NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Henna Keränen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "31.8.2012 NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Henna Keränen"

Transkriptio

1 NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Henna Keränen

2 TEM/TYO/Henna Keränen NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI Esipuhe Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kirjattu hallitusohjelmaan. Se on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista ja se astuu täysimääräisenä voimaan Tammikuusta 2013 alkaen jokaiselle alle 25 vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ, harjoittelu opiskelu, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuu pitää sisällään koulutustakuun, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tässä koonnoksessa esitellään erilaisia hankkeita ja kampanjoita, joilla on jo nuorisotakuun mukaisesti edistetty nuorten työllistymistä ja koulutusta sekä ehkäisty nuorten syrjäytymistä. Mukana on myös hankkeita ja kampanjoita, joilla on edistetty nuorten yrittäjyyttä, ehkäisty maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä ja edistetty korkeasti koulutettujen valmistumista ja työelämäyhteistyötä. Lisäksi esitellään moniammatillisia verkostoja nuorten palveluissa sekä nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita. Tämä koonnos on tarkoitettu nuorten kanssa toimiville ja nuorten asioista kiinnostuneille. Koonnoksen tavoitteena on toimia sytykkeenä nuorten työllisyyden, koulutuksen ja yrittäjyyden edistämiseksi. Samalla koonnos toimii esimerkkinä siitä, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on mahdollista vaikuttaa. Kaikkia viime vuosien hankkeita ei ole voitu käydä läpi, vaan valintaan on vaikuttanut

3 se, että hankkeista on löytynyt suhteellisen helposti tietoa. Koonnoksessa esiteltyjen hankkeiden ja kampanjoiden lisäksi Suomessa toimii lukuisia muitakin hyviä hankkeita ja kampanjoita, joissa tehdään erinomaista työtä nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suurin osa koonnoksen hankkeista on ESR rahoitteisia hankkeita, joista on saatu tietoa EURA 2007 järjestelmästä. ESRhankkeiden lisäksi, mukana on myös haastekampanjoita ja hanke, joka toimii muulla rahoituksella. Onnistuakseen, nuorisotakuu tarvitsee viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuuta. Suomen nuorisotakuu tulee perustumaan Public Private People Partnership malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita. Koonnoksen hankkeet ja kampanjat ovat hyviä esimerkkejä toimijoiden välisestä yhteistyöstä, jonka avulla nuorten työllistymistä, kouluttautumista ja yrittäjyyttä on edistetty sekä syrjäytymistä ehkäisty. 1

4 Sisällysluettelo 1. NUORET, JOILLA EI OLE VIELÄ TOISEN ASTEEN TUTKINTOA NUORET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT AJELEHTIVAT NUORET NUORTEN YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN MONIAMMATILLISUUS JA YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN NUORTEN PALVELUISSA MAAHANMUUTTAJANUORTEN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN KORKEASTI KOULUTETUT NUORET MUITA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVIÄ HANKKEITA KATSOTTAVAKSI JOHTOPÄÄTÖKSET LOPUKSI

5 1. NUORET, JOILLA EI OLE VIELÄ TOISEN ASTEEN TUTKINTOA AVOIN AMMATTIOPISTO Lähtökohta Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymässä käynnistyi ESR rahoitteinen Nuorten tuki hanke. Lähtökohta hankkeelle oli huoli nuorisotyöttömyyden voimakkaasta kasvusta ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista. Hankkeen tavoitteena on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevan nuoren kiinnittymistä koulutukseen tai työelämään sekä parantaa kohderyhmän nuorten elämänhallintataitoja. Yhtenä toimintamuotona hankkeessa on avoin ammattiopisto. Mikä on Avoin ammattiopisto? Avoin ammattiopisto tarjoaa joustavia opiskelupolkuja vuotiaille työttömille nuorille, jotka haluavat tutustua itseään kiinnostavaan koulutusalaan, aloittaa ammatilliset opinnot tai suorittaa loppuun kesken jääneen tutkinnon. Avoimeen ammattiopistoon hakeudutaan Nuorten tuki hankkeen ohjaamoiden kautta ja valinnan opiskelijoista tekee TE toimisto. Jokaisen nuoren koulutus on sisällöltään ja kestoltaan yksilöllinen. Avoimessa ammattiopistossa on mahdollista suorittaa joko valmentavaa koulutusta tai tutkintotavoitteisia opintoja työvoimapoliittisena koulutuksena. Valmentavassa koulutuksessa nuori voi suorittaa kaikille ammatillisille perustutkinnoille yhteisiä sisältöjä, korottaa perusopetuksen arvosanoja sekä saada ohjausta ammatinvalintaan, omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, sosiaalisiin 3

6 taitoihin ja oppimismenetelmiin. Työssä oppimista on myös mahdollista sisällyttää valmentavaan koulutukseen. Sen tarkoituksena on selventää nuorta ammatinvalinnassa ja työelämän pelisäännöissä. Ammatillista koulutusta on mahdollista suorittaa joko osatutkintoon tai koko tutkintoon tähtäävänä koulutuksena. Tutkintotavoitteinen koulutus on usein järjestetty työvaltaisena. Ne nuoret, jotka suuntaavat tutkintotavoitteiseen opiskeluun, ohjataan ammatti ja aikuisopistoihin. Tulokset Suurimalla osalla Avoimen ammattiopiston asiakkaista on suuntana toisen asteen tutkinto. Avoin ammattiopisto on toiminut kaksi lukuvuotta, jonka aikana opiskelijoita on ollut yhteensä 231, joista 159 on ollut valmentavassa koulutuksessa ja 72 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Keväällä 2011 yhteishaun aikaan ohjauksessa tai opiskelemassa oli yhteensä 114 nuorta, joista 88 haki yhteishaussa opiskelemaan. Heistä 75 henkilöä sai opiskelupaikan ja heistä 62 oli edelleen opiskelemassa seuraavana keväänä. Nuoria on polutettu oppilaitoksiin myös muita reittejä esim. erillisvalinnan kautta. Avoimessa ammattiopistossa on lisäksi kehitetty uusia työvaltaisia koulutuspolkuja ja muita joustavia koulutusreittejä yhdessä maakunnan ammatti ja aikuisopistojen kanssa. Hyvät käytännöt Nuorten tuki hanke, jonka yhtenä toimintatapana esiteltiin avoin ammattiopisto, on vielä kesken, mutta jo nyt voidaan todeta hyvien tulosten perusteella, että avoin ammattiopisto on itsessään hyvä ja tarpeellinen käytäntö. Yhä enemmän tarvitaan yksilöllisiä ja joustavia opinpolkuja, joita avoin ammattiopisto tarjoaa. Valmentavan ja tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tuki ja ohjaus ammatinvalinnassa sekä sosiaalisissa taidoissa ja hyvinvoinnista huolehtiminen, helpottavat nuoren pääsyä ja kiinnittymistä ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Hankkeessa tehtävä työ ehkäisee siten nuorten syrjäytymistä. Lisäksi avoimen ammattiopiston kaltainen tukimuoto kannustaa nuoria aktiivisuuteen ja motivoi nuorta, sillä koulutuksen 4

7 aikana nuorella on mahdollista saada ylläpitokorvauksella korotettua työmarkkinatukea. Opiskelu avoimessa ammattiopistossa on monelle työttömyyttä houkuttelevampi vaihtoehto. Lisäksi nuoria motivoi vahvasti se, että avoimen ammattiopiston opinnot ovat jatkossa tunnustettavissa osaksi ammatillisia perustutkintoja. Lisää avoimesta ammattiopistosta sen kotisivuilla ammattiopisto. LAAJENNETUN TYÖSSÄOPPIMISEN KOKEILUHANKE Lähtökohta Laajennetun työssäoppimisen valtakunnallinen kokeiluhanke pohjautuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Hallitusohjelman mukaan koulutuksen ja työelämän välisiä yhteyksiä parannetaan sekä työllistymistä ja työllisyyttä edistetään ja kehitetään vahvistamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Tavoitteeseen pyritään muun muassa laajentamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua nykyisestä. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke alkoi vuoden 2009 alussa ja jatkuu vuoden 2013 loppuun. Kokeiluhanke toteutetaan Opetushallituksen myöntämillä valtionavustuksilla, jota on vuosina myönnetty 29 koulutuksen järjestäjälle. Kokeiluhankkeen tavoitteena on työssäoppimisen laajempi ja monipuolisempi hyödyntäminen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ammattitaitojen kehittämisessä ottaen huomioon heidän yksilölliset tarpeet ja suunnitelmat. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa yksilöllisiä mahdollisuuksia työelämälähtöiseen ja käytännönläheiseen ammatilliseen opiskeluun, edistää ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, työelämän edellyttämän ammattitaidon 5

8 saavuttamista, edesauttaa ammatillisten perustutkintojen suorittamista sekä tukea siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työelämään. Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen keskeisiä sisällöllisiä toteutustavoitteita ovat: käytäntöorientaation lisääminen opetuksessa koulutuksen ja työn vuorottelun lisääminen opetuksessa yksilöllisten oppimispolkujen tukeminen työnantajien kannustaminen ja tukeminen laajennettuun työssäoppimistoimintaan opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa uusien opetussuunnitelman perusteiden käyttöönoton tukeminen työssäoppimisen laatutyön kehittäminen tukea ammatillista koulutusta, johon on vaikea saada opiskelijoita tukea ammatillista koulutusta, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa kehittää työssäoppimisen tukitoimia ja ohjauspalveluita Toimintamalli Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa työssäoppimisen laajentamisella tarkoitetaan a) työssäoppimisen määrän ja ajan laajentamista, b) ohjauksen ja tuen laajentamista, c) oppimisympäristöjen laajentamista tai d) työpaikalla opittavien sisältöjen laajentaminen. Ajallisen ja määrällisen laajentamisen lisäksi huomiota on kiinnitetty sekä opiskelijoiden ohjauksen että työelämän tukemisen laajentamiseen. Oppimisympäristöt ovat kokeiluissa laajentuneet työelämän ympäristöjen lisäksi myös verkko ohjausympäristöihin sekä sosiaalisen median kanaville. Kokeiluhankkeen edetessä kaikkien näiden osa alueiden merkitys on korostunut työssäoppimista laajennettaessa. Yhtä osa aluetta ei voi laajentaa huomioimatta muita. 6

9 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluissa on kehitetty ja testattu sekä ryhmäkohtaisia että opiskelijan yksilölliseen ohjaukseen perustuvia malleja sekä muita malleja, toimintatapoja ja työkaluja, jotka muutoin tukevat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Tulokset Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke on kesken, mutta kokeilun tässä vaiheessa tuloksena on syntynyt testattuja toimintamalleja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentamisesta ja monipuolistamisesta. Ryhmäkohtaisissa malleissa koko ryhmällä yhtä paljon työssäoppimista. Työssäoppimista 1 52 viikkoa enemmän kuin tutkinnon perusteissa määritelty minimimäärä on. Työssäoppiminen sijoittuu yleisimmin koko opiskeluajalle, siten että yleensä orientoivia jaksoja on ensimmäisenä lukuvuonna, pitkät työssä oppimisjaksot painottuvat toiselle ja kolmannelle. lukuvuodelle sekä useissa kokeiluissa valinnaiset tutkinnonosat toteutetaan koko ryhmällä työssä oppien. Ryhmäkohtaisissa malleissa on pidemmät ja laajemmat perinteiset työssäoppimisjaksot ja työpaikalla tapahtuva oppiminen ja oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen vuorottelevat säännöllisesti. Valtaosa laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa kehitetyistä malleista ovat malleja siitä, miten työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisäämällä voidaan toteuttaa opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja heidän tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. Työssäoppimisen määrät vaihtelivat opiskelijoittain ja niiden sijoittuminen saattoi vaihdella samankin ryhmän opiskelijoiden kesken huomattavasti. Yksilöllisissä työssäoppimisen laajennuksissa työssäoppimisen osuus koko perustutkinnosta saattoi olla jopa lähes 70 %. Yksilölliseen ohjaukseen perustuvissa malleissa opintojen valinnaisuus kasvaa ja yksilölliset opintopolut mahdollistuvat. Yksilölliseen ohjaamiseen perustuvat mallit tukevatkin paremmin yksilöllisten opintopolkujen toteutumista kuin ryhmäkohtaiset mallit. Opiskelijalle on mahdollista räätälöidä hänen tarpeitaan vastaava malli suorittamistapoineen ja aikatauluineen. Yksilölliset mallit sopivat siis työssäoppimissuunnitelman mukaan etenevälle opiskelijalle, nopeammin etenevälle opiskelijalle ja 7

10 hitaampaan tahtiin etenevälle opiskelijalle. Yksilölliset mallit sopivat myös niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinpolullaan, aiemmin keskeyttäneille opiskelijoille, kahden tutkinnon suorittajille sekä oppisopimuskoulutuksessa opiskeleville opiskelijoille. Lisäksi yksilökohtaiset mallit voivat perustua yritysyhteistyöhön, jossa opintoja voidaan suorittaa täsmäkoulutuksena yrityksessä. Työssäoppimisen laajentaminen eri mallien avulla on lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen työelämälähtöisyyttä, työvaltaisuutta, opiskelijoiden motivaatiota ja tukenut työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin. Työssäoppimisen laajentaminen nykyisestä minimimäärästä, sen monipuolistaminen ja yksilöllisten opintopolkujen tukeminen edellyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaamisen edelleen kehittämistä. Hyvät käytännöt Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke on kesken ja kokeilun seuraavassa vaiheessa keskitytään jo kehitettyjen mallien levittämiseen ja niiden toimivuuden testaamiseen toisessa toimintaympäristössä. Jos tässä vaiheessa kokeilua voidaan kuitenkin nähdä selkeitä etuja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentamisesta sekä opiskelijan että työelämän näkökulmasta. Laajennettu työssäoppiminen lisää opintojen työvaltaisuutta ja lisää käytäntöorientaatioita ammatillisessa peruskoulutuksessa, sillä siinä ovat mukana aitoja asiakkaita, välineitä ja prosesseja. Opiskelija saa realistisen ja ajankohtaisen kuvan työelämästä ja sen vaatimuksista sekä laajemmat työelämäverkostot. Laajennettu työssäoppiminen myös lisää opiskelijoiden valinnan mahdollisuutta ja lisää opiskelijoiden motivaatioita. Tämä puolestaan ehkäisee keskeyttämistä ja tukee opiskelijoiden siirtymistä aiempaa nopeammin työmarkkinoiden käyttöön. Lisäksi se mahdollistaa ammatillisten valmiuksien oppimisen tutkintoaloilta, joilla kyseisiä valmiuksia ei voi oppia oppimisympäristössä, hiljaisen tiedon välittymisen ja erityisosaamisen hankkimisen sekä tukee elinikäisen oppimisen avaintaitojen 8

11 oppimista ja sisäistämistä. Se kartuttaa opintojen aikaista työkokemuksen hankkimista ja tukee osaltaan opiskelijoiden työllistymistä koulutusta vastaaviin töihin. Lisätietoja hankkeesta löytyy sen kotisivuilta 2. NUORET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT NUORILLE TÖITÄ HANKE Lähtökohta Syksyllä 2008 alkanut taantuma lisäsi merkittävästi ammattikoulutuksen saaneiden nuorten työttömyyttä. Huolena oli, että ammattikouluista valmistuvat nuoret eivät työllisty kuten ennen ja siitä syystä saattavat ajautua kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nuorille töitä hanke oli ESR rahoitteinen projekti, jolla haluttiin tukea alle 30 vuotiaiden ammattikoulutettujen nuorten työllistymistä. Hankkeen tavoitteena oli löytää toimintamalli, jolla voidaan nopeuttaa ja tehostaa vastavalmistuneiden työllistymistä sekä valmentaa heitä omaehtoiseen työnhakuun. Tavoitteena oli, että 50 % hankkeen asiakkaista työllistyy ja loput ohjattaan sopivaan lisäkoulutukseen. Alkuperäinen asiakastavoite oli 660 nuorta kahden vuoden aikana. Hanke käynnistyi ja se päättyi

12 Toimintamalli Hankkeen keskeisenä työkaluna toimi ostopalveluna hankittu TE toimiston tiloissa toimiva työnhakuklubi, joka toimi nonstop periaatteella eli mukaan pääsi periaatteessa aina, kun tilaa vain oli. Hankkeen kuhunkin TE toimistoon hankittiin ostopalveluna työnhakuklubin vetäjä. Projektiohjaajat, klubinvetäjät ja TE toimistot tekivät keskenään tiivistä yhteistyötä. Työnhakuklubien tavoitteena oli edistää osallistujien työmarkkinoille pääsyä. Klubin aikana nuoret saivat tarvitsemiansa tietoja ja taitoja tehokkaaseen työnhakuun. He oppivat hyödyntämään työhallinnon työnhakua tukevia sähköisiä palveluita, etenkin CV nettiä ja ennen kaikkea he motivoituivat ja sitoutuivat työn hakemiseen. Klubissa käsiteltäviä teemoja olivat alueelliset ja valtakunnalliset työmarkkinat, työnhaun eri kanavat, yhteydenotot työnantajiin, omien vahvuuksien, taitojen ja osaamisen markkinointi, työnhakuasiakirjat, TE toimiston sähköiset palvelut, työhaastattelu ja oppisopimus. Lisäksi käsiteltiin työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä sekä vähäisessä määrin myös yrittäjyyttä. Tulokset Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli se, että 660 nuorta osallistuu toimintaan ja heistä puolet työllistyy. Hankkeen tavoitteet onnistuivat todella hyvin. Hankkeeseen osallistui 1401 nuorta ja sen aikana työllistyi 718 nuorta eli 52 % osallistuneista. Miehistä 50,8 % työllistyi ja naisista 52,2% työllistyi. Toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin työllistyi 193 nuorta (14 %) ja määräaikaisiin työsuhteisiin 507 nuorta (36 %). Neljä nuorta ryhtyi yrittäjäksi ja 14 aloitti rekrykoulutuksen. Koulutukseen lähti 155 nuorta (11 %), työvoimakoulutuksen aloitti 60 nuorta (4 %) ja 95 nuorta (7 %) aloitti omaehtoisen opiskelun. Muiden palvelujen piiriin ohjattiin 241 nuorta (17 %) ja muiden syiden vuoksi kirjattiin ulos 276 nuorta (20 %). Työnhakuklubin kävi 82 % nuorista. Kävijämäärää pienentää kuitenkin se, että klubi käynnistyi vasta kolmen kuukauden kuluttua hankkeen alkamisesta. Hankkeeseen osallistuneet nuoret antoivat työnhakuklubien onnistumiselle kokonaisarvion 4,27 asteikolla

13 Klubinvetäjien toiminta sai arvion 4,59. Mukana olleet TE toimistot pitivät myös hanketta onnistuneena.kehitetyt työnhakuklubit jatkavat kansallisena toimintana alkaen Hyvät käytännöt Työnhakuklubimallin vahvuutena oli sen joustavuus, joka mahdollisti suurien asiakasmäärien vastaanoton keveämmällä palvelulla esimerkiksi kesäkuun asiakaspiikin kohdalla, jolloin vastavalmistuneet nuoret kirjautuivat TE toimiston asiakkaiksi. Loppuvuoden ja loppukevään hiljaisempina kausina saatettiin puolestaan antaa syvempää palvelua sekä tehdä vierailuja myös pienemmille toimipaikoille. Nuoret arvostivat sitä, että saattoivat piipahtaa klubinvetäjän luona ilman ajanvarausta ja sitä, että he saivat kannustusta työnhakuun. Nonstoptyönhakuklubi on myös helppo räätälöidä sisällöltään asiakkaan tarpeiden mukaisesti, eikä asiakkaan tarvitse odottaa palvelun alkamista. Työnhakuklubin vetäjä voi myös ottaa mukaan hyvin erilaisia kohderyhmiä asiakastilanteen mukaan. Työnhakuklubin vetäjä seuraa asiakkaan tilanteen kehittymistä myös lähiopetuksen jälkeen ja tiedonvaihto asiakkaan tilanteesta onnistuu helposti klubinvetäjän ja virkailijan välillä, kun asiakas on antanut suostumuksensa. Työnhakuklubin toimiminen TE toimiston tiloissa oli ehdoton edellytys hankkeen onnistumiselle. Työnhakuklubi osoittautui myös kustannustehokkaaksi, sillä yksittäisen työnhakuryhmän hinnalla saadaan vähintään kaksinkertainen ajallinen työpanos hankkimalla klubinvetäjä koko vuodeksi yksittäisten ryhmäviikkojen sijaan, sillä kun laadukasta palvelua ostetaan koko vuodeksi, on hinta asiakasta kohden edullisempi. Lisätietoja Nuorille töitä hankkeesta EURA 2007 järjestelmästä projektikoodillas

14 DUUNITA MUT! HAASTEKAMPANJA Lähtökohta Paha nuorisotyöttömyys on vaivannut Oulun seutua jo vuosia. Nuorten syrjäytymisen tai Oulun seudulta muualle muuttamisen ehkäisemiseksi sanomalehti Kaleva aloitti vuonna 2011 Duunita mut! haastekampanjan. Mistä on kyse? Kampanjassa yritys työllistää yhden tai useamman alle 25 vuotiaan nuoren vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Yritys sitoutuu olemaan reilu työnantaja ja antamaan nuorille positiivisen kuvan työelämästä ja omasta alastaan. Tarkoitus ei ole, että nuoria työllistetään samoihin tehtäviin, joista yritys on irtisanonut työntekijöitä. Yritykset laittavat haasteen eteenpäin muille työnantajille. Haasteet julkaistaan kuukausittain sanomalehti Kalevassa sekä reaaliajassa Haasteet sivulla sekä Facebookissa. Mikä tahansa Oulun seudulla toimiva yritys voi tulla mukaan kampanjaan joko oma aloitteisesti tai toisen yrityksen haastamana. Hyödyt yrityksille Työllistämällä nuoria Oulun seudun yritykset takaavat osaamisen säilymisen alueella ja tätä kautta myös oman toimintansa jatkuvuuden. Työllistämällä nuoria yritys saa uutta ja innokasta näkökulmaa toimintaansa sekä ahkeran työpanoksen. Antamalla oman panoksensa nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi yritys saa positiivista näkyvyyttä alueella. Kaleva madaltaa työllistämiskynnystä antamalla tietoa työllistämisvaihtoehdoista ja erilaisista tuista. Kampanjan verkkosivuilta löytyy Kohtaamispaikka, jossa työnantajat ja työtä etsivät nuoret voivat löytää toisensa. Työntekijä voi löytyä nuorten jättämistä ilmoituksista tai halutessaan yritys voi jättää omia työpaikkailmoituksia sivulle. Kaikki nuoria työllistävät yritykset mainitaan 12

15 Duunnittajat sivulla sekä Facebookissa. Kaleva myöntää kampanjaan mukaan lähteville yrityksille kunniasinetin, jota yritykset saavat käyttää tunnustuksena työllistämispanoksestaan kotisivuillaan ja muussa markkinointimateriaalissaan. Lisäksi Kaleva julkaisee paperilehdessä listauksia mukana olevista yrityksistä ja uusista haasteista. Vuoden lopulla palkitaan nuoria työllistäneistä yrityksistä vuoden Duunnittaja. Kaikki yritykset voivat lisäksi kirjoittaa juttuja yritysblogiin. Yritykset, jotka haastavat mukaan muita yrityksiä, saavat näkyvyyttä lyhyiden yritysesittelyiden muodossa. Tulokset Vuonna 2011 haastekampanjaan osallistui 31 yritystä. Kampanjan tavoitteena oli vuonna 2011 työllistää 540 nuorta. Vuonna 2011 haastekampanja työllisti 550 nuorta, mikä on yli 30% Oulun alle 25 vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrästä! Lähes 200 nuorta jätti oman työnhakuilmoituksensa Duunita mutverkkosivuille. Vuoden 2011 Duunnittajaksi valittiin Kalevan autokorjaamo. Haastekampanja huomioitiin Suomen lehdistö lehdessä sekä lisäksi Oulun kaupungin 100 tekoa Oulusta ohjelma nimesi kampanjan yhdeksi alueen kehitystä ja hyvinvointia merkittävästi parantavista teoista. Tuloksista innostuneena Duunita mut kampanja toteutetaan myös tänä vuonna. Vuoden 2012 haastekampanja lanseerattiin Tällä hetkellä mukana on 16 yritystä ja tähän mennessä 204 nuorta on jo työllistynyt. Vuoden 2012 tavoitteena on työllistää 540 nuorta. Hyvät käytännöt Duunitamut! haastekampanja on kokonaisuudessaan hyvä ja toimiva käytäntö, joka on helppo toteuttaa eri alueilla. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Positiivista on myös se, että yritysten lisäksi nuoret ovat huomioineet kampanjan. Duunita mut kotisivuilla löytyy yritysten ja työtä hakevien kohtaamispaikka, ammatinvalintatesti 13

16 sekä ohjeita eri työllistämisvaihtoehdoista, kuten Sanssi kortista, oppisopimuskoulutuksesta ja kesätyösetelistä. Haastekampanjasta lisää: NAPPAA NUORI TÖIHIN KAMPANJA Lähtökohta Varsinais Suomen oppisopimustoimistot ovat yhteisvoimin käynnistäneet Syyskuussa 2011 maakunnan työnantajille suunnatun kampanjan, jonka tarkoituksena on työllistää oppisopimuksella vuotiaita varsinaissuomalaisia nuoria. Oppisopimus ei ainoastaan yhdistä työtä ja koulutusta, vaan samalla se myös kiinnittää nuoren konkreettisesti työelämään. Lisäksi oppisopimus ja työssä oppiminen ovat työttömille nuorille suosituimpia tapoja hankkia ammattitaito. Kampanjan tavoitteena on työllistää 120 nuorta. Hyödyt yrityksille Työantaja, joka solmii oppisopimuksen vuotiaan työttömän nuoren kanssa, saa korotettua koulutuskorvausta perustutkintotavoitteisessa koulutuksessa 300 kuukaudessa ja ammattitutkintotavoitteisessa koulutuksessa 150 kuukaudessa. Oppisopimustoimiston henkilökunta on valmis kertomaan lisätietoja työnantajille nuorten työllistämisestä oppisopimuskoulutuksen avulla. Kampanja tarjoaa alueen yrityksille oivan keinon kouluttaa täsmäosaajia yrityksen tarpeisiin ja mahdollisuuden omalta osaltaan auttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Samalla kampanja turvaa 14

17 osaamisen säilymisen Varsinais Suomen alueella ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tulokset Kampanja on tuottanut tulosta, sillä tämänhetkisten tilastojen mukaan kampanja on lokakuussa 2012 työllistänyt jo 154 alle 25 vuotiasta nuorta. Kampanja on siis jo ylittänyt tavoitteensa työllistää 120 nuorta. Tämä lukema todennäköisesti vielä vain kasvaa, sillä hallitus on ilmoittanut nostavansa koulutusrahan 800 kuukaudessa. Joissain alueen oppisopimustoimistoissa kampanja on jo lisännyt nuorten työllistymistä jopa 20 %! Lokakuun loppuun mennessä nuoria on työllistynyt 50 eri tutkintoon. Eniten työllistäneet tutkinnot ovat: autoalan perustutkinto, liiketalouden perustutkinto, sosiaali ja terveysalan perustutkinto, hotelli, ravintola ja cateringalan perustutkinto sekä rakennusalan perustutkinto. Purkautuneita oppisopimuksia on tähän mennessä yhteensä 23, joka on 15 % oppisopimuksista. Näistä 12 on ammattitutkintoja ja11 perustutkintoja. Lähes puolet nuoria työllistäneistä yrityksistä on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Seuraavaksi suurin ryhmä nuoria työllistäneistä yrityksistä on henkilöä työllistävät yritykset. Kaiken kaikkiaan nuoria työllistäneitä yrityksiä oli kampanjassa mukana lähes 150. Suurin joukko kampanjaan osallistuneista nuorista (25 %) on 21 vuotiaita. Vähiten mukana on vuotiaita nuoria. Työllistyneistä nuorista naisia on 40 % ja miehiä 60 %. Työllistyneistä nuorista 30 % on jo aiemmin suorittanut toisen asteen tutkinnon ja 47 % yo tutkinnon. Pelkän perusasteen varassa oli 23 % työllistyneistä nuorista. Kampanjassa on myös lähetetty nuoria työllistäneille yrityksille sähköinen kysely, jossa pyydettiin yrityksiä nimeämään niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet nuoren työntekijän palkkaamiseen sekä yritysten tietämystä oppisopimuksesta. Vastauksia ei 15

18 vielä ole tullut paljoa, sillä kysely on lähetetty nuoren palkanneelle yritykselle vasta sitten, kun neljän kuukauden koeaika on ohi. Alustavasti voidaan kuitenkin todeta, että nuoren työllistäminen helpottuu, mikäli hän on yritykselle entuudestaan tuttu ja mitä pienempi yritys on, sitä merkityksellisempää nuoren tunteminen on. Alle 18 vuotiaita on työllistynyt oppisopimuksella vähän verrattuna yli 20 vuotiaisiin. Yritysten mukaan juuri peruskoulun päättäneiltä nuorilta puuttuu käytännön tieto työmarkkinoiden toimivuudesta sekä käytännön työnhakutaidot. Tämän voi yhdistää yritysten näkemykseen siitä, ettei monellakaan nuorella ei ole vielä ns. sosiaalisia valmiuksia hakea itse töitä saati sitten kertoa oppisopimuskoulutukseen liittyvistä tukimahdollisuuksista. Lisäksi oppisopimus on yrityksille varsin tuntematon väline työvoiman rekrytoinnissa, mutta samalla yritykset pitivät oppisopimusta toimivana tapana kouluttaa työvoimaa. Hyvät käytännöt Oppisopimustoimistojen yhteiskampanja on itsessään hyvä ja onnistunut työllistämiskäytäntö. Se on helppo toteuttaa valtakunnallisesti. Hienoa on se, ettei kampanjassa kehitetty mitään uutta tai ihmeellistä, vaan nuoret ovat työllistyneet pelkästään oppisopimustoimistojen ja TE toimiston nuoriso osaston vuorovaikutusta tehostamalla! Oppisopimus on todistetusti tehokas keino välttää nuorisotyöttömyyttä. Kampanjasta lisää 16

19 3. AJELEHTIVAT NUORET NUORTEN TUETUT OPINPOLUT OHJELMA Lähtökohta Nuorten tuetut opinpolut ohjelma oli ESR rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena oli kehittää tukea tarvitseville vuotiaille nuorille lähiohjaukseen perustuvaa lähitutormallia Kanta Hämeen alueelle. Kohderyhmään kuuluivat vuotiaat nuoret, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää perusopetuksen opinnot, eivät ole hakeneet tai päässeet toisen asteen koulutukseen tai töihin sekä nuoret, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot. Nuorten tilannetta kuvaa usein se, että monet eri elämänvaiheisiin liittyvät haasteet ilmenevät samanaikaisesti. Lähitutortoiminta Lähitutortoiminnan ideana on tarjota nuorelle aikaa keskustella ja suunnitella elämäänsä yhdessä sellaisen toimijan kanssa, jolla on valmiudet ja mahdollisuudet antaa nuorelle riittävästi aikaa, olla läsnä, keskustella nuoren kanssa neutraalina toimijana nuoren tilanteesta ja olemassa olevista mahdollisuuksista. He katsovat nuoren tilannetta yli sektori ja toimialarajojen sekä tarvittaessa kädestä pitäen ohjaavat ja tukevat nuorta tämän valinnoissa, ja tulevaisuuden suunnittelussa. Lähitutorit eivät siis ole viranomaistahoja, vaan heidän tehtävänään on toimia tukea tarvitsevien nuorten ja heitä auttavien palvelujärjestelmän toimijoiden välimaastossa. Toimintamallissa tunnistetaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, eri tahot ja sektorit tekevät moniammatillista yhteistyötä, palvelut ja tukitoimet, kuten lähitutortoiminta muodostavat yksilöllisiä ratkaisuja sekä kehitetyt toimintamallit juurrutetaan osaksi 17

20 kuntien perustyötä. Lähitutoreiden keskeisimpiä yhteistyötoimijoita olivat Työvoiman palvelukeskukset, TE toimistot, terveydenhuollon ammattilaiset, toisen asteen oppilaitokset sekä myös peruskoulut. Tulokset Hankkeen ohjaustoimintaan osallistui 257 nuorta. Osallistuneista nuorista 79 on saatu motivoitua hakemaan opiskelupaikkaa ja heitä on tuettu hakuvaiheessa ja kaikki nuoret myös saivat opiskelupaikan. 50 nuorta on motivoitu jatkamaan opiskeluaan toisella asteella aiemmista keskeyttämispäätöksistä huolimatta, 20 nuorta autettiin peruskoulun loppuun saattamisessa sekä 20 nuorta autettiin arvosanojen korottamisessa. 13 nuorta on saatu työelämään ja noin 70 nuorta sai työharjoittelupaikan. Lisäksi 20 nuorta pääsi työ tai koulutuskokeiluun sekä 10 kuntouttavaan työtoimintaan. Kaikista osallistuneista nuorista vain 33 yhteistyö päättyi negatiivisesti, eli nuoren tilanne ei mennyt eteenpäin. Hyvät käytännöt Lähitutortoiminta osoittautui hyväksi käytännöksi. Hankkeen tulokset olivat hyviä ja lähitutortoiminta on osoittautunut sekä tulokselliseksi että taloudellisesti kannattavaksi toimintamalliksi. Lähitutortoiminta on kustannustehokasta ja ohjelman aikana sen toteuttajat olivatkin erittäin positiivisesti otettuja työn tuloksellisuudesta. Lisäksi eri tahojen välinen yhteistyö toimi hyvin ja hankkeeseen saatiinkin sitoutettua mukaan yhteensä 86 eri organisaatiota kolmen seutukunnan alueelta. Yhteistyötä tehtiin mm. kuraattoreiden, koulupsykologien, oppilaitosten, seurakunnan, nuorisotoimen ja poliisin kanssa. 18

21 Nuorten tuetut opinpolut ohjelmaa toteutettiin yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n ja Kanta Hämeen kuntien kesken. EURA 2007 järjestelmästä löytyy lisää ohjelmasta sen projektikoodilla S ETELÄ PIRKANMAANVÄLITYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI VÄLIKE PROJEKTIN EDELLEENSIJOITTAMISEN MALLI Lähtökohta Välike projekti on ESR rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää työllisyyden hoitoa Etelä Pirkanmaan alueella. Hankkeen keskeisimmät tehtävät on luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille, tarjota kattavampaa palvelua työnantajille, välityömarkkinoiden kehittämisen tukeminen sekä sosiaalisen yritystoiminnan lisääminen alueella. Hanke sopii myös kohdistettavaksi nuorille. Hanke käynnistyi ja se päättyy Toimintamalli Välike projektin keskeisin toimintamalli on palkkatuetussa työssä olevien työntekijöiden edelleensijoittaminen. Edelleensijoittamisella tarkoitetaan palkkatuella palkatun työntekijän siirtämistä toisen työnantajan eli käyttäjäyrityksen käyttöön. Mallissa työnantaja, joka saa varsinaista palkkatukea ja työn järjestävä käyttäjäyritys voivat sopia keskenään työntekijän sijoittamisesta ja työllistämisestä maksettavasta palkkiosta. Edelleensijoittaminen edellyttää kuitenkin aina työntekijän suostumusta sekä ilmoitusta TE toimistoon ennen edellensijoituksen alkamista. Osa työnantajan velvollisuuksista säilyy aina varsinaisella työnantajalla. Kunta, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys voi edelleensijoittaa palkkatuella palkkaamansa julkisen työvoimapalvelulain 19

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI. Esipuhe. 31.8.2012 TEM/TYO/Henna Keränen

NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI. Esipuhe. 31.8.2012 TEM/TYO/Henna Keränen 31.8.2012 TEM/TYO/Henna Keränen NUORET PALVELUISSA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORISOTAKUUN EDISTÄMISEKSI Esipuhe Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE: KAMPANJAN TAUSTAA: - Avoimet työmarkkinat nuorille aina ensisijainen vaihtoehto - Markkinamekanismien hyödyntäminen työllistämisessä - Laadullisia ja määrällisiä tavoitteita - Toteutus Savon Sanomien,

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Mikä on ollut palvelussa keskeistä? Auttaa asiakasta auttamaan itseään Mottona: Me teemme työllistymisesi

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Suuntana avoimet työmarkkinat

Suuntana avoimet työmarkkinat Suuntana avoimet työmarkkinat Ostopalvelupilotin esittely Laura Weckman Valmennuskeskus Public Mikä ostopalvelupilotti on? Kuka voi tulla mukaan? Mitä palvelu käytännössä sisältää? Miten välityömarkkinatoimijat

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot