menestyä Uskallusta Deloitten sidosryhmälehti Yrittäjien teemanumero Kevät 2012 Paulig Venäjän valloittajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "menestyä Uskallusta Deloitten sidosryhmälehti Yrittäjien teemanumero Kevät 2012 Paulig Venäjän valloittajana"

Transkriptio

1 Deloitten sidosryhmälehti Yrittäjien teemanumero Kevät 2012 Uskallusta menestyä Paulig Venäjän valloittajana Tahto kuljettaa perheyrittäjä Pertti Korhosta Suunnitelmallisuutta sukupolvenvaihdokseen Kemppi avaa uutta markkinaa Lappset ja rohkeus yrittää

2 Valttikortteja yrittäjälle Suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyky tuntuu olevan jatkuvasti uhattuna. Jorma Elorannan vetämän työryhmän TEM:lle tekemä tuore selvitys vauhditti jälleen keskusteluja sen turvaamisesta. Kuumia perunoita ovat myös valtiontalouden velka ja talouden tasapainottaminen, jotka vaativat säästötoimia ja verotuksen kiristämistä. Vaikka Suomi on Euroopan mittakaavassa reuna-alue, pystyy täältäkin menestymään. Osaaminen ja koulutus ovat vahvuuksiamme. Uskallusta on, samoin paljon hyviä yrityksiä, mutta jäädäänkö meillä liian usein omalle alueelle ja lähimarkkinoille? Joka tapauksessa perheyritykset, jotka ovat ottaneet strategiakseen kansainvälistymisen ja tehneet siinä oikeita valintoja, ovat menestyneet. Suomessa on vähän yritystoiminnan kannustimia verrattuna läntisiin talouksiin. Keväällä otettiin onneksi askel eteenpäin, kun hallitus päätti T&K-kannustimen, pääomasijoittamisen kasvukannustimen sekä teollisuuden investointikannustimen käyttöönotosta vuonna Iso kysymys on, pyritäänkö meillä kehittämään paikallista yritystoimintaa tukevaa ilmapiiriä. Valtiontaloutta koskevilla laajakantoisilla ratkaisuilla rakennetaan työ- ja elinkeinoelämän tulevaisuutta. Verotus on keskeinen osa yritysten kustannusrakennetta ja sen kannuste-elementit, tai niiden puute, vaikuttavat voimakkaasti bisnespäätöksiin. Menestyvät yritykset tuottavat hyvinvointia työllisyyden sekä verotulojen kautta, mutta niitä syntyy vain, jos yrittämistä ja yritystoiminnan kehittämistä kannustetaan yhteiskunnan toimin. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan yrittäjän veroaste on 3,5 prosentti yksikköä korkeampi kuin palkansaajan. Pitäisikö sen kannustaa? Omistajavetoisten yritysten jatkuvuus ja kehitys on turvattava. Murroksen keskelläkin yritystoiminnan tulee säilyä houkuttelevana vaihtoehtona pääoman sijoittamiselle. Panoksensa suomalaisen yritystoiminnan puolesta antavat meidänkin asiantuntijamme tukiessaan eri alojen yrityksiä ja yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä arjessa ja muutoksessa. Jani Hirvonen Partneri, yritysverotus, Deloitte Deloitten sidosryhmälehti The Point, yrittäjien teema numero, kevät 2012 Päätoimittaja: Hannu Mattila Toimitustiimi: Emmi Autio, Jani Hirvonen, Elina Jääskeläinen, Tuuli Kirkkomäki, Hannu Mattila, Jussi Sairanen, Sami Salmijärvi, Jan Söderholm Sisältö: Emmi Autio, Elina Jääskeläinen Ulkoasu: HardWorkingHouse Advertising Oy Painopaikka: Libris, Helsinki Palaute ja osoitteenmuutokset: Emmi Autio, puh

3 Sisältö Paulig Venäjän valloittajana Operatiivinen johtaja Minna Forsström luotsaa kahvituotantoa rajan takana. Tahto kuljettaa Kiitoautojen hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen valottaa sukuyhtiön kasvutarinaa ja yrityskauppojen roolia siinä. Suunnitelmallisuutta sukupolvenvaihdokseen Ennakointi ja asiantunteva toteutus ovat onnistuneen sukupolvenvaihdoksen avaimia. Kemppi avaa uutta markkinaa Perinteinen hitsauslaitevalmistaja hakee toimitusjohtaja Anssi Rantasalon johdolla ratkaisuliiketoiminnasta tulevaisuuden kilpailuetua. Rohkeutta yrittämiseen Lappsetin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo kannustaa suomalaisyrittäjiä uskaltamaan. Kirkkaalla katseella tulevaan Näkökulmia Deloitten omistajayrittäjätutkimuksesta. Uutiset Muutoksia omistajayrittäjien verotukseen. Varmista tappioiden käytettävyys! Sitoutetaanko yrityksesi avainhenkilöt oikein? Fast 50 -ohjelma etsii taas Suomen nopeimmin kasvavat teknologiayritykset. 3

4 Paulig Venäjän valloittajana Kahvia rajan taakse Paulig on raivannut tietään idän markkinoille jo parinkymmenen vuoden ajan. Oman tuotantolaitoksen rakentaminen Venäjälle on avannut uudet mahdollisuudet ympäristöön, jossa kahvikulttuuri on vasta kasvamassa. Miten suomalainen perheyhtiö saavutti asemansa yhtenä suurimmista kahvintuottajista Venäjällä? Venäjä ja sen lähialueet avaavat suunnatonta potentiaalia suomalaisille toimijoille. Silti toiminnan laajentamiseen itärajan taakse sisältyy monta myyttiä ja opetustarinaa. Yksi menestyjä on suomalainen Oy Gustav Paulig Ab. Uusi sukupolvi Venäjällä lisää kahvinkulutustaan kaiken aikaa, väestö vaurastuu ja kahviloissa ystävien kanssa seurustelu yleistyy. Venäjä on markkinana mahdollisuuksia täynnä. On oltava utelias, aktiivinen ja valmis uudistumaan kaiken aikaa. Koskaan ei saa jäädä nauttimaan valmiista vaan takataskussa on oltava valmiina kakkossuunnitelma. Venäjällä plan B ei ole mikään vitsi, kiteyttää Pauligin operatiivinen johtaja Minna Forsström. Minna Forsströmin mukaan Venäjä voi tarjota huikeita mahdollisuuksia, mutta vaatii myös paljon työtä. 4

5 Operatiivinen toiminta tuo venäläisen kaupan ja kuluttajan uudella tavalla tykö, toteaa Minna Forsström. Perinteisen myynti- ja markkinointiorganisaation lisäksi Paulig on vahvistanut toimintaansa rakentamalla oman paahtimon Moskovan ulkopuolelle Tveriin. Avajaisia vietettiin viime syksynä. Forsström vastasi tuotantolaitoksen käyttöönotosta ja nyt hänen vastuullaan ovat muun muassa valmistustekniikka, tuotanto ja logistiikka. Valtava markkina ja logistiset haasteet vaativat niin tuotannolta kuin jakelujärjestelmältäkin paljon. Operatiivinen toiminta tuo venäläisen kaupan ja kuluttajan uudella tavalla tykö. Nyt meidän on helpompi reagoida ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä nopeasti. Kokoluokassaan vahva Oman tuotantolaitoksen rakentaminen Venäjälle oli Forsströmin mukaan Pauligille oikea ratkaisu. Kannattavuustavoitteiden lisäksi oman valmistuksen aloittamista vauhdittivat Venäjän rajan raskaat tullikuviot ja kankea byrokratia. Lisäetuja löytyy kulttuurin tuntemuksesta. Perinteinen venäläinen juo teetä, mutta moderni kahvia nauttiva sukupolvi kasvaa jatkuvasti. Olemme tällä hetkellä markkinakakkosia aidon kahvin segmentissä ja suurin kahvin maahantuoja. Oman tuotantolaitoksen kautta meillä on mahdollisuus laajentua. Venäjän kahvimarkkina ei ole vielä loppuun jaettu, Forsström toteaa. Rakentamisprojekti Venäjälle ei ollut kuitenkaan läpihuutojuttu. Vaihtoehtoina oli parikymmentä aluetta Pietarin ja Moskovan lähistöllä. Meillä oli haasteita saada tietoa, kuka maan oikeasti omistaa, miten sitä saa käyttää, millaiset luvat se vaatii. Meille myytiin jopa maata, jota myyjä ei omistanut. Isojen kaupunkien lähistöllä hinnat kohosivat ja viranomaissuhteiden luominen oli kankeaa, Forsström kertoo alkutaipaleesta. Lopullinen sijainti löytyi Tveristä, joka on venäläisittäin pieni kaupunki Moskovasta vajaa parisataa kilometriä Pietariin päin, junaradan ja päämaantien varrella. Kaupunki on kooltaan Helsingin luokkaa. Oikeassa kokoluokassa asiat luistavat joutuisammin. Isojen kaupunkien ulkopuolella painimme oikeassa sarjassa. Emme ole globaali jättiyritys, emmekä tarjoa tuhansia työpaikkoja. Tverissä olemme sopivankokoisia, pääsemme sujuvasti keskustelemaan viranomaisten kanssa ja meillä on hyvät yhteydet alueen hallintoon. Olemme täällä ennen kaikkea tveriläinen yritys, Moskovassa meillä on vain myyntikonttori. Forsström suositteleekin suomalaisille liiketilojen etsimistä suurkeskittymien ulkopuolelta. Esimerkiksi Moskova on byrokraattinen, liikenteellisesti jumissa ja erittäin kallis kaupunki. Pienemmässä kaupungissa kilpailu ei ole niin kovaa, työvoima on edullisempaa ja pysyvämpää. Vaikka kielitaito on hieman puutteellista, henkilöstö on hyvin koulutettua. Lisäksi maalla ihmiset ovat positiivisempia. 5

6 Vuonna 1876 perustettu Paulig on edelleen perheyritys. Helsingin Vuosaaressa sijaitseva Oy Gustav Paulig Ab on osa Paulig-konsernia. Oy Gustav Paulig Ab:n toimialat ovat kahvintuotanto sekä kahvi- ja kaakaojuomatuotteiden myynti. Paahtimotoimintaa Paulig on harjoittanut vuodesta Yrityksen visio on olla johtava kahvipaahtimo valituilla markkinoilla. Paulig toimii myös Baltiassa, Venäjällä ja Venäjän naapurimaissa. Tverin paahtimon rakentaminen alkoi syksyllä Syyskuussa 2011 avatun paahtimon kapasiteetti on 6 miljoonaa kiloa, eli yli 12 miljoonaa kahvipakettia vuodessa. Tverissä valmistetaan kaikki Pauligin Venäjän ja lähimaiden markkinoille myytävät kahvituotteet. Tunne, tiedä, varmista Tunne asiakkaasi, tunne markkinasi pätee myös Venäjällä. Esimerkiksi kahvinvalmistus ja -juontitavat poikkeavat suomalaisista. Venäjällä 70 % kahvimenekistä on pikakahvia, jossa murut liukenevat kuumaan veteen. Filtterikeittimiä ei juuri ole käytössä vaan pannukahvi pitää pintansa. Uskommekin, että venäläiset hyppäävät kotitalouksissa suodatinkahvin yli suoraan kapselikoneisiin. Venäjällä pätee convienience-näkökulma kahvinkeitonkin suhteen, Forsström visioi. Paulig on nyt markkinakakkosena Venäjän laajoilla markkinoilla. Yhtiö toimittaa muun muassa McDonald s-ketjun kahvit Venäjällä. Paljon myydään myös tummia espressotyyppisiä kahveja. Pauligia pidetään täällä hyvän kahvin tuottajana ja meidät tunnistetaan entistä paremmin. Vaikka kahvinkulutus ei ole vielä merkittävä, osuus kasvaa vuosittain noin 3 5 % vauhtia. Markkina on laaja, joten volyymit ovat huomattavat. Suuria vientialueita Tverin tehtaalta ovat muun muassa Ukraina ja Valko-Venäjä. Jakelujärjestelmää rakennetaan yhdessä kumppaneiden kanssa, mutta alueen koko aiheuttaa myös vastoinkäymistä. Välillä meillä on logistisia viiveitä ja kaupankäynti voi olla hidasta. Markkinaalueet ovat mielenkiintoisia, mutta maksukykyyn, kuljetuksiin ja esimerkiksi reklamaatioihin liittyy haasteita. Liiketoiminnan reunaehdot ovat samantyyppisiä eri maissa, mutta vienti ja sertifi ointi vaativat valtavasti paperityötä. Myös kuluttajat ovat periaatteessa samankaltaisia, vaikka maku- ja kulttuurieroja löytyykin. Poliittisia riskejä ei kahvinvientiin liity, mutta jakeluverkosto on avainasemassa. Verkoston rakentaminen ei ole Venäjällä koskaan helppoa. Se on jatkuvassa muutoksessa, sekoitus suoria kauppoja ja erilaisia jakeluteitä. Kulutustuotteiden jakelussa on pidettävä yllä kaksin kertaista verkostoa. Aina voi syntyä jokin solmukohta, tulli, varastot tai autojen saatavuus, jonka tökätessä pitää ottaa vaihtoehtosuunnitelma käyttöön, Forsström luettelee. Venäjä kasvaa markkinana niin nopeasti, että myös kaupan alan painopiste elää. Kauppoja ja supermarketteja syntyy jatkuvasti lisää. Kysymykseksi nousee, missä varastossa, kuka kuljettaa, millä reiteillä kuljetetaan? Moni yritys on epäonnistunut etenkin jakelun puolella. Tämä on kaikille logistinen sillisalaatti ja varmasti 6

7 WTO:n jäsenyys avaa uusia ovia Venäjälle tulee olemaan jatkossakin. Meilläkin on tällä hetkellä kuljetus sopimuksia yli viiden yrityksen kanssa ja nyt siirsimme varastoinnin Moskovasta Tveriin. Täällä pitää olla todella aktiivinen, olla paljon näkemystä ja vankkaa johtajuutta. Venäjällä ei tule ikinä valmiiksi. Osa asiakkaista kuuluu moderneihin, monikansallisiin ketjuihin, osa pikku kaupoista löytyy kuraisten, mutkaisten teiden päästä. Opit suomalaisille Venäjä ei ole helppoja ratkaisuja etsivien, hitaiden toimijoiden paikka. Venäjän valloituksessa logistiikka ja logistinen ketteryys ovat avainasemassa. Kehotan aina hankkimaan sopivankokoisia kumppaneita, riippumatta siitä kenen kanssa tekee yhteistyötä. Pitää uskaltaa rakentaa suhteita, tutustua ihmisiin ja luoda verkostoa. Venäläiset osaavat tehdä bisnestä, pitää vain varata aikaa ja resursseja. Sitä kautta voi löytyä hämmästyttäviä mahdollisuuksia. Ja tarvittaessa pitää olla päätöksissään nopea. Venäläiseen kulttuuriin on opittava. Missään tapauksessa Venäjällä ei kannata tulla sanomaan jyrkästi, että näin tehdään. Välillä tarvitaan erittäin voimakasta johtamista, mutta on osattava kuunnellakin. Ja jos mahdollista, kannattaa hyödyntää venäläisiä asiantuntijoita. Uudessa organisaatiossa pelisäännöt ovat tärkeitä. Joskus rekrytointi voi olla hidasta ja kankeaa, joten siihen kannattaa varata aikaa. Venäläinen vero- ja työlainsäädäntö eroavat merkittävästi skandinaavisesta, joten tukena on hyvä olla paikallinen, luotettava osaaja. Vaikka henkilöstö olisi pääosin venäläistä, kannattaa pitää pari suomalaista lähettilästä mukana. Näin on joku läsnä arjessa tuomassa viestiä tännepäin ja samalla juurruttamassa meidän tapojamme venäläiseen työkulttuuriin. Maailman kauppajärjestö WTO hyväksyi Venäjän jäsenekseen viime vuoden joulukuussa 18 vuoden neuvotteluiden jälkeen. Kesällä voimaan tulevan jäsenyyden odotetaan helpottavan suomalaisyritysten vientiä Venäjälle, kun tullimaksut ja mahdollisesti myös tullauskustannukset jatkossa alenevat. WTO:n jäsenenä Venäjä tulee kauppajärjestön sääntöjen piiriin ja sen riitojenratkaisujärjestelmään. Jäsenyys on merkittävin muutos Suomen ulkomaankaupan toimintaympäristössä EU:hun liittymisen jälkeen. Jäsenyys edellyttää Venäjän laskevan sekä tuonti- että vientitulleja, poistavan tuontikiintiöitä ja vähentävän kaupan teknisiä esteitä. Merkittäviä tullien alennuksia tulee mm. eräiden koneiden ja laitteiden, kemian, metsäteollisuuden sekä ICT-alan tuotteiden tulleihin. Lisäksi tullauksen ennustettavuus paranee tullausarvoa, tavaroiden luokittelua ja tullimenettelyjä koskevan WTO:n sääntelyn johdosta. Alemmat tullit tulevat voimaan siirtymäajan kuluessa. Tullien ohella muut WTO-jäsenyyden seuraukset avaavat suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia Venäjän liiketoimintansa järjestämiseen. Selkeytyvän toimintaympäristön voidaan odottaa myös lisäävän kilpailua Venäjän markkinoilla. Venäjän kauppaa käyvien yritysten on syytä käydä läpi WTOjäsenyyden vaikutukset Venäjä-strategiaansa. Deloitte tarjoaa laaja-alaista asiantuntija-apua Venäjälle suuntaaville tai siellä jo toimiville suomalaisyrityksille. Yhdessä kokeneiden asiantuntijoiden kanssa ratkaistaan niin verotukseen, tullaukseen, IPR-kysymyksiin kuin liiketoiminnan kehittämiseen ja logistiikka haasteisiin liittyviä kysymyksiä. Lisätietoja tulliverotuksesta ja Venäjän WTO-jäsenyydestä: Timo Sneck, puh , Vaikka Venäjän markkina on työläs, siellä toimi minen on mielenkiintoista. Kun 80-luvulla palattiin rajan takaa kehäraakkeina, nyt kokemukset ovat positiivisia. Venäjä on muuttunut viimeisen parinkymmenen aikana enemmän kuin suomalainen bisnesympäristö. Se kannattaa muistaa, Forsström lopettaa. 7

8 Tahto KUVA: MINNA RAITAVUO kuljettaa Pertti Korhonen katsoo yritystoiminnassa pitkälle eteenpäin. Kiitoautot-konsernin hallituksen puheen johtaja Pertti Korhonen tunnetaan määrätietoisena, aktiivisena yrittäjänä. Toimitus johtajana ja hallitustehtävissä hänelle on ollut kristallin kirkasta, että kaikki bisnes päätökset tehdään strategisesti yrityksen ja sen tulevaisuuden ehdoilla. Korhonen uskoo, että aito tahto synnyttää keinot. Meillä on vahvasti toimittu sen mukaan, että kuka tahtoo, keksii keinot. Kuka ei tahdo, keksii selitykset. Organisaation eri osien on huolehdittava vastuualueistaan. Tahtoa riitti aikanaan myös yrittäjyyden opetteluun käytännössä. En ole koskaan pitänyt pärjäämistä itsestäänselvyytenä. Yrityksen olemassaolon oikeutus pitää ansaita joka päivä uudelleen, painottaa Korhonen. Kuljetusala on hyvin pääomasidonnaista. Kilpaillulla palvelualalla prosessitehokkuus ja laadun vakiinnuttaminen muuttuvissa olosuhteissa ovat keskeisiä kysymyksiä. Yrittäjältä vaaditaan intohimoista asennetta ja vastuullisuutta. Kiitoautot onkin tunnettu asiakaslupauksiinsa sitoutuneena yhtiönä. Asiakastarpeeseen vastaaminen on ollut meille aina kunnia-asia. Myös asioiden hoitaminen sovitusti oli ohjaava periaate asiakkaiden, henkilöstön, viranomaisten sekä muiden sidosryhmien suuntaan. Maksuvalmius ja toiminnan tuloksellisuus eivät salli suurpiirteisyyttä. Perheyrityksessäkin tuottavuuden täytyy olla kunnossa. Suomen Kiitoautojen osalta se auttoi taloudellisessa kehittymisessä ja nopeassa reagoinnissa. Omasta taloudesta huolehtiminen merkitsee parempia mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseen. Johda esimerkillä, katso kauas Pitkän linjan yrittäjä pitää etuna, että johtajalla on tuntemus kaikista keskeisistä toimintaprosesseista ja kaluston ominaisuuksista. Aina pitää johtaa keulalta. Johtajalta ei saa hymy hyytyä ja jatkuvasti täytyy katsoa pitkälle eteenpäin. Kiitoautojen toiminnan suunnittelussa hallitustyö on ollut suuressa roolissa. Mukaan on kutsuttu ennakkoluulottomasti ulkopuolisia jäseniä. Korhonen näkee osaavan, säännöllisesti kokoontuvan hallituksen luotettavuustekijänä yritykselle. Miltä suomalainen kuljetusala näyttää konkarin silmin? Ilman valtakunnallisia ketjurakenteita alueellisen toimijan olisi mahdotonta kattaa koko maa. Nykypäivän logistiikkatoiminta on paljolti tiedonhallintaa ja ketjujen kautta saadaan esimerkiksi IT-kehityshankkeisiin volyymietua. Rakennemuutos olisi silti alalla tarpeen. Erityisesti pienpakettipuolella toimijoiden suuri lukumäärä ajaa hintatasoa ja katteita liian alas. 8

9 Kaupankäynnissä yrittäjä punnitaan Kiitoautojen takana olevassa Korhosen suvussa on ollut yrittäjyys kunniassaan. Kuljetusyritys siirtyi Pertti Korhosen aktiivisten yrittäjävanhempien omistukseen vuonna Sukupolvenvaihdoksessa Korhonen siirtyi 1980-luvun vaihteessa toimitusjohtajaksi. Kiitoautot oli ansainnut jo oikeutuksen olemassaoloonsa ja saanut asemaa markkinoilla. Pääomaeristä merkittävin, sidosryhmiltä jatkuvasti ansaittava luottamuspääoma, oli myös vankistunut. Astuin johtoon innostuneena, kiinnostuneena ymmärtämään yritystoiminnan koko sisällön, Korhonen kertoo. Kasvu jatkui niin orgaanisena kuin yritysostoin luvulle mennessä kauppoja oli tehty useita ja lisää merkittäviä ostoja seurasi. Yhtiö nousi uudelle tasolle yrityskoon ja maantieteellisen peiton osalta. Yrityskauppojen toteutus vaatii yhtiöltä vakaata taloutta. Emme ottaneet osinkoja vaan käytimme tuloksen yrityksen kehittämiseen. Kasvujärjestelyiden ohella parannettiin kalustoa ja vahvistettiin organisaatiota. Vaativuutta kauppatilanteisiin tuovat osapuolten näkemyksien yhteen sovittaminen sekä neuvottelut taloudellisista järjestelyistä. Korhosen mielestä yrittäjän valmiudet punnitaan erityisesti haltuunoton hoitamisessa, avainhenkilöiden sitouttamisessa ja yrityskulttuurien yhdistämisessä. Erilaiset haasteet tulevat eteen omaa elämäntyötä eteenpäin siirrettäessä. Tästä on Korhosellakin tuoretta tuntumaa: konsernin kuljetus- ja logistiikkayritys Suomen Kiitoautot Oy myytiin alkuvuodesta saman Kiitolinja-ketjun Schenkerille. Yrittäjäperheessä myynti koetaan luontevaksi jatkoksi aiemmille strategisille päätöksille. Kauppa oli huomattava ja jatkuvuus painoi vaa assa. Alueellinen verkosto ja työllisyys säilyvät tässä kokonaisratkaisussa. Ostajaosapuoli tunsi yrityksemme jo ennestään ja myös meillä oli myönteiset kokemukset ketjuyhteistyön kautta. Korhonen myöntää, että prosessi oli ehdottomasti mittavampi kuin hän oli kuvitellut. Erityisosaamista vaativat esimerkiksi lakipykälät ja verotus. Hyödynsimme myyjän roolissa Deloitten asiantuntemusta, joka on tullut meille tutuksi kahdeksanvuotisen tilintarkastusyhteistyön aikana sekä yritysostoissa. Hyvät yhteistyösuhteet ja toimintatavat auttavat haasteellisen proseduurin läpiviennissä. Tulevaisuudessa yrittäjäperheen työvauhti ei hiivu. Keskiöön on nousemassa kiinteistöbisnes, kun muun muassa kaikki Kiitoautojen terminaalit jäävät emoyhtiön hallinnoitaviksi. Yrityskauppoja Kiitoautojen kehityskaarelta 1984 Ostettiin Joensuun Kaukokiito Oy ja Nurmeksen Kaukokiito ky 1986 Ostettiin Lahdesta Papinkiven kuljetusliike 1993 Yrityksen historian suurin yrityskauppa, Pietikäisen Kuljetus Oy:n osto 1996 Ostettiin Partasen Kuljetus Oy:n liiketoiminta 2012 Suomen Kiitoautot Oy myytiin samaan Kiitolinja-ketjuun kuuluvalle Oy Schenker East Ab:lle ja yritys jatkaa toimintaansa Schenkerin tytäryhtiönä 9

10 Suunnitelmallisuutta sukupolvenvaihdokseen Onnistuneen sukupolvenvaihdoksen takaa huolellinen suunnittelu, jonka avulla saavutetaan merkittäviä vero säästöjä ja minimoidaan riskit. Esi valmistelut voivat viedä jopa useita vuosia. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton mukaan lähes kolmannes pk-sektorin perheyrityksistä aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen seuraavan 5 vuoden aikana. Kyseessä ei ole yksinkertainen toimenpide. Ennen yritystoiminnan siirtoa uudelle sukupolvelle on selvitettävä muun muassa luopujan toimeentulo, jatkajan rahoitus sekä järjestelyn tekninen toteutus ja välittömät verokustannukset. Lukuisten veromuutosten myötä suunnittelu ja valmistelu ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Vuoden 2012 alussa perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin euroa ylittävien lahjojen ja perintöjen osalta ja hallituksen kehysriihessä päätettiin uudesta veronkiristyksestä vuosille Myös pääomatulojen alin verokanta nousi 30 prosenttiin. Huojennukset hyödyksi? Sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksista on säädökset sekä tulovero- että perintö- ja lahjaverolaissa. Tuloverolaki määrittää, milloin omaisuuden vastikkeellisesta luovutuksesta saatu tulo on luopujalle verovapaata. Luovutusvoiton verovapautta koskevan huojennuksen soveltamisessa ei ole noussut erityisiä ongelmakohtia. Perintö- ja lahjaveron huojennus perustuu saadun omaisuuden arvostamiseen käypää alempaan arvoon ja säännös on moniulotteinen, joten lahjana tai perintönä luovutettavan yrityksen sukupolvenvaihdos vaatii huolellista tarkastelua. Ennakoinnilla onnistumiseen Yrityksellä saattaa olla varsinaiseen liiketoimintaan kuulumatonta sijoitusvarallisuutta, kuten arvopapereita ja sijoituskiinteistöjä. Jos yhtiön varoista yli puolet kuuluu TVL-tulolähteeseen, perintö- ja lahjaveron huojennus ei automaattisesti sovellu kaikkeen yhtiön omaisuuteen. Aluksi onkin pohdittava, mitä varallisuutta jatkajalle tai muille perillisille halutaan siirtää. Sijoitusvarallisuuden siirto omaan yhtiöönsä ja säilyttäminen luopujan omistuksessa voi turvata tämän eläkepäivien toimeentulon. Myös omaisuuden tasapuolinen jako perillisten kesken voi edellyttää omaisuuden hajauttamista. Sijoitusomaisuuden eriyttäminen luovutettavasta yhtiöstä toteutuu verotehokkaasti esimerkiksi kokonais- tai osittaisjakautumisella, joka on elinkeinoverolain edellytysten mukaisesti toteutettuna verovapaa yritysjärjestely. Soveltuvia yritysjärjestelykeinoja voivat olla myös osakevaihto, liiketoimintasiirto ja sulautuminen. Vaihtoehto eriyttämiselle on muuttaa TVL:n mukaan verotettu toiminta EVL-toiminnaksi. Passiivinen arvopaperikauppa voi muuntua elinkeinotoiminnaksi kasvattamalla arvopaperikaupan volyymia ja kauppojen lukumäärää. Muutos on tehtävä hyvissä ajoin ennen sukupolvenvaihdosta, sillä EVL-statuksen tulee vakiintua ennen järjestelyn toteuttamista. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelulla voi vaikuttaa merkittävästi veroseuraamuksiin. Huolelliseen suunnitteluun kuuluu myös verolaskelmien laatiminen, jotta rahoitustarve on selvillä jo ennen järjestelyä. Myös oikea toteutustapa ja dokumentointi ovat avainasemassa veroriskien minimoimisessa. Lisätietoja: Tarmo Puustinen, puh , 10

11 Esimerkki perheyrityksestä Perheen vanhemmat omistavat elinkeinotoimintaa harjoittavan A Oy:n osakkeet ja haluavat lahjoittaa osakkeensa lapselleen. Yhtiön taseessa on varsinainen yritys varallisuus (1,0 milj. ), kiinteistö (0,5 milj. ) ja arvo paperit (1,0 milj. ). Kiinteistön vuokratuloa ja yhtiön passiivista arvopaperikauppaa on verotettu TVL:n mukaan. Tukea suku polvenvaihdoksen haasteisiin Huojennus ei sovellu, jos Yli puolet yhtiön taseessa olevista varoista kuuluu TVL-tulolähteeseen, jolloin sukupolvenvaihdos huojennusta sovelletaan vain yritysvarallisuuteen. Sijoitusomaisuuden lahjavero on täysimääräinen. Lahjojen yhteisarvo: euroa (yritysvarallisuus 40 % x TVL-varallisuus ) Lahjaveron määrä: euroa Sukupolvenvaihdoksen kokonaisveroaste: noin 11,5 % Huojennus soveltuisi, jos Yhtiön arvopaperikaupan volyymia ja aktiivisuutta on kasvatettu ennen sukupolvenvaihdosta niin, että sitä verotetaan EVL:n mukaan. Yhtiön varoista yli puolet kuuluu elinkeinotoimintaan, jolloin sukupolvenvaihdos huojennus koskee yhtiön kaikkea omaisuutta. Lisäksi yhtiön arvopaperit arvostetaan vertailuarvoon (70 % käyvästä arvosta). Lahjojen yhteisarvo: euroa (arvopaperit 40 % x 70 % x muu yritysvarallisuus 40 % x kiinteistö 40 % x ) Lahjaveron määrä: euroa Sukupolvenvaihdoksen kokonaisveroaste: noin 5 % ukupolvenvaihdosta suunniteltaessa totesin hyvin Shaasteelliseksi ymmärtää niitä moninaisia seikkoja, jotka järjestelyssä on otettava huomioon. Myös paljon verojuridisia näkökulmia nousi esille eri vaihtoehtoja pohdittaessa. Näin ollen oli luonnollista kääntyä sellaisen asiantuntijatahon puoleen, joka tuntee sekä yhtiöni toimintaa että omaa myös erikoisasiantuntemusta yritysten sukupolvenvaihdosratkaisuissa. Minulle luotettava, yritykseni hyvin tunteva tilintarkastaja on ollut tärkeä kumppani visioi dessani yritysteni tulevaisuuden rakenteita niin sukupolvenvaihdoksen kuin verotuksen erityiskysymyksissä, kertoo Ossi Rautio, Auto-Kilta Yhtiöt Oy:n toimitus johtaja ja hallituksen jäsen. Yritykseni on saanut Deloitten asiantuntijoilta täyden tuen sukupolvenvaihdoksen toteutuksessa. Sain hyvissä ajoin mahdollisuuden riittäviin keskusteluihin eri ratkaisuvaihtoehdoista. Niiden perusteella laadittiin ennakkotietohakemus verottajalle, jonka ennakkopäätöksen ja Deloitten asiantuntijalausuntojen perusteella yrityksessäni toteutettiin vuonna 2011 sukupolvenvaihdos. Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Deloitten kanssa. 11

12 KUVAT: KEMPPI OY Anssi Rantasalon mukaan arvo ei pitkällä aikavälillä piile enää laitteissa vaan siinä, millaisiin sovelluksiin ja palveluihin niillä pääsee käsiksi. Kemppi avaa uutta markkinaa Perinteikäs hitsauslaitevalmistaja Kemppi on tullut 60 toimintavuotensa aikana tunnetuksi toimialan teknologisena tiennäyttäjänä. Kansainvälisestikin vankkaan asemaan noussut sukuyhtiö rakentaa ratkaisuliiketoiminnasta tulevaisuuden kilpailuetua. Aikoinaan teollisuusneuvos Martti Kempin kehittämistä hitsausmuuntajista käynnistynyt liiketoiminta on luonut merkittäviä teknologisia askeleita toimialan standardeiksi. Teknologiajohtajuuden ohella kantavia periaatteita ovat toiminnan kannattavuus ja laatu. Laitteiden ja ratkaisujen luotettavuutta ei voi ylikorostaa. Myös ennakkoluuloton kansainvälistyminen on ollut meille kilpailutekijä, kertoo Kemppi Oy:n toimitusjohtaja Anssi Rantasalo. Ensimmäiset vientitoimitukset tehtiin jo 1950-luvulla Indonesiaan, Turkkiin ja Vietnamiin. Hitsaus invertterilaitteissa Kemppi kuuluu maailman viiden suurimman yhtiön joukkoon markkinassa, joka on arvioiden mukaan kahden miljardin euron luokkaa luvulla perustimme ensimmäiset tytäryhtiöt Ruotsiin ja Englantiin. Viimeisimpinä mukaan ovat tulleet Kiina, Venäjä, Intia ja Australia. Yli kolmasosa liikevaihdostamme tulee Euroopan ulkopuolelta. Tuotantoa ja toimintaa ohjataan yhä vahvasti Lahdesta käsin. Kysynnän perässä Intian Chennaihin on kuitenkin 12

13 Kun voimme auttaa asiakasta tekemään asiat nykyistä paremmin, sillä on varmasti arvoa. perustettu ensimmäinen oma Suomen ulkopuolinen tuotantolaitos. Paikallisen markkinan tarpeisiin räätälöidyillä tuotteilla on tärkeä rooli myös Venäjällä ja Kiinassa, jossa myydään vuodessa kolme kertaa enemmän hitsauslaitteita kuin koko Euroopassa. Meillä on tytäryhtiöt ja kasvutavoitteet kolmessa BRIC-maassa. Brasiliakin on kumppanin kautta vahva tulevaisuuden panostusalue. Infrastruktuurin rakennus vaatii vielä paljon hitsausta. Yhtiö on säilynyt Kempin suvun omistuksessa ja jo kolmas sukupolvi näkyy vahvasti liiketoiminnan ketterässä kehityksessä. Sukuyhtiön toimintaa arvioidaan julkisten yhtiöiden standardein. Esimerkiksi hyvän hallinto tavan ja IFRS-raportoinnin tavoitetasot auttavat sparraamaan omaa toimintaa, toteaa Rantasalo. Innovatiivisuus dna:ssa Sekä teknologiainnovaatioissa että kaupallistamisessa Kemppi pyrkii aina erottautumaan. Se on osa yrityksen dna:ta. Sloganilla The Joy of Welding olimme alan ensimmäisiä, jotka keskittyivät brändäämisessä muuhun kuin tekniikkaan. Tuotteilla on saavutettu muun muassa red dot- ja ifdesignpalkinnot. Meille olennaista on, mitä tuote pystyy viestimään asiakkaalle ensimmäisen 15 sekunnin aikana. Design ei silti ole vain kikkailua ulkonäöllä, vaan käyttäjäkokemuksen ja kokonaisvaltaisempien tuotantoratkaisujen suunnittelua. Toissa vuonna yhtiölle myönnettiin Laatukeskuksen Laatuinnovaatiopalkinto teknologia- ja kaupallistamisinnovaation yhdistelmästä. Palkitussa DataStorekonseptissa käyttäjä lataa hitsauskoneeseen vain tarvitsemiaan sovelluksia. Rantasalo sanookin, ettei arvo pitkällä aikavälillä piile enää laitteissa vaan siinä, millaisiin sovelluksiin ja palveluihin niillä pääsee käsiksi. Kokonaisratkaisu muodostuu mahdollisista teknologiainvestoinneista, sovelluksista joko palveluna tai lisensseinä sekä konsultoinnista, jotka auttavat asiakasta saamaan enemmän irti investoinnistaan. Perinteisen laitevalmistuksen murros on ilmeistä. Koko bisneslogiikan muuttuessa palvelu- ja ratkaisuliiketoimintaan ei hypätä yhtäkkiä. Täyskeikaus puhtaasti palveluyritykseksi ei välttämättä ole kaikkien tavoitteena. Iso juttu on, ketkä toimijoista onnistuvat muutoksessa. Uskallusta uuteen Kempillä on jo tultu pitkä matka ajattelutavan muokkauksen ja strategiapäivitysten kautta organisaatiomuutoksiin. Räväkät uudistukset haastavat laiteteknologiaan keskittyneen organisaation. Ylimmän johdon innostus, ymmärrys ja tuki kehitystyölle ovat ehdoton edellytys. Iso laiva voi kääntyä hitaasti, mutta liikkeelle pääsy palkitsee. Palveluliiketoiminta on profi loitu omaan tulosyksikköönsä, jossa siihen on helpompi kohdistaa riittäviä resursseja. Myös tarjooman kehitys organisaatio on pistetty uusiksi ja osaamiseen panostetaan. Myyntikanavia laajennetaan tietouden levittämiseksi uudenlaisista ratkaisukonsepteista. Perinteisen suora myynti- ja kumppaniverkoston rinnalle rakentuu konsultti- ja it-toimijoiden lisäverkosto. Bisnestä ja markkinaa on luotava. Kun voimme auttaa asiakasta tekemään asiat nykyistä paremmin, sillä on varmasti arvoa. Tämä meidän on osoitettava ja viestittävä. Yrityksillä tuskin on varaa olla kiinnostumatta tuottavuusetuja tarjoavista ratkaisuista. Rantasalo uskoo huoltotoimintaa innovatiivisempien palvelu- ja ratkaisukonseptien mahdollisuuksiin. Kempillä on tehty jo kaksi suurta kehityshanketta, joihin on saatu Tekes-rahoitusta ja mukaan VTT:n asiantuntijoita ja kumppaniyrityksiä. Konseptit on myös viety kaupallisina keihäänkärkinä markkinaan, ja toimitusjohtajan mukaan ollaan läpimurron portilla. Olennainen etumatka Muutos on vauhdissa, mutta Rantasalon mukaan ratkaisu bisneksessä ollaan vielä polun alussa. Työ uraauurtavien konseptien, kuten Kemppi Arc Systemin, parissa jatkuu. Uudenlaisista järjestelmistä ei tule versiomaailmassa ikinä valmiita perinteisessä mielessä. Jatkuvassa kehityksessä ovat avainroolissa palaute ja kokemukset jokaisesta projektista ja asiakkaasta. Toimitusjohtaja katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Pärjäämme todella pitkälle, jos olemme riittävän nopeita toimintamme transformaatiossa ja kykenemme pitämään samanlaisen etumatkan kuin laiteteknologiassa. 13

14 Napapiirin korkeuksilta löytyy Rohkeutta yrittämiseen Rovaniemeläinen Lappset Group Oy rakentaa suomalaista menestystarinaa maailman markkinoilla. Tavoitteena on saada ihmiset vauvasta vaariin ulos liikkumaan. Yrittäjäperheessä kasvanut, nykyisin hallituksen puheenjohtajana toimiva Johanna Ikäheimo luotsaa yli neljäkymmentävuotiasta perheyritystä eteenpäin. Visionäärinä leikkikentille Lappsetin tarina lähtee liikkeelle 70-luvun alusta, jolloin Antero Ikäheimon visio lasten puuvalmisteisista leikkivälineistä kasvoi yritykseksi. Tavoitteena oli luoda betonilähiöiden täyttämään Suomeen viihtyisämpää asuinympäristöä. Tuotanto aloitettiin ruotsalaisella lisenssillä, mutta pian Ikäheimo valmisti veljensä kanssa tuotteita omassa tehtaassaan. Alusta alkaen pitkien välimatkojen napapiiriltä kiinnitettiin huomiota tuotteiden kuljetettavuuteen. Ensimmäiset kansainväliset kaupat tehtiin jo 70-luvun lopussa Japaniin ja Saksaan. Vuosien kuluessa yrityksen toiminta on laajentunut. 80-luvulla mukaan tuli uusia vientimaita, ja tehtaalla otettiin ensimmäisten joukossa Suomessa käyttöön tietokoneavusteinen suunnittelujärjestelmä. Tänä päivänä vajaa 70 % liikevaihdosta tulee ulkomailta. Tytäryhtiö löytyy 2012 seitsemästä maasta. Lasten leikkivälineistä toimintansa aloittanut yritys on silti säilyttänyt visionsa. Tehtävänämme on kutsua ihmiskunta ulos. Tänä päivänä on niin helppo jäädä sohvalle makaamaan. Kohderyhmämme ikähaitari on nollasta sataan vuoteen ja tuoterepertuaari on laaja. Erityisesti nuorten suosimat parkour-välineet ovat kasvussa, samoin seniori-ikäisille suunnatut ratkaisut, kertoo isänsä perustamaa yritystä jatkanut Johanna Ikäheimo. Yrityksen sielu ja sydän löytyvät Rovaniemeltä, joten pääkonttorin pysyminen siellä on aina ollut itsestäänselvyys. Pohjoinen sielu saa virtaa kansainvälisistä asiakkaista ja kulttuureista. Lapsi leikkii kaikkialla maailmassa samalla tavalla. Eroja löytyy esimerkiksi leikkikenttien kokoluokissa, mutta yleisesti samat tuotteet myyvät kaikkialla. Olemme saaneet ulkomailta paljon impulsseja suunnitteluun, muotokieleen ja kehitykseen, Ikäheimo summaa. Tuotteiden ohella asiakkaiden tarpeisiin vastataan kokonaisvaltaisella palvelulla, johon sisältyvät muun muassa tuotteiden pystytys, huoltosopimukset ja kuntotarkastukset. Mikä motivoi yrittäjyyteen? Vaikka Johanna Ikäheimo on kasvanut yrittäjäperheessä, ei perheyrityksen jatkaminen ollut itsestäänselvyys. En itse aikonut koskaan yrittäjäksi, eikä haaveenani ollut jatkaa isäni jalanjälkiä. Kahdeksankymmentäluvulla yritys myytiin pääomasijoittajalle, mutta isäni ja pari johtoryhmän jäsentä ostivat sen takaisin 90-luvulla. Olin maailmalla, kun isäni soitti ja kysyi, tulisinko avuksi yritykseen. Lähdin saman tien, enkä päivääkään ole katunut, Ikäheimo summaa yrittäjyytensä alkutaivalta. Mikä sai palaamaan maailmalta perheyrityksen jatkajaksi? Kun oli monta vuotta laittanut hanttiin, oli samalla kypsynyt ajatus omasta yrittäjyydestä. Aiemmin sitä piti liian helppona ratkaisuna, vaikkei se tietenkään sitä ole. Palaset vain loksahtivat kohdalleen. Edelleen aamuisin sitä miettii, kuinka hieno juttu tämä oikeasti on. Meillä on ympärillä huikea tiimi ihmisiä, joiden kanssa työtä saa tehdä. Miltä suomalainen yrittäjäilmasto näyttää? Yrittäjyyden kannustamiseen Ikäheimolla on selvä näkemys. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole kasvattaa yrittäjyyttä työ pitää tehdä perheissä. On aivan hullu idea, että yhteiskunnan tulisi luoda yrittäjyyttä. Kyllä se lähtee ihmisestä itsestään. Meidän vanhempien tehtävänä on kasvattaa uusia yrittäjiä, Ikäheimo toteaa. Yhteiskunta voi kuitenkin tukea yrityksen alkutaipaleella ja madaltaa siihen liittyviä riskejä. Suomessa on esimerkiksi useita akateemisia yksinyrittäjiä. Jos kynnys toisen henkilön palkkaamiseen olisi matalampi, yrittäjän olisi helpompi kantaa riski. Mutta paapominen pitää lopettaa, sormet saveen ja menoksi. 14

15 Jos it-yrityksiä ei lasketa mukaan, pienyrityksellä menee ensimmäisen miljoonan saavuttamiseen keskimäärin 10 vuotta. Pitäisi miettiä, miten saamme muutaman miljoonan yritykset kasvamaan miljoonan yrityksiksi ja miljoonan yritykset miljoonan yrityksiksi. Mitä sitten pitäisi tehdä? On äärettömän tärkeää vakauttaa työrauha ja yritysten toimintaedellytykset. Toimintaa ei saa hinnoitella ulos Suomesta. Työvoimakustannukset, verotus, energia- ja polttoainekustannukset tulee pitää kurissa. Jos epävarmuustekijöitä on liikaa, pienetkin yritykset siirtävät toimintansa ja työpaikat Suomen ulkopuolelle. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Vanha manner on jäämässä jalkoihin ja eurokriisi lisää levottomuutta. Me toimimme laajemmilla markkinoilla, joten onneksi jossain menee nytkin hyvin. Toisaalta kriisitilanteet pakottavat hakemaan vaihtoehtoja ja opettavat aina uutta. Ikäheimo korostaakin oikeiden ihmisten merkitystä. Yrittäjän kannattaa kerätä ympärilleen itseään osaavampi tiimi. Meillä on erinomainen johtoryhmä, jossa on monipuolista, kansainvälistä osaamista. On oleellista, että ihmiset ovat valmiita muutoksiin ja tehtäväkiertoon. Koulutamme ihmisiä pitkällä aikajänteellä, jotta talon sisältä löytyy ihmisiä eri positioihin. Vaikka toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, katseen pitää olla tulevaisuudessa. Kehitämme tuotteita ja palveluita, joita asiakas ei edes vielä tiedä tarvitsevansa. Tiukka etunoja on elinehto säilymiseen. Olemme napapiiriltä lähtöisin ja silti maailman markkinoiden kärkikaartia. Meidän on pakko olla parempia kuin muut, Ikäheimo kiteyttää fi losofi aansa. On oltava herkkänä muutoksille, aistia megatrendejä kaiken aikaa ja analysoida tulevaisuutta. Esimerkiksi meillä on korkeakouluista ja yrityksistä muodostunut yhteistyö verkosto, jossa pohdimme näitä asioita. Ihmiset liikkuvat paljon, tuovat mukanaan uutta tietotaitoa ja aistivat heikkojakin signaaleja maailman tapahtumista. Välillä lähdetään liikkeelle ihan hulluistakin ideoista. Uskallusta pitää olla, mutta riskit pitää rajata niin, ettei kokeilu kaada putiikkia. Pitäisikö yrityksiä tuupata eteenpäin? Uudet yrittäjäsukupolvet eroavat edellisistä. Maailma on lähempänä internetin ja matkustamisen kautta. Mutta halu pitää olla ensin yrittäjällä itsellään. Olen Paapominen pitää lopettaa, sormet saveen ja menoksi, sanoo Johanna Ikäheimo. törmännyt kahteen ääripäähän. Niihin jotka eivät osaa hakea apua tai näe sen lisäarvoa sekä niihin, jotka odottavat saavansa kaiken valmiina. Kumpikaan tapa ei toimi. Esimerkiksi viennin edistämismatkoilla on pakko olla aktiivisena rakentamassa suhteita, muuten käteen ei jää kuin kallis ravintolalasku, Ikäheimo muistuttaa. Tukea kannattaa kuitenkin pyytää, eikä isoveljeä unohtaa. Hyvä tukimuoto olisi, kuten Team Finland ehdottaa, yksi kontakti, joka auttaa toimimaan viranomaisten, ELY-keskuksen, Finpron ja rahoittajien kanssa. Mutta oma strategia pitää olla kirkas, kukaan ei voi ratkaista asioita yrittäjän puolesta. Yrittäjien kannattaa hyödyntää Suomessa olevaa osaamista ja hankkiutua kansainvälisesti toimivien yritysten kylkeen. Myös valtiovallan tuki on tärkeää. Meidän on oltava samalla tasolla muiden maiden kanssa. Emme saa rokottaa itseämme jo lähtötilanteessa vaan pelimerkkien pitää olla tasavertaiset. Neuvo läpimurrosta haaveilevalle pienyrittäjälle on selvä. Haaveita pitää aina olla ja valmius tehdä kovaa työtä. Siitä saa siivet alle ja sen jälkeen vain menoksi, Johanna Ikäheimo kannustaa. KUVA: KAISA SIRÉN 15

16 Kirkkaalla katseella tulevaan Omistaja-arvo suurissa ja keskisuurissa omistajajohtoisissa yhtiöissä. Deloitten omistajayrittäjille suunnattu tutkimus toteutettiin toiseen kertaan loppuvuodesta Näkemyksiään jakoi 40 suomalaista suuren tai keskisuuren omistajavetoisen yrityksen omistajaa. Tutkimus on luettavissa Tulosten mukaan jopa puolet suomalaisista omistajayrittäjistä odottaa toimintaympäristön säilyvän ennallaan tai paranevan. Valtaosa (75 %) vastaajista odotti talouskriisin vaikuttavan merkittävästi yrityksen riskitasoon. Valtion veroratkaisut nähtiin yrittäjyyden haasteena. Omistajayrittäjätutkimus Tammikuu 2012 Kysyimme neljältä Deloitten asiantuntijalta näkemyksiä tutkimuksen tuloksiin. Hannu Mattila, omistajayrittäjät-asiakas ryhmän vetäjä Jani Hirvonen, yritysverotus Halusimme selvittää, miten omistajat näkevät yrityksensä tulevaisuuden sekä miten taloustaantuma on muuttanut yritysten tavoitteita ja mittareita. Vastaajat olivat selvästi pessimistisempiä talousnäkymiin kuin vastaavana ajankohtana vuoden 2010 tutkimuksessa. Uskon, että tänä keväänä vastaukset olisivat jo positiivisempia, vaikka uhkakuviakin vielä on. Yrityksissä keskitytään vahvasti tulevaisuuteen ja oman toiminnan kehittämiseen. Omistajayrittäjät katsovat eteenpäin kvartaalitaloutta pidemmällä jänteellä. Tärkeimmiksi syiksi harjoittaa liiketoimintaa mainittiin itsenäisyys sekä halu kantaa vastuuta liiketoiminnasta. Yrittäjät haluavat saada aikaan näkyviä tuloksia ja heidän työllistämisvaikutuksensa on merkittävä. Toimintaympäristön muutokset näkyvät kuitenkin suomalaisyritysten arjessa. Asiat ovat monimutkaistuneet kilpailun, kansainvälistymisen, talouden nopeiden vaihteluiden sekä lainsäädännön johdosta. Toisaalta kansainvälistyminen on luonut merkittäviä mahdollisuuksia myös pk-yrityksille. Yrittäjät tarvitsevat lisäarvoa tuottavaa neuvonantoa entistä enemmän. Työskentelemme asiakkaidemme kanssa tiiviissä yhteistyössä liiketoiminnan eri alueilla. Tämän kokoluokan yhtiöiden kysymykset liittyvät usein kansainvälistymiseen, yritysjärjestelyihin, tietojärjestelmähankkeisiin, verotuksen optimointiin sekä tuotannon tehostamiseen. Tutkimus osoitti verotuksen olevan yksi merkittävä kysymys yrittäjyyden tiellä. Tutkimuksemme mukaan 80 % omistajayrittäjistä koki, etteivät veroratkaisut kannusta yrittäjyyteen. Kynnys yrittäjyyteen kasvaa ja yhä useammat perheyritykset pohtivat, mistä löydetään yrityksille jatkaja. Onneksi uudessa budjetissa hallitus on ottanut positiivisen kannan myöntämällä yrityksille lisävähennysoikeuden tuotekehitys- ja tutkimustyöhön liittyvistä kustannuksista. Nyt vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla turvataan suomalainen kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Nähtäväksi jää, mihin asti ratkaisut riittävät. Kansainvälinen verokilpailu on haasteellinen kysymys. Suomessa tulisi pystyä vastaamaan kilpailuun ja kehittää insentiivejä yrityksille. Miksi ulkomainen yhtiö haluaisi sijoittaa Suomeen, jos se on verotuksellisesti kannattamatonta? Tutkimuksessa osinkojen kokonais verotusta pidettiin ylivoimaisesti tärkeimpänä verotuksellisena keinona yrittäjyyden tukemisessa. Asiantuntijan kanssa hyvissä ajoin ennakkoon aloitettu kokonaisverotuksen suunnittelu tuottaa välittömiä verokustannussäästöjä sekä yritykselle että omistajalle. Vero-osaamiselle ja verotuksen systemaattiselle suunnittelulle on tarvetta niin yrityksen päivittäisessä toiminnassa kuin erityisesti yritystoiminnan muutostilanteissakin. 16

17 Jussi Sairanen, konsultointi Jan Söderholm, yritysjärjestelyt Tutkimuksen tulokset olivat liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta melko odotettuja. Vastauksissa näkyi myönteinen pohjavire, eikä kehittämiskohteissa ollut suurempia muutoksia edelliseen tutkimukseen. Suomalaisyrittäjät ovat asennoituneet siihen, että toimintaympäristö on haasteellinen, ja luottavat valitsemiinsa painopisteisiin. Tuotteiden ja palveluiden laatu säilyy tärkeänä kilpailuetuna. Myös luotettavuudella on merkittävä rooli, samoin henkilöstöllä osaamispääoman takeena. Asiakkaat ja asiakassuhteen kehittäminen jäivät vastauk sissa pienemmälle huomiolle. Osittain suomalaisyrityksissä mennään vielä tuotteen laatu edellä. Toisaalta näemme muutosta ajattelutavassa insinöörikeskeisestä laatuajattelusta asiakasarvoajatteluun. Toimitusjohtaja tai omistajayrittäjä onkin yrityksen tärkein myyntimies. Enää hyvä tuote ei myy itseänsä, ainakaan kansainvälisessä kilpailussa. Kotimarkkinasta tulee pikku hiljaa globaali. Suomalaisyritysten on huomioitava kansainvälinen kilpailu ja vastattava siihen. Nyt tarvitaan rohkeaa otetta oman liiketoiminnan kehittämiseen. Joskus tuotanto bisneksestä on lyhyt harppaus laajentaa palvelu bisnekseen. Liikevaihdon kasvua haetaan viennin lisäksi oman tuotannon ja operatiivisen toiminnan laajentamisella ulkomaille. Kansainvälisille markkinoille ei enää ole varaa lähteä harjoittelemaan vaan paketin on oltava kunnossa. Yrityksen arvon kasvattaminen on myös kärkisijoilla, kun omistajayrittäjiltä kysytään syytä harjoittaa liiketoimintaa. Yritysjärjestely on hyvin toteutettuna tehokas tapa kasvattaa yrityksen arvoa. Yritysostoihin liittyy, kuten käytännössä kaikkiin investointeihin, aina riskejä ja epäonnistumisen vaaroja. Vastausten mukaan yritysostojen osuus investoinneissa oli laskenut. Näkisin, että se johtuu lähinnä tutkimuksen ajankohdasta ja siitä epävarmuudesta mitä rahoitusmarkkinoilla on ollut. Yritysostot ovat edelleen keskeinen tapa laajentaa yrityksen liiketoimintaa nopeasti. Yritysostojen osuus liikevaihdon kasvattajana onkin hieman kasvanut edelliseen tutkimuksen nähden. Yritykset ovat entistä kansainvälisempiä, joten odotan yritysten laajentuvan yhä useammin yritysostoin ulkomaille. Tämä johtuu osin kansainvälisestä asiakaskunnasta ja jatkuvasti kiristyneestä kilpailutilanteesta. Tulemme näkemään yhä enemmän ulkomaille suunnattuja yritysjärjestelyitä. Kehitys toimii myös toiseen suuntaan, eli suomalaisyritykset voivat olla myös kiinnostavia ostokohteita ulkomaisille ostajille. Keskeisessä roolissa on rahoituksen saatavuus, joten rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa merkittävästi yritysjärjestelyaktiviteettiin. 17

18 Uutiset Lisää ajankohtaisia aiheita: Muutoksia omistajayrittäjien verotukseen Vuoden 2012 alusta tuli voimaan useampia omistajayrittäjän verotukseen vaikuttavia uudistuksia: Pääomatulovero nousi 30 %:iin, ja euroa ylittävien pääomatulojen osalta 32 %:iin. Listautumattoman osakeyhtiön jakaman verovapaan osingon enimmäismäärää laskettiin euroon. Verovapaasti maksettavan osingon määrän pienenemisen lisäksi verovapaan määrän ylittävään pääomatulo- osinkoon kohdistuu aiemman 19,6 %:n veroasteen sijaan 21 %:n veroaste (22,4 % siltä osin kun veronalaiset pääomatulot ylittävät euroa). Perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin nostamalla ensimmäisen veroluokan ylin veroaste 16 %:iin euroa ylittävien perintöjen ja lahjojen osalta. Yhteisöverokantaa laskettiin 24,5 %:iin aiemmasta 26 %:sta. Hallitus on huhtikuussa 2012 tehdyssä kehyspäätöksessään päättänyt tietyistä verotuksen kiristyksistä. Ansiotulojen osalta infl aatiotarkistuksista on suunniteltu luovuttavan vuosina 2013 ja 2014, ja lisäksi yli euron ansiotulojen verotusta on tarkoitus kiristää luomalla uusi ylin tuloluokka valtion tuloveroasteikkoon vuosiksi Myös yli miljoonan euron perintöjen ja lahjojen verotusta on tarkoitus kiristää vuosille Kasvua ja tuotekehitystä on toisaalta suunniteltu tuettavan säätämällä määräaikainen T&Kverokannustin sekä tiettyjä väliaikaisia kannustimia yksityisille sijoittajille. Hallituksen esitykset kehyspäätöksessä mainituista muutoksista on ilmoitettu annettavan myöhemmin. Lisätietoja: Juha Mäkäräinen, puh , 18

19 Varmista tappioiden käytettävyys! Tappioiden poikkeuslupakäytäntö Sitoutetaanko yrityksesi avainhenkilöt oikein? Yrityskaupoissa ja -järjestelyissä, sukupolvenvaihdoksissa sekä muissa omistajanvaihdostilanteissa yhtiön verotuksessa vahvistettujen tappioiden käyttöoikeus voidaan menettää. Tappioiden vähentämiselle on mahdollista hakea poikkeuslupaa veroviranomaisilta. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Euroopan Unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua, onko Suomen poikkeuslupakäytäntö EU:n perustamissopimuksen vastainen valtiontuki. Toistaiseksi verohallinto jatkaa poikkeuslupahakemusten käsittelyä ja poikkeusluvanvaraiset tappiot vähennetään verotuksessa normaalisti. Poikkeuslupahakemukset tulee laatia erityisen huolellisesti, jotta päätös hakemukseen saadaan jo verohallinnolta, eikä jouduta valitusprosessiin, kertoo Deloitten veroasiantuntija Hanna Leikkola. Mikäli poikkeuslupamenettelyä pidetään kiellettynä valtiontukena, päätöksellä voi olla vaikutusta nykyiseen tappiontasausjärjestelmään. Sisämarkkinoilla kielletty valtiontuki voidaan myös määrätä takaisin perittäväksi. Yhtiön poikkeusluvanvaraisia tappioita voidaan vähentää konserniavustusta vastaan vain tietyin edellytyksin. Verotuskäytännössä on viime vuosina ollut tulkintaeroja, voidaanko konserniavustusta vastaan vähentää myöhempien vuosien ei-luvanvaraisia tappioita, jos yhtiöllä on aiemmilta vuosilta vahvistettuja luvanvaraisia tappioita, joita ei ole voitu vähentää saatua konserniavustusta vastaan. Palkitseminen on kiinnostusta ja laajaa julkistakin keskustelua herättävä aihe. Tyypillisimmät palkitsemistavat Suomessa ovat bonus- ja tulospalkkiot, lisäeläkevakuutukset sekä erilaiset osakepohjaiset järjestelyt. Erityisesti osakepohjaiset järjestelyt ovat kasvattaneet suosiotaan viime aikoina myös pienemmissä yrityksissä. Oikeanlainen palkitseminen auttaa yritystä menestymään sitomalla palkitsemisen yrityksen strategiaan ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Palkitsemisjärjestelmät auttavat yritystä myös rekrytoimaan huippuosaajia ja sitouttamaan avainhenkilöt yritykseen pitkällä aikavälillä. Hyvällä suunnittelulla varmistetaan, että palkitseminen on mitoitettu oikein ja se pohjautuu oikeisiin liiketoiminnallisiin mittareihin. Palkitsemisjärjestelmän tulee olla riittävän selkeä, jotta se motivoi työntekijää yrityksesi kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Suunnittelussa on huomioitava myös esimerkiksi verotehokkuusnäkökohdat. Deloitten palveluvalikoima kattaa kaikki palkitsemisjärjestelmien osa-alueet suunnittelusta käyttöönottoon. Palvelut räätä löidään aina asiakkaan tarpeen mukaan. Lisätietoja: Tommi Rantanen, puh , Keskusverolautakunnan alkuvuodesta antaman ratkaisun mukaan uudempien tappioiden käyttäminen konserniavustusta vastaan olisi mahdollista. Päätös ei ollut vielä lainvoimainen tämän lehden mennessä painoon. Lisätietoja: Hanna Leikkola, puh , 19

20 Deloitte Technology Fast 50 Finland 2012 Powerful Connections Deloitte listaa jälleen Suomen nopeimmin kasvaneet teknologiayritykset. Ilmoita yrityksesi mukaan alkaen osoitteessa Lisätietoja: Deloitte Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijaorganisaatioista noin asiantuntijan saumaton verkosto yli 150 maassa. Suomessa meitä on jo yli 400 osaajaa 7 toimistossa. Yhtiössä työskentelevät osakkaat omistavat Suomen Deloitten. Tarjoamme vankan kokemuksen ja osaamisen eri toimialojen yrittäjien haasteisiin sekä kattavan valikoiman tilintarkastukseen, vero- ja lakikysymyksiin, konsultointiin, riskienhallintaan ja yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita. Olemme koonneet omistajayrittäjien haasteet parhaiten tuntevat asiantuntijat eri osaamisalueilta tiiviiksi verkostoksi. Vahvan tuen paikallisten toimijoiden kysymyksiin tarjoaa kansainvälinen Deloitte-verkosto. Autamme asiakkaitamme menestymään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin sekä uudistamaan ja kehittämään toimintaansa koko yrityksen elinkaaren ajan. Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu Limited, a UK private company limited by guarantee, and its network of member fi rms, each of which is a legally separate and independent entity. Please see for a detailed description of the legal structure of Deloitte Touche Tohmatsu Limited and its member fi rms Deloitte & Touche Oy, Group of Companies.

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2008 Helsinki 2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan Elinkeinoelämän keskusliitto Helsinki 10.01.2013 Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan 2012 Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 1 Kiitos! 2012 2 10.01.2013 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti

Lisätiedot

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä Lokakuu 2015 Tiivistelmä (1/2) Iso hanke, kuten Kansi- ja areenahanke, luo merkittäviä työllisyys- ja arvonlisäysvaikutuksia

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Salla Holma, Deloitte February 2015 2015 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 1 Yleiset muutostarpeet Suomen veropolitiikassa Verojärjestelmän yleinen

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä

Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä Helsinki 18.4.2012 Liiketoimintasi tuntija, toimialasi ymmärtäjä - Askelia menestykseen Deloitte

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus 25.3.2009 Jan Lång Johtoryhmä Jan Lång Risto Anttonen Jari Mäntylä Gustav Adlercreutz Jean-Marie Becker Tommi Björnman Diego Borello Daniele

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

SanomaWSOY kohti tulevaa

SanomaWSOY kohti tulevaa SanomaWSOY kohti tulevaa Hannu Syrjänen toimitusjohtaja Capital Markets Day 2 Esityksen runko Keskeisiä strategisia tavoitteitamme Toimenpiteitä Taloudelliset tavoitteet Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Aloita omistajanvaihdos ajoissa Loppi 28.4.2011

Aloita omistajanvaihdos ajoissa Loppi 28.4.2011 Aloita omistajanvaihdos ajoissa Loppi 28.4.2011 Luopujan pohdintaa JATKAJA? OSTAJAN LÖYTÄMINEN? YEL? RAHOITUS? VEROTUS? LAKIASIAT? LIIKETOIMINTAKAUPPA? SOPIMUKSET? LAHJAVEROT? Paljon kysymyksiä, jotka

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot