MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti"

Transkriptio

1 1 MTK/ Paula Viertola MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti Projektin perustiedot 4. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Hanketta suunniteltaessa ja hankkeen alkaessa vuonna 2009 oli nähtävissä, että noin 4000 Etelä-Suomen maatilalla uudelleen arvioidaan tuotantotoiminta. Uudelleen arviointiin vaikuttivat useat maatalouspoliittiset uudistukset ja tukipäätökset. Suurella osalla muutosarviointiin päätyvistä maatalousyrittäjistä oli vielä usea vuosi aktiivista työikää jäljellä ja edessä kokonaan tai osittain uuden toimeentulopohjan hakeminen joko yrittäjänä tai palkansaajana. Hankkeella haluttiin tarjota eteläsuomalaisille maatalousyrittäjille työvälineitä muutostilanteiden käsittelemiseen. Hankkeen sisällöllisenä tavoitteena oli auttaa ja tukea muutostilanteessa olevia yrittäjiä muutosten kohtaamisessa ja antaa henkisiä työvälineitä muutosten hallitsemiseen. Välineenä käytettiin Maaseudun muutosvalmennus -toimintamallin valmennusmetodia. Maaseudun muutosvalmennus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n ESRpilottihankkeessa vuosina Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueella kehittämä valmennusmetodi. Valmennusmetodia on vuosina toteutettu myös Kainuun ELYkeskuksen alueella. Valmennus oli sekä pilottivaiheessa että Kainuun toteutuksen yhteydessä osoittautunut hyväksi työvälineeksi tukea viljelijöitä sekä uusille urille yrittäjinä ja palkansaajina että maataloustuotannon uudistajina. Valmennetuilta saatu palaute oli hyvin myönteistä; muutokseen uskaltauduttiin, ongelmien ratkaisuprosessit ovat jäsentyneet ja henkiset voimavarat ovat lisääntyneet. Myös avioparien keskinäiset suhteet ja suhteet tilan edelliseen yrittäjäpolveen parantuivat monissa tapauksissa. Osa valmennetuista piti muutosvalmennusta yrittäjäuransa parhaana koulutuksena.

2 2 Maaseudun muutosvalmennus on ryhmävalmennuksena, hengen ryhmissä toteutettava viljelijän yksilöllinen valmennusprosessi. Valmennus alkaa alkukeskusteluna ja työkirjan esittelyllä asiakkaan tilalla, jatkuu kahtena ryhmävalmennuspäivänä ja kotitöiden tekemisenä, päättyy yksilöllisiin kehityskeskusteluihin, kehittämissitoumusten tekemiseen ja ryhmän yhteiseen seurantapäivään. Valmennuksen kokonaiskesto on 3-4 kuukautta, koska muutoksen yksilölliseen prosessointiin ja asioiden käsittelyyn tarvitaan riittävästi omaksumis- ja valmisteluaikaa. Yhtenä hankkeen välillisenä tavoitteena oli välittää työvoimaviranomaisille ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioille tietoa siitä, että maatalousyrittäjien moniosaajuuden riittävä hyödyntäminen on tärkeää, kun etsitään vastauksia työvoimapulaan, työurien pidentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet tuotantotoiminnan muutostilanteessa olevat alle 55- vuotiaat viljelijät Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat olleet maatalouden neuvontajärjestö Pro Agria, Uusyrityskeskukset, seudulliset yrityspalvelut, kunnalliset ja alueelliset elinkeinojen

3 3 kehittämisorganisaatiot, kuntien maaseutuhallinto, ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavat organisaatiot, maatalousyrittäjien eläke- ja työterveyshuolto-organisaatiot sekä työvoimaviranomaiset. Alkuperäisenä tavoitteena vuonna 2009 oli valmentaa vuosien 2009 ja 2010 aikana 196 maatalousyrittäjää eli käynnistää yhteensä 14 valmennusryhmää. 2/3 valmennusryhmistä oli tarkoitus käynnistää Uudellamaalla. Koska hankkeen kuluessa huomattiin, että lukumäärätavoitteita ei pystytä toteuttamaan, tavoitteita on kahdessa jatkoaikahakemuksissa tarkistettu ja yhdessä rahoittajan kanssa päädytty 11 ryhmän tavoitteeseen. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi osallistua valtakunnalliseen Protek-kehittämisohjelmaan pääosin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella. Tavoite oli muodostaa valmennuksen avulla Protek-kehittämisohjelmaan yritysverkostoja viljelijöistä, jotka maatalouden rakennemuutoksen seurauksena hakeutuvat muun toimialan yrittäjiksi tai palkansaajiksi 5. Projektin toteutus ja yhteistyö Hankkeen organisaatiossa toimivat hallinnoijan (MTK ry) palveluksessa oleva projektipäällikkö, muutosohjauspalveluorganisaatio ja muutosvalmennusyritys. Projektipäällikön, osa-aikainen, 4 kk / vuosi, noin 35 % hankkeen kokonaistyöajasta, tehtävänä oli - hankkeen johtaminen, hallinto, kustannusseuranta ja raportointi, ohjausryhmän sihteeri ja kokousten valmistelu - muutosohjauspalveluorganisaatioiden kilpailuttaminen - muutosohjaajien kouluttamisen järjestäminen - muutosvalmennusyritysten kilpailuttaminen - muutosvalmennuksen yleismarkkinointi ja tiedotus yhdessä muutosohjauspalvelut tuottavan organisaation kanssa Muutosohjauspalveluorganisaation tehtävänä oli - nimetä muutosohjaaja / muutosohjaajat - nimetä muutosvalmennuksen tukiryhmä - organisoida muutosohjaajien ja tukiryhmän koulutuksen valmennuksen toimintamalliin - rekrytoida valmennettavat - koota valmennusryhmät - toteuttaa valmennukset, joihin sisältyvät muutosohjaajan toteuttama alkukeskustelu jokaisen valmennettavan kanssa, muutosohjaajan tuki valmennettavien etäopiskelussa, kaksi ryhmävalmennuspäivää, yksi kehityskeskustelupäivä, yksi seurantapäivä ja neljä etäopiskelupäivää

4 4 - laskuttaa valmennuksen nettokulut hallinnoijalta (valmennuskuluista vähennetään osallistumismaksut, jotka muutosohjauspalveluorganisaatio perii valmennettavilta) - raportoida hallinnoijalle Muutosvalmennusyrityksen tehtävänä oli - toteuttaa muutosohjaajien ja tukiryhmän koulutuspäivät - vetää ryhmävalmennuspäivät ja seurantapäivän - käydä valmennettavien kanssa henkilökohtaiset kehityskeskustelut valmennuksen päätteeksi Projektipäällikkönä oli Sigriina Vehkapuru-Tekokoski ajalla , jolloin hän jäi äitiyslomalle projektipäällikkönä on toiminut johdon eritysavustaja Paula Viertola. Muutosohjauspalveluorganisaatioksi valittiin kilpailutuksen jälkeen ProAgria Uusimaa ry. ProAgria Uusimaa on kohderyhmään kuuluvien viljelijöiden kanssa suoraan toimiva maatalouden neuvonta- ja konsultointiorganisaatio. Organisaatiolla on monipuolisen toimintansa ja henkilöstönsä kautta hyvä tuntuma hankkeen kohderyhmän viljelijöiden arkeen ja muutostarpeisiin. ProAgria Uusimaa voi lisäksi Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Hämeen alueella hyödyntää ProAgria keskusten liittoon kuuluvien sisarorganisaatioiden sekä MTK-liittojen palveluita ja osaamista etenkin valmennusryhmien kokoamisessa. Yritysneuvojat Auli Teppinen ja Juha Helenius toimivat Pro Agria Uusimaassa vastuullisina muutosohjaajina. Muutosvalmennusyritykseksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Leaders Communication Oy, jolla on monipuolinen kokemus muutostilanteissa olevien ihmisten ja yritysten valmentamisesta muutokseen ja siitä eteenpäin. Yritys on ollut mukana muutosvalmennusmetodin kehittämisessä Kaakkois-Suomessa ja valmennusten toteuttamisessa Kainuussa. Yrityksen omistaja, Hans Nylund toimi itse muutosvalmentajana. Hankkeen toteutuksessa päätettiin erottaa hallinnointi ja käytännön toteutus, koska hallinnoijalla valtakunnallisena keskusjärjestönä ei ole suoraa viljelijäasiakaspintaa ja osaaminen on ennen kaikkea hallinnointiosaamista. Muutosohjauspalveluorganisaatiolla, ProAgria Uusimaalla sen sijaan on suora yhteys kohderyhmään ja se toimii monella tavalla kohderyhmän kanssa. Projektin ohjausryhmässä ovat olleet: Jaakko Holsti, MTK-Uusimaan toiminnanjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja

5 5 Juha Ruippo, MTK:n maaseutuyrittäjyyslinjan johtaja, vuodesta 2011 lähtien Minna-Mari Kaila, MTK:n maaseutuyrittäjyyslinjan johtaja Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten liiton kehityspäällikkö Pia Backman, Suomen Uusyrityskeskus ry:n toimitusjohtaja, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Tiina Gunther, Hyvinkään maaseututoimen johtaja Jukka Anttila, ELY-keskus Uusimaa Anna-Mari Jaanu, Protek-hankkeiden koordinaattori, ELY-keskus Uusimaa, syksyyn 2011 saakka. Ohjausryhmä on hankkeen aikana kokoontunut 7 kertaa. Yhteistyö hankkeen eri toimijoiden välillä on sujunut varsin hyvin. Alkuvaiheen tiedonkulun ongelmat hallinnoijan ja muutosohjauspalveluorganisaation välillä tiedostettiin ja niihin tartuttiin syksyllä 2010 itsearvioinnilla ja yhteistyökeskusteluilla. Ohjausryhmä on toiminut aktiivisesti. Kokouksissa on syvällisesti ja kriittisesti analysoitu hankkeen tavoitteiden jälkeenjääneisyyttä ja valmennuksen myynnin vaikeutta sekä kirjattu suosituksia tuloksia tuottavien uusien markkinointi- ja myyntikeinojen löytämiseksi. Yhteistyö hankkeen rahoittajan Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on sujunut erinomaisesti. Hankkeen jatkoaikahakemukset on käsitelty ripeästi ja maksatukset sujuneet hyvin. Rahoittaja on joustanut alkuperäisestä vaatimuksestaan, jonka mukaisesti 2/3 ryhmistä tulisi olla Uudenmaan ELY-keskuksen alueelta. Tämä on mahdollistanut valmennusryhmien aktiivisen rekrytoinnin ja toteuttamisen Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa ja Hämeessä. Hankkeesta teetettiin vaikuttavuusarviointi. Tarjouspyyntö lähetettiin viidelle toimijalle, joista hinta-laatu-suhteeltaan parhaan tarjouksen antoi Vaasan Yliopiston Levon Instituutti. Arviointi tehtiin ajalla Vaikuttavuusarvioinnin kohteena olivat hankkeen tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus (alueellinen ja kansallinen), hankkeen verkoston tuoma lisäarvo valmennettavalle, metodin soveltuvuus kohderyhmään ja metodin käytettävyys pk-yrittäjien tai palkansaajien valmennuksessa. Arvioinnissa haastateltiin 20 valmennettua henkilökohtaisilla teemahaastatteluilla, jolloin vastaajat saivat omin sanoin kertoa valmennuskokemuksistaan. Valmennuksessa tavoitellun muutoksen tarkastelussa käytettiin Karen Kirkhartin kolmiulotteista vaikuttavuuden tarkastelukehikkoa ajan, muutoksen lähteen ja muutoksen tarkoituksellisuuden asteikoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelussa selvitetään, milloin muutokset ovat tapahtuneet, mistä ne ovat seurausta ja onko muutos ollut tavoitteellista vai jonkun satunnaisen tapahtuman seurausta. 6. Julkisuus ja tiedottaminen

6 6 Hankkeesta on tiedotettu ensisijaisesti kohderyhmälle eli Etelä-Suomen alueen maatalousyrittäjille ja toissijaisesti maatalousyrittäjien kanssa tekemisissä oleville organisaatioille. Hankkeesta tehtiin kaksi esitettä, joita jaettiin sekä suorapostituksena että yrittäjien kanssa toimivien organisaatioiden ja näiden tapahtumien kautta. ProAgria- ja MTK-järjestöjen useissa tapahtumissa (syys- ja kevätkokouskierroksilla) on valmennuksesta pidetty tietoiskuja. Projektipäällikkö on esitellyt valmennusta myös muutamassa ELY-keskuksen maaseutusihteereiden koulutustilaisuuksissa. Hankkeesta ja valmennukseen osallistuneiden kokemuksista on ollut lehtiartikkeleita ja haastatteluja Maaseudun Tulevaisuudessa, ProAgrian Satoa -lehdissä ja MTK-Uusimaan jäsenille jaetuissa lehdissä. Osallistuneista laadittujen haastattelujen tavoitteena on ollut tukea valmennuksen markkinointia ja vakuuttaa potentiaalisia osallistujia innostumaan valmennuksesta. Maaseudun Tulevaisuus -lehden Kantri-liitteessä on lisäksi ollut muutosvalmentaja Hans Nylundin haastattelu muutoksen arkipäiväisyydestä ja myönteisistä mahdollisuuksista. Valmennusta on markkinoitu ja myyty myös henkilökohtaisella puhelinmyynnillä muutosohjauspalveluorganisaation toimesta. Valmennuksesta on järjestetty erillisiä tiedotusinfoja kaikissa maakunnissa. Näistä on ilmoitettu sekä alueen lehdissä että Maaseudun Tulevaisuudessa, henkilökohtaisilla sähköposteilla ja MTK-liittojen facebooksivuilla Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeella on ollut internet osoite: 7. Ongelmat ja suositukset Muutosvalmennuksen markkinoiminen ja myyminen kohderyhmälle oli poikkeuksellisen vaativaa. Yrittäjien toimintaympäristön muutosten pohjalta ajateltiin, että muutosvalmennukselle on suuri tarve ja kysyntä. Valmennusryhmien saaminen kasaan vaati kuitenkin paljon työtä ja erilaisten markkinointimenetelmien kokeilua. Hankehenkilöstö ja ohjausryhmä analysoivat myynnin vaikeutta useassa kokouksessa. Todettiin, että todennäköisesti muutosvalmennuksen sisällön ja merkityksen syvällinen ymmärtäminen kohderyhmässä ja myyjissä vei pidemmän ajan kuin arviointiin. Hankehenkilöstön valmennus metodiin jäi ehkä liian lyhyeksi ja pinnalliseksi. Muutostarve on saatettu kohderyhmässä yhdistää vain johonkin ajankohtaiseen asiaan ja erityisesti tilan ulkopuolelta tulevien erilaisten vaatimusten toteuttamiseen. Kun ymmärrys siitä, että muutosvalmennuksessa tavoitellaan henkilökohtaisella (paritasolla) asenteiden, elämäntapojen ja toimintatapojen muutosta ja sitä

7 7 kautta henkistä hyvinvointia ja itsevarmuutta, vahvistui, ja tätä tukevia viestejä saatiin kohderyhmälle haastatteluilla, sujui ryhmien kokoaminen viimeisenä vuotena erittäin hyvin. Näytti siltä, että halukkuus ja kiinnostus jäivät elämään kohderyhmässä. Hankkeen ensimmäisen esitteen, jossa valmennukseen houkuteltiin sloganialla Oletko aivan naatti? viesti todettiin epäonnistuneeksi. Toisen esitteen viesti, jossa valmennusta kuvattiin uuden elämänpolun avaamiseksi ja hyvinvointivalmennukseksi, todettiin onnistuneeksi ja innostavaksi. Henkilökohtainen ja kokemusperäinen "ihminen ihmiselle tai yrittäjältä yrittäjälle - myyntityö" tuotti parhaita tuloksia. Hyviä tuloksia saatiin myös infoista, joissa valmentaja Hans Nylund ja eri alueiden muutosohjaajat olivat kertomassa valmennuksesta. Samalla tavalla innostavasti toimivat kaikki valmennettujen haastattelut lehdissä. Henkilökohtaisen myyntityön ja osallistujien kokemuksiin perustuvan markkinoinnin merkitys tuli vahvasti esille myös osallistujilta kerätyissä palautteissa ja vaikuttavuusarvioinnissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkossa maaseudun muutosvalmennukseen myyntiin ja markkinointiin on varattava tätä hanketta enemmän sekä aikaa että rahaa. On panostettava henkilökohtaiseen myyntityöhön ja osallistujien kokemusten välittämiseen. Markkinointiesitteissä ja materiaalissa on avattava valmennuksen sisältöä ja vahvistettava valmennuksen hyvinvointia ja jaksamista vahvistavia merkityksiä. Hankehenkilöstön valmentamiseen metodin sisäistämiseen on varattava aikaa useampi kuukausi. Vaikuttavuusarvioinnissa nousi esille joitakin valmennusmetodin kehittämisehdotuksia. Osallistujat halusivat vielä toisen koko ryhmän seurantapäivän muutaman kuukauden kuluttua. Tällöin voisi kertoa kokemuksista ja saada vertaisryhmältä tukea ja ideoita uusien suunnitelmien ja muutosten toteuttamiseen. Kehityskeskusteluja toivottiin voitavan käydä useammin ja syvällisemmin. Arvioinnissa toivottiin myös verkostojen ylläpitämistä valmennuksen jälkeen. Jokainen valmennusryhmä oli oma verkostonsa, joka tiivistyi valmennuksen aikana ja jonka yhteydenpitoon on syytä jatkossa panostaa. Kehittämisehdotuksissa tuli esille myös mahdollinen psykologisen avun antaminen heti valmennuksen alkuvaiheessa osallistujille, joiden elämäntilanne on erityisen vaikea. Vaikuttavuusarvioinnissa suositellaan valmennuksen jatkamista ja laajentamista myös muille toimialoille. Arvioitsijoiden ja myös valmennukseen osallistuneiden mukaisesti metodi soveltuu muutostilanteessa oleville pienyrittäjille ja jopa työnsä menettäneille tai työnvaihtoa kaavaileville palkansaajille. 8. Projektin tulokset

8 8 Hankkeen sisällölliset tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Osallistujilta kerätyn palautteen ja vaikuttavuusarvioinnissa käytetyn tarkastelukehikon mukaisesti valmennus selvästi vaikutti ajattelutapoihin ja muutti toimintamalleja. Valmennus auttoi löytämään uusia toimintatapoja, tuki itseluottamusta, antoi välineitä muutosten suunnitteluun, lisäsi uskoa omaan päätöksentekokykyyn sekä vapautti perinteiden ja edellisten sukupolvien painolastinsa. Valmennukseen osallistuneet löysivät muutoksen toteuttamiseksi oman polun, muutosprosessi suunniteltiin ja toteutettiin omista lähtökohdista. Hankkeen aikana valmennettiin yhteensä 9 ryhmää, joista Uudellamaalla 2, Varsinais-Suomessa 3, Kaakkois-Suomessa 2 ja Hämeessä 1 sekä 1 yhteinen Uusimaa-Varsinais-Suomi -ryhmä. Valmennusryhmien keskikoko oli 9 osanottajaa. Yhteensä 82 maatalousyrittäjää on käynyt valmennuksen läpi. Osanottajilta kerättiin palaute jokaisen ryhmän osalta. Palautteessa osanottajilta kysyttiin perusteluita valmennukseen lähtemiseen, valmennuksesta saatua hyötyä, parannusehdotuksia ja kommentteja valmennusten käytännön toteutuksesta. Valtaosa valmennukseen osallistuneista ilmaisi saaneensa valmennuksesta paljon työvälineitä ja pitivät valmennusta onnistuneena. Muutosvalmentajaa pidettiin ammattitaitoisena ja asioita eteenpäin vievänä. Joitakin kriittisiä arvioita liittyi siihen, että muutosvalmentaja ei osannut maataloutta. Osa taas koki tämän valmentajan vahvuudeksi. Palautteiden perusteella valmennus sai asteikolla 1 5 arvosanan 3,8. Vaikuttavuusarvioinnissa haastatellut antoivat arvosanan 3,9. Sekä palautteissa että vaikuttavuusarvioinnissa osanottajat ilmaisivat olevansa valmiita lämpimästi suosittelemaan valmennusta tuttavilleen. Tämän hyödyntäminen valmennuksen markkinoinnissa edesauttaa valmennuksen myyntiä ja ryhmien kokoamista. Palautteissa ja vaikuttavuusarvioinnissa osanottajat pitivät valmennusta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna, jokainen prosessin osa oli osallistujien mielestä perusteltu. Aloituskeskustelussa valmennuksen tavoite selkiintyi. Työkirja ja kotityöt pakottivat miettimään analyyttisesti omaa tilannetta. Ryhmävalmennuksia pidettiin valmennuksen helmenä, jonka onnistumiseen kuitenkin vaikuttivat aloituskeskustelu ja työkirjan asioiden käsittely. Henkilökohtainen kehityskeskustelu oli lähes kaikille osallistujille olennaisen tärkeä, sitä pidettiin ryhmävalmennusten ohella muutosvalmennuksen tärkeimpänä elementtinä. Yhtä osanottajaa lukuun ottamatta kaikki valmennettavat olivat aktiivisia yrittäjiä ja siten työelämään osallistuvia. Jokainen valmennukseen osallistunut laati kehityskeskustelussa yhdessä muutosvalmentajan kanssa henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman koskien kouluttautumista, tuotantosuunnan vaihtamista, palkansaajaksi hakeutumista tai henkilökohtaisen elämäntilanteen ratkaisua (parisuhdekriisin ratkaisu, masennuksen hoito, terapian aloittaminen jne).

9 9 Puolet osallistuneista aikoo jatkaa nykyistä tuotantosuuntaa valmennuksesta uusiutuneina, voimaantuneina, näistä jokainen kuitenkin kertoi tekevänsä kannattavuutta parantavia muutoksia ja hakevansa siihen konsultaatiota tai sitoutui viemään loppuun meneillään tai suunnitelmissa olevat muutokset. Tuotantosuunnan vaihtamiseen tai muun alan yrittäjyyden aloittamiseen sitoutui noin 30 % osanottajista. Palkansaajaksi päätti hakeutua noin 20 % osanottajista. Yli 50 % osanottajista kertoi saaneensa valmennuksesta puhtia ja energiaa vaikean henkilökohtaisen elämäntilanteensa ratkaisemiseen. Hankkeen tavoitteena oli myös oppimista ja verkostoyhteistyötä tukevien Protek-verkostojen synnyttäminen ja kehittäminen. Hankkeen valmennusryhmiä voidaan sinänsä pitää verkostoina, joiden sisäisen yhteydenpidon kautta saatiin vertaistukea ja voi syntyä myös liiketoimintaverkostoja. Ryhmissä osallistujat saivat toinen toisiltaan uskoa erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Pysyviä verkostoja hankkeen valmennusryhmistä ei kuitenkaan hankkeen aikana syntynyt. Näiden syntymisen merkitystä on jatkossa osallistujille korostettava ja hankkeiden vetäjien toimesta jollakin tavalla vahvistettava verkostojen jatkuvuutta. Maaseudun muutosvalmennus -hankkeelle asetetut saavutettiin vaikuttavuusarvioinnin perusteella. Valmennus on arvioinnissa käytetyn vaikuttavuuden tarkastelukehikon perusteella saanut aikaan maatilojen toiminnassa perustavaa laatua olevia muutoksia. Muutokset ovat alkaneet syntyä jo prosessin alussa ja ovat olleet suurelta osin seurausta muutosvalmennuksen aikaansaamasta ajattelutavan muutoksesta. Vaikuttavuusarvioinnin mukaisesti hanke on myös tehokkaasti toteutettu, valtaosa kustannuksista on käytetty itse toimintaan ja hallinnointikustannukset ovat alhaiset. Osallistujakohtaisia kokonaiskustannuksiakin, voidaan pitää kohtuullisina, koska osallistujien toteuttamien muutosten vaikutukset selvästi näkyvät osallistujien hyvinvointina ja parempana elämän hallintana sekä työnteon, yrittäjyyden ja verotulojen kasvuna. 9. Projektin innovatiivisuus Hankkeessa on edelleen jalostettu aikaisemmin kehitetyn Maaseudun muutosvalmennus - toimintamallin ja valmennusmetodin käytettävyyttä maatalousyrittäjien muutosprosessien, jaksamisen ja hyvinvoinnin parantamiseen myös muilla alueilla kuin Etelä-Suomessa. Maatalousyrittäjien tuotantotoiminta on jatkuvassa murroksessa, maaseutualueiden yrittäjyyden edistäminen ja työurien pidentäminen ovat välttämättömiä kaikilla Suomen alueilla. Hankkeen ohjausryhmässä on kehitetty ideoita valmennusmetodin käytön laajentamiseen myös sekä muiden alojen kuin maatalousalan yrittäjille, jotka ovat muutosten edessä että työpaikkansa menettäneille palkansaajille. Maaseudun muutosvalmennus toimintamallia tulisi soveltaa laajasti käyttöön osana julkisesti rahoitettavia yrittäjyys- ja työvoimapalveluita.

10 Projektin tasa-arvovaikutukset Hankkeen tavoitteena on ollut, että osallistujista puolet on naisia. Tämä toteutuu, kun valmennukseen osallistuu maatalousyrittäjäparikunta. Hankkeeseen osallistuneista 40 prosenttia oli naisia. 11. Hyvät käytännöt Hankkeen organisointi, hallinnointi ja raportointi hallinnoijan toimintona ja toteutus ostopalveluna, on sinänsä hyvä käytäntö ja erittäin kustannustehokas. Hankkeen hallinnointikustannukset ovat jääneet todennäköisesti keskimääräisiä hankkeiden hallinnointikustannuksia alhaisemmiksi. Organisointitavan hyvänä käytäntönä voidaan lisäksi pitää sitä, että muutosohjausorganisaation (toteuttajan) voimavarat eivät sitoudu liiaksi hallinnointiin, vaan ne voidaan täysimääräisesti käyttää valmennuksen markkinointiin, valmennettavien rekrytointiin ja valmennuksen käytännön toteuttamiseen. Valmennusmenetelmän markkinointia ja myyntiä on innovoitu hankkeen aikana. Valmennuksen myynti onnistuu parhaiten henkilökohtaisella myyntityöllä, jossa valmennuksen sisältö avautuu. Markkinoinnissa on hyvä hyödyntää kokemusperäistä tietoa eli valmennettujen suosituksia. 12. Toiminnan jatkuvuus Hankkeen valmennusmenetelmä on sellaisenaan sovellettavissa myös muiden alojen yrittäjien muutostilanteisiin. Valmennusmetodin taustalla oleva out placement -menetelmä on kehitetty auttamaan mm. työpaikkansa menettäneitä yritysjohtajia uuden elämän alkuun. Muutosvalmennusmetodia voitaisiin siten erittäin hyvin käyttää myös irtisanottujen tai muulla tavalla työpaikkansa menettäneiden valmennuksessa. Näitä innovatiivisia jatkokäyttöideoita on hankkeen aikana valmennusmetodia esitelty Suomen Yrittäjät ry:lle sekä yritystoiminnan kehittämispalveluista vastaaville viranomaisille ja työvoimaviranomaisille. Valmennuksessa käytetyn työkirjan kehittäminen tukemaan uusia kohderyhmiä on kuitenkin välttämätöntä ja edellyttää innovatiivista otetta. 13. Rahoitus -luvut tulevat suoraan EURA järjestelmästä 14. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista

11 11 Hanketta suunniteltaessa ja hankkeen alkaessa vuonna 2009 oli nähtävissä, että noin 4000 Etelä-Suomen maatilalla uudelleen arvioidaan tuotantotoiminta. Uudelleen arviointiin vaikuttivat useat maatalouspoliittiset uudistukset ja tukipäätökset. Suurella osalla muutosarviointiin päätyvistä maatalousyrittäjistä oli vielä usea vuosi aktiivista työikää jäljellä ja edessä kokonaan tai osittain uuden toimeentulopohjan hakeminen joko yrittäjänä tai palkansaajana. Hankkeella haluttiin tarjota eteläsuomalaisille maatalousyrittäjille työvälineitä muutostilanteiden käsittelemiseen. Hankkeen sisällöllisenä tavoitteena oli auttaa ja tukea muutostilanteessa olevia yrittäjiä muutosten kohtaamisessa ja antaa henkisiä työvälineitä muutosten hallitsemiseen. Välineenä käytettiin Maaseudun muutosvalmennus -toimintamallin valmennusmetodia. Maaseudun muutosvalmennus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n ESRpilottihankkeessa vuosina Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueella kehittämä valmennusmetodi. Maaseudun muutosvalmennus on ryhmävalmennuksena, hengen ryhmissä toteutettava viljelijän yksilöllinen valmennusprosessi. Valmennus alkaa alkukeskusteluna ja työkirjan esittelyllä asiakkaan tilalla, jatkuu kahtena ryhmävalmennuspäivänä ja kotitöiden tekemisenä, päättyy yksilöllisiin kehityskeskusteluihin, kehittämissitoumusten tekemiseen ja ryhmän yhteiseen seurantapäivään. Valmennuksen kokonaiskesto on 3-4 kuukautta, koska muutoksen yksilölliseen prosessointiin ja asioiden käsittelyyn tarvitaan riittävästi omaksumis- ja valmisteluaikaa. Yhtenä hankkeen välillisenä tavoitteena oli välittää työvoimaviranomaisille ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioille tietoa siitä, että maatalousyrittäjien moniosaajuuden riittävä hyödyntäminen on tärkeää, kun etsitään vastauksia työvoimapulaan, työurien pidentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Hankkeen organisaatiossa toimivat hallinnoijan (MTK ry) palveluksessa oleva projektipäällikkö, muutosohjauspalveluorganisaatio ja muutosvalmennusyritys. Muutosohjauspalvelut ja - valmennuspalvelut ostettiin ulkopuolisilta toimijoilta kilpailutuksen jälkeen. Muutosohjauspalveluorganisaatioksi valittiin kilpailutuksen jälkeen maatalouden neuvonta- ja konsultointijärjestö ProAgria Uusimaa ry, jolla on tuntuma kohderyhmään ja ajankohtaisiin muutostarpeisiin. ProAgria Uusimaa ry vastasi yhteistyössä Etelä-Suomen muiden ProAgrioiden ja MTK-liittojen kanssa valmennusryhmien kokoamisesta ja valmennusten käytännön järjestämisestä. Muutosvalmennusyritykseksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Leaders Communication Oy, jolla on monipuolinen kokemus muutostilanteissa olevien ihmisten ja yritysten valmentamisesta muutokseen ja siitä eteenpäin. Yritys on ollut mukana muutosvalmennusmetodin

12 12 kehittämisessä Kaakkois-Suomessa ja valmennusten toteuttamisessa Kainuussa. Yrityksen omistaja, Hans Nylund toimi itse muutosvalmentajana. Hankkeen kohderyhmänä olivat tuotantotoiminnan muutostilanteessa olevat alle 55-vuotiaat viljelijät ja viljelijäpariskunnat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kaakkois- Suomessa. Hankkeen aikana valmennettiin yhteensä 9 ryhmää, joista Uudellamaalla 2, Varsinais-Suomessa 3, Kaakkois-Suomessa 2 ja Hämeessä 1 sekä 1 yhteinen Uusimaa-Varsinais-Suomi -ryhmä. Valmennusryhmien keskikoko oli 9 osanottajaa. Yhteensä 82 maatalousyrittäjää on käynyt valmennuksen läpi. Vaasan Yliopiston Levon-instituutti teki hankkeesta vaikuttavuusarvioinnin. Hankkeen tulokset, tehokkuus ja vaikuttavuus olivat hyviä, ja hanke oli tehokkaasti toteutettu. Valmennusmetodia uskottiin voitavan käyttää muutosvalmennuksena muillakin toimialoilla kuten pienyrityksissä ja palkansaajien keskuudessa. Hankkeen sisällölliset tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Valmennus selvästi vaikutti ajattelutapoihin ja muutti toimintamalleja. Valmennus auttoi löytämään uusia toimintatapoja, tuki itseluottamusta, antoi välineitä muutosten suunnitteluun, lisäsi uskoa omaan päätöksentekokykyyn sekä vapautti perinteiden ja edellisten sukupolvien painolastinsa. Osanottajilta kerättiin palaute jokaisen ryhmän osalta. Valtaosa valmennukseen osallistuneista ilmaisi saaneensa valmennuksesta paljon työvälineitä ja pitivät valmennusta onnistuneena. Muutosvalmentajaa pidettiin ammattitaitoisena ja asioita eteenpäin vievänä. Joitakin kriittisiä arvioita liittyi siihen, että muutosvalmentaja ei osannut maataloutta. Osa taas koki tämän valmentajan vahvuudeksi. Palautteiden perusteella valmennus sai asteikolla 1 5 arvosanan 3,8. Vaikuttavuusarvioinnissa haastatellut antoivat arvosanan 3,9. Lähes kaikki osanottajat olivat valmiita suosittelemaan valmennusta tuttavilleen. Palautteissa ja vaikuttavuusarvioinnissa osanottajat pitivät valmennusta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna, jokainen prosessin osa oli osallistujien mielestä perusteltu. Aloituskeskustelussa valmennuksen tavoite selkiintyi. Työkirja ja kotityöt pakottivat miettimään analyyttisesti omaa tilannetta. Ryhmävalmennuksia pidettiin valmennuksen helmenä, jonka onnistumiseen kuitenkin vaikuttivat aloituskeskustelu ja työkirjan asioiden käsittely. Henkilökohtainen kehityskeskustelu oli lähes kaikille osallistujille olennaisen tärkeä sitoutumisen paikka. Jokainen valmennukseen osallistunut laati kehityskeskustelussa henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman.

13 13 Hankkeen hallinnoija MTK pyrkii vaikuttamaan siihen, että valmennusmetodia voitaisiin toteuttaa jatkossa koko Suomessa ja myös pienyrityskentällä. Kysyntää valmennukselle näyttää olevan, koska elinkeinoelämän muutokset ovat jatkuvia. 15. Aineiston säilytys Hankkeen arkistomateriaali säilytetään Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ssä, Simonkatu 6, Helsinki.

Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot -hankkeen vaikuttavuusarviointi

Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot -hankkeen vaikuttavuusarviointi LEVÓN-INSTITUUTTI ARTTU VAINIO - ANNA MARTIN Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot -hankkeen vaikuttavuusarviointi PALVELUTUTKIMUS No 6/2012 PALVELUTUTKIMUS 1/2013 Arttu Vainio - Anna Martin Maaseudun

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

FIRSTBEATIN 11.5.2010

FIRSTBEATIN 11.5.2010 FIRSTBEATIN VI Stressipäivä Jyväskylässä 11.5.2010 MH-valmennus ja Siuntion Hyvinvointikeskus VIISAAT VALINNAT 2008-2010 Siuntion Hyvinvointikeskuksen kokemukset hyvinvointianalyysin käytöstä työkykyvalmennuksessa

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Arviointi hakemuksissa

Arviointi hakemuksissa Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Arviointi hakemuksissa Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi

Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi case Herkkujen Suomen maakuntaosastot Päivi Töyli projektipäällikkö, Aitoja makuja II -hanke Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea 040 189

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista 1. Itä-Uudenmaan elinkeinoelämä Asukkaat Itä-Uudellamaalla oli vuoden 2010 lopussa asukkaita yhteensä 96 800 jakaantuen siten, että Loviisan

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Yrittäjien sijaispalvelujärjestelmä -hanke (Sipa)

Yrittäjien sijaispalvelujärjestelmä -hanke (Sipa) Yrittäjien sijaispalvelujärjestelmä -hanke (Sipa) ESR- ja Työministeriö, Uudenmaan TE-keskus, ajalla 1.11.2005 31.10.2007 2.11.2006 1 Hankkeen kokonaistavoite: Sijaispalvelun jatkuvuuden turvaaminen ->

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 Liite 3 YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 SOPIJAOSAPUOLET Hallinnoija Skills Finland ry Simonkatu 12 B 24 00100 Helsinki Yhteyshenkilö Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila puhelinnumero +358 40 455 2020 sähköposti

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

50+ COACHINGIN VALMENNUSMALLI SENIORIT TYÖELÄMÄSSÄ -HANKE

50+ COACHINGIN VALMENNUSMALLI SENIORIT TYÖELÄMÄSSÄ -HANKE 50+ COACHINGIN VALMENNUSMALLI SENIORIT TYÖELÄMÄSSÄ -HANKE Tuula Piensoho valmentaja, KT 29.12.2014 Seniorit työelämässä -hanke on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama (Hämeen ELY-keskus). 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

HRV-palvelut yritysten käyttöön

HRV-palvelut yritysten käyttöön V O I M A A T Y Ö Y H T E I S Ö Ö N T E H O A T O I M I N T A A N HRV-palvelut yritysten käyttöön Edessä rekrytointi? Muutospaineita työyhteisössä? Hukassa hyvä työilmapiiri? Uuteen suuntaan? HRV-palvelut

Lisätiedot