YRITTÄJYYSKASVATUSMALLI MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN SAVONNIEMEN KAMPUKSELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITTÄJYYSKASVATUSMALLI MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN SAVONNIEMEN KAMPUKSELLE"

Transkriptio

1 Sirpa Korhonen YRITTÄJYYSKASVATUSMALLI MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN SAVONNIEMEN KAMPUKSELLE Opinnäytetyö Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Joulukuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sirpa Korhonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Nimeke Yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle Tiivistelmä Yrittäjyyden merkitys on kasvanut nyky-yhteiskunnassa erityisesti työelämän muutoksista johtuen, joita ovat esimerkiksi julkisen sektorin supistamistarpeet ja yrittäjien ikääntyminen. Näiden seurauksena syntyy mahdollisuuksia uusille yrityksille niin sosiaali- ja terveysalalle kuin myös koko palvelusektorille. Opinnäytetyö on toimeksianto Savonniemen kampukselta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ehdotelma yhteisestä yrittäjyyskasvatusmallista eri koulutusohjelmille. Opinnäytetyön pääasiallisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää, miten rakentaa yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle benchmarkingia hyväksi käyttäen. Benchmarking ammattikorkeakouluksi valittiin Satakunnan ammattikorkeakoulu, koska sieltä löytyy samat koulutusohjelmat kuin Savonniemen kampuksella on. Toinen tärkeä valintakriteeri oli heidän opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyskäyttäytyminen ja heidän kehittämänsä Yrityskiihdyttämö ja sen toiminta. Opinnäytetyön lähestymistapa on kvalitatiivinen. Siinä pyritään kuvaamaan ja tulkitsemaan yrittäjyyskasvatusta sellaisena kuin se nykyään ilmenee. Kvalitatiivinen tutkimus ei pyri yleistettävyyteen eikä mittaamiseen. Sen tehtävänä ei ole selittää, vaan ymmärtää ja tulkita. Siksi tutkimusmetodiksi valittiin triangulaatio. Pääsääntöisesti käytettiin aineistotriangulaatiota, mutta lisäksi tutkimuksessa voidaan tulkita olevan myös tutkijatriangulaatiota, koska siinä on hyödynnetty yrittäjyyskasvatustutkijoiden tutkimustuloksia. Opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjyyden opettajille. Teemahaastatteluilla oli erityisen suuri painoarvo lähtökohta-analyysin teossa. Tutkimus osoitti, että molemmilla ammattikorkeakouluilla on hyvin samanlaiset yrittäjyyden perusopinnot, mutta vaihtoehtoisissa opinnoissa ja vapaasti valittavissa yrittäjyysopinnoissa oli eroavuuksia. Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yrittäjyysasenteissa, yrittäjyysopintojen valinnassa ja opiskeluaikaisessa yrittäjyydessä on eroavaisuuksia Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoihin verrattuna. Tällä hetkellä Savonniemen kampuksen yrittäjyyden opettajista kukaan ei toimi yrittäjänä, kun taas Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajakunnasta noin 30 prosenttia toimii yrittäjinä tai ovat yrittäjän puolisoita. Savonniemen kampuksen yrittäjyyskasvatusmallista on tehty ns. yrittäjyyskasvatuksen ideaalimalli, jossa on kuvattu kampuksen yrittäjyyskasvatuksen ideaalitilanne, käyty läpi rajoitteet ja lopuksi päädytty ehdotelmaan. Ideaalimallissa keskityttiin Savonniemen kampuksen yrittäjyyskasvatuksen kannalta oleellisimpiin kehittämiskohteisiin, jotka olivat organisaatio ja johtaminen, opettajat, opiskelijat, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät ja yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen eri oppiaineisiin. Asiasanat (avainsanat) yrittäjä, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus Sivumäärä Kieli URN 91s. + liitt.2s suomi URN::NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Marja-Liisa Kakkonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus

3 DESCRIPTION Date of the master's thesis December 4, 2007 Author(s) Sirpa Korhonen Degree programme and option Master Degree in Programme Entrepreneurship and Business Competence Name of the master's thesis Model for Entrepreneurship studies of Savonniemi Campus Abstract The significance of entrepreneurship has increased in modern society particularly due to certain changes in working life, such as reducing public services and the aging of entrepreneurs. Consequently, new opportunities will arise for new enterprises in the social and healthcare sector as well as in the entire service sector. This study was an assignment for the Savonniemi Campus of Mikkeli University of Applied Sciences. The purpose of this study was to develop a common model for entrepreneurship studies in the following degree programmes; travel and tourism, design, business and administration and health care. The main research question was to investigate how to create a model of entrepreneurship studies for Savonniemi Campus by applying benchmarking methods. Further research questions included how entrepreneurship studies have been implemented at Savonniemi Campus so far and how it could be developed. Satakunta University of Applied Sciences was selected for benchmarking because the study programmes are similar to those at Savonniemi Campus. Another important selection criterion was their active promotion of entrepreneurship. The qualitative approach in this study attempted to describe and interpret entrepreneurship education as the phenomenon it appears. Qualitative research does not aim at generalizations or measuring. The aim is not to explain but to understand and interpret. Therefore triangulation was selected as the research method. The primary method was data triangulation but also investigator triangulation was used when analysing the latest research findings. The data was gathered from entrepreneurship lecturers with half structured theme interviews in Savonniemi and Satakunta. The theme interviews were central in the presumption analysis. The study showed that both the universities had similar entrepreneurship studies in compulsory professional studies, but the contents in optional professional studies and optional studies varied. The students entrepreneurial behaviour and activity was more active in Satakunta than in Savonniemi. At the time of the study none of entrepreneurship lecturers at Savonniemi Campus were working as entrepreneurs, whereas 30 percent of the lecturers at Satakunta University of Applied Sciences are worked as an entrepreneurs or were married to one. The proposed entrepreneurship education model for Savonniemi Campus is a so called Ideal model describing the ideal contents, procedures and restrictions. The model focuses on the essential targets for development, i.e. organization and management, lectures, students, study environments, study methods and integration of entrepreneurship studies. Subject headings, (keywords) entrepreneur, entrepreneurship, entrepreneurship studies Pages Language URN 91p. + app.2p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Marja-Liisa Kakkonen Master thesis assigned by Savonniemi Campus of Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Opinnäytetyön tavoitteet ja rajaus Tutkimuskysymys Tutkimusmetodit Opinnäytetyöprosessi Vertailukohteena Satakunnan ammattikorkeakoulu TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY JA NYKYTILANTEEN KUVAUS Mikkelin ammattikorkeakoulu Savonniemen kampus osana Mikkelin ammattikorkeakoulua Yrittäjyyden opetus Savonniemen kampuksella ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrittäjäpolku Opiskelijoiden yrittäjyys aktiivisuus ja heidän perustamat yritykset YRITTÄJYYS, KASVU, OPPIMINEN JA YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyys käsitteenä ja ilmiönä Omistajayrittäjyys Omaehtoinen yrittäjyys ja yrittäjämäinen käyttäytyminen Sisäinen yrittäjyys ja organisaatioyrittäjyys Kasvu, kasvatus, koulutus, opetus ja oppiminen Kasvu ja kasvatus Opettaja kasvattajana Koulutus, opetus ja oppiminen Erilaisia oppimisnäkemyksiä Opetuksen toteutus ja oppimismenetelmät Yrittäjyyskasvatus Kohti yrittäjyyskasvatusta Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja menetelmät Riskin oppiminen ja opettaminen Riskin toteuttaminen oppimisprosessissa LÄHTÖKOHTA-ANALYYSIT Savonniemen kampuksen lähtökohta-analyysin tulokset... 47

5 5.2 Satakunnan ammattikorkeakoulun lähtökohta-analyysin tulokset ja Yrityskiihdyttämö Yrittäjyyden perusopinnot Vaihtoehtoiset ja valinnaiset yrittäjyysopinnot Yrityskiihdyttämön toiminta ja mentorointi Muut yrittäjyysopintoihin liittyvät asiat Yhteenveto Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjyysopinnoista KEHITTÄMISSUUNNITELMA SAVONNIEMEN KAMPUKSEN YRITTÄJYYSKASVATUKSELLE Intotiimi Ehdotus Savonniemen kampuksen yrittäjyyskasvatusmallista POHDINTA Vastaukset tutkimuskysymyksiin Tulosten arviointia Pohdinta suhteessa teoriaan PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Yrittäjyyden merkitys on kasvanut nyky-yhteiskunnassa työelämän muutoksista johtuen, joita ovat esimerkiksi julkisen sektorin supistamistarpeet ja yrittäjien ikääntyminen. Näiden seurauksena syntyy mahdollisuuksia uusille yrityksille, niin sosiaali- ja terveysalalle, kuin myös koko palvelusektorille. Suomessa työpaikoista yli puolet (60,9 %) on pk-yrityksissä (alle 250 työntekijää). Pienyrityksiä (alle 50 työntekijää) kaikista yrityksistämme on lähes 99 %. Pk-yritykset ovat pääsääntöisesti yrittäjävetoisia, joten yrittäjyyden ja yrittäjien merkitystä yhteiskunnalle voidaan pitää merkittävänä.(ristimäki 2004, 8.) Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2006 lopussa reilut yritystä, joista yli 93 prosenttia on mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle kymmenen henkilöä. Yrittäjiä oli vuoden 2006 lopussa ennätysmäärä , joista yksinyrittäjiä oli 61 prosenttia. Yrittäjien työllisyysosuus on korkein Itä-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla ja, jos maa- ja metsätalous lasketaan mukaan, on yrittäjien osuus työllisistä korkea myös Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Opetusministeriön kansliapäällikkö Hirvi (1995) toteaa, että kaikkien maiden talous-, elinkeino- ja kulttuurielämän vitaliteetti riippuu osaltaan koulutusjärjestelmän mahdollisuuksista luoda myönteisiä asenteita sekä antaa valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutusjärjestelmän on tuettava yrittäjyyttä jatkumona esikoulusta aina kolmannen asteen opintoihin saakka. Yrittäjyyteen pitää kasvaa ja kouluttautua monen vuoden aikana kertaluonteisella aktiviteetilla ei siihen päästä. (Paajanen 2001, 112.) Tosiasia on, että yrittäjyyskasvatus ei ole vain oppilaitosten tehtävä, vaan kaikkien yhteinen asia, mutta voiko oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksella olla merkitystä ja voivatko ne lisätä opiskelijoiden yrittäjyysinnokkuutta on mielenkiintoinen asia pohdittavaksi. Suomessa siirtyy eläkkeelle lähivuosina kymmeniä tuhansia yrittäjiä, vaikka yrittäjät jatkavat työelämässä tyypillisesti pidempään kuin palkansaajat. Eläköityminen merkitsee monessa tapauksessa liiketoiminnan loppumista, sillä monilla ei ole tiedossa yritystoiminnan jatkajaa omasta perheestä, eikä vähemmän kilpailukykyiselle yritykselle välttämättä löydy ostajaa. Niinpä tämä yrittäjäkunnan vanheneminen voi aiheuttaa ongelmia

7 varsinkin niillä seuduilla, joissa maatalouden merkitys on suuri. (Yrittäjyyskatsaus 2007.) 2 Toisaalla keskustellaan työelämän kehityssuuntien, ulkoistamis- ja verkostoitumiskehityksen, yrittäjien sukupolvenvaihdosaallon, työelämän fragmentoitumisen jne. seurauksista. Yhtenä tällaisena seurauksena voidaan nähdä, että tulevaisuudessa yhä suurempi joukko tämän päivän nuorista on työuransa jossakin vaiheessa ammattiin liittyvän valintatilanteen edessä, jossa tulee punnittavaksi entistä suuremmalla todennäköisyydellä myös yrittäjyys varteenotettavana uravaihtoehtona. Yrittäjyydellä on siis yhteiskunnallisen merkityksen lisäksi merkitystä myös yksilön kannalta. (Ristimäki 2004, 8.) Yrittäjyys ja yritystoiminnan kehittäminen nähdään tärkeäksi Savonniemen kampuksella, mutta samalla myös koko Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tässä taustalla ovat maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Menossa olevan ohjelmakauden tärkeitä trendejä Etelä-Savossa ovat olleet muun muassa kasvava tarve uudelle yritystoiminnalle. Mikkelin ammattikorkeakoulun Kehittämissuunnitelma 2012 mukaan ammattikorkeakoulu pyrkii kaikkien alojen koulutuksessaan painottumaan yritystoiminnan kehittämiseen ja löytämään uusia yrittäjyyteen ohjaavia malleja. Työskentelen Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella matkailuaineiden opettajana ja sain opinnäytetyöni aiheen toimeksiantona tulosaluejohtaja Tuija Vänttiseltä ja koulutusjohtaja Kirsti Kurjelta. Opinnäytetyöni aiheeksi he ehdottivat uudenlaisen yrittäjyyden oppimisen mallin kehittämistä Savonniemen kampukselle. Opinnäytetyö on ajan kuluessa muuttunut siten, että tehtävänäni oli kehittää uudenlainen yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle. Olen kokenut aiheen erittäin mielenkiintoiseksi ja haastavaksi, vaikka en itse opeta varsinaisia yrittäjyysopintoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen eri koulutusohjelmien yrittäjyysopintojen nykytilanne ja verrata sitä jonkun muun samantyyppisen ammattikorkeakoulun yrittäjyysopintoihin ja yrittäjyyskasvatukseen. Näiden selvitysten pohjalta oli tarkoitus kehittää uudenlainen malli yrittäjyyskasvatukselle Savonniemen kampukselle. Mietimme yhdessä toimeksiantajan kanssa eri vertailukohde ammattikorkeakouluja ja päädyimme vertailemaan Satakunnan ammattikorkeakoulua, koska heillä on toimintaa usealla paikkakunnalla, heillä on sa-

8 moja koulutusaloja kuin meidän oppilaitoksessamme ja heidän opiskelijoiden opiskeluaikainen yrittäjyys on aktiivista. 3 2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Tässä luvussa kerrotaan opinnäytetyön tavoitteista ja rajauksesta. Lisäksi siinä käsitellään tutkimuskysymys, tutkimusmetodit ja opinnäytetyöprosessi. 2.1 Opinnäytetyön tavoitteet ja rajaus Opinnäytetyö on rajattu koskemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen neljän eri koulutusalan yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysopintoja. Nämä koulutusohjelmat ovat liiketalouden, matkailun, muotoilun ja hoitotyönkoulutusohjelmat. Hoitotyönkoulutusohjelman sisällä on vielä fysioterapian, jalkaterapian, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutusohjelmat, joten jo pelkästään tämä lähtötilanteen kartoittaminen osoittautui yllättävän laajaksi. Yrittäjyyden oppimista ja varsinkin yrittäjyyskasvatusta on Suomessa tutkittu viime aikoina jonkin verran ja ne nähdään tarpeellisina. Savonniemen kampuksella yrittäjyyttä opetetaan kaikissa koulutusohjelmissa ja opiskelijamme kohtaavat hyvin erilaista yrittäjyyskasvatusta eri koulutusohjelmissa saman talon sisällä. Kampuksen yhtenä haasteena on se, että vain harva opiskelija valmistuttuaan ryhtyy harjoittamaan yritystoimintaa. Siksi on mielenkiintoista tutkia, voitaisiinko yrittäjyysopintoja ja yrittäjyyskasvatusta kehittämällä lisätä yrittäjiksi ryhtyvien määrää. Onko kysymys tiedoista, taidoista vai kenties asenteista? 2.2 Tutkimuskysymys Tämän opinnäytetyön pääasiallisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää, miten rakentaa yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle benchmarkingia hyväksi käyttäen? Benchmarking ammattikorkeakouluksi valittiin Satakunnan ammattikorkeakoulu, koska sieltä löytyy samat koulutusohjelmat kuin Savonniemen kampuksella on. Toinen

9 tärkeä valintakriteeri oli heidän opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyskäyttäytyminen ja heidän kehittämänsä Yrityskiihdyttämö ja sen toiminta. 4 Tutkimus lähti liikkeelle Savonniemen kampuksen eri koulutusohjelmien yrittäjyysopintojen nykytilanteen kartoituksesta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka paljon ja millaisin keinoin yrittäjyyttä on eri koulutusohjelmissa opetettu. Seuraavaksi haluttiin benchmarkata jonkun toisen samantyyppiseen ammattikorkeakoulun yrittäjyysopintojen ja yrittäjyyskasvatuksen vastaavat tiedot. Lähtötilanteena oli tutkijan oma käsitys, että yrittäjyyskasvatus on yhtä kuin yrittäjyysopinnot. Tutkijan yrittäjyyskasvatus käsitys on kuitenkin laajentunut paljon tätä opinnäytetyötä tehdessä eikä sen merkitys ole enää sama. Jostain oli kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Lähtötilanne yrittäjyysopintojen suhteen oli tutkijalle suhteellisen tuntematon, koska hän ei työskentele yrittäjyyden opettajana. 2.3 Tutkimusmetodit Hirsjärvi ym. (2002) toteaa, että tutkimusmenetelmien yhteiskäytöstä käytetään termiä triangulaatio. Termin varhaisia käyttäjiä on Denzin (1970), joka jaotteli triangulaation neljään tyyppiin. Metodologinen tai metodinen triangulaatio tarkoittaa useiden menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa. Tutkijatriangulaatio tarkoittaa, että tutkimukseen osallistuu useampia tutkijoita aineistonkerääjinä ja erityisesti tulosten analysoijina ja tulkitsijoina. Denzin puhuu myös teoreettisesta triangulaatiosta, jolloin ilmiötä lähestytään eri teorioiden näkökulmasta, ja aineistotriangulaatiosta, jossa saman ongelman ratkaisemiseksi kerätään useita erilaisia tutkimusaineistoja. (Hirsjärvi ym. 2002, 228.) Hirsjärven ym. (2002) mukaan triangulaation sijaan monet tutkijat käyttävät nykyään muitakin termejä kuvaamaan eri menetelmien käyttöä tutkimuksessa. Brannen (1992) puhuu metodien yhdistämisestä (mixing methods). Erityisesti hän tarkastelee määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistämistä. Burgess (1982) käyttää termiä monimetodinen lähestymistapa. Janesick (2000) puolestaan ehdottaa triangulaation korvattavaksi termillä kiteyttäminen (crystallization). Tutkimus on kuin kristalliin katsomista. Mitä me näemme, kun katsomme kristallipalaa riippuu siitä, kuinka me katsomme sitä? (Hirsjärvi ym. 2002, 228.)

10 5 Tämän opinnäytetyön lähestymistapa on kvalitatiivinen, jossa pyritään kuvaamaan ja tulkitsemaan yrittäjyyskasvatus sellaisena kun se nykyään ilmenee. Kvalitatiivinen tutkimus ei pyri yleistettävyyteen eikä mittaamiseen. Sen tehtävänä ei ole selittää, vaan ymmärtää ja tulkita. Tutkimusmetodiksi on valittu triangulaatio. Pääsääntöisesti opinnäytetyössä käytetään aineistotriangulaatiota, mutta lisäksi tutkimuksessa voidaan tulkita olevan myös tutkijatriangulaatiota, koska siinä hyödynnetään yrittäjyyskasvatustutkijoiden tutkimustuloksia. Opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja hyödynnettiin OPM:n työllistymiskyselyjä ja Tilastokeskuksen tilastotietoja. Lisäksi käytettiin lisäaineistoina sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun että Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjallisia opetussuunnitelmia. Teemahaastatteluilla oli erityisen suuri painoarvo varsinkin lähtökohta-analyysin teossa Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjyyden opettajille. 2.4 Opinnäytetyöprosessi Opinnäytetyö prosessi aloitettiin teemahaastattelukysymysten laadinnalla helmikuussa 2007: Kyselyt jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kartoitettiin niitä yrittäjyysopintoja, jotka kuuluvat kaikille yhteisiin perusopintoihin. Toisessa osassa selvitettiin sellaisia yrittäjyysopintoja, jotka olivat joko vaihtoehtoisia ammattiopintoja tai vapaasti valittavia opintoja. Kolmannessa osiossa selvitettiin opettajan omaa yrittäjyyttä, opiskelijoiden yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjyysopintojen tulevaisuuden toiveita (Liite 1). Lähdettäessä kartoittamaan Savonniemen kampuksen yrittäjyysopintojen nykytilannetta valittiin haastateltavaan ryhmään sellaiset opettajat, jotka opettavat mahdollisimman monissa koulutusohjelmissa ja omaavat mahdollisimman laajan kuvan ja tiedon yrittäjyys opinnoista. Haastattelun aluksi kerrottiin haastateltavalle, miten kysely aiotaan toteuttaa ja se, että kysely on jaettu kolmeen osaan. Se tehtiin siksi, että haastateltavan oli helpompi hahmottaa, että kyselyssä kartoitetaan yrittäjyyden perusopinnot ja vaihtoehtoiset opinnot ja valinnaiset opinnot.

11 6 Haastattelussa haastateltiin kolmea yrittäjyyden opettajaa eri koulutusohjelmista ja haastattelun kesto vaihteli noin 20 minuutista reiluun 30 minuuttiin. Haastatteluajat oli sovittu haastateltavien kanssa etukäteen ja haastattelut suoritettiin tutkijan omassa työhuoneessa josta oli pyritty poistamaan kaikki häiriötekijät. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja samalla tehtiin pienimuotoisia muistiinpanoja. Litterointi eli puhtaaksikirjoitus tehtiin yleensä muutaman päivän sisällä haastattelusta. Haastattelujen tietoja käsiteltiin pelkistämällä ja yhdistelemällä. Lopuksi vielä kuunneltiin kunkin haastattelu kokonaisuudessaan ja koetettiin löytää ne kohdat, jotka eivät suoranaisesti ilmenneet oikean kysymyksen kohdalla. 2.5 Vertailukohteena Satakunnan ammattikorkeakoulu Vertailukohde ammattikorkeakouluksi valittiin Satakunnan ammattikorkeakoulu, koska sieltä löytyy samat koulutusohjelmat kuin Savonniemen kampuksella on. Toinen tärkeä valintakriteeri oli heidän opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyskäyttäytyminen opiskeluaikana ja heidän kehittämänsä Yrityskiihdyttämö ja sen toiminta. Satakunnan ammattikorkeakoulun haastateltavaksi valittiin liiketalouden koulutusohjelman yrittäjyysopintojen opettaja ja projektipäällikkö, joka vastaa Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämön toiminnasta. He olivat kumpikin henkilöitä, jotka tietävät tarkasti oppilaitoksensa yrittäjyysopintojen tilanteen ja ovat olleet aktiivisesti mukana Yrityskiihdyttämön toiminnassa sen alusta saakka. Liiketalouden koulutusohjelma on opiskelijamäärältään Satakunnan ammattikorkeakoulun suurin koulutusohjelma ja sitä toteutetaan neljällä paikkakunnalla, Huittisissa, Kankaanpäässä, Porissa ja Raumalla. Satakunnan ammattikorkeakoulun teemahaastattelujen pohjana pidettiin Savonniemen kampuksen lähtötilanne kyselyä, koska tavoitteena oli selvittää paljon samoja kysymyksiä (Liite 2). Kysely oli jaettu edelleen kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kartoitettiin niitä yrittäjyysopintoja, jotka kuuluvat kaikille yhteisiin perusopintoihin. Toisessa osassa selvitettiin sellaisia yrittäjyysopintoja, jotka olivat joko vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia opintoja. Kolmannessa osiossa selvitettiin opettajien omaa yrittäjyys kokemusta, opiskelijoiden yrittäjäksi ryhtymistä, yrittäjyys opintojen ongelmia ja haasteita sekä yrittäjyysopintojen tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi haluttiin saada mahdollisimman

12 7 paljon tietoa Yrityskiihdyttämön toiminnasta. Haastattelun aikana huomattiinkin, että pääpaino siirtyi Yrityskiihdyttämön toiminnan läpikäymiseen, koska se on heidän yrittäjyyskasvatuksessaan merkittävässä roolissa. Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajille lähetettiin teemahaastattelukysymykset sähköpostilla viikkoa ennen haastatteluajankohtaa. Haastattelut suoritettiin toukokuun 2007 lopussa. Haastattelu tilanteessa molemmat opettajat olivat paikalla samalla kertaa ja haastattelu kesti yhteensä hieman yli kaksi tuntia. Haastattelut suoritettiin Porin koulutusyksikön henkilöstöravintolan tiloissa. Litterointi ja yhteenvetojen teko viivästyi tutkijan työkiireideni takia ja ne pystyttiin tekemään vasta kesän 2007 lopulla. Litterointi ja yhteenvetojen teko osoittautui työlääksi ja ne jouduttiin kuuntelemaan moneen kertaan, ennen kuin onnistuttiin saamaan kaikki oleelliset tiedot varmasti poimittua. Kesäkuussa 2007 aloitettiin opinnäytetyön viitekehyksen rakentaminen. Teoriaosuus koostuu yrittäjyydestä, kasvusta, kasvatuksesta, opettamisesta, oppimisesta ja yrittäjyyskasvatuksesta. 3 TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY JA NYKYTILANTEEN KUVAUS Tässä luvussa esitellään Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa lyhykäisyydessään. Lisäksi kerrotaan Savonniemen kampuksen yrittäjyysopintojen nykytilanteesta eri koulutusohjelmissa, Mikkelin ammattikorkeakoulun yrittäjyyspolkua ja Osuuskunta Osmoa ja sen yhteyttä yrittäjyysopintoihin. 3.1 Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu on maan monialaisin suomenkielinen ammattikorkeakoulu, jossa on kahdeksan koulutusalaa ja 14 ammattikorkeakoulu tutkintoa. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on 20 ammattikorkeakoulu tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa, joista yksi on englanninkielinen. Lisäksi ammattikorkeakoulussa on kolme ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa.

13 8 Mikkelin ammattikorkeakoulu toimii kolmella paikkakunnalla, Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kokonaisopiskelija määrä on 4500 ja vuosittain opinnot aloittaa 790 nuorta ja 400 aikuista. Valmistuneita vuosittain on noin 800, joista noin 80 prosenttia työllistyy. Mikkelin ammattikorkeakoulua ylläpitää Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä ja rehtorina toimii Erkki Karppanen. Ammattikorkeakoulussa työskentelee 430 henkilöä, joista päätoimisia opettajia on 200. Liikevaihto on lähes 40 miljoonaa euroa, josta projektitoiminnan osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Koulutuksen ohella Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä työelämän tarpeisiin. Tutkimustoimintaa tehdään eniten YTI-tutkimuskeskuksessa, jonka painopistealueet ovat elintarvike-, puu-, ympäristö-, informaatio- ja mediateknologiassa sekä materiaalitekniikassa. Ammattikorkeakoulussa on vuosittain noin 70 hanketta tai projektia, joiden yhteenlaskettu volyymi on lähes 40 miljoonaa euroa. Opinnäytetöitä valmistuu vuosittain 800, joista 80 prosenttia tulee suoraan työelämän käyttöön. 3.2 Savonniemen kampus osana Mikkelin ammattikorkeakoulua Savonniemen kampus on osa Mikkelin ammattikorkeakoulua ja edustaa monialaisuutta vahvimmillaan. Kampuksella opiskelee noin 900 opiskelijaa neljällä eri koulutusalalla. Opintonsa aloittaa vuosittain noin 150 opiskelijaa nuorten koulutusohjelmissa ja noin aikuisopiskelijaa. Vuosittain valmistuu noin 160 opiskelijaa ja heistä noin 74 prosenttia työllistyy heti valmistuttuaan. Matkailun koulutusohjelma suuntautuu liiketoimintaan ja antaa mahdollisuuden uusien liiketoimintamallien opiskeluun. Muotoilun koulutusohjelmassa erikoistutaan joko vaatetussuunnitteluun ja tuotteistamiseen, teatteripuvustukseen, puumuotoiluun tai teatteritekniikkaan. Liiketalouden koulutusohjelma paneutuu muun muassa kansainväliseen kauppaan. Terveysalalla opiskellaan hoitotyön, fysioterapian ja jalkaterapian koulutusohjelmissa. Kaikilla neljällä koulutusalalla on myös aikuiskoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Monialaisella kampuksella opintojen valinta toisilta koulutusaloilta on joustavaa.

14 9 Savonlinnan koulutus siirtyi samalle kampukselle elokuussa 2006 Savonniemenkadun kiinteistön yhteyteen rakennettuun uudisrakennukseen. Lisäksi ammattikorkeakoululla on yhteiset tilat Puistokatu 5:ssä Joensuun yliopiston Matkailun verkostoyliopiston ja Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Siellä toimii kaikkien alojen yhteinen kirjasto, opetustiloja sekä yrityspalvelutoiminta. Henkilöstöä Savonlinnassa on yhteensä 61, joista opettajia on 50. Tulosaluejohtajana toimii Tuija Vänttinen, matkailun-, muotoilun ja liiketalouden koulutusjohtaja on Kirsti Kurki ja terveysalan koulutusjohtajana toimii Tarja Turtiainen. Savonniemen kampuksen vuotuinen liikevaihto on noin 3,6 miljoonaa euroa. 3.3 Yrittäjyyden opetus Savonniemen kampuksella ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrittäjäpolku Yrittäjyyttä opetetaan jokaisella neljällä eri koulutusalalla. Kaikilla koulutusohjelmilla on erilaiset opetusmenetelmät ja omanlaiset sisällöt ja toisten koulutusohjelmien käytäntöihin ei ole juurikaan perehdytty. Niinpä lähtötilanteessa oli ehdottoman tärkeä selvittää jokaisen koulutusohjelman opetussuunnitelmat ja yrittäjyysopintojen sisällöt, osaamispohja, opetusmenetelmät ja tukitoimet. Lisäksi lähtötilanteessa piti selvittää eri tunnuslukujen kautta, kuinka paljon eri koulutusohjelmista opiskelijat ovat valmistuttuaan siirtyneet yrittäjiksi. Näin saatiin jonkinlainen määrällinen käsitys yrittäjiksi ryhtyneiden lukumääristä ja yrittäjyyshalukkuudesta ja niitä lukuja oli tarkoitus verrata Satakunnan ammattikorkeakoulun lukuihin. Savonniemen kampuksen matkailun- ja liiketalouden koulutusohjelmissa opiskelijalla on ollut mahdollisuus keskittyä yrittäjyysopintoihin ja valita omaan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaansa Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteinen Yrittäjäpolku. Matkailun- ja liiketalouden koulutusohjelman lyhyin mahdollinen yrittäjäpolku 33 opintopistettä (op) + 12 opintopistettä = 45 opintopistettä ja pisin mahdollinen yrittäjäpolku 33 op + 45 op + 15 op = 93 op Perusopinnoissa yrittäjäpolku alkaa kuuden opintopisteen laajuisista opinnoista: Kansantalous antaa perustan yritystoiminnan merkityksen ymmärtämiseen koko kansantaloudessa. Yritystalouden perusteet ja yrittäjyys mahdollistaa yrityksen toimintaprosessin ja yksilön, yrittäjäpersoonan, merkityksen ymmärtämistä yritystoiminnan keskeisenä

15 10 voimana. Oikeuden perusteet takaavat sopimusoikeuden ymmärtämisen ja juridisten henkilöiden merkityksen sopijaosapuolen roolissa. Työyhteisön toimintamekanismit tutustuttavat opiskelijan työntekijän ja yrityksen väliseen suhteeseen sekä pienyrittäjään työnantajana. Monipuolinen tietotekniikan ja viestinnän opetus antaa edellytykset toimia nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä. Ammattiopinnoissa Palveluyrityksen suunnittelun ja kehittämisen 21 op:n kokonaisuuteen kuuluu Yrityssuunnittelu, Yritysoikeus, Henkilöstövoimavarat, Yrityksen talous ja Asiakassuhdemarkkinointi. Lisäksi Yhteisöviestinnän kolmen opintopisteen opintojaksolla perehdytään esimiehen/yrittäjän viestintätaitoihin ja Tietoverkon-opinnot vahvistaa tietoliikenteen mahdollisuuksien hyväksikäyttöä yritysviestinnässä. Vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa opiskelija voi valita 45 op pitkälle meneviä yrittämisessä tarvittavaa ammattitaitoa kehittäviä moduuleja talouden johtamisen, markkinoinnin johtamisen tai matkailuyrittämisen suuntavaihtoehdoista. Matkailuyrittämisen opintojaksotarjonta vahvistaa erityisesti yrittäjyyden osaamista mm. Matkailualan tuoteosaaminen, Matkojen myynti ja välitys, Matkailun ohjelmapalvelujen tuotanto sekä Yhtiöoikeus ja yritysjärjestelyt moduuleilla ja yrittäjyyden asiantuntemusta ja yrittäjänä kehittymistä voidaan syventää talouden johtamisen ja markkinoinnin johtamisen moduuleilla. Lisäksi nuorten versiossa voi valita Ohjatut projektit tai aikuisversiossa Oman projektin (1,5-4 op), joka voi olla myös oman yrityksen liikeidean kehittämistä. Vapaasti valittavat opinnot 15 opintopistettä voidaan valita Yrittäjäpolun opinnoista ja lisäksi opinnäytetyö ja työharjoittelu voivat tukea yrittäjänä kehittymistä. Opiskelijat voivat olla mukana myös Mikkelin ammattikorkeakoulun esihautomotoiminnassa. Valmistumisen jälkeen opiskelijat voivat siirtyä Joensuun yliopiston Matkailun osaamiskeskukseen kuuluvaan matkailualan yrityshautomotoimintaan. Opetusmenetelmillä varmistetaan opiskelijan idean kehittymisen mahdollisuus kannattavaa liiketoimintaa harjoittavaksi yritykseksi. Opiskelijoiden asenteiden yrittäjyysmyönteisyyttä yrittäjyyteen innostumista tavoitellaan mm. käyttämällä yrittäjiä ja yrittäjyyskokemusta omaavia henkilöitä mm. ideointi- ja suunnitteluvaiheessa apuna. Osuuskunta Osmo

16 11 Savonniemen kampuksen yrittäjyysopintoihin on myös kytketty osuuskunta toimintaa. Yhtenä oppimisympäristönä toimii Osuuskunta Osmo. Osuuskunnan toiminimi on Osuuskunta Savonlinnan Monitaitajat (OSMO) ja kotipaikka Savonlinna. Osuuskunta on perustettu Mikkelin ammattikorkeakoulun yrityshautomoprojektin avulla. Osuuskunta toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikössä ja tarjoaa pääasiallisesti sosiaali- ja terveysalan palveluita, mutta viimeisen parin vuoden aikana toimintaa on saatu kehitettyä myös muotoilun koulutusohjelman puolelle. Pyrkimyksenä on laajentaa toimintaa myös matkailu-, sekä liiketalouden aloille. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammattiin opiskelun ja taloudenpidon tukemiseksi harjoittaa koulutusaloihin liittyviä erilaisia palveluita siten, että ensisijassa jäsenet suorittavat työn. Joitakin työtehtäviä palvelujen myynnin lisäksi löytyy myös markkinointiasioissa. Osuuskunta Osmo tarjoaa terveyspalveluita ainoastaan toimitiloissaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella. Muita osuuskunnan palveluita tarjotaan myös kampuksen ulkopuolella. Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä jäsenyydestään kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty. Opiskelijajäsenenä voi toimia vain opiskelun aikana ja vuoden ajan valmistuttua. Valmistumisesta vuoden jälkeen hallitus erottaa jäsenen automaattisesti. Opiskelijan on oltava Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikön opiskelija. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsen voidaan erottaa, jos hän vaihtaa oppilaitosta, on menettänyt opiskeluoikeutensa, on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa tai ei enää käytä osuuskunnan palveluita. Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle. Eroilmoitus katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jäseniä Osuuskunnassa on tällä hetkellä 20 ja lisäksi MAMK:n Savonlinnan yksikkö, joka toimii yhteisöjäsenenä. Aktiivisia toimijoita osuuskunnassa on syksyllä 2007 yhteensä seitsemän, joista viisi on muotoilun koulutusohjelmasta ja kaksi jalkaterapian

17 12 koulutusohjelmasta. Osuuskunta toiminta ei valitettavasti ole lähtenyt liikkeelle niin aktiivisena, kun sitä toivottiin ja matkailun- ja liiketalouden opiskelijat eivät ole lähteneet toimintaan mukaan vielä ollenkaan. 3.4 Opiskelijoiden yrittäjyys aktiivisuus ja heidän perustamat yritykset Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden yrityksen perustamisaktiivisuutta on seurattu viimeisen viiden vuoden ajan OPM:n työllistymistilastoista. Tällä hetkellä Mikkelin ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että neljä prosenttia valmistuneista opiskelijoista saataisiin ryhtymään yrittäjiksi. Koko Mikkelin ammattikorkeakoulussa vuonna 2006 yrittäjyysprosentti oli 1,1 (5 yrittäjää/453 työllistynyttä) ja nyt kuluvana vuonna se on 4,4 prosenttia (17 yrittäjää/ 379 työllistynyttä ).(Hytönen 2007.) Opetusministeriön työllistymiskyselyn perusteella on koko Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista vuosina ryhtynyt yrittäjiksi 54 opiskelijaa. Taulukossa 1 on esitelty tarkemmin vuosittain yrittäjiksi ryhtyneiden opiskelijoiden lukumäärät. TAULUKKO 1. Mikkelin ammattikorkeakoulun vastavalmistuneiden yrittäjien määrä OPM:n työllistymiskyselyn perusteella Vuosi Aloitan yrittäjänä/ jatkan yrittäjänä Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella ei ole koulutusohjelmittain koottua yrittäjiksi ryhtyneiden tilastoa olemassa. Jalkaterapian koulutusohjelmassa tilastoa on kuitenkin pidetty. Koulutusohjelman yliopettajan tilastojen mukaan yrittäjiksi ryhtyneiden lukumäärä on tällä hetkellä kolmekymmentä opiskelijaa. Koulutusohjelmasta on valmistunut 130 opiskelijaa, joten 23 prosenttia heistä on ryhtynyt yrittäjik-

18 13 si.(tiippana 2007.) Näiden yrittäjiksi ryhtyneiden tiedot eivät kuitenkaan näy OPM:n työllistymiskyselyissä, koska opiskelijat eivät ole valmistumishetkellä ilmoittaneet ryhtyvänsä yrittäjiksi. OPM:n työllistymiskyselyn perusteella ajalla Savonniemen kampukselta on yrittäjiksi ryhtynyt 11 opiskelijaa. Heistä kaksi on jalkaterapian koulutusohjelmasta, kaksi fysioterapian koulutusohjelmasta, yksi liiketalouden koulutusohjelmasta, kaksi matkailun koulutusohjelmasta ja kolme muotoilun koulutusohjelmasta. Alla olevassa taulukossa 2 on yrittäjiksi ryhtynyt esitelty koulutusohjemittain ja vuosittain. TAULUKKO 2. Savonniemen kampukselta yrittäjiksi ryhtyneet opiskelijat ajalla Koulutusohjelma Matkailu Muotoilu Liiketalous Hoitotyö jalkaterapia fysioterapia jalkaterapia fysioterapia Satakunnan ammattikorkeakoulussa on toiminut Yrityskiihdyttämö vuodesta 1997 alkaen ja he ovat seuranneet aktiivisesti jo kymmenen vuoden ajan opiskelijoiden yrittäjiksi ryhtymisaktiivisuutta. Kuluneen kymmenen vuoden aikana opiskelijoiden perustamia yrityksiä on syntynyt 100 ja yrittäjien lukumäärä on noin 150. Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden-, tekniikan- ja merenkulun koulutusohjelmista ovat opiskelijat olleet kaikkein innokkaimpia perustamaan yrityksen. Vähiten yrityksiä on perustettu sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmasta. (Kainu 2007.) Yritysten toimialat ovat todella moninaisia. Liiketalouden koulutusohjelmassa opiskelevat ovat perustaneet pääasiassa viestinnän ja media-alan yrityksiä. Tekniikan puolelta yritykset ovat pääsääntöisesti aluksi joko sähkö- tai lvi- asennuspalvelua tarjoavia yrityksiä ja myöhemmin sitten suunnittelu- ja insinööritoimistoja. Sosiaali- ja terveysalalta

19 14 on perustettu esimerkiksi hoitokoti. Valtaosa perustetuista yrityksistä on nykyään ns. kimppayrityksiä, kahden tai kolmen hengen yrityksiä. Yritysten perustajista ainakin yhden tulee olla Satakunnan ammattikorkeakoulun nykyinen, kirjoilla oleva opiskelija ja hänellä tulee olla vähintään 51 prosentin osake-enemmistö. (Kainu 2007.) Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yrittäjiksi ryhtyneiden luvut eivät ole täysin verrannollisia, sillä Satakunnan ammattikorkeakoulussa tilastointia ja seurantaa on pidetty aktiivisesti yllä kymmenen vuoden ajan, kun taas Mikkelin ammattikorkeakoulun luvut on koottu OPM:n työllistymiskyselyistä viiden viimeisen vuoden ajalta. 4 YRITTÄJYYS, KASVU, OPPIMINEN JA YRITTÄJYYSKASVATUS Tässä luvussa pohditaan yrittäjyyttä käsitteenä ja ilmiönä yleisellä tasolla. Sen jälkeen perehdytään ihmisen kasvuun, kasvatukseen, koulutukseen, opettamiseen ja oppimiseen. Viimeisenä syvennytään yrittäjyyskasvatukseen ja sen tavoitteisiin ja menetelmiin. 4.1 Yrittäjyys käsitteenä ja ilmiönä Suomen kielen sanat eivät tavoita kaikkia yrittäjyyden eri vivahteita, vaan tarvittaisiin uutta terminologiaa yrittäjyyden eri ulottuvuuksille. Yrittäjyyden käsitteen laajeneminen perinteisestä ulkoisesta yrittäjyydestä on osin ongelmallista. Jo pelkän yrittäjämäisen käyttäytymisen määritteleminen on vaikeaa. Erityisesti tarvittaisiin rajanvetoa yrittäjämäisen käyttäytymisen ja yleisen aktiivisen käyttäytymisen välille. (Leskinen 1999, 74.) Yrittäjyyden ja yrittäjän käsitteitä on tutkittu ja määritelty tutkimuksissa ja kirjallisuudessa monin eri tavoin. Samoin yrittäjyys on eri aikakausina ilmennyt eri muodoissa. Käsitys yrittäjyydestä on myös vaihdellut osin sen mukaan, miten yrittäjyyttä ja yrittäjiä on arvostettu yhteiskunnassa. (Routamaa 1993, 11.) Sanojen yrittäjyys ja yrittäjä kantasana on verbi yrittää. Sana yrittää tarkoittaa ensinnäkin johonkin pyrkimistä ja jonkin päämäärän tai tuloksen tavoittelemista, toiminnalla, käytöksellä tai muulla sellaisella. Toisaalta yrittää-sana viittaa ahkerointiin ja ponnisteluun. Kolmas merkitys puolestaan viittaa taloudelliseen yrittämiseen. Yritteliäisyys puo-

20 15 lestaan viittaa arkikielessä muun muassa aloitekykyyn, ahkeruuteen ja tarmokkuuteen. Erityisesti talousasioista puhuttaessa sillä tarkoitetaan joskus samaa kuin yrittäjyydellä tai yrittäjänä olemista. Yritteliäs sen sijaan on varsinkin taloudellisesti yrittävä, toimelias, toimekas, puuhakas, aloitekykyinen ja rivakka. Yrittäjä-sanalla on arkikielessä lähinnä kaksi merkitystä. Toisaalta yrittäjästä puhutaan aktiivisena ja tavoitteellisena toimijana. Ensimmäinen merkitys vastaa perinteistä yrittäjänä. Yrittäjän näkeminen aktiivisena ja tavoitteellisena toimijana puolestaan viittaa henkilön tietynlaiseen toimintatapaan; yrittäjämäiseen toimintaan. (Koiranen & Peltonen 1995, ) Suomalaiset sanat eivät tavoita kaikkia yrittäjyyden eri vivahteita, vaan tarvittaisiin uutta terminologiaa yrittäjyyden eri ulottuvuuksille. Yrittäjyyden käsitteen laajeneminen ulkoisesta yrittäjyydestä sisäiseen voidaan katsoa heijastavan erityisesti työmarkkinoiden muutoksia, joissa tehokkuudesta, tuottavuudesta ja henkilöstön jatkuvasta kehittämisestä on tullut keskeisiä kysymyksiä. Sisäinen yrittäjyys on astunut organisaatioihin sekä organisaation että yksilön edun nimissä. (Leskinen 1999, 74.) Yrittäjyys-käsite voi saada eri vivahteita, kun sitä tarkastellaan eri tieteiden näkökulmasta. Sosiologian näkökulma tarkastelee yrittäjyyttä kollektiivisena, yhteiskunnallisena ilmiönä, jossa tärkeitä yrittäjyyden kriteereitä ovat mm. pääoman kasautuminen ja omistuksellisuus. Liiketaloustieteen näkökulmasta yrittäjyydessä kiinnostaa liiketoiminnan luonne ja organisoituminen. Yrittäjyyttä on aina ollut vaikea erottaa yrityksestä. Käsitteitä on pyritty määrittelemään monella tapaa, kuten jako sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen osoittaa. On myös esitetty yrittäjyyden jakamista yrittävyyteen ja yrittäjyyteen. (Ristimäki 2004, ) Ristimäki esittää eri tieteenaloihin perustuen yrittäjyyttä määrittäviksi tekijöiksi seuraavat tekijät; 1. Innovatiivisuus 2. Riski ja sen hallinta 3. Toiminnan katalysaattorina toimiminen 4. Yritystoiminnan omistuksellisuus (Ristimäki 2004, 24.) Nämä käsitteet auttavat yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden määrittelyssä. On huomattava, että yritystoiminnan omistuksellisuus on nähty varhaisten tutkijoiden mukaan tekijänä, joka ei yksin määritä yrittäjyyttä. (Ristimäki 2004, )

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS OPISKELIJAT 20.9.2012 OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1. Normiaika Yhteensä 2. Normiaika + 1 vuosi Yhteensä 3. Yliaikaiset Yhteensä 4. Poissaolevat Yhteensä Kaikki yhteensä Riviotsikot Aikuiset

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus Yrittäjyys Yrittäjyys Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan niin omassa yrityksessä työskenneltäessä kuin työntekijänä toisen

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op 1/ 5 LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op Ideasta yrittäjyyteen 2,5 op Liiketoimintaprosessit 2,5 op Liiketalouden opintojaksot toteuttaa Lapin AMK ( Rovaniemi) 2/ 5 Opintojakson nimi ja laajuus Opetuskieli

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot