M20-hankkeen arvioinnin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M20-hankkeen arvioinnin loppuraportti"

Transkriptio

1 M20-hankkeen arvioinnin loppuraportti Asuinympäristöihin kohdennettu päihdehaittojen ehkäisemisen ja vähentämisen kehittämishanke yhteisöjen voimavaroja käyttäen Hämeenlinna kesäkuu 2008 Antti Pelto-Huikko

2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle Johdanto M20-hanke Ulkoisen arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Vaikuttavuuden arvioinnin osa-alueet Menetelmät, aineistot ja analysointi Kuvaus hankkeen etenemisestä toimineet osahankkeet Kanta-Häme, Forssa Uusimaa, Hanko Keski-Suomi, Äänekoski Pirkanmaa, Ikaalinen Varsinais-Suomi, Uusikaupunki toimineet osahankkeet Etelä-Pohjanmaa, Kauhajoki Pohjois-Savo, Leppävirta Pohjois-Savo, Joroinen Pohjanmaa, Uusikaarlepyy Kymenlaakso, Hamina Lappi, Sodankylä Arvioinnin tulokset M20-hankkeen prosessien ja tulosten arviointi Alueellisten osahankkeiden tarve, toimintalogiikka ja prosessi Alueellisten osahankkeiden käynnistäminen Verkostojen ja yhteistyön luominen sekä uusien toimijoiden aktivointi Uusien toimintamallien kehittäminen Aluetoimijoiden kokemukset työstä Neljä mallia ehkäisevään alueelliseen päihdetyöhön Aktivointimalli Lähipalvelumalli Kansalaistoiminnan malli Verkostomalli...69

3 5.2.5 Päiväkeskusmallien arviointi hanketoimijoiden näkökulmasta M20-hankkeen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi Vaikutukset toiminnan piirissä olevien asiakkaiden elämään Vaikutukset lähiyhteisöön ja vapaaehtoistoimintaan Toiminnan juurtuminen käytäntöön Arviointitulosten yhteenvetoa ja pohdintaa Lähteet...85

4 Lukijalle M20-hanke oli Sininauhaliitto ry:n koordinoima kehittämishanke, jolla pyrittiin kehittämään sekä ehkäisevää että korjaavaa päihdetyötä maakunnissa. Työ käynnistyi vuonna 2004 ja se päättyi vuoden 2008 keväällä. Tämä asiakirja on hankkeen ulkoisen arvioinnin loppuraportti, jossa arvioidaan toiminnan etenemistä sekä alueittain että kokonaisuutta tarkastellen. Lisäksi arvioidaan kehitettyjä päiväkeskusmalleja ja päiväkeskustoiminnan tuloksellisuutta asetettuihin tavoitteisiin nähden. Raportti sisältää pääosin Sininauhaliiton sisäisen arvioinnin keräämästä aineistosta laaditun aluekohtaisen toiminnan kuvauksen (kappale 4), jolla pyritään tekemään näkyväksi paikkakuntakohtaistyötä, alueellisen toiminnan lähtökohtia sekä työssä koettuja onnistumisia ja haasteita. Hankkeen ja sen eri osa-alueiden varsinainen arvottava osuus alkaa kappaleesta 5. Lopussa on ulkoisen arvioinnin näkökulmasta rakennettu yhteenveto keskeisimmistä tuloksista ja pohdintaa toiminnan sisältämistä mahdollisuuksista ja haasteista. Raportin toivotaan olevan läpiluotaus tehtyyn työhön, sen tuloksellisuuteen sekä ennen kaikkea keskustelun avaus päihdehaittojen vähentämistä pohtivien toimijoiden keskuudessa. 1

5 1 Johdanto M20-hankkeen suunnittelu- ja käynnistysvaiheen taitteessa tapahtui monia suomalaisten päihteiden saatavuuteen ja päihteiden käyttöön liittyviä muutoksia. Ensinnäkin Viron liittyminen Euroopan Unioniin lisäsi mahdollisuuksia tuoda lähialueilta halpaa alkoholia. Valtiovallan taholta ymmärrettiin, että samalla kun tuontirajoitukset väljenivät, oli odotettavissa merkittävää alkoholin kulutuksen kasvua. Jotta vähittäismyynti olisi pysynyt laillisena eikä keskittynyt liiaksi naapurimaiden halvempiin tuotteisiin, päätti valtio alentaa alkoholiverotustaan. Tämä verokevennys vaikutti ennen kaikkea väkevien alkoholituotteiden hintojen reiluun laskuun. Ja niin siinä sitten kävi, juuri kuin oli ennustettukin. Alkoholin käyttö kasvoi - ainakin hetkellisesti - reilusti. Suurin kasvu kohdistuu ensisijaisesti niihin ryhmiin, joissa alkoholin kulutus oli jo ennestään korkea. Tästä seurasi väistämättä yleinen alkoholihaittojen lisääntyminen yhteiskunnassa ja kysynnän kasvu erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta-alueilla. Lähes heti veronkevennyksen jälkeen selviämisasemat suuremmissa kaupungeissa alkoivat raportoida tilastoja, jotka osoittivat käytön lisääntyneen ja yhä huonommassa kunnossa tulevien asiakkaiden määrien kasvaneen. Valtion taholta teetettiin tarkempia selvityksiä tilanteesta ja kunnat sekä etenkin järjestöt panostivat päihdetyön suunnitteluun ja toteutukseen. Kunnissa ongelmana oli resurssipula, jonka vuoksi niissä ei paljoa pystytty tekemään ehkäisevää työtä saati kehitettyä sitä, vaan liikenevät panokset oli laitettava korjaavaan työhön. Järjestöille jäikin erittäin tärkeä rooli ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä ja toteutuksessa. Ehkäisevä päihdetyö on määritelty eri toimijoiden näkökulmista eri tavoin. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja koulutuskeskus (Stakes) määrittelee ehkäisevän päihdetyön seuraavalla tavalla. Ehkäisevä päihdetyö edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia (Soikkeli, M. & Mustalampi, S.) Wennberg et al. (2007) toteaa Raha-automaattiyhdistykselle tekemässään ehkäisevän päihdetyön tilaa käsittelevässä arvioinnissa, että ehkäisevän päihdetyön käsite on saanut 2

6 hyvin erilaisia tulkintoja ja määritelmiä. Karlssonin ja Tigerstedtin (2004) mukaan järjestöt ovat päätyneet käyttämän käsitettä korostaakseen toimien paikallisuutta vastapainona kansallisen tason vaikuttamiselle. Toisten tulkintojen mukaan ehkäisevä päihdetyö taas nähdään aiemmin raittiustyön alle ryhmiteltyjen toimien uudeksi yhteen kokoavaksi nimittäjäksi. Järjestöissä tehtävä ehkäisevä päihdetyö näyttäytyy pääasiassa joko strategiatyönä tai erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Järjestöissä tehtävää kehittämistyötä rahoittaa pääasiassa Raha-automaattiyhdistys, joka jakoi vuonna 2006 ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen noin 12 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä summasta käytettiin erilaisten toimintamallien kehittämiseen, kehitettyjen toimintamallien implementointiin, tietyille erityiskohderyhmille suunnattavaan työhön, monipuolisten ja innovatiivisten menetelmien kehittämiseen sekä vaikuttamistyöhön. (Wennberg et al. 2007) Ehkäisevän päihdetyön merkitystä on korostettu voimakkaasti viime vuosina. Päihdeongelmien kärjistyessä ja kuntien resurssien heikentyessä järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli kasvaa. Viime vuodet ovat tuoneet lisää päihdetyön organisoitumista sekä ehkäisevän päihdetyön tutkimusta esimerkiksi osana alkoholiohjelmaa. Terveyden edistämisen keskus (Tekry) on koonnut yhteen ehkäisevän päihdetyön toimijoita etsimään ja jakamaan näkemyksiä siitä, mitkä ovat järjestötyön keskeiset toiminta-alueet päihde-kentällä ja mihin suuntaan työtä pitäisi kehittää. Työn tuloksena syntyi "Järjestöjen päihdeohjelma vuosille ". Ohjelma on esimerkki siitä, miten järjestöjen tekemää ehkäisevää päihdetyötä pyritään jäsentämään ja luomaan uusia toimintamuotoja eri toimijoiden välillä. (Wennberg et al. 2007) 3

7 2 M20-hanke Lisääntyneet alkoholi- ja päihdeongelmat sekä niistä johtuvat seurannaisvaikutukset loivat tarpeen M20-hankkeelle. Päihdeongelmien kasvuun ovat vaikuttaneet monet yhteiskunnassamme viime vuosina tapahtuneet muutokset, kuten alkoholiveron alennus keväällä 2004 sekä samoihin aikoihin tapahtunut Viron liittyminen EU:n jäseneksi ja tästä seurannut alkoholituotteiden tuonnin vapautuminen. Nämä kansalliset ja kansainväliset yhteiskunnalliset muutokset yhdessä koventuneiden arvojen kanssa ovat olleet omiaan lisäämään päihteiden käyttöä ja niistä aiheutuvia ongelmia ja pahoinvointia. Päihteiden käytön uskotaan lisääntyvän ennen kaikkea niissä väestöryhmissä, joissa käyttö on tähänkin mennessä ollut runsasta. Päihdeongelmien lisääntyminen asuinaluilla lisää usein myös asukkaiden turvattomuuden kokemista. Erilaisissa hyvinvointia kuvaavissa selvityksissä asumiseen liittyy valikoitumista, jossa yhtenä tekijänä on asuinalueen tai yhteisön turvallisuus. Kun päihdeongelmia kasautuu tietyille asuinalueille, on varsin lyhyellä ajanjaksolla havaittavissa alueen asuntojen hintojen laskua, yhteisöllisyyden häviämistä, alueen yhteisten tilojen ja alueiden rappeutumista sekä asukkaiden muuttohalukkuutta toisille alueille. (Seppänen 2001) Sininauhaliitto pyrkii osaltaan vastaamaan näihin kasvaviin ongelmiin M20-hankkeella. M20-hanke on Sininauhaliitto ry:n hallinnoima kehittämishanke, jota toteutetaan Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2004 ja se päättyi keväällä Hanke sai kuitenkin Raha-automaattiyhdistykseltä vuoden jatkorahoituksen, joten kokonaisuudessaan työ päättyi vuoden kuluttua alkuperäisestä suunnitelmasta, keväällä Viimeisen vuoden kehittämistyössä mukana oli alkuperäisen yhdentoista osahankkeen kokoonpanosta viisi osahanketta. Näiden viiden osahankkeen kanssa työtä syvennettiin ja kehitettiin vielä vuoden verran. Sininauhaliitto ry:n internetsivuilla M20-hanke on määritelty seuraavalla tavalla: M20-hankkeen tavoitteena on päihdehaittojen vähentäminen, yhteisöllisyyden lisääminen ja kansalaistoiminnan kehittäminen hankepaikkakuntien pilottialueilla. Keskeistä toiminnassa on toimintaan osallistuvien sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen. Toiminnassa välittyy toivo sekä oikeus ihmisarvoiseen elämään ja hyvinvointiin. (Sininauhaliitto 2007) M20-hankkeen kautta Sininauhaliitto yhtenä järjestötoimijana vastaa Suomen kansalliseen alkoholiohjelmaan, jolla pyritään ehkäisemään päihdehaittoja laajalla rintamalla. 4

8 M20-hankkeelle asetettiin kolme päätavoitetta, jotka ovat 1) lähiyhteisöjen tuen muodostaminen, 2) kansalaistoiminnan kehittäminen sekä 3) päihdehaittojen vähentäminen. Lähiyhteisöjen tuen muodostumisen tarkennettuna tehtävänä oli löytää asumisen piiristä sellaisia henkilöitä, jotka toimivat yhteisön vaikuttajina ja kehittäjinä. Yhteisön toimintaaktiviteettien ja päihdeongelmien puheeksiottamisen kautta pyrittiin saavuttamaan yhteys lähipiirin jokaiseen henkilöön. Tästä toiminnasta oli tarkoitus muodostua lähiyhteisöllinen tuki. Kansalaistoiminnan kehittämisellä pyrittiin siihen, että Sininauhaliiton jäsenjärjestö toisivat alueelle järjestötoimintaa ja osaamista sekä näin ollen mahdollistaisivat entistä paremmin osallistavan kansalaistoiminnan. Kansalaistoiminnan aktivoimisella haluttiin herättää alueiden asukkaissa auttamisen halua ja vastuuta lähimmäisistämme. Päihdehaittojen vähentäminen perustui M20-hankkeessa siihen, että lähiyhteisöjen tuen ja kehittyneen vapaaehtoistoiminnan (kansalaistoiminta) kautta aktivoituva asuinyhteisö muodostaisi yhteisvastuuta, jonka kautta olisi mahdollista päihdehaittojen käsitteleminen ja lopulta vähentäminen sekä yhteisön hyvinvoinnin ja erityisesti alueen turvallisuuden lisääminen. Kolmen edellä luetellun päätavoitteen saavuttamiseksi hanketoimijat pyrkivät verkostoitumaan alueiden avaintahojen, kuten kunnan ja alueen eri sektoreiden asiantuntijatahojen kanssa. Hankkeen paikalliset kehittämisryhmät muodostuivat paikallisen jäsenjärjestön, seurakunnan ja kunnan toimijoista, joiden todettiin omaavan tarvittavan substanssiosaamisen. Kunta toimi paikallisissa osahankkeissa yhteistyössä kumppanuus-periaatteella, jossa hanketta tuettaisiin osana mm. sosiaali- ja terveystoimen ja asuntotoimen peruspalveluja. Yhteistyötoimijoiden työtapana oli verkostoyhteistyö. Toiminnan käynnistämisen myötä muodostettiin tarvittavat verkostokokoukset, joissa ratkaistiin yhteisöllisiä ja yksilöllisiä ohjaustoimintoja. Kaikkien yksilöasioiden käsittelyssä otettiin huomioon aina kunkin yksilön lupa asioiden käsittelyyn verkostossa. 5

9 3 Ulkoisen arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Ulkoisen arvioinnin lähtökohtana oli luoda tiivis kuvaus M20-hankkeesta ja arvottaa sitä. Arvottamisella tarkoitetaan sitä, että suhteutetaan tehtyä työtä hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin ja näin ollen saadaan kehittämistyön kannalta olennaista tietoa siitä, kuinka suunnitellut kehittämistoimet ja -mallit ovat todellisuudessa toimineet ja vastanneet niille asetettuihin tavoitteisiin. Lyhyesti sanottuna arviointi arvioi, kuinka asetettuihin tavoitteisiin on pystytty vastaamaan ja millaisia tuloksia M20-hanke kokonaisuudessaan on tuottanut eri toimijoiden näkökulmasta. Ulkoisen arvioinnin toimeksiantoa muutettiin viimeisen vuoden aikana, koska tilaajalle varmistui jatkorahoituksen saaminen hankkeelle. Tämän käsillä olevan loppuraportin ohella tehtiin toimintaa kuvaava ja arvottava väliarviointi. Arvioinnin loppuraportti on suoraa jatkoa väliarvioinnille ja monilta toimintaa kuvaavilta osin raportit ovat saman sisältöiset. Loppuraportti eroaa väliraportista lähinnä siinä, että loppuraportissa arvioinnin kohteena on myös luotujen päiväkeskusmallien kokemusperäinen arvottaminen sekä toiminnan juurtumisen arvioiminen. Kokonaisuudessaan M20-hankkeen ulkoisen arvioinnin tehtävänä oli vastata seuraaviin arviointikysymyksiin: Ovatko hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettu? o Lähiyhteisöjen tukea on kehitetty o Kansalaistoiminta on kehittynyt o Päihdehaitat ovat vähentyneet Tuottaako hankkeen toteutustapa toimivia malleja päiväkeskus- ja asuinaluetyöhön? o Miten mallit on koettu? o Tiedostavatko toimijat, että he toimivat tietyn mallin mukaan? o Miten ne ovat pilotoinnin aikana kehittyneet? o Miten mallien sisältöjä on noudatettu? o Mikä malleissa toimii ja mikä ei? o Mikä määrittää sen, että millaista mallia lähdetään hyödyntämään? Miten selkeä rajanveto mallien välillä on ja miten se toimii käytännössä? o Millaisia resurssivaatimuksia malleilla on ja miten niihin on pystytty vastaamaan? 6

10 Syntyykö hankepaikkakunnille yhteistyötä sidosryhmien ja kansalaisten välille päihdehaittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi? o Millaista yhteistyötä on syntynyt ja mitkä asiat on todettu helpottavan tai vaikeuttavan yhteistyötä? Miten päiväkeskustoiminta on saatu juurrutettua osaksi paikkakunnan palveluja? o Miten jatkovuodelta pois jääneet paikkakunnat ovat pärjänneet hankkeen jälkeen? o Jos jatkoa ei ole syntynyt, niin mitä syitä taustalta löytyy? o Mitä paikkakunnilla on tehty juurruttamisen edellyttämiseksi? o Millaiset asiat edistävät tai vaikeuttavat juurtumista paikallistasolla? o Kansalaistoiminnan merkitys ja rooli osana päiväkeskustoimintaa voiko toiminta jatkua kansalaistoiminnan pohjalta? Näiden edellä mainittujen arviointikysymysten sisällä tarkastellaan hankkeen vaikuttavuutta sekä lyhyen että pitkän aikavälin näkökulmista. Ensimmäisen asteen vaikuttavuus eli hankkeen tulokset käsittävät seuraavien asioiden arvioinnin: Alueellisten osahankkeiden käynnistyminen Verkostojen ja yhteistyön luominen Uusien toimintamallien perustaminen Uusien toimijoiden aktivointi Toisen asteen vaikuttavuus eli kestävät pitkän ajan vaikutukset käsittävät lisäksi seuraavien asioiden arvioimisen: Vaikutukset toiminnan piirissä olevien asiakkaiden elämään Vaikutukset lähi-/ asuinyhteisöön Yhteistyön lisääntyminen ja sitoutuneisuus, eli jatkuvuuden takeet Hankkeen ensimmäisen asteen vaikuttavuutta arvioitiin kartoittamalla hankepaikkakunnilla hankkeen toimesta aikaansaadut uudet toimintatavat, rakenteet ja yhteistyömuodot. Toisen asteen vaikuttavuutta lähestyttiin hankkeen väliraportissa kuvattujen eri paikkakuntien omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista nousseiden kehittämisteemojen kautta. Toisen asteen vaikuttavuuden arvioinnissa vertailtiin eri paikkakuntien kokemuksia kehittämisteemojen mukaisista toimintamalleista, joita ovat aktivoiva malli, lähipalvelu-malli, verkos- 7

11 tomalli sekä kansalaistoiminnan malli. Erityisenä arvioinnin tarkastelu-näkökulmana olivat eri mallien toteuttamisedellytykset ja kansalaisjärjestön rooli niiden luomisessa. 3.1 Vaikuttavuuden arvioinnin osa-alueet Paasion (2006) mukaan vaikuttavuuden arvioinnissa on viisi vaihetta, joihin tulee kyetä vastaamaan: tarvekartoitus, toimintalogiikan selvittäminen, prosessien kuvaaminen, vaikuttavuuden osoittaminen sekä kustannusvaikuttavuuden estimoiminen. Tarvearvioinnissa kyse on kohderyhmän todellisuuden analyysi, ei siis heitä ympäröivän palvelujärjestelmän tai organisaatioiden analyysi (Paasio 2006; Rossi et al. 1999). Kohderyhmän sisällä tarpeet voivat olla erilaisia ja ne voivat vaihdella alueittain. Tarvearvioinnin lähtökohtana on, että toimijoilla tulee olla selkeä ymmärrys siitä, mikä on se taustalla oleva todellinen alueellinen tai paikallinen tarve, johon toimintaa kehitetään. Konkreettinen esimerkki Paasiota (2006) mukaillen: Päihteiden väärinkäyttö on yhteiskunnallinen ongelma. Jotta asialle voidaan tehdä jotain, on meidän ensin määriteltävä, mitä päihteiden väärinkäytöllä tarkoitetaan ja millaisia taustatekijöitä ilmiöön liittyy. On aivan eri asia puhua päihdeongelmasta yksilön kriisinä kuin esimerkiksi yhtenä palvelujärjestelmän ehkäisytoiminnan kohteena. Ymmärrys ilmiöstä vaikuttaa siihen, millaiset syyseuraus -ketjut kehitetään ja miten ilmiöön vaikuttamista arvioidaan. Toimintalogiikka luo kuvan siitä, miten hanketoimijat ovat aikoneet vastata edellä esitettyyn tarpeeseen. Hanketoimijoilla tulee olla mahdollisimman yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mikä on heidän alueelleen ja kohderyhmälleen paras toimintatapa ja -malli. Toimintamallien tulee olla kriittisesti pohdittuja ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet tulee olla ymmärrettyjä ja perusteltuja. Toisin sanoen toimijoilla tulee olla tieto tai vahva uskomus siitä, että suunniteltu toiminta vastaa kohderyhmän tarpeeseen. Prosessi kuvaa sen konkreettisen työn, jota alkuperäiseen tarpeeseen vastaamiseksi olisi toimintalogiikan mukaan tullut tehdä. Prosessikuvauksen pohjana on edellisessä kappaleessa esitetty toimintalogiikka. Prosessikuvauksella tarkastellaan, kuinka hyvin konkreettinen työ on vastannut toimintalogiikassa esitettyä mallia - eli toisin sanoen, onko tehty niin kuin on suunniteltu? Suunnitelmallisuuden noudattaminen on edellytyksenä sille, että alkuperäistä toimintalogiikkaa ja sen vastaavuutta alueen tarpeeseen voidaan arvottaa. Mikäli konkreettinen toiminta eroaa suunnitellusta, niin silloin se ei enää vastaa alkuperäistä 8

12 toimintalogiikkaa, joka pohjautuu alueen tarpeeseen. Tällöin tarve-toimintalogiikkaprosessi -ketju katkeaa, eikä vaikuttavuutta voida uskottavasti arvioida. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei toimintaa voisi - tai jopa pitäisi - muuttaa, mikäli työn edetessä huomataan, että toimintalogiikka ei ole loppuun asti ajateltu tai joko alkuperäinen tarve on muuttunut tai ympäröivä muu konteksti sitä edellyttää. Tarpeelliset muutokset tulee tehdä, mutta niiden perustelut tulee olla selvät ja auki kirjoitetut. Vaikuttavuuden arvioinnissa tulee pystyä poluttamaan tehty työ akselilla tarvetoimintalogiikka-prosessi-vaikutus-vaikuttavuus. Jokaisella osa-alueella tulee olla selkeä syy-seuraussuhde keskenään, joka arvioinnissa pyritään todentamaan. Toisin sanoen tietyn tarpeen tulee johtaa tiettyyn toimintalogiikkaan ja siitä seuraavan prosessin tulee rakentua sen pohjalle. Kustannusvaikuttavuus on kustannusten tunnistamista ja analysointia suhteessa kohderyhmälle aikaansaatuihin (hyvinvointi-)muutoksiin ja niihin käytettyihin resursseihin. Kustannusvaikuttavuusanalyyseissä vaaditaan vain kustannusten muuttamista rahaksi, ei vaikutusten (Sjöblom 2000). Vaikutukset voidaan ilmaista muina suureina. Kustannusvaikuttavuuden selvittäminen edellyttäisi, että on olemassa vaihtoehtoisia menetelmiä tulosten saavuttamiseksi ja että näiden kustannukset on muutettavissa vertailukelpoiseen muotoon. Kustannusvaikuttavuuden arviointiin ei tässä arvioinnissa ollut riittävästi resursseja. 3.2 Menetelmät, aineistot ja analysointi Kesäkuussa 2007 valmistuneen arvioinnin väliraportti muodosti tiedollisen pohjan ja rakenteellisen rungon tälle loppuraportille. Väliraportin aineisto koostui lähinnä hanketoimijoiden tuottamasta laadullisesta sekä määrällisestä aineistosta, joita hankittiin kahdella haastattelukierroksella sekä erilaisten päiväkirjojen muodossa. Päiväkirjojen kautta hankkeen koordinoinnista sekä alueiden toiminnasta vastaavat henkilöt tuottivat kattavan määrän kuvailevaa aineistoa työn etenemisestä, onnistumisista ja vaikeuksista. keskeisen aineiston muodostivat hankkeessa tehdyt ohjausryhmien jäsenten (12 ohjausryhmää), projektityöntekijöiden (n=10) sekä paikallisten toimijoiden haastattelut. Sininauhaliiton sisäinen koordinaatio suoritti haastattelut keväällä 2006 ja ne toistettiin keväällä Menetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluissa selvitettiin monipuolisesti kunkin osahankkeen merkitystä ja vaikutuksia asiakaskunnalle, asuinyhteisölle ja lähiympäristölle, kansalaistoiminnan viriämiselle ja yhteistyön lujittamiselle paikallisella tasolla. Loppuarviointia varten ulkoisen arvioinnin suorittaja täydensi olemassa olevaa tutkimusaineistoa 9

13 haastattelemalla sekä vuonna 2007 päättäneiden alueiden että vuoden 2008 kevääseen jatkaneiden alueiden projektihenkilöstön (n=11) ja osan jatkoalueiden ohjausryhmän jäsenistä (n=20). Paikkakuntakohtaisten aineistojen tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tekstimateriaalista nostettiin esiin avainasiat, ne klusteroitiin ja näin syntyneille luokille luotiin kattavat käsitteet. Aluksi luokittelukriteerinä käytettiin SWOTanalyysia, jonka pohjalta löytyivät toiminnan vahvuudet. Näistä nostettiin esiin vaikutukset. Heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet yhdessä muodostavat toiminnan haasteet. Paikkakunta-analyysit painottuivat toteutuneen toiminnan vaikuttavuuteen. Määrällistä aineistoa oli paljon ja se oli toimijoiden puolesta jo valmiiksi koodattu matriiseihin. Määrällinen aineisto perustui paikallistoimijoiden viikkopäiväkirjoissaan tuottamaan numeeriseen arviointiin siitä, kuinka he olivat omasta mielestään kokeneet työn ja siihen sidoksissa olevat tekijät. Määrällinen aineisto sisälsi myös laadullisia kysymyksiä, jotka olivat luokittelujen kautta muutettu määrälliseen muotoon. Ulkoisen arvioinnin tehtäväksi jäi tilastollisten ajojen tekeminen aineistosta. Tilastoaineisto oli Excel-muodossa, joten tästä syystä aineisto ajettiin läpi Tixel -tilasto-ohjelmalla. 10

14 4 Kuvaus hankkeen etenemisestä M20-hanke käynnistyi vuonna Aloitusvuoden työ oli pääasiassa yhteistyöhön mukaan tulevien paikkakuntien etsimistä sekä neuvottelujen käymistä näiden kanssa. Paikkakuntakohtaiset neuvottelut M20-hankeyhteistyöstä aloitettiin maaliskuussa 2004 Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen, kuntien sekä hankeyhteistyöhön tulevien muiden toimijoiden kanssa. Neuvotteluja hankeyhteistyöstä käytiin yhteensä 26 paikkakunnalla: Mikkelissä, Leppävirralla, Joensuussa, Haminassa, Virroilla, Kauhajoella, Uudessakaarlepyyssä, Haukiputaalla, Sodankylässä, Kajaanissa, Lapinlahdella, Forssassa, Haminassa, Uudessakaupungissa, Porissa, Ikaalisissa, Jämijärvellä, Parkanossa, Ilmajoella, Lahdessa, Vaasassa ja Äänekoskella, sekä myöhemmin vuonna 2005 vielä Joroisissa, Saarijärvellä, Jämsässä ja Muuramessa. Ensimmäisen neuvottelukierroksen jälkeen hankeyhteistyöneuvotteluja jatkettiin vuoden 2004 aikana Mikkelissä, Leppävirroilla, Haminassa, Virroilla, Kauhajoella, Uudessakaarlepyyssä, Haukiputaalla, Sodankylässä, Forssassa, Haminassa, Uudessakaupungissa, Ikaalisissa, Jämijärvellä, Äänekoskella ja Parkanossa sekä myöhemmin vuoden 2005 aikana vielä Joroisissa, Hämeenkyrössä, Muuramessa, Saarijärvellä ja Jämsässä. Lopulta Virroilla, Mikkelissä ja Haukiputaalla hankeyhteistyö ei käynnistynyt neuvotteluista huolimatta. Niillä paikkakunnilla, joilla neuvottelut tuottivat tulosta, hanketoimijat pääsivät luomaan tarkemmin toiminnan sisältöjä ja malleja sekä aktivoimaan kansalaisia toimintaan. Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty M20-osahankkeet ja niissä mukana olleet kunnat. 11

15 Kuvio 1. M20-osahankkeet ja niissä mukana olleet kunnat. Varsinainen M20-hankkeen sisällöllinen toiminta käynnistyi vaiheittain sen mukaan, miten neuvottelut paikkakuntien kanssa sujuivat. Kevään ja kesän 2004 aikana työ saatiin käyntiin Leppävirralla, Uudessakaarlepyyssä, Forssassa, Haminassa ja Äänekoskella. Näiden lisäksi toiminta saatiin käyntiin syksyn aikana vielä Uudessakaupungissa, Sodankylässä ja Ikaalisissa. Kaiken kaikkiaan vuoden 2004 aikana toiminta saatiin käynnistettyä yhteensä kahdeksalla paikkakunnalla. Kevään 2005 aikana onnistuneet neuvottelut käytiin vielä 12

16 Hangossa ja Kauhajoella. Osalla jo mukana olevista maakunnista toimintaa laajennettiin uusiin kuntiin. Ikaalisten työ laajeni Parkanoon ja Satakunnan maakunnan puolelle, Jämijärvelle. Leppävirran työ laajeni Joroisiin ja Uudenkaarlepyyn työ kunnan sisällä Jepuan kylälle. Hankepaikkakunnille perustettiin toiminnan alkaessa päiväkeskuksia päihteiden käyttäjille. Paikkakuntakohtainen toiminta organisoitui Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen kautta siten, että Sininauhaliitto koordinoi hankekokonaisuutta. Paikalliset jäsenjärjestöt palkkasivat paikkakunnille osittain hankerahoituksella sekä osittain kuntien rahoituksella projektityöntekijöitä ohjaamaan ja organisoimaan aluekohtaista toimintaa. Kunnat osoittivat sitoutumistaan antamalla päiväkeskustoimintaa varten omia tilojansa käyttöön. Päihdehaittojen ehkäisy- ja vähentämistyötä lähdettiin levittämään päiväkeskuksista käsin lähimmille asuinalueille. Toiminta käynnistyi hyvin, sillä lähes kaikilta paikkakunnilta kansalaisia ja vapaaehtoisia tuli toimintaan mukaan. Työnjako jäsenjärjestöjen ja kuntien välillä toimi niin, että järjestö vastasi hankkeen toimintaohjelman etenemisestä, toteutuksesta ja raportoinnista ja kunta osoitti toimintaan tarvittavat toimitilat ja moniammatillisen verkoston palvelut omien tehtäviensä puitteissa. Kaiken kaikkiaan vuoden 2004 ja kevään 2005 aikana toiminta saatiin käynnistymään 12 maakunnassa ja 17 paikkakunnalla: Pohjois-Savosta mukana oli Leppävirta, Etelä- Savosta Joroinen, Pohjanmaalta Uusikaarlepyy, Kanta-Hämeestä Forssa, Kymenlaaksosta Hamina, Uudeltamaalta Hanko, Keski-Suomesta Äänekoski ja Suolahti, Varsinais- Suomesta Uusikaupunki, Lapista Sodankylä, Etelä-Pohjanmaalta Kauhajoki, Teuva, Isojoki ja Karijoki, Pirkanmaalta Ikaalinen ja Parkano sekä näihin vielä Satakunnan puolelta Jämijärvi. Seuraavissa kappaleissa on käyty läpi maakunnittain toiminnan käynnistymistä, sen sisältöjä sekä onnistumisen kokemuksia toimijoiden sekä hankejohdon näkökulmasta. Alueiden läpikäyminen jakautuu siten, että kappaleessa 4.1 esitellään osahankkeet, jotka toimivat vuoden 2007 kevääseen asti. Kappaleessa 4.2 on esitelty osahankkeet, jotka aloittivat hanketoiminnan yhtä aikaa muiden kanssa, mutta jotka saivat alkuperäisen hankerahoituksen päättymisen jälkeen vuoden jatkorahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä. Jatkorahoitusta saaneita osahankkeita oli yhteensä viisi kappaletta. Aineistona aluekuvauksissa käytettiin M20-hankkeen sisäisen arvioinnin, arviointipäällikkö Nina K. Hyttisen, keräämiä ja analysoimia aineistoja sekä näiden pohjalta tehtyjä koonti- 13

17 asiakirjoja. Ulkoinen arviointi on tuonut lisäinformaatiota alueisiin arvioimalla toiminnan juurtumismahdollisuuksia sekä jatkovuoden merkitystä kokonaisuudelle. Pohjois-Savo tekee koonnan osalta poikkeuksen, sillä Leppävirta ja Joroinen käsitellään omina kokonaisuuksinaan. Tämä johtuu siitä, että kumpikin alue toimii omina itseohjautuvina kokonaisuuksinaan. Muissa maakunnissa, joissa on kaksi tai useampia kuntia mukana toiminnassa, yksi kunta on vastannut kokonaisuuden toiminnasta. Tämän vuoksi ne on käsitelty yksittäisenä alueena toimineet osahankkeet Kanta-Häme, Forssa Forssan Katukirkko ry ja Forssan kaupunki perustivat M20-hankkeessa Korkeavahan asuinalueelle päiväkeskustyyppistä toimintaa tarjoavan olohuoneen. Alueen valintaa perusteltiin sillä, että se oli kyseisellä hetkellä Forssan ongelmallisin asuinalue päihdehaittojen suhteen. Päiväkeskuksen tarkoituksena oli mahdollistaa alueen asukkaiden kohtaaminen ja arkielämän asioiden tuettu hoitaminen. Päiväkeskus muodosti tukipisteen, josta käsin toimintaa organisoitiin koko asuinalueelle. Forssan toiminnassa puhuttiin ns. sosiaalisesta isännöinnistä. Forssan vuokra-asunto Oy tuki hanketta antamalla toimintaa varten tilat asuinalueelta. Päiväkeskuksen tilat eivät mahdollistaneet työtoimintoja, joten yhteistyötä tehtiin jo olemassa olevien tai perusteilla olevien toimintojen kanssa. Näitä olivat mm. työvalmennussäätiön, Karhukoti ry:n ja kaupungin toiminnat. Edellä mainittujen toimijoiden ohella mukana oli Forssan A-klinikka. Forssan sosiaalitoimi antoi Forssan Katukirkolle avustusta hankkeen paikallisen projektityöntekijän palkkaamiseksi siten, että M20-hankkeesta tuli työntekijän palkkaukseen puolet ja Forssan sosiaalitoimi maksoi toisen puolen. Tavoitteet ja kohderyhmä Forssassa paikalliset tavoitteet asetettiin seuraavalla tavalla: 1) päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja vähentäminen kohderyhmässä, 2) asuinalueen rauhoittuminen ja normalisoituminen, 3) verkottuminen julkisen sektorin kanssa päihdeongelman hoidossa sekä 4) kohderyhmän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen väheneminen. Kohderyhmän muodostivat asuinalueen heikko-osaiset ja syrjäytyneet, päihde- ja moniongelmaiset sekä asunnottomat. 14

18 Toiminta Toimintaa toteutettiin osallistujien ehdoilla, johon kuului retkiä, ruokailua ja koulutusta. Tärkeiksi toimintatavoiksi koettiin aito kuunteleminen, keskustelu, sielunhoito ja vertaistuki. Kotikäyntien avulla pyrittiin tavoittamaan sellaisia, jotka eivät jostain syystä kyenneet tulemaan päiväkeskukseen. Asiakaskäyntejä oli noin 3500 vuodessa. Asiakasrakenne päiväkeskuksessa säilyi lähes muuttumattomana koko toiminnan ajan. Vakituisia kävijöitä oli noin 30, pääosin yksinäisiä keski-iän ylittäneitä miehiä (noin 80 %). Nuoria (noin 25-vuotiaita) kävijöitä oli noin 10 % ja naisia 10 %. Naisia oli kuntouttavassa työssä enemmän. Nuoret olivat usein sekakäyttäjiä ja heillä oli opiskelut kesken. Monilla miehillä elämä oli kriisiytynyt, päihteiden käyttö oli runsasta ja siitä johtui myös asunnottomuus. Näille henkilöille asumisen tukemiseen kuului vuokrasopimus, jossa sitoutetaan sääntöihin ja tukitoimiin. Asukasta myös autettiin pysymään sopimuksessa. Odotetut vaikutukset Forssan toiminnalle olivat asiakkaiden voimaantuminen (empowerment), kansalaistoiminnan ja vertaistuen aktivoituminen sekä voimaannuttavan yhteisöllisyyden luominen asuinalueelle. Koetut vahvuudet Toiminnan tuloksellisuuden osalta Forssan hankkeesta koettiin nousseen esille kolme vahvuutta, joilla uskottiin olevan myös vaikuttavuutta. Nämä olivat aktivoiva päiväkeskusmalli, toimiva yhteistyöverkosto ja sitoutunut kansalaistoiminta. Viimeisimpänä vaikutuksena päiväkeskustyössä oli edellisessä kappaleessa mainittu asumisen tukeminen. Ruokailumahdollisuus osoittautui tärkeäksi tukimuodoksi. Toiminnan haasteeksi koettiin vapaaehtoisten pitäminen työssä mukana. Toiminnan vahvuuksina toimijat kokivat perustetun aktivoivan päiväkeskusmallin, hyvin toimivat yhteistyöverkostot sekä toimintaan sitoutuneet vapaaehtoistoimijat (kansalaistoiminta). Vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana 15. Aktivoivan päiväkeskusmallin todettiin toimivan hyvin. Toimijat totesivat haastatteluissa, että päihdeongelmaisten olot ja elämänhallinta parantuivat toiminnan myötä. Myös terveydenhuollossa nähtiin, että asiakkaiden kunto oli kohentunut ja hoitojaksot olivat lyhentyneet. Fyysisen kunnon todettiin parantuneen ruokahuollon kautta, taloudelliset asiat olivat selkiytyneet ja velkajärjestelyihin saatiin ohjattua ihmisiä. Asiakkaille tärkeimmäksi toimintamuodoksi muodostui ruokailu. Myös vaatehuollon todettiin sitouttavan kävijöitä. Muutokset etenkin ulkoisessa olemuksessa to- 15

19 dettiin näkyvän hyvin nopeasti. Toimintaan hyvin kiinnittyneitä oli reilu 20. Nämä tulivat aamukahdeksalta ja lähtivät puoli neljä. Koetut vaikutukset Asiakaskunnan voimaantuminen näkyi raitistumisina. Pitkiä raittiuksia oli monella, jopa vuodenkin jaksoja. Osa jatkoi juomista, mutta kotikäyntityöllä saatiin juomaputkia lyhyemmiksi. Nuorissa luottamuksen rakentaminen koettiin erityisen tärkeäksi. Toimijoiden mukaan heistä näki, että he kuntoutuisivat vielä hyvin. Monet asiakkaat tsemppasivat ja halusivat näyttää, että olivat luottamuksen arvoisia. A-klinikan katkaisuhoitoa käytettiin aikaisempaa enemmän, mutta toimijat uskovat sen olevan pois esimerkiksi erityissairaanhoidosta. Läheisiltä ja omaisilta tuli palautetta, että kävijät kokivat toiminnan tärkeänä ja saivat sisältöä elämään päiväkeskustoiminnan kautta. Asuinalueen rauhoittuminen oli yksi paikallisista tavoitteista, joka myös toimijoiden mukaan toteutui hyvin. Positiivista palautetta tuli mm. isännöitsijältä sekä vanhustenkotiyhdistykseltä. Aluksi alueen toimijoilla oli ennakkoluuloja M20-työtä kohtaan, mutta se väistyi nopeasti työn käynnistyttyä. Muutoksista huolimatta alueella todettiin edelleen olevan huono maine ja tarvitaan pitkä aika ennen kuin asenteet muuttuvat. Asiakkaiden asumiskykyä vahvistettiin ja tämän johdosta asunnottomuuden todettiin vähentyneen. Asunnon saamisen myötä oma vastuu ja turvallisuus lisääntyivät. Itse tehdyt remontit vähensivät rikkomishaluja. Tässä mielessä osallistaminen tällaiseen kunnostamistyöhän koettiin hyvin kannattavana. Toimiva yhteistyöverkosto koettiin yhdeksi hankkeen vahvuudeksi. Hanke verkottui hyvin alueen avaintoimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat mm. kunnan sosiaalitoimi, isännöitsijä, A-klinikka, työvoimaviranomaiset, seurakunnat, kaupunki, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, kotisairaanhoito, oppilaitokset, yhdistykset, yritykset ja poliisi. Yhteistyömuotoja oli monenlaisia ja ne saivat paljon kiitosta. Kaupungin sosiaalitoimen kanssa tehtiin asiakasyhteistyötä ja tätä varten järjestettiin myös molemminpuolista koulutusta. Kouluttajina oli asiantuntijoita eri organisaatioista. Isännöitsijä toimi tiiviissä yhteistyössä tukiasumisasioissa. Yritykset ja yhdistykset lahjoittivat tavaroita ja ruokaa sekä tukivat toimintaa. Myös yksityiset ihmiset toivat vaatteita ja tavaroita kiertoon. Seurakunnat olivat vahvasti yhteistyössä mukana ja näkivät työn tärkeänä. Poliisi kävi joskus päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan tehtiin hälytysyhteistyötä. 16

20 Kaupunki otti hankkeen edetessä yhä suuremman roolin ja myös taloudellista vastuuta. A- klinikalta kävi sairaanhoitaja työparina kotikäyntityössä (8h/kk) ja heidän kanssaan tehtiin myös katkaisuyhteistyötä. Kirkon diakoniatyöntekijän kanssa oli mm. kotikäyntityötä. Seurakunnat vastasivat viikkohartaudesta. Forssan Asunnot Oy antoi toimitilat käyttöön vastikkeetta ja oli avainasemassa käsiteltäessä asumisen tukemista. Kaikki yhteistyötahot poliisia lukuun ottamatta sitoutuivat hyvin toimintaan. Toimijoiden arvioiden mukaan poliisi ei halua olla liian näkyvästi mukana tällaisessa hanketoiminnassa. Yhteistyön tärkein anti oli toimijoiden mukaan hankkeen kautta löydetyt synergiaedut. Tämä näkyi mm. siinä, että päiväkeskuksessa toimivien työntekijöiden kanssa voitiin konsultoida asiakasasioissa. Yhteydenotot päiväkeskukseen lisääntyivät työn edetessä. Myös tieto saatavilla olevista tukiasunnoista levisi. Kaiken kaikkiaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa koettiin antaneen Forssan osahankkeelle toiminnan edellytykset. Kansalaistoimintaan sitoutuneiden vapaaehtoisten koettiin helpottaneen hankkeen toteuttamista. Vapaaehtoisille järjestettiin koulutustapahtuma kerran kuukaudessa. Niissä oli keskimäärin 15 osallistujaa. Koulutuksen koettiin vahvistaneen kansalaistoimintaa lisäämällä vapaaehtoistoimijoiden tietoisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vapaaehtoisten tärkeyttä työn onnistumisessa lisäsi se, että he tulivat erilaisista elämänpiireistä ja taustoista. Asiakkaat saivat näin laajemman kontaktin erilaisiin ihmisiin ja löysivät tukihenkilöitä. Katukirkkoyhdistykseen oli vuosien varrella muodostunut noin 40 hengen aktiivinen vapaaehtoisten joukko, joten toiminta päiväkeskuksessa oli helppo aloittaa. Sitoutuneita vapaaehtoisia päiväkeskuksessa oli henkilöä. Alkuaktiivisuus kuitenkin laantui hieman ja sen johdosta esiintyi vaihtuvuutta. Koetut haasteet Forssassa toiminnan haasteet liittyivät asiakasryhmien tavoittamiseen ja siihen, että asiakasryhmien väliset tarpeet vaihtelivat paljon. Kaikkia asiakasryhmiä ei millään tavoitettu. Nuoret, laitoshoitoa tarvitsevat, vanhukset ja mielenterveysongelmaiset tarvitsevat kaikki hieman erilaista apua. Naisilla ei Forssan päiväkeskuksessa ollut henkistä sijaa riittävästi ja he olisivat tarvinneet oman paikan. Vähiten työstä koettiin hyötyneen sellaiset päihteidenkäyttäjät, jotka olivat työelämässä ja joilla oli perhettä. Poliisilla ei koettu olleen resursseja tarvittavaan yhteydenpitoon. 17

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR)

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Itä-Suomen Varikot 11.8.2015 2 Varikoilla kehitetään 1.Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit: päivä-

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot