YRITTÄJYYSKASVATUSMALLI MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN SAVONNIEMEN KAMPUKSELLE
|
|
- Leo Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sirpa Korhonen YRITTÄJYYSKASVATUSMALLI MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN SAVONNIEMEN KAMPUKSELLE Opinnäytetyö Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Joulukuu 2007
2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sirpa Korhonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Nimeke Yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle Tiivistelmä Yrittäjyyden merkitys on kasvanut nyky-yhteiskunnassa erityisesti työelämän muutoksista johtuen, joita ovat esimerkiksi julkisen sektorin supistamistarpeet ja yrittäjien ikääntyminen. Näiden seurauksena syntyy mahdollisuuksia uusille yrityksille niin sosiaali- ja terveysalalle kuin myös koko palvelusektorille. Opinnäytetyö on toimeksianto Savonniemen kampukselta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ehdotelma yhteisestä yrittäjyyskasvatusmallista eri koulutusohjelmille. Opinnäytetyön pääasiallisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää, miten rakentaa yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle benchmarkingia hyväksi käyttäen. Benchmarking ammattikorkeakouluksi valittiin Satakunnan ammattikorkeakoulu, koska sieltä löytyy samat koulutusohjelmat kuin Savonniemen kampuksella on. Toinen tärkeä valintakriteeri oli heidän opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyskäyttäytyminen ja heidän kehittämänsä Yrityskiihdyttämö ja sen toiminta. Opinnäytetyön lähestymistapa on kvalitatiivinen. Siinä pyritään kuvaamaan ja tulkitsemaan yrittäjyyskasvatusta sellaisena kuin se nykyään ilmenee. Kvalitatiivinen tutkimus ei pyri yleistettävyyteen eikä mittaamiseen. Sen tehtävänä ei ole selittää, vaan ymmärtää ja tulkita. Siksi tutkimusmetodiksi valittiin triangulaatio. Pääsääntöisesti käytettiin aineistotriangulaatiota, mutta lisäksi tutkimuksessa voidaan tulkita olevan myös tutkijatriangulaatiota, koska siinä on hyödynnetty yrittäjyyskasvatustutkijoiden tutkimustuloksia. Opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjyyden opettajille. Teemahaastatteluilla oli erityisen suuri painoarvo lähtökohta-analyysin teossa. Tutkimus osoitti, että molemmilla ammattikorkeakouluilla on hyvin samanlaiset yrittäjyyden perusopinnot, mutta vaihtoehtoisissa opinnoissa ja vapaasti valittavissa yrittäjyysopinnoissa oli eroavuuksia. Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yrittäjyysasenteissa, yrittäjyysopintojen valinnassa ja opiskeluaikaisessa yrittäjyydessä on eroavaisuuksia Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoihin verrattuna. Tällä hetkellä Savonniemen kampuksen yrittäjyyden opettajista kukaan ei toimi yrittäjänä, kun taas Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajakunnasta noin 30 prosenttia toimii yrittäjinä tai ovat yrittäjän puolisoita. Savonniemen kampuksen yrittäjyyskasvatusmallista on tehty ns. yrittäjyyskasvatuksen ideaalimalli, jossa on kuvattu kampuksen yrittäjyyskasvatuksen ideaalitilanne, käyty läpi rajoitteet ja lopuksi päädytty ehdotelmaan. Ideaalimallissa keskityttiin Savonniemen kampuksen yrittäjyyskasvatuksen kannalta oleellisimpiin kehittämiskohteisiin, jotka olivat organisaatio ja johtaminen, opettajat, opiskelijat, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät ja yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen eri oppiaineisiin. Asiasanat (avainsanat) yrittäjä, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus Sivumäärä Kieli URN 91s. + liitt.2s suomi URN::NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Marja-Liisa Kakkonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus
3 DESCRIPTION Date of the master's thesis December 4, 2007 Author(s) Sirpa Korhonen Degree programme and option Master Degree in Programme Entrepreneurship and Business Competence Name of the master's thesis Model for Entrepreneurship studies of Savonniemi Campus Abstract The significance of entrepreneurship has increased in modern society particularly due to certain changes in working life, such as reducing public services and the aging of entrepreneurs. Consequently, new opportunities will arise for new enterprises in the social and healthcare sector as well as in the entire service sector. This study was an assignment for the Savonniemi Campus of Mikkeli University of Applied Sciences. The purpose of this study was to develop a common model for entrepreneurship studies in the following degree programmes; travel and tourism, design, business and administration and health care. The main research question was to investigate how to create a model of entrepreneurship studies for Savonniemi Campus by applying benchmarking methods. Further research questions included how entrepreneurship studies have been implemented at Savonniemi Campus so far and how it could be developed. Satakunta University of Applied Sciences was selected for benchmarking because the study programmes are similar to those at Savonniemi Campus. Another important selection criterion was their active promotion of entrepreneurship. The qualitative approach in this study attempted to describe and interpret entrepreneurship education as the phenomenon it appears. Qualitative research does not aim at generalizations or measuring. The aim is not to explain but to understand and interpret. Therefore triangulation was selected as the research method. The primary method was data triangulation but also investigator triangulation was used when analysing the latest research findings. The data was gathered from entrepreneurship lecturers with half structured theme interviews in Savonniemi and Satakunta. The theme interviews were central in the presumption analysis. The study showed that both the universities had similar entrepreneurship studies in compulsory professional studies, but the contents in optional professional studies and optional studies varied. The students entrepreneurial behaviour and activity was more active in Satakunta than in Savonniemi. At the time of the study none of entrepreneurship lecturers at Savonniemi Campus were working as entrepreneurs, whereas 30 percent of the lecturers at Satakunta University of Applied Sciences are worked as an entrepreneurs or were married to one. The proposed entrepreneurship education model for Savonniemi Campus is a so called Ideal model describing the ideal contents, procedures and restrictions. The model focuses on the essential targets for development, i.e. organization and management, lectures, students, study environments, study methods and integration of entrepreneurship studies. Subject headings, (keywords) entrepreneur, entrepreneurship, entrepreneurship studies Pages Language URN 91p. + app.2p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Marja-Liisa Kakkonen Master thesis assigned by Savonniemi Campus of Mikkeli University of Applied Sciences
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Opinnäytetyön tavoitteet ja rajaus Tutkimuskysymys Tutkimusmetodit Opinnäytetyöprosessi Vertailukohteena Satakunnan ammattikorkeakoulu TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY JA NYKYTILANTEEN KUVAUS Mikkelin ammattikorkeakoulu Savonniemen kampus osana Mikkelin ammattikorkeakoulua Yrittäjyyden opetus Savonniemen kampuksella ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrittäjäpolku Opiskelijoiden yrittäjyys aktiivisuus ja heidän perustamat yritykset YRITTÄJYYS, KASVU, OPPIMINEN JA YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyys käsitteenä ja ilmiönä Omistajayrittäjyys Omaehtoinen yrittäjyys ja yrittäjämäinen käyttäytyminen Sisäinen yrittäjyys ja organisaatioyrittäjyys Kasvu, kasvatus, koulutus, opetus ja oppiminen Kasvu ja kasvatus Opettaja kasvattajana Koulutus, opetus ja oppiminen Erilaisia oppimisnäkemyksiä Opetuksen toteutus ja oppimismenetelmät Yrittäjyyskasvatus Kohti yrittäjyyskasvatusta Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja menetelmät Riskin oppiminen ja opettaminen Riskin toteuttaminen oppimisprosessissa LÄHTÖKOHTA-ANALYYSIT Savonniemen kampuksen lähtökohta-analyysin tulokset... 47
5 5.2 Satakunnan ammattikorkeakoulun lähtökohta-analyysin tulokset ja Yrityskiihdyttämö Yrittäjyyden perusopinnot Vaihtoehtoiset ja valinnaiset yrittäjyysopinnot Yrityskiihdyttämön toiminta ja mentorointi Muut yrittäjyysopintoihin liittyvät asiat Yhteenveto Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjyysopinnoista KEHITTÄMISSUUNNITELMA SAVONNIEMEN KAMPUKSEN YRITTÄJYYSKASVATUKSELLE Intotiimi Ehdotus Savonniemen kampuksen yrittäjyyskasvatusmallista POHDINTA Vastaukset tutkimuskysymyksiin Tulosten arviointia Pohdinta suhteessa teoriaan PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET LIITTEET
6 1 JOHDANTO 1 Yrittäjyyden merkitys on kasvanut nyky-yhteiskunnassa työelämän muutoksista johtuen, joita ovat esimerkiksi julkisen sektorin supistamistarpeet ja yrittäjien ikääntyminen. Näiden seurauksena syntyy mahdollisuuksia uusille yrityksille, niin sosiaali- ja terveysalalle, kuin myös koko palvelusektorille. Suomessa työpaikoista yli puolet (60,9 %) on pk-yrityksissä (alle 250 työntekijää). Pienyrityksiä (alle 50 työntekijää) kaikista yrityksistämme on lähes 99 %. Pk-yritykset ovat pääsääntöisesti yrittäjävetoisia, joten yrittäjyyden ja yrittäjien merkitystä yhteiskunnalle voidaan pitää merkittävänä.(ristimäki 2004, 8.) Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2006 lopussa reilut yritystä, joista yli 93 prosenttia on mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle kymmenen henkilöä. Yrittäjiä oli vuoden 2006 lopussa ennätysmäärä , joista yksinyrittäjiä oli 61 prosenttia. Yrittäjien työllisyysosuus on korkein Itä-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla ja, jos maa- ja metsätalous lasketaan mukaan, on yrittäjien osuus työllisistä korkea myös Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Opetusministeriön kansliapäällikkö Hirvi (1995) toteaa, että kaikkien maiden talous-, elinkeino- ja kulttuurielämän vitaliteetti riippuu osaltaan koulutusjärjestelmän mahdollisuuksista luoda myönteisiä asenteita sekä antaa valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutusjärjestelmän on tuettava yrittäjyyttä jatkumona esikoulusta aina kolmannen asteen opintoihin saakka. Yrittäjyyteen pitää kasvaa ja kouluttautua monen vuoden aikana kertaluonteisella aktiviteetilla ei siihen päästä. (Paajanen 2001, 112.) Tosiasia on, että yrittäjyyskasvatus ei ole vain oppilaitosten tehtävä, vaan kaikkien yhteinen asia, mutta voiko oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksella olla merkitystä ja voivatko ne lisätä opiskelijoiden yrittäjyysinnokkuutta on mielenkiintoinen asia pohdittavaksi. Suomessa siirtyy eläkkeelle lähivuosina kymmeniä tuhansia yrittäjiä, vaikka yrittäjät jatkavat työelämässä tyypillisesti pidempään kuin palkansaajat. Eläköityminen merkitsee monessa tapauksessa liiketoiminnan loppumista, sillä monilla ei ole tiedossa yritystoiminnan jatkajaa omasta perheestä, eikä vähemmän kilpailukykyiselle yritykselle välttämättä löydy ostajaa. Niinpä tämä yrittäjäkunnan vanheneminen voi aiheuttaa ongelmia
7 varsinkin niillä seuduilla, joissa maatalouden merkitys on suuri. (Yrittäjyyskatsaus 2007.) 2 Toisaalla keskustellaan työelämän kehityssuuntien, ulkoistamis- ja verkostoitumiskehityksen, yrittäjien sukupolvenvaihdosaallon, työelämän fragmentoitumisen jne. seurauksista. Yhtenä tällaisena seurauksena voidaan nähdä, että tulevaisuudessa yhä suurempi joukko tämän päivän nuorista on työuransa jossakin vaiheessa ammattiin liittyvän valintatilanteen edessä, jossa tulee punnittavaksi entistä suuremmalla todennäköisyydellä myös yrittäjyys varteenotettavana uravaihtoehtona. Yrittäjyydellä on siis yhteiskunnallisen merkityksen lisäksi merkitystä myös yksilön kannalta. (Ristimäki 2004, 8.) Yrittäjyys ja yritystoiminnan kehittäminen nähdään tärkeäksi Savonniemen kampuksella, mutta samalla myös koko Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tässä taustalla ovat maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Menossa olevan ohjelmakauden tärkeitä trendejä Etelä-Savossa ovat olleet muun muassa kasvava tarve uudelle yritystoiminnalle. Mikkelin ammattikorkeakoulun Kehittämissuunnitelma 2012 mukaan ammattikorkeakoulu pyrkii kaikkien alojen koulutuksessaan painottumaan yritystoiminnan kehittämiseen ja löytämään uusia yrittäjyyteen ohjaavia malleja. Työskentelen Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella matkailuaineiden opettajana ja sain opinnäytetyöni aiheen toimeksiantona tulosaluejohtaja Tuija Vänttiseltä ja koulutusjohtaja Kirsti Kurjelta. Opinnäytetyöni aiheeksi he ehdottivat uudenlaisen yrittäjyyden oppimisen mallin kehittämistä Savonniemen kampukselle. Opinnäytetyö on ajan kuluessa muuttunut siten, että tehtävänäni oli kehittää uudenlainen yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle. Olen kokenut aiheen erittäin mielenkiintoiseksi ja haastavaksi, vaikka en itse opeta varsinaisia yrittäjyysopintoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen eri koulutusohjelmien yrittäjyysopintojen nykytilanne ja verrata sitä jonkun muun samantyyppisen ammattikorkeakoulun yrittäjyysopintoihin ja yrittäjyyskasvatukseen. Näiden selvitysten pohjalta oli tarkoitus kehittää uudenlainen malli yrittäjyyskasvatukselle Savonniemen kampukselle. Mietimme yhdessä toimeksiantajan kanssa eri vertailukohde ammattikorkeakouluja ja päädyimme vertailemaan Satakunnan ammattikorkeakoulua, koska heillä on toimintaa usealla paikkakunnalla, heillä on sa-
8 moja koulutusaloja kuin meidän oppilaitoksessamme ja heidän opiskelijoiden opiskeluaikainen yrittäjyys on aktiivista. 3 2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Tässä luvussa kerrotaan opinnäytetyön tavoitteista ja rajauksesta. Lisäksi siinä käsitellään tutkimuskysymys, tutkimusmetodit ja opinnäytetyöprosessi. 2.1 Opinnäytetyön tavoitteet ja rajaus Opinnäytetyö on rajattu koskemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen neljän eri koulutusalan yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysopintoja. Nämä koulutusohjelmat ovat liiketalouden, matkailun, muotoilun ja hoitotyönkoulutusohjelmat. Hoitotyönkoulutusohjelman sisällä on vielä fysioterapian, jalkaterapian, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutusohjelmat, joten jo pelkästään tämä lähtötilanteen kartoittaminen osoittautui yllättävän laajaksi. Yrittäjyyden oppimista ja varsinkin yrittäjyyskasvatusta on Suomessa tutkittu viime aikoina jonkin verran ja ne nähdään tarpeellisina. Savonniemen kampuksella yrittäjyyttä opetetaan kaikissa koulutusohjelmissa ja opiskelijamme kohtaavat hyvin erilaista yrittäjyyskasvatusta eri koulutusohjelmissa saman talon sisällä. Kampuksen yhtenä haasteena on se, että vain harva opiskelija valmistuttuaan ryhtyy harjoittamaan yritystoimintaa. Siksi on mielenkiintoista tutkia, voitaisiinko yrittäjyysopintoja ja yrittäjyyskasvatusta kehittämällä lisätä yrittäjiksi ryhtyvien määrää. Onko kysymys tiedoista, taidoista vai kenties asenteista? 2.2 Tutkimuskysymys Tämän opinnäytetyön pääasiallisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää, miten rakentaa yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle benchmarkingia hyväksi käyttäen? Benchmarking ammattikorkeakouluksi valittiin Satakunnan ammattikorkeakoulu, koska sieltä löytyy samat koulutusohjelmat kuin Savonniemen kampuksella on. Toinen
9 tärkeä valintakriteeri oli heidän opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyskäyttäytyminen ja heidän kehittämänsä Yrityskiihdyttämö ja sen toiminta. 4 Tutkimus lähti liikkeelle Savonniemen kampuksen eri koulutusohjelmien yrittäjyysopintojen nykytilanteen kartoituksesta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka paljon ja millaisin keinoin yrittäjyyttä on eri koulutusohjelmissa opetettu. Seuraavaksi haluttiin benchmarkata jonkun toisen samantyyppiseen ammattikorkeakoulun yrittäjyysopintojen ja yrittäjyyskasvatuksen vastaavat tiedot. Lähtötilanteena oli tutkijan oma käsitys, että yrittäjyyskasvatus on yhtä kuin yrittäjyysopinnot. Tutkijan yrittäjyyskasvatus käsitys on kuitenkin laajentunut paljon tätä opinnäytetyötä tehdessä eikä sen merkitys ole enää sama. Jostain oli kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Lähtötilanne yrittäjyysopintojen suhteen oli tutkijalle suhteellisen tuntematon, koska hän ei työskentele yrittäjyyden opettajana. 2.3 Tutkimusmetodit Hirsjärvi ym. (2002) toteaa, että tutkimusmenetelmien yhteiskäytöstä käytetään termiä triangulaatio. Termin varhaisia käyttäjiä on Denzin (1970), joka jaotteli triangulaation neljään tyyppiin. Metodologinen tai metodinen triangulaatio tarkoittaa useiden menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa. Tutkijatriangulaatio tarkoittaa, että tutkimukseen osallistuu useampia tutkijoita aineistonkerääjinä ja erityisesti tulosten analysoijina ja tulkitsijoina. Denzin puhuu myös teoreettisesta triangulaatiosta, jolloin ilmiötä lähestytään eri teorioiden näkökulmasta, ja aineistotriangulaatiosta, jossa saman ongelman ratkaisemiseksi kerätään useita erilaisia tutkimusaineistoja. (Hirsjärvi ym. 2002, 228.) Hirsjärven ym. (2002) mukaan triangulaation sijaan monet tutkijat käyttävät nykyään muitakin termejä kuvaamaan eri menetelmien käyttöä tutkimuksessa. Brannen (1992) puhuu metodien yhdistämisestä (mixing methods). Erityisesti hän tarkastelee määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistämistä. Burgess (1982) käyttää termiä monimetodinen lähestymistapa. Janesick (2000) puolestaan ehdottaa triangulaation korvattavaksi termillä kiteyttäminen (crystallization). Tutkimus on kuin kristalliin katsomista. Mitä me näemme, kun katsomme kristallipalaa riippuu siitä, kuinka me katsomme sitä? (Hirsjärvi ym. 2002, 228.)
10 5 Tämän opinnäytetyön lähestymistapa on kvalitatiivinen, jossa pyritään kuvaamaan ja tulkitsemaan yrittäjyyskasvatus sellaisena kun se nykyään ilmenee. Kvalitatiivinen tutkimus ei pyri yleistettävyyteen eikä mittaamiseen. Sen tehtävänä ei ole selittää, vaan ymmärtää ja tulkita. Tutkimusmetodiksi on valittu triangulaatio. Pääsääntöisesti opinnäytetyössä käytetään aineistotriangulaatiota, mutta lisäksi tutkimuksessa voidaan tulkita olevan myös tutkijatriangulaatiota, koska siinä hyödynnetään yrittäjyyskasvatustutkijoiden tutkimustuloksia. Opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja hyödynnettiin OPM:n työllistymiskyselyjä ja Tilastokeskuksen tilastotietoja. Lisäksi käytettiin lisäaineistoina sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun että Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjallisia opetussuunnitelmia. Teemahaastatteluilla oli erityisen suuri painoarvo varsinkin lähtökohta-analyysin teossa Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjyyden opettajille. 2.4 Opinnäytetyöprosessi Opinnäytetyö prosessi aloitettiin teemahaastattelukysymysten laadinnalla helmikuussa 2007: Kyselyt jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kartoitettiin niitä yrittäjyysopintoja, jotka kuuluvat kaikille yhteisiin perusopintoihin. Toisessa osassa selvitettiin sellaisia yrittäjyysopintoja, jotka olivat joko vaihtoehtoisia ammattiopintoja tai vapaasti valittavia opintoja. Kolmannessa osiossa selvitettiin opettajan omaa yrittäjyyttä, opiskelijoiden yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjyysopintojen tulevaisuuden toiveita (Liite 1). Lähdettäessä kartoittamaan Savonniemen kampuksen yrittäjyysopintojen nykytilannetta valittiin haastateltavaan ryhmään sellaiset opettajat, jotka opettavat mahdollisimman monissa koulutusohjelmissa ja omaavat mahdollisimman laajan kuvan ja tiedon yrittäjyys opinnoista. Haastattelun aluksi kerrottiin haastateltavalle, miten kysely aiotaan toteuttaa ja se, että kysely on jaettu kolmeen osaan. Se tehtiin siksi, että haastateltavan oli helpompi hahmottaa, että kyselyssä kartoitetaan yrittäjyyden perusopinnot ja vaihtoehtoiset opinnot ja valinnaiset opinnot.
11 6 Haastattelussa haastateltiin kolmea yrittäjyyden opettajaa eri koulutusohjelmista ja haastattelun kesto vaihteli noin 20 minuutista reiluun 30 minuuttiin. Haastatteluajat oli sovittu haastateltavien kanssa etukäteen ja haastattelut suoritettiin tutkijan omassa työhuoneessa josta oli pyritty poistamaan kaikki häiriötekijät. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja samalla tehtiin pienimuotoisia muistiinpanoja. Litterointi eli puhtaaksikirjoitus tehtiin yleensä muutaman päivän sisällä haastattelusta. Haastattelujen tietoja käsiteltiin pelkistämällä ja yhdistelemällä. Lopuksi vielä kuunneltiin kunkin haastattelu kokonaisuudessaan ja koetettiin löytää ne kohdat, jotka eivät suoranaisesti ilmenneet oikean kysymyksen kohdalla. 2.5 Vertailukohteena Satakunnan ammattikorkeakoulu Vertailukohde ammattikorkeakouluksi valittiin Satakunnan ammattikorkeakoulu, koska sieltä löytyy samat koulutusohjelmat kuin Savonniemen kampuksella on. Toinen tärkeä valintakriteeri oli heidän opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyskäyttäytyminen opiskeluaikana ja heidän kehittämänsä Yrityskiihdyttämö ja sen toiminta. Satakunnan ammattikorkeakoulun haastateltavaksi valittiin liiketalouden koulutusohjelman yrittäjyysopintojen opettaja ja projektipäällikkö, joka vastaa Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämön toiminnasta. He olivat kumpikin henkilöitä, jotka tietävät tarkasti oppilaitoksensa yrittäjyysopintojen tilanteen ja ovat olleet aktiivisesti mukana Yrityskiihdyttämön toiminnassa sen alusta saakka. Liiketalouden koulutusohjelma on opiskelijamäärältään Satakunnan ammattikorkeakoulun suurin koulutusohjelma ja sitä toteutetaan neljällä paikkakunnalla, Huittisissa, Kankaanpäässä, Porissa ja Raumalla. Satakunnan ammattikorkeakoulun teemahaastattelujen pohjana pidettiin Savonniemen kampuksen lähtötilanne kyselyä, koska tavoitteena oli selvittää paljon samoja kysymyksiä (Liite 2). Kysely oli jaettu edelleen kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kartoitettiin niitä yrittäjyysopintoja, jotka kuuluvat kaikille yhteisiin perusopintoihin. Toisessa osassa selvitettiin sellaisia yrittäjyysopintoja, jotka olivat joko vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia opintoja. Kolmannessa osiossa selvitettiin opettajien omaa yrittäjyys kokemusta, opiskelijoiden yrittäjäksi ryhtymistä, yrittäjyys opintojen ongelmia ja haasteita sekä yrittäjyysopintojen tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi haluttiin saada mahdollisimman
12 7 paljon tietoa Yrityskiihdyttämön toiminnasta. Haastattelun aikana huomattiinkin, että pääpaino siirtyi Yrityskiihdyttämön toiminnan läpikäymiseen, koska se on heidän yrittäjyyskasvatuksessaan merkittävässä roolissa. Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajille lähetettiin teemahaastattelukysymykset sähköpostilla viikkoa ennen haastatteluajankohtaa. Haastattelut suoritettiin toukokuun 2007 lopussa. Haastattelu tilanteessa molemmat opettajat olivat paikalla samalla kertaa ja haastattelu kesti yhteensä hieman yli kaksi tuntia. Haastattelut suoritettiin Porin koulutusyksikön henkilöstöravintolan tiloissa. Litterointi ja yhteenvetojen teko viivästyi tutkijan työkiireideni takia ja ne pystyttiin tekemään vasta kesän 2007 lopulla. Litterointi ja yhteenvetojen teko osoittautui työlääksi ja ne jouduttiin kuuntelemaan moneen kertaan, ennen kuin onnistuttiin saamaan kaikki oleelliset tiedot varmasti poimittua. Kesäkuussa 2007 aloitettiin opinnäytetyön viitekehyksen rakentaminen. Teoriaosuus koostuu yrittäjyydestä, kasvusta, kasvatuksesta, opettamisesta, oppimisesta ja yrittäjyyskasvatuksesta. 3 TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY JA NYKYTILANTEEN KUVAUS Tässä luvussa esitellään Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa lyhykäisyydessään. Lisäksi kerrotaan Savonniemen kampuksen yrittäjyysopintojen nykytilanteesta eri koulutusohjelmissa, Mikkelin ammattikorkeakoulun yrittäjyyspolkua ja Osuuskunta Osmoa ja sen yhteyttä yrittäjyysopintoihin. 3.1 Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu on maan monialaisin suomenkielinen ammattikorkeakoulu, jossa on kahdeksan koulutusalaa ja 14 ammattikorkeakoulu tutkintoa. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on 20 ammattikorkeakoulu tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa, joista yksi on englanninkielinen. Lisäksi ammattikorkeakoulussa on kolme ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa.
13 8 Mikkelin ammattikorkeakoulu toimii kolmella paikkakunnalla, Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kokonaisopiskelija määrä on 4500 ja vuosittain opinnot aloittaa 790 nuorta ja 400 aikuista. Valmistuneita vuosittain on noin 800, joista noin 80 prosenttia työllistyy. Mikkelin ammattikorkeakoulua ylläpitää Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä ja rehtorina toimii Erkki Karppanen. Ammattikorkeakoulussa työskentelee 430 henkilöä, joista päätoimisia opettajia on 200. Liikevaihto on lähes 40 miljoonaa euroa, josta projektitoiminnan osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Koulutuksen ohella Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä työelämän tarpeisiin. Tutkimustoimintaa tehdään eniten YTI-tutkimuskeskuksessa, jonka painopistealueet ovat elintarvike-, puu-, ympäristö-, informaatio- ja mediateknologiassa sekä materiaalitekniikassa. Ammattikorkeakoulussa on vuosittain noin 70 hanketta tai projektia, joiden yhteenlaskettu volyymi on lähes 40 miljoonaa euroa. Opinnäytetöitä valmistuu vuosittain 800, joista 80 prosenttia tulee suoraan työelämän käyttöön. 3.2 Savonniemen kampus osana Mikkelin ammattikorkeakoulua Savonniemen kampus on osa Mikkelin ammattikorkeakoulua ja edustaa monialaisuutta vahvimmillaan. Kampuksella opiskelee noin 900 opiskelijaa neljällä eri koulutusalalla. Opintonsa aloittaa vuosittain noin 150 opiskelijaa nuorten koulutusohjelmissa ja noin aikuisopiskelijaa. Vuosittain valmistuu noin 160 opiskelijaa ja heistä noin 74 prosenttia työllistyy heti valmistuttuaan. Matkailun koulutusohjelma suuntautuu liiketoimintaan ja antaa mahdollisuuden uusien liiketoimintamallien opiskeluun. Muotoilun koulutusohjelmassa erikoistutaan joko vaatetussuunnitteluun ja tuotteistamiseen, teatteripuvustukseen, puumuotoiluun tai teatteritekniikkaan. Liiketalouden koulutusohjelma paneutuu muun muassa kansainväliseen kauppaan. Terveysalalla opiskellaan hoitotyön, fysioterapian ja jalkaterapian koulutusohjelmissa. Kaikilla neljällä koulutusalalla on myös aikuiskoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Monialaisella kampuksella opintojen valinta toisilta koulutusaloilta on joustavaa.
14 9 Savonlinnan koulutus siirtyi samalle kampukselle elokuussa 2006 Savonniemenkadun kiinteistön yhteyteen rakennettuun uudisrakennukseen. Lisäksi ammattikorkeakoululla on yhteiset tilat Puistokatu 5:ssä Joensuun yliopiston Matkailun verkostoyliopiston ja Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Siellä toimii kaikkien alojen yhteinen kirjasto, opetustiloja sekä yrityspalvelutoiminta. Henkilöstöä Savonlinnassa on yhteensä 61, joista opettajia on 50. Tulosaluejohtajana toimii Tuija Vänttinen, matkailun-, muotoilun ja liiketalouden koulutusjohtaja on Kirsti Kurki ja terveysalan koulutusjohtajana toimii Tarja Turtiainen. Savonniemen kampuksen vuotuinen liikevaihto on noin 3,6 miljoonaa euroa. 3.3 Yrittäjyyden opetus Savonniemen kampuksella ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrittäjäpolku Yrittäjyyttä opetetaan jokaisella neljällä eri koulutusalalla. Kaikilla koulutusohjelmilla on erilaiset opetusmenetelmät ja omanlaiset sisällöt ja toisten koulutusohjelmien käytäntöihin ei ole juurikaan perehdytty. Niinpä lähtötilanteessa oli ehdottoman tärkeä selvittää jokaisen koulutusohjelman opetussuunnitelmat ja yrittäjyysopintojen sisällöt, osaamispohja, opetusmenetelmät ja tukitoimet. Lisäksi lähtötilanteessa piti selvittää eri tunnuslukujen kautta, kuinka paljon eri koulutusohjelmista opiskelijat ovat valmistuttuaan siirtyneet yrittäjiksi. Näin saatiin jonkinlainen määrällinen käsitys yrittäjiksi ryhtyneiden lukumääristä ja yrittäjyyshalukkuudesta ja niitä lukuja oli tarkoitus verrata Satakunnan ammattikorkeakoulun lukuihin. Savonniemen kampuksen matkailun- ja liiketalouden koulutusohjelmissa opiskelijalla on ollut mahdollisuus keskittyä yrittäjyysopintoihin ja valita omaan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaansa Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteinen Yrittäjäpolku. Matkailun- ja liiketalouden koulutusohjelman lyhyin mahdollinen yrittäjäpolku 33 opintopistettä (op) + 12 opintopistettä = 45 opintopistettä ja pisin mahdollinen yrittäjäpolku 33 op + 45 op + 15 op = 93 op Perusopinnoissa yrittäjäpolku alkaa kuuden opintopisteen laajuisista opinnoista: Kansantalous antaa perustan yritystoiminnan merkityksen ymmärtämiseen koko kansantaloudessa. Yritystalouden perusteet ja yrittäjyys mahdollistaa yrityksen toimintaprosessin ja yksilön, yrittäjäpersoonan, merkityksen ymmärtämistä yritystoiminnan keskeisenä
15 10 voimana. Oikeuden perusteet takaavat sopimusoikeuden ymmärtämisen ja juridisten henkilöiden merkityksen sopijaosapuolen roolissa. Työyhteisön toimintamekanismit tutustuttavat opiskelijan työntekijän ja yrityksen väliseen suhteeseen sekä pienyrittäjään työnantajana. Monipuolinen tietotekniikan ja viestinnän opetus antaa edellytykset toimia nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä. Ammattiopinnoissa Palveluyrityksen suunnittelun ja kehittämisen 21 op:n kokonaisuuteen kuuluu Yrityssuunnittelu, Yritysoikeus, Henkilöstövoimavarat, Yrityksen talous ja Asiakassuhdemarkkinointi. Lisäksi Yhteisöviestinnän kolmen opintopisteen opintojaksolla perehdytään esimiehen/yrittäjän viestintätaitoihin ja Tietoverkon-opinnot vahvistaa tietoliikenteen mahdollisuuksien hyväksikäyttöä yritysviestinnässä. Vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa opiskelija voi valita 45 op pitkälle meneviä yrittämisessä tarvittavaa ammattitaitoa kehittäviä moduuleja talouden johtamisen, markkinoinnin johtamisen tai matkailuyrittämisen suuntavaihtoehdoista. Matkailuyrittämisen opintojaksotarjonta vahvistaa erityisesti yrittäjyyden osaamista mm. Matkailualan tuoteosaaminen, Matkojen myynti ja välitys, Matkailun ohjelmapalvelujen tuotanto sekä Yhtiöoikeus ja yritysjärjestelyt moduuleilla ja yrittäjyyden asiantuntemusta ja yrittäjänä kehittymistä voidaan syventää talouden johtamisen ja markkinoinnin johtamisen moduuleilla. Lisäksi nuorten versiossa voi valita Ohjatut projektit tai aikuisversiossa Oman projektin (1,5-4 op), joka voi olla myös oman yrityksen liikeidean kehittämistä. Vapaasti valittavat opinnot 15 opintopistettä voidaan valita Yrittäjäpolun opinnoista ja lisäksi opinnäytetyö ja työharjoittelu voivat tukea yrittäjänä kehittymistä. Opiskelijat voivat olla mukana myös Mikkelin ammattikorkeakoulun esihautomotoiminnassa. Valmistumisen jälkeen opiskelijat voivat siirtyä Joensuun yliopiston Matkailun osaamiskeskukseen kuuluvaan matkailualan yrityshautomotoimintaan. Opetusmenetelmillä varmistetaan opiskelijan idean kehittymisen mahdollisuus kannattavaa liiketoimintaa harjoittavaksi yritykseksi. Opiskelijoiden asenteiden yrittäjyysmyönteisyyttä yrittäjyyteen innostumista tavoitellaan mm. käyttämällä yrittäjiä ja yrittäjyyskokemusta omaavia henkilöitä mm. ideointi- ja suunnitteluvaiheessa apuna. Osuuskunta Osmo
16 11 Savonniemen kampuksen yrittäjyysopintoihin on myös kytketty osuuskunta toimintaa. Yhtenä oppimisympäristönä toimii Osuuskunta Osmo. Osuuskunnan toiminimi on Osuuskunta Savonlinnan Monitaitajat (OSMO) ja kotipaikka Savonlinna. Osuuskunta on perustettu Mikkelin ammattikorkeakoulun yrityshautomoprojektin avulla. Osuuskunta toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikössä ja tarjoaa pääasiallisesti sosiaali- ja terveysalan palveluita, mutta viimeisen parin vuoden aikana toimintaa on saatu kehitettyä myös muotoilun koulutusohjelman puolelle. Pyrkimyksenä on laajentaa toimintaa myös matkailu-, sekä liiketalouden aloille. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammattiin opiskelun ja taloudenpidon tukemiseksi harjoittaa koulutusaloihin liittyviä erilaisia palveluita siten, että ensisijassa jäsenet suorittavat työn. Joitakin työtehtäviä palvelujen myynnin lisäksi löytyy myös markkinointiasioissa. Osuuskunta Osmo tarjoaa terveyspalveluita ainoastaan toimitiloissaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella. Muita osuuskunnan palveluita tarjotaan myös kampuksen ulkopuolella. Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä jäsenyydestään kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty. Opiskelijajäsenenä voi toimia vain opiskelun aikana ja vuoden ajan valmistuttua. Valmistumisesta vuoden jälkeen hallitus erottaa jäsenen automaattisesti. Opiskelijan on oltava Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikön opiskelija. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsen voidaan erottaa, jos hän vaihtaa oppilaitosta, on menettänyt opiskeluoikeutensa, on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa tai ei enää käytä osuuskunnan palveluita. Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle. Eroilmoitus katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jäseniä Osuuskunnassa on tällä hetkellä 20 ja lisäksi MAMK:n Savonlinnan yksikkö, joka toimii yhteisöjäsenenä. Aktiivisia toimijoita osuuskunnassa on syksyllä 2007 yhteensä seitsemän, joista viisi on muotoilun koulutusohjelmasta ja kaksi jalkaterapian
17 12 koulutusohjelmasta. Osuuskunta toiminta ei valitettavasti ole lähtenyt liikkeelle niin aktiivisena, kun sitä toivottiin ja matkailun- ja liiketalouden opiskelijat eivät ole lähteneet toimintaan mukaan vielä ollenkaan. 3.4 Opiskelijoiden yrittäjyys aktiivisuus ja heidän perustamat yritykset Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden yrityksen perustamisaktiivisuutta on seurattu viimeisen viiden vuoden ajan OPM:n työllistymistilastoista. Tällä hetkellä Mikkelin ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että neljä prosenttia valmistuneista opiskelijoista saataisiin ryhtymään yrittäjiksi. Koko Mikkelin ammattikorkeakoulussa vuonna 2006 yrittäjyysprosentti oli 1,1 (5 yrittäjää/453 työllistynyttä) ja nyt kuluvana vuonna se on 4,4 prosenttia (17 yrittäjää/ 379 työllistynyttä ).(Hytönen 2007.) Opetusministeriön työllistymiskyselyn perusteella on koko Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista vuosina ryhtynyt yrittäjiksi 54 opiskelijaa. Taulukossa 1 on esitelty tarkemmin vuosittain yrittäjiksi ryhtyneiden opiskelijoiden lukumäärät. TAULUKKO 1. Mikkelin ammattikorkeakoulun vastavalmistuneiden yrittäjien määrä OPM:n työllistymiskyselyn perusteella Vuosi Aloitan yrittäjänä/ jatkan yrittäjänä Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella ei ole koulutusohjelmittain koottua yrittäjiksi ryhtyneiden tilastoa olemassa. Jalkaterapian koulutusohjelmassa tilastoa on kuitenkin pidetty. Koulutusohjelman yliopettajan tilastojen mukaan yrittäjiksi ryhtyneiden lukumäärä on tällä hetkellä kolmekymmentä opiskelijaa. Koulutusohjelmasta on valmistunut 130 opiskelijaa, joten 23 prosenttia heistä on ryhtynyt yrittäjik-
18 13 si.(tiippana 2007.) Näiden yrittäjiksi ryhtyneiden tiedot eivät kuitenkaan näy OPM:n työllistymiskyselyissä, koska opiskelijat eivät ole valmistumishetkellä ilmoittaneet ryhtyvänsä yrittäjiksi. OPM:n työllistymiskyselyn perusteella ajalla Savonniemen kampukselta on yrittäjiksi ryhtynyt 11 opiskelijaa. Heistä kaksi on jalkaterapian koulutusohjelmasta, kaksi fysioterapian koulutusohjelmasta, yksi liiketalouden koulutusohjelmasta, kaksi matkailun koulutusohjelmasta ja kolme muotoilun koulutusohjelmasta. Alla olevassa taulukossa 2 on yrittäjiksi ryhtynyt esitelty koulutusohjemittain ja vuosittain. TAULUKKO 2. Savonniemen kampukselta yrittäjiksi ryhtyneet opiskelijat ajalla Koulutusohjelma Matkailu Muotoilu Liiketalous Hoitotyö jalkaterapia fysioterapia jalkaterapia fysioterapia Satakunnan ammattikorkeakoulussa on toiminut Yrityskiihdyttämö vuodesta 1997 alkaen ja he ovat seuranneet aktiivisesti jo kymmenen vuoden ajan opiskelijoiden yrittäjiksi ryhtymisaktiivisuutta. Kuluneen kymmenen vuoden aikana opiskelijoiden perustamia yrityksiä on syntynyt 100 ja yrittäjien lukumäärä on noin 150. Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden-, tekniikan- ja merenkulun koulutusohjelmista ovat opiskelijat olleet kaikkein innokkaimpia perustamaan yrityksen. Vähiten yrityksiä on perustettu sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmasta. (Kainu 2007.) Yritysten toimialat ovat todella moninaisia. Liiketalouden koulutusohjelmassa opiskelevat ovat perustaneet pääasiassa viestinnän ja media-alan yrityksiä. Tekniikan puolelta yritykset ovat pääsääntöisesti aluksi joko sähkö- tai lvi- asennuspalvelua tarjoavia yrityksiä ja myöhemmin sitten suunnittelu- ja insinööritoimistoja. Sosiaali- ja terveysalalta
19 14 on perustettu esimerkiksi hoitokoti. Valtaosa perustetuista yrityksistä on nykyään ns. kimppayrityksiä, kahden tai kolmen hengen yrityksiä. Yritysten perustajista ainakin yhden tulee olla Satakunnan ammattikorkeakoulun nykyinen, kirjoilla oleva opiskelija ja hänellä tulee olla vähintään 51 prosentin osake-enemmistö. (Kainu 2007.) Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yrittäjiksi ryhtyneiden luvut eivät ole täysin verrannollisia, sillä Satakunnan ammattikorkeakoulussa tilastointia ja seurantaa on pidetty aktiivisesti yllä kymmenen vuoden ajan, kun taas Mikkelin ammattikorkeakoulun luvut on koottu OPM:n työllistymiskyselyistä viiden viimeisen vuoden ajalta. 4 YRITTÄJYYS, KASVU, OPPIMINEN JA YRITTÄJYYSKASVATUS Tässä luvussa pohditaan yrittäjyyttä käsitteenä ja ilmiönä yleisellä tasolla. Sen jälkeen perehdytään ihmisen kasvuun, kasvatukseen, koulutukseen, opettamiseen ja oppimiseen. Viimeisenä syvennytään yrittäjyyskasvatukseen ja sen tavoitteisiin ja menetelmiin. 4.1 Yrittäjyys käsitteenä ja ilmiönä Suomen kielen sanat eivät tavoita kaikkia yrittäjyyden eri vivahteita, vaan tarvittaisiin uutta terminologiaa yrittäjyyden eri ulottuvuuksille. Yrittäjyyden käsitteen laajeneminen perinteisestä ulkoisesta yrittäjyydestä on osin ongelmallista. Jo pelkän yrittäjämäisen käyttäytymisen määritteleminen on vaikeaa. Erityisesti tarvittaisiin rajanvetoa yrittäjämäisen käyttäytymisen ja yleisen aktiivisen käyttäytymisen välille. (Leskinen 1999, 74.) Yrittäjyyden ja yrittäjän käsitteitä on tutkittu ja määritelty tutkimuksissa ja kirjallisuudessa monin eri tavoin. Samoin yrittäjyys on eri aikakausina ilmennyt eri muodoissa. Käsitys yrittäjyydestä on myös vaihdellut osin sen mukaan, miten yrittäjyyttä ja yrittäjiä on arvostettu yhteiskunnassa. (Routamaa 1993, 11.) Sanojen yrittäjyys ja yrittäjä kantasana on verbi yrittää. Sana yrittää tarkoittaa ensinnäkin johonkin pyrkimistä ja jonkin päämäärän tai tuloksen tavoittelemista, toiminnalla, käytöksellä tai muulla sellaisella. Toisaalta yrittää-sana viittaa ahkerointiin ja ponnisteluun. Kolmas merkitys puolestaan viittaa taloudelliseen yrittämiseen. Yritteliäisyys puo-
20 15 lestaan viittaa arkikielessä muun muassa aloitekykyyn, ahkeruuteen ja tarmokkuuteen. Erityisesti talousasioista puhuttaessa sillä tarkoitetaan joskus samaa kuin yrittäjyydellä tai yrittäjänä olemista. Yritteliäs sen sijaan on varsinkin taloudellisesti yrittävä, toimelias, toimekas, puuhakas, aloitekykyinen ja rivakka. Yrittäjä-sanalla on arkikielessä lähinnä kaksi merkitystä. Toisaalta yrittäjästä puhutaan aktiivisena ja tavoitteellisena toimijana. Ensimmäinen merkitys vastaa perinteistä yrittäjänä. Yrittäjän näkeminen aktiivisena ja tavoitteellisena toimijana puolestaan viittaa henkilön tietynlaiseen toimintatapaan; yrittäjämäiseen toimintaan. (Koiranen & Peltonen 1995, ) Suomalaiset sanat eivät tavoita kaikkia yrittäjyyden eri vivahteita, vaan tarvittaisiin uutta terminologiaa yrittäjyyden eri ulottuvuuksille. Yrittäjyyden käsitteen laajeneminen ulkoisesta yrittäjyydestä sisäiseen voidaan katsoa heijastavan erityisesti työmarkkinoiden muutoksia, joissa tehokkuudesta, tuottavuudesta ja henkilöstön jatkuvasta kehittämisestä on tullut keskeisiä kysymyksiä. Sisäinen yrittäjyys on astunut organisaatioihin sekä organisaation että yksilön edun nimissä. (Leskinen 1999, 74.) Yrittäjyys-käsite voi saada eri vivahteita, kun sitä tarkastellaan eri tieteiden näkökulmasta. Sosiologian näkökulma tarkastelee yrittäjyyttä kollektiivisena, yhteiskunnallisena ilmiönä, jossa tärkeitä yrittäjyyden kriteereitä ovat mm. pääoman kasautuminen ja omistuksellisuus. Liiketaloustieteen näkökulmasta yrittäjyydessä kiinnostaa liiketoiminnan luonne ja organisoituminen. Yrittäjyyttä on aina ollut vaikea erottaa yrityksestä. Käsitteitä on pyritty määrittelemään monella tapaa, kuten jako sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen osoittaa. On myös esitetty yrittäjyyden jakamista yrittävyyteen ja yrittäjyyteen. (Ristimäki 2004, ) Ristimäki esittää eri tieteenaloihin perustuen yrittäjyyttä määrittäviksi tekijöiksi seuraavat tekijät; 1. Innovatiivisuus 2. Riski ja sen hallinta 3. Toiminnan katalysaattorina toimiminen 4. Yritystoiminnan omistuksellisuus (Ristimäki 2004, 24.) Nämä käsitteet auttavat yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden määrittelyssä. On huomattava, että yritystoiminnan omistuksellisuus on nähty varhaisten tutkijoiden mukaan tekijänä, joka ei yksin määritä yrittäjyyttä. (Ristimäki 2004, )
MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotOSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotKÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa
KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotSYNERGIALLA REALISMIA OPISKELUUN
SYNERGIALLA REALISMIA OPISKELUUN INSSI-seminaari Anne Kleemola, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK 18.3.2010 Synergiaprojektin synty Käynnistyi syksyllä 2007 projektina, jonka asetti Samkin rehtori ja
LisätiedotYrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö
Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja
LisätiedotTutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
LisätiedotYrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja
LisätiedotTyöelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa
Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotSatakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö. Hanna Rautava-Nurmi
Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö Hanna Rautava-Nurmi Innovatiivinen pedagoginen ratkaisu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö 1996 1997 1998-2000 2001 2002 2004 2005 1996, Yrityskiihdyttämö
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotYrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa
Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö
Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden lisääminen
LisätiedotHAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja
HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen
LisätiedotKulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019 AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK) musiikkipedagogi (AMK) tanssinopettaja (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotYrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena
Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana
LisätiedotHyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli
Jatkoväylä-seminaari Haaga-Helia 9.5.2017 Kaisa Tsupari Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli 1 HYRIA KOULUTUS 9.5.2017 Liiketalouden pt/ nuoret Mahdollisuus suorittaa tutkinnonosa (15 osp)
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotYrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR
Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan
LisätiedotMiksi yrittäjyyskasvatusta?
Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,
LisätiedotYlempi korkeakoulututkinto projektijohtamisesta! Osmo Eerola, yliopettaja Koulutusvastaava, ins. (YAMK) koulutukset
Ylempi korkeakoulututkinto projektijohtamisesta! Osmo Eerola, yliopettaja Koulutusvastaava, ins. (YAMK) koulutukset Projektipäivät 2015 Onko projektijohtaminen oma professionsa? Kyllä! Turun AMK:n toimintaympäristö
LisätiedotOSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS
1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.
LisätiedotSeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT
SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat
LisätiedotOsaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille
LisätiedotYRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut
YRITTÄJYYSPOLKU Lahden nuorisopalvelut Nuorten työllisyyspalvelut Matti Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti Tuija Oikarinen Yrittäjyyden ja työn murros - Yrittäjyys mahdollisuutena
LisätiedotYrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY
Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotMonipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia
Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotHuippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotMitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?
Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä
LisätiedotARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
LisätiedotAMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA
AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen
LisätiedotNuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu
Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat
LisätiedotKokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotSatakunnan vanhusneuvosto
Satakunnan vanhusneuvosto Tuula Rouhiainen-Valo 13.9.2016 Ammattikorkeakoulukoulutus /OKM sivuilta *Ammattikorkeakoulut (AMK), ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU
Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotAMK-tutkintoon johtava koulutus
Liiketalous AMK-tutkintoon johtava koulutus Informaatioteknologia BEng, Information Technology insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Kulttuuriala medianomi (AMK)
LisätiedotHOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi
LisätiedotYrittäjyys HAAGA-HELIAn liiketalouden opinnoissa (Helsinki) Tarja Jokinen Tarja Römer-Paakkanen Ilkka Malinen
Yrittäjyys HAAGA-HELIAn liiketalouden opinnoissa (Helsinki) Tarja Jokinen Tarja Römer-Paakkanen Ilkka Malinen Yrittäjyysopintojen kokonaisuus ja ASO 1. Lukukausi Yrittäjyys ja yritystoiminta 6 op - tiimi-
LisätiedotKuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi
Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotSUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op
SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen
LisätiedotYrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotOpinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa
Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa
LisätiedotHarjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt
Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas
LisätiedotOPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA
OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA SHAKE INNOVAATIOKOKEILUJEN UUSI MALLI Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulu 2017 Maisa Kantanen 19.9.2017 Case-paperin tavoite Tuoda esille Etelä-Savolaisten
LisätiedotJohdatus yrittäjyyskasvatukseen
Johdatus yrittäjyyskasvatukseen Kari Ristimäki kari.ristimaki@puv.fi Mikkeli 16.10.2007 Yrittäjyyskasvatuksen keskeiset määm ääritelmät yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä ja materiaaleja Yrittäjyyskasvatus
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
LisätiedotJOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT
JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotLukiolaisen bisneslinja
Lukiolaisen bisneslinja Opinto-ohjelma Lukiolaisen bisneskoulun opintoja voivat suorittaa sekä lukiolaisen bisneslinjan että yleislinjan opiskelijat. Linjalla opiskelevien opinto-ohjelmaan sisältyy kolme
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotOPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
OPISKELIJAT 20.9.2012 OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1. Normiaika Yhteensä 2. Normiaika + 1 vuosi Yhteensä 3. Yliaikaiset Yhteensä 4. Poissaolevat Yhteensä Kaikki yhteensä Riviotsikot Aikuiset
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotYritystoiminta ja yrittäjyys: 3 op (syksy ja kevät)
Yritystoiminta ja yrittäjyys: 3 op (syksy ja kevät) Opiskelija osaa - kuvata yritystoiminnan merkitystä ja roolia yhteiskunnassa - selittää yrittäjyyden ilmenemismuotoja yksilöiden ja organisaatioiden
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotTyönhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1.
Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa Ammattilaisten työnhakututkimus ESITYS MPS ENTERPRISES JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ 30.1.2019 Työ ja elämä muuttuvat Odotukset työlle: Arvot
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotTOTEEMI Työstä oppimassa, työhön
TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön Opiskelija keskiössä (HAMK) YAMK liiketalous -osahanke 1.9.2017-30.9.2019 Leena Nikander / Helena Turunen T Y Ö S T Ä O P P I M A S S A, T Y Ö H Ö N A R B E T E K O M P
LisätiedotJuhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista
Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö
LisätiedotMonipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia
Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Mira Huusko, Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Karvi
LisätiedotYri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet
Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva
LisätiedotAMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN
AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen
LisätiedotHenkilöstön kehittämisen haasteet
Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena
Lisätiedotnumeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotYrittäjäpolvenvaihdos
Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
Lisätiedot