HOPETTAAKO? Tilannekatsaus HOPE-hankkeesta keväällä Irma Rantonen HOPE Part 2 -hanke ISBN (PDF)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOPETTAAKO? Tilannekatsaus HOPE-hankkeesta keväällä 2009. Irma Rantonen HOPE Part 2 -hanke 28.5.2009 ISBN 978-952-99808-4-0 (PDF)"

Transkriptio

1 HOPETTAAKO? Tilannekatsaus HOPE-hankkeesta keväällä 2009 Irma Rantonen HOPE Part 2 -hanke ISBN (PDF)

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Haastattelujen toteutus Arviot HOPE-hankkeesta... 5 Odotukset HOPE-hankkeesta... 5 Miten odotuksiin on vastattu?... 6 Mitä pitäisi tapahtua, jotta odotukset täyttyisivät?... 7 Hankkeen onnistumiset... 8 Jatkotoiveet projektille Oppiminen ja opettaminen HOPE-hankkeen tuomat uudet menetelmät Menetelmien kokeilu omassa oppilaitoksessa Kokemuksia omassa oppilaitoksessa Kokeiluja rajoittavia tekijöitä onko niitä? Voimaannuttaminen Tukea on tullut Keskustelukulttuuri Keskustelukulttuurin kehittämisvihjeitä Uusia yrittäjyyteen liittyviä oppimisympäristöjä Tulevaisuudessa opitaan / opetetaan yrittäjyyttä monin tavoin Yrittäjämäinen ajattelutapa oppilaitoksissa Terveisiä muille samoja asioita miettiville Loppuyhteenveto Käytetyt lähteet... 24

3 1. Johdanto Tämä yhteenveto on HOPE Part 2 -hankkeen tuottama raportti, Tilannekatsaus HOPEhankkeesta keväällä Tutkimus on osa HOPE Part 2 -hanketta, jonka avulla on syvennetty HOPE-hankkeen toimia aikavälillä HOPE-yrittäjyyskasvatushanke on kolmen vuoden pituinen hanke, jolle Opetushallitus on myöntänyt ESR-rahoitusta ja valtion rahoitusta noin miljoona euroa. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä hallinnoi hanketta, jossa vetovastuu on Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksella IKATAlla. Yhteistyössä on yli 10 ammatillista oppilaitosta ja kuntayhtymää ympäri Suomea. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta: Raporttiin on koottu keväällä 2009 toteutetun haastattelukierroksen ajatuksia. Haastatteluja ei ole analysoitu syvällisesti tässä vaiheessa, siihen aika ei yksinkertaisesti riittänyt. Tässä yhteenvedossa on tuotu esille erilaisia näkökulmia, mitä keskusteluissa nousi esille. Kun yhteenvedossa puhutaan monikossa, se tarkoittaa, että useammassa keskustelussa on noussut kyseinen asia esille, mutta tässä ei esitellä, kuinka moni ja missä oppilaitoksessa asiasta on keskusteltu. Haastatteluja analysoidaan paremmin lukuvuoden aikana ja tuloksia voidaan lukea Irma Rantosen Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan pro gradu - työstä, toivottavasti jo keväällä Tämä raportti, tutkimushankeryppääseen liittyvä tutkimussuunnitelma, tutkimuksen rekisteriseloste, tutkimuslupapyynnöt ja tuleva pro gradu -työ, julkaistaan HOPE-hankkeen sivuilla osoitteessa: Keskustelut käytiin hyvässä hengessä ja näiden ryhmähaastattelujen perusteella näyttää siltä, että keskustelut myös jatkuvat oppilaitoksissa vilkkaina. Jokainen oppilaitos on omanlaisensa, jokaisella on oma historia ja tavoitteet, myös yksilötasolla, joten yhtä ainutta totuutta haastattelujen takaa ei löydy. Sen sijaan löytyy useita haasteellisia kysymyksiä, joihin oppilaitoksissa etsitään vastauksia. Kiitokset kaikille haastatteluissa mukana olleille! 2. Haastattelujen toteutus Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina kevään 2009 aikana niissä oppilaitoksissa, joista opettajia oli mukana HOPE-valmennuksessa. Yhdestä yhteistyöoppilaitoksesta ei keväällä 2009 ollut valmennettavia mukana (tulee kolmanteen vaiheeseen) ja yhden oppilaitoksen opettajat olivat vasta aloittaneet valmennuksen, joten he eivät halunneet mukaan tälle haastattelukierrokselle. Näin haastateltavia ryhmiä muodostui yhteensä kymmenen kappaletta. Kuhunkin haastateltavaan ryhmään kutsuttiin kunkin hankkeessa mukanaolevan oppilaitoksen HOPE-opettajat ja oppilaitoksen johtaja tai isommissa oppilaitoksissa HOPEopettajan esimies. Haastateltavien ryhmien henkilömäärä vaihteli kahdesta seitsemään. Yhteensä haastateltavia oli 40, joista 11 miestä ja 29 naista. Ennen haastatteluja pyydettiin oppilaitoksilta tutkimuslupa. Haastattelujen yhteydessä kukin osallistuja sai päättää, mihin tutkimusosioon haluaa tulla mukaan. Samalla kertaa

4 pyydettiin lupaa tietojen käyttöön tämän haastatteluraportin lisäksi Irma Rantosen pro gradutyöhön, Minna Erkon AMK-lopputyöhön sekä Heli Potinkaran artikkeliin. Nämä muut raportit julkaistaan tutkimussuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti. Haastattelutilanteet olivat myös HOPE-hankkeen yksi tiedonvälityksen ja kehittämistoiminnan muoto. Haastattelun avulla oppilaitoksen johto ja opettajat saivat tilannekatsauksen HOPE-hankkeesta ja molemmat osapuolet saattoivat vaikuttaa siihen, millaiseksi muodostuu hankkeen jatko ja oman oppilaitoksen yrittäjyysoppimisympäristö. Tavoitteena oli synnyttää haastattelutilanteesta tasavertainen keskustelutilanne, josta Heikkinen, Konttinen ja Häkkinen (2007, 58) käyttävät termiä demokraattinen dialogi. Yksi demokraattisen dialogin periaatteista on se, että keskusteluun on saatava osallistua kaikkien, joita käsiteltävä asia koskee. Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (1997, 200) pitävät sopivana haastatteluryhmänä 2-3 henkilöä sen vuoksi, että haastateltavien äänien erotteleminen nauhalta on vaikeaa. Tämä ongelma tiedostettiin ryhmiä suunniteltaessa, mutta oppilaitoksen hankkeeseen osallistuvien jakaminen pienempiin haastatteluryhmiin olisi ollut vastoin demokraattisen dialogin ja HOPE-hankkeen keskustelun virittämisen periaatetta, joten varoituksista huolimatta, päädyttiin isompiin ryhmiin. Haastattelut olivat puolistrukturoituja, millä tarkoitetaan haastattelua, johon kysymysten teemat on mietitty etukäteen ja kysymykset pyritään käsittelemään haastattelutilanteissa samassa järjestyksessä, mutta vastausvaihtoehtoja ei ole ennalta määrätty, vaan haastattelutilanne etenee dialogina haastatteluun osallistuvien kesken (Vrt. esim. Metsämuuronen 2006, 115). Haastattelukysymysten suunnittelu tapahtui yhteistyönä niin, että HOPE Part 2 -hankkeen käynnistämistilaisuudessa mietittiin tutkimuksen tavoitteita ja keskeisimmiksi teemoiksi nousivat muutoksen tekeminen oppilaitosympäristössä, mitä ovat onnistumiset ja haasteet, miten opittu viedään käytäntöön. Tutkimuskoordinaattori Rantonen laati koko tutkimushankeryppään tutkimussuunnitelman, jota käsiteltiin HOPE-hankkeen ohjausryhmässä Tutkimussuunnitelmassa kysymykset esiteltiin laajoina kokonaisuuksina. Kokouksessa pyydettiin ohjausryhmän jäseniä laittamaan sähköpostitse kysymyksiä ja kommentteja ensimmäistä haastattelukierrosta varten. Lisäksi HOPE part 2 -hankkeen työntekijöiltä pyydettiin kommentteja kysymyksiin. Tämän jälkeen Rantonen purki tutkimuskysymykset pienemmiksi kysymyksiksi, jotka käytiin läpi HOPE-hankkeen ja HOPE part 2 -hankkeen projektipäälliköiden kanssa. Kysymykset käännettiin sellaiseen muotoon, että ne tukevat HOPE-hankkeen menetelmiä ja että ne mahdollistavat demokraattisen dialogin. Kysymyksiin pyrittiin sisällyttämään oppimissopimusten 5 kysymystä. Lopuksi kysymykset siivilöitiin Jaana Venkulan (2007) Kysymisen taito -kirjan avulla HOPE-hankkeen tavoitteita vastaaviksi. Haastatteluteemat löytyvät liitteestä 1. Ryhmähaastattelut etenivät yllättävän luonnikkaasti. Suurin osa ryhmistä eteni keskusteluissa teemojen mukaisesti muutaman tarkentavan kysymyksen avulla. Ehkä tehtävänanto oli tarpeeksi epäselvä, Partus-hengen mukainen, jotta ryhmä pääsi syventymään keskusteluun. Teemojen käsittelyssä edettiin aikaisemmin käydyn keskustelun pohjalta. Jos ryh-

5 mässä puhuttiin, että hanke ei anna niinkään uusia menetelmiä vaan uusia ajatuksia, uusien menetelmien käyttöönoton yhteydessä puhuttiin mitä ajatuksia hanke on nostanut esiin ja miten niitä on ajateltu viedä käytäntöön. Tähän raporttiin on pyritty saamaan tätä keskustelua esiin suorien lainausten myötä. Haastattelut nauhoitettiin sähköiseen muotoon ja litteroitiin tekstimuotoon analyysejä varten. Litterointi tehtiin heti haastattelujen jälkeen, joten haastateltavien äänet voitiin erotella tarkasti. Litterointia ei tehty täysin sanatarkasti eikä haastateltavien huokauksia tai naurahduksia merkitty tekstiin, sillä jos jostain yksittäisestä kohdasta tarvitaan tarkempia tietoja, aineisto löytyy sähköisesti tallennettuna äänitearkistosta. 3. Arviot HOPE-hankkeesta Odotukset HOPE-hankkeesta Kunkin haastattelun alussa tehdyn esittelykierroksen aikana kävi ilmi, että haastateltavien joukossa on ns. vanhoja konkareita, jotka ovat olleet oppilaitoksessa töissä parikymmentä vuotta ja osa tunsi itsensä heidän rinnallaan nuorikoiksi, sillä he olivat kuuluneet työyhteisöön vasta muutamia vuosia. Nämä nuorikot eivät välttämättä olleet iältään aivan nuoria, monilla oli työhistoriassaan yritystoimintaa ja muita töitä. Työhistoria vaikutti odotuksiin HOPE-hankkeesta sillä tavalla, että vanhat konkarit toivoivat uusia virikkeitä työhönsä ja halusivat päästä eroon vanhoista rutiineista (ainakin osasta niistä) ja nuorikot puolestaan toivoivat työkaluja opettamiseen. Useilla opettajilla oli vastuualueenaan yrittäjyysopinnot, joten erityisesti yrittäjyyskasvatus kiinnosti heitä, vaikka termi yrittäjyyskasvatus kuvaa heidän mielestään hyvin huonosti sitä, mitä he ajattelevat sen pitävän sisällään. Parempaa termiä ei kuitenkaan haastatteluissa noussut pintaan. Sanoisin lähinnä näin, että kun puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta niin määrätyllä osalla ihmisistä on heti negatiivinen asenne siihen. Ei minusta yrittäjää tule, mutta kun kysymys ei olekaan siitä. Pitäisi avartaa katsantokantaa. Kun yrittäjyys tulee uudessakin tutkinnon perusteissa sisälle sinne kaikkiin ammatillisiin kokonaisuuksiin se, että me saatais just työkaluja,... että kuinka me sitten opetetaan ammatillisia opintoja, että se yrittäjyys siellä huomioidaan ja että se tulee sinne sisälle ja opettajan ammattitaito kehittyy niin, että pystytään siellä ammatillisessakin opettamaan sitä yrittäjyyttä. Mä lähdin hakemaan enemmän työkaluja juuri yrittäjyyden opettamiseen, aika hyvin koulutuksesta löytyy juuri asioita asennekasvatukseen. Se on aika radikaali tapa mun mielestä tehdä niitä asioita ja se tehokkaasti vaikuttaa ihmisen asenteisiin. Se on siinä hyvää, koska ne on niitä, jotka on kaikkein vaikeimpia muuttaa, aikuisessa varsinkin. Johtajien ja esimiesten odotukset olivat jo asemankin puolesta laajemmat. He puhuivat oppilaitoksen kehittämisestä, yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen tuomisesta ammattiaineiden sisälle. Puhuttiin myös yrittäjäpedagogisen mallin kehittämisestä omaan oppilaitokseen sekä yhteisen haavetilan toteuttamisesta.

6 Jotenkin mäkin ajattelen HOPEn suhteen sitä, että kun meillä opettajia käy tässä koulutuksessa niin lähtisi sellainen innovaatio leviämään juuri tuottamaan uudenlaisia oppimis- ja opetusmenetelmiä. Että rohkeasti uskallettaisiin tehdä asioita eri tavalla siinä opetustyössä ja saattaa ne oppilaat oppimaan ehkä eritavalla tätä yrittäjyyttä kuin mitä perinteisesti koulussa on opittu. Muita odotuksia olivat: Oman työn kehittäminen ja parantaminen Tiimimäisiä toimintatapoja, työkaluja, joita voi hyödyntää käytännössä omassa koulussa Uusia näkökulmia Henkisen pääoman kartuttaminen Verkostoitumista Saadaan tänne samaa tunnelmaa kuin Tiimiakatemiassa Osalla HOPE-opettajista on muita projekteja menossa, joihin HOPE-hanke liittyy, joten projektien välillä nähtiin synergiaetuja. Monet opettajat olivat lähteneet mukaan hankkeeseen ilman suurempia odotuksia. Osa oli saanut tiedon hankkeesta niin viime hetkellä, ettei heillä ollut aikaa tutustua hankkeeseen ennen kuin vastaus osallistumisesta oli jo pitänyt antaa. Osa puolestaan kertoi, että liian suurista odotuksista seuraa suuri pettymys ja he mieluummin menevät uusiin tilanteisiin silmät ja korvat avoimina, jolloin pystyy löytämään ja huomioimaan odottamattomiakin oppeja. Muutamat kertoivat, että heidän odotuksensa ja toiveensa ovat muuttuneet matkan varrella, mitä ei pidetty millään tavoin huonona asiana. Mulla ei ainakaan ollu minkäänlaisia odotuksia. Mä lähdin vähän niinku takki auki ja soitellen sotaan. Ensin oli pitkälle meillä se yrittäjyyskasvatus punaisena lankana, mutta romuttui hyvin äkkiä, päälle liimattu yrittäjyyskasvatus, väkisin rakennettu osuuskunta. Sen jälkeen muodostui odotus sille tasolle, että millainen opettaja mä oon. Millainen ihmiskäsitys mulla on mun oppilaista ja miten mä asennoidun oppilaisiin. Siitä syntyi aika iso filosofinen päättelyketju, joka johtaa siihen, että se vaikuttaa mun työskentelytapoihin ja nyt mä odotan taas uudenlaisia työvälineitä HOPE-hankkeelta. Miten odotuksiin on vastattu? Keskusteluissa oltiin yksimielisiä siitä, että konkreettisia tuloksia ei kannata odottaa näin pian. Hanke on puolivälissä, osa opettajista on vasta aloittanut valmennuksen, kolmannen ryhmän osallistujia ei ole vielä edes tiedossa. Vastausten perusteella prosessi on lähtenyt hyvin käyntiin ja oppilaitoksissa eletään hankkeen suhteen positiivisessa hengessä. En osaa vielä hankkeesta sanoa, musta se on niin kuin upeata, että semmoinen on saatu, siinä ollaan jo pitkällä. Se vaikuttavuus tai se, se tulee vasta matkalla, nyt oikeastaan siinä mielessä haluaa vain nauttia siitä annista, mitä se sitten tuo ja sitten myöhemmin miettiä, että mitä jää käteen. Pieni pettymys oli aluksi, että no, ei tämä nyt ollutkaan sitä, että täältä löytyy joku valmis paketti siihen uuteen OPSiin heitettäväksi. Se on hyvä juttu ollu, että siellä on huomannu

7 sen, miten valtavan isosta asiasta siinä on kysymys, että ei ole syytä olettaakaan, että sieltä löytyisi jotain sellaista pientä sopivaa pakettia, mitä me voidaan heittää ja se homma on sillä hoidossa, vaan tämä on enemmänkin sellainen kokonaisvaltainen ja paljolti asennekasvatuskysymys, että tähän liittyy kaikkea meidän toimintaa ja meidän pitäis sitten osata ottaa se joka hetki huomioon tuolla opiskelijoiden kanssa kun toimitaan. Muutosta on saatu aikaiseksi ja nyt on kova vauhti päällä. Ei mitään muutosta saada tosta noin vain, hetkessä... Kyllä se täytyy kehittyä ja löytää ne toimintatavat, mitkä sopii meille. Kokeilemalla, etsiä niitä... Työkalujakin on tullu jo, mutta tämä on mun mielestä niin vaiheessa vielä, että sen osaa sanoa vasta sitten kun se kokonaisuus on ohi, että vastasiko se sitä. Mutta en mä ainakaan mitään ihmettä lähteny sinne hakemaan, että enemmän se oli sitä uteliaisuutta nähdä ja kokea sitä niitten koulutusjärjestelmää, että miten se toimii. Kyllä mun mielestä on sillä tavalla vastannu odotuksia, että en mä ainakaan pitkin hampain mene sinne tapaamisiin. On ollu mielenkiintoista. Mitä pitäisi tapahtua, jotta odotukset täyttyisivät? Tämä oli vaikea kysymys ja useimmissa ryhmissä vastauksia tähän tuli muussa keskustelussa. Ei tuntunut olevan mitään sellaista ihmetekoa, jonka jälkeen kaikki muuttuisi hyväksi. Monissa ryhmissä nousi esiin uusi opetussuunnitelma, josta pyrittiin luomaan sellainen, että se toisi mahdollisuuksia, ei rajoitteita. Olin viime vuonna tuossa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintotyöryhmässä mukana, eli näitä uusia OPSeja tekemässä, niin oikein konkreettisesti kirkastui se, että pääsee ihan oikeasti vaikuttamaan siihen, miten ne tutkinnon osat saataisiin yrittäjämäiseksi ja projektimalliseksi ja se oli kaikilla tavoitteena ja onneksi ne on tulleetkin. Varmaan sen uuden OPSin tekeminen on ollu yhtenä ja ollaan saatu meidän kaikki opettajat vähän samankaltaista asiaa nyt tekemään. Kyllähän tästä on hirveän isoja hyötyjä saa, jos ajattelen ainakin itte, OPSin miettimiseen, joka ikisestä HOPE-kerrasta on oikeasti saanut jotain asioita ja koko projektin kautta on tullut siihen hirveästi työkaluja. Ehkä opetusjärjestelmää Suomen maassa on hyvin hankala alkaa muuttamaan... Se tapahtuu ajan saatossa, pienistähän ne asiat tietenkin lähtee. Osa opetuksesta voi tietenkin mennä tähän malliin jo vähän päästä ja varsinkin käsityöalalla se on todella hyvä juttu, koska heillä ainoa työllistymismahdollisuus on melkein se yrittäjyys. En usko, että kahden vuoden päästä kaikki opetus on mennyt tiimiyritysmalliin. Olen sen verran realistinen, mutta osa voi. Monissa oppilaitoksissa oli mietitty sitä, että oppilaitosten reagointiaika on liian pitkä. Jos asiakas kyselee tuotteita tai palveluita tai jos suunnitellaan projekteja muiden oppilaitosten tai yritysten kanssa, oppilaitoksessa reagointiaika on useita kuukausia, jopa vuosi ennen kuin työskentely voidaan aloittaa. Tämä koettiin aivan liian pitkäksi ajaksi ja tähän tarvittaisiin muutosta.

8 Usein se on niin, että ulkopuolisen asiakkaan tarve ei ole vuotta etukäteen ennakolta tiedettävissä, vaan se tulee pläts, mulla tulee nyt se tarve ja tarviin sen kahden tai kolmen kuukauden päästä, ihan niin kuin työelämässäkin. Miten me vastaamme siihen tarpeeseen? Ulkopuoliset projektit on sellaisia, että tilanteet muuttuu nopeasti ja meillä on se 6 viikkoa suunniteltu valmiiksi ja yleensä jo vuosi. Ei ole niin helppoa ottaa sitä ulkopuolista projektia, vaikka se olisi mielenkiintoinen. HOPE:ssa tapahtuu koko ajan, tämä on sellainen nopeatempoinen, kun koulumaailma joskus on sellainen pikkaisen... prosessit on pitkiä ja jäyhiä, että suunnitellaan kauhean pitkään ja taas HOPEn aikana: no, idea tuli, pistetään se toteutukseen. Hankkeen onnistumiset Vaikka hankkeen varsinaisia tuloksia maltetaan vielä odottaa, hankkeen nähtiin jo onnistuneen monissa kohdin. Tärkeinä nähtiin mm. tekemisen meininki, yhteistyö muiden oppilaitosten ja yrittäjien kanssa sekä Yrittäjän ja valmentajan parhaat kirjat -kirjallisuusvinkkiopas, josta monet olivat löytäneet innostavia kirjoja. Moni opettaja on saanut rohkeutta ja tukea omille ajatuksilleen. Mä oon saanu rohkeutta. Aikaisemmin on käyny juuri sillä tavoin, että kun on omia ideoita ja on niitä esittäny jonnekin niin ne on latistettu ja lyöty lyttyyn, että näin ei voi tehdä kun ei oo ennenkään tehty. Nyt mä en kysy enää lupaa vaan mä vaan teen... (naurua) Mä ainakin oon saanu tosi paljon vahvistusta niille ajatuksille, mitä mulla on aikaisemmin ollu ja tuntuu nyt sillä tavalla turvalliselta, että on löytänyt sellaisen oman tien ja saanut vahvistusta sille. Vahvistuksen siihen, että mikä on se mun juttu ja tapa toimia. Muita HOPE-hankkeen onnistumisia: Mun mielestä siinä HOPE on onnistunu erinomaisesti, en tiedä, millä ne on saanu niin innokasta väkeä sinne kasattua. En muista olleeni koulutuksessa, missä olis ollu noin täysillä kaikki mukana. On pystynyt hahmottamaan paremmin tämän koko prosessin. Yrittäjämäisesti toimiminen ja valmentajana toimiminen. Ryhmätöiden tapa, mitä me ollaan siellä HOPEssa tehty, ne on tehokasta ja avoimia tehtäviä. Se on hyvin innovatiivinen oppimisympäristö. Sanoisin, että se pistää ihmiset antamaan kaikkensa hyvin. Ja tuo ihmisistä luovuutta esille. Mun mielestä tämmöinen dialogin opettelu on ollu paras anti HOPE-hankkeessa tähän mennessä. Sitä on siellä koulutuksessa harjoiteltu ja mun mielestä saatu huikeita tuloksia. Sitä on opeteltu myös täällä. Ainakin se, että tämä on saanut opettajat innostumaan entisestään tästä asiasta ja toki tarjonnut myöskin resurssit tämän toteuttamiseen. Totta kai oppilaitoskin tähän on resurs-

9 soinu. Mutta HOPEn kautta on saatu sitä apua, ettei tarvitse yksin pohtia näitä asioita. Se resurssi on myös se verkoston suoma mahdollisuus. Kerran sanottiin, että tämä on joku salajuoni kun me puhutaan työasioita kaikki vapaaaikakin. Ei me mitään muuta osata puhuakaan kuin kehittämistä ja tätä kaikkee.. Minä näen, että meillä on onnistuttu sen takia, että meitä on useampia siellä, mutta sellaisia oppilaitoksia on, joista lähtee yksi tai kaksi, kyllä siinä aikamoinen sytyttäjä saa olla... Tämän tyyppiseen koulutukseen pitäis lähteä aina vähän isompi porukka ja mielellään niin, että joku esimiehistä on mukana, ettei se jää opettajien vastuulle tavallaan raivata se tie. Tietysti yksi semmoinen miinuspuoli on se, että normaalielämässä mun sähköposti on eläny aika rauhallista elämää, mutta nyt yhtäkkiä se tulvii HOPE-viestejä ja sieltä sun täältä. Kaiken näköisiltä ihmisiltä, jotka liittyy, niin kuin sinäkin, jollain tavalla HOPEjuttuun. Yhdessä ryhmässä nousi esille erityisesti HOPE Part 2 -hanke: Keskustelua on syntynyt ehkä enemmän tämän kakkoshankkeen aikana, koska se toi semmoista vipinää tähän toimintaan. Siitä halutaan enemmän konkreettista. Se opettajien käyminen siellä HOPE-jutussa, se on vähän henkilökohtaisempaa, mutta tämä on ollu sellainen, että tähän on tullu voimakkaampi veto tähän part 2:een... ja sitten se, että tässä part 2:ssa on ollu tiivis aikataulu, se on vaatinu sellaista paneutumista vähän enemmän siihen ja aikatauluja ja tiukempaa aikataulutusta ja muuta. Oikeastaan se toinen tulee sieltä sisältä päin pikkuhiljaa, mutta tämä tulee voimakkaammin tässä ja nyt. Kun sillä on niin lyhyt se aika niin se pitää tiiviimmin kiinni. On pakko tapahtua jotain. Jatkotoiveet projektille HOPE-hanke menee oikeaan suuntaan. Ryhmissä ei noussut esiin toiveita sen suhteen, mihin suuntaan HOPE-hanketta pitäisi jatkossa viedä. Keskusteluissa todettiin, että Minna Erkko ja Maria Käkelä ovat oivalliset ihmiset vetämään HOPE-hanketta. Sekin nousi esille, että on hyvä, että vetäjiä on kaksi, sillä yksi ihminen ei olisi kyennyt ideoimaan ja viemään tällaista hanketta tällä aikataululla eteenpäin. Myös valmennuspäivien rakenteeseen oltiin tyytyväisiä ja siihen, että valmennus toteutetaan oppilaitosympäristön ulkopuolella. Tällä toteutustavalla omaan työhön saadaan hieman etäisyyttä ja sitä kautta uusia ideoita. Sillai tämä rakenne on mun mielestä ihan hyvä kun näitä menee 3 eri sessiota, alkaa portaittain. Eli kun elämässä tulee aina sellaista, ettei pääse osallistumaan joskus, niin sitten voi sen paikata jossain niistä kolmessa... En ainakaan osaa sanoa, mihin suuntaan sitä pitäis korjata. HOPE mahdollistaa arkiympyröistä poistumisen, näiden opetussessioiden kautta, ja sen, että tosissaan istutaan ja puhutaan ja pohditaan ja tehdään tehtäviä ja tehdään hiukan eri tavalla mitä arjessa tehdään. Se on myös yksi tärkeä juttu, että se ympäristö on pikkuisen erilainen... Ei silti, etteikö kouluympäristö toisaalta olisi, mutta kun se on se arki, että se pysäyttää ja vapauttaa ajatuksia laajemmalle.

10 Jos mä ajattelen jatkoa ja tulevaisuuden odotuksia niin edelleenkin tapaamisia, en tiedä kuinka paljon niitä valmennuksia tai muuta voi olla. En sen enempää ajattele teemoja vaan tapaamisia, koska siellähän ne syntyy ne syttymiset ja muut. Ainut selkeä toive jatkolle liittyy tiedottamiseen. HOPE Part 2 -hanke on tuonut tiedottamiseen lisää tehokkuutta ja HOPE Part 2 -hankkeen järjestämiin Kipinä-päiviin oli ladattu odotuksia, sillä niihin osallistui yleensä myös oppilaitoksen johtoa. Niissä oppilaitoksissa, joissa Kipinä-päiviä oli jo pidetty, niitä pidettiin erittäin onnistuneina. Tiedottamisen avulla toivottiin selkeyttä käsitteisiin ja termeihin. Erityisesti esimiesten puolella oli toiveena saada käsitteitä avatuksi ns. kansan kielelle, jotta hanketta voitaisiin paremmin esitellä päättäjille ja muulle henkilöstölle, jotka eivät välttämättä tunne Tiimiakatemian toimintaa tai Partus-menetelmiä. HOPE tartuttaa Partusta ei välttämättä ole helposti avattavissa, etenkään, jos ei itse ole ollut mukana valmennuksessa. Minä törmään aina silloin tällöin siihen kysymykseen, että mitä HOPE-hanke oikeasti tekee. Että siinä on hankkeella semmoista tiedottamista, että meidän koko henkilöstö tietää, että mistä oikeesti on kyse, ja jos puhutaan sillä meidän kielellä. Jos puhutaan Partusmenetelmistä ja muusta, se ei ole vastaus meidän väelle vaan se pitää kertoa, että mitä nämä on, kuinka ja... Minä oon tuota samaa vähän miettiny, että tämmöisissä yhteisöllisen oppimisen menetelmissä ja vielä tämä Partus-konsepti ja yleensä Tiimiakatemian ja vastaavien yksiköiden lähestymistapa. Siinä on sen verran omaa terminologiaa myöskin ja ehkä hiukan niin erilainen lähestymistapa, että se on tiedotuksellinen haaste suorastaan. Se on aika vaikea sillä tavalla tavalla normaalisti oppilaitoksen näkökulmasta käsitellä ja nähdä. Joissakin ryhmissä mietittiin myös sitä, että mitä tapahtuu HOPE-hankkeen jälkeen. Yksiselitteistä vastausta ei vielä löytynyt. Sehän tässä on, että hanke on hanke. HOPEn juurruttaminen organisaatioon, että myös se, että meillä on nyt 3 opettajaa nyt valmennuksessa, että heittääkö se rooli näin, että valmennussessio jää organisaatiolle, että meillä on tuossa valmentajia, jotka voi sitten viedä eri aloille tätä ideaa ja tavallaan sitä kautta kasvattaa lisää näitä HOPE-valmennettavia, vaikka hanketta enää olekaan. Otetaan se meidän työkaluksi. Mielelläni näkisin HOPE-opettajat jossakin meidän metalli- tai raksatiimissä vetämässä HOPE-osuuskuntapäivää. 4. Oppiminen ja opettaminen Yksi teemoista oli opettaminen ja oppiminen. Haastateltavia pyydettiin kertomaan omia käsityksiään hyvästä oppimisesta ja opettamisesta. Liitteeseen 2. Oppiminen ja opettaminen on koottu esille tulleita ajatuksia. Vastaukset on koottu teemojen alle eri ryhmien keskusteluista. 5. HOPE-hankkeen tuomat uudet menetelmät Useimmissa ryhmissä keskusteltiin siitä, että vaikka HOPE-hankkeelta odotettiin uusia menetelmiä, menetelmät eivät ole hankkeen keskeisin anti vaan yhteiset keskustelut, jotka

11 avaavat ajatuksille uusia uria. Tähän on kuitenkin nostettu sellaisia menetelmiä tai ajatuksia menetelmistä, jotka nousivat keskusteluissa esille. Kai sitä rohkeutta on tullu kokeilla asioita... En osaa sanoa suoraa menetelmää, mitä voisi soveltaa, mutta sellaista luovaa hulluutta kai se on antanut lisää, että uskaltaa hypätä sellaiseen kaaokseen ihan selkeästi ja selvittää kokolailla nopeastikin sen kaaoksen jo. En tiedä uusia, mutta ehkä on oppinu pois vanhoja. Eli semmoinen harhakuva, että kaikkea tarviis opettaa, ehkä se on suurin asia, mitä on oppinu. Tuossa vieläkin oon miettiny, että pitäis tuokin ja tuokin vielä ehtiä opettamaan, mutta nyt oon tullu siihen tulokseen, että sitä pitää vähän miettiä, tarviiko sitä opettaa vai kertoako, että tämmöistäkin on olemassa, että jos jotain kiinnostaa niin se tekee sitä tai, ehkä se poisoppiminen on mulle ollu suurinta. Mä oon herännyt tähän myös, että miksi minä vien liian valmiina niille asioita. Siinä on tapahtunut ajatusmaailmassa muutos. Minä oon antanu tietoa liian paljon ja yrittäny tosiaankin kaikille ehtiä antaa, mutta se että kannustaa siihen, että he itse etsii toisiltaan ja aktiivisesti etsii. Mä oon ainakin omassa työssä havahtunu siihen, että ei mun tartte. Mulle se yksi slogan, jota paljon käytetään, että luota prosessiin. Mä oon samaa metodia harrastanu vuosikaudet, mutta vähän sillai pelonsekaisin tuntein, mitä tästä tulee... Niin olisko multa nyt vähän se pelonsekaisuus jääny siitä pois. Kaverijohtaminen -käsite, mä en tiedä, miten se tarkasti määritellään, mutta mä ajattelen sitä, että se kuinka paljon me voidaan kannustaa opiskelijoita oppimaan toisiltaan ja auttamaan kaveria. Se on aivan käsittämätöntä kun opettaja on täysin riittämätön juoksemaan pikku oravana tuolla salissa paikasta toiseen. Se, että jos sulla on epäselvää joku niin voit sä kysyä naapurilta ja rohkaista sen kaltaiseen asiaan vielä enemmän. Mä tiedän, että toiset ihmiset tekee sen luontaisesti, mutta että se on normaali työskentelytapa, että ryhmä auttaa. Käydä katsomassa enemmän sitä, millaisia ratkaisuja joku toinen on tehny. Ehkä nämä hyvin avoimet tehtävät. Pitää työskennellä jo sen tehtävän eteen hyvin paljon. Se avoimuus tuo hienoja tuotoksia ja ihan erilaisia tuotoksia. Mikään ei ole toista huonompi, ne on vaan ihan erilaisia tuotoksia, erilaisia näkökulmia asioihin. Minusta se on hyvä se ringissä istuminen ja se oppimisympäristön tärkeys, se voi jo aktivoida, vaikka voi tietysti aiheuttaa vastustustakin, jos rikotaan perinteistä järjestystä. Se on ehkä tällä hetkellä semmoinen konkreettisin oppi mitä en nyt ole käytäntöön vienyt, mutta hyväksi havaittu menetelmä. Ja se, ettei ole pöytää siinä edessä, mutta se nyt ei kaikilla tunneilla onnistu, että oppilaat tarvitsee pöydän tehdäkseen muistiinpanoja. Kyllä tämä ringissä istuminen, se on aika paljastava, se vaatii tietyllä mielellä ehkä rohkeuttakin istua siinä ilman sitä pöydän turvaa. Mehän laskettiin viime kerralla, että meillä oli 37 eri menetelmää käytössä kolmen päivän aikana, että näitä identifioitiin näitä menetelmiä, että kyllä niitä löytyi. Kerran listattiin menetelmiä, joita käytettiin sen viikonlopun aikana ja meidän porukka sai aikaiseksi 58 käytettyä menetelmää kahden ja puolen päivän aikana.

12 Mä jotenkin koen sen sillä tavalla, että itte silloin omana opiskeluaikana meillä sattui olemaan silloin semmoinen ryhmä, joka käytti just näitä menetelmiä. Eli nämä menetelmät ei sillä tavalla ole uusia tai outoja. Se riippuu niin paljon siitä porukan aktiivisuudesta, että miten siihen lähdetään mukaan. Kyllä me otettiin hirveän itsenäisesti selvää asioista ja kerrottiin avoimesti toisille, että meillä oli hyvä systeemi siinä. Mutta se just on ongelma, että miten sais just sen oman opiskelijaporukan, mikä on siellä lähtemään mukaan siihen samaan. Jotenkin mä ajattelen, että mulle tämä upposi ja kolahti ihan kertakaikkiaan kerralla se ajattelu, koska väitän näin, että minä olen silloin 90-luvulla silloin aikanaan entisessä elämässä jo toteuttanu, mutta en niin rohkeasti kuin tänä päivänä sitä voi toteuttaa ja olin siellä Jyväskylässä, mistä tämä on lähteny liikenteeseen muutenkin tämä, niin meillä oli tämmöistä yhteistoiminnallista jo silloin. No 15 vuottahan tätä on nyt Partanen yrittäny tätä hommaa viedä, jos ajatellaan, että 15 vuoden päästä meillä toimittais tällä mallilla niin se olis jo aika huippu ajatuksena, mutta toivon, että silloin ollaan jo, joku ryhmä ainakin jo luotsaamassa jo uusia oppeja. Kun puhutaan opettajasta valmentajana, siinä ei ole kahta, se ei ole sähkökytkin, että päällä ja pois vaan se skaala siinä vaihtelee ja joillakin opettajilla on luonnostaan jo semmoinen lähestymistapa ja työn opetuksessa se tulee paljon helpommin se, ammattiaineiden opettaminen, se valahtaa jo herkästi siihen suuntaan, jos opettajalla on siihen taipumuksia jo asetelmasta johtuen. Yhteisissä aineissa voidaan kyllä lasketella menemään vanhaan peruskoulumaiseenkin tyyliin pitkään. Tässä on niin monta monessa. Menetelmien kokeilu omassa oppilaitoksessa Eri oppilaitoksissa on vähän erilaisia näkemyksiä siitä, miten ja milloin uusia menetelmiä otetaan käyttöön. Osa HOPE-opettajista on jo aikaisemminkin käyttänyt hopemaisia menetelmiä, heille HOPE-hanke on tuonut lisää itsevarmuutta omaan työhön. Sanotaan näin, että osa niistä asioista, mitä siellä tuli esiin, niitä on viety jo käytäntöön, ei me ehkä niin epätoivoisia oltukaan kuin keskimäärin ajatellaan, mutta kyllä lisää on tullu mieleen ajatuksia ja ehdottomasti tulee käytäntöön viedä enemmänkin asioita. Osa opettajista on omaksunut nopeasti uusia ajatuksia ja on jo kokeillut erilaisia tapoja omassa oppilaitoksessaan. Nopeasti käytäntöön viejät olivat myös kokeneet muutosvastarintaa, sillä oppilaat eivät olleet oivaltaneet heti uuden oppimistavan etuja. Ainakin minä oon esim. tuo kaverijuttu, kyllä mä oon tietoisesti, että ootko kysyny ensin sieltä lähipiiristä, lähdetään sieltä tutkimaan ja sitten, että ilman muuta olen käytettävissä ja muuta, mutta ettei tule kaikkee, että ope hei, missä on sakset. Tämän kaltaiset kysymykset haluan poistaa kysymyslistalta. On testattu välillä, kaksoisopettajuutena vedetty kaikenlaista. Mutta se kutkuttavin, mikä on heränny, tekee yhä enemmän se, että ei olekaan sen yhden ryhmän sisäinen yhteistyö ja tiimimäiset toimintatavat, että se olis yli alojen menevä tai moniasiantuntijuudesta jollain tavalla on tullu sellainen kytö, että jos siihen saisi muutamia kaupallisen puolen ihmisiä, muutamia puupuolen,... Että olis eri asiantuntijuuksia mukana, mikä toisaalta vaatii meiltä aika paljon keskustelua ja miettimistä, miten me ruvetaan rakentamaan sitä pitkällä tähtäimellä. Kaikkien ei tarvii olla ihan kaikkien alojen asiantuntijoita.

13 Välillä tulee niitä ei-silityksiä selkään kun toiset vastustaa, mutta toisaalta mä näen nekin taas, että niitten kautta sä oikeastaan vahvistat sitä omaa käsitystäsi, koska sä joudut ne jotenkin selittämään. Kolmas opettajien ryhmä oli hitaamman käytäntöön viemisen kannalla ja he halusivat ensin itse sulatella asioita ja soveltaa oppeja omalla tavallaan sitten kun aika on kypsä ja kun heillä on ohjattavanaan sellainen sopiva ryhmä, jonka kanssa uusia asioita voi kokeilla. Mä oon ainakin huomannu sen, että alkuvaiheessa analysoi niitä toimintatapoja, mitkä itsellä on omassa talossa jo on ja haarukoi, että tää on meillä hyvää ja tuota voisi tarkistaa. Sillä tavalla se tässä ihan käytännön työhön menee ja sitten kun saa sitä uskoa ja luottamusta, että tämä on hyvä tapa, tätä kannattaa vaan vahvistaa. Sellainen analyysi siitä olemassa olevasta, sen ainakin oon huomannu ja just nostaa sieltä yhdessä kollegojen kanssa, että tätä kannattaa, tämä on oikea suunta. Kyllähän vois ajatella, että syksyllä, mitä koulutuksia meillä nyt onkin, että sisällyttäisi jonkun tämmöisen jutun niihin. Mulle on tullu semmoinen sekä-että -olo sillä tavalla, että... ne maailmat on erilaiset. Selvästi tulee sellainen olo, että nämä HOPEn lanseeraamat menetelmät, ne sopii johonkin tilanteeseen kuin nenä päähän, että ei tarvitse muuta kuin siitä vaan, mutta sitten taas jossain toisessa tilanteessa se lähtökohta on jo niin erilainen. Esim. kemiassa ei se käy sillai, että opiskelijat ihan liiallisia vapauksia tehdä ja sitten (taustanaurua)... mutta täytyy siteerata Esa Saarista tässä kohtaa kun hän arvioi Tiimiakatemian menetelmiä niin hän sanoi, että se toimii käytönnössä, mutta toimiiko se teoriassa. Sitä teoriaa voisi kehittää siltä kannalta, että missä on sen parhaat sovelluskentät ja mihin se vähän huonommin soveltuu. Semmoista tietoa meillä ei oikein vielä ole. Ei se varmaan tarkoituskaan, että ne viedään sellaisenaan, että jokainen ottaa ne sieltä valmiina mallina. Kun tässä HOPEssakin pitäis lukea kirjoja enemmän kuin mitä lukee, se varmaan sillai hilloontuisi selkäytimeen se ajatus, mitä nämä kaikki kirjat antaa, ei niitä varmaan ole tarkoituskaan, että sitä mallia, mikä sieltä otetaan, että se ei välttämättä juuri sellaisenaan tuoda oppilaitokseen vaan, että se kypsyy tuolla sisällä omaksi menetelmäksi, mikä minulle sopii. Useissa ryhmissä oli puhetta siitä, että pohjatyöt täytyy tehdä huolella kun kokeillaan uusia työskentelytapoja. Pohjatöihin liittyy opiskelijaryhmän turvallisuuden tunteen ja luottamuksen rakentaminen, myös prosessin avaaminen ja oppimaan oppiminen liittyvät tähän. Silloin kun mä oon auskultoinu, meillä oli sellainen ryhmä... oltiin suggestopediasta ja vaihtoehtoisista kauheen kiinnostuneita ja meille järjestettiin silloin luentoja. Mua on kantanu se sieltä asti. Mutta se, että tämmöiset luovat prosessit ja hulluttelut on mahdollisia, ne edellyttää sitä, että on turvallinen pohja. Ei voi mennä uuden ryhmän kanssa tosta vaan ja heittää jotakin ihan hullua, vaan niitten kanssa pitää rakentaa ensin se luottamus ja saada tietyt perusasiat kohdalleen. Ihmisten välinen ja kaikkien itseluottamus ja tämmöinen.

14 Nimenomaan tämä aloitus, mistä puhuttiin, ja se, että avataan tämä, että mitä ollaan tekemässä ja ennen kaikkea miten ollaan tekemässä ja haetaan se innostus ja vauhti ja sitoutuminen siihen, se on hirveän tärkeätä. Kokemuksia omassa oppilaitoksessa Minä olen paljon sitä valmentamisen ideologiaa koettanu tehdä jo aikaisemmin. Nyt on ollu vielä tosi paljon kivempi kun on saanut niitä uusia työkaluja ja sitä innostusta vielä lisää ja sitä varmuutta siihen omaan toimintaan. Oonhan mä paljon tuolla omassa opetuksessa kääntäny sitä enemmän siihen valmentamisen suuntaan ja oon kyllä nähny heti tuloksia siitä, että opiskelijat on innostuneita ja tosi sitoutuneita. Mulla ei oo ollu muutenkaan ikinä ollu kauheesti ongelmia aikuisten kanssa siitä, että mun tunneilla ei olis opiskelijoita, että se on tuo läsnäolo ollu tosi hyvää. Mut se jotenkin se opiskelijan innostaminen semmoinen oman tähden löytäminen ja oman tien löytäminen ja niitten tärkeitten asioiden esiin nostaminen siitä, että mitä ne on just sun kohdalla, mitä sinä haluat oppia tästä asiasta, niin se on kyllä se ja siinä näkee kyllä hyvin tuloksia siitä, että opiskelijat on tosi sitoutuneita. Kun meillä alkaa yksi pilottikoulutus syksyllä niin siinä mun henkilökohtainen haasteeni on, että nämä ihmiset, jotka siihen hakeutuu ottavat vastuun omasta oppimisestaan ja ovat aktiivisia oppijoita, että juuri, että saisi näitä menetelmiä ja sitä henkeä vietyä tähän ja sillä tavalla aktivoitua ihmisiä ihan oikeasti saamaan sitä oppimisen iloa, että ei se ole niin kuin valitettavan usein käy, että tänne tullaan väsyneinä ja ihmetellen, että kai kun mä sinne raahaudun niin kai mä sen tutkinnonkin joskus saan ja sitä odotetaan, että sitä asiaa kaadetaan kurkusta sisään ja se on sillä hyvä, että mitään ei valitettavasti prosessoidu siellä aivopuolella. Tästä halutaan eroon ja minun mielestäni nämä HOPEn välineet ja menetelmät on just tällaiseen hyviä. En minäkään oo ollu siinä kyseisessä pajassa mikään perinteinen opettaja ja se on aika hauskaa ollu huomata, että se on oppilaille aina yhtä suuri järkytys tulla sinne. Yhä enemmän me on uskallettu tavallaan vastuuttaa opiskelijoita ja heidän yhdessäoppimista. Siellä jokainen opettaa tosiaan toistansa ja erilaisia työtehtäviä, työkiertoa siellä ja muuta, mitä normaalissakin työelämässä, mikä tekee hyvää. Me opettajat ollaan oltu siellä yhtenä tiimin jäsenenä, me ollaan sekin myönnetty, että me ei osata kaikkea, että katotaan tai selvitetään yhdessä. Se on selkeästi tullu positiivisena palautteena opiskelijoilta, että he on oppinu ja he ovat valtavasti tykänny kun on tämmöisiä tapahtumien järjestämistä mahdollistettu ja sitten tavallaan opettajat on ollu ihan inhimillisiä, erehtyväisiä ja tehneet vihreitä ja myöntäneet virheet. Kova itsereflektio, mitä on tehty matkan varrella, on ollu hirveän paljastavaa. Sitä on kuvitellu olevansa hirveän hyvä ja täydellinen ihminen. On huomannu, että en olekaan jumalaopettaja vaan ihminenopettaja. Esimerkiksi me puhutaan ideavarkaudesta, se tarkoittaa, että opiskelija tulee luonnosmaisten töiden tai karkeasti tehtyjen esineiden kanssa ja yhtäkkiä näkee sen, että sehän on ihan mieletön juttu, siinä on potentiaalia. Sitä yrittää kannustaa ja innostuu sen ideasta, ja sitä lähteekin ite siinä kannustaessaan kasvattamaan ja sitten oppilas sanookin, että en lähtis tekemään, että mä en jaksa edes jaksa tehdä sitä hommaa. Sä saat kimmokkeen oppilaan työstä ja sä innostut ja koetat innostaa opiskelijaa ja se tulee kuin bumerangi takaisin, että en todellakaan aio tehdä tästä mitään vaan jätän

15 sen tähän. Se on ollu aika karvasta kalkkia, kun näkee sen uinuvan ruusunnupun, jota toinen ei halua kasvattaa. On jotain kokeiluja mitä on ajatellu, että nämä on ajassa ollu jo, oikeastaan kaikista suurimpia pettymyksiä siinä mielessä on se oppilaiden hirvittävä himo perinteiseen opetukseen. Vaikka koettaa löytää innostavia, mahdollisia ja hyvinkin heidän ikäkauteen sopivia ja tämmöisiä juttuja, mutta... Kokeiluja rajoittavia tekijöitä onko niitä? Rajoittavina tekijöinä nähtiin resurssit, lukujärjestykset, moduulisidonnaisuus ja yleensä tilat ja puitteet. Rajoittavat tekijät nähtiin kuitenkin ratkottavaksi tarkoitetuiksi ongelmiksi, joista voidaan selviytyä. Ei OPS rajoita millään tavalla. No, onhan siellä aika rajujakin juttuja tullu esille, ei niitä ihan välttämättä vois noin suoraan toteuttaa, mutta ei kai nyt periaatteessa mitään, kaikkihan on kuitenkin harkittavissa ja ajateltavissa ja ehkä niin kuin enimmäkseen se, että asiat mitä tehdään, pitäis ajatella uudestaan, että miksi niitä tehdään ja kenelle niitä tehdään ja minkä ihmeen takia. Se kai siinä on se hyvä anti. Mutta mikäpä meitä nyt oikeasti sitten rajoittaa, muuta kuin ihmisen kuolevaisuus. Ainahan organisaatiossa on ollu tietyt tavat toimia ja aina kun lähetään tekemään jotain eri tavalla ja varsinkin kun me ollaan tässä HOPEssa ehkä enempi kuuluvia kuin vähempi kuuluvia ihmisiä, niin silloin tulee ehkä semmoista kitkaa kun ei välttämättä me omassa innostuksessamme huomata kertoa mistä kaikesta on kyse ja toisaalta sitten taas kyllähän muutosvastarinta on varsin inhimillistä. Useissa keskusteluissa nousi esiin se, että opettajalla on valta ja vastuu omista oppilasryhmistään. Opettajan käyttämiin menetelmiin ei puututa, ellei kyse ole suoranaisesta virkavirheestä. Kyllä opettajalla on siinä todella iso valta siinä kuinka se opetus hoidetaan. Ei sieltä tuu osaston johtaja, apulaisrehtori, rehtori kattomaan ja sanomaan, että et opeta näin vaan opetat niillä minun menetelmilläni. Mitenkä se ammatillinen, pätevä, hyvä opettaja näkee parhaaksi sen kyseisen asian opettaa, sillä on jonkun pituinen työkokemus ja todennu, että nämä on hyvät tavat. On todellinen haaste saada sinne uusia tapoja läpi ajettua. Kaikki on vain siitä vuoropuhelusta ja sopimisesta ja tämmöisestä kiinni. Kyllä opettaja omassa opetuksessaan, kyllä se herra ja rouva on, kun oven lyö perässään kiinni. Jonkinlaisena rajoitteena voidaan nähdä tuen puuttuminen uuden kokeilulta. Mistä opettaja löytää aikaa ja energiaa itsensä ja opettajuutensa kehittämiseen? Toisaalta itsensä ja oman ammattialansa kehittäminen nähtiin tekijöiksi, joista saa energiaa. Erityisen tärkeäksi nähtiin johdon tuki. Kyllä uuteen opettajuuteen tarvitaan tukea, valmentamiseen ja tämän tyyppiseen. Tukea tarvitaan ja rajan vetämistä, että kun tulee näitä ongelmatilanteita, sillä tavalla, että missä tulee toimia ja päästä yli ja eteenpäin, että meillä on sellaista yhteistä tukea ja foorumia ja selkeästi yhteistä linjaa... Tämmöinen opettajuus tekee paljon avoimemmaksi ja se on

16 tavallaan herkempi tämmöisille ylilyönneille. Toki semmoinen perinteinen, että kun oli ne kalvosulkeiset ja mä en keltään kysy mitään ja mä höpötän ne juttuni puolitoista tuntia ja se siitä, ovi kiinni ja rasti ruutuun tentti jälkeen päin. Sehän ei altista mua mihinkään ja mä voin pysyä siellä ylhäällä. Tämän tyyppinen opettajuus altistaa semmoisille erilaisille ristiriidoille ja nostattaa myös tunteita. Siihen tarvitaan tukea. Täällä on nyt talon johto mukana tässä, mutta jos yrittäisit tuolla taistella kollegoja ja tuulimyllyjä vastaan ja sitten vielä sinne ylöspäin, se olis kaikista työläin homma, mutta nyt puhalletaan kuitenkin sieltä ylhäältäkin samaan hiileen niin se on mukava nähdä, että näin voi toimia. Kokeileminen vaatii myös rohkeutta. Rohkeutta ja uskallusta, se että voi olla pitkä työrupeama ja varmasti on hyvä tällä tavalla opettaa, mutta sitten onko mulla uskallusta lähteä kokeilemaan ite jotain uutta kun tiedän, että tällä tavalla mä sen osaan ainakin varmasti paremmin kuin kukaan mun oppilaista. Kun lähden jollekin vieraammalle, siinä tulee äkkiä semmoinen muutosvastarinta ja se epävarmuus, että oonko mä hyvä siinä. 6. Voimaannuttaminen Seuraava keskustelupätkä varmasti kuvaa parhaiten vastauksia siihen, millaista tukea omaa työtä varten HOPE-opettajat ovat saaneet valmennuksien aikana. Se on se ilmapiiri, mikä on. Positiivinen henki. Yksi tärkeä rooli on vetäjien semmoinen innostus ja usko omaan asiaan, mikä myös tarttuu......luottamus ja vetäjien ammattitaito, valmentajat myös seisoo sen takana. Myös se, että luottamus tuntuu olevan molemminpuolista. Annetaan tilaa kaikille ideoille ja ajatuksille....kun ihmiset kyselee ja kun kerrotaan, että mitä tulee ja mitä on tapahtunut, sitä on vaikea sanoa sanoiksi, mitä siellä on tapahtunut, mistä se voima tulee. Se on se yhdessä tekeminen ja se, että kaikki hyväksytään, kaikki mielipiteet hyväksytään, että siellä ei koskaan tyrmätä ketään. Kaikkien ajattelu on tärkeätä, että yhdessä rakennetaan ne ajatukset ja jokainen kokee varmasti olevansa mukana ja tekevänsä sitä juttua....ja vaikka kritiikkiä tuleekin niin se ei kohdistu henkilöihin vaan siihen johonkin työhön tai ideaan......asiaan ja tapaan tehdä. Voimaannuttamisesta sekin, että miten tämä tuodaan oppilaitoksen sisälle ja tässä tapauksessa tähän omaan tiimiin. Sillä Kipinä-päivällä, joka taas tuli sieltä HOPEn kautta, oli tosi tärkeä rooli. Opettajat, joilla on tämä energialataus ja into päällä, sen innon sytyttäminen täällä muitten keskuudessa, se ei tapahtu ihan tosta vaan, ehkä me päästiin alkuun siinä Kipinä-päivässä.

17 Mä olen kiinnittänyt tähän aikaisemminkin huomiota, että miten voimaannuttavia nämä sessiot on. Vaikka ne on työviikon päälle, perjantai-lauantai, tulee pitkä työviikko, mutta se energiataso, millä te tuutte takaisin, voin oikein kuvitella kuinka te oikein sormet syyhyää, että pääsis taas kirjoittamaan lisää sitä. Kyllä se verkosto on HOPEn rikkaus. Tukea on tullut Tukea on tullut projektin vetäjiltä ja valmennusryhmän muilta jäseniltä heti kun heihin on alkanut tutustua. Myös henkilökohtainen kasvu, näkökulmien aktiivinen hakeminen, etäisyys omaan arkeen tuntuivat voimaannuttavilta. Osallistujilla oli vahva usko siihen, että jos he tukea tarvitsevat, he myös sitä saavat, jos pyytävät. HOPE on mun mielestä, se on voimauttava kokemus, että... se on ihan hirveä prässi aina se 3 päivää, mutta se on erittäin voimauttava, että siitä saa myös jotain. Minä olin aikaisemmin sellainen yksinäinen susi. Nyt olen alkanu miettimään vähän laajemmin asioita. Siinä mielessä on tullu projektista tukea. Että ryhmässähän on voimaa ja silloin pystyy ratkomaan enempi asioita. Mutta tämä on nyt ajatuspohjalla, että edelleen mä oon yksinäinen susi siellä ja kukaan ei tiedä, mitä mä teen. Oppilaitoksen ulkopuolelta tulee koko ajan uusia haasteita ja samaan aikaan jokaisen opettajan oma ammattiala kehittyy. Liitteeseen 3. Mistä saa uutta virtaa? on koottu vinkkejä siihen, miten oppilaitoksessa työskentelevä jaksaa uudistua ja mistä saa uutta virtaa. 7. Keskustelukulttuuri Yksi HOPE-hankkeen tavoite on luoda oppilaitoksissa keskustelevaa kulttuuria. Haastateltavilta kysyttiin ovatko he huomanneet muutosta keskustelukulttuurissa ja millaisia muutokset ovat olleet. Tässä todettiin, että on hyvin vaikea erotella, mikä on HOPE-hankkeen vaikutus ja mikä on esimerkiksi OPS-työn merkitys keskustelun synnyttämisessä. Kyllähän me oppilaitoksessa on ruvettu nyt puhumaan viimeisen vuoden puolen vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin ennen. Niin ja varmaan nekin, jotka ei ole HOPEssa, ne on keskustelussa mukana....ja mun mielestä tämä on hauska sen takia, että on tämä OPS-puhe, että kuinka se aukaistaan se paketti, aukaistaanko se keskustelulla vai ei. Sehän on myös kirvoittaja, tulee siementä keskustelun pohjaan. Useimmissa oppilaitoksissa tuntui olevan erittäin keskusteleva kulttuuri jo entuudestaan. Eräässä oppilaitoksessa oli otettu käyttöön ryhmätyönohjaus koko työyhteisölle, mikä todettiin erittäin hyväksi, sillä työnohjauksessa voidaan käsitellä aivan kaikki asiat. Tärkein paikka, missä opettajat keskustelevat itselleen tärkeistä asioista on kahvipöytä tai ruokala, varsinaiset kokoukset puolestaan on varattu lähinnä hallinnollisille asioille. Meidän osastolla on hirveän hyvä struktuuri, työhuoneet on ympärillä ja sitten on keskellä on kahvihuone ja kahvihuonekeskustelua ei voita mikään. Meillä kaikki keskustelut ja ke-

18 hittämiset tapahtuu siellä. Ihmiset on entistä enemmän uteliaita siitä, että mitä tämä on ja tosin ne on vähän allergisia tälle HOPE-sanalle, mutta muutamat sitten sanoo, että totahan me on aina toteutettu ja aiku meillä voiski toteuttaa tuolla lailla. Kyllä siitä pitäis kaikkien tietää enemmän ja sitten just olla tällaisia yhteisiä keskustelun aiheita, että kyllä siitä kuitenkin tulee kaiken näköisistä asioista kahvipöydässä tai ruokapöydässä puhuttua. Sivutaan ainakin välillä näitä asioita. Se on semmoinen paikka, jossa ainakin mä tapaan näitä muita opettajia täällä. Tuntiopettajana ei ole jatkuvasti paikalla, on pitkiäkin välejä, ettei ole ollenkaan paikalla ja sitten on viikon, pari, paikalla ja välillä on yhden päivän paikalla. Sillä tavalla tuntuu, että on helppo keskustella kaikkien kanssa täällä. Me pystytään pienemmässä porukassa miettimään ja kehittämään esim. jotain yhteisten aineitten tai että miten tämä yhteistyökuvio menee, että siellä me yleensä ollaan pienen pöydän ympärillä syömässä ja siinä me monta kertaa tehdään näitä kehityskeskusteluita ja mietitään sitä, että miten nämä asiat voidaan järjestää. Mutta sitten kun on enemmän mukana niin onko se vaikeampaa? Meillä on keskusteleva kulttuuri, meillä on tiimiorganisaatio eli meillä kaikilla koulutusaloilla on oma tiimi ja sitä kautta tätä vuoropuhelua käydään hyvin paljon ja täällä perinteisesti työyhteisö on tiivis ja ollaan tässä talossa aika kompaktissa kokonaisuudessa. Kaikki pyörii suurin piirtein samassa talossa. Se lisää sitä ilman muuta, koska porukat pysyy samassa talossa, näkee toisiaan tauoilla ja monesti yritetään pitää ruokatunti ruokatuntina niin kauhean usein törmätään siihen, että tulee joku palaveri ja mietitään jotain markkinointiasiaa tai muuta. Se on tapa tehdä työtä tässä talossa ja se on ollut jo kauan aikaa. Keskustelukulttuurin kehittämisvihjeitä Jos sellaisen saisi, että kun meidän kokoukset venyy, kun on niin keskustelevaa tämä kulttuuri, jos sinne semmoista ryhdikkyyttä ja vähän jäsentyneisyyttä ja vähän määrätietoisuutta saisi, päämäärätietoisempaa olisi se toiminta kokouksissa joskus. Ehkä sitä dialogin taitoa, mitä HOPEssa on opeteltu, ehkä se voisi olla se anti meidän keskustelukulttuurille. Kyllä paljon puhutaan asioista, mutta ehkä sitä dialogintaitoa vielä... Kyllä mä luulisin, että olis mahkuja kehittää vähän lisää. Onhan meillä viikottaiset tapaamiset, missä koko henkilökunta tapaa toisensa, kahvipöydän epävirallisissa ympyröissä, mutta muuten kieltämättä ollaan aika hajallaan. Ehkä lisää tällaisia keskusteluja, missä puhutaan myös ammatillisista asioista ja oppilaitoksen kehittämisestä, olis ihan hyvä. Koska tällaiset opettajainkokoukset menee tavallaan arkiasioiden pyörittämiseen. Vapaat keskustelut on tärkeitä, niissä se ajatus virtaa ja näkökulmat vaihtuu ja uudet ajatukset syntyy. On se aika- ja resurssikysymyskin, että mistä sen ajan semmoiseen keskusteluun ottaa, missä suut vaahdoten puhutaan työasioista ja innostuneesti. 8. Uusia yrittäjyyteen liittyviä oppimisympäristöjä Oppimisympäristö ymmärrettiin keskusteluissa laajempana kuin fyysisenä ympäristönä, mukaan luettiin mm. sosiaalinen ja pedagoginen ympäristö. Muutokset fyysisessä ympäristössä vaikuttavat suoraan sosiaaliseen ympäristöön, esimerkiksi vapaamuotoisten kontaktien määrä lisääntyy, jos tiloissa on luonnollisia kohtaamispaikkoja.

19 Tärkeänä pidettiin myös erilaisten oppijoiden huomioiminen ympäristöä suunniteltaessa. Osa opiskelijoista tulee suoraan peruskoulusta, osa on pitkälle kouluttautuneita ammatinvaihtajia, osalla voi olla hyvinkin pitkä aika edellisistä opinnoista ja osa on voinut opiskella täysin erilaisessa kulttuuriympäristössä. Yhteisenä tekijänä uusia oppimisympäristöjä mietittäessä oli elinkeinoelämäyhteistyön laajeneminen. Yhteistyötä tehdään aikaisempaa enemmän yritysten ja erilaisten työelämätahojen kanssa. Työelämälähtöisyys on se meidän avainsana, mistä pitäis lähteä tässä koulutuksessa ja ehkä vielä enemmän kuin nuorisopuolen koulutuksessa, nämä ihmiset on jo usein töissä. Se pitäisi huomioida, miten voi opiskella työn ohessa tai perheen ohessa eri tavalla kuin nuorisopuolella. Voishan tässä laajemminkin ajatella, että miksei joku yritys voisi olla osa oppilaitosta. Oppimisympäristö, miksei. Jos yritys lähtee mielestään panostamaan siihen oppimiseen enempi niin miksei se voisi olla kiinteämpi osa oppilaitosta? 9. Tulevaisuudessa opitaan / opetetaan yrittäjyyttä monin tavoin Keskusteluissa nousi vahvasti esille se, että yrittäjyyden opiskeluun ei ole yhtä menetelmää vaan rinnakkain on oltava useita menetelmiä ja oppimisen tapoja. Nähtiin, että tulevaisuudessa jokaisessa tutkinnon osassa opitaan yrittäjyyttä, ei ole erillisiä yrittäjyysopintoja. Painopiste on yrittäjämäisen asenteen omaksumisessa, ei yrittäjäksi opiskelussa. Tavoitteena ei ole kouluttaa yrittäjiä vaan antaa opiskelijoille sellaisia taitoja, joiden avulla he voivat toimia myös yrittäjänä. Näitä taitoja tarvitaan yhtälailla muussa työelämässä, eikä niistä nähty haittaa oman elämän hallitsemisessakaan. Puhuttiin yrittäjämäisestä asenteesta ja sisäisestä yrittäjyydestä. Yrittäjän tarvitsemia ominaisuuksia tai taitoja olivat mm. seuraavat: oma-aloitteisuus itsenäinen tekeminen vastuun ottaminen vastuun kantaminen omasta työstä ja toiminnasta asioista huolehtiminen osaa määritellä toiminnan tavoitteet ja tulokset ja näkee, että mitä siitä on tuloksena pitkäjänteinen tavoitteellisuus pysyä ja toimia yhteistyön merkityksen ymmärtäminen kokonaisprosessin näkeminen alusta loppuun Puhutaan yrittämisestä ja yrittäjyydestä turhan suppeasti. Opiskelijat näkee sen, että jos sä oot yrittäjä, sun pitää ostaa pieni Hiace ja työkaluja perä täyteen. Vaan että se opiskelija näkis sen, että sä oot toisen palveluksessa niin sun pitää olla tavallaan yrittäjä siellä yrityksen sisällä. Että sä lasket ja minimoit hukan ja toimit yrittäjämäisesti siellä sisällä, että ei ole joku isoveli valvomassa siellä takana. Että sitä saatais niihin opiskelijoihin, ettei kaikista tartte tulla yrittäjiä eikä saakaan vaan se löytyisi jokaiselta sisältä semmoinen...

20 Joissakin ryhmissä tosin nousi esiin ajatus, että voisihan ammatillisissa oppilaitoksissa olla myös sellaisia yksiköitä tai oppimisen polkuja, joista valmistuisi suoraan yrittäjäksi....mutta sitten saattaa olla vielä jossain kohtaa semmoinen, että en nyt sanoisi tiimiakatemialainen, mutta sellainen, että se lähtökohta on, että onko ne nyt sitten yrittäjä-artesaaneja vai artesaani-yrittäjiä. Eli ne lähtee heti ensimmäisestä päivästä lähtien rakentamaan sitä yrittämistä. Nähtiin, että yrittäjyys on jatkuva prosessi, näitä taitoja ei opita kerralla vaan kyse on enemmänkin elinikäisestä oppimisesta sen vuoksi olisi tärkeä oppia oppimaan. Ryhmissä mietittiin tapoja, jotka parhaiten soveltuisivat yrittäjyyden tai yrittäjämäisen asenteen oppimiseen ja tärkeimmäksi nousi tekemällä oppiminen ja projektityöt, myös tiimimäiset opetusmenetelmät ja kaksoisopettajuus nähtiin hyviksi tavoiksi. Toimintatapojen myötä opettamisen käsite muuttuu ja opettajista tuleekin enemmän valmentajia, ohjaajia, rinnalla kulkijoita ja perseelle potkijoita. Oikeita caseja ja yritysten kanssa yhteistyössä ja monialaisesti, eli tehdään niin kuin oikeassakin työelämässä, yhdistetään voimavaroja ja tehdään sitten joku projekti loppuun. Me ei opeteta, ei. Varmaan meillä valmennetaan. Se, että oppiminen tapahtuisi projektien kautta. Se on mun nähdäkseni paras tapa oppia yrittäjyyteen. Tekemisen kautta. Mun mielestä ratkaiseva kysymys yrittäjyyden opettamisessa on se, että sä oot riittävä ja osaava, ihan ensimmäisellä viikolla kun sä tulet taloon, että sä oikeasti uskallat ottaa haasteen vastaan. Mitä pitempään mä ajattelen, laitan vakuumiin sen yksilön, että sä et ole vielä valmis, kypsä...nyt en puhu työturvallisuudesta, se on eri asia... Alle on koottu tapoja, joiden avulla opitaan yrittäjyyttä tulevaisuudessa Osuuskunta nousi useimmissa haastatteluissa esille helppona ja turvallisena tapana kokeilla yrittämistä. Osuuskuntien kautta voitaisiin myydä aikaisemmin tilaustöinä tehtyjä tuotteita tai palveluita, mutta osuuskunta voisi olla myös tuotepankki tai verkosto. Saada sellaista eräänlaista yrittäjän tuotepankkia tai verkostoa aikaiseksi, mistä pystytään hakemaan, jos tarvitaan...tai sitten jotakin kontaktia, sitäkin, että joku tietää asioista, keneltä voi kysyä. Sehän on monta kertaa se, että monissa paikoissa tarvitaan sitä, että tietää keneltä kysyy, että pääsee eteenpäin, ettei tarvitse itekseen lyödä päätä seinään. Eikä kaikkea tarvitse ite tehdä, että sieltä löytyisi tekijöitä. Yrityshautomo tai millä nimellä sitä kukin kutsui, jonkinlainen jälkihoito tai tuki aloittavalle yrittäjälle opiskelun jälkeen. Ei sen välttämättä tarvii olla semmoinen kolosseumi se hautomo, missä on kauheen hienot tilat ja puitteet, mutta ne hautomotuet näille lähteä vaikka siitä osuuskunnasta seuraavaan vaiheeseen, ettei ne sitten lähde jonnekin toisaalle. Jos katsotaan näin paikallisesti. Kesäyrittäjätoiminta Virtuaaliyritystoiminta

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Suora sitaatti niinkö tosiaan?

Suora sitaatti niinkö tosiaan? @MagSymp16 Suora sitaatti niinkö tosiaan? Lauri Haapanen viittä vaille tohtori toimittaja lauri.haapanen@helsinki.fi www.laurihaapanen.fi Twitter: @LauriHaapanen Esimerkki 1: Kulutusvalinnat Kulttuurilehti,

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille)

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Assari 2.0 Kevät 2011 Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Kevään valmennuksen tavoitteet Assarijoukkue Yksittäisten

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA

TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA Laura Kauppinen ma, fy, ke Ylöjärven lukio @laurajoka MIKÄ TIIMIOPPIMINEN? Yhdessä suunnitellaan mitä ja miten asia toteutetaan, kuka tekee mitä, missä ja miten. Analysoidaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Anne Partanen Minäpystyvyyskouluttaja, KT annpartanen@gmail.com http://sites.google.com/site/annpartanen/ 040-7023678

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin. O-oletko sä masa? Riippuu kuka kysyy. Mammakerholaiset vinkkasivat, että täältä saisi kamaa. Sitten mennään sinisellä unella. Lapsi todennäköisesti herää kerran tai pari, mutta sammuu kyllä kuin saunalyhty.

Lisätiedot