteisöjen edustajat olivat työntekijä- tai asiantuntijatasolta; maahanmuuttajat olivat yleensä heidän asiakkaitaan, joskus (mutta harvemmin) työkavereitaan. Yhdistävänä tekijänä koulutukseen osallistujilla oli halu saada lisää tietoa monikulttuurisuudesta ja monimuotoisesta työyhteisöstä, oppia uusia toimintamalleja maahanmuuttaja-asiakkaan tai työkaverin kanssa toimimiseen, ylipäänsä oppia asioita, jotka auttavat ymmärtämään monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Suurimmalla osalla näihin koulutuksiin osallistuneista oli aikaisempaa tietoa ja kokemusta maahanmuuttajuudesta ja monikulttuurisuudesta ja he edustivat aktiivista monikulttuurisuus- ja kansainvälisyysasioista kiinnostunutta työntekijäjoukkoa. Koulutukseen osallistuvat työskentelivät kuntien sosiaali- ja terveydenhoitoalalla, seurakunnissa, Kansaneläkelaitoksessa tai järjestökentällä. Räätälöityjen monikulttuurisuuskoulutusten osallistujat määräytyivät yritysten niistä työntekijöistä, joille työnjohto oli mahdollistanut koulutuksen. Concordia Bus Finlandin monikulttuurisuuskoulutuksen osallistujat olivat pääosin suomalaisia ajomestareita tai vastaavia, jotka koko ajan päivittäisessä työssään ovat tekemisissä maahanmuuttajatyöntekijäkollegojensa kanssa. ISS:n monikulttuurisuuskoulutuksen osallistujat olivat taas maahanmuuttajia (Venäjältä, Virosta, Puolasta, Etiopiasta), jotka monikulttuurisuuskoulutuksessa syventyivät mm. suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviin erityispiirteisiin ja ominaisuuksiin, tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. 18

20 3 Pr o j e k t i to t e u t u s 3.1 Projektin eteneminen Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmiuksien kehittämisprojekti käynnistyi elokuun alussa Projekti eteni projektisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Toimintasuunnitelmaa tarkennettiin laatimalla eri toiminnoille aikataulutus ja sisältörungot. Eri toteuttajatahojen ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta oli mahdollisuus muuttaa toimintojen sisältöjä, aikatauluja sekä kouluttajatahoja osallistujien tarpeista käsin, jotta voitaisiin saavuttaa paremmin projektisuunnitelmassa esitetyt tavoitteet. Projektin toiminta-aikaan haettiin jatkoa ja sitä pidennettiin asti, mikä mahdollisti kolmannen yrittäjävalmennuksen toteuttamisen kevään 2008 aikana. Yrityksille räätälöityjä monikulttuurisuuskoulutuksia pystyttiin järjestämään kolme, kahdelle eri yritykselle. Lisäksi järjestettiin maalis-huhtikuun välisenä aikana kolme täsmätyöpajaa kirjanpidosta, tuotteistuksesta ja hinnoittelusta hankkeen yrittäjävalmennukseen osallistuneille. Projektin lopuksi järjestettiin kutsuseminaari, päätösjuhla kaikille yrittäjävalmennuksiin ja monikulttuurisuuskoulutuksiin osallistuneille sekä mentoreina toimineille ja hankkeeseen osallistuneille kouluttajille ja yhteistyötahoille. 3.2 Toiminta projektissa Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennusten toteutuminen Projektin keskeisenä toimenpiteenä olivat ensisijassa hyvinvointi- ja palvelualan yritystoimintaa suunnitteleville maahanmuuttajataustaisille naisille järjestetyt yrittäjävalmennukset. Yrittäjävalmennukset koostuivat yrityksen perustamiseen, yritystoimintaan, yrittäjyyteen, kannattavaan liiketoi- 19

21 mintaan perehdyttämiseen liittyvästä lähityöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä, ryhmämuotoisesta mentoroinnista ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. Lähityöskentelykertojen väliin sijoittuvan itsenäisen työskentelyn aikana osallistuja työsti lähityöskentelykerroilla käsiteltyjä aihealueita oman liiketoimintasuunnitelmansa tavoitteiden mukaisesti. Lähityöskentelykerrat ja ryhmämentorointi pyrittiin rakentamaan lomittain niin, että ryhmämentoroinnissa työstettäisiin ja konkretisoitaisiin lähityöskentelykerroilla käsiteltyjä aihealueita oman yritystoiminnan käynnistämistä ajatellen Naisyrittäjyyskeskuksen mentorien johdolla. Projektissa toteutettiin kolme yrittäjävalmennusta, syyskuun 2006 ja huhtikuun 2008 välisenä aikana. Yrittäjävalmennus I Omalle yrittäjäuralle, Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennus alkoi syksyllä Valmennukseen oli 27 hakijaa, jotka kaikki haastateltiin, kahta lukuun ottamatta. Haastattelun perusteella valmennukseen valittiin 23 maahanmuuttajataustaista naista, joista kaksi ei aloittanut valmennusta lainkaan. Toinen sai kokopäivätyön ja toinen sairastui. Yrittäjävalmennus I jatkui lähityöskentelyllä kevääseen 2007 asti, mutta henkilökohtaista ohjausta ja ryhmämentorointia jatkettiin elokuun loppuun Yrittäjävalmennus I:n 21 aloittaneesta kolme keskeytti opiskelun, yksi liian pitkän matkan (Tampereelta), yksi liian raskaan aikataulun (kokopäivätyö ja toinen opiskelu) ja yksi saamansa työn vuoksi. Valmennukseen osallistuneista 17 suoritti valmennuksen hyväksytysti; he saivat todistuksen valmennuksesta ryhmämentoroinnin päätyttyä elokuun lopussa vuonna Yksi yrittäjävalmennuksen I suorittaneista perusti vajaa vuosi yrittäjävalmennuksen alkamisen jälkeen elokuussa 2007 oman monikulttuurisuuteen, maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumiseen liittyvän konsultointiyrityksen. Kolme-neljä suunnittelee vakavasti oman yrityksen perustamista lähiaikoina. Yrittäjävalmennus II Toiseen huhtikuussa 2007 alkaneeseen yrittäjävalmennukseen haki 24 maahanmuuttajataustaista naista, joista 21 valittiin aloittamaan yrittäjävalmennus. Kesätauon jälkeen 8 osallistujaa ilmoitti keskeyttävänsä valmennuksen syksyn 2007 aikana muun muassa työpaikan saannin ja päällekkäisten työaikojen, suomen kielen ja muiden opiskelujen vuoksi tai elämäntilanteessa tapahtuneiden muutosten takia. Yksi keskeyttäneistä perusti oman yrityksen eikä voinut osallistua enää valmennukseen yrityksen käynnistämisprosessin ja iltapainotteisten työaikojen vuoksi. 20

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Helena Pesonen & Anu Vihonen Maahanmuuttajayrittäjien mentoroinnin käsikirja

Helena Pesonen & Anu Vihonen Maahanmuuttajayrittäjien mentoroinnin käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 19 Helena Pesonen & Anu Vihonen Maahanmuuttajayrittäjien mentoroinnin käsikirja Helena Pesonen & Anu Vihonen Maahanmuuttajayrittäjien mentoroinnin

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry 1 Loppuraportti 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry JoMoni ry haki rahoitusta Monikulttuuriselle kansalaistaitojen kehittämishankkeelle. Päärahoittajana hankkeessa on Ely-keskus.

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen yrittäjyys- koulutus

Hyvinvointipalvelujen yrittäjyys- koulutus Hyvinvointipalvelujen yrittäjyys- koulutus 1. Tavoite 2. Kohderyhmä 3. Sisältö 4. Toteutustapa ja kouluttajien kokemus alalta 1. TAVOITE Koulutuksen tavoitteena on antaa perustaitoja ja- tietoja toimia

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot

Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot Katariina Rantanen, yritysneuvoja YritysHelsinki Työ- ja elinkeinoministeriön naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä Maahanmuuttajayrittäjyys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Vetovoimainen työpaikka Kaunialan Sairaala Oy

Vetovoimainen työpaikka Kaunialan Sairaala Oy Vetovoimainen työpaikka Kaunialan Sairaala Oy Monikulttuurinen työyhteisö Kaunialan Sairaala Oy Perustettu sotavammasairaalaksi vuonna 1946. Sotainvalidien veljesliitto ry:n ja Vantaan kaupungin yhteisenä

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Sininen Kolmio Oy järjestää psyko-ja sosiodraamamenetelmien koulutusta vuonna 2013-14. Koulutuskokonaisuus käsittää 1. Perusvalmiudet psyko-

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

NAISYRITTÄJYYSKESKUS

NAISYRITTÄJYYSKESKUS NAISYRITTÄJYYSKESKUS Naisyrittäjyyden edistämistä 15 vuotta Sointu Lanki varapuheenjohtaja VISIO (2015) ry on pysyvä, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden arvostama, valtakunnallinen verkostomaisesti toimiva

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tukea työllistymiseen. Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä. Mentorointiopas

Tukea työllistymiseen. Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä. Mentorointiopas Tukea työllistymiseen Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä Mentorointiopas Maahanmuuttajien työllistyminen - Kansainväliset mallit työllistymispalveluiden kehittämisessä 1.10.2010-30.6.2012 SISÄLTÖ Mitä mentorointi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot