M20-hankkeen arvioinnin loppuraportti
|
|
- Tuomo Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M20-hankkeen arvioinnin loppuraportti Asuinympäristöihin kohdennettu päihdehaittojen ehkäisemisen ja vähentämisen kehittämishanke yhteisöjen voimavaroja käyttäen Hämeenlinna kesäkuu 2008 Antti Pelto-Huikko
2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle Johdanto M20-hanke Ulkoisen arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Vaikuttavuuden arvioinnin osa-alueet Menetelmät, aineistot ja analysointi Kuvaus hankkeen etenemisestä toimineet osahankkeet Kanta-Häme, Forssa Uusimaa, Hanko Keski-Suomi, Äänekoski Pirkanmaa, Ikaalinen Varsinais-Suomi, Uusikaupunki toimineet osahankkeet Etelä-Pohjanmaa, Kauhajoki Pohjois-Savo, Leppävirta Pohjois-Savo, Joroinen Pohjanmaa, Uusikaarlepyy Kymenlaakso, Hamina Lappi, Sodankylä Arvioinnin tulokset M20-hankkeen prosessien ja tulosten arviointi Alueellisten osahankkeiden tarve, toimintalogiikka ja prosessi Alueellisten osahankkeiden käynnistäminen Verkostojen ja yhteistyön luominen sekä uusien toimijoiden aktivointi Uusien toimintamallien kehittäminen Aluetoimijoiden kokemukset työstä Neljä mallia ehkäisevään alueelliseen päihdetyöhön Aktivointimalli Lähipalvelumalli Kansalaistoiminnan malli Verkostomalli...69
3 5.2.5 Päiväkeskusmallien arviointi hanketoimijoiden näkökulmasta M20-hankkeen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi Vaikutukset toiminnan piirissä olevien asiakkaiden elämään Vaikutukset lähiyhteisöön ja vapaaehtoistoimintaan Toiminnan juurtuminen käytäntöön Arviointitulosten yhteenvetoa ja pohdintaa Lähteet...85
4 Lukijalle M20-hanke oli Sininauhaliitto ry:n koordinoima kehittämishanke, jolla pyrittiin kehittämään sekä ehkäisevää että korjaavaa päihdetyötä maakunnissa. Työ käynnistyi vuonna 2004 ja se päättyi vuoden 2008 keväällä. Tämä asiakirja on hankkeen ulkoisen arvioinnin loppuraportti, jossa arvioidaan toiminnan etenemistä sekä alueittain että kokonaisuutta tarkastellen. Lisäksi arvioidaan kehitettyjä päiväkeskusmalleja ja päiväkeskustoiminnan tuloksellisuutta asetettuihin tavoitteisiin nähden. Raportti sisältää pääosin Sininauhaliiton sisäisen arvioinnin keräämästä aineistosta laaditun aluekohtaisen toiminnan kuvauksen (kappale 4), jolla pyritään tekemään näkyväksi paikkakuntakohtaistyötä, alueellisen toiminnan lähtökohtia sekä työssä koettuja onnistumisia ja haasteita. Hankkeen ja sen eri osa-alueiden varsinainen arvottava osuus alkaa kappaleesta 5. Lopussa on ulkoisen arvioinnin näkökulmasta rakennettu yhteenveto keskeisimmistä tuloksista ja pohdintaa toiminnan sisältämistä mahdollisuuksista ja haasteista. Raportin toivotaan olevan läpiluotaus tehtyyn työhön, sen tuloksellisuuteen sekä ennen kaikkea keskustelun avaus päihdehaittojen vähentämistä pohtivien toimijoiden keskuudessa. 1
5 1 Johdanto M20-hankkeen suunnittelu- ja käynnistysvaiheen taitteessa tapahtui monia suomalaisten päihteiden saatavuuteen ja päihteiden käyttöön liittyviä muutoksia. Ensinnäkin Viron liittyminen Euroopan Unioniin lisäsi mahdollisuuksia tuoda lähialueilta halpaa alkoholia. Valtiovallan taholta ymmärrettiin, että samalla kun tuontirajoitukset väljenivät, oli odotettavissa merkittävää alkoholin kulutuksen kasvua. Jotta vähittäismyynti olisi pysynyt laillisena eikä keskittynyt liiaksi naapurimaiden halvempiin tuotteisiin, päätti valtio alentaa alkoholiverotustaan. Tämä verokevennys vaikutti ennen kaikkea väkevien alkoholituotteiden hintojen reiluun laskuun. Ja niin siinä sitten kävi, juuri kuin oli ennustettukin. Alkoholin käyttö kasvoi - ainakin hetkellisesti - reilusti. Suurin kasvu kohdistuu ensisijaisesti niihin ryhmiin, joissa alkoholin kulutus oli jo ennestään korkea. Tästä seurasi väistämättä yleinen alkoholihaittojen lisääntyminen yhteiskunnassa ja kysynnän kasvu erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta-alueilla. Lähes heti veronkevennyksen jälkeen selviämisasemat suuremmissa kaupungeissa alkoivat raportoida tilastoja, jotka osoittivat käytön lisääntyneen ja yhä huonommassa kunnossa tulevien asiakkaiden määrien kasvaneen. Valtion taholta teetettiin tarkempia selvityksiä tilanteesta ja kunnat sekä etenkin järjestöt panostivat päihdetyön suunnitteluun ja toteutukseen. Kunnissa ongelmana oli resurssipula, jonka vuoksi niissä ei paljoa pystytty tekemään ehkäisevää työtä saati kehitettyä sitä, vaan liikenevät panokset oli laitettava korjaavaan työhön. Järjestöille jäikin erittäin tärkeä rooli ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä ja toteutuksessa. Ehkäisevä päihdetyö on määritelty eri toimijoiden näkökulmista eri tavoin. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja koulutuskeskus (Stakes) määrittelee ehkäisevän päihdetyön seuraavalla tavalla. Ehkäisevä päihdetyö edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia (Soikkeli, M. & Mustalampi, S.) Wennberg et al. (2007) toteaa Raha-automaattiyhdistykselle tekemässään ehkäisevän päihdetyön tilaa käsittelevässä arvioinnissa, että ehkäisevän päihdetyön käsite on saanut 2
6 hyvin erilaisia tulkintoja ja määritelmiä. Karlssonin ja Tigerstedtin (2004) mukaan järjestöt ovat päätyneet käyttämän käsitettä korostaakseen toimien paikallisuutta vastapainona kansallisen tason vaikuttamiselle. Toisten tulkintojen mukaan ehkäisevä päihdetyö taas nähdään aiemmin raittiustyön alle ryhmiteltyjen toimien uudeksi yhteen kokoavaksi nimittäjäksi. Järjestöissä tehtävä ehkäisevä päihdetyö näyttäytyy pääasiassa joko strategiatyönä tai erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Järjestöissä tehtävää kehittämistyötä rahoittaa pääasiassa Raha-automaattiyhdistys, joka jakoi vuonna 2006 ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen noin 12 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä summasta käytettiin erilaisten toimintamallien kehittämiseen, kehitettyjen toimintamallien implementointiin, tietyille erityiskohderyhmille suunnattavaan työhön, monipuolisten ja innovatiivisten menetelmien kehittämiseen sekä vaikuttamistyöhön. (Wennberg et al. 2007) Ehkäisevän päihdetyön merkitystä on korostettu voimakkaasti viime vuosina. Päihdeongelmien kärjistyessä ja kuntien resurssien heikentyessä järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli kasvaa. Viime vuodet ovat tuoneet lisää päihdetyön organisoitumista sekä ehkäisevän päihdetyön tutkimusta esimerkiksi osana alkoholiohjelmaa. Terveyden edistämisen keskus (Tekry) on koonnut yhteen ehkäisevän päihdetyön toimijoita etsimään ja jakamaan näkemyksiä siitä, mitkä ovat järjestötyön keskeiset toiminta-alueet päihde-kentällä ja mihin suuntaan työtä pitäisi kehittää. Työn tuloksena syntyi "Järjestöjen päihdeohjelma vuosille ". Ohjelma on esimerkki siitä, miten järjestöjen tekemää ehkäisevää päihdetyötä pyritään jäsentämään ja luomaan uusia toimintamuotoja eri toimijoiden välillä. (Wennberg et al. 2007) 3
7 2 M20-hanke Lisääntyneet alkoholi- ja päihdeongelmat sekä niistä johtuvat seurannaisvaikutukset loivat tarpeen M20-hankkeelle. Päihdeongelmien kasvuun ovat vaikuttaneet monet yhteiskunnassamme viime vuosina tapahtuneet muutokset, kuten alkoholiveron alennus keväällä 2004 sekä samoihin aikoihin tapahtunut Viron liittyminen EU:n jäseneksi ja tästä seurannut alkoholituotteiden tuonnin vapautuminen. Nämä kansalliset ja kansainväliset yhteiskunnalliset muutokset yhdessä koventuneiden arvojen kanssa ovat olleet omiaan lisäämään päihteiden käyttöä ja niistä aiheutuvia ongelmia ja pahoinvointia. Päihteiden käytön uskotaan lisääntyvän ennen kaikkea niissä väestöryhmissä, joissa käyttö on tähänkin mennessä ollut runsasta. Päihdeongelmien lisääntyminen asuinaluilla lisää usein myös asukkaiden turvattomuuden kokemista. Erilaisissa hyvinvointia kuvaavissa selvityksissä asumiseen liittyy valikoitumista, jossa yhtenä tekijänä on asuinalueen tai yhteisön turvallisuus. Kun päihdeongelmia kasautuu tietyille asuinalueille, on varsin lyhyellä ajanjaksolla havaittavissa alueen asuntojen hintojen laskua, yhteisöllisyyden häviämistä, alueen yhteisten tilojen ja alueiden rappeutumista sekä asukkaiden muuttohalukkuutta toisille alueille. (Seppänen 2001) Sininauhaliitto pyrkii osaltaan vastaamaan näihin kasvaviin ongelmiin M20-hankkeella. M20-hanke on Sininauhaliitto ry:n hallinnoima kehittämishanke, jota toteutetaan Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2004 ja se päättyi keväällä Hanke sai kuitenkin Raha-automaattiyhdistykseltä vuoden jatkorahoituksen, joten kokonaisuudessaan työ päättyi vuoden kuluttua alkuperäisestä suunnitelmasta, keväällä Viimeisen vuoden kehittämistyössä mukana oli alkuperäisen yhdentoista osahankkeen kokoonpanosta viisi osahanketta. Näiden viiden osahankkeen kanssa työtä syvennettiin ja kehitettiin vielä vuoden verran. Sininauhaliitto ry:n internetsivuilla M20-hanke on määritelty seuraavalla tavalla: M20-hankkeen tavoitteena on päihdehaittojen vähentäminen, yhteisöllisyyden lisääminen ja kansalaistoiminnan kehittäminen hankepaikkakuntien pilottialueilla. Keskeistä toiminnassa on toimintaan osallistuvien sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen. Toiminnassa välittyy toivo sekä oikeus ihmisarvoiseen elämään ja hyvinvointiin. (Sininauhaliitto 2007) M20-hankkeen kautta Sininauhaliitto yhtenä järjestötoimijana vastaa Suomen kansalliseen alkoholiohjelmaan, jolla pyritään ehkäisemään päihdehaittoja laajalla rintamalla. 4
8 M20-hankkeelle asetettiin kolme päätavoitetta, jotka ovat 1) lähiyhteisöjen tuen muodostaminen, 2) kansalaistoiminnan kehittäminen sekä 3) päihdehaittojen vähentäminen. Lähiyhteisöjen tuen muodostumisen tarkennettuna tehtävänä oli löytää asumisen piiristä sellaisia henkilöitä, jotka toimivat yhteisön vaikuttajina ja kehittäjinä. Yhteisön toimintaaktiviteettien ja päihdeongelmien puheeksiottamisen kautta pyrittiin saavuttamaan yhteys lähipiirin jokaiseen henkilöön. Tästä toiminnasta oli tarkoitus muodostua lähiyhteisöllinen tuki. Kansalaistoiminnan kehittämisellä pyrittiin siihen, että Sininauhaliiton jäsenjärjestö toisivat alueelle järjestötoimintaa ja osaamista sekä näin ollen mahdollistaisivat entistä paremmin osallistavan kansalaistoiminnan. Kansalaistoiminnan aktivoimisella haluttiin herättää alueiden asukkaissa auttamisen halua ja vastuuta lähimmäisistämme. Päihdehaittojen vähentäminen perustui M20-hankkeessa siihen, että lähiyhteisöjen tuen ja kehittyneen vapaaehtoistoiminnan (kansalaistoiminta) kautta aktivoituva asuinyhteisö muodostaisi yhteisvastuuta, jonka kautta olisi mahdollista päihdehaittojen käsitteleminen ja lopulta vähentäminen sekä yhteisön hyvinvoinnin ja erityisesti alueen turvallisuuden lisääminen. Kolmen edellä luetellun päätavoitteen saavuttamiseksi hanketoimijat pyrkivät verkostoitumaan alueiden avaintahojen, kuten kunnan ja alueen eri sektoreiden asiantuntijatahojen kanssa. Hankkeen paikalliset kehittämisryhmät muodostuivat paikallisen jäsenjärjestön, seurakunnan ja kunnan toimijoista, joiden todettiin omaavan tarvittavan substanssiosaamisen. Kunta toimi paikallisissa osahankkeissa yhteistyössä kumppanuus-periaatteella, jossa hanketta tuettaisiin osana mm. sosiaali- ja terveystoimen ja asuntotoimen peruspalveluja. Yhteistyötoimijoiden työtapana oli verkostoyhteistyö. Toiminnan käynnistämisen myötä muodostettiin tarvittavat verkostokokoukset, joissa ratkaistiin yhteisöllisiä ja yksilöllisiä ohjaustoimintoja. Kaikkien yksilöasioiden käsittelyssä otettiin huomioon aina kunkin yksilön lupa asioiden käsittelyyn verkostossa. 5
9 3 Ulkoisen arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Ulkoisen arvioinnin lähtökohtana oli luoda tiivis kuvaus M20-hankkeesta ja arvottaa sitä. Arvottamisella tarkoitetaan sitä, että suhteutetaan tehtyä työtä hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin ja näin ollen saadaan kehittämistyön kannalta olennaista tietoa siitä, kuinka suunnitellut kehittämistoimet ja -mallit ovat todellisuudessa toimineet ja vastanneet niille asetettuihin tavoitteisiin. Lyhyesti sanottuna arviointi arvioi, kuinka asetettuihin tavoitteisiin on pystytty vastaamaan ja millaisia tuloksia M20-hanke kokonaisuudessaan on tuottanut eri toimijoiden näkökulmasta. Ulkoisen arvioinnin toimeksiantoa muutettiin viimeisen vuoden aikana, koska tilaajalle varmistui jatkorahoituksen saaminen hankkeelle. Tämän käsillä olevan loppuraportin ohella tehtiin toimintaa kuvaava ja arvottava väliarviointi. Arvioinnin loppuraportti on suoraa jatkoa väliarvioinnille ja monilta toimintaa kuvaavilta osin raportit ovat saman sisältöiset. Loppuraportti eroaa väliraportista lähinnä siinä, että loppuraportissa arvioinnin kohteena on myös luotujen päiväkeskusmallien kokemusperäinen arvottaminen sekä toiminnan juurtumisen arvioiminen. Kokonaisuudessaan M20-hankkeen ulkoisen arvioinnin tehtävänä oli vastata seuraaviin arviointikysymyksiin: Ovatko hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettu? o Lähiyhteisöjen tukea on kehitetty o Kansalaistoiminta on kehittynyt o Päihdehaitat ovat vähentyneet Tuottaako hankkeen toteutustapa toimivia malleja päiväkeskus- ja asuinaluetyöhön? o Miten mallit on koettu? o Tiedostavatko toimijat, että he toimivat tietyn mallin mukaan? o Miten ne ovat pilotoinnin aikana kehittyneet? o Miten mallien sisältöjä on noudatettu? o Mikä malleissa toimii ja mikä ei? o Mikä määrittää sen, että millaista mallia lähdetään hyödyntämään? Miten selkeä rajanveto mallien välillä on ja miten se toimii käytännössä? o Millaisia resurssivaatimuksia malleilla on ja miten niihin on pystytty vastaamaan? 6
10 Syntyykö hankepaikkakunnille yhteistyötä sidosryhmien ja kansalaisten välille päihdehaittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi? o Millaista yhteistyötä on syntynyt ja mitkä asiat on todettu helpottavan tai vaikeuttavan yhteistyötä? Miten päiväkeskustoiminta on saatu juurrutettua osaksi paikkakunnan palveluja? o Miten jatkovuodelta pois jääneet paikkakunnat ovat pärjänneet hankkeen jälkeen? o Jos jatkoa ei ole syntynyt, niin mitä syitä taustalta löytyy? o Mitä paikkakunnilla on tehty juurruttamisen edellyttämiseksi? o Millaiset asiat edistävät tai vaikeuttavat juurtumista paikallistasolla? o Kansalaistoiminnan merkitys ja rooli osana päiväkeskustoimintaa voiko toiminta jatkua kansalaistoiminnan pohjalta? Näiden edellä mainittujen arviointikysymysten sisällä tarkastellaan hankkeen vaikuttavuutta sekä lyhyen että pitkän aikavälin näkökulmista. Ensimmäisen asteen vaikuttavuus eli hankkeen tulokset käsittävät seuraavien asioiden arvioinnin: Alueellisten osahankkeiden käynnistyminen Verkostojen ja yhteistyön luominen Uusien toimintamallien perustaminen Uusien toimijoiden aktivointi Toisen asteen vaikuttavuus eli kestävät pitkän ajan vaikutukset käsittävät lisäksi seuraavien asioiden arvioimisen: Vaikutukset toiminnan piirissä olevien asiakkaiden elämään Vaikutukset lähi-/ asuinyhteisöön Yhteistyön lisääntyminen ja sitoutuneisuus, eli jatkuvuuden takeet Hankkeen ensimmäisen asteen vaikuttavuutta arvioitiin kartoittamalla hankepaikkakunnilla hankkeen toimesta aikaansaadut uudet toimintatavat, rakenteet ja yhteistyömuodot. Toisen asteen vaikuttavuutta lähestyttiin hankkeen väliraportissa kuvattujen eri paikkakuntien omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista nousseiden kehittämisteemojen kautta. Toisen asteen vaikuttavuuden arvioinnissa vertailtiin eri paikkakuntien kokemuksia kehittämisteemojen mukaisista toimintamalleista, joita ovat aktivoiva malli, lähipalvelu-malli, verkos- 7
11 tomalli sekä kansalaistoiminnan malli. Erityisenä arvioinnin tarkastelu-näkökulmana olivat eri mallien toteuttamisedellytykset ja kansalaisjärjestön rooli niiden luomisessa. 3.1 Vaikuttavuuden arvioinnin osa-alueet Paasion (2006) mukaan vaikuttavuuden arvioinnissa on viisi vaihetta, joihin tulee kyetä vastaamaan: tarvekartoitus, toimintalogiikan selvittäminen, prosessien kuvaaminen, vaikuttavuuden osoittaminen sekä kustannusvaikuttavuuden estimoiminen. Tarvearvioinnissa kyse on kohderyhmän todellisuuden analyysi, ei siis heitä ympäröivän palvelujärjestelmän tai organisaatioiden analyysi (Paasio 2006; Rossi et al. 1999). Kohderyhmän sisällä tarpeet voivat olla erilaisia ja ne voivat vaihdella alueittain. Tarvearvioinnin lähtökohtana on, että toimijoilla tulee olla selkeä ymmärrys siitä, mikä on se taustalla oleva todellinen alueellinen tai paikallinen tarve, johon toimintaa kehitetään. Konkreettinen esimerkki Paasiota (2006) mukaillen: Päihteiden väärinkäyttö on yhteiskunnallinen ongelma. Jotta asialle voidaan tehdä jotain, on meidän ensin määriteltävä, mitä päihteiden väärinkäytöllä tarkoitetaan ja millaisia taustatekijöitä ilmiöön liittyy. On aivan eri asia puhua päihdeongelmasta yksilön kriisinä kuin esimerkiksi yhtenä palvelujärjestelmän ehkäisytoiminnan kohteena. Ymmärrys ilmiöstä vaikuttaa siihen, millaiset syyseuraus -ketjut kehitetään ja miten ilmiöön vaikuttamista arvioidaan. Toimintalogiikka luo kuvan siitä, miten hanketoimijat ovat aikoneet vastata edellä esitettyyn tarpeeseen. Hanketoimijoilla tulee olla mahdollisimman yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mikä on heidän alueelleen ja kohderyhmälleen paras toimintatapa ja -malli. Toimintamallien tulee olla kriittisesti pohdittuja ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet tulee olla ymmärrettyjä ja perusteltuja. Toisin sanoen toimijoilla tulee olla tieto tai vahva uskomus siitä, että suunniteltu toiminta vastaa kohderyhmän tarpeeseen. Prosessi kuvaa sen konkreettisen työn, jota alkuperäiseen tarpeeseen vastaamiseksi olisi toimintalogiikan mukaan tullut tehdä. Prosessikuvauksen pohjana on edellisessä kappaleessa esitetty toimintalogiikka. Prosessikuvauksella tarkastellaan, kuinka hyvin konkreettinen työ on vastannut toimintalogiikassa esitettyä mallia - eli toisin sanoen, onko tehty niin kuin on suunniteltu? Suunnitelmallisuuden noudattaminen on edellytyksenä sille, että alkuperäistä toimintalogiikkaa ja sen vastaavuutta alueen tarpeeseen voidaan arvottaa. Mikäli konkreettinen toiminta eroaa suunnitellusta, niin silloin se ei enää vastaa alkuperäistä 8
12 toimintalogiikkaa, joka pohjautuu alueen tarpeeseen. Tällöin tarve-toimintalogiikkaprosessi -ketju katkeaa, eikä vaikuttavuutta voida uskottavasti arvioida. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei toimintaa voisi - tai jopa pitäisi - muuttaa, mikäli työn edetessä huomataan, että toimintalogiikka ei ole loppuun asti ajateltu tai joko alkuperäinen tarve on muuttunut tai ympäröivä muu konteksti sitä edellyttää. Tarpeelliset muutokset tulee tehdä, mutta niiden perustelut tulee olla selvät ja auki kirjoitetut. Vaikuttavuuden arvioinnissa tulee pystyä poluttamaan tehty työ akselilla tarvetoimintalogiikka-prosessi-vaikutus-vaikuttavuus. Jokaisella osa-alueella tulee olla selkeä syy-seuraussuhde keskenään, joka arvioinnissa pyritään todentamaan. Toisin sanoen tietyn tarpeen tulee johtaa tiettyyn toimintalogiikkaan ja siitä seuraavan prosessin tulee rakentua sen pohjalle. Kustannusvaikuttavuus on kustannusten tunnistamista ja analysointia suhteessa kohderyhmälle aikaansaatuihin (hyvinvointi-)muutoksiin ja niihin käytettyihin resursseihin. Kustannusvaikuttavuusanalyyseissä vaaditaan vain kustannusten muuttamista rahaksi, ei vaikutusten (Sjöblom 2000). Vaikutukset voidaan ilmaista muina suureina. Kustannusvaikuttavuuden selvittäminen edellyttäisi, että on olemassa vaihtoehtoisia menetelmiä tulosten saavuttamiseksi ja että näiden kustannukset on muutettavissa vertailukelpoiseen muotoon. Kustannusvaikuttavuuden arviointiin ei tässä arvioinnissa ollut riittävästi resursseja. 3.2 Menetelmät, aineistot ja analysointi Kesäkuussa 2007 valmistuneen arvioinnin väliraportti muodosti tiedollisen pohjan ja rakenteellisen rungon tälle loppuraportille. Väliraportin aineisto koostui lähinnä hanketoimijoiden tuottamasta laadullisesta sekä määrällisestä aineistosta, joita hankittiin kahdella haastattelukierroksella sekä erilaisten päiväkirjojen muodossa. Päiväkirjojen kautta hankkeen koordinoinnista sekä alueiden toiminnasta vastaavat henkilöt tuottivat kattavan määrän kuvailevaa aineistoa työn etenemisestä, onnistumisista ja vaikeuksista. keskeisen aineiston muodostivat hankkeessa tehdyt ohjausryhmien jäsenten (12 ohjausryhmää), projektityöntekijöiden (n=10) sekä paikallisten toimijoiden haastattelut. Sininauhaliiton sisäinen koordinaatio suoritti haastattelut keväällä 2006 ja ne toistettiin keväällä Menetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluissa selvitettiin monipuolisesti kunkin osahankkeen merkitystä ja vaikutuksia asiakaskunnalle, asuinyhteisölle ja lähiympäristölle, kansalaistoiminnan viriämiselle ja yhteistyön lujittamiselle paikallisella tasolla. Loppuarviointia varten ulkoisen arvioinnin suorittaja täydensi olemassa olevaa tutkimusaineistoa 9
13 haastattelemalla sekä vuonna 2007 päättäneiden alueiden että vuoden 2008 kevääseen jatkaneiden alueiden projektihenkilöstön (n=11) ja osan jatkoalueiden ohjausryhmän jäsenistä (n=20). Paikkakuntakohtaisten aineistojen tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tekstimateriaalista nostettiin esiin avainasiat, ne klusteroitiin ja näin syntyneille luokille luotiin kattavat käsitteet. Aluksi luokittelukriteerinä käytettiin SWOTanalyysia, jonka pohjalta löytyivät toiminnan vahvuudet. Näistä nostettiin esiin vaikutukset. Heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet yhdessä muodostavat toiminnan haasteet. Paikkakunta-analyysit painottuivat toteutuneen toiminnan vaikuttavuuteen. Määrällistä aineistoa oli paljon ja se oli toimijoiden puolesta jo valmiiksi koodattu matriiseihin. Määrällinen aineisto perustui paikallistoimijoiden viikkopäiväkirjoissaan tuottamaan numeeriseen arviointiin siitä, kuinka he olivat omasta mielestään kokeneet työn ja siihen sidoksissa olevat tekijät. Määrällinen aineisto sisälsi myös laadullisia kysymyksiä, jotka olivat luokittelujen kautta muutettu määrälliseen muotoon. Ulkoisen arvioinnin tehtäväksi jäi tilastollisten ajojen tekeminen aineistosta. Tilastoaineisto oli Excel-muodossa, joten tästä syystä aineisto ajettiin läpi Tixel -tilasto-ohjelmalla. 10
14 4 Kuvaus hankkeen etenemisestä M20-hanke käynnistyi vuonna Aloitusvuoden työ oli pääasiassa yhteistyöhön mukaan tulevien paikkakuntien etsimistä sekä neuvottelujen käymistä näiden kanssa. Paikkakuntakohtaiset neuvottelut M20-hankeyhteistyöstä aloitettiin maaliskuussa 2004 Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen, kuntien sekä hankeyhteistyöhön tulevien muiden toimijoiden kanssa. Neuvotteluja hankeyhteistyöstä käytiin yhteensä 26 paikkakunnalla: Mikkelissä, Leppävirralla, Joensuussa, Haminassa, Virroilla, Kauhajoella, Uudessakaarlepyyssä, Haukiputaalla, Sodankylässä, Kajaanissa, Lapinlahdella, Forssassa, Haminassa, Uudessakaupungissa, Porissa, Ikaalisissa, Jämijärvellä, Parkanossa, Ilmajoella, Lahdessa, Vaasassa ja Äänekoskella, sekä myöhemmin vuonna 2005 vielä Joroisissa, Saarijärvellä, Jämsässä ja Muuramessa. Ensimmäisen neuvottelukierroksen jälkeen hankeyhteistyöneuvotteluja jatkettiin vuoden 2004 aikana Mikkelissä, Leppävirroilla, Haminassa, Virroilla, Kauhajoella, Uudessakaarlepyyssä, Haukiputaalla, Sodankylässä, Forssassa, Haminassa, Uudessakaupungissa, Ikaalisissa, Jämijärvellä, Äänekoskella ja Parkanossa sekä myöhemmin vuoden 2005 aikana vielä Joroisissa, Hämeenkyrössä, Muuramessa, Saarijärvellä ja Jämsässä. Lopulta Virroilla, Mikkelissä ja Haukiputaalla hankeyhteistyö ei käynnistynyt neuvotteluista huolimatta. Niillä paikkakunnilla, joilla neuvottelut tuottivat tulosta, hanketoimijat pääsivät luomaan tarkemmin toiminnan sisältöjä ja malleja sekä aktivoimaan kansalaisia toimintaan. Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty M20-osahankkeet ja niissä mukana olleet kunnat. 11
15 Kuvio 1. M20-osahankkeet ja niissä mukana olleet kunnat. Varsinainen M20-hankkeen sisällöllinen toiminta käynnistyi vaiheittain sen mukaan, miten neuvottelut paikkakuntien kanssa sujuivat. Kevään ja kesän 2004 aikana työ saatiin käyntiin Leppävirralla, Uudessakaarlepyyssä, Forssassa, Haminassa ja Äänekoskella. Näiden lisäksi toiminta saatiin käyntiin syksyn aikana vielä Uudessakaupungissa, Sodankylässä ja Ikaalisissa. Kaiken kaikkiaan vuoden 2004 aikana toiminta saatiin käynnistettyä yhteensä kahdeksalla paikkakunnalla. Kevään 2005 aikana onnistuneet neuvottelut käytiin vielä 12
16 Hangossa ja Kauhajoella. Osalla jo mukana olevista maakunnista toimintaa laajennettiin uusiin kuntiin. Ikaalisten työ laajeni Parkanoon ja Satakunnan maakunnan puolelle, Jämijärvelle. Leppävirran työ laajeni Joroisiin ja Uudenkaarlepyyn työ kunnan sisällä Jepuan kylälle. Hankepaikkakunnille perustettiin toiminnan alkaessa päiväkeskuksia päihteiden käyttäjille. Paikkakuntakohtainen toiminta organisoitui Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen kautta siten, että Sininauhaliitto koordinoi hankekokonaisuutta. Paikalliset jäsenjärjestöt palkkasivat paikkakunnille osittain hankerahoituksella sekä osittain kuntien rahoituksella projektityöntekijöitä ohjaamaan ja organisoimaan aluekohtaista toimintaa. Kunnat osoittivat sitoutumistaan antamalla päiväkeskustoimintaa varten omia tilojansa käyttöön. Päihdehaittojen ehkäisy- ja vähentämistyötä lähdettiin levittämään päiväkeskuksista käsin lähimmille asuinalueille. Toiminta käynnistyi hyvin, sillä lähes kaikilta paikkakunnilta kansalaisia ja vapaaehtoisia tuli toimintaan mukaan. Työnjako jäsenjärjestöjen ja kuntien välillä toimi niin, että järjestö vastasi hankkeen toimintaohjelman etenemisestä, toteutuksesta ja raportoinnista ja kunta osoitti toimintaan tarvittavat toimitilat ja moniammatillisen verkoston palvelut omien tehtäviensä puitteissa. Kaiken kaikkiaan vuoden 2004 ja kevään 2005 aikana toiminta saatiin käynnistymään 12 maakunnassa ja 17 paikkakunnalla: Pohjois-Savosta mukana oli Leppävirta, Etelä- Savosta Joroinen, Pohjanmaalta Uusikaarlepyy, Kanta-Hämeestä Forssa, Kymenlaaksosta Hamina, Uudeltamaalta Hanko, Keski-Suomesta Äänekoski ja Suolahti, Varsinais- Suomesta Uusikaupunki, Lapista Sodankylä, Etelä-Pohjanmaalta Kauhajoki, Teuva, Isojoki ja Karijoki, Pirkanmaalta Ikaalinen ja Parkano sekä näihin vielä Satakunnan puolelta Jämijärvi. Seuraavissa kappaleissa on käyty läpi maakunnittain toiminnan käynnistymistä, sen sisältöjä sekä onnistumisen kokemuksia toimijoiden sekä hankejohdon näkökulmasta. Alueiden läpikäyminen jakautuu siten, että kappaleessa 4.1 esitellään osahankkeet, jotka toimivat vuoden 2007 kevääseen asti. Kappaleessa 4.2 on esitelty osahankkeet, jotka aloittivat hanketoiminnan yhtä aikaa muiden kanssa, mutta jotka saivat alkuperäisen hankerahoituksen päättymisen jälkeen vuoden jatkorahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä. Jatkorahoitusta saaneita osahankkeita oli yhteensä viisi kappaletta. Aineistona aluekuvauksissa käytettiin M20-hankkeen sisäisen arvioinnin, arviointipäällikkö Nina K. Hyttisen, keräämiä ja analysoimia aineistoja sekä näiden pohjalta tehtyjä koonti- 13
17 asiakirjoja. Ulkoinen arviointi on tuonut lisäinformaatiota alueisiin arvioimalla toiminnan juurtumismahdollisuuksia sekä jatkovuoden merkitystä kokonaisuudelle. Pohjois-Savo tekee koonnan osalta poikkeuksen, sillä Leppävirta ja Joroinen käsitellään omina kokonaisuuksinaan. Tämä johtuu siitä, että kumpikin alue toimii omina itseohjautuvina kokonaisuuksinaan. Muissa maakunnissa, joissa on kaksi tai useampia kuntia mukana toiminnassa, yksi kunta on vastannut kokonaisuuden toiminnasta. Tämän vuoksi ne on käsitelty yksittäisenä alueena toimineet osahankkeet Kanta-Häme, Forssa Forssan Katukirkko ry ja Forssan kaupunki perustivat M20-hankkeessa Korkeavahan asuinalueelle päiväkeskustyyppistä toimintaa tarjoavan olohuoneen. Alueen valintaa perusteltiin sillä, että se oli kyseisellä hetkellä Forssan ongelmallisin asuinalue päihdehaittojen suhteen. Päiväkeskuksen tarkoituksena oli mahdollistaa alueen asukkaiden kohtaaminen ja arkielämän asioiden tuettu hoitaminen. Päiväkeskus muodosti tukipisteen, josta käsin toimintaa organisoitiin koko asuinalueelle. Forssan toiminnassa puhuttiin ns. sosiaalisesta isännöinnistä. Forssan vuokra-asunto Oy tuki hanketta antamalla toimintaa varten tilat asuinalueelta. Päiväkeskuksen tilat eivät mahdollistaneet työtoimintoja, joten yhteistyötä tehtiin jo olemassa olevien tai perusteilla olevien toimintojen kanssa. Näitä olivat mm. työvalmennussäätiön, Karhukoti ry:n ja kaupungin toiminnat. Edellä mainittujen toimijoiden ohella mukana oli Forssan A-klinikka. Forssan sosiaalitoimi antoi Forssan Katukirkolle avustusta hankkeen paikallisen projektityöntekijän palkkaamiseksi siten, että M20-hankkeesta tuli työntekijän palkkaukseen puolet ja Forssan sosiaalitoimi maksoi toisen puolen. Tavoitteet ja kohderyhmä Forssassa paikalliset tavoitteet asetettiin seuraavalla tavalla: 1) päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja vähentäminen kohderyhmässä, 2) asuinalueen rauhoittuminen ja normalisoituminen, 3) verkottuminen julkisen sektorin kanssa päihdeongelman hoidossa sekä 4) kohderyhmän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen väheneminen. Kohderyhmän muodostivat asuinalueen heikko-osaiset ja syrjäytyneet, päihde- ja moniongelmaiset sekä asunnottomat. 14
18 Toiminta Toimintaa toteutettiin osallistujien ehdoilla, johon kuului retkiä, ruokailua ja koulutusta. Tärkeiksi toimintatavoiksi koettiin aito kuunteleminen, keskustelu, sielunhoito ja vertaistuki. Kotikäyntien avulla pyrittiin tavoittamaan sellaisia, jotka eivät jostain syystä kyenneet tulemaan päiväkeskukseen. Asiakaskäyntejä oli noin 3500 vuodessa. Asiakasrakenne päiväkeskuksessa säilyi lähes muuttumattomana koko toiminnan ajan. Vakituisia kävijöitä oli noin 30, pääosin yksinäisiä keski-iän ylittäneitä miehiä (noin 80 %). Nuoria (noin 25-vuotiaita) kävijöitä oli noin 10 % ja naisia 10 %. Naisia oli kuntouttavassa työssä enemmän. Nuoret olivat usein sekakäyttäjiä ja heillä oli opiskelut kesken. Monilla miehillä elämä oli kriisiytynyt, päihteiden käyttö oli runsasta ja siitä johtui myös asunnottomuus. Näille henkilöille asumisen tukemiseen kuului vuokrasopimus, jossa sitoutetaan sääntöihin ja tukitoimiin. Asukasta myös autettiin pysymään sopimuksessa. Odotetut vaikutukset Forssan toiminnalle olivat asiakkaiden voimaantuminen (empowerment), kansalaistoiminnan ja vertaistuen aktivoituminen sekä voimaannuttavan yhteisöllisyyden luominen asuinalueelle. Koetut vahvuudet Toiminnan tuloksellisuuden osalta Forssan hankkeesta koettiin nousseen esille kolme vahvuutta, joilla uskottiin olevan myös vaikuttavuutta. Nämä olivat aktivoiva päiväkeskusmalli, toimiva yhteistyöverkosto ja sitoutunut kansalaistoiminta. Viimeisimpänä vaikutuksena päiväkeskustyössä oli edellisessä kappaleessa mainittu asumisen tukeminen. Ruokailumahdollisuus osoittautui tärkeäksi tukimuodoksi. Toiminnan haasteeksi koettiin vapaaehtoisten pitäminen työssä mukana. Toiminnan vahvuuksina toimijat kokivat perustetun aktivoivan päiväkeskusmallin, hyvin toimivat yhteistyöverkostot sekä toimintaan sitoutuneet vapaaehtoistoimijat (kansalaistoiminta). Vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana 15. Aktivoivan päiväkeskusmallin todettiin toimivan hyvin. Toimijat totesivat haastatteluissa, että päihdeongelmaisten olot ja elämänhallinta parantuivat toiminnan myötä. Myös terveydenhuollossa nähtiin, että asiakkaiden kunto oli kohentunut ja hoitojaksot olivat lyhentyneet. Fyysisen kunnon todettiin parantuneen ruokahuollon kautta, taloudelliset asiat olivat selkiytyneet ja velkajärjestelyihin saatiin ohjattua ihmisiä. Asiakkaille tärkeimmäksi toimintamuodoksi muodostui ruokailu. Myös vaatehuollon todettiin sitouttavan kävijöitä. Muutokset etenkin ulkoisessa olemuksessa to- 15
19 dettiin näkyvän hyvin nopeasti. Toimintaan hyvin kiinnittyneitä oli reilu 20. Nämä tulivat aamukahdeksalta ja lähtivät puoli neljä. Koetut vaikutukset Asiakaskunnan voimaantuminen näkyi raitistumisina. Pitkiä raittiuksia oli monella, jopa vuodenkin jaksoja. Osa jatkoi juomista, mutta kotikäyntityöllä saatiin juomaputkia lyhyemmiksi. Nuorissa luottamuksen rakentaminen koettiin erityisen tärkeäksi. Toimijoiden mukaan heistä näki, että he kuntoutuisivat vielä hyvin. Monet asiakkaat tsemppasivat ja halusivat näyttää, että olivat luottamuksen arvoisia. A-klinikan katkaisuhoitoa käytettiin aikaisempaa enemmän, mutta toimijat uskovat sen olevan pois esimerkiksi erityissairaanhoidosta. Läheisiltä ja omaisilta tuli palautetta, että kävijät kokivat toiminnan tärkeänä ja saivat sisältöä elämään päiväkeskustoiminnan kautta. Asuinalueen rauhoittuminen oli yksi paikallisista tavoitteista, joka myös toimijoiden mukaan toteutui hyvin. Positiivista palautetta tuli mm. isännöitsijältä sekä vanhustenkotiyhdistykseltä. Aluksi alueen toimijoilla oli ennakkoluuloja M20-työtä kohtaan, mutta se väistyi nopeasti työn käynnistyttyä. Muutoksista huolimatta alueella todettiin edelleen olevan huono maine ja tarvitaan pitkä aika ennen kuin asenteet muuttuvat. Asiakkaiden asumiskykyä vahvistettiin ja tämän johdosta asunnottomuuden todettiin vähentyneen. Asunnon saamisen myötä oma vastuu ja turvallisuus lisääntyivät. Itse tehdyt remontit vähensivät rikkomishaluja. Tässä mielessä osallistaminen tällaiseen kunnostamistyöhän koettiin hyvin kannattavana. Toimiva yhteistyöverkosto koettiin yhdeksi hankkeen vahvuudeksi. Hanke verkottui hyvin alueen avaintoimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat mm. kunnan sosiaalitoimi, isännöitsijä, A-klinikka, työvoimaviranomaiset, seurakunnat, kaupunki, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, kotisairaanhoito, oppilaitokset, yhdistykset, yritykset ja poliisi. Yhteistyömuotoja oli monenlaisia ja ne saivat paljon kiitosta. Kaupungin sosiaalitoimen kanssa tehtiin asiakasyhteistyötä ja tätä varten järjestettiin myös molemminpuolista koulutusta. Kouluttajina oli asiantuntijoita eri organisaatioista. Isännöitsijä toimi tiiviissä yhteistyössä tukiasumisasioissa. Yritykset ja yhdistykset lahjoittivat tavaroita ja ruokaa sekä tukivat toimintaa. Myös yksityiset ihmiset toivat vaatteita ja tavaroita kiertoon. Seurakunnat olivat vahvasti yhteistyössä mukana ja näkivät työn tärkeänä. Poliisi kävi joskus päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan tehtiin hälytysyhteistyötä. 16
20 Kaupunki otti hankkeen edetessä yhä suuremman roolin ja myös taloudellista vastuuta. A- klinikalta kävi sairaanhoitaja työparina kotikäyntityössä (8h/kk) ja heidän kanssaan tehtiin myös katkaisuyhteistyötä. Kirkon diakoniatyöntekijän kanssa oli mm. kotikäyntityötä. Seurakunnat vastasivat viikkohartaudesta. Forssan Asunnot Oy antoi toimitilat käyttöön vastikkeetta ja oli avainasemassa käsiteltäessä asumisen tukemista. Kaikki yhteistyötahot poliisia lukuun ottamatta sitoutuivat hyvin toimintaan. Toimijoiden arvioiden mukaan poliisi ei halua olla liian näkyvästi mukana tällaisessa hanketoiminnassa. Yhteistyön tärkein anti oli toimijoiden mukaan hankkeen kautta löydetyt synergiaedut. Tämä näkyi mm. siinä, että päiväkeskuksessa toimivien työntekijöiden kanssa voitiin konsultoida asiakasasioissa. Yhteydenotot päiväkeskukseen lisääntyivät työn edetessä. Myös tieto saatavilla olevista tukiasunnoista levisi. Kaiken kaikkiaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa koettiin antaneen Forssan osahankkeelle toiminnan edellytykset. Kansalaistoimintaan sitoutuneiden vapaaehtoisten koettiin helpottaneen hankkeen toteuttamista. Vapaaehtoisille järjestettiin koulutustapahtuma kerran kuukaudessa. Niissä oli keskimäärin 15 osallistujaa. Koulutuksen koettiin vahvistaneen kansalaistoimintaa lisäämällä vapaaehtoistoimijoiden tietoisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vapaaehtoisten tärkeyttä työn onnistumisessa lisäsi se, että he tulivat erilaisista elämänpiireistä ja taustoista. Asiakkaat saivat näin laajemman kontaktin erilaisiin ihmisiin ja löysivät tukihenkilöitä. Katukirkkoyhdistykseen oli vuosien varrella muodostunut noin 40 hengen aktiivinen vapaaehtoisten joukko, joten toiminta päiväkeskuksessa oli helppo aloittaa. Sitoutuneita vapaaehtoisia päiväkeskuksessa oli henkilöä. Alkuaktiivisuus kuitenkin laantui hieman ja sen johdosta esiintyi vaihtuvuutta. Koetut haasteet Forssassa toiminnan haasteet liittyivät asiakasryhmien tavoittamiseen ja siihen, että asiakasryhmien väliset tarpeet vaihtelivat paljon. Kaikkia asiakasryhmiä ei millään tavoitettu. Nuoret, laitoshoitoa tarvitsevat, vanhukset ja mielenterveysongelmaiset tarvitsevat kaikki hieman erilaista apua. Naisilla ei Forssan päiväkeskuksessa ollut henkistä sijaa riittävästi ja he olisivat tarvinneet oman paikan. Vähiten työstä koettiin hyötyneen sellaiset päihteidenkäyttäjät, jotka olivat työelämässä ja joilla oli perhettä. Poliisilla ei koettu olleen resursseja tarvittavaan yhteydenpitoon. 17
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotPäihdetyön päiväkeskus; lähipalveluina toteutettavaa arjen tukea ja aktivointia
Päihdetyön päiväkeskus; lähipalveluina toteutettavaa arjen tukea ja aktivointia (Päivitetty: 18.2.2010 9:53) Aihealue: asuminen ja elinympäristö kuntoutus ja työllistyminen mielenterveys päihteet Tyyppi:
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja 13.9.2016 DIAK Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kyselytutkimus Kysely
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotTuNe -ELÄMÄ VIREESEEN -HANKE-
TuNe -ELÄMÄ VIREESEEN -HANKE- Sirkkulanpuiston toimintayhdistyksen hallinnoima hanke yli 30-vuotiaiden asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla olevien henkilöiden elämänlaadun ja -elämänhallinnan lisäämiseen
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotHaastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke
Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotVapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
LisätiedotKumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011
Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa
LisätiedotKun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011
Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna
LisätiedotKOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com
KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin
LisätiedotTietoja perheiden asumisen ongelmasta
Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotKaakon kaksikko foorumi 21.5.2013
Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotYksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä
Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet
LisätiedotEnsi- ja turvakotien liitto.
1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari
LisätiedotIkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI
IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista
LisätiedotYhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista
1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän
LisätiedotKuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotKanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin
Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotMiten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?
Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotLastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki
Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotOpinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotKeski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotLöydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä
Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö Minna Pietilä 8.11.18 MIKSI tehdä etsivää vanhustyötä?! Etsitään ja tuetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä, jotka ovat palvelujen
LisätiedotJärjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti
Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotItä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen
Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa
LisätiedotLastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki
Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)
LisätiedotHankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere
Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari 15.01.2016 Tampere Työpaja: Kanslaisjärjestöjen ja Tampereen kaupungin Kumppanuus 2020 ohjelma - esimerkki yhteistyön mahdollisuudesta!
LisätiedotSuomen Pakolaisapu Järjestöhautomo
Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotPyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.
Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotTyötoiminnasta töihin -teema Maakunnallinen toimintamalli osallisuuden ja palkkatyöhön pääsyn tukemisesta
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Työtoiminnasta
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta
LisätiedotHissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö
Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityö
Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta
LisätiedotKOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
LisätiedotHyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.
Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.2018 Yhdistyskentän laajuus ja merkitys Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa
LisätiedotTuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
LisätiedotYli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke
Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotAlkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla
Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotKAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN
KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2017 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat
LisätiedotETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA
SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA KEHITTÄJÄ- ASIAKAS- REKRYTOINTI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO PÄIHDETIETOA IKÄIHMISILLE - tapahtumat PÄIHDEPALVELU- POLKU
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotMaakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 31.1.2019 Kanto-hankkeen tavoitteet Luodaan alueellinen malli ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi Kehitetään
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotHyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle
LisätiedotKokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015
Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden
LisätiedotTehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme
Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi Yhteinen Päijät-Häme 2017-2020 Yhdessä saadaan aikaiseksi Vireä, näkyvä ja arvostettu yhdistystoiminta Aktiivinen yhdistysväki Yhdistykset,
LisätiedotTyöpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan
Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan LAADUKASTA TYÖPAJATOIMINTAA TARVITAAN MYÖS TULEVAISUUDESSA Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla
Lisätiedot