ennakointi ja verkostoituminen että komissio järjestää laajoja kuulemistilaisuuksia.

Transkriptio

1 EU-PÄÄTÖKSENTEKO Johtaja Pasi Moisio: Edunvalvonnan tukipylväät: ennakointi ja verkostoituminen Brysselissä arvioidaan olevan kaikkiaan lobbaria. Heidän tehtävänä on yrittää vaikuttaa EU:n päätöksiin. Liikenteen lainsäädännöstä noin 80 prosenttia päätetään Brysselissä. Siksi siellä myös kuljetusalalla on pysyvä toimipiste ja edunvalvoja. TEKSTI JA KUVAT: SAARA REMES Pasi Moisiolle suomalaisen kuljetus-ja logistiikkasektorin edunvalvonnasta Brysselissä on kertynyt jo melkoinen määrä kokemusvuosia. Vuonna 1998 hän SKAL:n edunvalvojana jalkautui Suomesta joka kuukausi noin viikon ajaksi Brysseliin. Viimeiset vuodet Moisio on asunut siellä pysyvästi ja edustaa EU-asioissa nyt myös Linja-autoliittoa, Autoliikenteen Työantajaliittoa ja Suomen Yrittäjiä. OIKEA-AIKAISUUS JA ETUPAINOTTEISUUS Moision mukaan EU-edunvalvontatyön kaksi keskeistä ohjenuoraa ovat oikea-aikaisuus ja etupainotteisuus. On tunnettava paljon oikeita ihmisiä ja aistittava herkällä korvalla jo sitä vaihetta, kun komission virkamiehet valmistelevat säädöksiä. Säädösvalmistelussa on vuosien mittaan tapahtunut selkeä muutos. Avoimuus valmisteilla olevista asioista on lisääntynyt. Avoimuuden yhtenä merkkinä on, että komissio järjestää laajoja kuulemistilaisuuksia. Koen myös, että komission virkamiesten luokse ovet ovat tulleet avoimiksi. Omia näkemyksiä voi esittää myös kasvotusten, Pasi Moisio kertoo. Verkottuminen ja verkostot ovat lobbarin tärkeitä työvälineitä. Vaikuttamisen tärkeitä tukipylväitä ovat vakiintuneet verkostot, jonkin tärkeäksi koetun asian ympärille syntyvä eri maiden verkosto ja luonnollisesti myös ihmisten henkilökohtainen tunteminen. Pitää löytää kumppaneita ja olla rohkea esittämään omat näkemyksensä. Ei saa tulla missään vaiheessa tunnetta, että 5,4 miljoonasta asukkaasta koostuvan pienen maan hartijat eivät riitä vastaamaan koko 510 miljoonaisen EU-väestön ja maiden hyvinkin erilaisiin näkemyksiin. Suomalaisia kuunnellaan, kun asioille on perusteet. Eurooppalainen edunvalvonta on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä. Asiasta riippuen on löydettävä samoinajattelevat liittolaiset. Konkreettisena esimerkkinä liikennekysymyksissä ovat vaikkapa ajo-ja lepoajat. Yhtenevät maantieteelliset olosuhteet ovat se tekijä, jossa liittolaiset ja verkottujat löytyvät. SOPURATKAISU SUOMALAISPONNISTUKSIN Moision haastattelupäivän aamuna tuli tieto parlamentin liikennevaliokunnan äänestyksestä, jolla raskaan kaluston mittaja massadirektiiviä muutettiin. Direktiivin alkuperäinen ja ainoa tavoite oli bussien ja rekkojen aerodynamiikan parantaminen polttoainekulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Direktiivin käsittelyn aikana eri maiden muunlaiset intohimot pääsivät valloilleen. Direktiiviesitys kääntyi kiistaksi siitä, voiko isoja moduulirekkoja käyttää rajat ylittävässä liikenteessä. Parlamentin liikennevaliokunnan maaliskuun 18. päivän äänestyksessä Suomelle ja muille Pohjoismaille tärkeä asia suurempien ajoneuvoyhdistelmien sallimisesta rajanylittävässä liikenteessä ratkesi myönteiseen kompromissiin. Tässä yhteydessä par- 22 BUSSIAMMATTILAINEN 2 14

2 Aistit avoimina Pasi Moisio toistaa useaan kertaan, kuinka tärkeää on päästä asioihin vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Avainsanoja ovat havainnointi ja reagointi. Paras edunvalvonnallinen tulos syntyy, kun saa esimerkiksi verkoston kautta vihjeen komission liikenteen pääosastolla valmisteilla olevasta säädöksestä. On mentävä asiaa valmistelevan virkamiehen puheille mieluusti vielä niin varhain, että yhtään riviä ei ole kirjoitettu. Ammattipätevyysdirektiivin uudistaminen on hyvä esimerkki tulevasta. Tiedossa on, että komissio on sitä avaamassa ja tekemässä ensi vuoden aikana muutosehdotuksia. Me, LAL:n, SKAL:n ja ALT:n kanssa olemme tuomassa komissiolle omat näkemyksemme ja hyviksi kokemamme käytännöt jo nyt, Pasi jatkaa. Senkin jälkeen, kun jokin esitys on edennyt komissiosta jäsenmaihin ja EUparlamenttiin, voidaan Moision mukaan tehdä vielä paljon. Liikenneasiat menevät parlamentin liikennevaliokuntaan. Siellä yksittäinen valiokunnan jäsen saa raportin kirjoitettavakseen. Silloin alkaa vaikuttamistyö sinne suuntaan, kansallisen edunvalvonnan tärkeyttä unohtamatta. p Säädösvalmistelussa on vuosien mittaan tapahtunut selkeä muutos. Avoimuus valmisteilla olevista asioista on lisääntynyt, Pasi Moisio sanoo. lamentin liikennevaliokunta äänesti myös 2-akselisten bussien 19,5 tonnin kokonaispainon puolesta. Liikennevaliokunnan tekemä päätös menee parlamentin täysistunnon hyväksyttäväksi huhtikuun puolivälissä. Asian käsittely jatkuu kevään aikana vielä myös jäsenmaiden kesken, neuvostotasolla. Vaikka alkuasetelmat mitta- ja massadirektiivissä olivat vaikeat, on liikennevaliokunnan äänestyspäätös hyvä esimerkki siitä, että rakentavalla ja perustellulla edunvalvonnalla ja verkostoyhteistyöllä Suomi voi ratkaisevasti vaikuttaa EU-päätöksiin, Pasi Moisio sanoo. Moisio kiittää saavutetusta tuloksesta suomalaisia meppejä. Tulos osoittaa, kuinka tärkeää on liikenneasioihin perehtyneiden henkilöiden olemassaolo Europan parlamentissa ja muissa EU-elimissä. Tarvitaan sellaisia henkilöitä, jotka katsovat ja ajavat kansallista etua. Erityiskiitokset saavutetusta mittaja massadirektiivin neuvottelutuloksesta Moisio antaa liikennevaliokunnan jäsenelle, Petri Sarvamaalle. Hän toimi asiassa oman poliittisen ryhmänsä esittelijänä. Yhteistyön voima Suomella on 13 euroedustajaa eli meppiä europarlamentin 751 jäsenestä. Lukumäärältään pienestä edustuksesta huolimatta heillä on erittäin suuri merkitys edunvalvonnassa. Europarlamenttivaalit käydään toukokuun 25. päivänä. Suomalaismeppien lukumäärä on jatkossakin 13. Kuljetusalan näkökulmasta toivon parlamenttiin valittavan vaaleissa meppejä, jotka olisivat kiinnostuneita liikenteen ja yrittäjyyden kysymyksistä pitäen sisällään kuluttajasuoja-, ympäristö-sekä työ-ja sosiaalilainsäädäntöasiat. Olipa valittavan mepin valiokunta mikä hyvänsä, on tärkeää, että kaikki puhaltavat suomalaisina vaikuttajina ja päättäjinä yhteen hiileen. Moisio kiittelee myös Suomen EUedustustoa ja sen panosta bussi-ja tavaraliikenteen edunvalvontaan. Teen heidän kanssaan yhteistyötä lähes päivittäin. Iso merkitys on myös sillä, että työpisteeni sijaitsee Brysselissä Elinkeinoelämän Keskusliiton, EK:n toimitiloissa. Verkostoituminen on voimaa, Pasi kiteyttää. BUSSIAMMATTILAINEN

3 EU-PÄÄTÖKSENTEKO Erityisasiantuntija Päivä Wood, Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa: Hyvät kontaktit ja asiaperusteet ajavat Suomen etua Suomen pysyvä EU-edustusto Brysselissä on yksi ulkoasianministeriön lähetystöistä, joka osallistuu EU-asioiden valmisteluun Suomen hallituksen kannan mukaisesti. Edustuston virkamiehet valmistelevat Europan unionin neuvostossa tehtäviä päätöksiä. He myös edustavat Suomea neuvostossa eri tasoilla käytävissä neuvotteluissa. Maantieliikenteen ja merenkulun asioista edustustossa on vuodesta 2011 alkaen vastannut Päivi Wood. Neuvostossa käsiteltävien asioiden osalta, joita ovat mm. direktiivi- ja asetusehdotukset, Päivi Wood tekee tiivistä yhteistyötä liikenneministeriön kanssa. Asioiden valmistelun lähtökohtana on se, että eduskuntaa informoidaan oikea-aikaisesti. EU-asioiden käsittely eduskunnassa noudattaa määrättyä kaavaa. Valtioneuvosto antaa eduskunnan käsiteltäväksi kaikki sellaiset ehdotukset, jotka käsitellään Euroopan Unionissa, jos ne muutoin kuuluisivat eduskunnan toimialaan (lainsäädäntöasiat) ns. U-kirjeillä. Nämä kirjeet käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa ja ne sisältävät komission ehdotuksen sisällön ja vaikutusten kuvauksen sekä alustavan valtioneuvoston kannan. Ns. E-kirje annetaan eduskunnalle asioista, jotka muuten katsotaan niin merkittäviksi, että eduskunnan on syytä käsitellä ne. Niiden sisältö vastaa pitkälle U-kirjettä. Molemmat kirjeet käsitellään asianomaisissa eduskunnan erityisvaliokunnissa ja suuressa valiokunnassa, joka antaa kirjettä koskevasta asiasta eduskunnan lausunnon. USKO OMAAN ASIAAN Omien hartioiden leveyteen on uskottava, kun neuvotellaan uusista säädöksistä. Suomen 7 ääntä yhteensä 352 äänen neuvostossa ei saa viedä uskoa kuulluksi tulemisesta. On luotava hyvät suhteet kaikkiin jäsenmaihin ja verkotuttava niiden jäsenmaiden kanssa, joilla kyseiseen asiaan on samanlaiset tavoitteet, Päivi Wood korostaa. Woodin mukaan on ymmärrettävä myös eri maiden näkemyksiä. Pelkällä tyrmäyksellä ei asioita edistetä. On pystyttävä perustelemaan ja ehdottamaan ratkaisuja, joiden avulla Suomen kantaa saadaan vietyä eteenpäin. On tiedostettava, että jäsenmaiden olosuhteet ovat hyvinkin erilaiset. Esimerkiksi liikennekulttuuri on jäsenmaissa hyvin erilainen, jolloin tulisi miettiä tarkkaan, mistä kannattaa säätää lailla ja missä asioissa tilannetta voidaan parantaa pehmeämmin keinoin, kuten valistuksella, kansalli- sella tasolla. Tällaisissa tilanteissa on hyvä tuoda perustelut esiin rakentavasti neuvotteluissa, niin että eri jäsenmaiden neuvottelijat pystyvät paremmin hahmottamaan tilannetta eri osissa Eurooppaa. Työssäni olen tullen vakuuttuneeksi, että Suomi pystyy vaikuttamaan ja Suomen etua on puolustettava terveen itsekkäästi. On kunnioitettava toisten erilaisia näkemyksiä, mutta uskottava omaan asiaan. Suomen kannan läpi saaminen säädösvalmistelussa tuo onnistumisen tunnetta, Päivi Wood sanoo. 24 BUSSIAMMATTILAINEN 2 14

4 Mitä Euroopan parlamentti tekee? Euroopan parlamentin vaalit toimitetaan kaikissa 28 jäsenmaassa toukokuuta Suomesta valitaan yhteensä 13 meppiä 751 jäsentä käsittävään Euroopan parlamenttiin. Mepit työskentelevät eurooppalaisissa puolueryhmissä, joita on nykyisessä parlamentissa seitsemän. Uusi parlamentti aloittaa työskentelynsä heinäkuussa Viimeisin EU-perussopimus, Lissabonin sopimus, lisäsi voimaantullessaan 2009 Euroopan parlamentin valtaoikeuksia. Parlamentti on nyt tasavertainen lainsäätäjä neuvoston kanssa useimmilla aloilla. Suurin osa EU-lainsäädännöstä päätetään parlamentin ja neuvoston yhteistyöllä. Lainsäätämisen lisäksi Euroopan parlamentilla on tärkeä rooli valvoa Euroopan komissiota ja muita toimielimiä sekä varmistaa niiden demokraattinen toiminta. Parlamentin tehtäviin kuuluu myös komission kokoonpanon hyväksyminen. Lisäksi parlamentti päättää osaltaan EU:n budjetista. Bussiammattilainen kysyi muutamalta eurovaaliehdokkaalta liikennepolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Kysely lähetettiin useiden puolueiden edustajille, mutta määräaikaan mennessä siihen vastasivat seuraavilla sivuilla esiintyvät kuusi ehdokasta. BUSSIAMMATTILAINEN

5 EUROVAALIT Eri puolueiden muutamalle eurovaaliehdokkaalle Bussiammattilainen esitti seuraavat kysymykset: 1. Jos tulet valituksi EU-parlamenttiin, millaisena näet liikenteen kysymykset asteikolla 1-5? Perusteet valitsemallesi asteikolle! 2. Ajaisitko tulevana meppinä Suomivai Eurooppa- politiikkaa? 3. Millaisena ja miten näet Suomen mahdollisuudet vaikuttaa eurooppalaisessa päätöksenteossa yritys-, liikenne-ja koko ammattiliikennettä koskevaan lainsäädäntöön? Millaisia yleisiä tavoitteita suomalaisten tulee asettaa? 4. Kaipaako yrittäjyys lisää EU-tasoista lainsäädäntöä ja sääntelyä? MIRJA VEHKAPERÄ Keskustan ehdokas, kansanedustaja vuodesta 2007 lähtien, liikenneja viestintävaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan jäsen 1) Vastaukseni on 4. Euroopan unionin alueella on ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkumisvapaus. Yhteinen tavoitteemme ovat sujuvat ja toimivat liikenne- ja logistiikkaketjut. Kolmella edellisellä rahoituskaudella ( ) Suomi on saanut 315 miljoonaa euroa Euroopan liikenneverkon (TEN-T) rahoitustukea. Tukea myönnettiin edellä olevien vuosien aikana yhteensä 13,8 miljardia euroa lähes 2000 liikennehankkeelle. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, harvaan asuttu ja kuljetusvirtamme ovat varsin ohuet. Aion lobata Suomen tärkeiden liikennehankkeiden rahoituksen puolesta. Katseet kääntyvät pohjoiseen. Arktinen politiikka ja pohjoiset liikenneyhteydet on päätettävä tulevalla vaalikaudella. Kannatan pohjoismaiden yhteistyöllä rakennettavaa Jäämeriyhteyttä Suomeen. Euroopan unionin on mahdollistettava alueellisen kuljetustuen maksaminen jatkossakin. Tasoon tarvitaan korotus. Liikenteen uusissa polttoaineissa meillä on osaamista ja vientipotentiaalia. Joukkolii- kenteen järjestämiseen tarvitsemme oman kansallisen mallimme. 2) Teen töitä Suomen etua ajaen ja parempaa Euroopppaa rakentaen. Suomen erityispiirteet on näyttävä päätöksenteossa. Tarvitaan vähemmän, mutta parempaa sääntelyä. 3) Vaikuttamme yhdessä. Meppien, etujärjestöjen ja valtioneuvoston on oltava hereillä ja etujoukoissa vaikuttamassa lainsäädännön valmistelussa. Erityisesti meidän on puolustettava kotimaista työtä. Byrokratian karsiminen on ykköstavoitteita. Kilpailu ammattiautoilualalla on jo kansainvälistä. Kilpailu tulisi reguloida niin, että suomalaiset aidot yrittäjät pärjäävät kilpailussa. Emme salli kermankuorintaa ulkomailta esimerkiksi bussiliikenteeseen. 4) Mielestäni ei. Työnteon esteiden poistaminen, kansallisen liikkumavaran käyttäminen sekä byrokratian karsiminen ovat kannatettavia asioita. Yrittäjyydellä on suuri merkitys nuorisotyöttömyyden kitkemisessä koko unionin alueella. Euroopan unionin on oltava pieni pienissä asioissa ja suuri suurissa. SIRPA PIETIKÄINEN Kokoomuksen ehdokas, europarlamentin jäsen, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan varapuheenjohtaja, talousja raha-asioiden valiokunnan varajäsen, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan varajäsen sekä rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin erityisvaliokunnan varajäsen 1) Ehdottomasti 5. Liikenne ja logistiikka ovat se rakenne, millä sisämarkkinat pyörivät. Verkkojen Eurooppa eli TEN-T-hankkeella pyritään yhdistämään maantiet, rautatiet, lentoreitit ja vesiväylät aidon yhteisen sisäliikenneverkoston luomiseksi. Vaikka aloite on ehdottomasti oikeansuuntainen, panokset siihen ovat vaatimattomia verrattuna tarpeeseen. Meillä pitäisi olla aidosti rajat ylittävää liikennettä esimerkiksi rautateillä ja lennoilla single sky-hankeen myötä. Palveluiden yhteensopivuus on myös tärkeää säilyttää. Useat tulevaisuuden haasteet vaikuttavat joukkoliikenteen kehittämisen tärkeyteen: ruuhkat, kaupunkiliikenteen kehittyminen, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos puhuvat toimivan eurooppalaisen joukkoliikenteen puolesta. Itsekin aloitan ja päätän matkani Brysseliin tai Strasbourgiin aina Paunun bussilla Hämeenlinnan asemalta, bussi on tässä suhteessa paljon omalla autolla yksin ajamista parempi ratkaisu. Liikenneratkaisut määrittävät sen, voidaanko lisätä joukkoliikennettä. 2) Olen aidosti asiallasi eli yritän rakentaa ihmisille parempaa tulevaisuutta. Jotta saisimme tehtyä tasapainoisempi talouskasvua sekä parempaa hyvinvointia, on otettava eri alojen ja alueiden erityispiirteet huomioon olosuhteet Kreikan vuoristossa ovat kovin erilaiset kuin Pohjanmaan lakeuksilla. Suomalaisena tunnen Suomen olosuhteet parhaiten, joten on teen sellaisia ratkaisuja, joilla ihmiset saavat kyytinsä parhaiten täällä. Suomen pitkät etäisyydet ovat meillä erityisen tärkeä piirre, mitä on tärkeää pitää yllä eurooppalaisessa päätöksenteossa. 3) Asiaa esittäessäni kukaan ei ole koskaan kysynyt minulta mistä maasta minä tulen. Ihmistä kuunnellaan, jos hän osaa asiansa, rakentaa hyvät verkostot ja tulee toimeen myös eri lailla ajattelevien kanssa. Arvostettuja ihmisten kanssa toimeentulevia meppejä tulee myös pienistä maista - eihän asioita voi myydä vain siksi, että me Suomessa tai vaikka me Turussa teemme näin ja siksi teidänkin pitäisi. 26 BUSSIAMMATTILAINEN 2 14

6 Asiat pitää osata avata: miksi ne ovat tärkeitä ja hyväksi näin neuvotteluyhteydetkin avautuvat. Vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät ja liikenneasioita päätetään monessa eri valiokunnassa. Toimin itse sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ensimmäisenä varapuheenjohtajana, minkä ensisijaisena tehtävänä on parantaa juuri eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimintaa. Valiokunnallani on liikennevaliokunnan kanssa jaettu kompetenssi monessa liikenneaiheessa, esimerkiksi matkustajien oikeuksista, yritysliikenteestä tai ammattiliikenteestä, näiden aiheiden parissa olen ollut itsekin raportöörinä matkustajien oikeuksista. Tavoitteita asetettaessa on tärkeää pitää mielessä maamme maantieteelliset erityispiirteet ja markkinoiden erilaisuus. Väestön vähyys ja pitkät välimatkat toisinaan hyvinkin haastavissa sääolosuhteissa asettavat suomalaiset liikennealan toimijat erilaiseen tilanteeseen keskieurooppalaisista kumppaneistaan. 4) Yrittäjyys ei kaipaa niinkään enemmän tai vähemmän sääntelyä, vaan parempaa sääntelyä. PK-sektori on Euroopalle tärkeä, koska se työllistää valtaosan työvoimasta ja muodostaa suurimman osan yrityksistä. Uudet innovaatiot syntyvät pienyrityksissä ja alueelliset pk-yritykset näyttelevät merkittävää osaa työllistäessään paikallisesti. Turhan sääntelyn karsiminen on ollut olennainen osa komission refit-hanketta. Pienet yritykset edellä sääntelyä pyritään yksinkertaistamaan ja saamaan sääntelystä sekä suhteellista että selkeää. Tavoitteenmukaisuus on ollut avainsana. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava ja yritysvaikutusten arviointia on tehtävä pienet yritykset edellä. Pk-yrityksiä on kuultava paremmin arvioitaessa lainsäädännön vaikutuksia niiden toimintaan ja samaten niiden rahoitusmahdollisuuksia on parannettava. SAMPO TERHO Perussuomalaisten ehdokas, Europan parlamentin jäsen vuodesta 2011, talousvaliokunnan jäsen, puolustus-ja turvallisuusasioiden alivaliokunnan jäsen, ulkoasioidenja työllisyysvaliokunnan varajäsen 1) Liikenteen kysymykset ovat Suomen kaltaisessa laajassa ja EU:n laidalla olevassa maassa tärkeitä, sillä logistiikkakustannuksemme ovat jo muutoinkin korkeammat kuin monilla muilla mailla ja olemme riippuvaisia viennistä. On olennaista nähdä liikenne-järjestelmä kokonaisuutena ja tässä on edetty oikeaan suuntaan.pidän selontekomenettelyä myös hyvänä toimintatapana, koska siinä jokainen hallitus linjaa selkeästi liikennepolitiikan linjat ja toteutettavat hankkeet. Liikenteessä on otettava huomioon Suomen pitkät etäisyydet, elinkeinoelämän tarpeet, huoltovarmuus ja kansallinen etumme. Liikenteen toimijoita ei pidä asettaa toisiaan vastaan ja eikä patenttiratkaisua koko maahan ole. Liikenteeseen laitettu raha pitää nähdä investointina, ei pelkkänä kulueränä. Annan asteikolla arvon 4. 2) Liittovaltiokehitys on monilta osin johtamassa tilanteeseen, joka ei ota huomioon Suomen sijaintia, erityisolosuhteita ja logistiikan kustannuksia. Komissio ei useinkaan huomioi Suomen erityispiirteitä. One size fits all -ajattelu ei sovi liikenteeseenkään ja tästä esimerkkinä ovat olleet esim. SKAL:n esille ottamat rajat ylittävän rekkaliikenteen ongelmat, lennonjohtoomme kohdistuvat EU:sta tulevat säästöpaineet tai vaikkapa neljännen rautatiepaketin ehdotukset, jotka eivät palvele Suomen kansallista etua. Suomi ei ole maantieteellisesti kiinni Manner-Euroopassa. Suomen tulee satojen miljoonien nettomaksajamaana täysimääräisesti hyödyntää TEN-tuet ja varmistettava, että komission sääntelyehdotukset eivät halvaannuta mitään liikennemuotoa. 3) Tärkeää on vaikuttaa jo siihen, millaisia linjauksia komissio tekee. Tähän on mahdollisuus vain rajatusti. Komissioon vaikuttamisen lisäksi tarvitaan kaikkien suomalaisten meppien yhteistyötä ja valtioneuvoston koko valmistelukoneiston tuki. Kun eduskuntaa informoidaan ja asioihin otetaan siellä kantaa, on kansanedustajilla ja liikenteen järjestöillä oltava riittävä aika perehtyä asiaan. Valtioneuvoston kanta tulee valmistella siten, että asiasta riippuen etujärjestöjen ääni kuuluu. Suomen tulee pitää kiinni elintärkeistä eduistaan ja neuvostossa on oltava tiukkana. Mallioppilaan rooli kannattaa hylätä. Suomen yleistavoite tulee liikenteessä ja kaikessa muussakin olla selkeä: kansallinen etumme. 4) Olen europarlamentissa pääsääntöisesti vastustanut sääntelyn lisäämistä. Suomea erottaa monista muista maista se, että valvonta on meillä tiukkaa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa yltiöpäinen pykälänikkarointi ja tunnollisuus vahingoittaa meitä suomalaisia. Niiden yhteydenottojen perusteella, joita olen yrittäjiltä tai maanviljelijöiltä saanut, juurikaan lisäsääntelyä EU-tasolla ei todellakaan tarvita. Enemmänkin sääntelyä tulisi purkaa. BUSSIAMMATTILAINEN

7 EUROVAALIT MIKAEL PENTIKÄINEN Keskustan ehdokas, yrittäjä, toimittaja, Helsingin Sanomien päätoimittaja vuoteen 2013 saakka. 1) 5 eli tärkein. Suomi on sivussa Euroopan valtaväyliltä sekä iso ja harvaanasuttu maa. maa. Liikenne ja sitä tukeva infrastruktuuri on keskeinen Suomen kilpailukyvyn lähde ja tasapainoisen elämän edellytys. Siksi se on erittäin keskeinen asia suomalaisille. 2) Ajaisin sekä Suomi- että Eurooppapolitiikkaa. Suomen etua pitää aina puolustaa, mutta sitä tehdään monesti parhaiten tekemällä hyvää Eurooppa-politiikkaa. Kun Eurooppa voi hyvin, siellä on rauha ja vakaus, sen talous kasvaa ja se tarjoaa avoimia markkinoita, Suomikin voi menestyä. 3) Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Kun osaavat mepit tekevät hyvää yhteistyötä keskenään, muiden parlamentin jäsenten kanssa, komission kanssa sekä Suomen hallituksen kanssa, tulokset voivat olla hyviä. Erittäin tärkeää on jatkuva vuoropuhelu alan yrittäjien ja toimijoiden kanssa. Pitää lukea aikaa ja olla ajoissa liikkeellä. Tavoitteena on, että Suomi on erinomainen ympäristö harjoittaa yritystoimintaa liikenteen parissa. Sitä haluan osaltani edistää. 4) Yrittäjyys kaipaa hyvää sääntelyä - sellaista, joka avaa markkinoita ja edistää liiketoimintaa. Huonoa lainsäädäntöä - sellaista, joka vaikeuttaa liiketoimintaa ja tuo turhaa sääntelyä - pitää purkaa. Yleisesti ottaen tarvitaan selvästi enemmän sääntelyn purkua kuin lisäämistä. Sääntelyn rintamallakin pitää tehdä vähemmän mutta parempaa. PETRI SARVAMAA Kokoomuksen ehdokas, Europarlamentin jäsen, liikenne- ja matkailuvaliokunta, talousarvion valvontavaliokunta, maatalousvaliokunnan varajäsen. 1) Antaisin arvosanan 4, sillä liikenne on Suomen kannalta erityisen tärkeä. Olemme käytännössä eristyksissä muusta Euroopasta ja erityisolosuhteiden huomioon ottaminen päätöksenteossa on äärimmäisen tärkeää. On välttämätöntä olla mukana päättämässä ja niissä neuvottelupöydissä, joissa näistä keskustellaan. 2) Nämä kaksi eivät sulje toisiansa pois, Suomi on olennainen osa Eurooppaa. Mepin tehtävä on ajaa edustamiensa kansalaisten etua ja koen, että sen tekisin parhaiten ajamalla politiikkaa, jossa Suomella on keskeinen rooli päätöksenteossa. 3) Suomella ja yksittäisellä mepilläkin on ehdottomasti mahdollisuus vaikuttaa päätöksenteossa. Hyvänä esimerkkinä toimii esimerkiksi juuri äänestetty parlamentin itävaltalaismepin ehdotus rekkojen massoista ja mitoista käsittelevän direktiivin uusimisesta, joka olisi kieltänyt yli 40 tonnisten rekkoja rajojenylityksen EU:n alueella, eli niiden joilla pääsääntöisesti Suomi ja Ruotsi liikennöivät. Tämä olisi vaikuttanut Suomen vientiin merkittävästi - negatiivisella tavalla - joten tässä hereillä olemalla ja muut neuvottelijat vakuuttamalla pystyimme muokkaamaan esityksen sellaiseen muotoon, että jo olemassa olevat sopimukset rajojenylityksistä saavat jatkua entisellään. Suomalaisten meppien tulisi parlamentissa tiedostaa ne tärkeimmät, lakia säätävät valiokunnat ja olla mukana neuvottelemassa, kun esimerkiksi Suomen liikennealaa koskevia päätöksiä käsitellään. Suomen pohjoinen sijainti tuo monia erikoisolosuhteita, joiden suhteen on täysin meidän etu olla mukana niissä neuvottelupöydissä, sillä jos me emme aja Suomen asiaa, kuka ajaa? 4) Lisäsäätelyn ei tulisi olla itseisarvo, vaan sen laatu. Yrittäjyyteen tulisi kannustaa ja yrittäjiä avustaa lainsäädännön avulla, ei haitata sitä. Yhteismarkkinoilla toimiessamme tietty sääntelyn määrä on tarpeellista, jotta saamme liiketoiminnasta yhteensopivaa ja vertailukelpoista ympäri Euroopan Unionia, mutta en todellakaan kannusta lisäsäätelyä, jos siihen ei ole nimenomaista tarvetta. MERJA KYLLÖNEN Vasemmistoliiton ehdokas, kansanedustaja vuodesta 2007, ex-liikenneministeri 1) Liikenne jakaa ykkössijan työelämäkysymysten kanssa, eli näen nämä kaksi asiaa niinä vahvuusalueina, joissa minulla olisi erityisesti annettavaa meppinä. 2) Suomen meppi olisin. 3) Edunvalvontaa on syytä tiivistää yli liikennesektoreiden rajojen. Oma unelmani on, että joku kaunis päivä meilläkin niin kumipyörät, raiteet, meriala, kuin lentoliikennekin yhtenä rintamana ajaisivat yhteisiä asioita. Pienemmälläkin maalla on isommat mahdollisuudet, kun joukkueena haetaan ratkaisuja, joilla Suomen kilpailukyky ja työllisyys tulevat huomioiduksi. Suomen olosuhteet ja pohjoisen erityistarpeet pitää olla aina mielessä, kun asioista päätetään ja häpeilemättä näitä asioita on uskallettava viedä eteenpäin. Etupainotteinen lähestymistapa on tarpeen, eli ollaan aina liikkeellä jo ennen kuin asioita edes aletaan valmistella - jo silloin kun kuuluu vasta pienet kuiskaukset siitä, mitä voisi olla tulossa. 4) Sääntelyä alkaa olla enemmän kuin tarpeeksi. Olen enemmän sillä linjalla, että säätelyä pitäisi uskaltaa tarkastella kriittisestikin ja miettiä onko kaikkeen tarvettakaan. EU:n lainsäädännössä voitaisiin keskittyä isoihin linjoihin ja jättää tilaa omalle kansalliselle harkintavallalle enemmän 28 BUSSIAMMATTILAINEN 2 14