ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO"

Transkriptio

1 Sivu 1 ESR TOIMENPIDEOHJELMAN ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO Etelä-Savon TE-keskus

2 SISÄLTÖ: Sivu 2 1. ITÄ-SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT 2. ITÄ-SUOMEN SWOT-ANALYYSI 3. ITÄ-SUOMEN ALUEELLINEN OSIO TOIMINTALINJOITTAIN TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄ OLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN I PERUSTELUOSA II SISÄLTÖOSA 1. Työyhteisöjen joustavuuden ja muutosvalmiuden lisääminen. Monimuotoistuvat työyhteisöt sekä työhyvinvoinnin turvaaminen. 2. Pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen yrityksissä. 3. Yrittäjyyden edistäminen, alkavien yritysten tukeminen ja erityisryhmien yrittäjyyden tukeminen. III TOIMEENPANO-OSA IV TÄYDENTÄVYYSOSA TOIMINTALINJA 2: TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN I PERUSTELUOSA II SISÄLTÖOSA 1. Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon varmistaminen 2. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen yhdenvertaisten työmarkkinoiden kehittämiseksi 3. Nuorten työllisyysvalmiuksien kehittäminen 4. Ikääntyvien työllistyvyyden tukeminen III TOIMEENPANO-OSA IV TÄYDENTÄVYYSOSA TOIMINTALINJA 3: TYÖMARKKINOIDEN TOIMINTAA EDISTÄVIEN OSAAMIS- JA PALVELUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN I PERUSTELUOSA II SISÄLTÖOSA 1. Alueellisten osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi 2. Työelämälähtöisten ja läheisten palvelu- ja koulutusjärjestelmien kehittäminen 3. Innovaatioympäristöjen ja verkostojen luominen ja tukeminen III TOIMEENPANO-OSA IV TÄYDENTÄVYYSOSA TOIMINTALINJA 4: JÄSENVALTIOIDEN JA ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ESR-TOIMINNASSA I PERUSTELUOSA II SISÄLTÖOSA 1. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen 2. Yleinen kansainvälisyyskasvatus, hyvien käytäntöjen etsiminen, levittäminen ja valtavirtaistaminen III TOIMEENPANO-OSA IV TÄYDENTÄVYYSOSA

3 Sivu 3 1. ITÄ-SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT 1. Suuralue ja väestökehitys suuralueella Itä-Suomen suuralueen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnat. Itä-Suomessa asui vuoden 2005 lopussa noin ihmistä. Se on harvaan asuttu alue, asukkaita on km 2 :lla vain 7,8 / km 2. Sijainniltaan Itä-Suomi on varsin syrjäinen ja vaikeasti saavutettavissa, kaukana eurooppalaisilta ja globaaleilta markkinoilta. Yhteinen raja Venäjän kanssa ja Pietarin kuuden miljoonan asukkaan metropolin läheisyys ovat kuitenkin mahdollisuus yhteistyölle ja kehitykselle. Itä-Suomen keskeisimmät ongelmat ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen, korkea työttömyysaste ja poikkeuksellisen matala työllisyysaste. Väestö myös täällä maan keskimääräistä ikääntyneempää ja väestön korkea sairastavuus on myös asia, joka tulevalla rakennerahastokaudella tulee ottaa huomioon. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn parantamista. Myös alueen sisällä erot ovat entisestään kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän selvästi paremmin kaukaiseen maaseutuun verrattuna. Itä-Suomen väkiluku on vähentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2006 noin asukkaalla eli 2,5 %. Suhteellisesti eniten väki väheni Kainuun alueella (5 %) ja Etelä-Savossa (3,2 %). Väkiluku tulee ennusteiden mukaan edelleen supistumaan. Vuoteen 2015 väkiluku vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lähes hengellä eli 4,7 %. Tuntuvimmin muutos näkyy väestön ikärakenteen kehityksessä. Kun tänä päivänä yli 65- vuotiaita on väestössä lähes joka viides eli , on ennusteen mukaan vuonna 2015 jo joka neljäs asukas täyttänyt 65 vuotta. Lukumääräisesti se tarkoittaa, että yli 65-vuotiaita on tuolloin nykyistä enemmän. Määrä lisääntyy ennusteen mukaan 24 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Itä-Suomen väestö on maan keskimääräistä ikääntyneempää ja se myös vanhenee keskimääräistä selvästi nopeammassa tahdissa. Koko maassa keskimäärin yli 65-vuotiaita oli vuonna 2005 noin 16 % väestöstä ja vuonna 2015 se ennusteen mukaan tulee olemaan 20,5 % eli joka viides. Työikäinen väestö ( vuotiaat) sitä vastoin tulee ennusteen mukaan edelleen supistumaan. Vuonna 2015 meillä on täällä Itä-Suomessa 11 % eli runsas työikäistä nykyistä ( ) vähemmän. Työikäisten osuus koko väestöstä laskee 65,1 %:sta 60,8 %:iin. Koko maassa työikäisten osuus supistuu 66,8 %:sta 63,2 %:iin. Myös alle 14-vuotiaiden lasten määrä supistuu 12,8 % eli :lla. Osuus koko väestöstä putoaa 16 %:sta 14,6 %:iin. Väestö vanhenee sekä luonnollisesta väestönkehityksestä johtuvista syistä että muuttoliikkeen seurauksena. Vinoutunut ikärakenne aiheuttaa sen, että kuolleiden määrä on ylittänyt jo vuosien ajan syntyneiden määrän runsaalla tuhannella henkilöllä. Muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen on viime vuosina heikentynyt ja muuttoliike hidastunut. Muuttajat ovat kuitenkin suurelta osin nuoria, mikä edelleen hidastaa luonnollista väestönkehitystä ja kasvattaa vanhempien ikäluokkien suhteellista osuutta väestöstä. Väestön ikärakenteen nopea vanheneminen tullee aiheuttamaan alueen kehitykselle merkittäviä ongelmia. Suurten ikäluokkien siirtyessä pois työelämästä voi kysyntä ja pula työntekijöistä kohota merkittävästi, kun nuoret työikään tulevat ikäluokat eivät riitä korvaamaan poistuvia ikäluokkia. Venäjän rajan läheisyys on kuitenkin tuonut enenevässä määrin maahanmuuttajia Itä-Suomeen.

4 Sivu 4 Väestönkehityksessä on suuria alueellisia eroja. Keskustaajamat kasvavat, mutta etäällä taajamista sijaitsevan maaseudun tyhjeneminen sen sijaan jatkuu voimakkaana. Väestön väheneminen ja vanheneminen asettaa erityisiä haasteita supistuvien alueiden palvelujen järjestämiselle ja kilpailukyvylle. 2. Talouskehitys Suomen talous on kehittynyt viime vuosina tasaisesti. Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan arvonlisäys asukasta kohti on Itä-Suomessa jäänyt pitemmällä aikavälillä selvästi muiden suuralueiden alapuolelle. Kuitenkin luvulla arvolisäys asukasta kohden on Itä-Suomessa kasvanut hiukan maan keskimääräistä nopeammin. Vuonna 2004 se jäi kuitenkin vielä noin 6600 euroa alle maan keskimääräisen. Nopeinta kasvu oli Kainuussa ja Etelä-Savossa. Taloudellinen huoltosuhde 1 on ollut Itä-Suomessa heikko. Kun koko maassa oli vuonna ,3 henkilöä yhtä työssä olevaa kohti, oli Itä-Suomessa lukumäärä 1,6. Korkeimmat huoltosuhteet ovat Kainuussa (1,77) ja Pohjois-Karjalassa (1,66). Etelä-Savossa suhde on 1,6 ja Pohjois-Savossa 1,53. Työpaikkojen määrä on Itä-Suomessa kasvanut vuodesta 1996 noin :lla vuoteen 2004 mennessä. Työpaikoista noin puolet syntyi Pohjois-Savoon. Etelä-Savossa työpaikkalisäys on ollut noin 3700, Pohjois-Karjalassa 5800 ja Kainuussa noin Koko maahan syntyi vastaavana ajankohtana työpaikkaa. Itä-Suomeen uusista työpaikoista saatiin siis vain runsas 6 % kun väestöosuus on vuonna ,7 % luvulla on työpaikkojen määrän kasvu ollut varsin hidasta. Toimialoista kasvu on ollut nopeinta palvelualoilla. Eniten työpaikat supistuivat alkutuotannossa. Elinkeinorakenne muuttui palveluvaltaisemmaksi; alkutuotannon osuus supistui kun taas osuuttaan kasvattivat eniten sosiaali- ja terveyspalvelut. ETLA:n laatiman alue-ennusteen mukaan työllisten määrä Itä-Suomessa kasvaa vuoteen 2010 mennessä noin 6500:lla. Kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin koko maassa. Myös barometrit osoittavat tällä hetkellä myönteistä suhdannekehitystä. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän barometrin mukaan teollisuus ja rakentaminen odottavat suhdanteiden Itä- Suomessa paranevan teollisuuden ja rakentamisen tuotantonäkymät ovat hyvät ja tilauskirjat normaalia täydemmät. Myös palvelualojen suhdannetilanne on parantunut alkuvuoden aikana, mutta suhdanneodotukset ovat edelleen vaisumpia. Näkymiä kuitenkin himmentävät viimeaikaiset uutiset useista teollisuusyritysten suurista tuotannon siirroista halvemman työvoiman alueille lähemmäksi suurempia markkina-alueita. 1 Huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta työtöntä sekä työvoiman ulkopuolella olevaa (mm. lapset, opiskelijat, eläkeläiset) on yhtä työllistä kohti.

5 Sivu 5 3. Työmarkkinat ja työelämä Itä-Suomessa naisten työttömyysaste vuonna 2005 oli 13,7 % ja miesten 14,7 %, keskimäärin 14,2 %. Koko maassa miesten työttömyysaste oli 11,4 % ja naisten 9,2 %, keskimäärin 10,2 %. Kokonaistyöttömyysasteen ero Itä-Suomen ja koko maan välillä on suuri ja se on vuosina laskenut vain 5,5 %-yksiköstä 4 %-yksikköön. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on alentunut Itä-Suomessa verrattuna koko maahan hitaimmin: ero on edelleenkin 4,5 %- yksikköä. Itä-Suomen työllisyysaste vuonna 2005 oli 61,6 %, kun koko maan työllisyysaste oli 68 %. ETLAn alue-ennusteessa työllisyysasteen ennustetaan Itä-Suomessa pysyvän koko maata noin 4 %-yksikköä alempana ainakin vuoteen Työvoimaan kuuluvuus ylitti vuonna 2005 Itä- Suomessa niukasti 70 % työikäisten määrästä, kun koko maan vastaava osuus on 75 %. Itä- Suomessa on siis käyttämättömiä työvoimavaroja, vaikkakin tätä reserviä pienentää se, että Itä- Suomessa eläkeläisten osuus työikäisistä on 3 %-yksikköä koko maata korkeampi. Tulevaisuuden työmarkkinoilla keskeiseksi nousee työhön osallistumisasteen nostaminen eri ikäryhmissä sekä työurien pidentäminen. Itä-Suomen vuotiaissa on opiskelijoita hieman enemmän kuin samanikäisissä koko maassa keskimäärin. Kuten koko maassa, aikuisopiskelijoista on Itä-Suomessakin lähes 2/3 naisia. Aikuisväestön osaamisen ylläpidon ja kehittämisen merkitys sekä työssä jaksamiselle että tuottavuudelle ja yritysten kilpailukyvylle korostuu. Se turvaa osaltaan tasapainoista aluekehitystä. Myös työelämän laatua on kehitettävä. Työyhteisöjen monikulttuuristuminen tarvitsee tukitoimia. Keskeisimmät työmarkkinoiden toimivuuteen sekä työllisyyteen vaikuttavat muutosvoimat ovat väestön väheneminen ja erityisesti väestön ikääntyminen. Lähivuosina tähän tulee liittymään työvoiman vähenemisestä ja ikärakennemuutoksesta johtuen yhä useammin kysymys työvoiman saatavuudesta. Työvoiman ikääntyminen jo sinänsä aiheuttaa haasteita työmarkkinoiden toimivuudelle, etenkin teknologisen kehityksen myötä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tällaista kehitystrendiä pitäisi pystyä kompensoimaan samanaikaisesti sekä kasvattamalla työn tuottavuutta että parantamalla työllisyyttä, koska työn tuottavuus ja työllisyys kulkevat pitkällä aikavälillä käsi kädessä. Avoimen sektorin työpaikkojen niukkuus on Itä-Suomessa työmarkkinoiden keskeisin ongelma. Toisaalta osaajapulan ennakoidaan lisääntyvän tulevina vuosina ja työpaikkojen täytön vaikeutuvan nykyisestään, vaikka alueella on samanaikaisesti runsaasti työttömiä. Nuorten vielä tällä hetkellä vaikea työllisyystilanne lisää paitsi muuttoherkkyyttä myös syrjäytymisen riskiä. Nuorten pääsyä työmarkkinoille pitää edistää ja syrjäytymistä ehkäistä siten, että oppilaitokset ottavat enemmän vastuuta opiskelijoiden työelämäyhteyksistä mm. työharjoittelujaksojen kautta. Ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret muuttavat herkästi pois, jollei työtilaisuuksia avaudu valmistumisen jälkeen. Nuorten poismuutto ja työvoiman ikääntyminen heikentävät työvoiman tarjontaa. Työttömyysongelmaa ei suurten ikäluokkien eläköityessäkään kyetä kokonaan ratkaisemaan pelkästään kehittämällä työvoiman ammatillista osaamista. Vajaakuntoisten jo ennestään suuri määrä kasvaa työnhakijoiden keski-iän noustessa. Kun työvoimatoimistojen asiakasrakenne vaikeutuu, ammatillisen osaamistason noston lisäksi tarvitaan yhä enemmän erilaisia työkunnon kartoituksia ja kuntouttavia toimenpiteitä työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi. Lisäksi on luotava työttömille (alhainen koulutustaso, pienempi tuottavuus, syrjäinen asuinpaikka tms.) sopivia ns. low-tech-työpaikkoja. Osa rakennetyöttömistä on työttömyyden kovaa ydintä 1990-luvun laman aikana työttömäksi jääneitä henkilöitä. Ikääntyneiden ja samalla vaikeasti työllistettävien määrä kasvaa vielä muutaman lähivuoden ajan. Itä-Suomessa myös maatalouden rakennemuutos tuo työvoimatoimistoihin suuren

6 Sivu 6 työllisten osuuden takia koko maata suhteellisesti enemmän ikääntyneitä ja vaikeasti työllistyviä hakijoita. Työhallinnon haasteena on, kuinka saada niiden rakennetyöttömien, jotka ovat työkykyisiä, tiedot ja taidot tämän päivän työmarkkinoiden edellyttämälle tasolle. Maaseutukuntien mahdollisuudet kilpailla yrityksistä heikkenevät muuton ja työpaikkarakenteen kaventumisen vuoksi. Koulutettua työvoimaa on vaikea saada syrjäisiin maaseutukuntiin mm. vetovoiman ja puolisotyöpaikkojen puutteen vuoksi. Ammattien eriytyminen sukupuolen mukaan Itä-Suomessa ei poikkea merkittävästi koko maasta. Teollisuuden ammateissa Itä-Suomessa on kuitenkin merkittävästi koko maata suurempi osuus miehiä kuin naisia. Julkishallinnossa työskentelevistä 69 % on naisia, sosiaalipalveluissa työskentelevistä 90 % on naisia, teollisessa työssä miesten osuus on 70 %. Työvoiman saantivaikeuksien kanssa kamppaileva metalliteollisuus on erityisen miesvaltainen ala Itä-Suomessa, 87 % on miehiä. Ammattien sukupuolisegregaation lieveneminen hyödyttäisi työmarkkinoiden toimivuutta: mm. toimistotyön ammateista tulisi kannustaa naisia selvästi suurempaan liikkuvuuteen muihin töihin, koska kaikille alan työnhakijoille ei ns. oman alan töitä tule riittämään. 4. Osaaminen ja innovaatiot Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa koko ajan nuorten ikäluokkien täydentäessä työvoimaa. Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa, mutta sen osuus on jäljessä maan keskimääräisestä. Itä-Suomen väestön koulutustaso on Manner-Suomea alhaisempi, johtuen nuoren koulutetun väestön alueelta muutosta. Itä-Suomessa koulutus on kehittynyt alueellisen tasa-arvon, kansainvälisesti korkean laadun sekä elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta laadukkaaksi ja laajapohjaiseksi. Samalla on kehitetty koulutusjärjestelmää siten, että koulutus ja osaamisen kehittäminen tukisivat mahdollisimman hyvin alueen elinkeinojen kehittämistä. Koulutuksen laajan perustan säilyttäminen edellyttää uusia koulutusmuotojen yhdistelmiä. Erityisesti koulutukseen tulevien ikäluokkien pieneneminen tuo haasteita koulutuksen järjestäjille. Osaamisen systemaattinen kehittäminen innovaatiojärjestelmän kaikilla tasoilla on välttämätöntä. Nuorten ja aikuisten kehittämiseksi korkeakoulujen tiivistä toiminnallista yhteistyötä tulisi lisätä ja edistää jatkumoa toiselta asteelta koulutuksen korkea-asteelle. Erityisesti ammattikorkeakoulujen merkitys osana koulutus- ja innovaatioketjua on merkittävä. Niiden kautta tapahtuu nuorten merkittävää alueeseen kiinnittymistä ja yritysten soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämistä. Osaavan työvoiman saatavuus on vahva kilpailutekijä, jota on edelleen vahvistettava ja esimerkiksi työssä olevan väestön tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta on syytä edistää työmarkkina-aseman ja osaamisen vahvistamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Koulutuksen ja sivistyksen laajan perustan säilyttämiseksi toimijoiden on varauduttava nuorisoikäluokan pienenemiseen ja koulutustakuun toteuttamiseksi lukion ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä yhteistyössä tulee edistää. Ennakointia ja alueellista aloituspaikkatarjonnan koordinointia tulee vahvistaa. Haasteena on ollut opiskelijoiden saanti alueellisesti tärkeille, mutta nuorten epäsuosiossa oleville aloille. Aikuisopetuksen määrä on eri opetuksen tasoilla lisääntymässä. Jatkuvasti nopeutuva työssä tarvittavan osaamisen uusimisen tarve ja lyhyemmät työurat nostavat opetuksen kysyntää. Aikuisten oppimista tarvitaan yhä enemmän. Aikuisten tulisi uusia osaamistaan nopeutuvassa työrytmissä ja lyhyet työurat lisäävät aikuisopiskelua.

7 Sivu 7 Eri aloilla ja koulutustasoilla tarjottavan opetuksen määrän perustaksi on tehty valtakunnallisia ja maakunnallisia ennakointeja. Tehtyjen ennakointien yhteensovittamista suuralueilla ei kuitenkaan ole tehty. Koulutusresurssien tehokkaampi käyttö ja koulutuksen tason säilyttäminen korkeatasoisena vaatii maakuntien sisäistä ja välistä keskustelua koulutuksen järjestämisvastuista. Oppilaitoksissa ei ole riittävästi otettu huomioon yrittäjyyden, liiketoimintaosaamisen ja kansainvälisyyskasvatuksen sisällyttämistä opetuksen toteutukseen kaikilla tasoilla. Itä-Suomen haasteena on oikeanlaisen ja riittävän osaamispääoman kerryttäminen erityisesti kehittyvissä keskuksissa. Itä-Suomen elinkeinorakenteen on pystyttävä vahvistamaan nykyisiä vahvuuksiaan sekä monipuolistumaan. Kriittisiä kehitystekijöitä ovat alueen korkeakoulujen kansainvälistyminen, kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Innovaatiotoiminta on keskeinen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehitystekijä. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten lisäksi Itä-Suomessa on pyritty luomaan paikallisia, mutta verkottuneita osaamiskeskittymiä, jotka erikoistuvat paikallisten yritysten tarpeiden tyydyttämiseen tutkimuksessa, tuotekehityksessä, innovaatioiden kaupallistamisessa ja markkinoinnissa. Itä-Suomen kaikissa maakunnissa on toiminut kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluvat osaamiskeskukset. Tutkimuksessa työskentelevä henkilökunta on lisääntynyt Itä-Suomessa 2000-luvulla noin 3,5 % vuodessa ja t&k menot ovat kasvaneet noin 7 % vuodessa, kun koko maata koskevat luvut ovat noin 2,3 % ja 3,8 %. Silti Itä-Suomen t&k henkilöstön osuus alueen väestöstä on vain puolet maan keskimääräisestä ja t&k menojen suuruus asuaksta kohden vain puolet maan keskimääräisestä. Lisäksi t&k menojen osuus alueen arvonlisäyksestä oli vuonna 2004 noin 2 %, kun se Etelä-Suomessa oli 4,3 %, Länsi-Suomessa 4,4 %, Pohjois- Suomessa 5,5 % ja koko maassa keskimäärin 4,2 %. 5. Yrittäjyys ja yritystoiminta Itä-Suomessa oli syyskuussa 2005 noin yritystä eli runsas kymmenen prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrityksistä. Vuoden 2000 alusta vuoteen 2005 oli noin uutta yritystä aloittanut toimintansa Itä-Suomessa. Vastaavasti lopettaneita yrityksiä oli vuoden 2005 kolmanteen neljännekseen mennessä Vaihtuvuus on kaiken kaikkiaan suurta - yrityksiä syntyy ja lopettaa toimintaansa milteipä samaa vauhtia. Viimeisten vuosien aikana yritysten lukumäärä onkin kasvanut hitaasti. Suurinta kasvu on ollut liikeelämän palveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, henkilökohtaisissa palveluissa ja rakentamisessa. Yrittäjinä toimi vuonna 2003 yhteensä henkilöä. Heistä 42 % toimi maatalousyrittäjinä ja loput 58 muissa yrityksissä. Yrittäjistä 65 % oli miehiä. Osuus on maaseutuyrityksissä hiukan alhaisempi (63 %) kuin muissa yrityksissä (66 %). Yrittäjien ikärakenne on muuttunut yhä iäkkäämmäksi ja joka viides yrittäjä Itä-Suomessa onkin täyttänyt 55 vuotta. Yritysten omistajavaihdokset ja yritystoiminnan jatkajien löytyminen tulevat olemaan keskeisellä sijalla jatkossa. Tilastokeskuksen liiketoimintakuvaajien mukaan yritysten liikevaihto on kehittynyt Itä- Suomen maakunnissa ja koko maassa keskimäärin seuraavasti vuosina

8 Sivu 8 Ohjelmakauden aikana yritysten liikevaihto kehittyi maan keskitasoa nopeammin Itä-Suomessa vain Pohjois-Karjalassa. Nykyisen ohjelmakauden aikana ovat Pohjois- Savo ja Etelä-Savo pystyneet lisäämään liikevaihtoaan yli maan keskiarvon. Sitä vastoin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa kasvu on jäänyt keskiarvon alapuolelle. Teollisuus on lisännyt liikevaihtoaan yli maan keskiarvon Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa sitä vastoin Kainuussa kasvu on jäänyt alle maan keskiarvon 2000-luvulla. Rakennusalalla kasvu on ollut nopeaa ja Itä-Suomi on kasvattanut rakennusalan liikevaihtoa maan keskimääräiseen kasvuvauhtiin. Kaupan alan liikevaihdon kasvu on kuitenkin Itä-Suomessa jäänyt maan keskikasvua alemmalle tasolle. Palvelualoilla Kainuu ja Pohjois-Savo ovat viime vuosina yltäneet maan keskimääräiseen kasvuun yritysten liikevaihdossa kun taas Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa on jääty maan keskikasvusta. Yritystoiminta Itä-Suomessa on pk-yritysvaltaista, ja yritykset pitkälti perinteisillä aloilla toimivia. Toimipaikan keskimääräinen koko oli vuonna ,1 henkilöä, kun se koko maassa keskimäärin on 4,9. Itä-Suomesta löytyy myös alansa terävintä kansainvälistä kärkeä edustavia yrityksiä ja viime aikoina on syntynyt runsaasti myös uutta erityisosaamiseen ja korkean teknologian hyödyntämiseen perustuvaa yritystoimintaa. Globalisaation etenemisen myötä eri teollisuudenaloilla toimivat yritykset ovat joutuneet kilpailuun kustannusrakenteeltaan alhaisempien maiden yritysten kanssa. Kansainväliseen rakennemuutokseen reagointi on johtanut Itä-Suomessakin yritysten tuotantoprosessien kehittämisinvestointeihin, toiminnan ulkoistamisiin sekä tuotannon supistuksiin. Pk-yritysten kansainvälistyminen, keskinäinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat vielä alhaisella tasolla. Naisyrittäjiä on suhteellisen vähän ja yrittäjyys on keskittynyt perinteisesti naisvaltaisille palvelualoille. Pk-yritysten panostusmahdollisuudet yrityksen kehittämiseen ml. t&k -toimintaan ovat myös rajalliset. Tärkein yritysten kilpailukykyä vahvistava tekijä on tutkimus-, tuotekehitys - ja innovaatiotoiminta. Onnistuminen edellyttää tiivistä koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä yritysten kanssa.

9 Sivu 9 2. ITÄ-SUOMEN SWOT ANALYYSI VAHVUUDET HEIKKOUDET - huippuosaamista ja - syrjäinen sijainti ja heikko kärkiyrittäjyyttä saavutettavuus - alueellinen erikoistuminen - vanhakantainen elinkeinorakenne ja osaamiskeskittymät - vähän kasvuyrityksiä - työvoiman saatavuus hyvä - osaamisaukot - kattava koulutusjärjestelmä (toistaiseksi) - rakenteellinen työttömyys - toimivat palvelut ja infrastruktuuri - aluetalouden yksipuolisuus - monipuolinen kulttuuritarjonta - tietovaltaisten palveluyritysten vähyys - hyvä elinympäristö/oppimisympäristö - kuntien talousongelmat - luonnonvarat - suvaitsevaisuuden puute monikulttuurisuutta kohtaan MAHDOLLISUUDET UHKAT - Venäjä-yhteistyö - väestön ikääntyy huoltosuhde heikkenee - maaperän ainesten hyödyntäminen - yrittäjien eläköityminen ja yritystoiminnan - bioenergian hyödyntäminen jatkumisen epävarmuus - verkottuminen, uudet kumppanuudet, - yritysten, työpaikkojen ja osaajien kärkiyritysten hyödyntäminen poismuutto - paluumuutto - ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan - ulkomaisen työvoiman käyttö väheneminen - uudet innovaatiot - eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu - alueen oppilaitosten tiiviimpi yhteistyö - aluetalouden näivettyminen - koulutustarjonnan kattavuuden heikkeneminen

10 Sivu 10 Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Visio Yleistavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat Itä-Suomi on Väestökehitys (väestöosuus) Kestävä kehitys Kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset Yritystoiminta maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja avautuva osaamisen, yrittämisen ja Nettomuutto Työllisyysaste Työttömyysaste Arvonlisäys Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja vetovoimainen elinympäristö Innovaatiotoiminta Toimintaympäristöt elämisen ympäristö, Koulutustaso jolle Venäjän läheisyys on vahvuus. Yhtäläiset mahdollisuudet Toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima Työelämä Verkostoituminen ja kumppanuus Itä-Suomen kehittämisen strategiaa tuetaan ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmilla. ESR- hankkeilla keskitytään työllisyyden tukemiseen ja itäsuomalaisten osaamisen kehittämiseen yhteistyössä EAKR-ohjelmasta rahoitettavien, alueen kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden kanssa. Itä-Suomen ESR-suuralueohjelman valmistelu on toteutettu yhteistyössä neljän maakunnan maakuntaohjelmien ja Itä-Suomen EAKR-ohjelman valmistelun kanssa. Vuosittain laadittavat maakunnan yhteistyöasiakirjat muodostavat suuntaviivat ohjelmien toteutukselle ja toimeenpanolle. Itä-Suomessa osallistutaan soveltuvin osin valtakunnallisiin ESRteemojen toteutukseen ja hankkeisiin MYAK:ssa sovittavalla tavalla ja tuetaan ESR:n ja EAKR:n yhteishankkeiden syntyä.

11 TOIMINTALINJA 1: Sivu 11 TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄ OLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN I Perusteluosa Haasteet: Yritystoiminnan vahvistaminen, sukupolven- ja omistajanvaihdosprosessien onnistuminen, innovaatiotoiminta, työorganisaatioiden kehittäminen, työssäjaksaminen, elinkeinotoiminnan turvaaminen harvaan asutulla alueella, palvelujärjestelmät, työssä oppimisen kehittäminen Menestystekijät: Huippuosaaminen kärkitoimialoilla, työvoiman saatavuus, monipuolinen koulutusjärjestelmä, osaamiskeskittymät, luonnonvarat ja ympäristö, sijainti (raja-alue) Itä-Suomen alhainen työllisyystaso ja rakenteellinen työttömyys edellyttävät voimakkaita toimenpiteitä toisaalta yritysten ja yrittäjyyden kehittämiseen ja kasvuun, toisaalta työssä olevan työvoiman osaamisen kehittämiseen ja työssä jaksamiseen. Toimivilla työmarkkinoilla on myös olennainen merkitys työvoiman kysynnän ja tarjonnan oikealle kohtaamiselle. Työelämän rakennemuutosten aiheuttama koulutussisältöjen ja osaamisen kehittämistarve on suuri. Itä-Suomen harva asutus aiheuttaa haasteita työllisyyden turvaamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi koko alueella. Kilpailukyvyn ja osaamisen kehittämisen turvaamiseksi on tarve tukea paitsi tietoyhteiskuntainfran ja -valmiuksien kehittämistä myös muun osaamisen kehittämiseen liittyvää tuen ja ohjauksen kehittämistä harvaan asutulla alueella panostamalla mm. erilaisiin oppimismahdollisuuksiin ja valmiuksiin. Itä-Suomen yrityskanta painottuu vahvasti mikro- ja pk-yrityksiin. Maakunnallisten kärkitoimialojen kehittämisen lisäksi tulee huomioida monipuolisen yrityskannan synty ja kehittyminen. Globaalisti toimivat teknologiayritykset tarvitsevat erilaista tukea kuin pienet, paikalliset palveluyritykset. Monipuolinen osaamisen kehittäminen ja muutosvalmius kaikilla toimialoilla, julkisessa palvelutuotannossa ja kaikissa henkilöstöryhmissä ovat edellytyksiä työyhteisöjen toimivuudelle ja työhyvinvoinnille. Yritystoiminnan ja työnteon erilaisten muotojen vahvistaminen on harvaan asutun, kasvukeskittymiin ja laajaan maaseutuun jakaantuneen Itä-Suomen yksi haasteista. Yritystoiminnan eri muotojen (esim. osuuskunnat) sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tukemisella voidaan edesauttaa useampien henkilöiden työmarkkinoilla pysymistä. Erityisesti Itä-Suomen reuna-alueilla ja pienissä kunnissa muuttotappio vaikuttaa voimakkaasti työllisyyteen ja palvelutoiminnan mahdollisuuksiin. Tavoitteena onkin mahdollistaa elämisen ja työnteon mahdollisuudet myös harvaan asutuilla alueilla. Toisaalta myös laajentuvat kasvukeskittymät vaativat tukea kehittyäkseen ja tarjotakseen asukkailleen monipuolisia työmahdollisuuksia ja laadukkaita palveluja. II Sisältöosa Rahoitettavan toiminnan sisältö Tulevan ohjelmakauden tavoitteena on luoda kehityskykyisiä, jaksavia ja muuntuvia työorganisaatioita ja yritystoimintaa, joissa on kasvualustaa myös uusien teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden syntymiselle sekä osaamisverkostoille. Eläköitymiskehitys ja nuoren ikäluokan asenne työhön aiheuttavat lisähaasteita yritysten jatkuvuuden, kilpailukyvyn ja

12 Sivu 12 tuottavuuden takaamiseksi. Palvelujärjestelmien toimivuuden kannalta proaktiivinen toiminta ja muutostilanteiden hallinta palvelujärjestelmää kehittävällä ja uudistavalla tavalla on olennaista. Yrittäjyyden lisäämiseen ja yrittäjyyden vahvistamiseen kiinnitetään myös eritystä huomiota. Lisäksi tuetaan pienten yritysten kehittymistä ja kasvamista sekä innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista tuotteiksi ja palveluiksi. Yrittäjyysmyönteistä asenneilmastoa kehitetään yleisesti sekä kohdentaen mm. nuoriin, naisyrittäjiin sekä maahanmuuttajiin. Yrittäjyyskasvatusta, liiketoimintaosaamista ja yrittäjyyden myönteistä asenneilmastoa tukeva kehittäminen lisää osaltaan myös innovatiivista toimintaa. Yritystoiminnan eri muotoja (esim. osuuskunnat) vahvistetaan takaamaan kokoaikaista toimeentuloa esimerkiksi maaseudulla ja harvaan asutulla alueella. Yritysten kasvupotentiaalin tukeminen vaatii yrityksille vahvaa toimintaympäristöä. Toimivat innovaatioketjut korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa antavat yrityksille potentiaalia tuotekehitykseen ja mahdollistavat osaavan henkilöstön rekrytoinnit. Korkeakouluopetuksen ja toisen asteen koulutuksen tiivis yhteistyö ja yhteiset opiskeluympäristöt yrityksissä edistävät yrityksen työn organisointia ja työilmapiiriä sekä koulutuksen työelämäläheisyyttä. Kasvun tukemiseksi tulee myös liiketoimintaosaamisen kehittymiseen kiinnittää huomiota ja tukea yritysten omia verkostoja ja niissä tapahtuvaa oppimista. Pk-yritysten ja korkeakoulujen sekä oppilaitosten yhteistyön tukeminen vaatii myös yrityspalveluyksiköiden ja asiantuntijapalveluiden (mm. innovaatioiden kehittämisen tukeminen) kehittämistä käytännön tasolla. Työelämässä tapahtuvaan oppimiseen tulee luoda käytäntöjä, jotka mahdollistavat joustavat kouluttautumismahdollisuudet työssä oleville sekä mikro- ja pk-yrittäjille. Mallit, joissa kehitetään työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua ja tuetaan oppimisen ohjausta, mahdollistavat yritysten osaamistason ja kilpailukyvyn kehittymisen sekä aikuisväestön ammattitaidon ylläpidon. Pienyrityksiä kehitetään laajoissa yhteistyöverkostoissa oppiviksi organisaatioiksi, jotka osaavat ennakoida henkilöstön kehittämistarpeita ja osaavat uudistaa liiketoimintaprosesseja. Näin lisätään myös työssä viihtyvyyttä ja työurien pidentymistä. Mahdollisuudet työn ohessa opiskeluun aikaistaisi myös nuorten aiempaa nopeamman siirtymisen opinnoista työelämään. Lisäksi työn ja koulutuksen vuorottelulla edesautetaan työorganisaatioiden henkilöstön osaamisen kehittämisen ohessa myös työttömien sijoittumista työmarkkinoille (ns. vaihtovalmennus). I Työyhteisöjen joustavuuden ja muutosvalmiuden lisääminen. Monimuotoistuvat työyhteisöt sekä työhyvinvoinnin turvaaminen. Tuottavuuskehityksen edistämistä laadullisesti kestävällä tavalla ja työelämän laadun parantamista tuetaan edistämällä työorganisaatioissa ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudenlaisia työelämäinnovaatioita on mahdollista saavuttaa yritysten ja oppilaitosten tiiviimmässä yhteistyössä, jolloin on mahdollista kehittää sekä työssä olevien osaamista että työelämässä aloittavien, sekä opettajien sekä työorganisaatioiden osaamista kokonaisvaltaisesti. Osaamista tulee kehittää työmarkkinoiden muutostilanteita ja työpaikoilla tapahtuvia muutoksia ennakoivasti. Työikäisen väestön vähetessä ja ikääntyessä huomio tulee kiinnittää kaikkiin työorganisaatioihin, julkiseen sektoriin sekä pien- ja mikroyrittäjiin. Myös monimuotoistuvien työyhteisöjen johtamiseen, osaamiseen ja toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota proaktiivisesti. Monikulttuurista työ- ja opiskeluympäristöä tukevat pilottihankkeet lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja edistävät huippuosaajien rekrytointia yrityksiin. Työorganisaatioiden, yritysten ja työvoiman osaamistason kehittäminen ja nopeasti muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät paitsi muutostilanteiden hallintaa organisaatiotasolla myös työelämän kehittämisorganisaatioilta ennakoivaa, joustavaa ja laadukasta palveluntarjontaa, myös harvaan asutulla alueella.

13 Sivu 13 Työmarkkinoiden vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja monipuoliseen työhyvinvointiin tulee myös kiinnittää entistä enemmän huomiota. Terve ja toimintakykyinen väestö on hyvinvointiyhteiskunnan perustekijöitä. Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen toteuttamiseksi tarvitaan monipuolisia keinoja. Tärkeintä on ihmisen kokonaisuuden, elämäntilanteen ja työorganisaation toimivuuden hallitseva johtamistaito. Monet rakenteelliset tekijät lisäävät työorganisaatioiden tarvetta panostaa työssä olevan työvoiman fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Projektitoiminnan tavoitteena on: Yritysten ja erityisesti kasvuyritysten henkilöstön kehittämishankkeet pk-yrityksissä Proaktiivinen reagointi työmarkkinoiden rakennemuutokseen työyhteisöissä ja toimialoilla Työorganisaatioiden uusiutuminen, osaamisen muutostilanteiden johtaminen ja hallinta (mm. globalisaatio, teknologian kehitys, työvoiman ikääntyminen, palvelutarpeiden muuttuminen) Monimuotoistuvien (esim. etniset ryhmät, eri-ikäiset työntekijät, vajaakuntoiset työntekijät) työyhteisöjen osaamisen kehittäminen ja johtaminen Työntekijöiden ja yrittäjien työssä jaksamisen edistäminen Kohderyhmät: - Kehittäjäorganisaatioiden henkilöstö - Koulutus-, tutkimus- ja työvoimapalvelujen henkilöstö - Työorganisaatioiden ja yritysten henkilöstö ja johto II Pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen yrityksissä. Pk-yritysten liiketoimintaosaamisen haasteet tulevat tulevina vuosina olemaan entistä suurempia. Yritysten menestyminen tulee riippumaan niiden kyvystä ymmärtää ja hyödyntää kasvun, tuottavuuden ja arvonmuodostuksen nopeasti muuttuvia vaatimuksia ja malleja. Johtamisosaamisen merkitys kasvaa ja osaamista vaaditaan aiempaa enemmän mm. oman yritystoiminnan suunnitelmalliseen kehittämiseen, johon liittyy myös asiakkaan, alihankkijan tai yhteistyökumppanien prosessien ja arvonmuodostuksen kokonaisuuden ymmärtäminen. Strategisen johtamisen, verkostojohtamisen sekä kumppanuuksien hallinnan merkitys korostuu aiempaa vahvemmin liiketoimintaosaamisen eri muotoina. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla haasteeksi ja kilpailukykytekijäksi nousee kohdemarkkinoiden tuntemus, kyky ennakoida tulevia toimintakonsepteja ja kysyntää. Haasteena tulee olemaan myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen. Menestymismahdollisuuksia on myös uusissa, luovissa toimialoissa, kun ne vain osataan tunnistaa. Myös muotoiluosaamisen merkitys kilpailukykytekijänä on kasvussa. Tieto- ja viestintäteknologian innovatiivinen ja tehokas hyödyntäminen tulee korostumaan kilpailutekijänä kaikilla toimialoilla ja kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Erityisesti liikeelämää palvelevissa ns. KIBS-palveluissa tieto- ja viestintäteknologialla on nähty olevan tärkeä merkitys. Toiminnan tehostumisen lisäksi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen

14 Sivu 14 mahdollistaa uusia palvelu-, järjestelmä- ja prosessi-innovaatioita sekä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialoilla. Vuonna 2006 käynnistyneen Itä-Suomen innovaatiostrategian tavoitteena on mm. tunnistaa ja kehittää yhteisvoimin itäsuomalaisia kansainväliseen menestykseen yltäviä yritysryppäitä ja osaamiskeskittymiä. ESR-projekteilla tuettava osaamisperusteinen yritysten kasvun ja tuottavuuden kehittäminen vaatii laaja-alaista liiketoimintaosaamisen kehittämistä, kansainvälisillä markkinoilla ja kansainvälisissä verkostoissa toimimisen osaamista, laatujärjestelmien kehittämistä, ICT-osaamisen kehittämistä, yrityksen ongelmakohtien tunnistamisen osaamisen lisäämistä sekä kasvuyrittäjyyden monipuolista tukemista. Itä- Suomessa erityisesti Venäjän rajan läheisyyteen ja sen hyödyntämiseen yhdessä muiden kansainvälisten markkinoiden kanssa tulee panostaa. Koska pk-yritykset ovat työllistämisen näkökulmasta tärkein yritysryhmä ja koska uusyritysperustannan työllistävä vaikutus on selvästi pienempi, on yrityskannan pysyvyyden vuoksi myös murrosvaiheessa olevien toimintaedellytykset omaavien yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen innovaatiotoiminnan, kasvun ja tuottavuuden kehittämiseksi on tärkeää. Erityisen suuri haaste on mikro- ja pienyritysten osaamisen kehittäminen. Mikro- ja pienyritysten verkostoituminen osaamisen kehittämisverkostoiksi luovat paremmat mahdollisuudet organisoida koulutus- ja kehittämispalveluita eri toimialoilla ja harvaan asutulla alueella. Pk-yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittyminen vaatii niiden kasvu- ja kilpailukykyedellytysten tukemista, liiketoimintaosaamisen vahvistamista ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä. Kilpailukyvyn, tuottavuuden ja globalisaation kannalta jatkuvan osaamisen kehittämistoimenpiteitä tulee suunnata kaikkiin henkilöstöryhmiin ja erilaiset koulutustaustat omaaviin henkilöihin. Osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen pääsyn tasa-arvoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kehittämis- ja johtamiskoulutusohjelmien tarjonnassa otetaan huomioon mm. uudet liiketoimintamallit, uudistuvat toimintatavat, tuotteisiin liittyvät palvelut, uudet palvelukonseptit sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Innovaatioiden sekä teknologiaan pohjautuvien uusien palvelusovellusten kehittämisosaamista vahvistetaan. Lisäksi uudenlaista johtamisosaamista kehitetään myös mm. verkostomaisen toimintatavan johtamiseen sekä monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimimiseen. Tieto- ja informaatioteknologioiden sekä muun edistyneen teknologian käyttöönottoa edistetään auttamalla yrityksiä teknologian tuottaman hyödyn oivaltamiseen sekä tuottamalla valmennusta tiedon soveltamiseen ja hyödyntämiseen yritystoiminnan eri osa-alueilla ml. järjestelmien käyttöönoton edellyttämä yritysten henkilöstön asenne- ja muu valmennus. Lisäksi uudenlaista johtamisosaamista kehitetään myös mm. verkostomaisen toimintatavan johtamiseen sekä monikulttuuristen toimintaympäristöjen johtamiseen. Projektitoiminnan tavoitteita ovat: pk-yritysten johto- ja avainhenkilöstön liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeiden analysointi yritysanalyysien ja muiden kartoitusten avulla ml. verkostojen analysointi pk-yritysten tarpeita vastaavien valmennusohjelmien ja muiden kohderyhmän tarpeisiin räätälöityjen kehittämis- ja johtamiskoulutusohjelmien toteuttaminen: omistajanvaihdosten tukeminen kehittämispalveluilla

15 Sivu 15 palveluyritysten liiketoimintaosaamisen ja muun kilpailukyvyn kehittämisen valmennusohjelmat sekä uusien luovien toimialojen ml. kulttuuriyrittämisen alojen liiketoimintaosaamisen ja muun kilpailukyvyn valmennusohjelmat Mikro- ja pk-yritysten verkostoituminen ja kehittäminen oppiviksi organisaatioiksi, osaamisverkostojen kehittäminen, monituottajuuden edistäminen ja laadun kehittäminen (esim. hyvinvointialan yritykset, pienet palveluyritykset) ICT-alan tuntemuksen, ohjelmasisältöjen ja tietoyhteiskuntataitojen hallinnan laajentaminen Yritysten kansainvälistymisen tukeminen, pk-yritysten ja yritysverkostojen kasvun ja kansainvälistymisen ohjelmat erityisesti Venäjän markkinoille suuntautuviksi Sosiaalisten yritysten kehittäminen, sekä kolmannen sektorin, julkisten toimijoiden ja yritysten keskinäisen toiminnan ja yhteistyön edistäminen, sosiaalisten ja palveluinnovaatioiden kehittäminen Kohderyhmät: - Kehittäjäorganisaatioiden henkilöstö - Koulutus- ja työvoimapalvelujen henkilöstö - Työorganisaatioiden ja yritysten henkilöstö ja johto - Yrittäjät ja yrittäjäksi aikovat III Yrittäjyyden edistäminen, alkavien yritysten tukeminen ja erityisryhmien yrittäjyyden tukeminen. Yrittäjyyden edistämiseen, kiinnostuksen herättämiseen yrittäjyyttä kohtaan sekä alkavien ja mikro- ja pienyritysten neuvontaan ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeita suunnataan erityisesti tukemaan yrittäjyyden myönteistä asenneilmastoa, yrittäjyysneuvontaan sekä erityisryhmien (mm. oppilaat, työttömät, maahanmuuttajat jne.) ja alojen (mm. kulttuuri ja taide) yrittäjyyden tukemiseen. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhön tulee kiinnittää erityistä huomiota paitsi koulutuksen työelämälähtöisyyden ja kohtaannon varmistamiseksi myös uusyritystoiminnan lisäämiseksi innovaatio- ja tuotekehitysketjujen jatkumona esimerkiksi yrityshautomotoimintaa vahvistamalla. Erilaisten yritystoiminnan vaihtoehtojen selvittämiseen, kuten esimerkiksi sukupolven- ja omistajanvaihdokset, osuuskunnat ja kokoaikaisen toimeentulon mahdollisuuksien kartoittamiseen harvaan asutulla alueella tulee kehittää verkostomaisia neuvontapalveluita ja yhteistyötä mm. yritysten, oppilaitosten ja yrityspalveluorganisaatioiden välillä. Yritystoiminnan mahdollisuuksia työttömyyden vaihtoehtona tulee aktiivisesti selvittää. Huomion kohteena ovat omistajanvaihdosten jälkeisen yritysten kehittämisvaiheen tukeminen kehittämispalveluilla, palveluyritysten liiketoimintaosaamisen ja muun kilpailukyvyn kehittämisen valmennusohjelmat sekä uusien luovien toimialojen ml. kulttuuriyrittämisen alojen liiketoimintaosaamisen ja muun kilpailukyvyn valmennusohjelmat Alkavien yritysten sekä pien- ja mikroyritysten yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista vahvistamalla voidaan merkittävästi parantaa yritystoiminnassa menestymismahdollisuuksia. Osaamista vaaditaan oman yritystoiminnan suunnitelmalliseen kehittämiseen. Haasteena on mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen. Menestymismahdollisuuksia on myös uusissa, luovissa toimialoissa. Myös alkavien ja pien- ja mikroyritysten kehittämisessä tieto- ja viestintäteknologian innovatiivinen ja tehokas hyödyntäminen korostuu kaikilla toimialoilla ja kaikilla

16 Sivu 16 liiketoiminnan osa-alueilla sekä luo kokonaan uusia liikeideoita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Neuvonta- ja yrityspalveluorganisaatiot ovat tärkeässä asemassa alkavien ja pienten yritysten ohjaamisessa kehitysuralle. Neuvontatehtävissä tarvitaan vankkaa yrityselämän tuntemusta, yritysten analysointiosaamista, osaamista tunnistaa yritysten menestymismahdollisuuksia sekä yrityspalvelutarjonnan tuntemusta. On tärkeää osata arvioida yritysten kasvukykyä ja mahdollisuuksia sekä rohkaista yrittäjien siirtymistä kasvu-uralle. Nykyisin yrityspalvelujen tarjonta on pirstaleinen. Yritysten kehityksen turvaksi tarvitaan korkeatasoinen yrityspalvelujen tarjonta. Yrityspalvelujärjestelmästä on tarpeen mukaista kehittää verkostotalouden ajan asiakaspalvelujärjestelmä, jossa asiakas voi itse valita palvelukanavan, jota käyttää. Tehokkaan yrityspalvelu-/innovaatioympäristön synnyttäminen edellyttää eri toimijoiden tiivistä verkostomaista yhteistyötä. Projektitoiminnan tavoitteita ovat: verkostotalouden ajan neuvonta- ja asiakaspalvelujärjestelmän kehittäminen, jossa kehitetään ja otetaan käyttöön useita yrityspalvelujen palvelukanavia: sähköiset YritysSuomi - yrityspalvelut, jossa asiakkaan käytössä ovat laajat julkista yrityspalvelutarjontaa koskevat tietopalvelut, interaktiivisia yrityksen kehittämispalveluita sekä viranomaisasiointimahdollisuudet, yrityspalvelujen puhelimitse annettava neuvonta, fyysisissä palvelupisteissä tapahtuva yritysneuvonta ja ohjaus, jonka taustalla on yhteen sovitettu verkostomaisesti tuotettu seudullinen yrityspalvelutarjonta. alkavien sekä pien- ja mikroyritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeiden analysointi yritysanalyysien ja muiden kartoitusten avulla ml. verkostojen analysointi alkavien sekä pien- ja mikroyritysten tarpeita vastaavien valmennusohjelmien ja muiden kohderyhmän tarpeisiin räätälöityjen kehittämis- ja johtamiskoulutusohjelmien toteuttaminen: yrityspalvelujen, seudullisten elinkeinoyhtiöiden, tiedepuistojen ja osaamiskeskittymien toiminnan kehittäminen uusyrittäjyyden edistäminen yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen avulla Kohderyhmät: - Kehittäjäorganisaatioiden henkilöstö - Koulutus- ja työvoimapalvelujen henkilöstö - Toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijat - Työorganisaatioiden ja yritysten henkilöstö ja johto - Työttömät, työttömyysuhan alaiset - Yrittäjät ja yrittäjäksi aikovat, erityisesti naisyrittäjät III Toimeenpano-osa Rahoituskehys Toimintalinjan rahoituskehys

17 Rahoituskehys Sivu 17 Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Yhteensä ESR Valtio Kunta Yksityinen YHT. Indikaattorit - uusien yritysten lukumäärä - työllisyysaste - työttömyysaste - koulutuspäivät - toimenpiteisiin osallistuneiden henkilömäärä - uudet koulutusmallit Toimintalinjan toimenpanosta vastaavat organisaatiot: - TE-keskukset/ KTM ja TM - Lääninhallitusten sivistys- sekä sosiaali- ja terveysosastot - maakuntien liitot Tukijärjestelmät: - Em. hallinnonalojen kansalliset tukijärjestelmät IV Täydentävyysosa Lisäarvo kansallisille politiikoille Toimenpiteillä luodaan uusia, kansallisia toimenpiteitä täydentäviä yrittäjyyttä ja kansainvälistymistä edistäviä sekä koulutusta parantavia ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Nopeisiin rakennemuutostilanteisiin kehitetään negatiivisia vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä. Toimenpiteillä myös täydennetään mm. julkisten yrityspalveluiden paikallisia palveluverkostoja ja saatavuutta harvaan asutun alueen näkökulmasta. Toimenpiteillä täydennetään soveltuvin osin Itä-Suomen osaamisen kehittämisohjelmaa vuoteen Toimenpiteillä täydennetään soveltuvin osin myös Itä-Suomi ohjelman tavoitteita: - Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä - Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri - Uudistumiskykyinen hyvinvointiyhteiskunta Yhteydet Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan (Lissabonin strategia) Toimintalinjan 1 tarkoituksena on edistää työn tuottavuutta ja kilpailukykyä, työssä olevaa työvoimaa ja yrityksiä kehittämällä, jotta muutoksia voitaisiin paremmin hallita ja ennakoida. Toimintalinjan tavoitteita tuetaan myös yrittäjyyden kasvua tukevilla toimenpiteillä. ESR-

18 Sivu 18 asetusehdotuksen mukaan ESR:llä voidaan tukea jäsenvaltioiden toimia, jotka parantavat työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiskykyä taloudellisten muutosten hallintaa ja ennakointia varten. Tavoitteiden mukaisia toimia ovat mm. yritysten, erityisesti pk-yritysten ja työntekijöiden elinikäisen oppimisen edistäminen ja inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien lisääminen ja innovatiivisten, aiempaa tuottavampien työjärjestelyiden suunnitteleminen ja käyttöönotto. Lisäksi asetusehdotuksessa mainitaan myös mm. innovoinnin merkitys uusien yritysten perustamisessa. ESR-toimintalinja tukee myös työllisyyssuuntaviivojen tavoitteita mm. panostamalla rakennemuutoksiin sopeutumiseen, innovatiivisten ja mukautuvien työn organisointimuotojen edistämiseen ja levittämiseen sekä työmarkkinoiden tarpeiden ennakointiin. Toimenpiteillä täydennetään EU-koheesiopolitiikan suuntaviivojen ja Suomen kansallisen toimenpideohjelman mukaisia tavoitteita: - rakennemuutoksiin sopeutuminen osaamista ja ammattitaitoa parantamalla - kilpailukykyä ja tuottavuutta edistävät rakenneuudistukset - innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen - osaamisen ja innovoinnin merkitys kasvun ja työllisyyden edistämisessä - yrittäjyyden edistäminen ja uusyrittäjyyden lisääminen; neuvonta ja kehittämispalvelut, yrittäjyyskoulutus, myönteinen asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan - olemassa olevien yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden tukeminen esim. neuvonta- ja koulutuspalveluilla sekä liiketoimintaosaamista vahvistamalla - kasvuyrittäjyyden tukeminen - työyhteisöjen innovaatiovalmiuksien vahvistaminen, sosiaaliset innovaatiot, työurien pidentäminen, työorganisaatioiden uusiutuminen TOIMINTALINJA 2: TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN I Perusteluosa Haasteet: väestön ikärakenteen muutos, osaamis- ja työvoimatarpeiden yhteensovittaminen, työvoiman saatavuusongelmat ja aikainen eläköityminen, rakennetyöttömyyden katkaiseminen, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ennaltaehkäisy, maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan, rakennemuutostilanteiden hallinta, palvelujärjestelmän jäykkyys Menestystekijät: Osaavan työvoiman saatavuudella, työvoiman osaamisen kehittämisellä ja toimivilla työmarkkinoilla sekä korkealla työllisyysasteella on ratkaiseva merkitys Itä-Suomen menestymiselle tulevaisuudessa Väestön ikärakenteen muutokseen liittyvät haasteet näkyvät Suomessa työmarkkinoilla mm. työvoiman saatavuusongelmana samalla kun haasteet hyvinvointivaltion tarjoamien palvelujen ylläpitämiseksi kasvavat. Työvoiman tarjonta alkaa supistua, koska nuoremmat työmarkkinoille tulevat ja siellä olevat ikäluokat ovat kooltaan pienempiä eivätkä riitä paikkaamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaa poistumaa. Samanaikaisesti rakenteellinen työttömyys vaikeuttaa työmarkkinoiden toimivuutta. Työmarkkinat ovat muuttuneet vaativimmiksi, mikä aiheuttaa lisääntynyttä painetta työssä olevia kohtaan. Tämä näkyy mm. mielenterveysongelmien kasvuna ja pyrkimyksenä ennenaikaiselle eläkkeelle. Kuitenkaan työn merkitys ihmisten elämässä ei ole vähentynyt, vaan se on tärkeä hyvinvoinnin osatekijä.

19 Sivu 19 Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työikäinen sidottaisiin yhteiskuntaan työmarkkinoille osallistumisen kautta. Tavoitteeseen pääsemiseksi kehitetään toimintatapoja, jotka ehkäisevät syrjäytymistä sekä edistävät vaikeassa asemassa olevien työttömien, esim. vajaakuntoisten ja maahanmuuttajien sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä. Tällaisille henkilöille tarjotaan riittävän pitkäkestoisia ja poikkihallinnollisia palveluita, jotka kannustavat kohderyhmään kuuluvia ottamaan vastuuta omasta tulevaisuudestaan sekä mahdollistavat koulutuksen ja ammattitaidon hankkimisen ja sen jälkeen työelämään siirtymisen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, kuinka ja millä keinoilla työelämä saadaan nuoria houkuttelevaksi. Myös sosiaalista osallisuutta tulee edistää ja vaikuttaa siihen, että syrjäytymisestä ja työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia minimoidaan. Mikäli työmarkkinoiden toimivuutta ei onnistuta parantamaan ja työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työpanosta käyttämään hyväksi, työvoiman saatavuus vaikeutuu siinä määrin, että talouden kasvumahdollisuudet kaventuvat samalla kun rakennetyöttömyys säilyy laajana. Eläkkeelle siirtymisikää tulee myöhentää ja ikääntyneiden ja ikääntyvien henkilöiden pysymistä työmarkkinoiden käytettävissä edistää. Tällöin on välttämätöntä huolehtia siitä, että heidän ammattitaitonsa vastaa työelämän vaatimuksia. Samalla tulee esimerkiksi työelämän joustoissa huomioida näiden henkilöiden elämäntilanteen sallimat mahdollisuudet työn tekemiseen. Väestön ikääntyminen asettaa erityisiä odotuksia myös nuorten suhteen. Siksi tuleekin luoda edellytykset sille, että nuoret saadaan työmarkkinoille nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa koulutukseen tai työmarkkinoille hyödynnetään tehokkaaksi toimenpiteeksi osoittautunutta varhaista puuttumista ongelmiin, moniammatillista yhteistyötä sekä työpajatyyppistä toimintaa. Onnistuneen työuran alkamisen varmistamiseksi tuetaan nuorten opiskelua siten, että koulutuksen keskeyttämiset voidaan mahdollisimman tehokkaasti välttää. Suunniteltaessa hankkeita huomiota tulee kiinnittää myös niihin nuoriin, joilla on suoritettuna ammatillinen tutkinto, mutta heikot valmiudet työllistyä omalle alalleen. Nuorten ohjautumisessa työmarkkinoille tarvitaan koulutusjärjestelmän sisälle rakentuvaa työelämätuntemusta ja kontakteja yrityksiin sekä uudenlaista mallia koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Alueellisesti on tärkeää huolehtia, että koko ikäluokka saa vähintäänkin toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Opiskelumahdollisuuksia parannetaan oppilaanohjausta ja neuvontaa kehittämällä erityisesti koulutuksen ja työelämän eri nivelvaiheissa. Nuorten vanhemmat ja nuorten kanssa toimivat tahot sidotaan tiiviimmin mukaan nuorten urasuunnitteluun. Alueen elinkeinoelämä ja kolmas sektori ovat myös tärkeässä roolissa. Kehitetään uusia toimenpiteitä ja resurssien uudenlaista kohdentamista ohjaukseen, jotta toisen asteen koulutuksesta ja sen jälkeisestä työurasta ja työelämän tarpeista olisi realistinen kuva sekä vanhemmilla että oppilailla. Toimissa edistetään segregaation purkamista ja lisätään tasa-arvoisia opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksia. Tällöin huomioidaan myös mm. välityömarkkinoiden 2, kuten esim. matalan tuottavuuden työpaikkojen sekä kolmannen sektorin roolin kehittäminen ja asema työmahdollisuuksien tarjoamisessa ja sosiaalisten innovaatioiden luomisessa (esim. sosiaaliset yritykset). Samalla kehitetään menetelmiä, joilla madalletaan työnantajien rekrytointikynnystä. II Sisältöosa Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon varmistaminen 2 Välityömarkkinoilla tarkoitetaan erilaisia työn tekemisen muotoja, jotka valmentavat kohderyhmän sijoittumista avoimille työmarkkinoille.

20 Sivu 20 Tulevalla ohjelmakaudella tulee erityisesti panostaa ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämiseen, jotta pystytään edesauttamaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Erityisenä kohderyhmänä ovat sekä ikääntyvät että nuoret työnhakija-asiakkaat. Projektitoiminnan tavoitteena on: Työnantajien työllistämiskynnysten madaltaminen erityisesti Itä-Suomen ikääntyvän työvoiman maakunnissa. Työllistäminen perustuu kunkin työnantajan todellisiin tilannekohtaisiin tarpeisiin ja näihin tarpeisiin vastaaminen vaatii erilaisten työvoimapalvelujen ja osaamisen edelleen kehittämistä. Tukea hankkeita, joilla kehitetään ikääntyvien ja nuorten työnhakija-asiakkaiden työmarkkinavalmiuksia ja osaamista Tukea hankkeita, joissa muutetaan työjärjestelyjä ja rakenteita siten, että erilaisen toimintakyvyn omaavat henkilöt voivat toimia samoilla työmarkkinoilla sekä kehitetään erilaisia tapoja ennakoida syrjäyttäviä tekijöitä, tarttua niihin ja luoda sekä yksilöllisen että yhteisöllisen tuen järjestelmiä pitkän työuran takaamiseksi. Painottaa hankkeita, joissa tähdätään organisaatioiden tasa-arvoon. Ne tarkoittavat sukupuoleen, vammaan, kulttuuriin tai vastaavaan liittyviä tasa-arvoistamistoimenpiteitä työorganisaatioissa. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen yhdenvertaisten työmarkkinoiden kehittämiseksi Välityömarkkinoita luodaan ja vahvistetaan paikallis- ja seututasolla ja toiminnalla kootaan tuettuja työpaikkoja ja aktivointipaikkoja tarjoavat toimijat tiiviiseen yhteistyöhön. Keskeisiä toimijoita ovat työvoiman palvelukeskukset sekä työvoimatoimistojen ja kuntien kanssa yhteistyössä toimivat työnantajat, järjestöt, säätiöt, oppilaitokset ja sosiaaliset yritykset. Kolmannen sektorin toiminnan tueksi kehitetään sateenvarjomallilla toimivia tukijärjestelmiä tai muita koulutus- ja neuvontamalleja. Työvoiman palvelukeskusten ja muiden työvoimapalvelujen ja kuntien yhteisten palvelurakenteiden tehtävänä on koordinoida välityömarkkinoiden toimintaa alueillaan. Työvoiman palvelukeskusten toimintaedellytyksiä ja niiden yhteistyöverkostoa kehitetään nykyistä vahvemmaksi yhteistyörakenteeksi. Projektitoiminnan tavoitteena on: Parantaa välityömarkkinoiden toimenpiteillä työnhakijoiden työkykyä ja osaamista, jotta siirtyminen avoimille työmarkkinoille helpottuisi. Välityömarkkinoilla tarjottaisiin tuettuja työ- ja aktivointipaikkoja vaikeasti työllistyville työnhakijoille. Osalle työnhakijoista välityömarkkinat tarjoaisivat pitkäkestoisia tai pysyväisluonteisia työmahdollisuuksia sekä palvelukokonaisuuksia. Panostaa kolmannen sektorin toimijoiden kehittämiseen palveluntuottajina ja työllistävän toiminnan kehittäjänä ja tukea em. toimijoita jo ennestään kehitettyjen palvelujen tuotteistamiseen. Järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoistoimijoiden osaamista on tuettava Työmarkkinoiden eriytymistä ennaltaehkäistään ja uusia toimintakäytäntöjä luodaan yhteistoimintahankkeilla, joissa kohderyhmänä ovat (vamman, sairauden, köyhyyden, syntyperän tai erilaisten muiden ongelmien vuoksi) syrjäytymisuhan alaiset henkilöt. Kehittyvät, monikulttuuriset työmarkkinat ja koulutusjärjestelmän kansainvälistyminen vaativat huomioimaan kulttuuriset erityispiirteet työyhteisöissä.

ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO

ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO Sivu 1 ESR 2007-2013 TOIMENPIDEOHJELMAN ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO 1. LUONNOSVERSIO 22.6.2006 Etelä-Savon TE-keskus Sivu 2 SISÄLTÖ: 1. ITÄ-SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDI 2.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO

ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO Sivu 1 ESR 2007-2013 TOIMENPIDEOHJELMAN ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO 11.9.2006 Etelä-Savon TE-keskus Sivu 2 1. ITÄ-SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT 1. Suuralue ja väestökehitys suuralueella

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategia

Työelämän kehittämisstrategia Työelämän kehittämisstrategia Työministeri Lauri Ihalainen Työelämän kehittämisen verkostopäivä 10.12.2013 Hallituksen työpolitiikka Hallituksen työpolitiikan iso kuva Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot