HÄMEENKYRÖN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA Vireä ja työllistävä Hämeenkyrö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENKYRÖN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA Vireä ja työllistävä Hämeenkyrö"

Transkriptio

1 HÄMEENKYRÖN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA Vireä ja työllistävä Hämeenkyrö Elpo-työryhmä Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy hallitus Kunnanhallitus Valtuusto

2 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kunnan tehtävä elinvoimapolitiikan edistäjänä Elinvoimapolitiikan toiminta-ajatus Elinkeinopolitiikan strateginen päämäärä Strategisen päämäärän toteuttaminen 6 3. Nykytilan kuvaus Elinkeinorakenne ja työssäkäynti 8 4. Elinkeinopolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet Peruslähtökohdat Elinkeinopolitiikan strategiset tavoitteet Elinkeinopolitiikan toimintalinjat Yhteistyö ja verkottuminen Elinkeinoelämän kehittäminen Elinkeinotuet Seuranta Tilasto-osa 24 1

3 1. Johdanto Hämeenkyrön kunnanvaltuusto on keväällä 2011 hyväksynyt kuntastrategian Hämeenkyrö - Terve ja turvallinen. Strategiassa on haluttu erikoistua omiin vahvuuksiin ja erottua muista kunnista ja siinä on kuvattu kunnan asema Tampereen seutukunnassa. Kaikissa vuosina käsitellyissä kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen vaiheissa Hämeenkyrö on ilmaissut tahtonsa suuntautua Tampereen kaupunkiseudun yhteyteen. Kaikki toiminnallis-taloudelliset selvitykset osoittavat, että Hämeenkyrö kuuluu kaupunkiseudun vaikutusalueeseen. Tämän vaikutusalueen lisäksi Hämeenkyrön kunta on vuoden 2014 alussa liittynyt HHT-kasvukäytävään eli nykyiseen Suomen kasvukäytävään. Hämeenkyrö sijaitsee siten koko maan ja Pirkanmaan kannalta hyvin kilpailukykyisellä alueella. Kunnan menestymiseen vaikuttavia avaintekijöitä ovat elinkeinorakenteen monipuolisuus ja elinkeinoelämän vireys sekä ylipäänsä yksityinen yrittäjyys. Vähintään yhtä tärkeää on, että yksityinen yrittäjyys nähdään julkisten palvelujen rinnalla paikkakunnan elinvoimaa kasvattavana vahvuutena. Yrittäjät mittaavat kunnan yritysystävällisyyttä muun muassa arvioimalla, miten kunta panostaa elinkeinotoimeen ja miten kunnassa elinkeinoelämään liittyviä asioita käsitellään. Kunnan valmistelun ja päätöksenteon kehityshakuisuus ja nopeus heijastuvat paikalliseen yritysilmastoon ja välillisesti myös laajemmalle alueelle. Nämä kaikki vaikuttavat paikkakunnan elinvoiman kehittymiseen. Kokonaisvaltaisesta elinvoimapolitiikasta on tullut tärkeämpää kuin perinteinen elinkeinopolitiikka on ollut. Vuosina Hämeenkyrössä on edistytty elinkeinopolitiikan kehittämisessä sekä kunnan ja yrittäjien yhteydenpidossa. Suomen Yrittäjien kyselyssä 2014 Hämeenkyrön elinkeinopolitiikka nousi Pirkanmaan neljänneksi parhaalle sijalle. Tämän strategian päivityksessä ja viidennessä luvussa kuvataan millaisin toimin tämä kehitys on aikaansaatu. Elinkeinostrategia tehtiin tietoisesti vain vuosille , jotta se uudistetaan seuraavan valtuustokauden puolivälissä. Kuntien tämänhetkinen muutostilanne edellyttää, että toiminnan tavoitteita päivitetään olennaisilta osiltaan. Uusi kuntalaki tulee voimaan toukokuussa ja se nostaa kuntastrategian lakisääteiseksi suunnitelmaksi, johon erilliset strategiat tullaan yhdistämään. Siksi tässä elinkeinostrategian versiossa on lähinnä päivitetty viimeisimmät muutokset ja tarkennettu niitä tavoitteita, joita kunta antaa omistamalleen Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:lle. Tämä päivitetty strategia on syntynyt kunnan johdon, yrityspalveluyhtiön ja elinkeinopoliittisen toimikunnan yhteistyönä. Strategia on sen jälkeen käsitelty kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Kunnanjohtaja Antero Alenius 2

4 2. Kunnan tehtävä elinvoimapolitiikan edistäjänä 2.1. Elinvoimapolitiikan toiminta-ajatus Hämeenkyrön kunnalla on neljä elinvoimapoliittista roolia. Kunta toimii 1) toimintaympäristön kehittäjänä, 2) ostajana ja asiakkaana markkinoilla, 3) viranomaisena ja 4) palveluiden tuottajana. Osan tehtäväkokonaisuudesta kunta toteuttaa Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n kautta. Kunnat ovat nyt historiansa suurimmassa muutosvaiheessa ja näyttää siltä, että kuntayhtymiin siirtyvät sote-toiminnot tulevat muuttamaan kunnan toimintaa kaikissa edellä olevassa neljässä roolissa. Verkostoissa toimiminen tulee olemaan entistä suurempi osa kunnallisten toimintojen johtamista. Elinvoimapolitiikka on käsitteenä laajempi kuin sen osa-alue elinkeinopolitiikka. Elinvoimainen kunta edellyttää elinvoimaista paikallistaloutta ja sitä voidaan vahvistaa suunnitelmallisella elinkeinoelämän edellytysten kehittämisellä. Paikallistalouttaan vahvistamalla kunta vahvistaa omaa tulopohjaansa vahvan työllisyyden, verotulojen ja yhteisöverojen kautta. Kokonaisuutta voi kuvata seuraavalla kaaviolla: ELINVOIMAPOLITIIKKA Kuntastrategia KUNTAKEHITTÄMINEN Henkilöstöjohtaminen Kuntayhtymät Investoinnit ELINKEINOPOLITIIKKA Elinkeinostrategia osana kuntastrategiaa Hämeenkyrön kunta toimii aktiivisena elinvoimapolitiikan kehittäjänä niin, että kunnassa on hyvät elinkeinotoiminnan edellytykset ja kehittyvä yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Keinoja ovat mm. aktiivinen maapolitiikka, maankäytön suunnittelu ja liikenneyhteyksien kehittäminen. Tätä tarkoitusta varten kunta on maanhankinnalla turvannut hyvät sijaintipaikat uudelle yritystoiminnalle (VT3). Kunta toimii aktiivisena yhteistyökumppanina elin- 3

5 keinojen kehittämisessä ja työpaikkojen luonnissa. Elinkeinopolitiikan käytännön toteuttamista varten kunta on 2011 perustanut Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n. Yhtiön toimialana on mm. yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan monipuolistaminen ja sen yleisten edellytysten vahvistaminen. Kunnan kannalta yhtiön tavoitteena on elinkeinopolitiikan kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen kunnan, yrittäjien ja muiden yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden välillä. Myös Hämeenkyrön kunnan matkailun edistäminen ja kunnan yleismarkkinointi kuuluvat yhtiön toimialaan. Julkinen sektori ei yksin tule tyydyttämään kasvavaa hyvinvointipalveluiden tarvetta, joten palveluyrittäjyys on kasvussa myös Hämeenkyrössä. Kuntien rooli keskeisenä palveluiden tuottajana tulee säilymään mutta Hämeenkyrön tavoitteena on mahdollistaa monituottajamallin kehittyminen, joka antaa mahdollisuuksia myös asiakkaiden omille valinnoille. Palvelusetelijärjestelmään siirtyminen on mahdollista tarjonnan jo kehityttyä Elinkeinopolitiikan strateginen päämäärä Hämeenkyrön kunnan kuntastrategia on hyväksytty Visio 2020 on: menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuinkunta kansallismaisemassa. Kolme tahtotilaa ovat: Menestyvä ja yhteistyökykyinen itsenäinen kunta Tampereen seudulla. Hallitusti kasvava ja taloudellisesti vahva kotikunta. Toimintaansa kehittävä ja asukkaistaan huolehtiva kunta. Strategiassa on määritelty kuusi strategista päämäärää, joista yksi on: Elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä. Muut viisi päämäärää liittyy asumiseen, ympäristöön, taloudelliseen vahvuuteen peruspalveluiden tuottamisessa, kestävään tulevaisuuteen ja arvostettuun työnantaja-asemaan. Kuntastrategiassa on elinkeinopolitiikalle asetettu strategiseksi päämääräksi olla elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä. Elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä Hämeenkyrö kertoo aktiivisesta ja uutta luovasta toimintatavasta ja sen ymmärtämisestä, että pk-valtainen yritysrakenne tasaa tehokkaasti taloudellisten suhdanteiden heilahtelua esimerkiksi vakaan työllistävyyden kannalta. Kuntastrategian päämäärät ja Hämeenkyrön Yrityspalvelu Oy:n perustaminen osoittavat kunnan selvästi aktivoineen ja tehostaneen kunnan elinkeinopoliittista aktiivisuutta ja vaikuttavuutta. Kuntastrategialla on nyt vahva elinvoimapoliittinen ote. Tällä elinkeinostrategialla määritellään tärkeimmät tavoitteet ja ensisijaiset keinot tavoitteiden toteuttamiseksi. Hämeenkyrön kunnan päätehtävänä on paikkakunnan elinvoiman vahvistaminen turvaamalla yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä, joka on varmin tae myös asukasluvun kasvun jatkumiselle. Kunnan alueella toimivat yritykset ja niiden menestys on kunnalle luonnollisesti tärkeä lähtökohta mutta kunta edistää myös uusien palvelujen ja yritysten syntymistä alueelleen. Kunta ottaa huomioon maapolitiikassaan kasvavan kaupunkiseudun hyvät logistiset mahdollisuudet ja edistää elinkeinorakenteen monipuolistumista ja 4

6 yritysten sijoittumista alueelleen. Elinkeinopolitiikassa ollaan valmiita yhteistyöhön Tampereen kaupunkiseudun elinkeinopoliittisten organisaatioiden kanssa. Monipuolinen ammatillinen koulutus tukee omalta osaltaan kunnan elinkeinoelämän osaamis- ja kehittämistarpeita. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioinnilla vuoden 2014 alusta Sastamalan koulutuskuntayhtymään haluttiin varmistaa kaikkien koulutusalojen saatavuus mutta silti koulutuspalvelujen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Keskeistä on nopea reagointi työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Sastamalan koulutuskuntayhtymän Luoteis-Pirkanmaan yksiköillä on edelleen merkittävä rooli seudullisessa aluekehittämisessä ja elinkeinopolitiikkaa tukevien hankkeiden toteuttamisessa. Vuoden 2014 alussa Hämeenkyrön kunta on liittynyt HHT-kasvukäytävään, jonka nimi nykyään on Suomen kasvukäytävä. Hämeenkyrön ja Helsingin välinen osuus valtatie 3:sta muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen ja yritysten kannalta yhtenäisen työvoimapoolin. Suomen Kasvukäytävä on koko maan kannalta keskeinen kasvun ja kilpailukyvyn alue ja muodostaa alueellisesti maan merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Hämeenkyrö on kasvukäytävän pohjoisin kunta. Kiinnittyminen siihen on merkittävä strateginen valinta, joka tuo Hämeenkyrön kunnalle sijaintija saavutettavuusetua suhteessa Tampereen kaupunkiseutuun. (Timo Aro 2014). 5

7 Hämeenkyrö tavoittelee VT3:n uuden linjauksen valtionrahoituksen toteutumista, koska se tulee edistämään elinkeinoelämän sijoittumista VT3:n ja Häijääntien eritasoristeysalueelle. Samalla nykyisen valtatien varren hyödyntämisen mahdollisuudet paranevat oleellisesti uuden tielinjauksen johdosta. Tampereen Kauppakamarin edunvalvontatavoitteissa VT3 kehittäminen on Pirkanmaan tärkein valtatiekohde. Pirkanmaan liiton parhaillaan valmistelussa olevassa maakuntakaavassa Hämeenkyrön ohitustie on vahvasti mukana Strategisen päämäärän toteuttaminen Kuntastrategiaan perustuvaa strategista päämäärää toteutetaan yleisen elinvoimapolitiikan kautta kaikilla niillä kunnan neljällä roolilla, jotka luvussa 2.1 mainittiin. Samaan suuntaan tähtääviä tavoitteita määritellään myös palvelustrategiassa. Siksi tässä elinkeinostrategiassa keskitytään elinkeinopoliittiseen näkökulmaan. Elinkeinopolitiikaltaan vireä ja työllistävä Hämeenkyrö edellyttää esimerkiksi seuraavien asioiden sujuvaa hoitamista: - riittävää toimitila- ja tonttitarjontaa elinkeinoelämän tarpeisiin - aktiivista maankäytön suunnittelua - liikenneyhteytyksien kehittämistä kasvukäytävän alueella - kunnallisteknisten rakenteiden toimivuuden turvaamista - yritysten neuvonta- ja rahoituspalvelujen toimivuutta - kunnan markkinointia ja aktiivista viestintää 6

8 - kasvavien palvelutarpeiden ratkaisemista kestävällä tavalla sekä kunnallisten palveluiden että yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa - monipuolistamalla kuntalaisten mahdollisuuksia hankkia palveluita (monituottajamalli) - ottamalla yritysvaikutukset huomioon kunnan toiminnassa - markkinoiden toimivuutta edistävillä hankintakäytännöillä - huolehtimalla riittävästä asuntotarjonnasta Tässä elinkeinostrategiassa määritellään kunnan ja elinkeinoyhtiön työnjako ja keskeiset painopisteet vuosille Luvussa 4.2. osoitetaan ne strategiset tavoitteet eli painopisteet, joihin erityisesti panostetaan seuraavina lähivuosina. Ne ovat paikkakunnan vahvuuksiin perustuvia, kasvupotentiaalia sisältäviä kehittämiskohteita. Niiden määrittely ja julkisuus on tarpeen, koska niiden toteuttamiseen tarvitaan useiden tahojen yhteistyötä. Painopisteiden ohella tehtävää perustyötä on luonnollisesti olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan avulla. Lisäksi tehostettavaa on Hämeenkyrön tarjoamien tontti-, toimitila- ja liikehuoneistoresurssien nykyistä paremmassa hyödyntämisessä. Kunta, yritysyhtiö ja yritykset tekevät yhteistyötä vajaakäyttöisten toimitilojen markkinoinnissa. Markkinoinnin lisäksi tarvitaan myös reagointivalmiutta sillä tilatarpeet tulevat esiin usein nopeasti ja edellyttävät yleensä muutostöitä. Tavoitteena on luonnollisesti myös uusien yritysten hankkiminen elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi eli niukasti edustettujen toimialojen vahvistaminen. Kaikki nämä toimet tähtäävät asukaslukukehityksen saamiseen kuntastrategian ja strategisen yleiskaavan tavoitteiden mukaiseksi. 7

9 3. Nykytilan kuvaus 3.1. Elinkeinorakenne ja työssäkäynti Pirkanmaan liiton selvityksen mukaan Hämeenkyrön työpaikat ovat 2000-luvulla vähentyneet 4000 työpaikan tasolta työpaikkaan. Vuonna 2011 Hämeenkyrössä oli 3211 työpaikkaa. Teollisuus on menettänyt asemansa suurimpana työllistäjänä (631 työpaikkaa) ja julkinen sektori on noussut työllistäjänä sen ohi (1076 työpaikkaa). Yksityiset palvelut ovat kolmanneksi suurin työllistäjä (526 työpaikkaa). Kaupalliset palvelut työllistävät noin 500 ja rakentaminen noin 250 henkilöä. Prosenttiosuudet ovat seuraavat: - Maatalous 8,9% - Teollisuus 27,8% - Palvelut 61,2% - Muut 2,1% Hämeenkyrön työvoima on noin 4900, josta työllinen työvoima 2011 oli 4425 henkilöä, joista 2166 henkilön työpaikka sijainti Hämeenkyrössä (48,9 %). Hämeenkyrössä asuvasta työllisestä työvoimasta vajaa puolet työskenteli asuinkunnassaan ja yli viidennes kävi työssä Tampereella vuonna Myös Ylöjärvellä ja Nokialla työskenteli paljon Hämeenkyrössä asuvia. Hämeenkyröön saavuttiin eniten työhön Ylöjärveltä (308 henkilöä), Tampereelta (234) ja Ikaalisista (209). Hämeenkyrön työpaikat ovat keskittyneet Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamiin, joissa on yhteensä hieman alle 1000 työpaikkaa. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä ei ole taajamarakenteen ulkopuolella. Hämeenkyrön suurin työpaikkakeskittymä on Hämeenkyrön keskusta-alue yli 600 työpaikalla, joista 40 % on terveys- ja sosiaalisektorin aloilta ja noin 100 työpaikkaa koulutuksesta. Tippavaaran teollisuusalueella on noin 450 työpaikkaa, joista 200 teollisuudessa. Kyröskosken keskusta-alueella on noin 360 työpaikkaa. Timinsaarentien teollisuusalueella ja siihen läheisesti liittyvällä Metsä Board Kyrön teollisuusalueella on lähes 300 työpaikkaa. Tehdas työllisti 2013 noin 250 henkilöä. Hämeenkyrössä on maakuntakaavan työpaikka-alueita Tippavaaran, Kalalahden ja Heiskanmetsän alueilla. 8

10 Työpaikkaomavaraisuus on laskenut vuosina seuraavasti eli kertoo pendelöinnin lisääntymisestä: Kaikki toimialat yhteensä Työpaikkaomavaraisuus, % , , , , , ,7 Lähde: Tilastokeskus / Työssäkäynti 9

11 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Vuosi Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta Työssäkäynti Hämeenkyröstä pendelöidään selkeästi eniten kolmostietä Tampereen suuntaan. Suurin osa käy töissä Tampereella (901) ja Ylöjärvellä (378). Seuraavaksi eniten työssä käydään Nokialla (234) ja Ikaalisissa (211). Vähiten työssä käydään Sastamalassa. Hämeenkyröön tullaan eniten töihin Ylöjärveltä (340), Ikaalisista (227) sekä Tampereelta (217). Vähiten töissä Hämeenkyrössä käydään Sastamalasta (91) ja Nokialta (61). Hämeenkyrön luonnollinen työssäkäyntialue on selkeästi kolmostien mukainen. Toiminnallisuutta vahvistaa selkeästi kaksisuuntainen liikenne. Työllisiä on Hämeenkyrössä ollut vuonna 2007 yhteensä Päivittäin hämeenkyröläistä matkustaa muualle työhön ja muualta työllistä saapuu kuntaan. Hämeenkyröön kuntana liittyy siis erittäin paljon työmatkaliikennettä. Väestökehitys Tämän strategian liitteenä olevassa tilasto-osassa on kuvattu Hämeenkyrön asemaa Suomen Kasvukäytävän vaikutusalueella sekä Hämeenkyrön kasvuvoittoista väestökehitystä 2000-luvulla tutkija Timo Aron demografiseen analyysiin (2014) perustuen. Yhteenvetoa Hämeenkyrön demografisesta analyysistä: Hämeenkyrö sijoittuu selvästi Tampereen kaupunkiseudun vaikutusalueelle, joka on noussut 2000-luvun aikana yhä vahvemmin toiseksi kansalliseksi keskittymäksi. Alue on yksi muuttovetovoimaisimpia kaupunkiseutuja. Hämeenkyrön asukasluku on kasvanut koko 2000-luvun, vain kolmasosa kunnista on enää kasvukuntia. Hämeenkyrön kasvuetuja ovat mm. optimaalinen sijainti, osa Suomen kasvukäytävää, tasainen kasvu, uudet strategiset valinnat ja positiivinen mielikuva. Hämeenkyrö on Tampereen kaupunkiseudulla ns. toisen asteen kehyskunta Oriveden ja Pälkäneen tapaan. 10

12 Hämeenkyrön ja Tampereen seudun muiden kuntien väestönlisäys promilleina tuhatta asukasta kohden vuodessa vuosien välisenä aikana Hämeenkyrö on kasvanut yhteensä 600 henkilöllä eli keskimäärin 41,6 henkilöllä vuodessa. Perustuu pääosin kuntien väliseen muuttoon. Kasvuprosentti 0,45 ja vain yhtenä vuotena 1 % (2009). Ajanjaksoon mahtuu vain kaksi negatiivista vuotta. Hämeenkyrön väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Timo Aro Muuttoliike on valikoivaa eli tulo- ja lähtömuuttajat eroavat voimakkaasti toisistaan työmarkkina-asemaltaan, taloudellisilta, sosiaalisilta ja ikään liittyviltä ominaisuuksiltaan. Neljä viidestä muutosta on lähimuuttoja oman kunnan tai seutukunnan sisällä. Kaksi kolmasosaa muuttajista on alle 35-vuotiaita. 11

13 Hämeenkyrö sai muuttovoittoa 83 kunnasta ja muuttotappiota 95 kunnasta. Yli sata henkeä muuttovoittoa vain Ylöjärveltä ja Nokialta. Hämeenkyrön muuttovirrat kohdistuvat pääosin (kuusi kymmenestä muutosta) kolmeen kuntaan: Tampere, Ylöjärvi, Nokia. Hämeenkyrön muuttovoitto kunnittain vuosina Hämeenkyrö sai muuttovoittoa työllisistä , joka on melko harvinaista. Hyöty muuttajista on 5,7 me eli noin 1 me vuodessa. Hämeenkyrö sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista paitsi vuotiaista. Eniten alle 4-vuotiaista ja vuotiaista. Hämeenkyrön työllisten ja työttömien nettomuutto vuosina Hämeenkyrön muuttovoitot painottuvat keski- ja hyvätuloisiin, voittoa kaikista tuloryhmistä tuli euroa/vuosi. Rakenne tuloryhmittäin on hyvin optimaalinen. Tulomuuttajien keskitulot euroa ja lähtömuuttajien euroa. Tyypillinen tilanne kaupunkiseudulla, Tamperetta lukuun ottamatta. Muuttovoiton laskennallinen tulokertymä on 8,8 me vuosina

14 Edellä kuvatut tiedot antavat hyvät lähtökohdat tavoitella strategisen yleiskaavan asettamaa 1 % kasvutavoitetta. Hämeenkyrön tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina

15 3.2. Sijainti ja saavutettavuus Hämeenkyrö sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Tampereen kaupunkiseudun vaikutusalueella. Kunta pyrkii turvaamaan alueellaan riittävät joukkoliikenneratkaisut ja liityntäpysäköinnin, joilla turvataan työpaikkaliikenteen sujuvuus ja näin helpotetaan osaltaan alueelle sijoittuvien yritysten mahdollisuuksia kilpailla osaavasta työvoimasta. Valtatie 3 ja Häijääntien risteys on jo nyt merkittävä liikenteen solmukohta esimerkiksi satamiin suuntautuville teollisuuden kuljetuksille. VT 3:n kehittäminen ja kunnan läpi kulkevan uuden tielinjauksen realisoituminen on kunnan prioriteeteissa merkittävässä osassa, kuten luvun 4.2. painopisteistä ilmenee. Edunvalvonnan tavoitteena on rahoituksen varmistuminen nykyisen hallituksen toimikautena. Uusi tielinjaus mahdollistaa merkittävän yritysaluekokonaisuuden rakentumisen Tippavaaran teollisuusalueelle. Kunta on aktiivisella maanhankinnalla turvannut VT3 kehittämisen ja kaavoittanut tien kehittämisen vaatimat alueet. Suunnitelmallinen valmius valtatien kehittämiselle on jo olemassa. Tippavaaran asemakaavan yhteydessä 2011 Entrecon Oy:n tekemä kaupallinen selvitys osoitti, että rakentamispotentiaalia on olemassa ja kolmelle taajamalle on löydettävissä omat luontaiset profiilinsa. Näiden taajamien ja varsinkin Kyröskosken näkyvyyttä tulisi lisätä valtatien varrella. Valmisteilla olevassa maakuntakaavassa on varauduttu kaupan liikerakentamisen neliöiden kasvuun. Kasvumahdollisuutta on varsinkin paljon tilaa vaativassa kaupassa. Metsä Board Oy:n tehtaan yhteyteen 2012 valmistunut Hämeenkyrön Voima Oy:n biovoimalaitos kehittää paikkakunnan energian ja lämmöntuotantoa sekä kotimaisen energiansa vuoksi merkittävästi myös energiahuollon elinkeinoja. 14

16 4. Elinkeinopolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet 4.1 Peruslähtökohdat Tässä neljännessä luvussa keskitytään edellä kuvatun elinvoimapolitiikan elinkeinopoliittiseen osa-alueeseen ja sen tavoitteisiin. Käytännössä kunta toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n toiminnalla. Yhtiön toimialana on mm. yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan monipuolistaminen ja sen yleisten edellytysten vahvistaminen. Kunnan kannalta yhtiön tavoitteena on elinkeinopolitiikan kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen kunnan, yrittäjien ja muiden yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden välillä. Myös Hämeenkyrön kunnan matkailun edistäminen ja kunnan yleismarkkinointi kuuluvat yhtiön toimialaan. Kunnan elinvoiman kehityksen voi ajatella olevan muutoksen kehä, jossa uudet asiat toteutuvat jonkun kehitysvaiheen toteutumisen myötä ja edistävät seuraavaa vaihetta: Asukasluku kasvaa, monissa ikäryhmissä. Julkiset peruspalvelut vastaavat tarvetta ja tuotetaan kestävällä tavalla Kaupallisten ja muiden yksityisten palveluiden kysyntä kasvaa Yksityinen sektori pystyy työllistämään Ammatillinen koulutus vastaa muuttuvia tarpeita Asuntotarjonta vastaa kehitystä Elinkeinopoliittinen vetovoima ja investoinnit kasvavat Verotulot ja ostovoima kasvavat Hämeenkyrön asema Pirkanmaan kasvuvyöhykkeellä vahvistuu 15

17 Rakentuva monitoimikeskus Elinkeinopolitiikan strategiset tavoitteet Nykytilanteesta ja kuntastrategiasta johdetut elinkeinopolitiikan strategiset tavoitteet ovat seuraavat: Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Nykyinen yritysrakenne on Hämeenkyrössä haasteellinen ja tarvitsee sekä olemassa olevan yrityskannan toimintaedellytysten turvaamista mutta myös uusia ja uusien toimialojen yrityksiä. Työpaikkarakenteen tulisi tukea sekä ammatillisen että ammattikorkeakoulutuksen hankkineiden nuorten työllistymisen mahdollisuuksia. Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyden tulee olla mahdollisimman tiivis ja työelämän tarpeita ennakoiva. Koulutuksen järjestäjän tulee tuntea alueen elinkeinoelämän tarpeet. Toimitilakannan hyödyntäminen on yhteinen tavoite, jota toteutetaan yhteisen markkinoinnin avulla. Yrityskeskittymien syntymistä tavoitellaan esim. valmistuksen ja tuotekehityksen välille. Bioenergiatuotannon ja energiatietoisuuden kehittäminen Hiljattain valmistunut biovoimalaitos merkitsee toimintaedellytysten turvaamista paperiteollisuudelle, kalliin maakaasuriippuvuuden poistumista kaukolämmön tuotannolta sekä tonnin vähennystä hiilidioksidipäästöihin. Yksityisen sektorin toteuttamana 50 m investointina kokonaisuuden merkitys on kiistaton. Kiertoliittymän toteuttamiseen saatiin ELY-keskuksen myöntämää työllisyysperusteista investointitukea. 16

18 Kotimaiseen polttoaineeseen perustuva biovoimalaitos merkitsee 100 htv työllisyysvaikutusta energianhankinnassa ja antaa paljon mahdollisuuksia maaseutuyrittäjien toiminnan monipuolistamiseen. Mahdollisuuksia hyödynnetään myös luonnonvara-alan koulutuksessa Osaran maaseutuopetusyksikössä. Hämeenkyrön kuntastrategiassa korostuu ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen tavoitteet. Yleisen energiatietoisuuden ja kotimaisten energiamuotojen hyödyntämien on siten täysin kuntastrategian mukaista. Palveluyrittäjyyden vahvistaminen Hämeenkyrön kunta näkee yksityisen palveluyrittäjyyden kasvun keinona vastata kasvaviin palvelutarpeisiin. Uudella palvelustrategiallaan kunta määrittelee ensisijaiset kunnallisen palvelutuotannon muodot mutta tukee myös vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen kehittymistä. Monituottajamalli mahdollistaa asiakkaille kasvavan valinnanvapauden. Palvelusetelien käyttöönoton edellyttämä riittävä palveluntuottajien määrä toteutuu hyvin Hämeenkyrössä tällä hetkellä esim. kotipalveluissa, jossa ilmoituksen yksityisestä sosialipalveluiden tuottamisesta on perusturvalautakunnalle tehnyt n. 30 yritystä. Yrittäjyyttä edistetään yrittäjyyskasvatuksella kouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman laatiminen asetetaan tavoitteeksi. Hämeenkyrön ohitustie elinvoiman tuottajana Valtatie 3 kehittämisen pääkohteena olevan Hämeenkyrön ohitustien rahoituksen varmistuminen on kunnan tavoitteena uuden hallituksen toimikauden alkaessa ja valmistuvassa liikennepoliittisessa selonteossa. Kehittämiskohde on monissa selvityksissä todettu Pirkanmaan tärkeimpiin liikenneinvestointeihin kuuluvaksi. Nimestään huolimatta Hämeenkyrön ohitustie tulee kulkemaan Kirkonkylän, Kyröskosken ja Tippavaaran taajamien keskellä. Linjaus mahdollistaa uusien, näkyvien, hyvin hoidettujen liike- ja teollisuustonttien tarjonnan ja haasteistaan huolimatta kolmen taajaman vaikutusalueen yhteenkokoamisen. Valtatie 3 ruuhkaisuus tulee helpottumaan ja Hämeenkyrön hyvät liikenne- ja logistiikkayhteydet valtakunnan päätieverkon varrella korostumaan. Nykyisen väylän varren mahdollisuus hyvänä asuinalueena paranee selvästi. 17

19 5. Elinkeinopolitiikan toimintalinjat 5.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Hämeenkyrö kuuluu Tampereen seutukuntaan, mutta yhteistyötä tehdään edelleen myös Luoteis-Pirkanmaan seutukunnan kanssa ammatillisessa koulutuksessa ja erikoissairaanhoidon tilaajarenkaana. Tampereen toiminnallistaloudellinen vaikutusalue laajenee jatkuvasti ja kattaa nyt jo noin 45 min. ajomatkan etäisyydelle. Hämeenkyrö kuuluu yhä selvemmin tähän vaikutusalueeseen, vaikka ei hallinnolliseen kaupunkiseutuun kuulukaan. Kuntayhteistyö ei nykyään rajoitu vain seutukunnan kuntiin, vaan ulottuu esimerkiksi uudessa sote-alueen kuntayhtymässä jopa maakunnan ulkopuolelle ja tuotantoalueella koko maakuntaan. Tärkeitä elinkeinopoliittisia yhteistyötahoja Hämeenkyrön kunnalle ovat Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Te-toimisto, Pirkanmaan elinkeino- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto, Joutsenten Reitti ja naapurikuntien elinkeinoyhtiöt. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy pyrkii aktiiviseen toiminnalliseen yhteistyöhön näiden tahojen kanssa. Tärkeää on myös tiedottaa tehokkaasti paikallisille yrityksille yhteistyötahojen tarjoamista kehittämis- ja koulutusmahdollisuuksista. 18

20 Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Hämeenkyrön kunta kuuluu Pirkanmaan maakuntaan ja Tampereen seutukuntaan. Hämeenkyrö kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Soteuudistus tulee todennäköisesti vahvistamaan maakunnallista tasoa. Maakunnallisesti tärkeinä kehittämiskohteina nähdään yliopistojen vetovoimaisuuden turvaaminen, Tampere Pirkkala lentokentän kehittäminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen. Maakunnallisia yhteistyötahoja elinkeinopolitiikassa ovat myös Pirkanmaan Yrittäjät ry ja Tampereen Kauppakamari sekä Tredea Oy. Toimivat yhteydet yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin Kunta on säännöllisessä yhteydessä yrittäjäyhdistykseen ja aina tarvittaessa suoraan yrittäjiin. Myös yrittäjien toivotaan olevan aktiivisia kuntaa ja kunnan elinkeinoyhtiötä kohtaan. Suoraan yrittäjille asioista tiedotetaan joko paikallisessa lehdessä, yrittäjäyhdistyksen kautta tai henkilökohtaisella tiedotuksella. Ajankohtaisia yhteistyöasioita käsitellään seuraavilla kahdella tavalla. A) Kunnan elinkeinopolitiikan ja yrittäjien välisistä asioista huolehtii kunnan perustama Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy ylläpitää aktiivisia ja luottamuksellisia suhteita Hämeenkyrön Yrittäjät ry:hyn ja yhtiön toimitusjohtaja osallistuu säännöllisesti yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksiin. Yrityspalveluyhtiö edistää myös alueellisesti vaikuttavaa yhteistyötä sekä Pirkanmaan Yrittäjien että Tampereen Kauppakamarin kanssa. B) Kunnan oman palvelutoiminnan ja yrittäjien välisistä asioista huolehtii Elpotyöryhmä. Hämeenkyrön kunta perusti 2013 elinkeinopoliittisen työryhmän, jossa kunnan edustajat, Hämeenkyrön Yrittäjät ry käsittelevät säännöllisesti kuntaorganisaation ja elinkeinoelämän yhteisiä asioita. Yrityspalveluiden toimitusjohtaja osallistuu kokouksiin. Sidosryhmäyhteistyö Kunta on tiiviissä yhteistyössä seudun ja maakunnan kehittämisorganisaatioiden kanssa. Yrittäjien tarpeiden saaminen kunnan edustajien tietoon on välttämätöntä, jotta vaikutusmahdollisuuksia voidaan hyödyntää. Sidosryhmiin päin elinkeinopoliittisena toimijana ja toteuttajana toimii yleensä elinkeinoyhtiö. Tiedotus Kunnan elinkeinoasioista tiedotetaan mahdollisimman avoimesti ja aktiivisesti, yritysten mahdollinen neuvotteluasema kuitenkin huomioon ottaen. Tiedottamisvastuu on kunnanhallituksella ja kunnanjohtajalla. Elinkeinopoliittista tiedottamista hoitaa myös Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy. Tiedotuksessa toimitaan sekä paikallisen että maakunnallisten sanomalehtien kanssa ja mahdollisuuksien mukaan elinkeinoelämän asiantuntijalehtien kanssa aiheesta ja viestinnän kohderyhmästä riippuen. 19

21 5.2. Elinkeinoelämän kehittäminen Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatus kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan. Oppilaitoksissa on jo käytössä Nuori Yrittäjyys -ohjelman mukaisia opetusmalleja sekä monia muita yrittäjyyskasvatuksen muotoja. Kunta vahvistaa tätä kehitystä ja käytännössä Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy tulee aktiivisesti kumppanina osallistumaan yrittäjyyskasvatustyöhön paikallisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on myös ulottaa yrittäjyyskasvatus alakoulun puolelle sisäisen yrittäjyyden korostamisen muodossa. Hämeenkyrön Yrityspalvelut pyrkii erityisen aktiivisesti luomaan oppilaitoksiin myös yrittäjyyshenkeä korostavia tapahtumia esim. pop up päiviä tai leirimuotoisia yrittäjyystapahtumia. Kuntamarkkinointi Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy toteuttaa Hämeenkyrön kunnan imagomarkkinointia resurssiensa puitteissa. Markkinointi tehdään pääsääntöisesti asumisen-, yrittämisen ja matkailumarkkinoinnin yhteydessä. Jatkossa panostetaan erityisesti aktiiviseen näkymiseen some-välineissä ja pyritään hyödyntämään esim. muuttoliiketutkimuksen tuloksia markkinoinnin kohdentamisessa. Hankeet, projektit, yrittäjyyden edistäminen Kunta hyödyntää mahdollisuuksien mukaan seudullista hanketyötä sekä tuo esiin yritysten tarpeita hankkeiden toteuttamisessa. Kuntakohtaisten erityiskysymysten ratkaisemiseksi voidaan suunnitella ja käynnistää omia hankkeita. Erityisesti Joutsenten Reitti nähdään oivalliseksi kumppaniksi yritys- ja elinkeinopoliittisia hankkeita toteutettaessa. Elinkeinopoliittisia hankkeita tullaan hallinnoimaan Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n kautta. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n tehtävänä on myös erilaisista kehitys,- kansainvälistymis- ja investointituki- sekä hankemahdollisuuksista tiedottaminen paikallisille yrityksille. Yrittäjyyttä edistetään yrittäjyyden ja uusyritysneuvonnan aktiivisella markkinoinnilla sekä positiivisella ja aktiivisella yrittäjyysilmapiirillä. Tontti- ja toimitilapolitiikka Hämeenkyrön kunta turvaa aktiivisella maanhankinnalla ja kaavoituksella yrityskäyttöön soveltuvan tonttivarannon riittävyyden. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy markkinoi tontteja ja valmistelee tontin myynnin sekä antaa yrityksille tarpeen mukaan sijoittumisneuvontaa, jolla ohjataan yritykset alueille, joihin ne profiililtaan parhaiten sopivat. Myyntipäätöksen kunnan omistamista yritystonteista tekee kunnanhallitus. Kunnalla on sekä Tippavaaran että Kalalahden teollisuusalueella kullekin hyvin soveltuvaa yritystoimintaa varten kaavoitettuja alueita. 20

HÄMEENKYRÖN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2013-2014 Vireä ja työllistävä Hämeenkyrö

HÄMEENKYRÖN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2013-2014 Vireä ja työllistävä Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2013-2014 Vireä ja työllistävä Hämeenkyrö Elinkeinostrategiatoimikunnan ehdotus 24.8.2012 Kunnanhallitus 10.9.2012 Valtuusto 24.9.2012 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kunnan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Sisältö. Elinkeino-ohjelman 2015-2020 liite. 1. Kaupungin elinkeinopolitiikan pelisäännöt vuosille 2015-2020

Sisältö. Elinkeino-ohjelman 2015-2020 liite. 1. Kaupungin elinkeinopolitiikan pelisäännöt vuosille 2015-2020 Elinkeino-ohjelman 2015-2020 liite Sisältö 1. Kaupungin elinkeinopolitiikan pelisäännöt v 2015-2020 1.1 Kaupungin Visio 2. Toimintaympäristö ja sen kehittäminen 2.1 Liikenneyhteydet ja sijainti 2.2 Tontti-

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET, Kempeleen kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset sivu 1(7) SISÄLTÖ Kunnan elinkeinopolitiikan lähtökohdat... 3 Kempele-sopimus... 3 Kunnan tehtävä elinkeinojen

Lisätiedot

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 hyväksytty kh 7.10. 2013 kv 28.10. 2013 UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 UURAISTEN KUNNAN VISIO 2016 Luonnollisen kasvun Uurainen - Aktiivisten ihmisten

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Vaikuttamissuunnitelma

Vaikuttamissuunnitelma Vaikuttamissuunnitelma 2015 Elinkeinopolitiikka Tampereen seutukunnassa Koko Suomen kasvukäytävä HHT Toimiva, turvallinen ja kaupallinen keskusta Osaavaa työvoimaa tiiviimmällä yhteistyöllä sivu 3 sivu

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund Savon Yrittäjät Eino Fagerlund 1 Savon Yrittäjät omistajina Pohjois-Savon kuntien yrittäjäyhdistykset yritysjäseniä yhdistyksissä 4200 Suomen Yrittäjien aluejärjestö Tavoite: Parantaa Pohjois-Savon yritysten

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Elinkeinostrategia 2015 Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 16.12.2010 MUHOKSEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2015 1 Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Pieksämäen ELINKEINOSTRATEGIA 2020

Pieksämäen ELINKEINOSTRATEGIA 2020 ELINKEINOSTRATEGIA 2 Johdanto on alueen toimijoiden yhteistyönä valmisteltu kehittämis- ja toimintasuunnitelma vuosille 2011 alueen elinkeinoelämän sekä talouden kehittämiseksi. Strategia luo puitteet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

TERVE JA TURVALLINEN. Strategiatoimikunta 28.3.2011

TERVE JA TURVALLINEN. Strategiatoimikunta 28.3.2011 TERVE JA TURVALLINEN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ Visio 2020 Menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuinkunta kansallismaisemassa Tahtotilat Menestyvä ja yhteistyökykyinen itsenäinen kunta Tampereen seudulla

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Lapuan elinkeinostrategian 2014 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Kaikissa hallintokunnissa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointilomakkeet, punaisella tärkeimmiksi arvioidut

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Leppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006

Leppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006 Leppävirran kuntastrategia 2010 Kunnanhallitus 20.2.2006 Sisältö VISIO TOIMINTA-AJATUS PÄÄSTRATEGIA Strategiat ELINKEINO ASUINKUNTA PALVELU HENKILÖSTÖ TALOUS VISIO Leppävirran kunta tarjoaa kasvavalle

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008

PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 1 1 PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 0. Yleistä...2 1. Yleinen elinkeinopolitiikka...2 2. Porvoon elinkeinoilmasto...3 3.

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015

SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 17.6.2014 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sipoon kunnassa on yli 1200 yritystä, joista yli 90 % on pieniä, joissa työntekijämäärä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Elinkeinotoimen vastuualue

Elinkeinotoimen vastuualue Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot