Marja Hollo (toim.) TIIVISTELMÄ KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN KOULUTUKSEN ARVIOINTIRAPORTISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marja Hollo (toim.) TIIVISTELMÄ KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN KOULUTUKSEN ARVIOINTIRAPORTISTA"

Transkriptio

1 Marja Hollo (toim.) TIIVISTELMÄ KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN KOULUTUKSEN ARVIOINTIRAPORTISTA Opetushallitus Arviointi 5/2002

2 Marja Hollo, Heidi Backman, Riitta Hakulinen, Jukka Katajisto, Leena Koski ja Marja-Leena Pernu KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN KOULUTUKSEN ARVIOINTI Opetushallitus Arviointi 6/2001 Opetushallitus ja tekijät Graafinen suunnittelu ja taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN X (pdf) ISSN Yliopistopaino, Helsinki, 2002

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 ARVIOINNIN TOTEUTUS ARVIOINNIN TARKOITUS JA ARVIOINTIKOHTEET MITTARIT 8 3 ARVIOINNIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET KOULUTUKSEN TARJONTA, KYSYNTÄ SEKÄ JATKO-OPINTOIHIN JA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN KOULUTUSYKSIKÖIDEN TOIMINTA KÄYTTÖKUSTANNUKSET JA RAHOITUS OSAAMINEN AIKUISKOULUTUS JA OPPISOPIMUSKOULUTUS RUOTSINKIELINEN KOULUTUS 27 4 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN KOULUTUKSEN KOKONAISARVIOINNIN HYÖDYNTÄMINEN 30 KUVIOT Kuvio 1. Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen kokonaisarvioinnin aineisto. 9 Kuvio 2. Ammatillisen koulutuksen ja koulutusalan keskimääräiset käyttökustannukset vuonna Kuvio 3. Antal nybörjarplatser enligt utbildningsnivå år , ungdoms- och vuxenutbildning. 28 3

4 4

5 1 JOHDANTO Tämä on tiivistelmä Opetushallituksen julkaisemasta raportista Käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksen arviointi (Hollo ym. 2001), Arviointi 6/2001. Tiivistelmässä kuvataan arviointiaineiston koontia, käsittelyä ja keskeisiä tuloksia sekä niiden pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä. Opetushallitus toteutti arvioinnin vuosina Sen tarkoituksena oli tuottaa ajantasaista tietoa koulutusalan tuloksellisuudesta: tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja taloudellisuudesta. Arviointi kohdistui käsi- ja taideteollisuusalan nuorten ja aikuisten ammatilliseen peruskoulutukseen, aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintojen valmistavaan koulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen. Arviointi kohdistui koulutukselle opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, koulutuksen kysyntään ja tarjontaan, oppimistuloksiin, koulutuksesta työhön tai jatko-opintoihin sijoittumiseen, koulutusyksiköiden toimintaan ja koulutusalan kustannuksiin ja rahoitukseen. Lisäksi koulutuksen tuloksellisuutta tarkasteltiin koulutuksen järjestäjän, koulutusyksikön ja opiskelijoiden kannalta. Arviointiaineisto kerättiin vuosina kirjallisilla kyselyillä, haastatteluilla, koulutuyksiköiden itsearvioinnilla, oppilaitoshaastetteluilla ja oppimistulosten arvioinnilla. Tietoa koottiin myös tilastoista, selvityksistä ja Opetushallituksessa aikaisemmin tehdyistä arvioinneista. Arviointitietoa kerättiin koulutuksen järjestäjiltä, koulutusyksiköiden pedagogiselta johdolta, henkilöstöltä, opiskelijoilta, ammattikorkeakouluilta, työ- ja kulttuurielämän edustajilta ja sidosryhmien edustajilta. Oppimistuloksia arvioitiin vuoden 1995 opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden pohjalta. 5

6 2 ARVIOINNIN TOTEUTUS 2.1 ARVIOINNIN TARKOITUS JA ARVIOINTIKOHTEET Käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksen arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa ajankohtaista tietoa koulutusalan tuloksellisuudesta ja tilasta. Arviointi kohdistui nuorten ja aikuisten peruskoulutukseen, aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaan koulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen. Arviointiin osallistui 46 käsi- ja taideteollisuusalan peruskoulutusta antavaa koulutusyksikköä, joista neljä oli ruotsinkielisiä. Oppimistuloksia arvioitiin vuoden 1995 opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteiden pohjalta. Arviointitietoa kerättiin koulutuksen järjestäjiltä, koulutusyksiköiden pedagogiselta johdolta, henkilöstöltä, opiskelijoilta, ammattikorkeakouluilta, työja kulttuurielämän edustajilta sekä muilta sidosryhmien edustajilta. Vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen vaikuttavuutta arvioitiin oppimistuloksilla sen mukaan, kuinka hyvin valtakunnallisissa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteissa esitetyt tavoitteet saavutettiin kuinka hyvin artesaanitutkinnon suorittaneet opiskelijat sijoittuivat työelämään ja jatko-opintoihin vastaako osaaminen työelämän ja jatko-opintojen tarpeita. Arvioinnissa selvitettiin myös, kuinka hyvin käsi- ja taideteollisuusalalla opiskelevien määrä, perustutkinnon laajuus ja tutkinnon sisällä olevat suuntautumisalat vastasivat työ- ja kulttuurielämän tarpeita. Tutkinnon suorittaneiden sijoittumista ja työvoimaosuutta selvitettiin. Työelämän tutkintojen osalta selvitettiin tutkintoihin valmistavan koulutuksen kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta. Tehokkuuden arviointi 6 Koulutuksen tehokkuutta arvioitiin oppilaitosverkoston, koulutuksen järjestäjän, käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten tai -yksiköiden ja opiskelijoiden näkökulmasta. Koulutustarjonnassa selvitettiin koulutuksen saatavuutta, koulutushalukkuutta ja koulutusyksiköiden täyttöastetta. Lisäksi selvitettiin koulutuksen läpäisyosuutta ja moninkertaista koulutusta.

7 Valintajärjestelmän toimivuutta selvitettiin tutkimalla valikoituuko alalle sopivia ja motivoituneita henkilöitä, kun opiskelijat valitaan pääsykokeella suorittamaan käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa. Koulutuksen ajankohtaisuutta ja reagointikykyä selvitettiin sillä perusteella, kuinka hyvin oppilaitokset pystyivät antamaan ajantasaista opetusta ja kuinka nopeasti ne pystyivät vastaamaan käsi- ja taideteollisuusalan kannalta työ- ja kulttuurielämässä tapahtuneisiin muutoksiin. Opetussuunnitelmien arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka hyvin valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet olivat ohjanneet oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien laatimista. Pedagogisia järjestelyjä ja opetuksen laatua arvioitiin sillä perusteella, kuinka hyvin opetus- ja opiskelujärjestelyt perustuivat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laadittuun oppilaitoksen opetussuunnitelmaan. Johtamista ja toimintakulttuuria arvioitiin sillä perusteella, kuinka hyvin koulutuksen järjestäjän tekemät strategiset ratkaisut tukivat käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen tai -yksikön toimintaa ja sitä, millä tavoin työyhteisön jäseniä kannustettiin osallistumaan oppilaitoksen kehittämistyöhön (yhteistyö, johtaminen, valmiudet kehittämiseen ja oman työn arviointiin). Opettajaresursseja arvioitaessa selvitettiin opettajien määrä, ammattitaito ja muodollinen pätevyys siten, että kuinka hyvin opettajien määrä ja ammatillinen osaaminen vastasivat oppilaitoksen tarpeita ja suuntautumisalojen edellyttämää ammattitaitoa. Oppilaitoksen tiloja, välineitä ja laitteita arvioitaessa selvitettiin, kuinka hyvin nämä vastasivat oppilaitoksen toiminnan tarpeita ja kuinka taloudellista ja tehokasta on näiden käyttö. Aikuiskoulutusta arvioitaessa selvitettiin aikuisia varten käytettyjä pedagogisia ratkaisuja ja koulutusorganisaatioiden tutkinnonanto-oikeuksien laajuutta suhteessa tutkinto- tai osasuoritusten määrään ja suhteessa valmistavan koulutuksen määrään. Taloudellisuuden arviointi Koulutuksen taloudellisuuden arvioinnissa tarkasteltiin koulutusalan kustannustasoa ja -kehitystä suhteessa koko ammatillisen koulutuksen kehitykseen sekä alan kustannustasoa ja -rakennetta suhteessa toiminta-asteeseen ja yleisimpiin taustamuuttujiin. Toiminta-astetta mitattiin sekä oppilasmäärällä että tuotettujen koulutuspalveluiden tai suoritteiden määrällä (opiskelijavuosia, opetustunteja). Lisäksi arvioitiin voimavarojen riittävyyttä ja henkilöstön osallistumista taloudelliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yksikköhintarahoituksen lisäksi tarkasteltiin muun tulorahoituksen ja liiketoiminnan osuutta toiminnan rahoituksessa. 7

8 2.2 MITTARIT Oppimistulosten arvioinnin mittarit Opiskelijoiden osaamista mitattiin päättökokeella, jonka tekemiseen oli varattu aikaa viisi päivää ja joka toteutettiin maaliskuussa Valtakunnalliseen päättökokeeseen osallistui keväällä 1999 valmistuvia opiskelijoita yhteensä noin Määrä on 59 % elokuussa 1996 aloittaneiden opiskelijamäärästä. Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta määriteltiin viisi ammattitaidon osa-aluetta, jotka olivat suunnittelu, valmistus, kädentaito, kommunikointi sekä taloudellinen ajattelu ja toiminta. Näillä osaamisalueilla pystyttiin arvioimaan perusteiden edellyttämä pakollisten ja vaihtoehtoisten suuntautumisopintojen osaaminen. Arviointi suoritettiin asteikolla 0 5. Ammattitaidon osa-alueille laadittiin arviointikriteerit taitotasoille kiitettävä, hyvä ja tyydyttävä. Opiskelijoiden suorituksia verrattiin näihin kriteereihin. Itsearviointi, oppilaitoshaastattelut ja työelämän haastattelut Itsearvioinnin tekivät kaikki koulutusyksiköt (46). Henkilöstö ja opiskelijat laativat yhdessä konsensusperiaatteella itsearviointiraportin 16 annetusta teemasta. Keväällä 1999 tehtiin oppilaitoshaastattelut 15 koulutusyksikköön, joista kaksi oli ruotsinkielisiä. Aineisto kerättiin teemahaastattelun tapaan. Haastattelujen teemat ja kysymykset oli laadittu etukäteen, mutta haastattelija saattoi kuitenkin soveltaa niitä tilanteen mukaan. Koulutusyksiköiden ja työ- ja kulttuurielämän välistä yhteistyötä kartoitettiin haastattelemalla oppilaitoshaastattelujen yhteydessä alueella toimivia työ- ja kulttuurielämän edustajia. Taustakyselyt Koulutusta koskevaa yleistietoa kerättiin kyselyllä koulutuksen järjestäjiltä ja koulutusyksiköiden pedagogiselta johdolta. Kyselyt lähetettiin kaikille käsi- ja taideteollisuusalan koulutusyksiköille. Pedagogisen johdon vastausprosentti oli 96 nuorten koulutuksen osalta ja 60 aikuiskoulutuksen osalta. Hallintojohdon vastausprosentti oli 64. Arviointi-indeksien laatiminen Koska arviointiaineisto oli varsin laaja, sitä tiivistettiin. Perustietokyselyn, itsearvioinnin ja perustietokyselyssä olleen SWOT-analyysin pohjalta aineisto tiivistettiin seitsemään indeksiin. Kuusi ensimmäistä indeksiä kuvaavat kaikkia koulutusyksiköitä ja seitsemäs koottiin perustietokyselyn aikuiskoulutusta koskevasta kyselystä sekä OPTI- ja AMTU -tietokannoista. 8

9 Muu aineisto Opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuuden arviointia varten haastateltiin kahdeksaa ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmajohtajaa ja viittä yliopistojen, taide- ja teknillisten korkeakoulujen professoria. Jatko-opintokelpoisuudessa tarkasteltiin opintoihin pääsyä ja opinnoissa menestymistä. Aikuisten ammattitutkintoihin valmistavasta koulutuksesta selvitettiin järjestelmän toimivuutta ja koulutuksen laatutekijöitä. Kuviossa 1 on esitetty arvioinnin keskeiset tahot ja tiedonkeruumenetelmät. Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisarvionti Perustietokysely Koulutuksen järjestäjä (n = 27) Koulutusyksikköjen pedagoginen johto, nuoten koulutus (n = 44) ja aikuiskoulutus (n = 37) Käsi- ja taideteollisuusalan koulutusyksiköiden itsearviointi (n = 46) Oppilaitoshaastattelut (n = 15) Näyttötutkintotilaisuuksien (6) osallistujien, arviojien ja kouluttajien haastattelut Oppisopimuskoulutuksen kyselyt Paikallishallintoviranomaiset (n = 26) Tietopuolisen koulutuksen antajat (n = 13) Työpaikkakouluttajat (n = 31) Opiskelijat (n = 32) Tietokannat ja rekisterit Koulukohtaiset (44) opetussuunnitelmat Näyttötutkintojen arviointiaineisto (n = 22) Oppimistulosten (n = 1 102) arviointi ja osallistujien taustatietolomake Sidosryhmähaastattelut ja -kyselyt Taidetoimikunnat (n = 9) Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset (n = 5) Työelämän edustajat (n = 36) Tutkintotoimikuntien jäsenet (n = 34) Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat (n = 8) Yliopistojen ja taide- ja teknillisten korkeakoulujen professorit (n = 5) Taideteollisuuden koulutustoimikunta (n = 5) Kuvio 1. Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen kokonaisarvioinnin aineisto. 9

10 3 ARVIOINNIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 KOULUTUKSEN TARJONTA, KYSYNTÄ SEKÄ JATKO-OPINTOIHIN JA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta ei ole tasapainossa suhteessa työpaikkojen määrään. Koulutuksen tarjonta on kasvanut koko 1990-luvun ajan, mikä on johtanut koulutuksen ylitarjontaan. Koulutuksen tarjonnan kasvu johtuu osittain Suomen työllisyysohjelman toimenpiteistä estää nuorisotyöttömyyttä lisäämällä tilapäisesti koulutuspaikkoja ja ammatillisen peruskoulutuksen määrällisen säätelyn muuttamisista. Ylitarjontaan ovat vaikuttaneet lisäksi työllisten artesaanien nuori ikä ja työikäisten työllisten vähäinen poistuminen työelämästä. Koulutushalukkuus alalla on ollut runsasta, vaikka valmistuneille ei ole läheskään aina ollut tarjolla koulutusta vastaavaa työtä. Alueellisesti koulutuksen saatavuus on hyvä, koska oppilaitosverkko kattaa hyvin koko valtakunnan. Artesaanikoulutusta järjestetään pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomessa, jonne myös väestö on keskittynyt. Oppilaitosverkon ja ylläpitojärjestelmän tehostaminen on edennyt säästötoimien ja ammattikorkeakoulujärjestelmälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti siten, että koulutuksen järjestäjien määrä on vähentynyt samalla, kun yksialaisista käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksista on muodostettu osia kuntayhtymien ylläpitämiin monialaisiin oppilaitoksiin. Vasta uuden lainsäädännön vaikutusten pitkän aikavälin seuranta osoittanee sen, miten määrällisen säätelyn muutos tulee vaikuttamaan artesaanikoulutuksen järjestäjien määrään. Moni koulutusyksikkö seuraa tavalla tai toisella valmistuneiden artesaanien sijoittumista työelämään ja jatko-opintoihin. Työllisyydestä tiedottamisessa ja ennakointiosaamisessa on kuitenkin vielä parantamista, varsinkin kun monet tilastot ja selvitykset ovat tietotekniikan avulla aiempaa helpommin koulutuksen järjestäjien saatavilla. Koulutuksen järjestäjien tulee selvästi nykyistä järjestelmällisemmin ennakoida käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen koulutuksen määrällisiä tarpeita suuntautumisaloittain suhteessa elinkeinorakenteen muutoksiin. Koulutusyksiköiden toiminnan tehokkuutta arvioitiin sen perusteella, kuinka hyvin käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon eri suuntautumisalojen koulutustarjonta vastasi työelämän tarpeita määrän, ammattitaidon sisällön ja laadun suhteen. Tätä arvioitiin sen mukaan, kuinka tarvittavaa ennakointitietoa hankittiin ja hyödynnettiin koulutustarjonnassa, kuinka työelämä- ja koulutustarvelähtöisesti valittiin suuntautumisaloja ja kuinka pa- 10

11 lautetta kerättiin valmistuneiden sijoittumisesta ja toimenpiteistä työllistymisen edistämiseksi. Kun edellytyksenä oli kaikkien näiden asioiden näkyminen toiminnassa, niin yksikään koulutusyksikkö ei saavuttanut hyvää tasoa. Näistä kolmesta arvioinnissa käytetystä muuttujasta toteutui vain osa, ja tilanne vaihteli suuresti eri koulutusyksikköjen välillä. Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on päästy valtioneuvoston koulutukselle asettamaan tavoitteeseen, sillä artesaanikoulutuksessa miesopiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvulla. Vuonna 1998 koulutuksen aloittaneista oli miehiä 30 %. Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutui ammatillisessa aikuiskoulutuksessa huomattavasti paremmin kuin nuorten koulutuksessa. Kun otetaan huomioon elinkeinorakenteen nopea muutos, työllisten artesaanien erittäin nuori ikä ja artesaanien keskimääräistä suurempi työttömyys, on koulutuksen ylitarjontaa nimenomaan tekstiilin ja vaatetuksen suuntautumisaloilla. Tekstiili- ja vaatetusalan suuntautumisalojen opiskelijamäärä on ollut puolet kaikista artesaaniopiskelijoista koko 1990-luvun. Opiskelijamäärä on kasvanut, vaikka tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa työntekijöiden määrä on pienentynyt radikaalisti. Tästä syystä ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa ja työvoimatarvetta on tarkasteltava kokonaisuutena tekniikan ja liikenteen koulutusalalle kuuluvan vaatetusalan koulutustarjonnan kanssa. Sen sijaan suuntautumisaloista kiviala, näyttelyrakentaminen, puuala ja mallinrakentaminen työllistävät melko hyvin. Tärkeätä on selvittää, millä tavalla kulttuurialan artesaanikoulutuksen sekä tekniikan ja liikenteen tekstiili- ja vaatetusalat eroavat toisistaan tavoitteiltaan ja suhteessa työelämästä lähteviin koulutustarpeisiin ja mitkä niiden vaikutukset ovat ammatillisen peruskoulutuksen rakenteeseen. Koulutusjärjestelmän tehokkuuden kannalta koulutustarjontaa ja moninkertaista koulutusta esiintyi työvoimatarpeeseen nähden liikaa joillakin alueilla, koska koulutuksen järjestäjä ei ollut reagoinut riittävän nopeasti muuttuneisiin työmarkkinoihin. Toisaalta artesaanikoulutuksen ylitarjontaa on esimerkiksi Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä, joissa työttömyys on runsasta. Artesaaneja työntekijöinä tarvitaan kuitenkin lisää kasvupaikkakunnilla, joilla on kysyntää koulutetusta työvoimasta, kuten Helsingin ja Oulun seuduilla. Aloituspaikkoja on maassamme kokonaisuudessaan liikaa lähes kolmannes vuoden 2000 koulutustarjontaan ja arvioituun kauden vuosittaiseen koulutustarpeeseen verrattuna. Ammattitaitoisia käytännön työntekijöitä tarvitaan käsi- ja taideteollisuusalan tuotteiden tuotekehittelyyn ja markkinointiin. Ura- ja rekrytointipalvelujen lisääminen koulutusyksiköissä parantaisi työhön sijoittumista. Työllistämisen kannalta korostuvat yrittäjyys ja yrittäminen sekä erilaisen osaamisen (suunnittelu, tuotanto ja markkinointi) sovittaminen yhteen. Toisaalta koulutuksella voidaan elvyttää myös maaseudun pientä ja keskisuurta yritystoimintaa. Alan erityispiirteet huomioivilla yrityshautomoilla voidaan yhdistää käsi- ja taideteollinen piensarjatuotanto muuhun paikalliseen elinkeinotoimintaan, kuten esimerkiksi kulttuurimatkailuun. Käsityö- ja 11

12 taideteollisuusyrittäjien tulisi omassa toiminnassaan hyödyntää aiempaa enemmän Euroopan unionin rakennerahastoja. 3.2 KOULUTUSYKSIKÖIDEN TOIMINTA Valtaosa käsi- ja taideteollisuusalan koulutusyksiköistä toimi arviointiajankohtana ilman kokonaisvaltaista arviointi- ja palautejärjestelmää. Kehittämistyötä tehtiin ilman, että omaa sisäistä tai ulkoista toimintaa olisi säännöllisesti analysoitu. Koulutusyksiköt olivat vasta aloittelemassa itsearviointia, ja palautetietoa hankittiin lähinnä opiskelijoilta opetuksesta. Kehittämistä suuntasivat kulttuurin ja perinteen vaaliminen enemmän kuin toimintaympäristöissä tapahtuneet muutokset. Käsi- ja taideteollisuusalan koulutusyksiköt eroavat toimintaympäristöinä selvästi toisistaan. Osassa koulutusyksikköjä tehtiin paljon yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa, mutta osassa ei ollut juurikaan vastattu yhteistyölle asetettuihin haasteisiin. Viimeksi mainitut yksiköt olivat usein pieniä, joten niiden oli vaikea turvata opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia. Tämä puolestaan vaikutti toiminnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen heikentävästi. Erityisoppilaitosten toimiminen kehittämiskeskuksina ei myöskään ollut toteutunut käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksessa. Työskentelyilmapiiri oli alan koulutusyksiköissä pääsääntöisesti hyvä. Koulutusyksiköissä tulee toiminnasta vastaavien kuitenkin kiinnittää jatkuvasti huomiota henkilöstön jaksamiseen, jotta väsyminen ja työuupumus eivät pääse heikentämään ilmapiiriä tulevaisuudessa. Monet koulutusyksiköt olivat läpikäyneet organisaatiomuutoksen, mikä joissakin yksiköissä heijastui arviointiajankohtana selvästi työskentelyilmapiiriin ja työviihtyvyyteen heikentäen niitä. Henkilöstön kehittäminen ei käsi- ja taideteollisuusalan koulutusyksiköissä ollut kovin suunnitelmallista, sillä vain joka toisessa koulutusyksikössä oli laadittu henkilöstön kehittämissuunnitelma. Henkilöstön kehittämisen suuntaamisessa ei vielä ollut otettu huomioon juuri lainkaan koulutusyksiköiden valitsemia strategisia linjauksia. Koulutuksen systemaattinen kehittäminen edellyttää myös henkilöstön kehittämistä ja kouluttautumista. Kun mitattiin suunnitelmallisuutta henkilöstön kehittämisessä, työelämässä työskentelyä (pieniäkin jaksoja) ja opettajien kouluttamista näyttötutkintojärjestelmään, tulos osoitti, että henkilöstöä kehitettiin järjestelmällisesti vain noin 8 %:ssa koulutusyksiköitä. Koulutusyksiköt ovat selvästi erilaisia myös kehittämisaktiivisuudeltaan. Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen peruskoulutuksen kehittäminen näytti olevan aktiivisinta silloin, kun koulutusyksikkö toimi suuren, monialaisen oppilaitoksen yhteydessä ja sijaitsi joko kaupungissa tai taajaan asutulla alueella, jossa kulttuurialan koulutusta oli vain vähän. Ammatillisen peruskoulutuksen toimiminen yhdessä opistoasteen kanssa näytti lisää- 12

13 vän kehittämisaktiivisuutta. Näissä koulutusyksiköissä opettajat olivat muihin koulutusyksiköihin verrattuna pedagogisesti pätevämpiä. Opettajien ammattitaito Käsi- ja taideteollisuusalan vakinaisesta opettajakunnasta oli ainoastaan puolet virassa olevia lehtoreita toisen puolen ollessa päätoimisia tuntiopettajia (n = 689). Nämä opettajaryhmät hoitivat noin neljä viidesosaa opetuksesta. Loput noin viidennes opetuksesta hoidettiin palkkaamalla sivutoimisia tuntiopettajia tai luennoitsijoita. Opettajien virkarakenne oli siten joustava ja antoi mahdollisuuden palkata erilaista asiantuntemusta erityisosaamista vaativiin opintokokonaisuuksiin ja projektityöskentelyyn. Sivutoimiset opettajat olivat usein uusien, vasta-alkavien suuntautumisalojen opettajia. Heidän opettamansa tuntimäärät olivat usein myös niin pieniä, etteivät ne riittäneet lehtoraatin tai päätoimisen tuntiopettajan edellyttämään tuntimäärään, mikä näytti heikentäneen heidän sitouttamistaan koulutuksen kehittämistyöhön. Tällöin uuden koulutuksen suunnittelu jäi usein vakinaisen henkilöstön tehtäväksi. Olemassa olevalla henkilökunnalla ei kuitenkaan aina ollut uuteen asiaan riittävää ammatillista asiantuntemusta eikä riittävästi aikaa paneutua uuden suunnitteluun. Opettajien ikärakenne vaihteli, vaikka kaksi kolmasosaa heistä oli vuotiaita. Opettajien erilainen ikärakenne asetti myös haasteita opettajien täydennys- ja lisäkoulutukseen, jotta koko henkilöstön ammattitaito voidaan pitää ajan tasalla ja henkilöstö työkykyisenä. Päätoimisten opettajien joukossa oli viidennes opettajia, joilta puuttui pedagoginen pätevyys. Koulutuksen järjestäjien tulee kiinnittää huomiota siihen, että useita vuosia opettajina olleet henkilöt velvoitetaan hankkimaan pedagoginen koulutus, mikäli he aikovat jatkaa opettajan tehtävissä. Samoin koulutuksen järjestäjien tulee kiinnittää huomiota siihen, että koulutusyksiköissä on sekä ammatillisesti että pedagogisesti pätevät opettajat, kun uusien suuntautumisalojen koulutusta aloitetaan. Tämän tekee haasteelliseksi, että monille vuoden 1995 opetussuunnitelmauudistuksen mukanaan tuomille suuntautumisaloille ei ole yksiselitteistä, minkälaista osaamista opettajilta edellytetään, eikä kaikille suuntautumisaloille aina ole helposti löydettävissä opettajakelpoisuuden vaatimaa koulutusta. Päätoimisilla opettajilla oli kokemusta opetustyöstä, sillä heistä yli puolet oli ollut opettajana vähintään 10 vuotta. Sitä vastoin opettajien kokemus työelämästä oli selvästi liian vähäinen, sillä vain 12 % opettajista oli ollut vähintään kuukauden muussa kuin opetustyössä vuosina Arviot opettajien vähäisestä työelämän tuntemuksesta olivat lähes yksimielisiä. Koulutusyksiköissä pidettiin opettajien työkokemusta tärkeänä, mutta koulutuksen järjestäjät eivät juurikaan olleet järjestäneet opettajille mahdollisuuksia mennä tutustumaan opettamansa alan työtehtäviin työelämään. Opettajien vähäinen oman alan työelämän tuntemus saattoi heijastua myös siihen, ettei opiskelijoilta aina osattu vaatia rutiininomaista, nopeaa työsuoritusta. 13

14 Käsi- ja taideteollisuusalalla opettajat ovat osallistuneet jatko-opintoihin melko paljon. Osa opettajista oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon, joka tällä hetkellä on jo opettajien kelpoisuusvaatimuksissa. Opettajista noin 14 % oli suorittanut oman alansa joko ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Opetussuunnitelmat Oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman käyttö koulutusyksikössä sisäisen kehittämisen välineenä ei näytä vielä toteutuneen kuin pienessä osassa koulutusyksiköitä. Lähes kaikissa koulutusyksiköissä oli koulutuksen järjestäjän hyväksymät oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmat olivat pääasiassa opettajien tekemät eikä niitä laadittaessa oltu juurikaan tehty yhteistyötä työ- ja kulttuurielämän edustajien eikä myöskään opiskelijoiden kanssa. Vähäisen yhteistyön vuoksi opetuksen tavoitteista ja sisällöistä puuttui lähes kokonaan työ- ja kulttuurielämän sekä opiskelijoiden näkökulma. Koulutussuunnittelun tehokkuudessa saavutti vain 5 % koulutusyksiköistä hyvän tason, jolloin siihen sisältyi opetussuunnitelmatyöhön osallistumisen lisäksi palautteen kerääminen opetussuunnitelman toteuttamisesta ja toimivuudesta. Koulutusyksiköiden palautteissa päättökokeen arviointiryhmät pitivät päättökokeen, opetussuunnitelman perusteiden ja koulutusyksiköiden opetuksen painotusten vastaavuutta hyvänä. Opetussuunnitelman perusteissa olevat opintokokonaisuuksien nimet ja tavoitteet oli melkein sellaisinaan siirretty oppilaitoskohtaisiin opetussuunnitelmiin ilman, että niitä olisi konkretisoitu juuri lainkaan koulutukseen otettujen suuntautumisalojen pohjalta. Ilman tätä avaamista opintokokonaisuudet olivat jääneet opiskelijoille liian abstrakteiksi, eivätkä ne ilmaisseet opiskelijoille riittävän selkeästi sitä, mitä heidän tuli osata. Samasta syystä työelämän edustajille oli epäselvää, mitä opiskelijat valmistuttuaan osasivat tutkintotodistuksen mukaan. Valinnaisten kurssien järjestäminen joko omassa koulutusyksikössä tai yhteistyönä muiden koulutusta järjestävien kanssa näytti onnistuneen hyvin, vaikka järjestelyissä opiskelijoiden kannalta katsottuna olikin vielä parantamista. Alan ammattitaito saavutetaan opiskeltaessa vaihtoehtoisia suuntautumisopintoja, joiden laajuus on 40 opintoviikkoa. Ainoastaan vajaa neljäsosa koulutusyksiköistä oli onnistunut ammatillisten opintokokonaisuuksien muodostamisessa toimintakokonaisuuksien perusteella. Koulutusyksiköissä ei ollut selkeästi sovittu henkilöstön välisestä yhteistyöstä, mikä tuli esille sekä opettajien että opiskelijoiden taholta. Opettajat katsoivat tehneensä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa vähintään jonkin verran yhteistyötä toisten opettajien kanssa. Tehdystä yhteistyöstä opiskelijat olivat kuitenkin eri mieltä. Tämä tuli esiin erityisesti kuvallisen ilmaisun ja viestinnän sekä kulttuuritiedon opetuksen heikossa integroitumisessa ammatillisiin opintoihin. Luontevasti toisiinsa liittyvät sisällöt jäävät herkästi irrallisiksi, jos niitä ei ajallisesti soviteta toisiinsa ja jos niille ei ole laadittu koko- 14

15 naistavoitetta. Opetussuunnitelman perusteisiin pakollisiin opintoihin sisällytetty viiden opintoviikon laajuinen päättötyö on ollut onnistunut ratkaisu. Sen toteuttamiseen oli löytynyt joustavia ja ammatillista kasvua tukevia järjestelyjä. Vaarana näytti kuitenkin olevan, että ammatillisen päättötyön mallina käytetään liikaa akateemista lopputyötä. Opiskelija-arviointi on kriteeriperusteista, jolloin jokaisen arvioitavan opintojakson yhteydessä on määriteltävä vaadittava osaamistaso kullekin arvosanalle. Oppilaitoskohtaisista opetussuunnitelmista puuttui vaadittavan osaamistason määrittely. Tämän sijaan oli kuvattu arviointitapoja ja arvioitavia kohteita. Opintojaksojen arviointikriteereillä ja niihin liittyvillä ohjeilla välittyy tavoitetaso opiskelijoille ja arvioijille. Tämä auttaa yhteisen tavoitetilan löytymisessä keskusteltaessa työelämän edustajien kanssa ammattitaidon arvioimisesta. Opiskelijoiden itsearviointiin oli opetussuunnitelmissa kiinnitetty huomiota hyvin ja yhtenä varsin yleisenä keinona oli suunniteltu ja toteutettu portfolioiden käyttöä. Opiskelija-arvioinnissa esiin tulleet vaikeudet johtunevat paljolti siitä, että koulutusyksiköissä oli pohdittu liian vähän arvosanojen muodostamista opintokokonaisuuksien tavoitteista käsin. Neljännes koulutusyksiköistä ei ollut laatinut omia opiskelija-arviointi-ohjeita, koska ne heidän mielestään olivat jo olemassa valtakunnallisissa perusteissa. Oppilaitoshaastatteluissa tuli esille, että muutamassa koulutusyksikössä noudatettiin vielä ammattikasvatushallituksesta 1980-luvun loppupuolella tulleita opiskelijaarviointiohjeita. Koulutusyksiköissä profiloituminen oli koettu käsitteenä epäselväksi, joten valittujen suuntautumisalojen erityispiirteet eivät kovin selvästi tulleet esiin oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa. Profiloitumista oli usein pidetty suuntautumisalakohtaisena asiana, ja vain muutama koulutusyksikkö oli profiloitumisella löytänyt omia koko yksikön toimintaan vaikuttavia vahvuuksia. Useimmiten profiloitumista oli kuvattu opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteisiin kuuluvilla asioilla, kuten yhteistyöllä, valinnaisuudella ja opintokokonaisuuksien muodostamisella. Niissäkään koulutusyksiköissä, joissa oli mainintoja suuntautumisalojen välisestä yhteistyöstä, se ei kuitenkaan näkynyt toiminnassa. Opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden vahvuus on se, että vaihtoehtoiset suuntautumisopinnot tarjoavat koulutusyksiköille mahdollisuuden profiloitua. Tähän oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa olikin jo pyritty, vaikka koulutusyksiköiden itsearviointi ja oppilaitoshaastattelut eivät tukeneet profilointityön onnistumista. Opetusjärjestelyt Useissa koulutusyksiköissä oli monipuolistettu opetusmenetelmiä ja lisätty vaihtoehtoisia koulutuksen järjestämistapoja. Joustavat opiskelumahdollisuudet eivät kuitenkaan olleet selvästi lyhentäneet opiskelijoiden koulutukseen käyttämää aikaa. Vaikka opiskelijoiden aikaisemmat opinnot luet- 15

16 16 tiin hyväksi tutkintoon, niin korvautuneiden opintojen tilalle otettiin uusia. Koulutusyksiköissä ei myöskään vielä ollut täysin oivallettu henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman merkitystä opiskelijan sitouttamisessa opiskeluun. Positiivista kuitenkin oli, että opiskelijat voivat halutessaan opiskella lisää ja siten kartuttaa ammattitaitoaan. Järjestelyjä ei kuitenkaan voi pitää tarkoituksenmukaisena, jos niistä aiheutui turhaa aikaa odoteltaessa tutkintotodistusta. Arviointiajankohtana kolmasosa koulutusyksiköistä toimi ilman opinto-ohjauksen suunnitelmaa. Kun opinto-ohjausta ei ollut etukäteen suunniteltu eikä toimintaan ollut suunnattu taloudellisia voimavaroja, oli opintoohjaukselle asetettuja tavoitteita vaikea saavuttaa. Henkilökohtaista ohjausta annettiin paljon, koska opiskelijaryhmät olivat melko pieniä. Koulutusyksiköissä pyrittiin ohjaamaan opiskelijoita omatoimisuuteen korostamalla opiskelijoiden omaa vastuuta opiskelusta. Ura- ja rekrytointipalvelujen määrä koulutusyksiköissä oli arviointiajankohtana erittäin vähäinen. Opetusmenetelmien monipuolistaminen ja opiskelijoiden vastuu omasta oppimisesta vaihteli suuntautumisaloittain. Itsenäisen opiskelun osuus oli lisääntynyt, sillä arviointiajankohtana kontaktiopetuksen määrä vaihteli koulutusyksiköissä tuntiin opintoviikkoa kohti. Itsenäinen opiskelu oli usein porrastettu niin, että sen määrä lisääntyi opintojen edetessä ja päättötyövaiheessa opiskelijoilla oli laajojakin itsenäisiä jaksoja. Opiskelijoita tulee jatkuvasti ohjata itsenäisen tiedonhankinnan tapoihin ja omien kehittymistavoitteiden asettamiseen. Ohjaamisessa oli osassa koulutusyksiköitä onnistuttu hyvin, sillä opiskelijat työskentelivät tavoitteistaan tietoisina. Osassa koulutusyksiköitä itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa ei käytetty opiskeluun. Harjaantuminen käsin tekemiseen vaatii aikaa, jonka järjestämistä opiskelijoille koulutusyksiköt olivat tukeneet aika-, tila- ja laiteratkaisuillaan hyvin. Opiskelijoilla oli erittäin hyvät mahdollisuudet käyttää koulutusyksiköiden tiloja ja laitteita mukaan lukien tietotekniikka itsenäiseen opiskeluun myös varsinaisen kouluajan ulkopuolella. Myös oppimistulosten perusteella näytti siltä, että opiskelijoiden mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun vaikutti myönteisesti heidän osaamiseensa. Valtakunnallisissa kehittämissuunnitelmissa on 1980-luvulta saakka tuotu esille huoli oppimateriaalin saatavuudesta varsinkin pienillä koulutusaloilla, joihin myös käsi- ja taideteollisuusala useine suuntautumisaloineen kuuluu. Käsi- ja taideteollisuusalalla opettajat ovat aina tuottaneet oppimateriaalia, jonka tekemiseen mahdollisuudet ovat olleet rajalliset. Oppimateriaalin saatavuudessa suuntautumisalat olivat erilaisessa asemassa. Kauan toimineille aloille materiaalia oli riittävästi, mutta uudet ja Suomessa pienet suuntautumisalat joutuivat käyttämään ja soveltamaan vieraskielistä ja alun perin muuhun tarkoitukseen tehtyä materiaalia. Kansainvälistymistä ei tässä arvioinnissa arvioitu kovin monipuolisesti. Kansainvälistä toimintaa oli luultavasti enemmän kuin mitä arvioinnissa tuli esille. Kansainvälistymistä edistäisi opettajien nykyistä parempi kielitaito. Kansainvälistymisen tulisi olla jokaisen opettajan vastuulla, jolloin

17 eri suuntautumisalat pääsevät parhaiten mukaan tähän toimintaan. Myönteistä oli se, että ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevat olivat lähteneet työharjoitteluun ulkomaille. Tämä lisää niin kielitaitoa kuin valmiuksia toimia monikulttuurisissa ympäristöissä, millä on merkitystä myös työtä haettaessa. Tilat, välineet ja laitteet Koulutusyksiköillä on hyvät ja asianmukaiset tilat antaa käsi- ja taideteollisuusalan peruskoulutusta. Vuodesta 1995 lähtien koulutuksen järjestäjä on voinut päättää uusista suuntautumisaloista ja aloittaa koulutuksen. Näihin päätöksiin ei kuitenkaan johdonmukaisesti kaikissa koulutusyksiköissä ollut varauduttu taloudellisesti riittävän ajoissa, jotta uusi koulutus olisi päässyt sujuvasti alkuun. Tilojen ahtaus selittynee osittain tällä koulutuksen laajentumisella ja osittain myös sillä, että ammattikorkeakoulut toimivat samoissa tiloissa. Koulutuksen järjestäjälle toimiminen omissa tiloissa oli useimmiten taloudellisesti edullisempaa kuin toimiminen vuokratiloissa. Nykytekniikan vaatimia atk-laitteita ei vielä ollut kaikkien koulutusyksiköiden käytössä. Ja niissäkin yksiköissä, joissa laitteet jo oli hankittu, edellyttää niiden ajan tasalla pitäminen jatkuvasti taloudellisia resursseja. Tilojen ja välineiden, kuten esimerkiksi kielistudion ja atk- ja liikuntatilojen, yhteiskäytöstä oli muutamissa koulutusyksiköissä sovittu muiden koulutusta järjestävien yksiköiden, kuten samoissa tiloissa toimivien ammattikorkeakoulujen, kanssa. Tilojen ja välineiden yhteiskäyttöä tulee entisestään lisätä ja laajentaa sitä työelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yhteistyö on tärkeätä silloin, kun on kyse kalliiden laitteiden ja koneiden, kuten tietokoneohjattujen CNC-koneiden, hankinnasta ja niiden pitämisestä ajan tasalla. Kuvallisen ja plastisen työskentelyn tilat ja välineet olivat koulutusyksiköissä riittäviä asianmukaisen opetuksen antamiseen. Sen sijaan useimmista koulutusyksiköistä puuttui raaka-aineiden, puolivalmiiden ja valmiiden töiden varasto- ja säilytystiloja. Käsi- ja taideteollisuusalalla itsensä työllistäminen ja ryhtyminen ammatinharjoittajaksi on usein lähes ainoa vaihtoehto, kun halutaan toimia koulutustaan vastaavassa ammatissa. Koulutusyksiköiden tulee siksi kehittää tiloja, koneita, välineitä ja laitteita siihen suuntaan, että tuotannolliseen työhön opettaminen on niissä mahdollista. Opiskelijoilla oli erittäin hyvät mahdollisuudet itsenäiseen työskentelyyn koulutusyksiköiden tiloissa varsinaisen opiskeluajan ulkopuolella. Työelämäyhteistyö Monissa käsi- ja taideteollisuusalan koulutusyksiköissä ei tehdä juurikaan yhteistyötä työelämän kanssa. Tehty yhteistyö liittyi lähes yksinomaan opiskelijoiden työpaikkakoulutuksen ohjaamiseen. Koulutusyksiköiden koko- 17

18 18 naisvaltaiseen kehittämiseen työ- ja kulttuurielämän panos on ollut vähäinen. Kun työelämäyhteistyötä tarkasteltiin kehittämisaktiivisuuden osana, siihen sisältyi työpaikkakoulutuksen ohjaamisen lisäksi päättötyön ohjaamista ja arviointia sekä yhteistyötä opetussuunnitelmatyössä ja opetuksen toteuttamisessa. Taso oli hyvä, kun kaikki edellä mainitut ulottuvuudet toteutuivat. Koulutusyksiköistä vain 5 % saavutti hyvän tason. Koulutusyksiköiden välillä oli suuria eroja, ja joillakin osa-alueilla oli jo pitkälle vietyä ja tuloksellista toimintaa. Työelämän edustajat kokivat, että ottaessaan opiskelijoita työpaikkakoulutukseen heillä on liian vähän tietoa opetussuunnitelmista ja opiskelijoiden osaamisen tasosta. Vain muutama työelämän edustaja tiesi opetussuunnitelmiin tulevasta 20 opintoviikon laajuisesta työssäoppimisesta. Koulutusyksiköissä ei vielä ollut käytössä riittävän monipuolisia toiminnallisia yhteistyömuotoja työ- ja kulttuurielämän kanssa opetuksen kehittämistyössä eikä myöskään opettajien työelämätiedon lisäämisessä. Kehittämisaktiivisuudeltaan parhaimpaan neljännekseen kuuluvissa koulutusyksiköissä huomattavan moni opettaja oli työskennellyt kolmen viimeisen vuoden aikana työelämässä. Heikoimpaan ryhmään kuuluvissa koulutusyksiköissä työelämäkokemusta oli vain muutamalla opettajalla. Työelämässä toimimisella näyttäisi tämän perusteella olevan enemmän yhteyttä kehittämisaktiivisuuteen kuin opettajakokemuksen määrällä tai opettajan iällä. Opettajilla oli selvä kuva opetussuunnitelman perusteiden mukaisista osaamisalueista, mutta läheskään kaikille opettajille ei ollut selvää, minkälaista osaamista heidän opettamansa suuntautumisalan työtehtävissä edellytettiin. Tämä puolestaan saattoi olla seurausta opettajien vähäisistä työelämäyhteyksistä. Tähän saattoi vaikuttaa myös se, että alalla on vähän valmiita työpaikkoja. Koulutusyksiköissä tehtiin melko vähän yhteistyötä työelämän kanssa silloin, kun niissä päätettiin, millä perustutkinnon suuntautumisaloilla koulutusta järjestetään. Samoin näytti olevan myös silloin, kun tehtiin päätöksiä siitä, tarjotaanko oppisopimuskoulutukseen tietopuolista opetusta, tarjotaanko ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta, miten työssäoppiminen organisoidaan ja miten ura- ja rekrytointipalvelut kehitetään toimiviksi jne. Työelämäyhteistyössä kulttuurialan edustajia ei pidetty yhtä tärkeinä yhteistyökumppaneina kuin yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Koulutusyksiköissä nähtiin, että yhteistyö työelämän kanssa oli lisännyt käsi- ja taideteollisuusalan ja myös koulutuksen tunnettuutta. Yhteistyö oli lisännyt opettajien työelämän tuntemusta, monipuolistanut koulutusyksikköjen toimintaa ja parantanut oppimistuloksia. Se oli lisännyt myös opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun ja edistänyt heidän työllistymistään. Yhteistyötä tehneet käsityöläiset kokivat, että he eivät olleet kovinkaan paljon hyötyneet opiskelijoiden osaamisesta. Koulutusyksiköissä ei vielä ollut osattu hyödyntää työelämän tapaa ajatella toimintaa ajan, rahan ja laadun kannalta. Yhteistyöstä oli ollut taloudellista hyötyä vain muutamalle

19 koulutusyksikölle siten, että tilaustyöt lisääntyivät, opetukseen saatiin uusia ideoita ja opiskelijat perustivat omia yrityksiä. 3.3 KÄYTTÖKUSTANNUKSET JA RAHOITUS Ammatillisen koulutuksen kokonaismenot vuonna 1997 olivat noin 6,2 miljardia markkaa. Vuosina oppilaitosten kokonaiskustannukset laskivat 17 % ja opiskelijamäärä pieneni noin 13 %. Toisin kuin ammatillisessa koulutuksessa yleensä ovat käsi- ja taideteollisuusalalla sekä opiskelijamäärä että kokonaiskustannukset lisääntyneet vuodesta Ammattikorkeakoulun perustamisesta johtunut kokonaiskustannusten supistuminen erityisesti vuosina oli käsi- ja taideteollisuusalalla opiskelijamäärän muutokseen verrattuna jonkin verran jyrkempää kuin ammatillisessa koulutuksessa keskimäärin. Alan kokonaiskustannukset supistuivat vuosina noin 10 %, kun opiskelijamäärä supistui samana aikana noin 3 %. Käsi- ja taideteollisuusalan keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset vuonna 1997 olivat markkaa, mikä vastaa reaalisesti vuoden 1993 tasoa. Opiskelijakohtaisilla kustannuksilla mitattuna toiminnan tehokkuus on lisääntynyt erityisesti tukipalveluiden tuottamisessa. Hallinto muodostaa poikkeuksen säännöstä, sillä hallinnon menot opiskelijaa kohden ovat lisääntyneet reaalisesti viidenneksellä. Myös opetuksen käyttökustannukset ovat jonkin verran lisääntyneet. Tukitoimintojen tehostumisesta huolimatta alan kokonaiskustannukset opiskelijaa kohden ovat edelleen vajaan kolmanneksen suuremmat kuin ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin. Koulutusyksiköiden kehittämisaktiivisuuden mukaan muodostettujen ryhmien kustannustasossa ei ollut merkittäviä eroja. Kehittämisaktiivisuudeltaan parhaan ryhmän kustannukset olivat keskimäärin 6 % suuremmat kuin heikoimman ryhmän. Kustannusrakenteessa oli kuitenkin huomattavia eroja. Hallintokustannukset olivat kehittämisaktiivisuudeltaan parhaimmassa neljänneksessä vajaa 30 % suuremmat kuin heikoimmassa neljänneksessä. Ero johtui kuitenkin pääasiassa muista kuin henkilöstömenoista, sillä keskimääräiset hallinnon muut menot olivat parhaimmassa neljänneksessä lähes kaksinkertaiset heikoimpaan neljännekseen verrattuna. Kehittämisaktiivisuutta kuvaavien profiilien osuvuutta nimenomaan opetuksen osalta tukee myös se, että kehittämisaktiivisuudeltaan paras ryhmä kohdisti opetuksen hankintoihin ja palveluihin resursseja opiskelijaa kohden noin 80 % enemmän kuin heikoin ryhmä. Vaikka keskimääräisessä kokonaiskustannustasossa ei ryhmien välillä ollut merkittäviä eroja, oli kehittämisaktiivisuudeltaan parhaimpaan ryhmään sijoittuvista yksiköistä noin puolet kymmenen kalleimman yksikön joukossa. Kuntien järjestämä koulutus oli keskimäärin hieman halvempaa kuin kuntayhtymien koulutus. Varsinainen opetus järjestettiin kunnallisissa 19

20 20 yksiköissä jonkin verran tehokkaammin, mutta kuntayhtymien yksiköt suuntasivat resursseja opetuksen välittömiin hankintoihin ja palveluihin opiskelijaa kohden kaksinkertaisen määrän kunnallisiin yksiköihin verrattuna. Kehittämisaktiivisuuden mukaan tarkasteltuna parhaaseen ryhmään kuuluvat ja ryhmässä pienimmillä opiskelijakohtaisilla kustannuksilla toimivat yksiköt olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kuntayhtymien ylläpitämiä. Parhaimpaan ryhmään sijoittuneista yksiköistä pienimmillä opetuksen kustannuksilla toimivat yksiköt olivat niin ikään kuntayhtymien ylläpitämiä. Kuntayhtymät tuottivat oppilashuollon, ruokailun ja kiinteistöpalvelut opiskelijakohtaisilla kustannuksilla mitattuna selvästi tehokkaammin kuin kunnalliset koulutuksen järjestäjät. Sen sijaan hallinnon menot olivat kuntayhtymien yksiköissä merkittävästi suuremmat kuin kunnallisissa yksiköissä. Opiskelijakohtaiset kustannukset vaihtelivat yksiköittäin mk:sta mk:aan Opetuksen osuus kustannuksista oli keskimäärin 62 % ja vaihtelu yksiköittäin %. Kustannustason ja opiskelijamäärällä mitatun koulutusyksikön koon välinen yhteys on koulutusorganisaatioille epätyypillinen. Kokoluokan mukaan tarkasteltuna kustannustaso ryhmien välillä poikkesi vain vähän, mutta opetuksen kustannusten kohdalla yhteys oli käänteinen. Kustannukset olivat merkittävästi suuremmat isommassa kokoluokassa. Tähän oli puolestaan syynä se, että opetukseen liittyvien hankintojen ja palveluiden kustannukset opiskelijaa kohden olivat isommassa kokoluokassa merkittävästi suuremmat kuin pienemmissä yksiköissä keskimäärin. Sen sijaan useimpien tukitoimintojen tuottaminen oli huomattavasti edullisempaa isommissa yksiköissä. Korkean kustannustason taustalla on useimmiten erittäin korkeat kiinteistö- tai hallintomenot. Koulutusalan opiskelijamäärän ja opetuksen kustannusten välinen yhteys ei siis ole tyypillinen. Kun opetusryhmäkoon mittarina käytettiin lähiopetustuntia/opiskelijatunnuslukua, olivat opettajien keskimääräiset palkkauskustannukset noin neljänneksen suuremmat yksiköissä, joissa opetusta annettiin pienimmissä opetusryhmissä verrattuna muihin ryhmiin. Tätä kautta vahvistui kuitenkin aiemmin saatu tulos, että yksiköt, joissa opetusryhmät olivat keskimääräistä suurempia, kohdensivat opiskelijaa kohden selvästi enemmän välittömiä resursseja opetukseen kuin yksiköt, joissa opetusryhmät olivat pieniä. Koulutusalalle on siis tyypillistä hyvin suuri kustannustason ja -rakenteen vaihtelu koulutusyksiköittäin, eikä kustannustason vaihtelua voi selittää yksikön koolla tai muulla yksittäisellä tekijällä. Kustannusvaihtelun taustalla on suuntautumisalojen suuri määrä suhteessa alan opiskelijamäärään sekä alojen määrästä ja luonteesta johtuvat toiminnalliset erot. Kieliryhmän mukaan tarkasteltuna ruotsinkielisten yksiköiden keskimääräiset kustannukset olivat selvästi suuremmat kuin suomenkielisten yksiköiden. Varsinainen opetus tuotettiin ruotsinkielissä yksiköissä kuitenkin yksikkökustannuksilla mitattuna tehokkaammin, ja kustannusero johtui pääasiassa kiinteistökustannuksista. Kiinteistökustannusten korkeampi taso

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 1 Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 2013 Suomen Kuntaliitto 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lukiokoulutuksen kustannukset... 4 2.1 Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset... 4 2.2 Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos , opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos OPH Koulutusala Opintoala / Osaamisala Koulutusohjelma Tutkintonimike Koulutuksen järjestäjä & Työelämä Opiskelija & Opettaja Koulutus Hakemus Koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Määräys 93/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Sisustusalan ammattiosaajaksi

Sisustusalan ammattiosaajaksi Sisustusalan ammattiosaajaksi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, sisustusala kpedu.fi Näyttötutkintoperusteisesti KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Toholammin ARTESAANIOPISTO - Ullavantie

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot