M20-hankkeen arvioinnin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M20-hankkeen arvioinnin loppuraportti"

Transkriptio

1 M20-hankkeen arvioinnin loppuraportti Asuinympäristöihin kohdennettu päihdehaittojen ehkäisemisen ja vähentämisen kehittämishanke yhteisöjen voimavaroja käyttäen Hämeenlinna kesäkuu 2008 Antti Pelto-Huikko

2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle Johdanto M20-hanke Ulkoisen arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Vaikuttavuuden arvioinnin osa-alueet Menetelmät, aineistot ja analysointi Kuvaus hankkeen etenemisestä toimineet osahankkeet Kanta-Häme, Forssa Uusimaa, Hanko Keski-Suomi, Äänekoski Pirkanmaa, Ikaalinen Varsinais-Suomi, Uusikaupunki toimineet osahankkeet Etelä-Pohjanmaa, Kauhajoki Pohjois-Savo, Leppävirta Pohjois-Savo, Joroinen Pohjanmaa, Uusikaarlepyy Kymenlaakso, Hamina Lappi, Sodankylä Arvioinnin tulokset M20-hankkeen prosessien ja tulosten arviointi Alueellisten osahankkeiden tarve, toimintalogiikka ja prosessi Alueellisten osahankkeiden käynnistäminen Verkostojen ja yhteistyön luominen sekä uusien toimijoiden aktivointi Uusien toimintamallien kehittäminen Aluetoimijoiden kokemukset työstä Neljä mallia ehkäisevään alueelliseen päihdetyöhön Aktivointimalli Lähipalvelumalli Kansalaistoiminnan malli Verkostomalli...69

3 5.2.5 Päiväkeskusmallien arviointi hanketoimijoiden näkökulmasta M20-hankkeen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi Vaikutukset toiminnan piirissä olevien asiakkaiden elämään Vaikutukset lähiyhteisöön ja vapaaehtoistoimintaan Toiminnan juurtuminen käytäntöön Arviointitulosten yhteenvetoa ja pohdintaa Lähteet...85

4 Lukijalle M20-hanke oli Sininauhaliitto ry:n koordinoima kehittämishanke, jolla pyrittiin kehittämään sekä ehkäisevää että korjaavaa päihdetyötä maakunnissa. Työ käynnistyi vuonna 2004 ja se päättyi vuoden 2008 keväällä. Tämä asiakirja on hankkeen ulkoisen arvioinnin loppuraportti, jossa arvioidaan toiminnan etenemistä sekä alueittain että kokonaisuutta tarkastellen. Lisäksi arvioidaan kehitettyjä päiväkeskusmalleja ja päiväkeskustoiminnan tuloksellisuutta asetettuihin tavoitteisiin nähden. Raportti sisältää pääosin Sininauhaliiton sisäisen arvioinnin keräämästä aineistosta laaditun aluekohtaisen toiminnan kuvauksen (kappale 4), jolla pyritään tekemään näkyväksi paikkakuntakohtaistyötä, alueellisen toiminnan lähtökohtia sekä työssä koettuja onnistumisia ja haasteita. Hankkeen ja sen eri osa-alueiden varsinainen arvottava osuus alkaa kappaleesta 5. Lopussa on ulkoisen arvioinnin näkökulmasta rakennettu yhteenveto keskeisimmistä tuloksista ja pohdintaa toiminnan sisältämistä mahdollisuuksista ja haasteista. Raportin toivotaan olevan läpiluotaus tehtyyn työhön, sen tuloksellisuuteen sekä ennen kaikkea keskustelun avaus päihdehaittojen vähentämistä pohtivien toimijoiden keskuudessa. 1

5 1 Johdanto M20-hankkeen suunnittelu- ja käynnistysvaiheen taitteessa tapahtui monia suomalaisten päihteiden saatavuuteen ja päihteiden käyttöön liittyviä muutoksia. Ensinnäkin Viron liittyminen Euroopan Unioniin lisäsi mahdollisuuksia tuoda lähialueilta halpaa alkoholia. Valtiovallan taholta ymmärrettiin, että samalla kun tuontirajoitukset väljenivät, oli odotettavissa merkittävää alkoholin kulutuksen kasvua. Jotta vähittäismyynti olisi pysynyt laillisena eikä keskittynyt liiaksi naapurimaiden halvempiin tuotteisiin, päätti valtio alentaa alkoholiverotustaan. Tämä verokevennys vaikutti ennen kaikkea väkevien alkoholituotteiden hintojen reiluun laskuun. Ja niin siinä sitten kävi, juuri kuin oli ennustettukin. Alkoholin käyttö kasvoi - ainakin hetkellisesti - reilusti. Suurin kasvu kohdistuu ensisijaisesti niihin ryhmiin, joissa alkoholin kulutus oli jo ennestään korkea. Tästä seurasi väistämättä yleinen alkoholihaittojen lisääntyminen yhteiskunnassa ja kysynnän kasvu erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta-alueilla. Lähes heti veronkevennyksen jälkeen selviämisasemat suuremmissa kaupungeissa alkoivat raportoida tilastoja, jotka osoittivat käytön lisääntyneen ja yhä huonommassa kunnossa tulevien asiakkaiden määrien kasvaneen. Valtion taholta teetettiin tarkempia selvityksiä tilanteesta ja kunnat sekä etenkin järjestöt panostivat päihdetyön suunnitteluun ja toteutukseen. Kunnissa ongelmana oli resurssipula, jonka vuoksi niissä ei paljoa pystytty tekemään ehkäisevää työtä saati kehitettyä sitä, vaan liikenevät panokset oli laitettava korjaavaan työhön. Järjestöille jäikin erittäin tärkeä rooli ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä ja toteutuksessa. Ehkäisevä päihdetyö on määritelty eri toimijoiden näkökulmista eri tavoin. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja koulutuskeskus (Stakes) määrittelee ehkäisevän päihdetyön seuraavalla tavalla. Ehkäisevä päihdetyö edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia (Soikkeli, M. & Mustalampi, S.) Wennberg et al. (2007) toteaa Raha-automaattiyhdistykselle tekemässään ehkäisevän päihdetyön tilaa käsittelevässä arvioinnissa, että ehkäisevän päihdetyön käsite on saanut 2

6 hyvin erilaisia tulkintoja ja määritelmiä. Karlssonin ja Tigerstedtin (2004) mukaan järjestöt ovat päätyneet käyttämän käsitettä korostaakseen toimien paikallisuutta vastapainona kansallisen tason vaikuttamiselle. Toisten tulkintojen mukaan ehkäisevä päihdetyö taas nähdään aiemmin raittiustyön alle ryhmiteltyjen toimien uudeksi yhteen kokoavaksi nimittäjäksi. Järjestöissä tehtävä ehkäisevä päihdetyö näyttäytyy pääasiassa joko strategiatyönä tai erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Järjestöissä tehtävää kehittämistyötä rahoittaa pääasiassa Raha-automaattiyhdistys, joka jakoi vuonna 2006 ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen noin 12 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä summasta käytettiin erilaisten toimintamallien kehittämiseen, kehitettyjen toimintamallien implementointiin, tietyille erityiskohderyhmille suunnattavaan työhön, monipuolisten ja innovatiivisten menetelmien kehittämiseen sekä vaikuttamistyöhön. (Wennberg et al. 2007) Ehkäisevän päihdetyön merkitystä on korostettu voimakkaasti viime vuosina. Päihdeongelmien kärjistyessä ja kuntien resurssien heikentyessä järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli kasvaa. Viime vuodet ovat tuoneet lisää päihdetyön organisoitumista sekä ehkäisevän päihdetyön tutkimusta esimerkiksi osana alkoholiohjelmaa. Terveyden edistämisen keskus (Tekry) on koonnut yhteen ehkäisevän päihdetyön toimijoita etsimään ja jakamaan näkemyksiä siitä, mitkä ovat järjestötyön keskeiset toiminta-alueet päihde-kentällä ja mihin suuntaan työtä pitäisi kehittää. Työn tuloksena syntyi "Järjestöjen päihdeohjelma vuosille ". Ohjelma on esimerkki siitä, miten järjestöjen tekemää ehkäisevää päihdetyötä pyritään jäsentämään ja luomaan uusia toimintamuotoja eri toimijoiden välillä. (Wennberg et al. 2007) 3

7 2 M20-hanke Lisääntyneet alkoholi- ja päihdeongelmat sekä niistä johtuvat seurannaisvaikutukset loivat tarpeen M20-hankkeelle. Päihdeongelmien kasvuun ovat vaikuttaneet monet yhteiskunnassamme viime vuosina tapahtuneet muutokset, kuten alkoholiveron alennus keväällä 2004 sekä samoihin aikoihin tapahtunut Viron liittyminen EU:n jäseneksi ja tästä seurannut alkoholituotteiden tuonnin vapautuminen. Nämä kansalliset ja kansainväliset yhteiskunnalliset muutokset yhdessä koventuneiden arvojen kanssa ovat olleet omiaan lisäämään päihteiden käyttöä ja niistä aiheutuvia ongelmia ja pahoinvointia. Päihteiden käytön uskotaan lisääntyvän ennen kaikkea niissä väestöryhmissä, joissa käyttö on tähänkin mennessä ollut runsasta. Päihdeongelmien lisääntyminen asuinaluilla lisää usein myös asukkaiden turvattomuuden kokemista. Erilaisissa hyvinvointia kuvaavissa selvityksissä asumiseen liittyy valikoitumista, jossa yhtenä tekijänä on asuinalueen tai yhteisön turvallisuus. Kun päihdeongelmia kasautuu tietyille asuinalueille, on varsin lyhyellä ajanjaksolla havaittavissa alueen asuntojen hintojen laskua, yhteisöllisyyden häviämistä, alueen yhteisten tilojen ja alueiden rappeutumista sekä asukkaiden muuttohalukkuutta toisille alueille. (Seppänen 2001) Sininauhaliitto pyrkii osaltaan vastaamaan näihin kasvaviin ongelmiin M20-hankkeella. M20-hanke on Sininauhaliitto ry:n hallinnoima kehittämishanke, jota toteutetaan Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2004 ja se päättyi keväällä Hanke sai kuitenkin Raha-automaattiyhdistykseltä vuoden jatkorahoituksen, joten kokonaisuudessaan työ päättyi vuoden kuluttua alkuperäisestä suunnitelmasta, keväällä Viimeisen vuoden kehittämistyössä mukana oli alkuperäisen yhdentoista osahankkeen kokoonpanosta viisi osahanketta. Näiden viiden osahankkeen kanssa työtä syvennettiin ja kehitettiin vielä vuoden verran. Sininauhaliitto ry:n internetsivuilla M20-hanke on määritelty seuraavalla tavalla: M20-hankkeen tavoitteena on päihdehaittojen vähentäminen, yhteisöllisyyden lisääminen ja kansalaistoiminnan kehittäminen hankepaikkakuntien pilottialueilla. Keskeistä toiminnassa on toimintaan osallistuvien sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen. Toiminnassa välittyy toivo sekä oikeus ihmisarvoiseen elämään ja hyvinvointiin. (Sininauhaliitto 2007) M20-hankkeen kautta Sininauhaliitto yhtenä järjestötoimijana vastaa Suomen kansalliseen alkoholiohjelmaan, jolla pyritään ehkäisemään päihdehaittoja laajalla rintamalla. 4

8 M20-hankkeelle asetettiin kolme päätavoitetta, jotka ovat 1) lähiyhteisöjen tuen muodostaminen, 2) kansalaistoiminnan kehittäminen sekä 3) päihdehaittojen vähentäminen. Lähiyhteisöjen tuen muodostumisen tarkennettuna tehtävänä oli löytää asumisen piiristä sellaisia henkilöitä, jotka toimivat yhteisön vaikuttajina ja kehittäjinä. Yhteisön toimintaaktiviteettien ja päihdeongelmien puheeksiottamisen kautta pyrittiin saavuttamaan yhteys lähipiirin jokaiseen henkilöön. Tästä toiminnasta oli tarkoitus muodostua lähiyhteisöllinen tuki. Kansalaistoiminnan kehittämisellä pyrittiin siihen, että Sininauhaliiton jäsenjärjestö toisivat alueelle järjestötoimintaa ja osaamista sekä näin ollen mahdollistaisivat entistä paremmin osallistavan kansalaistoiminnan. Kansalaistoiminnan aktivoimisella haluttiin herättää alueiden asukkaissa auttamisen halua ja vastuuta lähimmäisistämme. Päihdehaittojen vähentäminen perustui M20-hankkeessa siihen, että lähiyhteisöjen tuen ja kehittyneen vapaaehtoistoiminnan (kansalaistoiminta) kautta aktivoituva asuinyhteisö muodostaisi yhteisvastuuta, jonka kautta olisi mahdollista päihdehaittojen käsitteleminen ja lopulta vähentäminen sekä yhteisön hyvinvoinnin ja erityisesti alueen turvallisuuden lisääminen. Kolmen edellä luetellun päätavoitteen saavuttamiseksi hanketoimijat pyrkivät verkostoitumaan alueiden avaintahojen, kuten kunnan ja alueen eri sektoreiden asiantuntijatahojen kanssa. Hankkeen paikalliset kehittämisryhmät muodostuivat paikallisen jäsenjärjestön, seurakunnan ja kunnan toimijoista, joiden todettiin omaavan tarvittavan substanssiosaamisen. Kunta toimi paikallisissa osahankkeissa yhteistyössä kumppanuus-periaatteella, jossa hanketta tuettaisiin osana mm. sosiaali- ja terveystoimen ja asuntotoimen peruspalveluja. Yhteistyötoimijoiden työtapana oli verkostoyhteistyö. Toiminnan käynnistämisen myötä muodostettiin tarvittavat verkostokokoukset, joissa ratkaistiin yhteisöllisiä ja yksilöllisiä ohjaustoimintoja. Kaikkien yksilöasioiden käsittelyssä otettiin huomioon aina kunkin yksilön lupa asioiden käsittelyyn verkostossa. 5

9 3 Ulkoisen arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Ulkoisen arvioinnin lähtökohtana oli luoda tiivis kuvaus M20-hankkeesta ja arvottaa sitä. Arvottamisella tarkoitetaan sitä, että suhteutetaan tehtyä työtä hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin ja näin ollen saadaan kehittämistyön kannalta olennaista tietoa siitä, kuinka suunnitellut kehittämistoimet ja -mallit ovat todellisuudessa toimineet ja vastanneet niille asetettuihin tavoitteisiin. Lyhyesti sanottuna arviointi arvioi, kuinka asetettuihin tavoitteisiin on pystytty vastaamaan ja millaisia tuloksia M20-hanke kokonaisuudessaan on tuottanut eri toimijoiden näkökulmasta. Ulkoisen arvioinnin toimeksiantoa muutettiin viimeisen vuoden aikana, koska tilaajalle varmistui jatkorahoituksen saaminen hankkeelle. Tämän käsillä olevan loppuraportin ohella tehtiin toimintaa kuvaava ja arvottava väliarviointi. Arvioinnin loppuraportti on suoraa jatkoa väliarvioinnille ja monilta toimintaa kuvaavilta osin raportit ovat saman sisältöiset. Loppuraportti eroaa väliraportista lähinnä siinä, että loppuraportissa arvioinnin kohteena on myös luotujen päiväkeskusmallien kokemusperäinen arvottaminen sekä toiminnan juurtumisen arvioiminen. Kokonaisuudessaan M20-hankkeen ulkoisen arvioinnin tehtävänä oli vastata seuraaviin arviointikysymyksiin: Ovatko hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettu? o Lähiyhteisöjen tukea on kehitetty o Kansalaistoiminta on kehittynyt o Päihdehaitat ovat vähentyneet Tuottaako hankkeen toteutustapa toimivia malleja päiväkeskus- ja asuinaluetyöhön? o Miten mallit on koettu? o Tiedostavatko toimijat, että he toimivat tietyn mallin mukaan? o Miten ne ovat pilotoinnin aikana kehittyneet? o Miten mallien sisältöjä on noudatettu? o Mikä malleissa toimii ja mikä ei? o Mikä määrittää sen, että millaista mallia lähdetään hyödyntämään? Miten selkeä rajanveto mallien välillä on ja miten se toimii käytännössä? o Millaisia resurssivaatimuksia malleilla on ja miten niihin on pystytty vastaamaan? 6

10 Syntyykö hankepaikkakunnille yhteistyötä sidosryhmien ja kansalaisten välille päihdehaittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi? o Millaista yhteistyötä on syntynyt ja mitkä asiat on todettu helpottavan tai vaikeuttavan yhteistyötä? Miten päiväkeskustoiminta on saatu juurrutettua osaksi paikkakunnan palveluja? o Miten jatkovuodelta pois jääneet paikkakunnat ovat pärjänneet hankkeen jälkeen? o Jos jatkoa ei ole syntynyt, niin mitä syitä taustalta löytyy? o Mitä paikkakunnilla on tehty juurruttamisen edellyttämiseksi? o Millaiset asiat edistävät tai vaikeuttavat juurtumista paikallistasolla? o Kansalaistoiminnan merkitys ja rooli osana päiväkeskustoimintaa voiko toiminta jatkua kansalaistoiminnan pohjalta? Näiden edellä mainittujen arviointikysymysten sisällä tarkastellaan hankkeen vaikuttavuutta sekä lyhyen että pitkän aikavälin näkökulmista. Ensimmäisen asteen vaikuttavuus eli hankkeen tulokset käsittävät seuraavien asioiden arvioinnin: Alueellisten osahankkeiden käynnistyminen Verkostojen ja yhteistyön luominen Uusien toimintamallien perustaminen Uusien toimijoiden aktivointi Toisen asteen vaikuttavuus eli kestävät pitkän ajan vaikutukset käsittävät lisäksi seuraavien asioiden arvioimisen: Vaikutukset toiminnan piirissä olevien asiakkaiden elämään Vaikutukset lähi-/ asuinyhteisöön Yhteistyön lisääntyminen ja sitoutuneisuus, eli jatkuvuuden takeet Hankkeen ensimmäisen asteen vaikuttavuutta arvioitiin kartoittamalla hankepaikkakunnilla hankkeen toimesta aikaansaadut uudet toimintatavat, rakenteet ja yhteistyömuodot. Toisen asteen vaikuttavuutta lähestyttiin hankkeen väliraportissa kuvattujen eri paikkakuntien omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista nousseiden kehittämisteemojen kautta. Toisen asteen vaikuttavuuden arvioinnissa vertailtiin eri paikkakuntien kokemuksia kehittämisteemojen mukaisista toimintamalleista, joita ovat aktivoiva malli, lähipalvelu-malli, verkos- 7

11 tomalli sekä kansalaistoiminnan malli. Erityisenä arvioinnin tarkastelu-näkökulmana olivat eri mallien toteuttamisedellytykset ja kansalaisjärjestön rooli niiden luomisessa. 3.1 Vaikuttavuuden arvioinnin osa-alueet Paasion (2006) mukaan vaikuttavuuden arvioinnissa on viisi vaihetta, joihin tulee kyetä vastaamaan: tarvekartoitus, toimintalogiikan selvittäminen, prosessien kuvaaminen, vaikuttavuuden osoittaminen sekä kustannusvaikuttavuuden estimoiminen. Tarvearvioinnissa kyse on kohderyhmän todellisuuden analyysi, ei siis heitä ympäröivän palvelujärjestelmän tai organisaatioiden analyysi (Paasio 2006; Rossi et al. 1999). Kohderyhmän sisällä tarpeet voivat olla erilaisia ja ne voivat vaihdella alueittain. Tarvearvioinnin lähtökohtana on, että toimijoilla tulee olla selkeä ymmärrys siitä, mikä on se taustalla oleva todellinen alueellinen tai paikallinen tarve, johon toimintaa kehitetään. Konkreettinen esimerkki Paasiota (2006) mukaillen: Päihteiden väärinkäyttö on yhteiskunnallinen ongelma. Jotta asialle voidaan tehdä jotain, on meidän ensin määriteltävä, mitä päihteiden väärinkäytöllä tarkoitetaan ja millaisia taustatekijöitä ilmiöön liittyy. On aivan eri asia puhua päihdeongelmasta yksilön kriisinä kuin esimerkiksi yhtenä palvelujärjestelmän ehkäisytoiminnan kohteena. Ymmärrys ilmiöstä vaikuttaa siihen, millaiset syyseuraus -ketjut kehitetään ja miten ilmiöön vaikuttamista arvioidaan. Toimintalogiikka luo kuvan siitä, miten hanketoimijat ovat aikoneet vastata edellä esitettyyn tarpeeseen. Hanketoimijoilla tulee olla mahdollisimman yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mikä on heidän alueelleen ja kohderyhmälleen paras toimintatapa ja -malli. Toimintamallien tulee olla kriittisesti pohdittuja ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet tulee olla ymmärrettyjä ja perusteltuja. Toisin sanoen toimijoilla tulee olla tieto tai vahva uskomus siitä, että suunniteltu toiminta vastaa kohderyhmän tarpeeseen. Prosessi kuvaa sen konkreettisen työn, jota alkuperäiseen tarpeeseen vastaamiseksi olisi toimintalogiikan mukaan tullut tehdä. Prosessikuvauksen pohjana on edellisessä kappaleessa esitetty toimintalogiikka. Prosessikuvauksella tarkastellaan, kuinka hyvin konkreettinen työ on vastannut toimintalogiikassa esitettyä mallia - eli toisin sanoen, onko tehty niin kuin on suunniteltu? Suunnitelmallisuuden noudattaminen on edellytyksenä sille, että alkuperäistä toimintalogiikkaa ja sen vastaavuutta alueen tarpeeseen voidaan arvottaa. Mikäli konkreettinen toiminta eroaa suunnitellusta, niin silloin se ei enää vastaa alkuperäistä 8

12 toimintalogiikkaa, joka pohjautuu alueen tarpeeseen. Tällöin tarve-toimintalogiikkaprosessi -ketju katkeaa, eikä vaikuttavuutta voida uskottavasti arvioida. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei toimintaa voisi - tai jopa pitäisi - muuttaa, mikäli työn edetessä huomataan, että toimintalogiikka ei ole loppuun asti ajateltu tai joko alkuperäinen tarve on muuttunut tai ympäröivä muu konteksti sitä edellyttää. Tarpeelliset muutokset tulee tehdä, mutta niiden perustelut tulee olla selvät ja auki kirjoitetut. Vaikuttavuuden arvioinnissa tulee pystyä poluttamaan tehty työ akselilla tarvetoimintalogiikka-prosessi-vaikutus-vaikuttavuus. Jokaisella osa-alueella tulee olla selkeä syy-seuraussuhde keskenään, joka arvioinnissa pyritään todentamaan. Toisin sanoen tietyn tarpeen tulee johtaa tiettyyn toimintalogiikkaan ja siitä seuraavan prosessin tulee rakentua sen pohjalle. Kustannusvaikuttavuus on kustannusten tunnistamista ja analysointia suhteessa kohderyhmälle aikaansaatuihin (hyvinvointi-)muutoksiin ja niihin käytettyihin resursseihin. Kustannusvaikuttavuusanalyyseissä vaaditaan vain kustannusten muuttamista rahaksi, ei vaikutusten (Sjöblom 2000). Vaikutukset voidaan ilmaista muina suureina. Kustannusvaikuttavuuden selvittäminen edellyttäisi, että on olemassa vaihtoehtoisia menetelmiä tulosten saavuttamiseksi ja että näiden kustannukset on muutettavissa vertailukelpoiseen muotoon. Kustannusvaikuttavuuden arviointiin ei tässä arvioinnissa ollut riittävästi resursseja. 3.2 Menetelmät, aineistot ja analysointi Kesäkuussa 2007 valmistuneen arvioinnin väliraportti muodosti tiedollisen pohjan ja rakenteellisen rungon tälle loppuraportille. Väliraportin aineisto koostui lähinnä hanketoimijoiden tuottamasta laadullisesta sekä määrällisestä aineistosta, joita hankittiin kahdella haastattelukierroksella sekä erilaisten päiväkirjojen muodossa. Päiväkirjojen kautta hankkeen koordinoinnista sekä alueiden toiminnasta vastaavat henkilöt tuottivat kattavan määrän kuvailevaa aineistoa työn etenemisestä, onnistumisista ja vaikeuksista. keskeisen aineiston muodostivat hankkeessa tehdyt ohjausryhmien jäsenten (12 ohjausryhmää), projektityöntekijöiden (n=10) sekä paikallisten toimijoiden haastattelut. Sininauhaliiton sisäinen koordinaatio suoritti haastattelut keväällä 2006 ja ne toistettiin keväällä Menetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluissa selvitettiin monipuolisesti kunkin osahankkeen merkitystä ja vaikutuksia asiakaskunnalle, asuinyhteisölle ja lähiympäristölle, kansalaistoiminnan viriämiselle ja yhteistyön lujittamiselle paikallisella tasolla. Loppuarviointia varten ulkoisen arvioinnin suorittaja täydensi olemassa olevaa tutkimusaineistoa 9

13 haastattelemalla sekä vuonna 2007 päättäneiden alueiden että vuoden 2008 kevääseen jatkaneiden alueiden projektihenkilöstön (n=11) ja osan jatkoalueiden ohjausryhmän jäsenistä (n=20). Paikkakuntakohtaisten aineistojen tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tekstimateriaalista nostettiin esiin avainasiat, ne klusteroitiin ja näin syntyneille luokille luotiin kattavat käsitteet. Aluksi luokittelukriteerinä käytettiin SWOTanalyysia, jonka pohjalta löytyivät toiminnan vahvuudet. Näistä nostettiin esiin vaikutukset. Heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet yhdessä muodostavat toiminnan haasteet. Paikkakunta-analyysit painottuivat toteutuneen toiminnan vaikuttavuuteen. Määrällistä aineistoa oli paljon ja se oli toimijoiden puolesta jo valmiiksi koodattu matriiseihin. Määrällinen aineisto perustui paikallistoimijoiden viikkopäiväkirjoissaan tuottamaan numeeriseen arviointiin siitä, kuinka he olivat omasta mielestään kokeneet työn ja siihen sidoksissa olevat tekijät. Määrällinen aineisto sisälsi myös laadullisia kysymyksiä, jotka olivat luokittelujen kautta muutettu määrälliseen muotoon. Ulkoisen arvioinnin tehtäväksi jäi tilastollisten ajojen tekeminen aineistosta. Tilastoaineisto oli Excel-muodossa, joten tästä syystä aineisto ajettiin läpi Tixel -tilasto-ohjelmalla. 10

14 4 Kuvaus hankkeen etenemisestä M20-hanke käynnistyi vuonna Aloitusvuoden työ oli pääasiassa yhteistyöhön mukaan tulevien paikkakuntien etsimistä sekä neuvottelujen käymistä näiden kanssa. Paikkakuntakohtaiset neuvottelut M20-hankeyhteistyöstä aloitettiin maaliskuussa 2004 Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen, kuntien sekä hankeyhteistyöhön tulevien muiden toimijoiden kanssa. Neuvotteluja hankeyhteistyöstä käytiin yhteensä 26 paikkakunnalla: Mikkelissä, Leppävirralla, Joensuussa, Haminassa, Virroilla, Kauhajoella, Uudessakaarlepyyssä, Haukiputaalla, Sodankylässä, Kajaanissa, Lapinlahdella, Forssassa, Haminassa, Uudessakaupungissa, Porissa, Ikaalisissa, Jämijärvellä, Parkanossa, Ilmajoella, Lahdessa, Vaasassa ja Äänekoskella, sekä myöhemmin vuonna 2005 vielä Joroisissa, Saarijärvellä, Jämsässä ja Muuramessa. Ensimmäisen neuvottelukierroksen jälkeen hankeyhteistyöneuvotteluja jatkettiin vuoden 2004 aikana Mikkelissä, Leppävirroilla, Haminassa, Virroilla, Kauhajoella, Uudessakaarlepyyssä, Haukiputaalla, Sodankylässä, Forssassa, Haminassa, Uudessakaupungissa, Ikaalisissa, Jämijärvellä, Äänekoskella ja Parkanossa sekä myöhemmin vuoden 2005 aikana vielä Joroisissa, Hämeenkyrössä, Muuramessa, Saarijärvellä ja Jämsässä. Lopulta Virroilla, Mikkelissä ja Haukiputaalla hankeyhteistyö ei käynnistynyt neuvotteluista huolimatta. Niillä paikkakunnilla, joilla neuvottelut tuottivat tulosta, hanketoimijat pääsivät luomaan tarkemmin toiminnan sisältöjä ja malleja sekä aktivoimaan kansalaisia toimintaan. Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty M20-osahankkeet ja niissä mukana olleet kunnat. 11

15 Kuvio 1. M20-osahankkeet ja niissä mukana olleet kunnat. Varsinainen M20-hankkeen sisällöllinen toiminta käynnistyi vaiheittain sen mukaan, miten neuvottelut paikkakuntien kanssa sujuivat. Kevään ja kesän 2004 aikana työ saatiin käyntiin Leppävirralla, Uudessakaarlepyyssä, Forssassa, Haminassa ja Äänekoskella. Näiden lisäksi toiminta saatiin käyntiin syksyn aikana vielä Uudessakaupungissa, Sodankylässä ja Ikaalisissa. Kaiken kaikkiaan vuoden 2004 aikana toiminta saatiin käynnistettyä yhteensä kahdeksalla paikkakunnalla. Kevään 2005 aikana onnistuneet neuvottelut käytiin vielä 12

16 Hangossa ja Kauhajoella. Osalla jo mukana olevista maakunnista toimintaa laajennettiin uusiin kuntiin. Ikaalisten työ laajeni Parkanoon ja Satakunnan maakunnan puolelle, Jämijärvelle. Leppävirran työ laajeni Joroisiin ja Uudenkaarlepyyn työ kunnan sisällä Jepuan kylälle. Hankepaikkakunnille perustettiin toiminnan alkaessa päiväkeskuksia päihteiden käyttäjille. Paikkakuntakohtainen toiminta organisoitui Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen kautta siten, että Sininauhaliitto koordinoi hankekokonaisuutta. Paikalliset jäsenjärjestöt palkkasivat paikkakunnille osittain hankerahoituksella sekä osittain kuntien rahoituksella projektityöntekijöitä ohjaamaan ja organisoimaan aluekohtaista toimintaa. Kunnat osoittivat sitoutumistaan antamalla päiväkeskustoimintaa varten omia tilojansa käyttöön. Päihdehaittojen ehkäisy- ja vähentämistyötä lähdettiin levittämään päiväkeskuksista käsin lähimmille asuinalueille. Toiminta käynnistyi hyvin, sillä lähes kaikilta paikkakunnilta kansalaisia ja vapaaehtoisia tuli toimintaan mukaan. Työnjako jäsenjärjestöjen ja kuntien välillä toimi niin, että järjestö vastasi hankkeen toimintaohjelman etenemisestä, toteutuksesta ja raportoinnista ja kunta osoitti toimintaan tarvittavat toimitilat ja moniammatillisen verkoston palvelut omien tehtäviensä puitteissa. Kaiken kaikkiaan vuoden 2004 ja kevään 2005 aikana toiminta saatiin käynnistymään 12 maakunnassa ja 17 paikkakunnalla: Pohjois-Savosta mukana oli Leppävirta, Etelä- Savosta Joroinen, Pohjanmaalta Uusikaarlepyy, Kanta-Hämeestä Forssa, Kymenlaaksosta Hamina, Uudeltamaalta Hanko, Keski-Suomesta Äänekoski ja Suolahti, Varsinais- Suomesta Uusikaupunki, Lapista Sodankylä, Etelä-Pohjanmaalta Kauhajoki, Teuva, Isojoki ja Karijoki, Pirkanmaalta Ikaalinen ja Parkano sekä näihin vielä Satakunnan puolelta Jämijärvi. Seuraavissa kappaleissa on käyty läpi maakunnittain toiminnan käynnistymistä, sen sisältöjä sekä onnistumisen kokemuksia toimijoiden sekä hankejohdon näkökulmasta. Alueiden läpikäyminen jakautuu siten, että kappaleessa 4.1 esitellään osahankkeet, jotka toimivat vuoden 2007 kevääseen asti. Kappaleessa 4.2 on esitelty osahankkeet, jotka aloittivat hanketoiminnan yhtä aikaa muiden kanssa, mutta jotka saivat alkuperäisen hankerahoituksen päättymisen jälkeen vuoden jatkorahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä. Jatkorahoitusta saaneita osahankkeita oli yhteensä viisi kappaletta. Aineistona aluekuvauksissa käytettiin M20-hankkeen sisäisen arvioinnin, arviointipäällikkö Nina K. Hyttisen, keräämiä ja analysoimia aineistoja sekä näiden pohjalta tehtyjä koonti- 13

17 asiakirjoja. Ulkoinen arviointi on tuonut lisäinformaatiota alueisiin arvioimalla toiminnan juurtumismahdollisuuksia sekä jatkovuoden merkitystä kokonaisuudelle. Pohjois-Savo tekee koonnan osalta poikkeuksen, sillä Leppävirta ja Joroinen käsitellään omina kokonaisuuksinaan. Tämä johtuu siitä, että kumpikin alue toimii omina itseohjautuvina kokonaisuuksinaan. Muissa maakunnissa, joissa on kaksi tai useampia kuntia mukana toiminnassa, yksi kunta on vastannut kokonaisuuden toiminnasta. Tämän vuoksi ne on käsitelty yksittäisenä alueena toimineet osahankkeet Kanta-Häme, Forssa Forssan Katukirkko ry ja Forssan kaupunki perustivat M20-hankkeessa Korkeavahan asuinalueelle päiväkeskustyyppistä toimintaa tarjoavan olohuoneen. Alueen valintaa perusteltiin sillä, että se oli kyseisellä hetkellä Forssan ongelmallisin asuinalue päihdehaittojen suhteen. Päiväkeskuksen tarkoituksena oli mahdollistaa alueen asukkaiden kohtaaminen ja arkielämän asioiden tuettu hoitaminen. Päiväkeskus muodosti tukipisteen, josta käsin toimintaa organisoitiin koko asuinalueelle. Forssan toiminnassa puhuttiin ns. sosiaalisesta isännöinnistä. Forssan vuokra-asunto Oy tuki hanketta antamalla toimintaa varten tilat asuinalueelta. Päiväkeskuksen tilat eivät mahdollistaneet työtoimintoja, joten yhteistyötä tehtiin jo olemassa olevien tai perusteilla olevien toimintojen kanssa. Näitä olivat mm. työvalmennussäätiön, Karhukoti ry:n ja kaupungin toiminnat. Edellä mainittujen toimijoiden ohella mukana oli Forssan A-klinikka. Forssan sosiaalitoimi antoi Forssan Katukirkolle avustusta hankkeen paikallisen projektityöntekijän palkkaamiseksi siten, että M20-hankkeesta tuli työntekijän palkkaukseen puolet ja Forssan sosiaalitoimi maksoi toisen puolen. Tavoitteet ja kohderyhmä Forssassa paikalliset tavoitteet asetettiin seuraavalla tavalla: 1) päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja vähentäminen kohderyhmässä, 2) asuinalueen rauhoittuminen ja normalisoituminen, 3) verkottuminen julkisen sektorin kanssa päihdeongelman hoidossa sekä 4) kohderyhmän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen väheneminen. Kohderyhmän muodostivat asuinalueen heikko-osaiset ja syrjäytyneet, päihde- ja moniongelmaiset sekä asunnottomat. 14

18 Toiminta Toimintaa toteutettiin osallistujien ehdoilla, johon kuului retkiä, ruokailua ja koulutusta. Tärkeiksi toimintatavoiksi koettiin aito kuunteleminen, keskustelu, sielunhoito ja vertaistuki. Kotikäyntien avulla pyrittiin tavoittamaan sellaisia, jotka eivät jostain syystä kyenneet tulemaan päiväkeskukseen. Asiakaskäyntejä oli noin 3500 vuodessa. Asiakasrakenne päiväkeskuksessa säilyi lähes muuttumattomana koko toiminnan ajan. Vakituisia kävijöitä oli noin 30, pääosin yksinäisiä keski-iän ylittäneitä miehiä (noin 80 %). Nuoria (noin 25-vuotiaita) kävijöitä oli noin 10 % ja naisia 10 %. Naisia oli kuntouttavassa työssä enemmän. Nuoret olivat usein sekakäyttäjiä ja heillä oli opiskelut kesken. Monilla miehillä elämä oli kriisiytynyt, päihteiden käyttö oli runsasta ja siitä johtui myös asunnottomuus. Näille henkilöille asumisen tukemiseen kuului vuokrasopimus, jossa sitoutetaan sääntöihin ja tukitoimiin. Asukasta myös autettiin pysymään sopimuksessa. Odotetut vaikutukset Forssan toiminnalle olivat asiakkaiden voimaantuminen (empowerment), kansalaistoiminnan ja vertaistuen aktivoituminen sekä voimaannuttavan yhteisöllisyyden luominen asuinalueelle. Koetut vahvuudet Toiminnan tuloksellisuuden osalta Forssan hankkeesta koettiin nousseen esille kolme vahvuutta, joilla uskottiin olevan myös vaikuttavuutta. Nämä olivat aktivoiva päiväkeskusmalli, toimiva yhteistyöverkosto ja sitoutunut kansalaistoiminta. Viimeisimpänä vaikutuksena päiväkeskustyössä oli edellisessä kappaleessa mainittu asumisen tukeminen. Ruokailumahdollisuus osoittautui tärkeäksi tukimuodoksi. Toiminnan haasteeksi koettiin vapaaehtoisten pitäminen työssä mukana. Toiminnan vahvuuksina toimijat kokivat perustetun aktivoivan päiväkeskusmallin, hyvin toimivat yhteistyöverkostot sekä toimintaan sitoutuneet vapaaehtoistoimijat (kansalaistoiminta). Vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana 15. Aktivoivan päiväkeskusmallin todettiin toimivan hyvin. Toimijat totesivat haastatteluissa, että päihdeongelmaisten olot ja elämänhallinta parantuivat toiminnan myötä. Myös terveydenhuollossa nähtiin, että asiakkaiden kunto oli kohentunut ja hoitojaksot olivat lyhentyneet. Fyysisen kunnon todettiin parantuneen ruokahuollon kautta, taloudelliset asiat olivat selkiytyneet ja velkajärjestelyihin saatiin ohjattua ihmisiä. Asiakkaille tärkeimmäksi toimintamuodoksi muodostui ruokailu. Myös vaatehuollon todettiin sitouttavan kävijöitä. Muutokset etenkin ulkoisessa olemuksessa to- 15

19 dettiin näkyvän hyvin nopeasti. Toimintaan hyvin kiinnittyneitä oli reilu 20. Nämä tulivat aamukahdeksalta ja lähtivät puoli neljä. Koetut vaikutukset Asiakaskunnan voimaantuminen näkyi raitistumisina. Pitkiä raittiuksia oli monella, jopa vuodenkin jaksoja. Osa jatkoi juomista, mutta kotikäyntityöllä saatiin juomaputkia lyhyemmiksi. Nuorissa luottamuksen rakentaminen koettiin erityisen tärkeäksi. Toimijoiden mukaan heistä näki, että he kuntoutuisivat vielä hyvin. Monet asiakkaat tsemppasivat ja halusivat näyttää, että olivat luottamuksen arvoisia. A-klinikan katkaisuhoitoa käytettiin aikaisempaa enemmän, mutta toimijat uskovat sen olevan pois esimerkiksi erityissairaanhoidosta. Läheisiltä ja omaisilta tuli palautetta, että kävijät kokivat toiminnan tärkeänä ja saivat sisältöä elämään päiväkeskustoiminnan kautta. Asuinalueen rauhoittuminen oli yksi paikallisista tavoitteista, joka myös toimijoiden mukaan toteutui hyvin. Positiivista palautetta tuli mm. isännöitsijältä sekä vanhustenkotiyhdistykseltä. Aluksi alueen toimijoilla oli ennakkoluuloja M20-työtä kohtaan, mutta se väistyi nopeasti työn käynnistyttyä. Muutoksista huolimatta alueella todettiin edelleen olevan huono maine ja tarvitaan pitkä aika ennen kuin asenteet muuttuvat. Asiakkaiden asumiskykyä vahvistettiin ja tämän johdosta asunnottomuuden todettiin vähentyneen. Asunnon saamisen myötä oma vastuu ja turvallisuus lisääntyivät. Itse tehdyt remontit vähensivät rikkomishaluja. Tässä mielessä osallistaminen tällaiseen kunnostamistyöhän koettiin hyvin kannattavana. Toimiva yhteistyöverkosto koettiin yhdeksi hankkeen vahvuudeksi. Hanke verkottui hyvin alueen avaintoimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat mm. kunnan sosiaalitoimi, isännöitsijä, A-klinikka, työvoimaviranomaiset, seurakunnat, kaupunki, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, kotisairaanhoito, oppilaitokset, yhdistykset, yritykset ja poliisi. Yhteistyömuotoja oli monenlaisia ja ne saivat paljon kiitosta. Kaupungin sosiaalitoimen kanssa tehtiin asiakasyhteistyötä ja tätä varten järjestettiin myös molemminpuolista koulutusta. Kouluttajina oli asiantuntijoita eri organisaatioista. Isännöitsijä toimi tiiviissä yhteistyössä tukiasumisasioissa. Yritykset ja yhdistykset lahjoittivat tavaroita ja ruokaa sekä tukivat toimintaa. Myös yksityiset ihmiset toivat vaatteita ja tavaroita kiertoon. Seurakunnat olivat vahvasti yhteistyössä mukana ja näkivät työn tärkeänä. Poliisi kävi joskus päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan tehtiin hälytysyhteistyötä. 16

20 Kaupunki otti hankkeen edetessä yhä suuremman roolin ja myös taloudellista vastuuta. A- klinikalta kävi sairaanhoitaja työparina kotikäyntityössä (8h/kk) ja heidän kanssaan tehtiin myös katkaisuyhteistyötä. Kirkon diakoniatyöntekijän kanssa oli mm. kotikäyntityötä. Seurakunnat vastasivat viikkohartaudesta. Forssan Asunnot Oy antoi toimitilat käyttöön vastikkeetta ja oli avainasemassa käsiteltäessä asumisen tukemista. Kaikki yhteistyötahot poliisia lukuun ottamatta sitoutuivat hyvin toimintaan. Toimijoiden arvioiden mukaan poliisi ei halua olla liian näkyvästi mukana tällaisessa hanketoiminnassa. Yhteistyön tärkein anti oli toimijoiden mukaan hankkeen kautta löydetyt synergiaedut. Tämä näkyi mm. siinä, että päiväkeskuksessa toimivien työntekijöiden kanssa voitiin konsultoida asiakasasioissa. Yhteydenotot päiväkeskukseen lisääntyivät työn edetessä. Myös tieto saatavilla olevista tukiasunnoista levisi. Kaiken kaikkiaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa koettiin antaneen Forssan osahankkeelle toiminnan edellytykset. Kansalaistoimintaan sitoutuneiden vapaaehtoisten koettiin helpottaneen hankkeen toteuttamista. Vapaaehtoisille järjestettiin koulutustapahtuma kerran kuukaudessa. Niissä oli keskimäärin 15 osallistujaa. Koulutuksen koettiin vahvistaneen kansalaistoimintaa lisäämällä vapaaehtoistoimijoiden tietoisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vapaaehtoisten tärkeyttä työn onnistumisessa lisäsi se, että he tulivat erilaisista elämänpiireistä ja taustoista. Asiakkaat saivat näin laajemman kontaktin erilaisiin ihmisiin ja löysivät tukihenkilöitä. Katukirkkoyhdistykseen oli vuosien varrella muodostunut noin 40 hengen aktiivinen vapaaehtoisten joukko, joten toiminta päiväkeskuksessa oli helppo aloittaa. Sitoutuneita vapaaehtoisia päiväkeskuksessa oli henkilöä. Alkuaktiivisuus kuitenkin laantui hieman ja sen johdosta esiintyi vaihtuvuutta. Koetut haasteet Forssassa toiminnan haasteet liittyivät asiakasryhmien tavoittamiseen ja siihen, että asiakasryhmien väliset tarpeet vaihtelivat paljon. Kaikkia asiakasryhmiä ei millään tavoitettu. Nuoret, laitoshoitoa tarvitsevat, vanhukset ja mielenterveysongelmaiset tarvitsevat kaikki hieman erilaista apua. Naisilla ei Forssan päiväkeskuksessa ollut henkistä sijaa riittävästi ja he olisivat tarvinneet oman paikan. Vähiten työstä koettiin hyötyneen sellaiset päihteidenkäyttäjät, jotka olivat työelämässä ja joilla oli perhettä. Poliisilla ei koettu olleen resursseja tarvittavaan yhteydenpitoon. 17

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi?

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi? Hankkeen arviointitilaisuuksien toteutus hankitaan ostopalveluna hankkeen tarkennetun toimintasuunnitelman mukaisesti osaamiskeskuksilta (Pikassos, Verso, SoNet Botnia) joista Pikassos kantaa hankkeen

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Aikaisempia tuloksia - Virta I

Aikaisempia tuloksia - Virta I Virta II: tausta Kainuun tulottomat alle 25 -vuotiaat nuoret, noin 250-300 (henkilöä?) Valtakunnallinen kehittämiskonteksti Virta I hankkeen tulokset / havainnot Aikaisempia tuloksia - Virta I Nuorten

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta (Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön / elintatapohjauksen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot