MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti

Transkriptio

1 1 MTK/ Paula Viertola MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti Projektin perustiedot 4. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Hanketta suunniteltaessa ja hankkeen alkaessa vuonna 2009 oli nähtävissä, että noin 4000 Etelä-Suomen maatilalla uudelleen arvioidaan tuotantotoiminta. Uudelleen arviointiin vaikuttivat useat maatalouspoliittiset uudistukset ja tukipäätökset. Suurella osalla muutosarviointiin päätyvistä maatalousyrittäjistä oli vielä usea vuosi aktiivista työikää jäljellä ja edessä kokonaan tai osittain uuden toimeentulopohjan hakeminen joko yrittäjänä tai palkansaajana. Hankkeella haluttiin tarjota eteläsuomalaisille maatalousyrittäjille työvälineitä muutostilanteiden käsittelemiseen. Hankkeen sisällöllisenä tavoitteena oli auttaa ja tukea muutostilanteessa olevia yrittäjiä muutosten kohtaamisessa ja antaa henkisiä työvälineitä muutosten hallitsemiseen. Välineenä käytettiin Maaseudun muutosvalmennus -toimintamallin valmennusmetodia. Maaseudun muutosvalmennus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n ESRpilottihankkeessa vuosina Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueella kehittämä valmennusmetodi. Valmennusmetodia on vuosina toteutettu myös Kainuun ELYkeskuksen alueella. Valmennus oli sekä pilottivaiheessa että Kainuun toteutuksen yhteydessä osoittautunut hyväksi työvälineeksi tukea viljelijöitä sekä uusille urille yrittäjinä ja palkansaajina että maataloustuotannon uudistajina. Valmennetuilta saatu palaute oli hyvin myönteistä; muutokseen uskaltauduttiin, ongelmien ratkaisuprosessit ovat jäsentyneet ja henkiset voimavarat ovat lisääntyneet. Myös avioparien keskinäiset suhteet ja suhteet tilan edelliseen yrittäjäpolveen parantuivat monissa tapauksissa. Osa valmennetuista piti muutosvalmennusta yrittäjäuransa parhaana koulutuksena.

2 2 Maaseudun muutosvalmennus on ryhmävalmennuksena, hengen ryhmissä toteutettava viljelijän yksilöllinen valmennusprosessi. Valmennus alkaa alkukeskusteluna ja työkirjan esittelyllä asiakkaan tilalla, jatkuu kahtena ryhmävalmennuspäivänä ja kotitöiden tekemisenä, päättyy yksilöllisiin kehityskeskusteluihin, kehittämissitoumusten tekemiseen ja ryhmän yhteiseen seurantapäivään. Valmennuksen kokonaiskesto on 3-4 kuukautta, koska muutoksen yksilölliseen prosessointiin ja asioiden käsittelyyn tarvitaan riittävästi omaksumis- ja valmisteluaikaa. Yhtenä hankkeen välillisenä tavoitteena oli välittää työvoimaviranomaisille ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioille tietoa siitä, että maatalousyrittäjien moniosaajuuden riittävä hyödyntäminen on tärkeää, kun etsitään vastauksia työvoimapulaan, työurien pidentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet tuotantotoiminnan muutostilanteessa olevat alle 55- vuotiaat viljelijät Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat olleet maatalouden neuvontajärjestö Pro Agria, Uusyrityskeskukset, seudulliset yrityspalvelut, kunnalliset ja alueelliset elinkeinojen

3 3 kehittämisorganisaatiot, kuntien maaseutuhallinto, ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavat organisaatiot, maatalousyrittäjien eläke- ja työterveyshuolto-organisaatiot sekä työvoimaviranomaiset. Alkuperäisenä tavoitteena vuonna 2009 oli valmentaa vuosien 2009 ja 2010 aikana 196 maatalousyrittäjää eli käynnistää yhteensä 14 valmennusryhmää. 2/3 valmennusryhmistä oli tarkoitus käynnistää Uudellamaalla. Koska hankkeen kuluessa huomattiin, että lukumäärätavoitteita ei pystytä toteuttamaan, tavoitteita on kahdessa jatkoaikahakemuksissa tarkistettu ja yhdessä rahoittajan kanssa päädytty 11 ryhmän tavoitteeseen. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi osallistua valtakunnalliseen Protek-kehittämisohjelmaan pääosin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella. Tavoite oli muodostaa valmennuksen avulla Protek-kehittämisohjelmaan yritysverkostoja viljelijöistä, jotka maatalouden rakennemuutoksen seurauksena hakeutuvat muun toimialan yrittäjiksi tai palkansaajiksi 5. Projektin toteutus ja yhteistyö Hankkeen organisaatiossa toimivat hallinnoijan (MTK ry) palveluksessa oleva projektipäällikkö, muutosohjauspalveluorganisaatio ja muutosvalmennusyritys. Projektipäällikön, osa-aikainen, 4 kk / vuosi, noin 35 % hankkeen kokonaistyöajasta, tehtävänä oli - hankkeen johtaminen, hallinto, kustannusseuranta ja raportointi, ohjausryhmän sihteeri ja kokousten valmistelu - muutosohjauspalveluorganisaatioiden kilpailuttaminen - muutosohjaajien kouluttamisen järjestäminen - muutosvalmennusyritysten kilpailuttaminen - muutosvalmennuksen yleismarkkinointi ja tiedotus yhdessä muutosohjauspalvelut tuottavan organisaation kanssa Muutosohjauspalveluorganisaation tehtävänä oli - nimetä muutosohjaaja / muutosohjaajat - nimetä muutosvalmennuksen tukiryhmä - organisoida muutosohjaajien ja tukiryhmän koulutuksen valmennuksen toimintamalliin - rekrytoida valmennettavat - koota valmennusryhmät - toteuttaa valmennukset, joihin sisältyvät muutosohjaajan toteuttama alkukeskustelu jokaisen valmennettavan kanssa, muutosohjaajan tuki valmennettavien etäopiskelussa, kaksi ryhmävalmennuspäivää, yksi kehityskeskustelupäivä, yksi seurantapäivä ja neljä etäopiskelupäivää

4 4 - laskuttaa valmennuksen nettokulut hallinnoijalta (valmennuskuluista vähennetään osallistumismaksut, jotka muutosohjauspalveluorganisaatio perii valmennettavilta) - raportoida hallinnoijalle Muutosvalmennusyrityksen tehtävänä oli - toteuttaa muutosohjaajien ja tukiryhmän koulutuspäivät - vetää ryhmävalmennuspäivät ja seurantapäivän - käydä valmennettavien kanssa henkilökohtaiset kehityskeskustelut valmennuksen päätteeksi Projektipäällikkönä oli Sigriina Vehkapuru-Tekokoski ajalla , jolloin hän jäi äitiyslomalle projektipäällikkönä on toiminut johdon eritysavustaja Paula Viertola. Muutosohjauspalveluorganisaatioksi valittiin kilpailutuksen jälkeen ProAgria Uusimaa ry. ProAgria Uusimaa on kohderyhmään kuuluvien viljelijöiden kanssa suoraan toimiva maatalouden neuvonta- ja konsultointiorganisaatio. Organisaatiolla on monipuolisen toimintansa ja henkilöstönsä kautta hyvä tuntuma hankkeen kohderyhmän viljelijöiden arkeen ja muutostarpeisiin. ProAgria Uusimaa voi lisäksi Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Hämeen alueella hyödyntää ProAgria keskusten liittoon kuuluvien sisarorganisaatioiden sekä MTK-liittojen palveluita ja osaamista etenkin valmennusryhmien kokoamisessa. Yritysneuvojat Auli Teppinen ja Juha Helenius toimivat Pro Agria Uusimaassa vastuullisina muutosohjaajina. Muutosvalmennusyritykseksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Leaders Communication Oy, jolla on monipuolinen kokemus muutostilanteissa olevien ihmisten ja yritysten valmentamisesta muutokseen ja siitä eteenpäin. Yritys on ollut mukana muutosvalmennusmetodin kehittämisessä Kaakkois-Suomessa ja valmennusten toteuttamisessa Kainuussa. Yrityksen omistaja, Hans Nylund toimi itse muutosvalmentajana. Hankkeen toteutuksessa päätettiin erottaa hallinnointi ja käytännön toteutus, koska hallinnoijalla valtakunnallisena keskusjärjestönä ei ole suoraa viljelijäasiakaspintaa ja osaaminen on ennen kaikkea hallinnointiosaamista. Muutosohjauspalveluorganisaatiolla, ProAgria Uusimaalla sen sijaan on suora yhteys kohderyhmään ja se toimii monella tavalla kohderyhmän kanssa. Projektin ohjausryhmässä ovat olleet: Jaakko Holsti, MTK-Uusimaan toiminnanjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja

5 5 Juha Ruippo, MTK:n maaseutuyrittäjyyslinjan johtaja, vuodesta 2011 lähtien Minna-Mari Kaila, MTK:n maaseutuyrittäjyyslinjan johtaja Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten liiton kehityspäällikkö Pia Backman, Suomen Uusyrityskeskus ry:n toimitusjohtaja, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Tiina Gunther, Hyvinkään maaseututoimen johtaja Jukka Anttila, ELY-keskus Uusimaa Anna-Mari Jaanu, Protek-hankkeiden koordinaattori, ELY-keskus Uusimaa, syksyyn 2011 saakka. Ohjausryhmä on hankkeen aikana kokoontunut 7 kertaa. Yhteistyö hankkeen eri toimijoiden välillä on sujunut varsin hyvin. Alkuvaiheen tiedonkulun ongelmat hallinnoijan ja muutosohjauspalveluorganisaation välillä tiedostettiin ja niihin tartuttiin syksyllä 2010 itsearvioinnilla ja yhteistyökeskusteluilla. Ohjausryhmä on toiminut aktiivisesti. Kokouksissa on syvällisesti ja kriittisesti analysoitu hankkeen tavoitteiden jälkeenjääneisyyttä ja valmennuksen myynnin vaikeutta sekä kirjattu suosituksia tuloksia tuottavien uusien markkinointi- ja myyntikeinojen löytämiseksi. Yhteistyö hankkeen rahoittajan Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on sujunut erinomaisesti. Hankkeen jatkoaikahakemukset on käsitelty ripeästi ja maksatukset sujuneet hyvin. Rahoittaja on joustanut alkuperäisestä vaatimuksestaan, jonka mukaisesti 2/3 ryhmistä tulisi olla Uudenmaan ELY-keskuksen alueelta. Tämä on mahdollistanut valmennusryhmien aktiivisen rekrytoinnin ja toteuttamisen Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa ja Hämeessä. Hankkeesta teetettiin vaikuttavuusarviointi. Tarjouspyyntö lähetettiin viidelle toimijalle, joista hinta-laatu-suhteeltaan parhaan tarjouksen antoi Vaasan Yliopiston Levon Instituutti. Arviointi tehtiin ajalla Vaikuttavuusarvioinnin kohteena olivat hankkeen tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus (alueellinen ja kansallinen), hankkeen verkoston tuoma lisäarvo valmennettavalle, metodin soveltuvuus kohderyhmään ja metodin käytettävyys pk-yrittäjien tai palkansaajien valmennuksessa. Arvioinnissa haastateltiin 20 valmennettua henkilökohtaisilla teemahaastatteluilla, jolloin vastaajat saivat omin sanoin kertoa valmennuskokemuksistaan. Valmennuksessa tavoitellun muutoksen tarkastelussa käytettiin Karen Kirkhartin kolmiulotteista vaikuttavuuden tarkastelukehikkoa ajan, muutoksen lähteen ja muutoksen tarkoituksellisuuden asteikoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelussa selvitetään, milloin muutokset ovat tapahtuneet, mistä ne ovat seurausta ja onko muutos ollut tavoitteellista vai jonkun satunnaisen tapahtuman seurausta. 6. Julkisuus ja tiedottaminen

6 6 Hankkeesta on tiedotettu ensisijaisesti kohderyhmälle eli Etelä-Suomen alueen maatalousyrittäjille ja toissijaisesti maatalousyrittäjien kanssa tekemisissä oleville organisaatioille. Hankkeesta tehtiin kaksi esitettä, joita jaettiin sekä suorapostituksena että yrittäjien kanssa toimivien organisaatioiden ja näiden tapahtumien kautta. ProAgria- ja MTK-järjestöjen useissa tapahtumissa (syys- ja kevätkokouskierroksilla) on valmennuksesta pidetty tietoiskuja. Projektipäällikkö on esitellyt valmennusta myös muutamassa ELY-keskuksen maaseutusihteereiden koulutustilaisuuksissa. Hankkeesta ja valmennukseen osallistuneiden kokemuksista on ollut lehtiartikkeleita ja haastatteluja Maaseudun Tulevaisuudessa, ProAgrian Satoa -lehdissä ja MTK-Uusimaan jäsenille jaetuissa lehdissä. Osallistuneista laadittujen haastattelujen tavoitteena on ollut tukea valmennuksen markkinointia ja vakuuttaa potentiaalisia osallistujia innostumaan valmennuksesta. Maaseudun Tulevaisuus -lehden Kantri-liitteessä on lisäksi ollut muutosvalmentaja Hans Nylundin haastattelu muutoksen arkipäiväisyydestä ja myönteisistä mahdollisuuksista. Valmennusta on markkinoitu ja myyty myös henkilökohtaisella puhelinmyynnillä muutosohjauspalveluorganisaation toimesta. Valmennuksesta on järjestetty erillisiä tiedotusinfoja kaikissa maakunnissa. Näistä on ilmoitettu sekä alueen lehdissä että Maaseudun Tulevaisuudessa, henkilökohtaisilla sähköposteilla ja MTK-liittojen facebooksivuilla Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeella on ollut internet osoite: 7. Ongelmat ja suositukset Muutosvalmennuksen markkinoiminen ja myyminen kohderyhmälle oli poikkeuksellisen vaativaa. Yrittäjien toimintaympäristön muutosten pohjalta ajateltiin, että muutosvalmennukselle on suuri tarve ja kysyntä. Valmennusryhmien saaminen kasaan vaati kuitenkin paljon työtä ja erilaisten markkinointimenetelmien kokeilua. Hankehenkilöstö ja ohjausryhmä analysoivat myynnin vaikeutta useassa kokouksessa. Todettiin, että todennäköisesti muutosvalmennuksen sisällön ja merkityksen syvällinen ymmärtäminen kohderyhmässä ja myyjissä vei pidemmän ajan kuin arviointiin. Hankehenkilöstön valmennus metodiin jäi ehkä liian lyhyeksi ja pinnalliseksi. Muutostarve on saatettu kohderyhmässä yhdistää vain johonkin ajankohtaiseen asiaan ja erityisesti tilan ulkopuolelta tulevien erilaisten vaatimusten toteuttamiseen. Kun ymmärrys siitä, että muutosvalmennuksessa tavoitellaan henkilökohtaisella (paritasolla) asenteiden, elämäntapojen ja toimintatapojen muutosta ja sitä

7 7 kautta henkistä hyvinvointia ja itsevarmuutta, vahvistui, ja tätä tukevia viestejä saatiin kohderyhmälle haastatteluilla, sujui ryhmien kokoaminen viimeisenä vuotena erittäin hyvin. Näytti siltä, että halukkuus ja kiinnostus jäivät elämään kohderyhmässä. Hankkeen ensimmäisen esitteen, jossa valmennukseen houkuteltiin sloganialla Oletko aivan naatti? viesti todettiin epäonnistuneeksi. Toisen esitteen viesti, jossa valmennusta kuvattiin uuden elämänpolun avaamiseksi ja hyvinvointivalmennukseksi, todettiin onnistuneeksi ja innostavaksi. Henkilökohtainen ja kokemusperäinen "ihminen ihmiselle tai yrittäjältä yrittäjälle - myyntityö" tuotti parhaita tuloksia. Hyviä tuloksia saatiin myös infoista, joissa valmentaja Hans Nylund ja eri alueiden muutosohjaajat olivat kertomassa valmennuksesta. Samalla tavalla innostavasti toimivat kaikki valmennettujen haastattelut lehdissä. Henkilökohtaisen myyntityön ja osallistujien kokemuksiin perustuvan markkinoinnin merkitys tuli vahvasti esille myös osallistujilta kerätyissä palautteissa ja vaikuttavuusarvioinnissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkossa maaseudun muutosvalmennukseen myyntiin ja markkinointiin on varattava tätä hanketta enemmän sekä aikaa että rahaa. On panostettava henkilökohtaiseen myyntityöhön ja osallistujien kokemusten välittämiseen. Markkinointiesitteissä ja materiaalissa on avattava valmennuksen sisältöä ja vahvistettava valmennuksen hyvinvointia ja jaksamista vahvistavia merkityksiä. Hankehenkilöstön valmentamiseen metodin sisäistämiseen on varattava aikaa useampi kuukausi. Vaikuttavuusarvioinnissa nousi esille joitakin valmennusmetodin kehittämisehdotuksia. Osallistujat halusivat vielä toisen koko ryhmän seurantapäivän muutaman kuukauden kuluttua. Tällöin voisi kertoa kokemuksista ja saada vertaisryhmältä tukea ja ideoita uusien suunnitelmien ja muutosten toteuttamiseen. Kehityskeskusteluja toivottiin voitavan käydä useammin ja syvällisemmin. Arvioinnissa toivottiin myös verkostojen ylläpitämistä valmennuksen jälkeen. Jokainen valmennusryhmä oli oma verkostonsa, joka tiivistyi valmennuksen aikana ja jonka yhteydenpitoon on syytä jatkossa panostaa. Kehittämisehdotuksissa tuli esille myös mahdollinen psykologisen avun antaminen heti valmennuksen alkuvaiheessa osallistujille, joiden elämäntilanne on erityisen vaikea. Vaikuttavuusarvioinnissa suositellaan valmennuksen jatkamista ja laajentamista myös muille toimialoille. Arvioitsijoiden ja myös valmennukseen osallistuneiden mukaisesti metodi soveltuu muutostilanteessa oleville pienyrittäjille ja jopa työnsä menettäneille tai työnvaihtoa kaavaileville palkansaajille. 8. Projektin tulokset

8 8 Hankkeen sisällölliset tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Osallistujilta kerätyn palautteen ja vaikuttavuusarvioinnissa käytetyn tarkastelukehikon mukaisesti valmennus selvästi vaikutti ajattelutapoihin ja muutti toimintamalleja. Valmennus auttoi löytämään uusia toimintatapoja, tuki itseluottamusta, antoi välineitä muutosten suunnitteluun, lisäsi uskoa omaan päätöksentekokykyyn sekä vapautti perinteiden ja edellisten sukupolvien painolastinsa. Valmennukseen osallistuneet löysivät muutoksen toteuttamiseksi oman polun, muutosprosessi suunniteltiin ja toteutettiin omista lähtökohdista. Hankkeen aikana valmennettiin yhteensä 9 ryhmää, joista Uudellamaalla 2, Varsinais-Suomessa 3, Kaakkois-Suomessa 2 ja Hämeessä 1 sekä 1 yhteinen Uusimaa-Varsinais-Suomi -ryhmä. Valmennusryhmien keskikoko oli 9 osanottajaa. Yhteensä 82 maatalousyrittäjää on käynyt valmennuksen läpi. Osanottajilta kerättiin palaute jokaisen ryhmän osalta. Palautteessa osanottajilta kysyttiin perusteluita valmennukseen lähtemiseen, valmennuksesta saatua hyötyä, parannusehdotuksia ja kommentteja valmennusten käytännön toteutuksesta. Valtaosa valmennukseen osallistuneista ilmaisi saaneensa valmennuksesta paljon työvälineitä ja pitivät valmennusta onnistuneena. Muutosvalmentajaa pidettiin ammattitaitoisena ja asioita eteenpäin vievänä. Joitakin kriittisiä arvioita liittyi siihen, että muutosvalmentaja ei osannut maataloutta. Osa taas koki tämän valmentajan vahvuudeksi. Palautteiden perusteella valmennus sai asteikolla 1 5 arvosanan 3,8. Vaikuttavuusarvioinnissa haastatellut antoivat arvosanan 3,9. Sekä palautteissa että vaikuttavuusarvioinnissa osanottajat ilmaisivat olevansa valmiita lämpimästi suosittelemaan valmennusta tuttavilleen. Tämän hyödyntäminen valmennuksen markkinoinnissa edesauttaa valmennuksen myyntiä ja ryhmien kokoamista. Palautteissa ja vaikuttavuusarvioinnissa osanottajat pitivät valmennusta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna, jokainen prosessin osa oli osallistujien mielestä perusteltu. Aloituskeskustelussa valmennuksen tavoite selkiintyi. Työkirja ja kotityöt pakottivat miettimään analyyttisesti omaa tilannetta. Ryhmävalmennuksia pidettiin valmennuksen helmenä, jonka onnistumiseen kuitenkin vaikuttivat aloituskeskustelu ja työkirjan asioiden käsittely. Henkilökohtainen kehityskeskustelu oli lähes kaikille osallistujille olennaisen tärkeä, sitä pidettiin ryhmävalmennusten ohella muutosvalmennuksen tärkeimpänä elementtinä. Yhtä osanottajaa lukuun ottamatta kaikki valmennettavat olivat aktiivisia yrittäjiä ja siten työelämään osallistuvia. Jokainen valmennukseen osallistunut laati kehityskeskustelussa yhdessä muutosvalmentajan kanssa henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman koskien kouluttautumista, tuotantosuunnan vaihtamista, palkansaajaksi hakeutumista tai henkilökohtaisen elämäntilanteen ratkaisua (parisuhdekriisin ratkaisu, masennuksen hoito, terapian aloittaminen jne).

9 9 Puolet osallistuneista aikoo jatkaa nykyistä tuotantosuuntaa valmennuksesta uusiutuneina, voimaantuneina, näistä jokainen kuitenkin kertoi tekevänsä kannattavuutta parantavia muutoksia ja hakevansa siihen konsultaatiota tai sitoutui viemään loppuun meneillään tai suunnitelmissa olevat muutokset. Tuotantosuunnan vaihtamiseen tai muun alan yrittäjyyden aloittamiseen sitoutui noin 30 % osanottajista. Palkansaajaksi päätti hakeutua noin 20 % osanottajista. Yli 50 % osanottajista kertoi saaneensa valmennuksesta puhtia ja energiaa vaikean henkilökohtaisen elämäntilanteensa ratkaisemiseen. Hankkeen tavoitteena oli myös oppimista ja verkostoyhteistyötä tukevien Protek-verkostojen synnyttäminen ja kehittäminen. Hankkeen valmennusryhmiä voidaan sinänsä pitää verkostoina, joiden sisäisen yhteydenpidon kautta saatiin vertaistukea ja voi syntyä myös liiketoimintaverkostoja. Ryhmissä osallistujat saivat toinen toisiltaan uskoa erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Pysyviä verkostoja hankkeen valmennusryhmistä ei kuitenkaan hankkeen aikana syntynyt. Näiden syntymisen merkitystä on jatkossa osallistujille korostettava ja hankkeiden vetäjien toimesta jollakin tavalla vahvistettava verkostojen jatkuvuutta. Maaseudun muutosvalmennus -hankkeelle asetetut saavutettiin vaikuttavuusarvioinnin perusteella. Valmennus on arvioinnissa käytetyn vaikuttavuuden tarkastelukehikon perusteella saanut aikaan maatilojen toiminnassa perustavaa laatua olevia muutoksia. Muutokset ovat alkaneet syntyä jo prosessin alussa ja ovat olleet suurelta osin seurausta muutosvalmennuksen aikaansaamasta ajattelutavan muutoksesta. Vaikuttavuusarvioinnin mukaisesti hanke on myös tehokkaasti toteutettu, valtaosa kustannuksista on käytetty itse toimintaan ja hallinnointikustannukset ovat alhaiset. Osallistujakohtaisia kokonaiskustannuksiakin, voidaan pitää kohtuullisina, koska osallistujien toteuttamien muutosten vaikutukset selvästi näkyvät osallistujien hyvinvointina ja parempana elämän hallintana sekä työnteon, yrittäjyyden ja verotulojen kasvuna. 9. Projektin innovatiivisuus Hankkeessa on edelleen jalostettu aikaisemmin kehitetyn Maaseudun muutosvalmennus - toimintamallin ja valmennusmetodin käytettävyyttä maatalousyrittäjien muutosprosessien, jaksamisen ja hyvinvoinnin parantamiseen myös muilla alueilla kuin Etelä-Suomessa. Maatalousyrittäjien tuotantotoiminta on jatkuvassa murroksessa, maaseutualueiden yrittäjyyden edistäminen ja työurien pidentäminen ovat välttämättömiä kaikilla Suomen alueilla. Hankkeen ohjausryhmässä on kehitetty ideoita valmennusmetodin käytön laajentamiseen myös sekä muiden alojen kuin maatalousalan yrittäjille, jotka ovat muutosten edessä että työpaikkansa menettäneille palkansaajille. Maaseudun muutosvalmennus toimintamallia tulisi soveltaa laajasti käyttöön osana julkisesti rahoitettavia yrittäjyys- ja työvoimapalveluita.

10 Projektin tasa-arvovaikutukset Hankkeen tavoitteena on ollut, että osallistujista puolet on naisia. Tämä toteutuu, kun valmennukseen osallistuu maatalousyrittäjäparikunta. Hankkeeseen osallistuneista 40 prosenttia oli naisia. 11. Hyvät käytännöt Hankkeen organisointi, hallinnointi ja raportointi hallinnoijan toimintona ja toteutus ostopalveluna, on sinänsä hyvä käytäntö ja erittäin kustannustehokas. Hankkeen hallinnointikustannukset ovat jääneet todennäköisesti keskimääräisiä hankkeiden hallinnointikustannuksia alhaisemmiksi. Organisointitavan hyvänä käytäntönä voidaan lisäksi pitää sitä, että muutosohjausorganisaation (toteuttajan) voimavarat eivät sitoudu liiaksi hallinnointiin, vaan ne voidaan täysimääräisesti käyttää valmennuksen markkinointiin, valmennettavien rekrytointiin ja valmennuksen käytännön toteuttamiseen. Valmennusmenetelmän markkinointia ja myyntiä on innovoitu hankkeen aikana. Valmennuksen myynti onnistuu parhaiten henkilökohtaisella myyntityöllä, jossa valmennuksen sisältö avautuu. Markkinoinnissa on hyvä hyödyntää kokemusperäistä tietoa eli valmennettujen suosituksia. 12. Toiminnan jatkuvuus Hankkeen valmennusmenetelmä on sellaisenaan sovellettavissa myös muiden alojen yrittäjien muutostilanteisiin. Valmennusmetodin taustalla oleva out placement -menetelmä on kehitetty auttamaan mm. työpaikkansa menettäneitä yritysjohtajia uuden elämän alkuun. Muutosvalmennusmetodia voitaisiin siten erittäin hyvin käyttää myös irtisanottujen tai muulla tavalla työpaikkansa menettäneiden valmennuksessa. Näitä innovatiivisia jatkokäyttöideoita on hankkeen aikana valmennusmetodia esitelty Suomen Yrittäjät ry:lle sekä yritystoiminnan kehittämispalveluista vastaaville viranomaisille ja työvoimaviranomaisille. Valmennuksessa käytetyn työkirjan kehittäminen tukemaan uusia kohderyhmiä on kuitenkin välttämätöntä ja edellyttää innovatiivista otetta. 13. Rahoitus -luvut tulevat suoraan EURA järjestelmästä 14. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista

11 11 Hanketta suunniteltaessa ja hankkeen alkaessa vuonna 2009 oli nähtävissä, että noin 4000 Etelä-Suomen maatilalla uudelleen arvioidaan tuotantotoiminta. Uudelleen arviointiin vaikuttivat useat maatalouspoliittiset uudistukset ja tukipäätökset. Suurella osalla muutosarviointiin päätyvistä maatalousyrittäjistä oli vielä usea vuosi aktiivista työikää jäljellä ja edessä kokonaan tai osittain uuden toimeentulopohjan hakeminen joko yrittäjänä tai palkansaajana. Hankkeella haluttiin tarjota eteläsuomalaisille maatalousyrittäjille työvälineitä muutostilanteiden käsittelemiseen. Hankkeen sisällöllisenä tavoitteena oli auttaa ja tukea muutostilanteessa olevia yrittäjiä muutosten kohtaamisessa ja antaa henkisiä työvälineitä muutosten hallitsemiseen. Välineenä käytettiin Maaseudun muutosvalmennus -toimintamallin valmennusmetodia. Maaseudun muutosvalmennus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n ESRpilottihankkeessa vuosina Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueella kehittämä valmennusmetodi. Maaseudun muutosvalmennus on ryhmävalmennuksena, hengen ryhmissä toteutettava viljelijän yksilöllinen valmennusprosessi. Valmennus alkaa alkukeskusteluna ja työkirjan esittelyllä asiakkaan tilalla, jatkuu kahtena ryhmävalmennuspäivänä ja kotitöiden tekemisenä, päättyy yksilöllisiin kehityskeskusteluihin, kehittämissitoumusten tekemiseen ja ryhmän yhteiseen seurantapäivään. Valmennuksen kokonaiskesto on 3-4 kuukautta, koska muutoksen yksilölliseen prosessointiin ja asioiden käsittelyyn tarvitaan riittävästi omaksumis- ja valmisteluaikaa. Yhtenä hankkeen välillisenä tavoitteena oli välittää työvoimaviranomaisille ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioille tietoa siitä, että maatalousyrittäjien moniosaajuuden riittävä hyödyntäminen on tärkeää, kun etsitään vastauksia työvoimapulaan, työurien pidentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Hankkeen organisaatiossa toimivat hallinnoijan (MTK ry) palveluksessa oleva projektipäällikkö, muutosohjauspalveluorganisaatio ja muutosvalmennusyritys. Muutosohjauspalvelut ja - valmennuspalvelut ostettiin ulkopuolisilta toimijoilta kilpailutuksen jälkeen. Muutosohjauspalveluorganisaatioksi valittiin kilpailutuksen jälkeen maatalouden neuvonta- ja konsultointijärjestö ProAgria Uusimaa ry, jolla on tuntuma kohderyhmään ja ajankohtaisiin muutostarpeisiin. ProAgria Uusimaa ry vastasi yhteistyössä Etelä-Suomen muiden ProAgrioiden ja MTK-liittojen kanssa valmennusryhmien kokoamisesta ja valmennusten käytännön järjestämisestä. Muutosvalmennusyritykseksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Leaders Communication Oy, jolla on monipuolinen kokemus muutostilanteissa olevien ihmisten ja yritysten valmentamisesta muutokseen ja siitä eteenpäin. Yritys on ollut mukana muutosvalmennusmetodin

12 12 kehittämisessä Kaakkois-Suomessa ja valmennusten toteuttamisessa Kainuussa. Yrityksen omistaja, Hans Nylund toimi itse muutosvalmentajana. Hankkeen kohderyhmänä olivat tuotantotoiminnan muutostilanteessa olevat alle 55-vuotiaat viljelijät ja viljelijäpariskunnat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kaakkois- Suomessa. Hankkeen aikana valmennettiin yhteensä 9 ryhmää, joista Uudellamaalla 2, Varsinais-Suomessa 3, Kaakkois-Suomessa 2 ja Hämeessä 1 sekä 1 yhteinen Uusimaa-Varsinais-Suomi -ryhmä. Valmennusryhmien keskikoko oli 9 osanottajaa. Yhteensä 82 maatalousyrittäjää on käynyt valmennuksen läpi. Vaasan Yliopiston Levon-instituutti teki hankkeesta vaikuttavuusarvioinnin. Hankkeen tulokset, tehokkuus ja vaikuttavuus olivat hyviä, ja hanke oli tehokkaasti toteutettu. Valmennusmetodia uskottiin voitavan käyttää muutosvalmennuksena muillakin toimialoilla kuten pienyrityksissä ja palkansaajien keskuudessa. Hankkeen sisällölliset tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Valmennus selvästi vaikutti ajattelutapoihin ja muutti toimintamalleja. Valmennus auttoi löytämään uusia toimintatapoja, tuki itseluottamusta, antoi välineitä muutosten suunnitteluun, lisäsi uskoa omaan päätöksentekokykyyn sekä vapautti perinteiden ja edellisten sukupolvien painolastinsa. Osanottajilta kerättiin palaute jokaisen ryhmän osalta. Valtaosa valmennukseen osallistuneista ilmaisi saaneensa valmennuksesta paljon työvälineitä ja pitivät valmennusta onnistuneena. Muutosvalmentajaa pidettiin ammattitaitoisena ja asioita eteenpäin vievänä. Joitakin kriittisiä arvioita liittyi siihen, että muutosvalmentaja ei osannut maataloutta. Osa taas koki tämän valmentajan vahvuudeksi. Palautteiden perusteella valmennus sai asteikolla 1 5 arvosanan 3,8. Vaikuttavuusarvioinnissa haastatellut antoivat arvosanan 3,9. Lähes kaikki osanottajat olivat valmiita suosittelemaan valmennusta tuttavilleen. Palautteissa ja vaikuttavuusarvioinnissa osanottajat pitivät valmennusta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna, jokainen prosessin osa oli osallistujien mielestä perusteltu. Aloituskeskustelussa valmennuksen tavoite selkiintyi. Työkirja ja kotityöt pakottivat miettimään analyyttisesti omaa tilannetta. Ryhmävalmennuksia pidettiin valmennuksen helmenä, jonka onnistumiseen kuitenkin vaikuttivat aloituskeskustelu ja työkirjan asioiden käsittely. Henkilökohtainen kehityskeskustelu oli lähes kaikille osallistujille olennaisen tärkeä sitoutumisen paikka. Jokainen valmennukseen osallistunut laati kehityskeskustelussa henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman.

13 13 Hankkeen hallinnoija MTK pyrkii vaikuttamaan siihen, että valmennusmetodia voitaisiin toteuttaa jatkossa koko Suomessa ja myös pienyrityskentällä. Kysyntää valmennukselle näyttää olevan, koska elinkeinoelämän muutokset ovat jatkuvia. 15. Aineiston säilytys Hankkeen arkistomateriaali säilytetään Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ssä, Simonkatu 6, Helsinki.