MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti"

Transkriptio

1 1 MTK/ Paula Viertola MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti Projektin perustiedot 4. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Hanketta suunniteltaessa ja hankkeen alkaessa vuonna 2009 oli nähtävissä, että noin 4000 Etelä-Suomen maatilalla uudelleen arvioidaan tuotantotoiminta. Uudelleen arviointiin vaikuttivat useat maatalouspoliittiset uudistukset ja tukipäätökset. Suurella osalla muutosarviointiin päätyvistä maatalousyrittäjistä oli vielä usea vuosi aktiivista työikää jäljellä ja edessä kokonaan tai osittain uuden toimeentulopohjan hakeminen joko yrittäjänä tai palkansaajana. Hankkeella haluttiin tarjota eteläsuomalaisille maatalousyrittäjille työvälineitä muutostilanteiden käsittelemiseen. Hankkeen sisällöllisenä tavoitteena oli auttaa ja tukea muutostilanteessa olevia yrittäjiä muutosten kohtaamisessa ja antaa henkisiä työvälineitä muutosten hallitsemiseen. Välineenä käytettiin Maaseudun muutosvalmennus -toimintamallin valmennusmetodia. Maaseudun muutosvalmennus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n ESRpilottihankkeessa vuosina Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueella kehittämä valmennusmetodi. Valmennusmetodia on vuosina toteutettu myös Kainuun ELYkeskuksen alueella. Valmennus oli sekä pilottivaiheessa että Kainuun toteutuksen yhteydessä osoittautunut hyväksi työvälineeksi tukea viljelijöitä sekä uusille urille yrittäjinä ja palkansaajina että maataloustuotannon uudistajina. Valmennetuilta saatu palaute oli hyvin myönteistä; muutokseen uskaltauduttiin, ongelmien ratkaisuprosessit ovat jäsentyneet ja henkiset voimavarat ovat lisääntyneet. Myös avioparien keskinäiset suhteet ja suhteet tilan edelliseen yrittäjäpolveen parantuivat monissa tapauksissa. Osa valmennetuista piti muutosvalmennusta yrittäjäuransa parhaana koulutuksena.

2 2 Maaseudun muutosvalmennus on ryhmävalmennuksena, hengen ryhmissä toteutettava viljelijän yksilöllinen valmennusprosessi. Valmennus alkaa alkukeskusteluna ja työkirjan esittelyllä asiakkaan tilalla, jatkuu kahtena ryhmävalmennuspäivänä ja kotitöiden tekemisenä, päättyy yksilöllisiin kehityskeskusteluihin, kehittämissitoumusten tekemiseen ja ryhmän yhteiseen seurantapäivään. Valmennuksen kokonaiskesto on 3-4 kuukautta, koska muutoksen yksilölliseen prosessointiin ja asioiden käsittelyyn tarvitaan riittävästi omaksumis- ja valmisteluaikaa. Yhtenä hankkeen välillisenä tavoitteena oli välittää työvoimaviranomaisille ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioille tietoa siitä, että maatalousyrittäjien moniosaajuuden riittävä hyödyntäminen on tärkeää, kun etsitään vastauksia työvoimapulaan, työurien pidentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet tuotantotoiminnan muutostilanteessa olevat alle 55- vuotiaat viljelijät Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat olleet maatalouden neuvontajärjestö Pro Agria, Uusyrityskeskukset, seudulliset yrityspalvelut, kunnalliset ja alueelliset elinkeinojen

3 3 kehittämisorganisaatiot, kuntien maaseutuhallinto, ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavat organisaatiot, maatalousyrittäjien eläke- ja työterveyshuolto-organisaatiot sekä työvoimaviranomaiset. Alkuperäisenä tavoitteena vuonna 2009 oli valmentaa vuosien 2009 ja 2010 aikana 196 maatalousyrittäjää eli käynnistää yhteensä 14 valmennusryhmää. 2/3 valmennusryhmistä oli tarkoitus käynnistää Uudellamaalla. Koska hankkeen kuluessa huomattiin, että lukumäärätavoitteita ei pystytä toteuttamaan, tavoitteita on kahdessa jatkoaikahakemuksissa tarkistettu ja yhdessä rahoittajan kanssa päädytty 11 ryhmän tavoitteeseen. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi osallistua valtakunnalliseen Protek-kehittämisohjelmaan pääosin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella. Tavoite oli muodostaa valmennuksen avulla Protek-kehittämisohjelmaan yritysverkostoja viljelijöistä, jotka maatalouden rakennemuutoksen seurauksena hakeutuvat muun toimialan yrittäjiksi tai palkansaajiksi 5. Projektin toteutus ja yhteistyö Hankkeen organisaatiossa toimivat hallinnoijan (MTK ry) palveluksessa oleva projektipäällikkö, muutosohjauspalveluorganisaatio ja muutosvalmennusyritys. Projektipäällikön, osa-aikainen, 4 kk / vuosi, noin 35 % hankkeen kokonaistyöajasta, tehtävänä oli - hankkeen johtaminen, hallinto, kustannusseuranta ja raportointi, ohjausryhmän sihteeri ja kokousten valmistelu - muutosohjauspalveluorganisaatioiden kilpailuttaminen - muutosohjaajien kouluttamisen järjestäminen - muutosvalmennusyritysten kilpailuttaminen - muutosvalmennuksen yleismarkkinointi ja tiedotus yhdessä muutosohjauspalvelut tuottavan organisaation kanssa Muutosohjauspalveluorganisaation tehtävänä oli - nimetä muutosohjaaja / muutosohjaajat - nimetä muutosvalmennuksen tukiryhmä - organisoida muutosohjaajien ja tukiryhmän koulutuksen valmennuksen toimintamalliin - rekrytoida valmennettavat - koota valmennusryhmät - toteuttaa valmennukset, joihin sisältyvät muutosohjaajan toteuttama alkukeskustelu jokaisen valmennettavan kanssa, muutosohjaajan tuki valmennettavien etäopiskelussa, kaksi ryhmävalmennuspäivää, yksi kehityskeskustelupäivä, yksi seurantapäivä ja neljä etäopiskelupäivää

4 4 - laskuttaa valmennuksen nettokulut hallinnoijalta (valmennuskuluista vähennetään osallistumismaksut, jotka muutosohjauspalveluorganisaatio perii valmennettavilta) - raportoida hallinnoijalle Muutosvalmennusyrityksen tehtävänä oli - toteuttaa muutosohjaajien ja tukiryhmän koulutuspäivät - vetää ryhmävalmennuspäivät ja seurantapäivän - käydä valmennettavien kanssa henkilökohtaiset kehityskeskustelut valmennuksen päätteeksi Projektipäällikkönä oli Sigriina Vehkapuru-Tekokoski ajalla , jolloin hän jäi äitiyslomalle projektipäällikkönä on toiminut johdon eritysavustaja Paula Viertola. Muutosohjauspalveluorganisaatioksi valittiin kilpailutuksen jälkeen ProAgria Uusimaa ry. ProAgria Uusimaa on kohderyhmään kuuluvien viljelijöiden kanssa suoraan toimiva maatalouden neuvonta- ja konsultointiorganisaatio. Organisaatiolla on monipuolisen toimintansa ja henkilöstönsä kautta hyvä tuntuma hankkeen kohderyhmän viljelijöiden arkeen ja muutostarpeisiin. ProAgria Uusimaa voi lisäksi Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Hämeen alueella hyödyntää ProAgria keskusten liittoon kuuluvien sisarorganisaatioiden sekä MTK-liittojen palveluita ja osaamista etenkin valmennusryhmien kokoamisessa. Yritysneuvojat Auli Teppinen ja Juha Helenius toimivat Pro Agria Uusimaassa vastuullisina muutosohjaajina. Muutosvalmennusyritykseksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Leaders Communication Oy, jolla on monipuolinen kokemus muutostilanteissa olevien ihmisten ja yritysten valmentamisesta muutokseen ja siitä eteenpäin. Yritys on ollut mukana muutosvalmennusmetodin kehittämisessä Kaakkois-Suomessa ja valmennusten toteuttamisessa Kainuussa. Yrityksen omistaja, Hans Nylund toimi itse muutosvalmentajana. Hankkeen toteutuksessa päätettiin erottaa hallinnointi ja käytännön toteutus, koska hallinnoijalla valtakunnallisena keskusjärjestönä ei ole suoraa viljelijäasiakaspintaa ja osaaminen on ennen kaikkea hallinnointiosaamista. Muutosohjauspalveluorganisaatiolla, ProAgria Uusimaalla sen sijaan on suora yhteys kohderyhmään ja se toimii monella tavalla kohderyhmän kanssa. Projektin ohjausryhmässä ovat olleet: Jaakko Holsti, MTK-Uusimaan toiminnanjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja

5 5 Juha Ruippo, MTK:n maaseutuyrittäjyyslinjan johtaja, vuodesta 2011 lähtien Minna-Mari Kaila, MTK:n maaseutuyrittäjyyslinjan johtaja Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten liiton kehityspäällikkö Pia Backman, Suomen Uusyrityskeskus ry:n toimitusjohtaja, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Tiina Gunther, Hyvinkään maaseututoimen johtaja Jukka Anttila, ELY-keskus Uusimaa Anna-Mari Jaanu, Protek-hankkeiden koordinaattori, ELY-keskus Uusimaa, syksyyn 2011 saakka. Ohjausryhmä on hankkeen aikana kokoontunut 7 kertaa. Yhteistyö hankkeen eri toimijoiden välillä on sujunut varsin hyvin. Alkuvaiheen tiedonkulun ongelmat hallinnoijan ja muutosohjauspalveluorganisaation välillä tiedostettiin ja niihin tartuttiin syksyllä 2010 itsearvioinnilla ja yhteistyökeskusteluilla. Ohjausryhmä on toiminut aktiivisesti. Kokouksissa on syvällisesti ja kriittisesti analysoitu hankkeen tavoitteiden jälkeenjääneisyyttä ja valmennuksen myynnin vaikeutta sekä kirjattu suosituksia tuloksia tuottavien uusien markkinointi- ja myyntikeinojen löytämiseksi. Yhteistyö hankkeen rahoittajan Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on sujunut erinomaisesti. Hankkeen jatkoaikahakemukset on käsitelty ripeästi ja maksatukset sujuneet hyvin. Rahoittaja on joustanut alkuperäisestä vaatimuksestaan, jonka mukaisesti 2/3 ryhmistä tulisi olla Uudenmaan ELY-keskuksen alueelta. Tämä on mahdollistanut valmennusryhmien aktiivisen rekrytoinnin ja toteuttamisen Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa ja Hämeessä. Hankkeesta teetettiin vaikuttavuusarviointi. Tarjouspyyntö lähetettiin viidelle toimijalle, joista hinta-laatu-suhteeltaan parhaan tarjouksen antoi Vaasan Yliopiston Levon Instituutti. Arviointi tehtiin ajalla Vaikuttavuusarvioinnin kohteena olivat hankkeen tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus (alueellinen ja kansallinen), hankkeen verkoston tuoma lisäarvo valmennettavalle, metodin soveltuvuus kohderyhmään ja metodin käytettävyys pk-yrittäjien tai palkansaajien valmennuksessa. Arvioinnissa haastateltiin 20 valmennettua henkilökohtaisilla teemahaastatteluilla, jolloin vastaajat saivat omin sanoin kertoa valmennuskokemuksistaan. Valmennuksessa tavoitellun muutoksen tarkastelussa käytettiin Karen Kirkhartin kolmiulotteista vaikuttavuuden tarkastelukehikkoa ajan, muutoksen lähteen ja muutoksen tarkoituksellisuuden asteikoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelussa selvitetään, milloin muutokset ovat tapahtuneet, mistä ne ovat seurausta ja onko muutos ollut tavoitteellista vai jonkun satunnaisen tapahtuman seurausta. 6. Julkisuus ja tiedottaminen

6 6 Hankkeesta on tiedotettu ensisijaisesti kohderyhmälle eli Etelä-Suomen alueen maatalousyrittäjille ja toissijaisesti maatalousyrittäjien kanssa tekemisissä oleville organisaatioille. Hankkeesta tehtiin kaksi esitettä, joita jaettiin sekä suorapostituksena että yrittäjien kanssa toimivien organisaatioiden ja näiden tapahtumien kautta. ProAgria- ja MTK-järjestöjen useissa tapahtumissa (syys- ja kevätkokouskierroksilla) on valmennuksesta pidetty tietoiskuja. Projektipäällikkö on esitellyt valmennusta myös muutamassa ELY-keskuksen maaseutusihteereiden koulutustilaisuuksissa. Hankkeesta ja valmennukseen osallistuneiden kokemuksista on ollut lehtiartikkeleita ja haastatteluja Maaseudun Tulevaisuudessa, ProAgrian Satoa -lehdissä ja MTK-Uusimaan jäsenille jaetuissa lehdissä. Osallistuneista laadittujen haastattelujen tavoitteena on ollut tukea valmennuksen markkinointia ja vakuuttaa potentiaalisia osallistujia innostumaan valmennuksesta. Maaseudun Tulevaisuus -lehden Kantri-liitteessä on lisäksi ollut muutosvalmentaja Hans Nylundin haastattelu muutoksen arkipäiväisyydestä ja myönteisistä mahdollisuuksista. Valmennusta on markkinoitu ja myyty myös henkilökohtaisella puhelinmyynnillä muutosohjauspalveluorganisaation toimesta. Valmennuksesta on järjestetty erillisiä tiedotusinfoja kaikissa maakunnissa. Näistä on ilmoitettu sekä alueen lehdissä että Maaseudun Tulevaisuudessa, henkilökohtaisilla sähköposteilla ja MTK-liittojen facebooksivuilla Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeella on ollut internet osoite: 7. Ongelmat ja suositukset Muutosvalmennuksen markkinoiminen ja myyminen kohderyhmälle oli poikkeuksellisen vaativaa. Yrittäjien toimintaympäristön muutosten pohjalta ajateltiin, että muutosvalmennukselle on suuri tarve ja kysyntä. Valmennusryhmien saaminen kasaan vaati kuitenkin paljon työtä ja erilaisten markkinointimenetelmien kokeilua. Hankehenkilöstö ja ohjausryhmä analysoivat myynnin vaikeutta useassa kokouksessa. Todettiin, että todennäköisesti muutosvalmennuksen sisällön ja merkityksen syvällinen ymmärtäminen kohderyhmässä ja myyjissä vei pidemmän ajan kuin arviointiin. Hankehenkilöstön valmennus metodiin jäi ehkä liian lyhyeksi ja pinnalliseksi. Muutostarve on saatettu kohderyhmässä yhdistää vain johonkin ajankohtaiseen asiaan ja erityisesti tilan ulkopuolelta tulevien erilaisten vaatimusten toteuttamiseen. Kun ymmärrys siitä, että muutosvalmennuksessa tavoitellaan henkilökohtaisella (paritasolla) asenteiden, elämäntapojen ja toimintatapojen muutosta ja sitä

7 7 kautta henkistä hyvinvointia ja itsevarmuutta, vahvistui, ja tätä tukevia viestejä saatiin kohderyhmälle haastatteluilla, sujui ryhmien kokoaminen viimeisenä vuotena erittäin hyvin. Näytti siltä, että halukkuus ja kiinnostus jäivät elämään kohderyhmässä. Hankkeen ensimmäisen esitteen, jossa valmennukseen houkuteltiin sloganialla Oletko aivan naatti? viesti todettiin epäonnistuneeksi. Toisen esitteen viesti, jossa valmennusta kuvattiin uuden elämänpolun avaamiseksi ja hyvinvointivalmennukseksi, todettiin onnistuneeksi ja innostavaksi. Henkilökohtainen ja kokemusperäinen "ihminen ihmiselle tai yrittäjältä yrittäjälle - myyntityö" tuotti parhaita tuloksia. Hyviä tuloksia saatiin myös infoista, joissa valmentaja Hans Nylund ja eri alueiden muutosohjaajat olivat kertomassa valmennuksesta. Samalla tavalla innostavasti toimivat kaikki valmennettujen haastattelut lehdissä. Henkilökohtaisen myyntityön ja osallistujien kokemuksiin perustuvan markkinoinnin merkitys tuli vahvasti esille myös osallistujilta kerätyissä palautteissa ja vaikuttavuusarvioinnissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkossa maaseudun muutosvalmennukseen myyntiin ja markkinointiin on varattava tätä hanketta enemmän sekä aikaa että rahaa. On panostettava henkilökohtaiseen myyntityöhön ja osallistujien kokemusten välittämiseen. Markkinointiesitteissä ja materiaalissa on avattava valmennuksen sisältöä ja vahvistettava valmennuksen hyvinvointia ja jaksamista vahvistavia merkityksiä. Hankehenkilöstön valmentamiseen metodin sisäistämiseen on varattava aikaa useampi kuukausi. Vaikuttavuusarvioinnissa nousi esille joitakin valmennusmetodin kehittämisehdotuksia. Osallistujat halusivat vielä toisen koko ryhmän seurantapäivän muutaman kuukauden kuluttua. Tällöin voisi kertoa kokemuksista ja saada vertaisryhmältä tukea ja ideoita uusien suunnitelmien ja muutosten toteuttamiseen. Kehityskeskusteluja toivottiin voitavan käydä useammin ja syvällisemmin. Arvioinnissa toivottiin myös verkostojen ylläpitämistä valmennuksen jälkeen. Jokainen valmennusryhmä oli oma verkostonsa, joka tiivistyi valmennuksen aikana ja jonka yhteydenpitoon on syytä jatkossa panostaa. Kehittämisehdotuksissa tuli esille myös mahdollinen psykologisen avun antaminen heti valmennuksen alkuvaiheessa osallistujille, joiden elämäntilanne on erityisen vaikea. Vaikuttavuusarvioinnissa suositellaan valmennuksen jatkamista ja laajentamista myös muille toimialoille. Arvioitsijoiden ja myös valmennukseen osallistuneiden mukaisesti metodi soveltuu muutostilanteessa oleville pienyrittäjille ja jopa työnsä menettäneille tai työnvaihtoa kaavaileville palkansaajille. 8. Projektin tulokset

8 8 Hankkeen sisällölliset tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Osallistujilta kerätyn palautteen ja vaikuttavuusarvioinnissa käytetyn tarkastelukehikon mukaisesti valmennus selvästi vaikutti ajattelutapoihin ja muutti toimintamalleja. Valmennus auttoi löytämään uusia toimintatapoja, tuki itseluottamusta, antoi välineitä muutosten suunnitteluun, lisäsi uskoa omaan päätöksentekokykyyn sekä vapautti perinteiden ja edellisten sukupolvien painolastinsa. Valmennukseen osallistuneet löysivät muutoksen toteuttamiseksi oman polun, muutosprosessi suunniteltiin ja toteutettiin omista lähtökohdista. Hankkeen aikana valmennettiin yhteensä 9 ryhmää, joista Uudellamaalla 2, Varsinais-Suomessa 3, Kaakkois-Suomessa 2 ja Hämeessä 1 sekä 1 yhteinen Uusimaa-Varsinais-Suomi -ryhmä. Valmennusryhmien keskikoko oli 9 osanottajaa. Yhteensä 82 maatalousyrittäjää on käynyt valmennuksen läpi. Osanottajilta kerättiin palaute jokaisen ryhmän osalta. Palautteessa osanottajilta kysyttiin perusteluita valmennukseen lähtemiseen, valmennuksesta saatua hyötyä, parannusehdotuksia ja kommentteja valmennusten käytännön toteutuksesta. Valtaosa valmennukseen osallistuneista ilmaisi saaneensa valmennuksesta paljon työvälineitä ja pitivät valmennusta onnistuneena. Muutosvalmentajaa pidettiin ammattitaitoisena ja asioita eteenpäin vievänä. Joitakin kriittisiä arvioita liittyi siihen, että muutosvalmentaja ei osannut maataloutta. Osa taas koki tämän valmentajan vahvuudeksi. Palautteiden perusteella valmennus sai asteikolla 1 5 arvosanan 3,8. Vaikuttavuusarvioinnissa haastatellut antoivat arvosanan 3,9. Sekä palautteissa että vaikuttavuusarvioinnissa osanottajat ilmaisivat olevansa valmiita lämpimästi suosittelemaan valmennusta tuttavilleen. Tämän hyödyntäminen valmennuksen markkinoinnissa edesauttaa valmennuksen myyntiä ja ryhmien kokoamista. Palautteissa ja vaikuttavuusarvioinnissa osanottajat pitivät valmennusta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna, jokainen prosessin osa oli osallistujien mielestä perusteltu. Aloituskeskustelussa valmennuksen tavoite selkiintyi. Työkirja ja kotityöt pakottivat miettimään analyyttisesti omaa tilannetta. Ryhmävalmennuksia pidettiin valmennuksen helmenä, jonka onnistumiseen kuitenkin vaikuttivat aloituskeskustelu ja työkirjan asioiden käsittely. Henkilökohtainen kehityskeskustelu oli lähes kaikille osallistujille olennaisen tärkeä, sitä pidettiin ryhmävalmennusten ohella muutosvalmennuksen tärkeimpänä elementtinä. Yhtä osanottajaa lukuun ottamatta kaikki valmennettavat olivat aktiivisia yrittäjiä ja siten työelämään osallistuvia. Jokainen valmennukseen osallistunut laati kehityskeskustelussa yhdessä muutosvalmentajan kanssa henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman koskien kouluttautumista, tuotantosuunnan vaihtamista, palkansaajaksi hakeutumista tai henkilökohtaisen elämäntilanteen ratkaisua (parisuhdekriisin ratkaisu, masennuksen hoito, terapian aloittaminen jne).

9 9 Puolet osallistuneista aikoo jatkaa nykyistä tuotantosuuntaa valmennuksesta uusiutuneina, voimaantuneina, näistä jokainen kuitenkin kertoi tekevänsä kannattavuutta parantavia muutoksia ja hakevansa siihen konsultaatiota tai sitoutui viemään loppuun meneillään tai suunnitelmissa olevat muutokset. Tuotantosuunnan vaihtamiseen tai muun alan yrittäjyyden aloittamiseen sitoutui noin 30 % osanottajista. Palkansaajaksi päätti hakeutua noin 20 % osanottajista. Yli 50 % osanottajista kertoi saaneensa valmennuksesta puhtia ja energiaa vaikean henkilökohtaisen elämäntilanteensa ratkaisemiseen. Hankkeen tavoitteena oli myös oppimista ja verkostoyhteistyötä tukevien Protek-verkostojen synnyttäminen ja kehittäminen. Hankkeen valmennusryhmiä voidaan sinänsä pitää verkostoina, joiden sisäisen yhteydenpidon kautta saatiin vertaistukea ja voi syntyä myös liiketoimintaverkostoja. Ryhmissä osallistujat saivat toinen toisiltaan uskoa erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Pysyviä verkostoja hankkeen valmennusryhmistä ei kuitenkaan hankkeen aikana syntynyt. Näiden syntymisen merkitystä on jatkossa osallistujille korostettava ja hankkeiden vetäjien toimesta jollakin tavalla vahvistettava verkostojen jatkuvuutta. Maaseudun muutosvalmennus -hankkeelle asetetut saavutettiin vaikuttavuusarvioinnin perusteella. Valmennus on arvioinnissa käytetyn vaikuttavuuden tarkastelukehikon perusteella saanut aikaan maatilojen toiminnassa perustavaa laatua olevia muutoksia. Muutokset ovat alkaneet syntyä jo prosessin alussa ja ovat olleet suurelta osin seurausta muutosvalmennuksen aikaansaamasta ajattelutavan muutoksesta. Vaikuttavuusarvioinnin mukaisesti hanke on myös tehokkaasti toteutettu, valtaosa kustannuksista on käytetty itse toimintaan ja hallinnointikustannukset ovat alhaiset. Osallistujakohtaisia kokonaiskustannuksiakin, voidaan pitää kohtuullisina, koska osallistujien toteuttamien muutosten vaikutukset selvästi näkyvät osallistujien hyvinvointina ja parempana elämän hallintana sekä työnteon, yrittäjyyden ja verotulojen kasvuna. 9. Projektin innovatiivisuus Hankkeessa on edelleen jalostettu aikaisemmin kehitetyn Maaseudun muutosvalmennus - toimintamallin ja valmennusmetodin käytettävyyttä maatalousyrittäjien muutosprosessien, jaksamisen ja hyvinvoinnin parantamiseen myös muilla alueilla kuin Etelä-Suomessa. Maatalousyrittäjien tuotantotoiminta on jatkuvassa murroksessa, maaseutualueiden yrittäjyyden edistäminen ja työurien pidentäminen ovat välttämättömiä kaikilla Suomen alueilla. Hankkeen ohjausryhmässä on kehitetty ideoita valmennusmetodin käytön laajentamiseen myös sekä muiden alojen kuin maatalousalan yrittäjille, jotka ovat muutosten edessä että työpaikkansa menettäneille palkansaajille. Maaseudun muutosvalmennus toimintamallia tulisi soveltaa laajasti käyttöön osana julkisesti rahoitettavia yrittäjyys- ja työvoimapalveluita.

10 Projektin tasa-arvovaikutukset Hankkeen tavoitteena on ollut, että osallistujista puolet on naisia. Tämä toteutuu, kun valmennukseen osallistuu maatalousyrittäjäparikunta. Hankkeeseen osallistuneista 40 prosenttia oli naisia. 11. Hyvät käytännöt Hankkeen organisointi, hallinnointi ja raportointi hallinnoijan toimintona ja toteutus ostopalveluna, on sinänsä hyvä käytäntö ja erittäin kustannustehokas. Hankkeen hallinnointikustannukset ovat jääneet todennäköisesti keskimääräisiä hankkeiden hallinnointikustannuksia alhaisemmiksi. Organisointitavan hyvänä käytäntönä voidaan lisäksi pitää sitä, että muutosohjausorganisaation (toteuttajan) voimavarat eivät sitoudu liiaksi hallinnointiin, vaan ne voidaan täysimääräisesti käyttää valmennuksen markkinointiin, valmennettavien rekrytointiin ja valmennuksen käytännön toteuttamiseen. Valmennusmenetelmän markkinointia ja myyntiä on innovoitu hankkeen aikana. Valmennuksen myynti onnistuu parhaiten henkilökohtaisella myyntityöllä, jossa valmennuksen sisältö avautuu. Markkinoinnissa on hyvä hyödyntää kokemusperäistä tietoa eli valmennettujen suosituksia. 12. Toiminnan jatkuvuus Hankkeen valmennusmenetelmä on sellaisenaan sovellettavissa myös muiden alojen yrittäjien muutostilanteisiin. Valmennusmetodin taustalla oleva out placement -menetelmä on kehitetty auttamaan mm. työpaikkansa menettäneitä yritysjohtajia uuden elämän alkuun. Muutosvalmennusmetodia voitaisiin siten erittäin hyvin käyttää myös irtisanottujen tai muulla tavalla työpaikkansa menettäneiden valmennuksessa. Näitä innovatiivisia jatkokäyttöideoita on hankkeen aikana valmennusmetodia esitelty Suomen Yrittäjät ry:lle sekä yritystoiminnan kehittämispalveluista vastaaville viranomaisille ja työvoimaviranomaisille. Valmennuksessa käytetyn työkirjan kehittäminen tukemaan uusia kohderyhmiä on kuitenkin välttämätöntä ja edellyttää innovatiivista otetta. 13. Rahoitus -luvut tulevat suoraan EURA järjestelmästä 14. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista

11 11 Hanketta suunniteltaessa ja hankkeen alkaessa vuonna 2009 oli nähtävissä, että noin 4000 Etelä-Suomen maatilalla uudelleen arvioidaan tuotantotoiminta. Uudelleen arviointiin vaikuttivat useat maatalouspoliittiset uudistukset ja tukipäätökset. Suurella osalla muutosarviointiin päätyvistä maatalousyrittäjistä oli vielä usea vuosi aktiivista työikää jäljellä ja edessä kokonaan tai osittain uuden toimeentulopohjan hakeminen joko yrittäjänä tai palkansaajana. Hankkeella haluttiin tarjota eteläsuomalaisille maatalousyrittäjille työvälineitä muutostilanteiden käsittelemiseen. Hankkeen sisällöllisenä tavoitteena oli auttaa ja tukea muutostilanteessa olevia yrittäjiä muutosten kohtaamisessa ja antaa henkisiä työvälineitä muutosten hallitsemiseen. Välineenä käytettiin Maaseudun muutosvalmennus -toimintamallin valmennusmetodia. Maaseudun muutosvalmennus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n ESRpilottihankkeessa vuosina Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueella kehittämä valmennusmetodi. Maaseudun muutosvalmennus on ryhmävalmennuksena, hengen ryhmissä toteutettava viljelijän yksilöllinen valmennusprosessi. Valmennus alkaa alkukeskusteluna ja työkirjan esittelyllä asiakkaan tilalla, jatkuu kahtena ryhmävalmennuspäivänä ja kotitöiden tekemisenä, päättyy yksilöllisiin kehityskeskusteluihin, kehittämissitoumusten tekemiseen ja ryhmän yhteiseen seurantapäivään. Valmennuksen kokonaiskesto on 3-4 kuukautta, koska muutoksen yksilölliseen prosessointiin ja asioiden käsittelyyn tarvitaan riittävästi omaksumis- ja valmisteluaikaa. Yhtenä hankkeen välillisenä tavoitteena oli välittää työvoimaviranomaisille ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioille tietoa siitä, että maatalousyrittäjien moniosaajuuden riittävä hyödyntäminen on tärkeää, kun etsitään vastauksia työvoimapulaan, työurien pidentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Hankkeen organisaatiossa toimivat hallinnoijan (MTK ry) palveluksessa oleva projektipäällikkö, muutosohjauspalveluorganisaatio ja muutosvalmennusyritys. Muutosohjauspalvelut ja - valmennuspalvelut ostettiin ulkopuolisilta toimijoilta kilpailutuksen jälkeen. Muutosohjauspalveluorganisaatioksi valittiin kilpailutuksen jälkeen maatalouden neuvonta- ja konsultointijärjestö ProAgria Uusimaa ry, jolla on tuntuma kohderyhmään ja ajankohtaisiin muutostarpeisiin. ProAgria Uusimaa ry vastasi yhteistyössä Etelä-Suomen muiden ProAgrioiden ja MTK-liittojen kanssa valmennusryhmien kokoamisesta ja valmennusten käytännön järjestämisestä. Muutosvalmennusyritykseksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Leaders Communication Oy, jolla on monipuolinen kokemus muutostilanteissa olevien ihmisten ja yritysten valmentamisesta muutokseen ja siitä eteenpäin. Yritys on ollut mukana muutosvalmennusmetodin

12 12 kehittämisessä Kaakkois-Suomessa ja valmennusten toteuttamisessa Kainuussa. Yrityksen omistaja, Hans Nylund toimi itse muutosvalmentajana. Hankkeen kohderyhmänä olivat tuotantotoiminnan muutostilanteessa olevat alle 55-vuotiaat viljelijät ja viljelijäpariskunnat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kaakkois- Suomessa. Hankkeen aikana valmennettiin yhteensä 9 ryhmää, joista Uudellamaalla 2, Varsinais-Suomessa 3, Kaakkois-Suomessa 2 ja Hämeessä 1 sekä 1 yhteinen Uusimaa-Varsinais-Suomi -ryhmä. Valmennusryhmien keskikoko oli 9 osanottajaa. Yhteensä 82 maatalousyrittäjää on käynyt valmennuksen läpi. Vaasan Yliopiston Levon-instituutti teki hankkeesta vaikuttavuusarvioinnin. Hankkeen tulokset, tehokkuus ja vaikuttavuus olivat hyviä, ja hanke oli tehokkaasti toteutettu. Valmennusmetodia uskottiin voitavan käyttää muutosvalmennuksena muillakin toimialoilla kuten pienyrityksissä ja palkansaajien keskuudessa. Hankkeen sisällölliset tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Valmennus selvästi vaikutti ajattelutapoihin ja muutti toimintamalleja. Valmennus auttoi löytämään uusia toimintatapoja, tuki itseluottamusta, antoi välineitä muutosten suunnitteluun, lisäsi uskoa omaan päätöksentekokykyyn sekä vapautti perinteiden ja edellisten sukupolvien painolastinsa. Osanottajilta kerättiin palaute jokaisen ryhmän osalta. Valtaosa valmennukseen osallistuneista ilmaisi saaneensa valmennuksesta paljon työvälineitä ja pitivät valmennusta onnistuneena. Muutosvalmentajaa pidettiin ammattitaitoisena ja asioita eteenpäin vievänä. Joitakin kriittisiä arvioita liittyi siihen, että muutosvalmentaja ei osannut maataloutta. Osa taas koki tämän valmentajan vahvuudeksi. Palautteiden perusteella valmennus sai asteikolla 1 5 arvosanan 3,8. Vaikuttavuusarvioinnissa haastatellut antoivat arvosanan 3,9. Lähes kaikki osanottajat olivat valmiita suosittelemaan valmennusta tuttavilleen. Palautteissa ja vaikuttavuusarvioinnissa osanottajat pitivät valmennusta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna, jokainen prosessin osa oli osallistujien mielestä perusteltu. Aloituskeskustelussa valmennuksen tavoite selkiintyi. Työkirja ja kotityöt pakottivat miettimään analyyttisesti omaa tilannetta. Ryhmävalmennuksia pidettiin valmennuksen helmenä, jonka onnistumiseen kuitenkin vaikuttivat aloituskeskustelu ja työkirjan asioiden käsittely. Henkilökohtainen kehityskeskustelu oli lähes kaikille osallistujille olennaisen tärkeä sitoutumisen paikka. Jokainen valmennukseen osallistunut laati kehityskeskustelussa henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman.

13 13 Hankkeen hallinnoija MTK pyrkii vaikuttamaan siihen, että valmennusmetodia voitaisiin toteuttaa jatkossa koko Suomessa ja myös pienyrityskentällä. Kysyntää valmennukselle näyttää olevan, koska elinkeinoelämän muutokset ovat jatkuvia. 15. Aineiston säilytys Hankkeen arkistomateriaali säilytetään Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ssä, Simonkatu 6, Helsinki.

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Arviointi hakemuksissa

Arviointi hakemuksissa Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Arviointi hakemuksissa Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot

Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Hallinnoijana toimii Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom ja osatoteuttajina muut maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta.

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON 2010-2013 1. Tavoitteet Vahvistaa hevosalan kilpailukykyä ja laadukkaita palveluja - Lisäämällä hevosalan yrittäjien osaamista ja vahvistamalla yrittäjyysasennetta - Parantamalla

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Vammaisten ja ikäihmisten maakunnallista perhehoidon koordinointi- pilottia on toteutettu kaksivuotisen kuntien välisen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot