NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Henna Keränen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "31.8.2012 NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Henna Keränen"

Transkriptio

1 NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Henna Keränen

2 TEM/TYO/Henna Keränen NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI Esipuhe Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kirjattu hallitusohjelmaan. Se on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista ja se astuu täysimääräisenä voimaan Tammikuusta 2013 alkaen jokaiselle alle 25 vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ, harjoittelu opiskelu, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuu pitää sisällään koulutustakuun, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tässä koonnoksessa esitellään erilaisia hankkeita ja kampanjoita, joilla on jo nuorisotakuun mukaisesti edistetty nuorten työllistymistä ja koulutusta sekä ehkäisty nuorten syrjäytymistä. Mukana on myös hankkeita ja kampanjoita, joilla on edistetty nuorten yrittäjyyttä, ehkäisty maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä ja edistetty korkeasti koulutettujen valmistumista ja työelämäyhteistyötä. Lisäksi esitellään moniammatillisia verkostoja nuorten palveluissa sekä nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita. Tämä koonnos on tarkoitettu nuorten kanssa toimiville ja nuorten asioista kiinnostuneille. Koonnoksen tavoitteena on toimia sytykkeenä nuorten työllisyyden, koulutuksen ja yrittäjyyden edistämiseksi. Samalla koonnos toimii esimerkkinä siitä, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on mahdollista vaikuttaa. Kaikkia viime vuosien hankkeita ei ole voitu käydä läpi, vaan valintaan on vaikuttanut

3 se, että hankkeista on löytynyt suhteellisen helposti tietoa. Koonnoksessa esiteltyjen hankkeiden ja kampanjoiden lisäksi Suomessa toimii lukuisia muitakin hyviä hankkeita ja kampanjoita, joissa tehdään erinomaista työtä nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suurin osa koonnoksen hankkeista on ESR rahoitteisia hankkeita, joista on saatu tietoa EURA 2007 järjestelmästä. ESRhankkeiden lisäksi, mukana on myös haastekampanjoita ja hanke, joka toimii muulla rahoituksella. Onnistuakseen, nuorisotakuu tarvitsee viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuuta. Suomen nuorisotakuu tulee perustumaan Public Private People Partnership malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita. Koonnoksen hankkeet ja kampanjat ovat hyviä esimerkkejä toimijoiden välisestä yhteistyöstä, jonka avulla nuorten työllistymistä, kouluttautumista ja yrittäjyyttä on edistetty sekä syrjäytymistä ehkäisty. 1

4 Sisällysluettelo 1. NUORET, JOILLA EI OLE VIELÄ TOISEN ASTEEN TUTKINTOA NUORET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT AJELEHTIVAT NUORET NUORTEN YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN MONIAMMATILLISUUS JA YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN NUORTEN PALVELUISSA MAAHANMUUTTAJANUORTEN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN KORKEASTI KOULUTETUT NUORET MUITA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVIÄ HANKKEITA KATSOTTAVAKSI JOHTOPÄÄTÖKSET LOPUKSI

5 1. NUORET, JOILLA EI OLE VIELÄ TOISEN ASTEEN TUTKINTOA AVOIN AMMATTIOPISTO Lähtökohta Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymässä käynnistyi ESR rahoitteinen Nuorten tuki hanke. Lähtökohta hankkeelle oli huoli nuorisotyöttömyyden voimakkaasta kasvusta ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista. Hankkeen tavoitteena on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevan nuoren kiinnittymistä koulutukseen tai työelämään sekä parantaa kohderyhmän nuorten elämänhallintataitoja. Yhtenä toimintamuotona hankkeessa on avoin ammattiopisto. Mikä on Avoin ammattiopisto? Avoin ammattiopisto tarjoaa joustavia opiskelupolkuja vuotiaille työttömille nuorille, jotka haluavat tutustua itseään kiinnostavaan koulutusalaan, aloittaa ammatilliset opinnot tai suorittaa loppuun kesken jääneen tutkinnon. Avoimeen ammattiopistoon hakeudutaan Nuorten tuki hankkeen ohjaamoiden kautta ja valinnan opiskelijoista tekee TE toimisto. Jokaisen nuoren koulutus on sisällöltään ja kestoltaan yksilöllinen. Avoimessa ammattiopistossa on mahdollista suorittaa joko valmentavaa koulutusta tai tutkintotavoitteisia opintoja työvoimapoliittisena koulutuksena. Valmentavassa koulutuksessa nuori voi suorittaa kaikille ammatillisille perustutkinnoille yhteisiä sisältöjä, korottaa perusopetuksen arvosanoja sekä saada ohjausta ammatinvalintaan, omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, sosiaalisiin 3

6 taitoihin ja oppimismenetelmiin. Työssä oppimista on myös mahdollista sisällyttää valmentavaan koulutukseen. Sen tarkoituksena on selventää nuorta ammatinvalinnassa ja työelämän pelisäännöissä. Ammatillista koulutusta on mahdollista suorittaa joko osatutkintoon tai koko tutkintoon tähtäävänä koulutuksena. Tutkintotavoitteinen koulutus on usein järjestetty työvaltaisena. Ne nuoret, jotka suuntaavat tutkintotavoitteiseen opiskeluun, ohjataan ammatti ja aikuisopistoihin. Tulokset Suurimalla osalla Avoimen ammattiopiston asiakkaista on suuntana toisen asteen tutkinto. Avoin ammattiopisto on toiminut kaksi lukuvuotta, jonka aikana opiskelijoita on ollut yhteensä 231, joista 159 on ollut valmentavassa koulutuksessa ja 72 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Keväällä 2011 yhteishaun aikaan ohjauksessa tai opiskelemassa oli yhteensä 114 nuorta, joista 88 haki yhteishaussa opiskelemaan. Heistä 75 henkilöä sai opiskelupaikan ja heistä 62 oli edelleen opiskelemassa seuraavana keväänä. Nuoria on polutettu oppilaitoksiin myös muita reittejä esim. erillisvalinnan kautta. Avoimessa ammattiopistossa on lisäksi kehitetty uusia työvaltaisia koulutuspolkuja ja muita joustavia koulutusreittejä yhdessä maakunnan ammatti ja aikuisopistojen kanssa. Hyvät käytännöt Nuorten tuki hanke, jonka yhtenä toimintatapana esiteltiin avoin ammattiopisto, on vielä kesken, mutta jo nyt voidaan todeta hyvien tulosten perusteella, että avoin ammattiopisto on itsessään hyvä ja tarpeellinen käytäntö. Yhä enemmän tarvitaan yksilöllisiä ja joustavia opinpolkuja, joita avoin ammattiopisto tarjoaa. Valmentavan ja tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tuki ja ohjaus ammatinvalinnassa sekä sosiaalisissa taidoissa ja hyvinvoinnista huolehtiminen, helpottavat nuoren pääsyä ja kiinnittymistä ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Hankkeessa tehtävä työ ehkäisee siten nuorten syrjäytymistä. Lisäksi avoimen ammattiopiston kaltainen tukimuoto kannustaa nuoria aktiivisuuteen ja motivoi nuorta, sillä koulutuksen 4

7 aikana nuorella on mahdollista saada ylläpitokorvauksella korotettua työmarkkinatukea. Opiskelu avoimessa ammattiopistossa on monelle työttömyyttä houkuttelevampi vaihtoehto. Lisäksi nuoria motivoi vahvasti se, että avoimen ammattiopiston opinnot ovat jatkossa tunnustettavissa osaksi ammatillisia perustutkintoja. Lisää avoimesta ammattiopistosta sen kotisivuilla ammattiopisto. LAAJENNETUN TYÖSSÄOPPIMISEN KOKEILUHANKE Lähtökohta Laajennetun työssäoppimisen valtakunnallinen kokeiluhanke pohjautuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Hallitusohjelman mukaan koulutuksen ja työelämän välisiä yhteyksiä parannetaan sekä työllistymistä ja työllisyyttä edistetään ja kehitetään vahvistamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Tavoitteeseen pyritään muun muassa laajentamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua nykyisestä. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke alkoi vuoden 2009 alussa ja jatkuu vuoden 2013 loppuun. Kokeiluhanke toteutetaan Opetushallituksen myöntämillä valtionavustuksilla, jota on vuosina myönnetty 29 koulutuksen järjestäjälle. Kokeiluhankkeen tavoitteena on työssäoppimisen laajempi ja monipuolisempi hyödyntäminen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ammattitaitojen kehittämisessä ottaen huomioon heidän yksilölliset tarpeet ja suunnitelmat. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa yksilöllisiä mahdollisuuksia työelämälähtöiseen ja käytännönläheiseen ammatilliseen opiskeluun, edistää ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, työelämän edellyttämän ammattitaidon 5

8 saavuttamista, edesauttaa ammatillisten perustutkintojen suorittamista sekä tukea siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työelämään. Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen keskeisiä sisällöllisiä toteutustavoitteita ovat: käytäntöorientaation lisääminen opetuksessa koulutuksen ja työn vuorottelun lisääminen opetuksessa yksilöllisten oppimispolkujen tukeminen työnantajien kannustaminen ja tukeminen laajennettuun työssäoppimistoimintaan opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa uusien opetussuunnitelman perusteiden käyttöönoton tukeminen työssäoppimisen laatutyön kehittäminen tukea ammatillista koulutusta, johon on vaikea saada opiskelijoita tukea ammatillista koulutusta, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa kehittää työssäoppimisen tukitoimia ja ohjauspalveluita Toimintamalli Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa työssäoppimisen laajentamisella tarkoitetaan a) työssäoppimisen määrän ja ajan laajentamista, b) ohjauksen ja tuen laajentamista, c) oppimisympäristöjen laajentamista tai d) työpaikalla opittavien sisältöjen laajentaminen. Ajallisen ja määrällisen laajentamisen lisäksi huomiota on kiinnitetty sekä opiskelijoiden ohjauksen että työelämän tukemisen laajentamiseen. Oppimisympäristöt ovat kokeiluissa laajentuneet työelämän ympäristöjen lisäksi myös verkko ohjausympäristöihin sekä sosiaalisen median kanaville. Kokeiluhankkeen edetessä kaikkien näiden osa alueiden merkitys on korostunut työssäoppimista laajennettaessa. Yhtä osa aluetta ei voi laajentaa huomioimatta muita. 6

9 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluissa on kehitetty ja testattu sekä ryhmäkohtaisia että opiskelijan yksilölliseen ohjaukseen perustuvia malleja sekä muita malleja, toimintatapoja ja työkaluja, jotka muutoin tukevat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Tulokset Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke on kesken, mutta kokeilun tässä vaiheessa tuloksena on syntynyt testattuja toimintamalleja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentamisesta ja monipuolistamisesta. Ryhmäkohtaisissa malleissa koko ryhmällä yhtä paljon työssäoppimista. Työssäoppimista 1 52 viikkoa enemmän kuin tutkinnon perusteissa määritelty minimimäärä on. Työssäoppiminen sijoittuu yleisimmin koko opiskeluajalle, siten että yleensä orientoivia jaksoja on ensimmäisenä lukuvuonna, pitkät työssä oppimisjaksot painottuvat toiselle ja kolmannelle. lukuvuodelle sekä useissa kokeiluissa valinnaiset tutkinnonosat toteutetaan koko ryhmällä työssä oppien. Ryhmäkohtaisissa malleissa on pidemmät ja laajemmat perinteiset työssäoppimisjaksot ja työpaikalla tapahtuva oppiminen ja oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen vuorottelevat säännöllisesti. Valtaosa laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa kehitetyistä malleista ovat malleja siitä, miten työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisäämällä voidaan toteuttaa opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja heidän tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. Työssäoppimisen määrät vaihtelivat opiskelijoittain ja niiden sijoittuminen saattoi vaihdella samankin ryhmän opiskelijoiden kesken huomattavasti. Yksilöllisissä työssäoppimisen laajennuksissa työssäoppimisen osuus koko perustutkinnosta saattoi olla jopa lähes 70 %. Yksilölliseen ohjaukseen perustuvissa malleissa opintojen valinnaisuus kasvaa ja yksilölliset opintopolut mahdollistuvat. Yksilölliseen ohjaamiseen perustuvat mallit tukevatkin paremmin yksilöllisten opintopolkujen toteutumista kuin ryhmäkohtaiset mallit. Opiskelijalle on mahdollista räätälöidä hänen tarpeitaan vastaava malli suorittamistapoineen ja aikatauluineen. Yksilölliset mallit sopivat siis työssäoppimissuunnitelman mukaan etenevälle opiskelijalle, nopeammin etenevälle opiskelijalle ja 7

10 hitaampaan tahtiin etenevälle opiskelijalle. Yksilölliset mallit sopivat myös niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinpolullaan, aiemmin keskeyttäneille opiskelijoille, kahden tutkinnon suorittajille sekä oppisopimuskoulutuksessa opiskeleville opiskelijoille. Lisäksi yksilökohtaiset mallit voivat perustua yritysyhteistyöhön, jossa opintoja voidaan suorittaa täsmäkoulutuksena yrityksessä. Työssäoppimisen laajentaminen eri mallien avulla on lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen työelämälähtöisyyttä, työvaltaisuutta, opiskelijoiden motivaatiota ja tukenut työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin. Työssäoppimisen laajentaminen nykyisestä minimimäärästä, sen monipuolistaminen ja yksilöllisten opintopolkujen tukeminen edellyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaamisen edelleen kehittämistä. Hyvät käytännöt Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke on kesken ja kokeilun seuraavassa vaiheessa keskitytään jo kehitettyjen mallien levittämiseen ja niiden toimivuuden testaamiseen toisessa toimintaympäristössä. Jos tässä vaiheessa kokeilua voidaan kuitenkin nähdä selkeitä etuja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentamisesta sekä opiskelijan että työelämän näkökulmasta. Laajennettu työssäoppiminen lisää opintojen työvaltaisuutta ja lisää käytäntöorientaatioita ammatillisessa peruskoulutuksessa, sillä siinä ovat mukana aitoja asiakkaita, välineitä ja prosesseja. Opiskelija saa realistisen ja ajankohtaisen kuvan työelämästä ja sen vaatimuksista sekä laajemmat työelämäverkostot. Laajennettu työssäoppiminen myös lisää opiskelijoiden valinnan mahdollisuutta ja lisää opiskelijoiden motivaatioita. Tämä puolestaan ehkäisee keskeyttämistä ja tukee opiskelijoiden siirtymistä aiempaa nopeammin työmarkkinoiden käyttöön. Lisäksi se mahdollistaa ammatillisten valmiuksien oppimisen tutkintoaloilta, joilla kyseisiä valmiuksia ei voi oppia oppimisympäristössä, hiljaisen tiedon välittymisen ja erityisosaamisen hankkimisen sekä tukee elinikäisen oppimisen avaintaitojen 8

11 oppimista ja sisäistämistä. Se kartuttaa opintojen aikaista työkokemuksen hankkimista ja tukee osaltaan opiskelijoiden työllistymistä koulutusta vastaaviin töihin. Lisätietoja hankkeesta löytyy sen kotisivuilta 2. NUORET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT NUORILLE TÖITÄ HANKE Lähtökohta Syksyllä 2008 alkanut taantuma lisäsi merkittävästi ammattikoulutuksen saaneiden nuorten työttömyyttä. Huolena oli, että ammattikouluista valmistuvat nuoret eivät työllisty kuten ennen ja siitä syystä saattavat ajautua kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nuorille töitä hanke oli ESR rahoitteinen projekti, jolla haluttiin tukea alle 30 vuotiaiden ammattikoulutettujen nuorten työllistymistä. Hankkeen tavoitteena oli löytää toimintamalli, jolla voidaan nopeuttaa ja tehostaa vastavalmistuneiden työllistymistä sekä valmentaa heitä omaehtoiseen työnhakuun. Tavoitteena oli, että 50 % hankkeen asiakkaista työllistyy ja loput ohjattaan sopivaan lisäkoulutukseen. Alkuperäinen asiakastavoite oli 660 nuorta kahden vuoden aikana. Hanke käynnistyi ja se päättyi

12 Toimintamalli Hankkeen keskeisenä työkaluna toimi ostopalveluna hankittu TE toimiston tiloissa toimiva työnhakuklubi, joka toimi nonstop periaatteella eli mukaan pääsi periaatteessa aina, kun tilaa vain oli. Hankkeen kuhunkin TE toimistoon hankittiin ostopalveluna työnhakuklubin vetäjä. Projektiohjaajat, klubinvetäjät ja TE toimistot tekivät keskenään tiivistä yhteistyötä. Työnhakuklubien tavoitteena oli edistää osallistujien työmarkkinoille pääsyä. Klubin aikana nuoret saivat tarvitsemiansa tietoja ja taitoja tehokkaaseen työnhakuun. He oppivat hyödyntämään työhallinnon työnhakua tukevia sähköisiä palveluita, etenkin CV nettiä ja ennen kaikkea he motivoituivat ja sitoutuivat työn hakemiseen. Klubissa käsiteltäviä teemoja olivat alueelliset ja valtakunnalliset työmarkkinat, työnhaun eri kanavat, yhteydenotot työnantajiin, omien vahvuuksien, taitojen ja osaamisen markkinointi, työnhakuasiakirjat, TE toimiston sähköiset palvelut, työhaastattelu ja oppisopimus. Lisäksi käsiteltiin työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä sekä vähäisessä määrin myös yrittäjyyttä. Tulokset Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli se, että 660 nuorta osallistuu toimintaan ja heistä puolet työllistyy. Hankkeen tavoitteet onnistuivat todella hyvin. Hankkeeseen osallistui 1401 nuorta ja sen aikana työllistyi 718 nuorta eli 52 % osallistuneista. Miehistä 50,8 % työllistyi ja naisista 52,2% työllistyi. Toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin työllistyi 193 nuorta (14 %) ja määräaikaisiin työsuhteisiin 507 nuorta (36 %). Neljä nuorta ryhtyi yrittäjäksi ja 14 aloitti rekrykoulutuksen. Koulutukseen lähti 155 nuorta (11 %), työvoimakoulutuksen aloitti 60 nuorta (4 %) ja 95 nuorta (7 %) aloitti omaehtoisen opiskelun. Muiden palvelujen piiriin ohjattiin 241 nuorta (17 %) ja muiden syiden vuoksi kirjattiin ulos 276 nuorta (20 %). Työnhakuklubin kävi 82 % nuorista. Kävijämäärää pienentää kuitenkin se, että klubi käynnistyi vasta kolmen kuukauden kuluttua hankkeen alkamisesta. Hankkeeseen osallistuneet nuoret antoivat työnhakuklubien onnistumiselle kokonaisarvion 4,27 asteikolla

13 Klubinvetäjien toiminta sai arvion 4,59. Mukana olleet TE toimistot pitivät myös hanketta onnistuneena.kehitetyt työnhakuklubit jatkavat kansallisena toimintana alkaen Hyvät käytännöt Työnhakuklubimallin vahvuutena oli sen joustavuus, joka mahdollisti suurien asiakasmäärien vastaanoton keveämmällä palvelulla esimerkiksi kesäkuun asiakaspiikin kohdalla, jolloin vastavalmistuneet nuoret kirjautuivat TE toimiston asiakkaiksi. Loppuvuoden ja loppukevään hiljaisempina kausina saatettiin puolestaan antaa syvempää palvelua sekä tehdä vierailuja myös pienemmille toimipaikoille. Nuoret arvostivat sitä, että saattoivat piipahtaa klubinvetäjän luona ilman ajanvarausta ja sitä, että he saivat kannustusta työnhakuun. Nonstoptyönhakuklubi on myös helppo räätälöidä sisällöltään asiakkaan tarpeiden mukaisesti, eikä asiakkaan tarvitse odottaa palvelun alkamista. Työnhakuklubin vetäjä voi myös ottaa mukaan hyvin erilaisia kohderyhmiä asiakastilanteen mukaan. Työnhakuklubin vetäjä seuraa asiakkaan tilanteen kehittymistä myös lähiopetuksen jälkeen ja tiedonvaihto asiakkaan tilanteesta onnistuu helposti klubinvetäjän ja virkailijan välillä, kun asiakas on antanut suostumuksensa. Työnhakuklubin toimiminen TE toimiston tiloissa oli ehdoton edellytys hankkeen onnistumiselle. Työnhakuklubi osoittautui myös kustannustehokkaaksi, sillä yksittäisen työnhakuryhmän hinnalla saadaan vähintään kaksinkertainen ajallinen työpanos hankkimalla klubinvetäjä koko vuodeksi yksittäisten ryhmäviikkojen sijaan, sillä kun laadukasta palvelua ostetaan koko vuodeksi, on hinta asiakasta kohden edullisempi. Lisätietoja Nuorille töitä hankkeesta EURA 2007 järjestelmästä projektikoodillas

14 DUUNITA MUT! HAASTEKAMPANJA Lähtökohta Paha nuorisotyöttömyys on vaivannut Oulun seutua jo vuosia. Nuorten syrjäytymisen tai Oulun seudulta muualle muuttamisen ehkäisemiseksi sanomalehti Kaleva aloitti vuonna 2011 Duunita mut! haastekampanjan. Mistä on kyse? Kampanjassa yritys työllistää yhden tai useamman alle 25 vuotiaan nuoren vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Yritys sitoutuu olemaan reilu työnantaja ja antamaan nuorille positiivisen kuvan työelämästä ja omasta alastaan. Tarkoitus ei ole, että nuoria työllistetään samoihin tehtäviin, joista yritys on irtisanonut työntekijöitä. Yritykset laittavat haasteen eteenpäin muille työnantajille. Haasteet julkaistaan kuukausittain sanomalehti Kalevassa sekä reaaliajassa Haasteet sivulla sekä Facebookissa. Mikä tahansa Oulun seudulla toimiva yritys voi tulla mukaan kampanjaan joko oma aloitteisesti tai toisen yrityksen haastamana. Hyödyt yrityksille Työllistämällä nuoria Oulun seudun yritykset takaavat osaamisen säilymisen alueella ja tätä kautta myös oman toimintansa jatkuvuuden. Työllistämällä nuoria yritys saa uutta ja innokasta näkökulmaa toimintaansa sekä ahkeran työpanoksen. Antamalla oman panoksensa nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi yritys saa positiivista näkyvyyttä alueella. Kaleva madaltaa työllistämiskynnystä antamalla tietoa työllistämisvaihtoehdoista ja erilaisista tuista. Kampanjan verkkosivuilta löytyy Kohtaamispaikka, jossa työnantajat ja työtä etsivät nuoret voivat löytää toisensa. Työntekijä voi löytyä nuorten jättämistä ilmoituksista tai halutessaan yritys voi jättää omia työpaikkailmoituksia sivulle. Kaikki nuoria työllistävät yritykset mainitaan 12

15 Duunnittajat sivulla sekä Facebookissa. Kaleva myöntää kampanjaan mukaan lähteville yrityksille kunniasinetin, jota yritykset saavat käyttää tunnustuksena työllistämispanoksestaan kotisivuillaan ja muussa markkinointimateriaalissaan. Lisäksi Kaleva julkaisee paperilehdessä listauksia mukana olevista yrityksistä ja uusista haasteista. Vuoden lopulla palkitaan nuoria työllistäneistä yrityksistä vuoden Duunnittaja. Kaikki yritykset voivat lisäksi kirjoittaa juttuja yritysblogiin. Yritykset, jotka haastavat mukaan muita yrityksiä, saavat näkyvyyttä lyhyiden yritysesittelyiden muodossa. Tulokset Vuonna 2011 haastekampanjaan osallistui 31 yritystä. Kampanjan tavoitteena oli vuonna 2011 työllistää 540 nuorta. Vuonna 2011 haastekampanja työllisti 550 nuorta, mikä on yli 30% Oulun alle 25 vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrästä! Lähes 200 nuorta jätti oman työnhakuilmoituksensa Duunita mutverkkosivuille. Vuoden 2011 Duunnittajaksi valittiin Kalevan autokorjaamo. Haastekampanja huomioitiin Suomen lehdistö lehdessä sekä lisäksi Oulun kaupungin 100 tekoa Oulusta ohjelma nimesi kampanjan yhdeksi alueen kehitystä ja hyvinvointia merkittävästi parantavista teoista. Tuloksista innostuneena Duunita mut kampanja toteutetaan myös tänä vuonna. Vuoden 2012 haastekampanja lanseerattiin Tällä hetkellä mukana on 16 yritystä ja tähän mennessä 204 nuorta on jo työllistynyt. Vuoden 2012 tavoitteena on työllistää 540 nuorta. Hyvät käytännöt Duunitamut! haastekampanja on kokonaisuudessaan hyvä ja toimiva käytäntö, joka on helppo toteuttaa eri alueilla. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Positiivista on myös se, että yritysten lisäksi nuoret ovat huomioineet kampanjan. Duunita mut kotisivuilla löytyy yritysten ja työtä hakevien kohtaamispaikka, ammatinvalintatesti 13

16 sekä ohjeita eri työllistämisvaihtoehdoista, kuten Sanssi kortista, oppisopimuskoulutuksesta ja kesätyösetelistä. Haastekampanjasta lisää: NAPPAA NUORI TÖIHIN KAMPANJA Lähtökohta Varsinais Suomen oppisopimustoimistot ovat yhteisvoimin käynnistäneet Syyskuussa 2011 maakunnan työnantajille suunnatun kampanjan, jonka tarkoituksena on työllistää oppisopimuksella vuotiaita varsinaissuomalaisia nuoria. Oppisopimus ei ainoastaan yhdistä työtä ja koulutusta, vaan samalla se myös kiinnittää nuoren konkreettisesti työelämään. Lisäksi oppisopimus ja työssä oppiminen ovat työttömille nuorille suosituimpia tapoja hankkia ammattitaito. Kampanjan tavoitteena on työllistää 120 nuorta. Hyödyt yrityksille Työantaja, joka solmii oppisopimuksen vuotiaan työttömän nuoren kanssa, saa korotettua koulutuskorvausta perustutkintotavoitteisessa koulutuksessa 300 kuukaudessa ja ammattitutkintotavoitteisessa koulutuksessa 150 kuukaudessa. Oppisopimustoimiston henkilökunta on valmis kertomaan lisätietoja työnantajille nuorten työllistämisestä oppisopimuskoulutuksen avulla. Kampanja tarjoaa alueen yrityksille oivan keinon kouluttaa täsmäosaajia yrityksen tarpeisiin ja mahdollisuuden omalta osaltaan auttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Samalla kampanja turvaa 14

17 osaamisen säilymisen Varsinais Suomen alueella ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tulokset Kampanja on tuottanut tulosta, sillä tämänhetkisten tilastojen mukaan kampanja on lokakuussa 2012 työllistänyt jo 154 alle 25 vuotiasta nuorta. Kampanja on siis jo ylittänyt tavoitteensa työllistää 120 nuorta. Tämä lukema todennäköisesti vielä vain kasvaa, sillä hallitus on ilmoittanut nostavansa koulutusrahan 800 kuukaudessa. Joissain alueen oppisopimustoimistoissa kampanja on jo lisännyt nuorten työllistymistä jopa 20 %! Lokakuun loppuun mennessä nuoria on työllistynyt 50 eri tutkintoon. Eniten työllistäneet tutkinnot ovat: autoalan perustutkinto, liiketalouden perustutkinto, sosiaali ja terveysalan perustutkinto, hotelli, ravintola ja cateringalan perustutkinto sekä rakennusalan perustutkinto. Purkautuneita oppisopimuksia on tähän mennessä yhteensä 23, joka on 15 % oppisopimuksista. Näistä 12 on ammattitutkintoja ja11 perustutkintoja. Lähes puolet nuoria työllistäneistä yrityksistä on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Seuraavaksi suurin ryhmä nuoria työllistäneistä yrityksistä on henkilöä työllistävät yritykset. Kaiken kaikkiaan nuoria työllistäneitä yrityksiä oli kampanjassa mukana lähes 150. Suurin joukko kampanjaan osallistuneista nuorista (25 %) on 21 vuotiaita. Vähiten mukana on vuotiaita nuoria. Työllistyneistä nuorista naisia on 40 % ja miehiä 60 %. Työllistyneistä nuorista 30 % on jo aiemmin suorittanut toisen asteen tutkinnon ja 47 % yo tutkinnon. Pelkän perusasteen varassa oli 23 % työllistyneistä nuorista. Kampanjassa on myös lähetetty nuoria työllistäneille yrityksille sähköinen kysely, jossa pyydettiin yrityksiä nimeämään niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet nuoren työntekijän palkkaamiseen sekä yritysten tietämystä oppisopimuksesta. Vastauksia ei 15

18 vielä ole tullut paljoa, sillä kysely on lähetetty nuoren palkanneelle yritykselle vasta sitten, kun neljän kuukauden koeaika on ohi. Alustavasti voidaan kuitenkin todeta, että nuoren työllistäminen helpottuu, mikäli hän on yritykselle entuudestaan tuttu ja mitä pienempi yritys on, sitä merkityksellisempää nuoren tunteminen on. Alle 18 vuotiaita on työllistynyt oppisopimuksella vähän verrattuna yli 20 vuotiaisiin. Yritysten mukaan juuri peruskoulun päättäneiltä nuorilta puuttuu käytännön tieto työmarkkinoiden toimivuudesta sekä käytännön työnhakutaidot. Tämän voi yhdistää yritysten näkemykseen siitä, ettei monellakaan nuorella ei ole vielä ns. sosiaalisia valmiuksia hakea itse töitä saati sitten kertoa oppisopimuskoulutukseen liittyvistä tukimahdollisuuksista. Lisäksi oppisopimus on yrityksille varsin tuntematon väline työvoiman rekrytoinnissa, mutta samalla yritykset pitivät oppisopimusta toimivana tapana kouluttaa työvoimaa. Hyvät käytännöt Oppisopimustoimistojen yhteiskampanja on itsessään hyvä ja onnistunut työllistämiskäytäntö. Se on helppo toteuttaa valtakunnallisesti. Hienoa on se, ettei kampanjassa kehitetty mitään uutta tai ihmeellistä, vaan nuoret ovat työllistyneet pelkästään oppisopimustoimistojen ja TE toimiston nuoriso osaston vuorovaikutusta tehostamalla! Oppisopimus on todistetusti tehokas keino välttää nuorisotyöttömyyttä. Kampanjasta lisää 16

19 3. AJELEHTIVAT NUORET NUORTEN TUETUT OPINPOLUT OHJELMA Lähtökohta Nuorten tuetut opinpolut ohjelma oli ESR rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena oli kehittää tukea tarvitseville vuotiaille nuorille lähiohjaukseen perustuvaa lähitutormallia Kanta Hämeen alueelle. Kohderyhmään kuuluivat vuotiaat nuoret, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää perusopetuksen opinnot, eivät ole hakeneet tai päässeet toisen asteen koulutukseen tai töihin sekä nuoret, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot. Nuorten tilannetta kuvaa usein se, että monet eri elämänvaiheisiin liittyvät haasteet ilmenevät samanaikaisesti. Lähitutortoiminta Lähitutortoiminnan ideana on tarjota nuorelle aikaa keskustella ja suunnitella elämäänsä yhdessä sellaisen toimijan kanssa, jolla on valmiudet ja mahdollisuudet antaa nuorelle riittävästi aikaa, olla läsnä, keskustella nuoren kanssa neutraalina toimijana nuoren tilanteesta ja olemassa olevista mahdollisuuksista. He katsovat nuoren tilannetta yli sektori ja toimialarajojen sekä tarvittaessa kädestä pitäen ohjaavat ja tukevat nuorta tämän valinnoissa, ja tulevaisuuden suunnittelussa. Lähitutorit eivät siis ole viranomaistahoja, vaan heidän tehtävänään on toimia tukea tarvitsevien nuorten ja heitä auttavien palvelujärjestelmän toimijoiden välimaastossa. Toimintamallissa tunnistetaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, eri tahot ja sektorit tekevät moniammatillista yhteistyötä, palvelut ja tukitoimet, kuten lähitutortoiminta muodostavat yksilöllisiä ratkaisuja sekä kehitetyt toimintamallit juurrutetaan osaksi 17

20 kuntien perustyötä. Lähitutoreiden keskeisimpiä yhteistyötoimijoita olivat Työvoiman palvelukeskukset, TE toimistot, terveydenhuollon ammattilaiset, toisen asteen oppilaitokset sekä myös peruskoulut. Tulokset Hankkeen ohjaustoimintaan osallistui 257 nuorta. Osallistuneista nuorista 79 on saatu motivoitua hakemaan opiskelupaikkaa ja heitä on tuettu hakuvaiheessa ja kaikki nuoret myös saivat opiskelupaikan. 50 nuorta on motivoitu jatkamaan opiskeluaan toisella asteella aiemmista keskeyttämispäätöksistä huolimatta, 20 nuorta autettiin peruskoulun loppuun saattamisessa sekä 20 nuorta autettiin arvosanojen korottamisessa. 13 nuorta on saatu työelämään ja noin 70 nuorta sai työharjoittelupaikan. Lisäksi 20 nuorta pääsi työ tai koulutuskokeiluun sekä 10 kuntouttavaan työtoimintaan. Kaikista osallistuneista nuorista vain 33 yhteistyö päättyi negatiivisesti, eli nuoren tilanne ei mennyt eteenpäin. Hyvät käytännöt Lähitutortoiminta osoittautui hyväksi käytännöksi. Hankkeen tulokset olivat hyviä ja lähitutortoiminta on osoittautunut sekä tulokselliseksi että taloudellisesti kannattavaksi toimintamalliksi. Lähitutortoiminta on kustannustehokasta ja ohjelman aikana sen toteuttajat olivatkin erittäin positiivisesti otettuja työn tuloksellisuudesta. Lisäksi eri tahojen välinen yhteistyö toimi hyvin ja hankkeeseen saatiinkin sitoutettua mukaan yhteensä 86 eri organisaatiota kolmen seutukunnan alueelta. Yhteistyötä tehtiin mm. kuraattoreiden, koulupsykologien, oppilaitosten, seurakunnan, nuorisotoimen ja poliisin kanssa. 18

21 Nuorten tuetut opinpolut ohjelmaa toteutettiin yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n ja Kanta Hämeen kuntien kesken. EURA 2007 järjestelmästä löytyy lisää ohjelmasta sen projektikoodilla S ETELÄ PIRKANMAANVÄLITYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI VÄLIKE PROJEKTIN EDELLEENSIJOITTAMISEN MALLI Lähtökohta Välike projekti on ESR rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää työllisyyden hoitoa Etelä Pirkanmaan alueella. Hankkeen keskeisimmät tehtävät on luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille, tarjota kattavampaa palvelua työnantajille, välityömarkkinoiden kehittämisen tukeminen sekä sosiaalisen yritystoiminnan lisääminen alueella. Hanke sopii myös kohdistettavaksi nuorille. Hanke käynnistyi ja se päättyy Toimintamalli Välike projektin keskeisin toimintamalli on palkkatuetussa työssä olevien työntekijöiden edelleensijoittaminen. Edelleensijoittamisella tarkoitetaan palkkatuella palkatun työntekijän siirtämistä toisen työnantajan eli käyttäjäyrityksen käyttöön. Mallissa työnantaja, joka saa varsinaista palkkatukea ja työn järjestävä käyttäjäyritys voivat sopia keskenään työntekijän sijoittamisesta ja työllistämisestä maksettavasta palkkiosta. Edelleensijoittaminen edellyttää kuitenkin aina työntekijän suostumusta sekä ilmoitusta TE toimistoon ennen edellensijoituksen alkamista. Osa työnantajan velvollisuuksista säilyy aina varsinaisella työnantajalla. Kunta, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys voi edelleensijoittaa palkkatuella palkkaamansa julkisen työvoimapalvelulain 19

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä

NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä Ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt Hilton Helsinki Kalastajatorppa Ammattiopisto Nurmes Kaija Mattila NonStop

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tämän koonnoksen on tarkoitus selventää, miltä nuorisotakuu tulee näyttäytymään sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta. Tässä koonnoksessa

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo Nuorten yhteiskuntatakuu Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo 22.5.2012 Takuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄ: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika Hakutiedote, ammattikoulutus, Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen18.4.2011

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot