menestyä Uskallusta Deloitten sidosryhmälehti Yrittäjien teemanumero Kevät 2012 Paulig Venäjän valloittajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "menestyä Uskallusta Deloitten sidosryhmälehti Yrittäjien teemanumero Kevät 2012 Paulig Venäjän valloittajana"

Transkriptio

1 Deloitten sidosryhmälehti Yrittäjien teemanumero Kevät 2012 Uskallusta menestyä Paulig Venäjän valloittajana Tahto kuljettaa perheyrittäjä Pertti Korhosta Suunnitelmallisuutta sukupolvenvaihdokseen Kemppi avaa uutta markkinaa Lappset ja rohkeus yrittää

2 Valttikortteja yrittäjälle Suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyky tuntuu olevan jatkuvasti uhattuna. Jorma Elorannan vetämän työryhmän TEM:lle tekemä tuore selvitys vauhditti jälleen keskusteluja sen turvaamisesta. Kuumia perunoita ovat myös valtiontalouden velka ja talouden tasapainottaminen, jotka vaativat säästötoimia ja verotuksen kiristämistä. Vaikka Suomi on Euroopan mittakaavassa reuna-alue, pystyy täältäkin menestymään. Osaaminen ja koulutus ovat vahvuuksiamme. Uskallusta on, samoin paljon hyviä yrityksiä, mutta jäädäänkö meillä liian usein omalle alueelle ja lähimarkkinoille? Joka tapauksessa perheyritykset, jotka ovat ottaneet strategiakseen kansainvälistymisen ja tehneet siinä oikeita valintoja, ovat menestyneet. Suomessa on vähän yritystoiminnan kannustimia verrattuna läntisiin talouksiin. Keväällä otettiin onneksi askel eteenpäin, kun hallitus päätti T&K-kannustimen, pääomasijoittamisen kasvukannustimen sekä teollisuuden investointikannustimen käyttöönotosta vuonna Iso kysymys on, pyritäänkö meillä kehittämään paikallista yritystoimintaa tukevaa ilmapiiriä. Valtiontaloutta koskevilla laajakantoisilla ratkaisuilla rakennetaan työ- ja elinkeinoelämän tulevaisuutta. Verotus on keskeinen osa yritysten kustannusrakennetta ja sen kannuste-elementit, tai niiden puute, vaikuttavat voimakkaasti bisnespäätöksiin. Menestyvät yritykset tuottavat hyvinvointia työllisyyden sekä verotulojen kautta, mutta niitä syntyy vain, jos yrittämistä ja yritystoiminnan kehittämistä kannustetaan yhteiskunnan toimin. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan yrittäjän veroaste on 3,5 prosentti yksikköä korkeampi kuin palkansaajan. Pitäisikö sen kannustaa? Omistajavetoisten yritysten jatkuvuus ja kehitys on turvattava. Murroksen keskelläkin yritystoiminnan tulee säilyä houkuttelevana vaihtoehtona pääoman sijoittamiselle. Panoksensa suomalaisen yritystoiminnan puolesta antavat meidänkin asiantuntijamme tukiessaan eri alojen yrityksiä ja yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä arjessa ja muutoksessa. Jani Hirvonen Partneri, yritysverotus, Deloitte Deloitten sidosryhmälehti The Point, yrittäjien teema numero, kevät 2012 Päätoimittaja: Hannu Mattila Toimitustiimi: Emmi Autio, Jani Hirvonen, Elina Jääskeläinen, Tuuli Kirkkomäki, Hannu Mattila, Jussi Sairanen, Sami Salmijärvi, Jan Söderholm Sisältö: Emmi Autio, Elina Jääskeläinen Ulkoasu: HardWorkingHouse Advertising Oy Painopaikka: Libris, Helsinki Palaute ja osoitteenmuutokset: Emmi Autio, puh

3 Sisältö Paulig Venäjän valloittajana Operatiivinen johtaja Minna Forsström luotsaa kahvituotantoa rajan takana. Tahto kuljettaa Kiitoautojen hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen valottaa sukuyhtiön kasvutarinaa ja yrityskauppojen roolia siinä. Suunnitelmallisuutta sukupolvenvaihdokseen Ennakointi ja asiantunteva toteutus ovat onnistuneen sukupolvenvaihdoksen avaimia. Kemppi avaa uutta markkinaa Perinteinen hitsauslaitevalmistaja hakee toimitusjohtaja Anssi Rantasalon johdolla ratkaisuliiketoiminnasta tulevaisuuden kilpailuetua. Rohkeutta yrittämiseen Lappsetin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo kannustaa suomalaisyrittäjiä uskaltamaan. Kirkkaalla katseella tulevaan Näkökulmia Deloitten omistajayrittäjätutkimuksesta. Uutiset Muutoksia omistajayrittäjien verotukseen. Varmista tappioiden käytettävyys! Sitoutetaanko yrityksesi avainhenkilöt oikein? Fast 50 -ohjelma etsii taas Suomen nopeimmin kasvavat teknologiayritykset. 3

4 Paulig Venäjän valloittajana Kahvia rajan taakse Paulig on raivannut tietään idän markkinoille jo parinkymmenen vuoden ajan. Oman tuotantolaitoksen rakentaminen Venäjälle on avannut uudet mahdollisuudet ympäristöön, jossa kahvikulttuuri on vasta kasvamassa. Miten suomalainen perheyhtiö saavutti asemansa yhtenä suurimmista kahvintuottajista Venäjällä? Venäjä ja sen lähialueet avaavat suunnatonta potentiaalia suomalaisille toimijoille. Silti toiminnan laajentamiseen itärajan taakse sisältyy monta myyttiä ja opetustarinaa. Yksi menestyjä on suomalainen Oy Gustav Paulig Ab. Uusi sukupolvi Venäjällä lisää kahvinkulutustaan kaiken aikaa, väestö vaurastuu ja kahviloissa ystävien kanssa seurustelu yleistyy. Venäjä on markkinana mahdollisuuksia täynnä. On oltava utelias, aktiivinen ja valmis uudistumaan kaiken aikaa. Koskaan ei saa jäädä nauttimaan valmiista vaan takataskussa on oltava valmiina kakkossuunnitelma. Venäjällä plan B ei ole mikään vitsi, kiteyttää Pauligin operatiivinen johtaja Minna Forsström. Minna Forsströmin mukaan Venäjä voi tarjota huikeita mahdollisuuksia, mutta vaatii myös paljon työtä. 4

5 Operatiivinen toiminta tuo venäläisen kaupan ja kuluttajan uudella tavalla tykö, toteaa Minna Forsström. Perinteisen myynti- ja markkinointiorganisaation lisäksi Paulig on vahvistanut toimintaansa rakentamalla oman paahtimon Moskovan ulkopuolelle Tveriin. Avajaisia vietettiin viime syksynä. Forsström vastasi tuotantolaitoksen käyttöönotosta ja nyt hänen vastuullaan ovat muun muassa valmistustekniikka, tuotanto ja logistiikka. Valtava markkina ja logistiset haasteet vaativat niin tuotannolta kuin jakelujärjestelmältäkin paljon. Operatiivinen toiminta tuo venäläisen kaupan ja kuluttajan uudella tavalla tykö. Nyt meidän on helpompi reagoida ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä nopeasti. Kokoluokassaan vahva Oman tuotantolaitoksen rakentaminen Venäjälle oli Forsströmin mukaan Pauligille oikea ratkaisu. Kannattavuustavoitteiden lisäksi oman valmistuksen aloittamista vauhdittivat Venäjän rajan raskaat tullikuviot ja kankea byrokratia. Lisäetuja löytyy kulttuurin tuntemuksesta. Perinteinen venäläinen juo teetä, mutta moderni kahvia nauttiva sukupolvi kasvaa jatkuvasti. Olemme tällä hetkellä markkinakakkosia aidon kahvin segmentissä ja suurin kahvin maahantuoja. Oman tuotantolaitoksen kautta meillä on mahdollisuus laajentua. Venäjän kahvimarkkina ei ole vielä loppuun jaettu, Forsström toteaa. Rakentamisprojekti Venäjälle ei ollut kuitenkaan läpihuutojuttu. Vaihtoehtoina oli parikymmentä aluetta Pietarin ja Moskovan lähistöllä. Meillä oli haasteita saada tietoa, kuka maan oikeasti omistaa, miten sitä saa käyttää, millaiset luvat se vaatii. Meille myytiin jopa maata, jota myyjä ei omistanut. Isojen kaupunkien lähistöllä hinnat kohosivat ja viranomaissuhteiden luominen oli kankeaa, Forsström kertoo alkutaipaleesta. Lopullinen sijainti löytyi Tveristä, joka on venäläisittäin pieni kaupunki Moskovasta vajaa parisataa kilometriä Pietariin päin, junaradan ja päämaantien varrella. Kaupunki on kooltaan Helsingin luokkaa. Oikeassa kokoluokassa asiat luistavat joutuisammin. Isojen kaupunkien ulkopuolella painimme oikeassa sarjassa. Emme ole globaali jättiyritys, emmekä tarjoa tuhansia työpaikkoja. Tverissä olemme sopivankokoisia, pääsemme sujuvasti keskustelemaan viranomaisten kanssa ja meillä on hyvät yhteydet alueen hallintoon. Olemme täällä ennen kaikkea tveriläinen yritys, Moskovassa meillä on vain myyntikonttori. Forsström suositteleekin suomalaisille liiketilojen etsimistä suurkeskittymien ulkopuolelta. Esimerkiksi Moskova on byrokraattinen, liikenteellisesti jumissa ja erittäin kallis kaupunki. Pienemmässä kaupungissa kilpailu ei ole niin kovaa, työvoima on edullisempaa ja pysyvämpää. Vaikka kielitaito on hieman puutteellista, henkilöstö on hyvin koulutettua. Lisäksi maalla ihmiset ovat positiivisempia. 5

6 Vuonna 1876 perustettu Paulig on edelleen perheyritys. Helsingin Vuosaaressa sijaitseva Oy Gustav Paulig Ab on osa Paulig-konsernia. Oy Gustav Paulig Ab:n toimialat ovat kahvintuotanto sekä kahvi- ja kaakaojuomatuotteiden myynti. Paahtimotoimintaa Paulig on harjoittanut vuodesta Yrityksen visio on olla johtava kahvipaahtimo valituilla markkinoilla. Paulig toimii myös Baltiassa, Venäjällä ja Venäjän naapurimaissa. Tverin paahtimon rakentaminen alkoi syksyllä Syyskuussa 2011 avatun paahtimon kapasiteetti on 6 miljoonaa kiloa, eli yli 12 miljoonaa kahvipakettia vuodessa. Tverissä valmistetaan kaikki Pauligin Venäjän ja lähimaiden markkinoille myytävät kahvituotteet. Tunne, tiedä, varmista Tunne asiakkaasi, tunne markkinasi pätee myös Venäjällä. Esimerkiksi kahvinvalmistus ja -juontitavat poikkeavat suomalaisista. Venäjällä 70 % kahvimenekistä on pikakahvia, jossa murut liukenevat kuumaan veteen. Filtterikeittimiä ei juuri ole käytössä vaan pannukahvi pitää pintansa. Uskommekin, että venäläiset hyppäävät kotitalouksissa suodatinkahvin yli suoraan kapselikoneisiin. Venäjällä pätee convienience-näkökulma kahvinkeitonkin suhteen, Forsström visioi. Paulig on nyt markkinakakkosena Venäjän laajoilla markkinoilla. Yhtiö toimittaa muun muassa McDonald s-ketjun kahvit Venäjällä. Paljon myydään myös tummia espressotyyppisiä kahveja. Pauligia pidetään täällä hyvän kahvin tuottajana ja meidät tunnistetaan entistä paremmin. Vaikka kahvinkulutus ei ole vielä merkittävä, osuus kasvaa vuosittain noin 3 5 % vauhtia. Markkina on laaja, joten volyymit ovat huomattavat. Suuria vientialueita Tverin tehtaalta ovat muun muassa Ukraina ja Valko-Venäjä. Jakelujärjestelmää rakennetaan yhdessä kumppaneiden kanssa, mutta alueen koko aiheuttaa myös vastoinkäymistä. Välillä meillä on logistisia viiveitä ja kaupankäynti voi olla hidasta. Markkinaalueet ovat mielenkiintoisia, mutta maksukykyyn, kuljetuksiin ja esimerkiksi reklamaatioihin liittyy haasteita. Liiketoiminnan reunaehdot ovat samantyyppisiä eri maissa, mutta vienti ja sertifi ointi vaativat valtavasti paperityötä. Myös kuluttajat ovat periaatteessa samankaltaisia, vaikka maku- ja kulttuurieroja löytyykin. Poliittisia riskejä ei kahvinvientiin liity, mutta jakeluverkosto on avainasemassa. Verkoston rakentaminen ei ole Venäjällä koskaan helppoa. Se on jatkuvassa muutoksessa, sekoitus suoria kauppoja ja erilaisia jakeluteitä. Kulutustuotteiden jakelussa on pidettävä yllä kaksin kertaista verkostoa. Aina voi syntyä jokin solmukohta, tulli, varastot tai autojen saatavuus, jonka tökätessä pitää ottaa vaihtoehtosuunnitelma käyttöön, Forsström luettelee. Venäjä kasvaa markkinana niin nopeasti, että myös kaupan alan painopiste elää. Kauppoja ja supermarketteja syntyy jatkuvasti lisää. Kysymykseksi nousee, missä varastossa, kuka kuljettaa, millä reiteillä kuljetetaan? Moni yritys on epäonnistunut etenkin jakelun puolella. Tämä on kaikille logistinen sillisalaatti ja varmasti 6

7 WTO:n jäsenyys avaa uusia ovia Venäjälle tulee olemaan jatkossakin. Meilläkin on tällä hetkellä kuljetus sopimuksia yli viiden yrityksen kanssa ja nyt siirsimme varastoinnin Moskovasta Tveriin. Täällä pitää olla todella aktiivinen, olla paljon näkemystä ja vankkaa johtajuutta. Venäjällä ei tule ikinä valmiiksi. Osa asiakkaista kuuluu moderneihin, monikansallisiin ketjuihin, osa pikku kaupoista löytyy kuraisten, mutkaisten teiden päästä. Opit suomalaisille Venäjä ei ole helppoja ratkaisuja etsivien, hitaiden toimijoiden paikka. Venäjän valloituksessa logistiikka ja logistinen ketteryys ovat avainasemassa. Kehotan aina hankkimaan sopivankokoisia kumppaneita, riippumatta siitä kenen kanssa tekee yhteistyötä. Pitää uskaltaa rakentaa suhteita, tutustua ihmisiin ja luoda verkostoa. Venäläiset osaavat tehdä bisnestä, pitää vain varata aikaa ja resursseja. Sitä kautta voi löytyä hämmästyttäviä mahdollisuuksia. Ja tarvittaessa pitää olla päätöksissään nopea. Venäläiseen kulttuuriin on opittava. Missään tapauksessa Venäjällä ei kannata tulla sanomaan jyrkästi, että näin tehdään. Välillä tarvitaan erittäin voimakasta johtamista, mutta on osattava kuunnellakin. Ja jos mahdollista, kannattaa hyödyntää venäläisiä asiantuntijoita. Uudessa organisaatiossa pelisäännöt ovat tärkeitä. Joskus rekrytointi voi olla hidasta ja kankeaa, joten siihen kannattaa varata aikaa. Venäläinen vero- ja työlainsäädäntö eroavat merkittävästi skandinaavisesta, joten tukena on hyvä olla paikallinen, luotettava osaaja. Vaikka henkilöstö olisi pääosin venäläistä, kannattaa pitää pari suomalaista lähettilästä mukana. Näin on joku läsnä arjessa tuomassa viestiä tännepäin ja samalla juurruttamassa meidän tapojamme venäläiseen työkulttuuriin. Maailman kauppajärjestö WTO hyväksyi Venäjän jäsenekseen viime vuoden joulukuussa 18 vuoden neuvotteluiden jälkeen. Kesällä voimaan tulevan jäsenyyden odotetaan helpottavan suomalaisyritysten vientiä Venäjälle, kun tullimaksut ja mahdollisesti myös tullauskustannukset jatkossa alenevat. WTO:n jäsenenä Venäjä tulee kauppajärjestön sääntöjen piiriin ja sen riitojenratkaisujärjestelmään. Jäsenyys on merkittävin muutos Suomen ulkomaankaupan toimintaympäristössä EU:hun liittymisen jälkeen. Jäsenyys edellyttää Venäjän laskevan sekä tuonti- että vientitulleja, poistavan tuontikiintiöitä ja vähentävän kaupan teknisiä esteitä. Merkittäviä tullien alennuksia tulee mm. eräiden koneiden ja laitteiden, kemian, metsäteollisuuden sekä ICT-alan tuotteiden tulleihin. Lisäksi tullauksen ennustettavuus paranee tullausarvoa, tavaroiden luokittelua ja tullimenettelyjä koskevan WTO:n sääntelyn johdosta. Alemmat tullit tulevat voimaan siirtymäajan kuluessa. Tullien ohella muut WTO-jäsenyyden seuraukset avaavat suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia Venäjän liiketoimintansa järjestämiseen. Selkeytyvän toimintaympäristön voidaan odottaa myös lisäävän kilpailua Venäjän markkinoilla. Venäjän kauppaa käyvien yritysten on syytä käydä läpi WTOjäsenyyden vaikutukset Venäjä-strategiaansa. Deloitte tarjoaa laaja-alaista asiantuntija-apua Venäjälle suuntaaville tai siellä jo toimiville suomalaisyrityksille. Yhdessä kokeneiden asiantuntijoiden kanssa ratkaistaan niin verotukseen, tullaukseen, IPR-kysymyksiin kuin liiketoiminnan kehittämiseen ja logistiikka haasteisiin liittyviä kysymyksiä. Lisätietoja tulliverotuksesta ja Venäjän WTO-jäsenyydestä: Timo Sneck, puh , Vaikka Venäjän markkina on työläs, siellä toimi minen on mielenkiintoista. Kun 80-luvulla palattiin rajan takaa kehäraakkeina, nyt kokemukset ovat positiivisia. Venäjä on muuttunut viimeisen parinkymmenen aikana enemmän kuin suomalainen bisnesympäristö. Se kannattaa muistaa, Forsström lopettaa. 7

8 Tahto KUVA: MINNA RAITAVUO kuljettaa Pertti Korhonen katsoo yritystoiminnassa pitkälle eteenpäin. Kiitoautot-konsernin hallituksen puheen johtaja Pertti Korhonen tunnetaan määrätietoisena, aktiivisena yrittäjänä. Toimitus johtajana ja hallitustehtävissä hänelle on ollut kristallin kirkasta, että kaikki bisnes päätökset tehdään strategisesti yrityksen ja sen tulevaisuuden ehdoilla. Korhonen uskoo, että aito tahto synnyttää keinot. Meillä on vahvasti toimittu sen mukaan, että kuka tahtoo, keksii keinot. Kuka ei tahdo, keksii selitykset. Organisaation eri osien on huolehdittava vastuualueistaan. Tahtoa riitti aikanaan myös yrittäjyyden opetteluun käytännössä. En ole koskaan pitänyt pärjäämistä itsestäänselvyytenä. Yrityksen olemassaolon oikeutus pitää ansaita joka päivä uudelleen, painottaa Korhonen. Kuljetusala on hyvin pääomasidonnaista. Kilpaillulla palvelualalla prosessitehokkuus ja laadun vakiinnuttaminen muuttuvissa olosuhteissa ovat keskeisiä kysymyksiä. Yrittäjältä vaaditaan intohimoista asennetta ja vastuullisuutta. Kiitoautot onkin tunnettu asiakaslupauksiinsa sitoutuneena yhtiönä. Asiakastarpeeseen vastaaminen on ollut meille aina kunnia-asia. Myös asioiden hoitaminen sovitusti oli ohjaava periaate asiakkaiden, henkilöstön, viranomaisten sekä muiden sidosryhmien suuntaan. Maksuvalmius ja toiminnan tuloksellisuus eivät salli suurpiirteisyyttä. Perheyrityksessäkin tuottavuuden täytyy olla kunnossa. Suomen Kiitoautojen osalta se auttoi taloudellisessa kehittymisessä ja nopeassa reagoinnissa. Omasta taloudesta huolehtiminen merkitsee parempia mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseen. Johda esimerkillä, katso kauas Pitkän linjan yrittäjä pitää etuna, että johtajalla on tuntemus kaikista keskeisistä toimintaprosesseista ja kaluston ominaisuuksista. Aina pitää johtaa keulalta. Johtajalta ei saa hymy hyytyä ja jatkuvasti täytyy katsoa pitkälle eteenpäin. Kiitoautojen toiminnan suunnittelussa hallitustyö on ollut suuressa roolissa. Mukaan on kutsuttu ennakkoluulottomasti ulkopuolisia jäseniä. Korhonen näkee osaavan, säännöllisesti kokoontuvan hallituksen luotettavuustekijänä yritykselle. Miltä suomalainen kuljetusala näyttää konkarin silmin? Ilman valtakunnallisia ketjurakenteita alueellisen toimijan olisi mahdotonta kattaa koko maa. Nykypäivän logistiikkatoiminta on paljolti tiedonhallintaa ja ketjujen kautta saadaan esimerkiksi IT-kehityshankkeisiin volyymietua. Rakennemuutos olisi silti alalla tarpeen. Erityisesti pienpakettipuolella toimijoiden suuri lukumäärä ajaa hintatasoa ja katteita liian alas. 8

9 Kaupankäynnissä yrittäjä punnitaan Kiitoautojen takana olevassa Korhosen suvussa on ollut yrittäjyys kunniassaan. Kuljetusyritys siirtyi Pertti Korhosen aktiivisten yrittäjävanhempien omistukseen vuonna Sukupolvenvaihdoksessa Korhonen siirtyi 1980-luvun vaihteessa toimitusjohtajaksi. Kiitoautot oli ansainnut jo oikeutuksen olemassaoloonsa ja saanut asemaa markkinoilla. Pääomaeristä merkittävin, sidosryhmiltä jatkuvasti ansaittava luottamuspääoma, oli myös vankistunut. Astuin johtoon innostuneena, kiinnostuneena ymmärtämään yritystoiminnan koko sisällön, Korhonen kertoo. Kasvu jatkui niin orgaanisena kuin yritysostoin luvulle mennessä kauppoja oli tehty useita ja lisää merkittäviä ostoja seurasi. Yhtiö nousi uudelle tasolle yrityskoon ja maantieteellisen peiton osalta. Yrityskauppojen toteutus vaatii yhtiöltä vakaata taloutta. Emme ottaneet osinkoja vaan käytimme tuloksen yrityksen kehittämiseen. Kasvujärjestelyiden ohella parannettiin kalustoa ja vahvistettiin organisaatiota. Vaativuutta kauppatilanteisiin tuovat osapuolten näkemyksien yhteen sovittaminen sekä neuvottelut taloudellisista järjestelyistä. Korhosen mielestä yrittäjän valmiudet punnitaan erityisesti haltuunoton hoitamisessa, avainhenkilöiden sitouttamisessa ja yrityskulttuurien yhdistämisessä. Erilaiset haasteet tulevat eteen omaa elämäntyötä eteenpäin siirrettäessä. Tästä on Korhosellakin tuoretta tuntumaa: konsernin kuljetus- ja logistiikkayritys Suomen Kiitoautot Oy myytiin alkuvuodesta saman Kiitolinja-ketjun Schenkerille. Yrittäjäperheessä myynti koetaan luontevaksi jatkoksi aiemmille strategisille päätöksille. Kauppa oli huomattava ja jatkuvuus painoi vaa assa. Alueellinen verkosto ja työllisyys säilyvät tässä kokonaisratkaisussa. Ostajaosapuoli tunsi yrityksemme jo ennestään ja myös meillä oli myönteiset kokemukset ketjuyhteistyön kautta. Korhonen myöntää, että prosessi oli ehdottomasti mittavampi kuin hän oli kuvitellut. Erityisosaamista vaativat esimerkiksi lakipykälät ja verotus. Hyödynsimme myyjän roolissa Deloitten asiantuntemusta, joka on tullut meille tutuksi kahdeksanvuotisen tilintarkastusyhteistyön aikana sekä yritysostoissa. Hyvät yhteistyösuhteet ja toimintatavat auttavat haasteellisen proseduurin läpiviennissä. Tulevaisuudessa yrittäjäperheen työvauhti ei hiivu. Keskiöön on nousemassa kiinteistöbisnes, kun muun muassa kaikki Kiitoautojen terminaalit jäävät emoyhtiön hallinnoitaviksi. Yrityskauppoja Kiitoautojen kehityskaarelta 1984 Ostettiin Joensuun Kaukokiito Oy ja Nurmeksen Kaukokiito ky 1986 Ostettiin Lahdesta Papinkiven kuljetusliike 1993 Yrityksen historian suurin yrityskauppa, Pietikäisen Kuljetus Oy:n osto 1996 Ostettiin Partasen Kuljetus Oy:n liiketoiminta 2012 Suomen Kiitoautot Oy myytiin samaan Kiitolinja-ketjuun kuuluvalle Oy Schenker East Ab:lle ja yritys jatkaa toimintaansa Schenkerin tytäryhtiönä 9

10 Suunnitelmallisuutta sukupolvenvaihdokseen Onnistuneen sukupolvenvaihdoksen takaa huolellinen suunnittelu, jonka avulla saavutetaan merkittäviä vero säästöjä ja minimoidaan riskit. Esi valmistelut voivat viedä jopa useita vuosia. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton mukaan lähes kolmannes pk-sektorin perheyrityksistä aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen seuraavan 5 vuoden aikana. Kyseessä ei ole yksinkertainen toimenpide. Ennen yritystoiminnan siirtoa uudelle sukupolvelle on selvitettävä muun muassa luopujan toimeentulo, jatkajan rahoitus sekä järjestelyn tekninen toteutus ja välittömät verokustannukset. Lukuisten veromuutosten myötä suunnittelu ja valmistelu ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Vuoden 2012 alussa perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin euroa ylittävien lahjojen ja perintöjen osalta ja hallituksen kehysriihessä päätettiin uudesta veronkiristyksestä vuosille Myös pääomatulojen alin verokanta nousi 30 prosenttiin. Huojennukset hyödyksi? Sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksista on säädökset sekä tulovero- että perintö- ja lahjaverolaissa. Tuloverolaki määrittää, milloin omaisuuden vastikkeellisesta luovutuksesta saatu tulo on luopujalle verovapaata. Luovutusvoiton verovapautta koskevan huojennuksen soveltamisessa ei ole noussut erityisiä ongelmakohtia. Perintö- ja lahjaveron huojennus perustuu saadun omaisuuden arvostamiseen käypää alempaan arvoon ja säännös on moniulotteinen, joten lahjana tai perintönä luovutettavan yrityksen sukupolvenvaihdos vaatii huolellista tarkastelua. Ennakoinnilla onnistumiseen Yrityksellä saattaa olla varsinaiseen liiketoimintaan kuulumatonta sijoitusvarallisuutta, kuten arvopapereita ja sijoituskiinteistöjä. Jos yhtiön varoista yli puolet kuuluu TVL-tulolähteeseen, perintö- ja lahjaveron huojennus ei automaattisesti sovellu kaikkeen yhtiön omaisuuteen. Aluksi onkin pohdittava, mitä varallisuutta jatkajalle tai muille perillisille halutaan siirtää. Sijoitusvarallisuuden siirto omaan yhtiöönsä ja säilyttäminen luopujan omistuksessa voi turvata tämän eläkepäivien toimeentulon. Myös omaisuuden tasapuolinen jako perillisten kesken voi edellyttää omaisuuden hajauttamista. Sijoitusomaisuuden eriyttäminen luovutettavasta yhtiöstä toteutuu verotehokkaasti esimerkiksi kokonais- tai osittaisjakautumisella, joka on elinkeinoverolain edellytysten mukaisesti toteutettuna verovapaa yritysjärjestely. Soveltuvia yritysjärjestelykeinoja voivat olla myös osakevaihto, liiketoimintasiirto ja sulautuminen. Vaihtoehto eriyttämiselle on muuttaa TVL:n mukaan verotettu toiminta EVL-toiminnaksi. Passiivinen arvopaperikauppa voi muuntua elinkeinotoiminnaksi kasvattamalla arvopaperikaupan volyymia ja kauppojen lukumäärää. Muutos on tehtävä hyvissä ajoin ennen sukupolvenvaihdosta, sillä EVL-statuksen tulee vakiintua ennen järjestelyn toteuttamista. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelulla voi vaikuttaa merkittävästi veroseuraamuksiin. Huolelliseen suunnitteluun kuuluu myös verolaskelmien laatiminen, jotta rahoitustarve on selvillä jo ennen järjestelyä. Myös oikea toteutustapa ja dokumentointi ovat avainasemassa veroriskien minimoimisessa. Lisätietoja: Tarmo Puustinen, puh , 10

11 Esimerkki perheyrityksestä Perheen vanhemmat omistavat elinkeinotoimintaa harjoittavan A Oy:n osakkeet ja haluavat lahjoittaa osakkeensa lapselleen. Yhtiön taseessa on varsinainen yritys varallisuus (1,0 milj. ), kiinteistö (0,5 milj. ) ja arvo paperit (1,0 milj. ). Kiinteistön vuokratuloa ja yhtiön passiivista arvopaperikauppaa on verotettu TVL:n mukaan. Tukea suku polvenvaihdoksen haasteisiin Huojennus ei sovellu, jos Yli puolet yhtiön taseessa olevista varoista kuuluu TVL-tulolähteeseen, jolloin sukupolvenvaihdos huojennusta sovelletaan vain yritysvarallisuuteen. Sijoitusomaisuuden lahjavero on täysimääräinen. Lahjojen yhteisarvo: euroa (yritysvarallisuus 40 % x TVL-varallisuus ) Lahjaveron määrä: euroa Sukupolvenvaihdoksen kokonaisveroaste: noin 11,5 % Huojennus soveltuisi, jos Yhtiön arvopaperikaupan volyymia ja aktiivisuutta on kasvatettu ennen sukupolvenvaihdosta niin, että sitä verotetaan EVL:n mukaan. Yhtiön varoista yli puolet kuuluu elinkeinotoimintaan, jolloin sukupolvenvaihdos huojennus koskee yhtiön kaikkea omaisuutta. Lisäksi yhtiön arvopaperit arvostetaan vertailuarvoon (70 % käyvästä arvosta). Lahjojen yhteisarvo: euroa (arvopaperit 40 % x 70 % x muu yritysvarallisuus 40 % x kiinteistö 40 % x ) Lahjaveron määrä: euroa Sukupolvenvaihdoksen kokonaisveroaste: noin 5 % ukupolvenvaihdosta suunniteltaessa totesin hyvin Shaasteelliseksi ymmärtää niitä moninaisia seikkoja, jotka järjestelyssä on otettava huomioon. Myös paljon verojuridisia näkökulmia nousi esille eri vaihtoehtoja pohdittaessa. Näin ollen oli luonnollista kääntyä sellaisen asiantuntijatahon puoleen, joka tuntee sekä yhtiöni toimintaa että omaa myös erikoisasiantuntemusta yritysten sukupolvenvaihdosratkaisuissa. Minulle luotettava, yritykseni hyvin tunteva tilintarkastaja on ollut tärkeä kumppani visioi dessani yritysteni tulevaisuuden rakenteita niin sukupolvenvaihdoksen kuin verotuksen erityiskysymyksissä, kertoo Ossi Rautio, Auto-Kilta Yhtiöt Oy:n toimitus johtaja ja hallituksen jäsen. Yritykseni on saanut Deloitten asiantuntijoilta täyden tuen sukupolvenvaihdoksen toteutuksessa. Sain hyvissä ajoin mahdollisuuden riittäviin keskusteluihin eri ratkaisuvaihtoehdoista. Niiden perusteella laadittiin ennakkotietohakemus verottajalle, jonka ennakkopäätöksen ja Deloitten asiantuntijalausuntojen perusteella yrityksessäni toteutettiin vuonna 2011 sukupolvenvaihdos. Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Deloitten kanssa. 11

12 KUVAT: KEMPPI OY Anssi Rantasalon mukaan arvo ei pitkällä aikavälillä piile enää laitteissa vaan siinä, millaisiin sovelluksiin ja palveluihin niillä pääsee käsiksi. Kemppi avaa uutta markkinaa Perinteikäs hitsauslaitevalmistaja Kemppi on tullut 60 toimintavuotensa aikana tunnetuksi toimialan teknologisena tiennäyttäjänä. Kansainvälisestikin vankkaan asemaan noussut sukuyhtiö rakentaa ratkaisuliiketoiminnasta tulevaisuuden kilpailuetua. Aikoinaan teollisuusneuvos Martti Kempin kehittämistä hitsausmuuntajista käynnistynyt liiketoiminta on luonut merkittäviä teknologisia askeleita toimialan standardeiksi. Teknologiajohtajuuden ohella kantavia periaatteita ovat toiminnan kannattavuus ja laatu. Laitteiden ja ratkaisujen luotettavuutta ei voi ylikorostaa. Myös ennakkoluuloton kansainvälistyminen on ollut meille kilpailutekijä, kertoo Kemppi Oy:n toimitusjohtaja Anssi Rantasalo. Ensimmäiset vientitoimitukset tehtiin jo 1950-luvulla Indonesiaan, Turkkiin ja Vietnamiin. Hitsaus invertterilaitteissa Kemppi kuuluu maailman viiden suurimman yhtiön joukkoon markkinassa, joka on arvioiden mukaan kahden miljardin euron luokkaa luvulla perustimme ensimmäiset tytäryhtiöt Ruotsiin ja Englantiin. Viimeisimpinä mukaan ovat tulleet Kiina, Venäjä, Intia ja Australia. Yli kolmasosa liikevaihdostamme tulee Euroopan ulkopuolelta. Tuotantoa ja toimintaa ohjataan yhä vahvasti Lahdesta käsin. Kysynnän perässä Intian Chennaihin on kuitenkin 12

13 Kun voimme auttaa asiakasta tekemään asiat nykyistä paremmin, sillä on varmasti arvoa. perustettu ensimmäinen oma Suomen ulkopuolinen tuotantolaitos. Paikallisen markkinan tarpeisiin räätälöidyillä tuotteilla on tärkeä rooli myös Venäjällä ja Kiinassa, jossa myydään vuodessa kolme kertaa enemmän hitsauslaitteita kuin koko Euroopassa. Meillä on tytäryhtiöt ja kasvutavoitteet kolmessa BRIC-maassa. Brasiliakin on kumppanin kautta vahva tulevaisuuden panostusalue. Infrastruktuurin rakennus vaatii vielä paljon hitsausta. Yhtiö on säilynyt Kempin suvun omistuksessa ja jo kolmas sukupolvi näkyy vahvasti liiketoiminnan ketterässä kehityksessä. Sukuyhtiön toimintaa arvioidaan julkisten yhtiöiden standardein. Esimerkiksi hyvän hallinto tavan ja IFRS-raportoinnin tavoitetasot auttavat sparraamaan omaa toimintaa, toteaa Rantasalo. Innovatiivisuus dna:ssa Sekä teknologiainnovaatioissa että kaupallistamisessa Kemppi pyrkii aina erottautumaan. Se on osa yrityksen dna:ta. Sloganilla The Joy of Welding olimme alan ensimmäisiä, jotka keskittyivät brändäämisessä muuhun kuin tekniikkaan. Tuotteilla on saavutettu muun muassa red dot- ja ifdesignpalkinnot. Meille olennaista on, mitä tuote pystyy viestimään asiakkaalle ensimmäisen 15 sekunnin aikana. Design ei silti ole vain kikkailua ulkonäöllä, vaan käyttäjäkokemuksen ja kokonaisvaltaisempien tuotantoratkaisujen suunnittelua. Toissa vuonna yhtiölle myönnettiin Laatukeskuksen Laatuinnovaatiopalkinto teknologia- ja kaupallistamisinnovaation yhdistelmästä. Palkitussa DataStorekonseptissa käyttäjä lataa hitsauskoneeseen vain tarvitsemiaan sovelluksia. Rantasalo sanookin, ettei arvo pitkällä aikavälillä piile enää laitteissa vaan siinä, millaisiin sovelluksiin ja palveluihin niillä pääsee käsiksi. Kokonaisratkaisu muodostuu mahdollisista teknologiainvestoinneista, sovelluksista joko palveluna tai lisensseinä sekä konsultoinnista, jotka auttavat asiakasta saamaan enemmän irti investoinnistaan. Perinteisen laitevalmistuksen murros on ilmeistä. Koko bisneslogiikan muuttuessa palvelu- ja ratkaisuliiketoimintaan ei hypätä yhtäkkiä. Täyskeikaus puhtaasti palveluyritykseksi ei välttämättä ole kaikkien tavoitteena. Iso juttu on, ketkä toimijoista onnistuvat muutoksessa. Uskallusta uuteen Kempillä on jo tultu pitkä matka ajattelutavan muokkauksen ja strategiapäivitysten kautta organisaatiomuutoksiin. Räväkät uudistukset haastavat laiteteknologiaan keskittyneen organisaation. Ylimmän johdon innostus, ymmärrys ja tuki kehitystyölle ovat ehdoton edellytys. Iso laiva voi kääntyä hitaasti, mutta liikkeelle pääsy palkitsee. Palveluliiketoiminta on profi loitu omaan tulosyksikköönsä, jossa siihen on helpompi kohdistaa riittäviä resursseja. Myös tarjooman kehitys organisaatio on pistetty uusiksi ja osaamiseen panostetaan. Myyntikanavia laajennetaan tietouden levittämiseksi uudenlaisista ratkaisukonsepteista. Perinteisen suora myynti- ja kumppaniverkoston rinnalle rakentuu konsultti- ja it-toimijoiden lisäverkosto. Bisnestä ja markkinaa on luotava. Kun voimme auttaa asiakasta tekemään asiat nykyistä paremmin, sillä on varmasti arvoa. Tämä meidän on osoitettava ja viestittävä. Yrityksillä tuskin on varaa olla kiinnostumatta tuottavuusetuja tarjoavista ratkaisuista. Rantasalo uskoo huoltotoimintaa innovatiivisempien palvelu- ja ratkaisukonseptien mahdollisuuksiin. Kempillä on tehty jo kaksi suurta kehityshanketta, joihin on saatu Tekes-rahoitusta ja mukaan VTT:n asiantuntijoita ja kumppaniyrityksiä. Konseptit on myös viety kaupallisina keihäänkärkinä markkinaan, ja toimitusjohtajan mukaan ollaan läpimurron portilla. Olennainen etumatka Muutos on vauhdissa, mutta Rantasalon mukaan ratkaisu bisneksessä ollaan vielä polun alussa. Työ uraauurtavien konseptien, kuten Kemppi Arc Systemin, parissa jatkuu. Uudenlaisista järjestelmistä ei tule versiomaailmassa ikinä valmiita perinteisessä mielessä. Jatkuvassa kehityksessä ovat avainroolissa palaute ja kokemukset jokaisesta projektista ja asiakkaasta. Toimitusjohtaja katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Pärjäämme todella pitkälle, jos olemme riittävän nopeita toimintamme transformaatiossa ja kykenemme pitämään samanlaisen etumatkan kuin laiteteknologiassa. 13

14 Napapiirin korkeuksilta löytyy Rohkeutta yrittämiseen Rovaniemeläinen Lappset Group Oy rakentaa suomalaista menestystarinaa maailman markkinoilla. Tavoitteena on saada ihmiset vauvasta vaariin ulos liikkumaan. Yrittäjäperheessä kasvanut, nykyisin hallituksen puheenjohtajana toimiva Johanna Ikäheimo luotsaa yli neljäkymmentävuotiasta perheyritystä eteenpäin. Visionäärinä leikkikentille Lappsetin tarina lähtee liikkeelle 70-luvun alusta, jolloin Antero Ikäheimon visio lasten puuvalmisteisista leikkivälineistä kasvoi yritykseksi. Tavoitteena oli luoda betonilähiöiden täyttämään Suomeen viihtyisämpää asuinympäristöä. Tuotanto aloitettiin ruotsalaisella lisenssillä, mutta pian Ikäheimo valmisti veljensä kanssa tuotteita omassa tehtaassaan. Alusta alkaen pitkien välimatkojen napapiiriltä kiinnitettiin huomiota tuotteiden kuljetettavuuteen. Ensimmäiset kansainväliset kaupat tehtiin jo 70-luvun lopussa Japaniin ja Saksaan. Vuosien kuluessa yrityksen toiminta on laajentunut. 80-luvulla mukaan tuli uusia vientimaita, ja tehtaalla otettiin ensimmäisten joukossa Suomessa käyttöön tietokoneavusteinen suunnittelujärjestelmä. Tänä päivänä vajaa 70 % liikevaihdosta tulee ulkomailta. Tytäryhtiö löytyy 2012 seitsemästä maasta. Lasten leikkivälineistä toimintansa aloittanut yritys on silti säilyttänyt visionsa. Tehtävänämme on kutsua ihmiskunta ulos. Tänä päivänä on niin helppo jäädä sohvalle makaamaan. Kohderyhmämme ikähaitari on nollasta sataan vuoteen ja tuoterepertuaari on laaja. Erityisesti nuorten suosimat parkour-välineet ovat kasvussa, samoin seniori-ikäisille suunnatut ratkaisut, kertoo isänsä perustamaa yritystä jatkanut Johanna Ikäheimo. Yrityksen sielu ja sydän löytyvät Rovaniemeltä, joten pääkonttorin pysyminen siellä on aina ollut itsestäänselvyys. Pohjoinen sielu saa virtaa kansainvälisistä asiakkaista ja kulttuureista. Lapsi leikkii kaikkialla maailmassa samalla tavalla. Eroja löytyy esimerkiksi leikkikenttien kokoluokissa, mutta yleisesti samat tuotteet myyvät kaikkialla. Olemme saaneet ulkomailta paljon impulsseja suunnitteluun, muotokieleen ja kehitykseen, Ikäheimo summaa. Tuotteiden ohella asiakkaiden tarpeisiin vastataan kokonaisvaltaisella palvelulla, johon sisältyvät muun muassa tuotteiden pystytys, huoltosopimukset ja kuntotarkastukset. Mikä motivoi yrittäjyyteen? Vaikka Johanna Ikäheimo on kasvanut yrittäjäperheessä, ei perheyrityksen jatkaminen ollut itsestäänselvyys. En itse aikonut koskaan yrittäjäksi, eikä haaveenani ollut jatkaa isäni jalanjälkiä. Kahdeksankymmentäluvulla yritys myytiin pääomasijoittajalle, mutta isäni ja pari johtoryhmän jäsentä ostivat sen takaisin 90-luvulla. Olin maailmalla, kun isäni soitti ja kysyi, tulisinko avuksi yritykseen. Lähdin saman tien, enkä päivääkään ole katunut, Ikäheimo summaa yrittäjyytensä alkutaivalta. Mikä sai palaamaan maailmalta perheyrityksen jatkajaksi? Kun oli monta vuotta laittanut hanttiin, oli samalla kypsynyt ajatus omasta yrittäjyydestä. Aiemmin sitä piti liian helppona ratkaisuna, vaikkei se tietenkään sitä ole. Palaset vain loksahtivat kohdalleen. Edelleen aamuisin sitä miettii, kuinka hieno juttu tämä oikeasti on. Meillä on ympärillä huikea tiimi ihmisiä, joiden kanssa työtä saa tehdä. Miltä suomalainen yrittäjäilmasto näyttää? Yrittäjyyden kannustamiseen Ikäheimolla on selvä näkemys. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole kasvattaa yrittäjyyttä työ pitää tehdä perheissä. On aivan hullu idea, että yhteiskunnan tulisi luoda yrittäjyyttä. Kyllä se lähtee ihmisestä itsestään. Meidän vanhempien tehtävänä on kasvattaa uusia yrittäjiä, Ikäheimo toteaa. Yhteiskunta voi kuitenkin tukea yrityksen alkutaipaleella ja madaltaa siihen liittyviä riskejä. Suomessa on esimerkiksi useita akateemisia yksinyrittäjiä. Jos kynnys toisen henkilön palkkaamiseen olisi matalampi, yrittäjän olisi helpompi kantaa riski. Mutta paapominen pitää lopettaa, sormet saveen ja menoksi. 14

15 Jos it-yrityksiä ei lasketa mukaan, pienyrityksellä menee ensimmäisen miljoonan saavuttamiseen keskimäärin 10 vuotta. Pitäisi miettiä, miten saamme muutaman miljoonan yritykset kasvamaan miljoonan yrityksiksi ja miljoonan yritykset miljoonan yrityksiksi. Mitä sitten pitäisi tehdä? On äärettömän tärkeää vakauttaa työrauha ja yritysten toimintaedellytykset. Toimintaa ei saa hinnoitella ulos Suomesta. Työvoimakustannukset, verotus, energia- ja polttoainekustannukset tulee pitää kurissa. Jos epävarmuustekijöitä on liikaa, pienetkin yritykset siirtävät toimintansa ja työpaikat Suomen ulkopuolelle. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Vanha manner on jäämässä jalkoihin ja eurokriisi lisää levottomuutta. Me toimimme laajemmilla markkinoilla, joten onneksi jossain menee nytkin hyvin. Toisaalta kriisitilanteet pakottavat hakemaan vaihtoehtoja ja opettavat aina uutta. Ikäheimo korostaakin oikeiden ihmisten merkitystä. Yrittäjän kannattaa kerätä ympärilleen itseään osaavampi tiimi. Meillä on erinomainen johtoryhmä, jossa on monipuolista, kansainvälistä osaamista. On oleellista, että ihmiset ovat valmiita muutoksiin ja tehtäväkiertoon. Koulutamme ihmisiä pitkällä aikajänteellä, jotta talon sisältä löytyy ihmisiä eri positioihin. Vaikka toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, katseen pitää olla tulevaisuudessa. Kehitämme tuotteita ja palveluita, joita asiakas ei edes vielä tiedä tarvitsevansa. Tiukka etunoja on elinehto säilymiseen. Olemme napapiiriltä lähtöisin ja silti maailman markkinoiden kärkikaartia. Meidän on pakko olla parempia kuin muut, Ikäheimo kiteyttää fi losofi aansa. On oltava herkkänä muutoksille, aistia megatrendejä kaiken aikaa ja analysoida tulevaisuutta. Esimerkiksi meillä on korkeakouluista ja yrityksistä muodostunut yhteistyö verkosto, jossa pohdimme näitä asioita. Ihmiset liikkuvat paljon, tuovat mukanaan uutta tietotaitoa ja aistivat heikkojakin signaaleja maailman tapahtumista. Välillä lähdetään liikkeelle ihan hulluistakin ideoista. Uskallusta pitää olla, mutta riskit pitää rajata niin, ettei kokeilu kaada putiikkia. Pitäisikö yrityksiä tuupata eteenpäin? Uudet yrittäjäsukupolvet eroavat edellisistä. Maailma on lähempänä internetin ja matkustamisen kautta. Mutta halu pitää olla ensin yrittäjällä itsellään. Olen Paapominen pitää lopettaa, sormet saveen ja menoksi, sanoo Johanna Ikäheimo. törmännyt kahteen ääripäähän. Niihin jotka eivät osaa hakea apua tai näe sen lisäarvoa sekä niihin, jotka odottavat saavansa kaiken valmiina. Kumpikaan tapa ei toimi. Esimerkiksi viennin edistämismatkoilla on pakko olla aktiivisena rakentamassa suhteita, muuten käteen ei jää kuin kallis ravintolalasku, Ikäheimo muistuttaa. Tukea kannattaa kuitenkin pyytää, eikä isoveljeä unohtaa. Hyvä tukimuoto olisi, kuten Team Finland ehdottaa, yksi kontakti, joka auttaa toimimaan viranomaisten, ELY-keskuksen, Finpron ja rahoittajien kanssa. Mutta oma strategia pitää olla kirkas, kukaan ei voi ratkaista asioita yrittäjän puolesta. Yrittäjien kannattaa hyödyntää Suomessa olevaa osaamista ja hankkiutua kansainvälisesti toimivien yritysten kylkeen. Myös valtiovallan tuki on tärkeää. Meidän on oltava samalla tasolla muiden maiden kanssa. Emme saa rokottaa itseämme jo lähtötilanteessa vaan pelimerkkien pitää olla tasavertaiset. Neuvo läpimurrosta haaveilevalle pienyrittäjälle on selvä. Haaveita pitää aina olla ja valmius tehdä kovaa työtä. Siitä saa siivet alle ja sen jälkeen vain menoksi, Johanna Ikäheimo kannustaa. KUVA: KAISA SIRÉN 15

16 Kirkkaalla katseella tulevaan Omistaja-arvo suurissa ja keskisuurissa omistajajohtoisissa yhtiöissä. Deloitten omistajayrittäjille suunnattu tutkimus toteutettiin toiseen kertaan loppuvuodesta Näkemyksiään jakoi 40 suomalaista suuren tai keskisuuren omistajavetoisen yrityksen omistajaa. Tutkimus on luettavissa Tulosten mukaan jopa puolet suomalaisista omistajayrittäjistä odottaa toimintaympäristön säilyvän ennallaan tai paranevan. Valtaosa (75 %) vastaajista odotti talouskriisin vaikuttavan merkittävästi yrityksen riskitasoon. Valtion veroratkaisut nähtiin yrittäjyyden haasteena. Omistajayrittäjätutkimus Tammikuu 2012 Kysyimme neljältä Deloitten asiantuntijalta näkemyksiä tutkimuksen tuloksiin. Hannu Mattila, omistajayrittäjät-asiakas ryhmän vetäjä Jani Hirvonen, yritysverotus Halusimme selvittää, miten omistajat näkevät yrityksensä tulevaisuuden sekä miten taloustaantuma on muuttanut yritysten tavoitteita ja mittareita. Vastaajat olivat selvästi pessimistisempiä talousnäkymiin kuin vastaavana ajankohtana vuoden 2010 tutkimuksessa. Uskon, että tänä keväänä vastaukset olisivat jo positiivisempia, vaikka uhkakuviakin vielä on. Yrityksissä keskitytään vahvasti tulevaisuuteen ja oman toiminnan kehittämiseen. Omistajayrittäjät katsovat eteenpäin kvartaalitaloutta pidemmällä jänteellä. Tärkeimmiksi syiksi harjoittaa liiketoimintaa mainittiin itsenäisyys sekä halu kantaa vastuuta liiketoiminnasta. Yrittäjät haluavat saada aikaan näkyviä tuloksia ja heidän työllistämisvaikutuksensa on merkittävä. Toimintaympäristön muutokset näkyvät kuitenkin suomalaisyritysten arjessa. Asiat ovat monimutkaistuneet kilpailun, kansainvälistymisen, talouden nopeiden vaihteluiden sekä lainsäädännön johdosta. Toisaalta kansainvälistyminen on luonut merkittäviä mahdollisuuksia myös pk-yrityksille. Yrittäjät tarvitsevat lisäarvoa tuottavaa neuvonantoa entistä enemmän. Työskentelemme asiakkaidemme kanssa tiiviissä yhteistyössä liiketoiminnan eri alueilla. Tämän kokoluokan yhtiöiden kysymykset liittyvät usein kansainvälistymiseen, yritysjärjestelyihin, tietojärjestelmähankkeisiin, verotuksen optimointiin sekä tuotannon tehostamiseen. Tutkimus osoitti verotuksen olevan yksi merkittävä kysymys yrittäjyyden tiellä. Tutkimuksemme mukaan 80 % omistajayrittäjistä koki, etteivät veroratkaisut kannusta yrittäjyyteen. Kynnys yrittäjyyteen kasvaa ja yhä useammat perheyritykset pohtivat, mistä löydetään yrityksille jatkaja. Onneksi uudessa budjetissa hallitus on ottanut positiivisen kannan myöntämällä yrityksille lisävähennysoikeuden tuotekehitys- ja tutkimustyöhön liittyvistä kustannuksista. Nyt vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla turvataan suomalainen kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Nähtäväksi jää, mihin asti ratkaisut riittävät. Kansainvälinen verokilpailu on haasteellinen kysymys. Suomessa tulisi pystyä vastaamaan kilpailuun ja kehittää insentiivejä yrityksille. Miksi ulkomainen yhtiö haluaisi sijoittaa Suomeen, jos se on verotuksellisesti kannattamatonta? Tutkimuksessa osinkojen kokonais verotusta pidettiin ylivoimaisesti tärkeimpänä verotuksellisena keinona yrittäjyyden tukemisessa. Asiantuntijan kanssa hyvissä ajoin ennakkoon aloitettu kokonaisverotuksen suunnittelu tuottaa välittömiä verokustannussäästöjä sekä yritykselle että omistajalle. Vero-osaamiselle ja verotuksen systemaattiselle suunnittelulle on tarvetta niin yrityksen päivittäisessä toiminnassa kuin erityisesti yritystoiminnan muutostilanteissakin. 16

17 Jussi Sairanen, konsultointi Jan Söderholm, yritysjärjestelyt Tutkimuksen tulokset olivat liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta melko odotettuja. Vastauksissa näkyi myönteinen pohjavire, eikä kehittämiskohteissa ollut suurempia muutoksia edelliseen tutkimukseen. Suomalaisyrittäjät ovat asennoituneet siihen, että toimintaympäristö on haasteellinen, ja luottavat valitsemiinsa painopisteisiin. Tuotteiden ja palveluiden laatu säilyy tärkeänä kilpailuetuna. Myös luotettavuudella on merkittävä rooli, samoin henkilöstöllä osaamispääoman takeena. Asiakkaat ja asiakassuhteen kehittäminen jäivät vastauk sissa pienemmälle huomiolle. Osittain suomalaisyrityksissä mennään vielä tuotteen laatu edellä. Toisaalta näemme muutosta ajattelutavassa insinöörikeskeisestä laatuajattelusta asiakasarvoajatteluun. Toimitusjohtaja tai omistajayrittäjä onkin yrityksen tärkein myyntimies. Enää hyvä tuote ei myy itseänsä, ainakaan kansainvälisessä kilpailussa. Kotimarkkinasta tulee pikku hiljaa globaali. Suomalaisyritysten on huomioitava kansainvälinen kilpailu ja vastattava siihen. Nyt tarvitaan rohkeaa otetta oman liiketoiminnan kehittämiseen. Joskus tuotanto bisneksestä on lyhyt harppaus laajentaa palvelu bisnekseen. Liikevaihdon kasvua haetaan viennin lisäksi oman tuotannon ja operatiivisen toiminnan laajentamisella ulkomaille. Kansainvälisille markkinoille ei enää ole varaa lähteä harjoittelemaan vaan paketin on oltava kunnossa. Yrityksen arvon kasvattaminen on myös kärkisijoilla, kun omistajayrittäjiltä kysytään syytä harjoittaa liiketoimintaa. Yritysjärjestely on hyvin toteutettuna tehokas tapa kasvattaa yrityksen arvoa. Yritysostoihin liittyy, kuten käytännössä kaikkiin investointeihin, aina riskejä ja epäonnistumisen vaaroja. Vastausten mukaan yritysostojen osuus investoinneissa oli laskenut. Näkisin, että se johtuu lähinnä tutkimuksen ajankohdasta ja siitä epävarmuudesta mitä rahoitusmarkkinoilla on ollut. Yritysostot ovat edelleen keskeinen tapa laajentaa yrityksen liiketoimintaa nopeasti. Yritysostojen osuus liikevaihdon kasvattajana onkin hieman kasvanut edelliseen tutkimuksen nähden. Yritykset ovat entistä kansainvälisempiä, joten odotan yritysten laajentuvan yhä useammin yritysostoin ulkomaille. Tämä johtuu osin kansainvälisestä asiakaskunnasta ja jatkuvasti kiristyneestä kilpailutilanteesta. Tulemme näkemään yhä enemmän ulkomaille suunnattuja yritysjärjestelyitä. Kehitys toimii myös toiseen suuntaan, eli suomalaisyritykset voivat olla myös kiinnostavia ostokohteita ulkomaisille ostajille. Keskeisessä roolissa on rahoituksen saatavuus, joten rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa merkittävästi yritysjärjestelyaktiviteettiin. 17

18 Uutiset Lisää ajankohtaisia aiheita: Muutoksia omistajayrittäjien verotukseen Vuoden 2012 alusta tuli voimaan useampia omistajayrittäjän verotukseen vaikuttavia uudistuksia: Pääomatulovero nousi 30 %:iin, ja euroa ylittävien pääomatulojen osalta 32 %:iin. Listautumattoman osakeyhtiön jakaman verovapaan osingon enimmäismäärää laskettiin euroon. Verovapaasti maksettavan osingon määrän pienenemisen lisäksi verovapaan määrän ylittävään pääomatulo- osinkoon kohdistuu aiemman 19,6 %:n veroasteen sijaan 21 %:n veroaste (22,4 % siltä osin kun veronalaiset pääomatulot ylittävät euroa). Perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin nostamalla ensimmäisen veroluokan ylin veroaste 16 %:iin euroa ylittävien perintöjen ja lahjojen osalta. Yhteisöverokantaa laskettiin 24,5 %:iin aiemmasta 26 %:sta. Hallitus on huhtikuussa 2012 tehdyssä kehyspäätöksessään päättänyt tietyistä verotuksen kiristyksistä. Ansiotulojen osalta infl aatiotarkistuksista on suunniteltu luovuttavan vuosina 2013 ja 2014, ja lisäksi yli euron ansiotulojen verotusta on tarkoitus kiristää luomalla uusi ylin tuloluokka valtion tuloveroasteikkoon vuosiksi Myös yli miljoonan euron perintöjen ja lahjojen verotusta on tarkoitus kiristää vuosille Kasvua ja tuotekehitystä on toisaalta suunniteltu tuettavan säätämällä määräaikainen T&Kverokannustin sekä tiettyjä väliaikaisia kannustimia yksityisille sijoittajille. Hallituksen esitykset kehyspäätöksessä mainituista muutoksista on ilmoitettu annettavan myöhemmin. Lisätietoja: Juha Mäkäräinen, puh , 18

19 Varmista tappioiden käytettävyys! Tappioiden poikkeuslupakäytäntö Sitoutetaanko yrityksesi avainhenkilöt oikein? Yrityskaupoissa ja -järjestelyissä, sukupolvenvaihdoksissa sekä muissa omistajanvaihdostilanteissa yhtiön verotuksessa vahvistettujen tappioiden käyttöoikeus voidaan menettää. Tappioiden vähentämiselle on mahdollista hakea poikkeuslupaa veroviranomaisilta. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Euroopan Unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua, onko Suomen poikkeuslupakäytäntö EU:n perustamissopimuksen vastainen valtiontuki. Toistaiseksi verohallinto jatkaa poikkeuslupahakemusten käsittelyä ja poikkeusluvanvaraiset tappiot vähennetään verotuksessa normaalisti. Poikkeuslupahakemukset tulee laatia erityisen huolellisesti, jotta päätös hakemukseen saadaan jo verohallinnolta, eikä jouduta valitusprosessiin, kertoo Deloitten veroasiantuntija Hanna Leikkola. Mikäli poikkeuslupamenettelyä pidetään kiellettynä valtiontukena, päätöksellä voi olla vaikutusta nykyiseen tappiontasausjärjestelmään. Sisämarkkinoilla kielletty valtiontuki voidaan myös määrätä takaisin perittäväksi. Yhtiön poikkeusluvanvaraisia tappioita voidaan vähentää konserniavustusta vastaan vain tietyin edellytyksin. Verotuskäytännössä on viime vuosina ollut tulkintaeroja, voidaanko konserniavustusta vastaan vähentää myöhempien vuosien ei-luvanvaraisia tappioita, jos yhtiöllä on aiemmilta vuosilta vahvistettuja luvanvaraisia tappioita, joita ei ole voitu vähentää saatua konserniavustusta vastaan. Palkitseminen on kiinnostusta ja laajaa julkistakin keskustelua herättävä aihe. Tyypillisimmät palkitsemistavat Suomessa ovat bonus- ja tulospalkkiot, lisäeläkevakuutukset sekä erilaiset osakepohjaiset järjestelyt. Erityisesti osakepohjaiset järjestelyt ovat kasvattaneet suosiotaan viime aikoina myös pienemmissä yrityksissä. Oikeanlainen palkitseminen auttaa yritystä menestymään sitomalla palkitsemisen yrityksen strategiaan ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Palkitsemisjärjestelmät auttavat yritystä myös rekrytoimaan huippuosaajia ja sitouttamaan avainhenkilöt yritykseen pitkällä aikavälillä. Hyvällä suunnittelulla varmistetaan, että palkitseminen on mitoitettu oikein ja se pohjautuu oikeisiin liiketoiminnallisiin mittareihin. Palkitsemisjärjestelmän tulee olla riittävän selkeä, jotta se motivoi työntekijää yrityksesi kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Suunnittelussa on huomioitava myös esimerkiksi verotehokkuusnäkökohdat. Deloitten palveluvalikoima kattaa kaikki palkitsemisjärjestelmien osa-alueet suunnittelusta käyttöönottoon. Palvelut räätä löidään aina asiakkaan tarpeen mukaan. Lisätietoja: Tommi Rantanen, puh , Keskusverolautakunnan alkuvuodesta antaman ratkaisun mukaan uudempien tappioiden käyttäminen konserniavustusta vastaan olisi mahdollista. Päätös ei ollut vielä lainvoimainen tämän lehden mennessä painoon. Lisätietoja: Hanna Leikkola, puh , 19

20 Deloitte Technology Fast 50 Finland 2012 Powerful Connections Deloitte listaa jälleen Suomen nopeimmin kasvaneet teknologiayritykset. Ilmoita yrityksesi mukaan alkaen osoitteessa Lisätietoja: Deloitte Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijaorganisaatioista noin asiantuntijan saumaton verkosto yli 150 maassa. Suomessa meitä on jo yli 400 osaajaa 7 toimistossa. Yhtiössä työskentelevät osakkaat omistavat Suomen Deloitten. Tarjoamme vankan kokemuksen ja osaamisen eri toimialojen yrittäjien haasteisiin sekä kattavan valikoiman tilintarkastukseen, vero- ja lakikysymyksiin, konsultointiin, riskienhallintaan ja yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita. Olemme koonneet omistajayrittäjien haasteet parhaiten tuntevat asiantuntijat eri osaamisalueilta tiiviiksi verkostoksi. Vahvan tuen paikallisten toimijoiden kysymyksiin tarjoaa kansainvälinen Deloitte-verkosto. Autamme asiakkaitamme menestymään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin sekä uudistamaan ja kehittämään toimintaansa koko yrityksen elinkaaren ajan. Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu Limited, a UK private company limited by guarantee, and its network of member fi rms, each of which is a legally separate and independent entity. Please see for a detailed description of the legal structure of Deloitte Touche Tohmatsu Limited and its member fi rms Deloitte & Touche Oy, Group of Companies.

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdoksen verotus

Sukupolvenvaihdoksen verotus Sukupolvenvaihdoksen verotus Janne Juusela Sami Tuominen Sukupolvenvaihdoksen verotus Talentum Media Oy Helsinki 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kuntauudistuksen työkalupakki. Vesa Silfver Johtava konsultti, Deloitte Kuntamarkkinat

Kuntauudistuksen työkalupakki. Vesa Silfver Johtava konsultti, Deloitte Kuntamarkkinat Kuntauudistuksen työkalupakki Vesa Silfver Johtava konsultti, Deloitte Kuntamarkkinat 12.9.2012 Esityksen sisältö Deloitten esittely Miksi kuntien on uudistuttava? Kuntakentän muutoksen suunta eri toimialoilla

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari. Marko Koski Konserniverokeskus 2.6.2014

Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari. Marko Koski Konserniverokeskus 2.6.2014 Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari Marko Koski Konserniverokeskus Verohallinto eilen, tänään, huomenna - henkilöstöä yli 7 000 - kaikki toiminta paperilla - kaikki

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Omistajanvaihdos on kahden kauppa

Omistajanvaihdos on kahden kauppa Omistajanvaihdos on kahden kauppa Erkki Soppela, Advance Team Oy Omistajanvaihdostilaisuus Vantaa 5.10.2016 Advance Team Oy Huippuosaava yritysvälittäjä Toiminut 19 vuotta Yrityskauppoja 200+ kpl Sukupolvenvaihdossuunnitelmia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

ONNISTUNUT SUKUPOLVEN- VAIHDOS. Raimo Immonen Juha Lindgren

ONNISTUNUT SUKUPOLVEN- VAIHDOS. Raimo Immonen Juha Lindgren ONNISTUNUT SUKUPOLVEN- VAIHDOS Raimo Immonen Juha Lindgren TALENTUM Helsinki 2013 4., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy, Raimo Immonen ja Juha Lindgren ISBN: 978-952-14-2012-2 Kustantaja:

Lisätiedot