NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Henna Keränen

Transkriptio

1 NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Henna Keränen

2 TEM/TYO/Henna Keränen NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI Esipuhe Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kirjattu hallitusohjelmaan. Se on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista ja se astuu täysimääräisenä voimaan Tammikuusta 2013 alkaen jokaiselle alle 25 vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ, harjoittelu opiskelu, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuu pitää sisällään koulutustakuun, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tässä koonnoksessa esitellään erilaisia hankkeita ja kampanjoita, joilla on jo nuorisotakuun mukaisesti edistetty nuorten työllistymistä ja koulutusta sekä ehkäisty nuorten syrjäytymistä. Mukana on myös hankkeita ja kampanjoita, joilla on edistetty nuorten yrittäjyyttä, ehkäisty maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä ja edistetty korkeasti koulutettujen valmistumista ja työelämäyhteistyötä. Lisäksi esitellään moniammatillisia verkostoja nuorten palveluissa sekä nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita. Tämä koonnos on tarkoitettu nuorten kanssa toimiville ja nuorten asioista kiinnostuneille. Koonnoksen tavoitteena on toimia sytykkeenä nuorten työllisyyden, koulutuksen ja yrittäjyyden edistämiseksi. Samalla koonnos toimii esimerkkinä siitä, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on mahdollista vaikuttaa. Kaikkia viime vuosien hankkeita ei ole voitu käydä läpi, vaan valintaan on vaikuttanut

3 se, että hankkeista on löytynyt suhteellisen helposti tietoa. Koonnoksessa esiteltyjen hankkeiden ja kampanjoiden lisäksi Suomessa toimii lukuisia muitakin hyviä hankkeita ja kampanjoita, joissa tehdään erinomaista työtä nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suurin osa koonnoksen hankkeista on ESR rahoitteisia hankkeita, joista on saatu tietoa EURA 2007 järjestelmästä. ESRhankkeiden lisäksi, mukana on myös haastekampanjoita ja hanke, joka toimii muulla rahoituksella. Onnistuakseen, nuorisotakuu tarvitsee viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuuta. Suomen nuorisotakuu tulee perustumaan Public Private People Partnership malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita. Koonnoksen hankkeet ja kampanjat ovat hyviä esimerkkejä toimijoiden välisestä yhteistyöstä, jonka avulla nuorten työllistymistä, kouluttautumista ja yrittäjyyttä on edistetty sekä syrjäytymistä ehkäisty. 1

4 Sisällysluettelo 1. NUORET, JOILLA EI OLE VIELÄ TOISEN ASTEEN TUTKINTOA NUORET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT AJELEHTIVAT NUORET NUORTEN YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN MONIAMMATILLISUUS JA YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN NUORTEN PALVELUISSA MAAHANMUUTTAJANUORTEN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN KORKEASTI KOULUTETUT NUORET MUITA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVIÄ HANKKEITA KATSOTTAVAKSI JOHTOPÄÄTÖKSET LOPUKSI

5 1. NUORET, JOILLA EI OLE VIELÄ TOISEN ASTEEN TUTKINTOA AVOIN AMMATTIOPISTO Lähtökohta Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymässä käynnistyi ESR rahoitteinen Nuorten tuki hanke. Lähtökohta hankkeelle oli huoli nuorisotyöttömyyden voimakkaasta kasvusta ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista. Hankkeen tavoitteena on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevan nuoren kiinnittymistä koulutukseen tai työelämään sekä parantaa kohderyhmän nuorten elämänhallintataitoja. Yhtenä toimintamuotona hankkeessa on avoin ammattiopisto. Mikä on Avoin ammattiopisto? Avoin ammattiopisto tarjoaa joustavia opiskelupolkuja vuotiaille työttömille nuorille, jotka haluavat tutustua itseään kiinnostavaan koulutusalaan, aloittaa ammatilliset opinnot tai suorittaa loppuun kesken jääneen tutkinnon. Avoimeen ammattiopistoon hakeudutaan Nuorten tuki hankkeen ohjaamoiden kautta ja valinnan opiskelijoista tekee TE toimisto. Jokaisen nuoren koulutus on sisällöltään ja kestoltaan yksilöllinen. Avoimessa ammattiopistossa on mahdollista suorittaa joko valmentavaa koulutusta tai tutkintotavoitteisia opintoja työvoimapoliittisena koulutuksena. Valmentavassa koulutuksessa nuori voi suorittaa kaikille ammatillisille perustutkinnoille yhteisiä sisältöjä, korottaa perusopetuksen arvosanoja sekä saada ohjausta ammatinvalintaan, omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, sosiaalisiin 3

6 taitoihin ja oppimismenetelmiin. Työssä oppimista on myös mahdollista sisällyttää valmentavaan koulutukseen. Sen tarkoituksena on selventää nuorta ammatinvalinnassa ja työelämän pelisäännöissä. Ammatillista koulutusta on mahdollista suorittaa joko osatutkintoon tai koko tutkintoon tähtäävänä koulutuksena. Tutkintotavoitteinen koulutus on usein järjestetty työvaltaisena. Ne nuoret, jotka suuntaavat tutkintotavoitteiseen opiskeluun, ohjataan ammatti ja aikuisopistoihin. Tulokset Suurimalla osalla Avoimen ammattiopiston asiakkaista on suuntana toisen asteen tutkinto. Avoin ammattiopisto on toiminut kaksi lukuvuotta, jonka aikana opiskelijoita on ollut yhteensä 231, joista 159 on ollut valmentavassa koulutuksessa ja 72 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Keväällä 2011 yhteishaun aikaan ohjauksessa tai opiskelemassa oli yhteensä 114 nuorta, joista 88 haki yhteishaussa opiskelemaan. Heistä 75 henkilöä sai opiskelupaikan ja heistä 62 oli edelleen opiskelemassa seuraavana keväänä. Nuoria on polutettu oppilaitoksiin myös muita reittejä esim. erillisvalinnan kautta. Avoimessa ammattiopistossa on lisäksi kehitetty uusia työvaltaisia koulutuspolkuja ja muita joustavia koulutusreittejä yhdessä maakunnan ammatti ja aikuisopistojen kanssa. Hyvät käytännöt Nuorten tuki hanke, jonka yhtenä toimintatapana esiteltiin avoin ammattiopisto, on vielä kesken, mutta jo nyt voidaan todeta hyvien tulosten perusteella, että avoin ammattiopisto on itsessään hyvä ja tarpeellinen käytäntö. Yhä enemmän tarvitaan yksilöllisiä ja joustavia opinpolkuja, joita avoin ammattiopisto tarjoaa. Valmentavan ja tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tuki ja ohjaus ammatinvalinnassa sekä sosiaalisissa taidoissa ja hyvinvoinnista huolehtiminen, helpottavat nuoren pääsyä ja kiinnittymistä ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Hankkeessa tehtävä työ ehkäisee siten nuorten syrjäytymistä. Lisäksi avoimen ammattiopiston kaltainen tukimuoto kannustaa nuoria aktiivisuuteen ja motivoi nuorta, sillä koulutuksen 4

7 aikana nuorella on mahdollista saada ylläpitokorvauksella korotettua työmarkkinatukea. Opiskelu avoimessa ammattiopistossa on monelle työttömyyttä houkuttelevampi vaihtoehto. Lisäksi nuoria motivoi vahvasti se, että avoimen ammattiopiston opinnot ovat jatkossa tunnustettavissa osaksi ammatillisia perustutkintoja. Lisää avoimesta ammattiopistosta sen kotisivuilla ammattiopisto. LAAJENNETUN TYÖSSÄOPPIMISEN KOKEILUHANKE Lähtökohta Laajennetun työssäoppimisen valtakunnallinen kokeiluhanke pohjautuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Hallitusohjelman mukaan koulutuksen ja työelämän välisiä yhteyksiä parannetaan sekä työllistymistä ja työllisyyttä edistetään ja kehitetään vahvistamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Tavoitteeseen pyritään muun muassa laajentamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua nykyisestä. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke alkoi vuoden 2009 alussa ja jatkuu vuoden 2013 loppuun. Kokeiluhanke toteutetaan Opetushallituksen myöntämillä valtionavustuksilla, jota on vuosina myönnetty 29 koulutuksen järjestäjälle. Kokeiluhankkeen tavoitteena on työssäoppimisen laajempi ja monipuolisempi hyödyntäminen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ammattitaitojen kehittämisessä ottaen huomioon heidän yksilölliset tarpeet ja suunnitelmat. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa yksilöllisiä mahdollisuuksia työelämälähtöiseen ja käytännönläheiseen ammatilliseen opiskeluun, edistää ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, työelämän edellyttämän ammattitaidon 5

8 saavuttamista, edesauttaa ammatillisten perustutkintojen suorittamista sekä tukea siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työelämään. Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen keskeisiä sisällöllisiä toteutustavoitteita ovat: käytäntöorientaation lisääminen opetuksessa koulutuksen ja työn vuorottelun lisääminen opetuksessa yksilöllisten oppimispolkujen tukeminen työnantajien kannustaminen ja tukeminen laajennettuun työssäoppimistoimintaan opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa uusien opetussuunnitelman perusteiden käyttöönoton tukeminen työssäoppimisen laatutyön kehittäminen tukea ammatillista koulutusta, johon on vaikea saada opiskelijoita tukea ammatillista koulutusta, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa kehittää työssäoppimisen tukitoimia ja ohjauspalveluita Toimintamalli Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa työssäoppimisen laajentamisella tarkoitetaan a) työssäoppimisen määrän ja ajan laajentamista, b) ohjauksen ja tuen laajentamista, c) oppimisympäristöjen laajentamista tai d) työpaikalla opittavien sisältöjen laajentaminen. Ajallisen ja määrällisen laajentamisen lisäksi huomiota on kiinnitetty sekä opiskelijoiden ohjauksen että työelämän tukemisen laajentamiseen. Oppimisympäristöt ovat kokeiluissa laajentuneet työelämän ympäristöjen lisäksi myös verkko ohjausympäristöihin sekä sosiaalisen median kanaville. Kokeiluhankkeen edetessä kaikkien näiden osa alueiden merkitys on korostunut työssäoppimista laajennettaessa. Yhtä osa aluetta ei voi laajentaa huomioimatta muita. 6

9 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluissa on kehitetty ja testattu sekä ryhmäkohtaisia että opiskelijan yksilölliseen ohjaukseen perustuvia malleja sekä muita malleja, toimintatapoja ja työkaluja, jotka muutoin tukevat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Tulokset Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke on kesken, mutta kokeilun tässä vaiheessa tuloksena on syntynyt testattuja toimintamalleja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentamisesta ja monipuolistamisesta. Ryhmäkohtaisissa malleissa koko ryhmällä yhtä paljon työssäoppimista. Työssäoppimista 1 52 viikkoa enemmän kuin tutkinnon perusteissa määritelty minimimäärä on. Työssäoppiminen sijoittuu yleisimmin koko opiskeluajalle, siten että yleensä orientoivia jaksoja on ensimmäisenä lukuvuonna, pitkät työssä oppimisjaksot painottuvat toiselle ja kolmannelle. lukuvuodelle sekä useissa kokeiluissa valinnaiset tutkinnonosat toteutetaan koko ryhmällä työssä oppien. Ryhmäkohtaisissa malleissa on pidemmät ja laajemmat perinteiset työssäoppimisjaksot ja työpaikalla tapahtuva oppiminen ja oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen vuorottelevat säännöllisesti. Valtaosa laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa kehitetyistä malleista ovat malleja siitä, miten työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisäämällä voidaan toteuttaa opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja heidän tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. Työssäoppimisen määrät vaihtelivat opiskelijoittain ja niiden sijoittuminen saattoi vaihdella samankin ryhmän opiskelijoiden kesken huomattavasti. Yksilöllisissä työssäoppimisen laajennuksissa työssäoppimisen osuus koko perustutkinnosta saattoi olla jopa lähes 70 %. Yksilölliseen ohjaukseen perustuvissa malleissa opintojen valinnaisuus kasvaa ja yksilölliset opintopolut mahdollistuvat. Yksilölliseen ohjaamiseen perustuvat mallit tukevatkin paremmin yksilöllisten opintopolkujen toteutumista kuin ryhmäkohtaiset mallit. Opiskelijalle on mahdollista räätälöidä hänen tarpeitaan vastaava malli suorittamistapoineen ja aikatauluineen. Yksilölliset mallit sopivat siis työssäoppimissuunnitelman mukaan etenevälle opiskelijalle, nopeammin etenevälle opiskelijalle ja 7

10 hitaampaan tahtiin etenevälle opiskelijalle. Yksilölliset mallit sopivat myös niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinpolullaan, aiemmin keskeyttäneille opiskelijoille, kahden tutkinnon suorittajille sekä oppisopimuskoulutuksessa opiskeleville opiskelijoille. Lisäksi yksilökohtaiset mallit voivat perustua yritysyhteistyöhön, jossa opintoja voidaan suorittaa täsmäkoulutuksena yrityksessä. Työssäoppimisen laajentaminen eri mallien avulla on lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen työelämälähtöisyyttä, työvaltaisuutta, opiskelijoiden motivaatiota ja tukenut työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin. Työssäoppimisen laajentaminen nykyisestä minimimäärästä, sen monipuolistaminen ja yksilöllisten opintopolkujen tukeminen edellyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaamisen edelleen kehittämistä. Hyvät käytännöt Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke on kesken ja kokeilun seuraavassa vaiheessa keskitytään jo kehitettyjen mallien levittämiseen ja niiden toimivuuden testaamiseen toisessa toimintaympäristössä. Jos tässä vaiheessa kokeilua voidaan kuitenkin nähdä selkeitä etuja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentamisesta sekä opiskelijan että työelämän näkökulmasta. Laajennettu työssäoppiminen lisää opintojen työvaltaisuutta ja lisää käytäntöorientaatioita ammatillisessa peruskoulutuksessa, sillä siinä ovat mukana aitoja asiakkaita, välineitä ja prosesseja. Opiskelija saa realistisen ja ajankohtaisen kuvan työelämästä ja sen vaatimuksista sekä laajemmat työelämäverkostot. Laajennettu työssäoppiminen myös lisää opiskelijoiden valinnan mahdollisuutta ja lisää opiskelijoiden motivaatioita. Tämä puolestaan ehkäisee keskeyttämistä ja tukee opiskelijoiden siirtymistä aiempaa nopeammin työmarkkinoiden käyttöön. Lisäksi se mahdollistaa ammatillisten valmiuksien oppimisen tutkintoaloilta, joilla kyseisiä valmiuksia ei voi oppia oppimisympäristössä, hiljaisen tiedon välittymisen ja erityisosaamisen hankkimisen sekä tukee elinikäisen oppimisen avaintaitojen 8

11 oppimista ja sisäistämistä. Se kartuttaa opintojen aikaista työkokemuksen hankkimista ja tukee osaltaan opiskelijoiden työllistymistä koulutusta vastaaviin töihin. Lisätietoja hankkeesta löytyy sen kotisivuilta 2. NUORET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT NUORILLE TÖITÄ HANKE Lähtökohta Syksyllä 2008 alkanut taantuma lisäsi merkittävästi ammattikoulutuksen saaneiden nuorten työttömyyttä. Huolena oli, että ammattikouluista valmistuvat nuoret eivät työllisty kuten ennen ja siitä syystä saattavat ajautua kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nuorille töitä hanke oli ESR rahoitteinen projekti, jolla haluttiin tukea alle 30 vuotiaiden ammattikoulutettujen nuorten työllistymistä. Hankkeen tavoitteena oli löytää toimintamalli, jolla voidaan nopeuttaa ja tehostaa vastavalmistuneiden työllistymistä sekä valmentaa heitä omaehtoiseen työnhakuun. Tavoitteena oli, että 50 % hankkeen asiakkaista työllistyy ja loput ohjattaan sopivaan lisäkoulutukseen. Alkuperäinen asiakastavoite oli 660 nuorta kahden vuoden aikana. Hanke käynnistyi ja se päättyi

12 Toimintamalli Hankkeen keskeisenä työkaluna toimi ostopalveluna hankittu TE toimiston tiloissa toimiva työnhakuklubi, joka toimi nonstop periaatteella eli mukaan pääsi periaatteessa aina, kun tilaa vain oli. Hankkeen kuhunkin TE toimistoon hankittiin ostopalveluna työnhakuklubin vetäjä. Projektiohjaajat, klubinvetäjät ja TE toimistot tekivät keskenään tiivistä yhteistyötä. Työnhakuklubien tavoitteena oli edistää osallistujien työmarkkinoille pääsyä. Klubin aikana nuoret saivat tarvitsemiansa tietoja ja taitoja tehokkaaseen työnhakuun. He oppivat hyödyntämään työhallinnon työnhakua tukevia sähköisiä palveluita, etenkin CV nettiä ja ennen kaikkea he motivoituivat ja sitoutuivat työn hakemiseen. Klubissa käsiteltäviä teemoja olivat alueelliset ja valtakunnalliset työmarkkinat, työnhaun eri kanavat, yhteydenotot työnantajiin, omien vahvuuksien, taitojen ja osaamisen markkinointi, työnhakuasiakirjat, TE toimiston sähköiset palvelut, työhaastattelu ja oppisopimus. Lisäksi käsiteltiin työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä sekä vähäisessä määrin myös yrittäjyyttä. Tulokset Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli se, että 660 nuorta osallistuu toimintaan ja heistä puolet työllistyy. Hankkeen tavoitteet onnistuivat todella hyvin. Hankkeeseen osallistui 1401 nuorta ja sen aikana työllistyi 718 nuorta eli 52 % osallistuneista. Miehistä 50,8 % työllistyi ja naisista 52,2% työllistyi. Toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin työllistyi 193 nuorta (14 %) ja määräaikaisiin työsuhteisiin 507 nuorta (36 %). Neljä nuorta ryhtyi yrittäjäksi ja 14 aloitti rekrykoulutuksen. Koulutukseen lähti 155 nuorta (11 %), työvoimakoulutuksen aloitti 60 nuorta (4 %) ja 95 nuorta (7 %) aloitti omaehtoisen opiskelun. Muiden palvelujen piiriin ohjattiin 241 nuorta (17 %) ja muiden syiden vuoksi kirjattiin ulos 276 nuorta (20 %). Työnhakuklubin kävi 82 % nuorista. Kävijämäärää pienentää kuitenkin se, että klubi käynnistyi vasta kolmen kuukauden kuluttua hankkeen alkamisesta. Hankkeeseen osallistuneet nuoret antoivat työnhakuklubien onnistumiselle kokonaisarvion 4,27 asteikolla

13 Klubinvetäjien toiminta sai arvion 4,59. Mukana olleet TE toimistot pitivät myös hanketta onnistuneena.kehitetyt työnhakuklubit jatkavat kansallisena toimintana alkaen Hyvät käytännöt Työnhakuklubimallin vahvuutena oli sen joustavuus, joka mahdollisti suurien asiakasmäärien vastaanoton keveämmällä palvelulla esimerkiksi kesäkuun asiakaspiikin kohdalla, jolloin vastavalmistuneet nuoret kirjautuivat TE toimiston asiakkaiksi. Loppuvuoden ja loppukevään hiljaisempina kausina saatettiin puolestaan antaa syvempää palvelua sekä tehdä vierailuja myös pienemmille toimipaikoille. Nuoret arvostivat sitä, että saattoivat piipahtaa klubinvetäjän luona ilman ajanvarausta ja sitä, että he saivat kannustusta työnhakuun. Nonstoptyönhakuklubi on myös helppo räätälöidä sisällöltään asiakkaan tarpeiden mukaisesti, eikä asiakkaan tarvitse odottaa palvelun alkamista. Työnhakuklubin vetäjä voi myös ottaa mukaan hyvin erilaisia kohderyhmiä asiakastilanteen mukaan. Työnhakuklubin vetäjä seuraa asiakkaan tilanteen kehittymistä myös lähiopetuksen jälkeen ja tiedonvaihto asiakkaan tilanteesta onnistuu helposti klubinvetäjän ja virkailijan välillä, kun asiakas on antanut suostumuksensa. Työnhakuklubin toimiminen TE toimiston tiloissa oli ehdoton edellytys hankkeen onnistumiselle. Työnhakuklubi osoittautui myös kustannustehokkaaksi, sillä yksittäisen työnhakuryhmän hinnalla saadaan vähintään kaksinkertainen ajallinen työpanos hankkimalla klubinvetäjä koko vuodeksi yksittäisten ryhmäviikkojen sijaan, sillä kun laadukasta palvelua ostetaan koko vuodeksi, on hinta asiakasta kohden edullisempi. Lisätietoja Nuorille töitä hankkeesta EURA 2007 järjestelmästä projektikoodillas

14 DUUNITA MUT! HAASTEKAMPANJA Lähtökohta Paha nuorisotyöttömyys on vaivannut Oulun seutua jo vuosia. Nuorten syrjäytymisen tai Oulun seudulta muualle muuttamisen ehkäisemiseksi sanomalehti Kaleva aloitti vuonna 2011 Duunita mut! haastekampanjan. Mistä on kyse? Kampanjassa yritys työllistää yhden tai useamman alle 25 vuotiaan nuoren vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Yritys sitoutuu olemaan reilu työnantaja ja antamaan nuorille positiivisen kuvan työelämästä ja omasta alastaan. Tarkoitus ei ole, että nuoria työllistetään samoihin tehtäviin, joista yritys on irtisanonut työntekijöitä. Yritykset laittavat haasteen eteenpäin muille työnantajille. Haasteet julkaistaan kuukausittain sanomalehti Kalevassa sekä reaaliajassa Haasteet sivulla sekä Facebookissa. Mikä tahansa Oulun seudulla toimiva yritys voi tulla mukaan kampanjaan joko oma aloitteisesti tai toisen yrityksen haastamana. Hyödyt yrityksille Työllistämällä nuoria Oulun seudun yritykset takaavat osaamisen säilymisen alueella ja tätä kautta myös oman toimintansa jatkuvuuden. Työllistämällä nuoria yritys saa uutta ja innokasta näkökulmaa toimintaansa sekä ahkeran työpanoksen. Antamalla oman panoksensa nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi yritys saa positiivista näkyvyyttä alueella. Kaleva madaltaa työllistämiskynnystä antamalla tietoa työllistämisvaihtoehdoista ja erilaisista tuista. Kampanjan verkkosivuilta löytyy Kohtaamispaikka, jossa työnantajat ja työtä etsivät nuoret voivat löytää toisensa. Työntekijä voi löytyä nuorten jättämistä ilmoituksista tai halutessaan yritys voi jättää omia työpaikkailmoituksia sivulle. Kaikki nuoria työllistävät yritykset mainitaan 12

15 Duunnittajat sivulla sekä Facebookissa. Kaleva myöntää kampanjaan mukaan lähteville yrityksille kunniasinetin, jota yritykset saavat käyttää tunnustuksena työllistämispanoksestaan kotisivuillaan ja muussa markkinointimateriaalissaan. Lisäksi Kaleva julkaisee paperilehdessä listauksia mukana olevista yrityksistä ja uusista haasteista. Vuoden lopulla palkitaan nuoria työllistäneistä yrityksistä vuoden Duunnittaja. Kaikki yritykset voivat lisäksi kirjoittaa juttuja yritysblogiin. Yritykset, jotka haastavat mukaan muita yrityksiä, saavat näkyvyyttä lyhyiden yritysesittelyiden muodossa. Tulokset Vuonna 2011 haastekampanjaan osallistui 31 yritystä. Kampanjan tavoitteena oli vuonna 2011 työllistää 540 nuorta. Vuonna 2011 haastekampanja työllisti 550 nuorta, mikä on yli 30% Oulun alle 25 vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrästä! Lähes 200 nuorta jätti oman työnhakuilmoituksensa Duunita mutverkkosivuille. Vuoden 2011 Duunnittajaksi valittiin Kalevan autokorjaamo. Haastekampanja huomioitiin Suomen lehdistö lehdessä sekä lisäksi Oulun kaupungin 100 tekoa Oulusta ohjelma nimesi kampanjan yhdeksi alueen kehitystä ja hyvinvointia merkittävästi parantavista teoista. Tuloksista innostuneena Duunita mut kampanja toteutetaan myös tänä vuonna. Vuoden 2012 haastekampanja lanseerattiin Tällä hetkellä mukana on 16 yritystä ja tähän mennessä 204 nuorta on jo työllistynyt. Vuoden 2012 tavoitteena on työllistää 540 nuorta. Hyvät käytännöt Duunitamut! haastekampanja on kokonaisuudessaan hyvä ja toimiva käytäntö, joka on helppo toteuttaa eri alueilla. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Positiivista on myös se, että yritysten lisäksi nuoret ovat huomioineet kampanjan. Duunita mut kotisivuilla löytyy yritysten ja työtä hakevien kohtaamispaikka, ammatinvalintatesti 13

16 sekä ohjeita eri työllistämisvaihtoehdoista, kuten Sanssi kortista, oppisopimuskoulutuksesta ja kesätyösetelistä. Haastekampanjasta lisää: NAPPAA NUORI TÖIHIN KAMPANJA Lähtökohta Varsinais Suomen oppisopimustoimistot ovat yhteisvoimin käynnistäneet Syyskuussa 2011 maakunnan työnantajille suunnatun kampanjan, jonka tarkoituksena on työllistää oppisopimuksella vuotiaita varsinaissuomalaisia nuoria. Oppisopimus ei ainoastaan yhdistä työtä ja koulutusta, vaan samalla se myös kiinnittää nuoren konkreettisesti työelämään. Lisäksi oppisopimus ja työssä oppiminen ovat työttömille nuorille suosituimpia tapoja hankkia ammattitaito. Kampanjan tavoitteena on työllistää 120 nuorta. Hyödyt yrityksille Työantaja, joka solmii oppisopimuksen vuotiaan työttömän nuoren kanssa, saa korotettua koulutuskorvausta perustutkintotavoitteisessa koulutuksessa 300 kuukaudessa ja ammattitutkintotavoitteisessa koulutuksessa 150 kuukaudessa. Oppisopimustoimiston henkilökunta on valmis kertomaan lisätietoja työnantajille nuorten työllistämisestä oppisopimuskoulutuksen avulla. Kampanja tarjoaa alueen yrityksille oivan keinon kouluttaa täsmäosaajia yrityksen tarpeisiin ja mahdollisuuden omalta osaltaan auttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Samalla kampanja turvaa 14

17 osaamisen säilymisen Varsinais Suomen alueella ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tulokset Kampanja on tuottanut tulosta, sillä tämänhetkisten tilastojen mukaan kampanja on lokakuussa 2012 työllistänyt jo 154 alle 25 vuotiasta nuorta. Kampanja on siis jo ylittänyt tavoitteensa työllistää 120 nuorta. Tämä lukema todennäköisesti vielä vain kasvaa, sillä hallitus on ilmoittanut nostavansa koulutusrahan 800 kuukaudessa. Joissain alueen oppisopimustoimistoissa kampanja on jo lisännyt nuorten työllistymistä jopa 20 %! Lokakuun loppuun mennessä nuoria on työllistynyt 50 eri tutkintoon. Eniten työllistäneet tutkinnot ovat: autoalan perustutkinto, liiketalouden perustutkinto, sosiaali ja terveysalan perustutkinto, hotelli, ravintola ja cateringalan perustutkinto sekä rakennusalan perustutkinto. Purkautuneita oppisopimuksia on tähän mennessä yhteensä 23, joka on 15 % oppisopimuksista. Näistä 12 on ammattitutkintoja ja11 perustutkintoja. Lähes puolet nuoria työllistäneistä yrityksistä on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Seuraavaksi suurin ryhmä nuoria työllistäneistä yrityksistä on henkilöä työllistävät yritykset. Kaiken kaikkiaan nuoria työllistäneitä yrityksiä oli kampanjassa mukana lähes 150. Suurin joukko kampanjaan osallistuneista nuorista (25 %) on 21 vuotiaita. Vähiten mukana on vuotiaita nuoria. Työllistyneistä nuorista naisia on 40 % ja miehiä 60 %. Työllistyneistä nuorista 30 % on jo aiemmin suorittanut toisen asteen tutkinnon ja 47 % yo tutkinnon. Pelkän perusasteen varassa oli 23 % työllistyneistä nuorista. Kampanjassa on myös lähetetty nuoria työllistäneille yrityksille sähköinen kysely, jossa pyydettiin yrityksiä nimeämään niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet nuoren työntekijän palkkaamiseen sekä yritysten tietämystä oppisopimuksesta. Vastauksia ei 15

18 vielä ole tullut paljoa, sillä kysely on lähetetty nuoren palkanneelle yritykselle vasta sitten, kun neljän kuukauden koeaika on ohi. Alustavasti voidaan kuitenkin todeta, että nuoren työllistäminen helpottuu, mikäli hän on yritykselle entuudestaan tuttu ja mitä pienempi yritys on, sitä merkityksellisempää nuoren tunteminen on. Alle 18 vuotiaita on työllistynyt oppisopimuksella vähän verrattuna yli 20 vuotiaisiin. Yritysten mukaan juuri peruskoulun päättäneiltä nuorilta puuttuu käytännön tieto työmarkkinoiden toimivuudesta sekä käytännön työnhakutaidot. Tämän voi yhdistää yritysten näkemykseen siitä, ettei monellakaan nuorella ei ole vielä ns. sosiaalisia valmiuksia hakea itse töitä saati sitten kertoa oppisopimuskoulutukseen liittyvistä tukimahdollisuuksista. Lisäksi oppisopimus on yrityksille varsin tuntematon väline työvoiman rekrytoinnissa, mutta samalla yritykset pitivät oppisopimusta toimivana tapana kouluttaa työvoimaa. Hyvät käytännöt Oppisopimustoimistojen yhteiskampanja on itsessään hyvä ja onnistunut työllistämiskäytäntö. Se on helppo toteuttaa valtakunnallisesti. Hienoa on se, ettei kampanjassa kehitetty mitään uutta tai ihmeellistä, vaan nuoret ovat työllistyneet pelkästään oppisopimustoimistojen ja TE toimiston nuoriso osaston vuorovaikutusta tehostamalla! Oppisopimus on todistetusti tehokas keino välttää nuorisotyöttömyyttä. Kampanjasta lisää 16

19 3. AJELEHTIVAT NUORET NUORTEN TUETUT OPINPOLUT OHJELMA Lähtökohta Nuorten tuetut opinpolut ohjelma oli ESR rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena oli kehittää tukea tarvitseville vuotiaille nuorille lähiohjaukseen perustuvaa lähitutormallia Kanta Hämeen alueelle. Kohderyhmään kuuluivat vuotiaat nuoret, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää perusopetuksen opinnot, eivät ole hakeneet tai päässeet toisen asteen koulutukseen tai töihin sekä nuoret, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot. Nuorten tilannetta kuvaa usein se, että monet eri elämänvaiheisiin liittyvät haasteet ilmenevät samanaikaisesti. Lähitutortoiminta Lähitutortoiminnan ideana on tarjota nuorelle aikaa keskustella ja suunnitella elämäänsä yhdessä sellaisen toimijan kanssa, jolla on valmiudet ja mahdollisuudet antaa nuorelle riittävästi aikaa, olla läsnä, keskustella nuoren kanssa neutraalina toimijana nuoren tilanteesta ja olemassa olevista mahdollisuuksista. He katsovat nuoren tilannetta yli sektori ja toimialarajojen sekä tarvittaessa kädestä pitäen ohjaavat ja tukevat nuorta tämän valinnoissa, ja tulevaisuuden suunnittelussa. Lähitutorit eivät siis ole viranomaistahoja, vaan heidän tehtävänään on toimia tukea tarvitsevien nuorten ja heitä auttavien palvelujärjestelmän toimijoiden välimaastossa. Toimintamallissa tunnistetaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, eri tahot ja sektorit tekevät moniammatillista yhteistyötä, palvelut ja tukitoimet, kuten lähitutortoiminta muodostavat yksilöllisiä ratkaisuja sekä kehitetyt toimintamallit juurrutetaan osaksi 17

20 kuntien perustyötä. Lähitutoreiden keskeisimpiä yhteistyötoimijoita olivat Työvoiman palvelukeskukset, TE toimistot, terveydenhuollon ammattilaiset, toisen asteen oppilaitokset sekä myös peruskoulut. Tulokset Hankkeen ohjaustoimintaan osallistui 257 nuorta. Osallistuneista nuorista 79 on saatu motivoitua hakemaan opiskelupaikkaa ja heitä on tuettu hakuvaiheessa ja kaikki nuoret myös saivat opiskelupaikan. 50 nuorta on motivoitu jatkamaan opiskeluaan toisella asteella aiemmista keskeyttämispäätöksistä huolimatta, 20 nuorta autettiin peruskoulun loppuun saattamisessa sekä 20 nuorta autettiin arvosanojen korottamisessa. 13 nuorta on saatu työelämään ja noin 70 nuorta sai työharjoittelupaikan. Lisäksi 20 nuorta pääsi työ tai koulutuskokeiluun sekä 10 kuntouttavaan työtoimintaan. Kaikista osallistuneista nuorista vain 33 yhteistyö päättyi negatiivisesti, eli nuoren tilanne ei mennyt eteenpäin. Hyvät käytännöt Lähitutortoiminta osoittautui hyväksi käytännöksi. Hankkeen tulokset olivat hyviä ja lähitutortoiminta on osoittautunut sekä tulokselliseksi että taloudellisesti kannattavaksi toimintamalliksi. Lähitutortoiminta on kustannustehokasta ja ohjelman aikana sen toteuttajat olivatkin erittäin positiivisesti otettuja työn tuloksellisuudesta. Lisäksi eri tahojen välinen yhteistyö toimi hyvin ja hankkeeseen saatiinkin sitoutettua mukaan yhteensä 86 eri organisaatiota kolmen seutukunnan alueelta. Yhteistyötä tehtiin mm. kuraattoreiden, koulupsykologien, oppilaitosten, seurakunnan, nuorisotoimen ja poliisin kanssa. 18

21 Nuorten tuetut opinpolut ohjelmaa toteutettiin yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n ja Kanta Hämeen kuntien kesken. EURA 2007 järjestelmästä löytyy lisää ohjelmasta sen projektikoodilla S ETELÄ PIRKANMAANVÄLITYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI VÄLIKE PROJEKTIN EDELLEENSIJOITTAMISEN MALLI Lähtökohta Välike projekti on ESR rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää työllisyyden hoitoa Etelä Pirkanmaan alueella. Hankkeen keskeisimmät tehtävät on luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille, tarjota kattavampaa palvelua työnantajille, välityömarkkinoiden kehittämisen tukeminen sekä sosiaalisen yritystoiminnan lisääminen alueella. Hanke sopii myös kohdistettavaksi nuorille. Hanke käynnistyi ja se päättyy Toimintamalli Välike projektin keskeisin toimintamalli on palkkatuetussa työssä olevien työntekijöiden edelleensijoittaminen. Edelleensijoittamisella tarkoitetaan palkkatuella palkatun työntekijän siirtämistä toisen työnantajan eli käyttäjäyrityksen käyttöön. Mallissa työnantaja, joka saa varsinaista palkkatukea ja työn järjestävä käyttäjäyritys voivat sopia keskenään työntekijän sijoittamisesta ja työllistämisestä maksettavasta palkkiosta. Edelleensijoittaminen edellyttää kuitenkin aina työntekijän suostumusta sekä ilmoitusta TE toimistoon ennen edellensijoituksen alkamista. Osa työnantajan velvollisuuksista säilyy aina varsinaisella työnantajalla. Kunta, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys voi edelleensijoittaa palkkatuella palkkaamansa julkisen työvoimapalvelulain 19